Kuinka jaksaa muistityössä? Piia Nurhonen, FM, ET perhepsykoterapeutti Villa Välke psykoterapiapalvelut piia.nurhonen@villavalke.

Samankaltaiset tiedostot
Pääsenkö kiinni toisen näköalaan?

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Myönteinen jämäkkyys työelämässä

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Arvojen tunnistaminen

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

Läsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari Mari Juote ja Leena Rasanen

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

HAASTAVAN ASIAKKAAN MOTIVOINTI JA KOHTAAMINEN. - joitakin keskeisiä kysymyksiä. Piia Nurhonen, FM, ET psykoterapeutti

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

MITEN SUHTAUDUN MUUTOKSEEN?

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Työpaikan pelisäännöt. PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ Strategia ja tukipalvelut

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Elintapaohjaus mikä toimii, mikä motivoi Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Millainen maailmani pitäisi olla?

LISÄEVÄITÄ YSTÄVÄTOIMINTAAN Ystävätoiminnan jatkokurssi

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Osallisuus- / työssäjaksamiskysely henkilöstölle

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! Yhteiset palvelut/jhaa 1

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

TERVETULOA! yhteistä elämää

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

PERHEVÄKIVALTA MYÖS TYÖNTEKIJÖIDEN PÄÄNSÄRKY Helena Ewalds Kehittämispäällikkö Esityksen nimi / Tekijä 1

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Työnilo ja läsnäolon taito klo Henry ry, Tampere.

Nainen ja seksuaalisuus

TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi

Hylätyksi tulemisen pelko. Esimerkkejä siitä, miten ajatukset itsestä voivat vaikuttaa:

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS ESPOO Eija Himanen

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus Taru Hallikainen

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

OHJAUSAMMATTILAISEN MYÖTÄTUNTOUUPUMISEN VAARA JA ENNALTAEHKÄISY

Maahanmuuton prosessi ja stressi

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

Saa mitä haluat -valmennus

Kokemuksia Unesco-projektista

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Pikkulapsen seksuaalisuus

MUKAVAT HETKET TÄRKEITÄ HYVINVOINNILLE

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Läsnäolotaidot ja kiireettömyys Verme -työpajat Jyväskylä. Anuliisa Lahtinen luokanopettaja, Verme-mentori, KouluCoach

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

Etätyökysely henkilöstöstölle

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Kertausta aivovammojen oireista

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

Omat rajat ja turvaohjeet

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Ohjaaminen ja mentalisaatio

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Mies ja seksuaalisuus

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Sosiaaliset suhteet - ohje

Transkriptio:

Kuinka jaksaa muistityössä? Piia Nurhonen, FM, ET perhepsykoterapeutti Villa Välke psykoterapiapalvelut piia.nurhonen@villavalke.fi

Löyhä käsikirjoituksemme tähän joulukuiseen iltapäivään Voiko työ koskettaa liikaa tai liian vähän? Jaksamisen kivijalkoja: erillisyys, empatia ja itsetietoisuus Organisaation ja työyhteisön merkitys Yhteyden ja erillisyyden tasapaino vuorovaikutuksessa: metodeja Ekstraa: jämäkkyys, kuinka jätän työt töihin?

Voiko työ koskettaa liikaa tai liian vähän? Kaisa on tehnyt lastensuojelutyötä kolme vuotta. Tuona aikana hän on auttanut lukuisia kaltoinkohdeltuja lapsia. Hän on kirjoittanut ja lukenut raportteja, joissa on dokumentoitu kaltoinkohtelua yksityiskohtaisesti sanoin ja kuvin. Hänen työtaakkansa on kasvanut koko ajan. Lisäksi työyhteisöön on tullut uusia kollegoita, jotka konsultoivat Kaisaa monissa asioissa. Kaisa on ihan mielellään muiden apuna mutta nyt hän kokee, etteivät voimavarat riitä. Hän on ollut viime aikoina todella väsynyt.

Kaisa on jo parin kuukauden ajan herännyt keskellä yötä pelottaviin oireisiin. Hänen käsiänsä särkee ja sydän takoo hurjasti. Kaisa ajattelee saavansa sydänkohtauksen ja itkee peloissaan. Hän nousee sängystä ja siirtyy olohuoneen sohvalle hikisenä ja kuumissaan. Lopulta oireet katoavat, hiukan ennen herätystä.

Yhtenä päivänä Kaisa keskustelee Antti-nimisen työkaverinsa kanssa voinnistaan. Antti aloitti samaan aikaan Kaisan kanssa. Kun Kaisa kertoo oireistaan, hän alkaa itkeä. Vaikka Antti pitääkin Kaisasta, hän ei tunne yhtään empatiaa tätä kohtaan. Itse asiassa hän ei tunne yhtään mitään. Hän kertoo, ettei hänellä ollut vastaavia ongelmia, sillä hän oli onnistunut blokkaamaan työhön liittyvät ajatukset mielestään.

Kun hän on kotona, hän istuu television äärellä, tietämättömänä siitä, mihin tunnit ovat kuluneet. Hän on varma, että hän on ruokkinut ja kylvettänyt lapset ja keskustellut vaimon kanssa, mutta hän ei muista siitä mitään. Kaisa tietää, että Antti ei enää käy työnohjauksessa eikä puhu tapauksistaan myöskään muille työntekijöille. Hän haluaa olla yksin. Kaisa ei ole koskaan nähnyt häntä poissa tolaltaan tai itkuisena, joten Kaisa olettaa, että kaikki on kunnossa.

Mitä mietteitä? Vaihda muutama ajatus kollegan kanssa. Mitään tuttua? Mitään vierasta, outoa? Mitä ajatuksia, kysymyksiä herätti? Pohdi, milloin olet tullut työssäsi viimeksi kosketetuksi?

Kuinka työ vaikuttaa minuun? Kehon ja mielen ylivirittyneisyyden hallinta Vaativien tilanteiden ja omien reaktioiden tunnistaminen ja hallinta Rentoutumisen ja rauhoittumisen keinot Kokemuksellisen uudistumisen tiedostaminen Ihmisen kokemisen tapaa uudistuu ja muotoutuu uusien elämänkokemusten myötä. Kuinka työssä kokemamme vaikuttaa kokemisen tapaamme, elämän merkityksiimme ja ihmissuhteisiimme?

Kuinka normaalia työni arki on? Kuinka paljon se vaikuttaa siihen, mitä ajattelen elämästä, ihmisestä ja maailmasta

Uupumiselle olemme eniten alttiita silloin, kun emme ole tietoisia oman kehomme ja mielemme tilasta. Babette Rothschild

Jaksamisen kivijalkoja: riittävä erillisyys Ammatillisen läheisyyden ja etäisyyden tasapaino Läheisyys kykynä liittyä, olla läsnä toiselle ja samaistua, yhteys toiseen Etäisyys kykynä rajata samaistumista, irtaantua, suojella itseä ja olla läsnä itselle, yhteys itseen Työntekijä osallistuvana havainnoijana Työntekijä on läsnä omana itsenään säilyttäen samalla ammatillisen tarkkailijan ja tutkijan roolin. Haastavissa asiakastilanteissa helpommin sanottu kuin tehty

Erillisyys Psyykkiset rajat: erillisyyden kokemuksemme - mihin minä päätyn ja mistä toinen ihminen alkaa? Ihmisten välisten ja itsesuojelutaitojen kivijalka Vuotavat rajat Toimivat rajat Muuri

Kun rajat toimivat Pystyn pitämään muut sopivan välimatkan päässä ja suojaamaan itseäni kaikkein läheisimmissäkin ihmissuhteissa. En määrittele itseäni toisten kautta. Arvostan itseäni ilman, että minun täytyy olla muita varten. Ymmärrän, että jokainen on itse vastuussa elämästään.

Kun rajat vuotavat Ihmisellä on vaikeuksia pitää toisia ihmisiä terveen ja riittävän etäisyyden päässä. Hän asettuu ehkä toisten käytettäväksi oman itsen kustannuksella. Työntekijä kokee kokonaisvaltaista vastuuta asiakkaasta, kannattelee tätä enemmän kuin on hyväksi kummallekaan. Hän lähtee ehkä vastaamaan sellaisiin odotuksiin (roolihoukutuksiin), jotka ovat epärealistisia ja epäammatillisia.

Erillisyyden vahvistaminen Itsetuntemuksen vahvistaminen Itsen kuuntelun opettelu Itsen suojaamisen opettelu Uusia kokemuksia ihmistenvälisyydestä Jämäkkyyden kehittäminen Palaamme myöhemmin erillisyyden vahvistamiseen vaativissa vuorovaikutustilanteissa!

Erillisyyden tutkiminen Tärkeää aika ajoin jokaiselle (vuorovaikutuksen ammattilaiselle) Miten tällä hetkellä pystyn suojaamaan itseäni? Entä ylläpitämään yhteyttä muihin?

Pohdittavaksi Kuinka paljon rajojasi haastetaan asiakastyössä? Millaiset jutut tulevat ns. iholle? Millaiset asiakkaat, tilanteet koet henkilökohtaisesti haastavina?

Yhteyden ja erillisyyden tasapaino: metodeja haastaviin tilanteisiin Kognitiiviset keinot Sisäinen puhe Mielikuvat Kuplat, lasinen seinä Ankkuroivat mielikuvat palauta itsesi omaan näköalaan Mielikuvien muokkaaminen, näyttötekniikka Laajenna huomiota, vaihda näkökulmaa: katosta, ikkunasta, ovelta Suuntaa huomio uudelleen, ikkuna, lamput, muistiinpanovihko, voimaesine jne Tietoinen levollinen läsnäolo havainnoi, kuvaile, älä tuomitse, osallistu

Keho, toiminta, hengitys Huolehdi henkilökohtaisesta tilasta, kohtaamisen fyysinen ympäristö Lihasjännitys haarniskana, yhdistä sisäinen puhe Kosketus oman kehon rajoihin Muuta tapaasi olla: hengitys, asento, ilmeet vaikuta autonomisen hermostosi toimintaan ja sitä kautta sisäiseen kokemukseesi Ulkoasuun liittyvät elementit kilpenä, esim. huivi, työvaatteet Katse Toiminnalliset ankkurit

Itseä validoiva auttajuus Itsehoivan priorisoiminen Itseä validoiva auttajuus Itsehoiva, johon ei liity syyllisyyttä Minä-myötätunto tutkimusnäyttöä myönteisestä vaikutuksesta auttajien itsehoivassa

Jaksamisen kivijalkoja: Empatian käyttö Minkä verran empatiaa riittää? Milloin sitä on liikaa? Ajattelun ja tunteiden empatian tasapaino Miten empatiataipumukseni vaikuttaa asiakastyössä? Minuun, toiseen? Onko minulla ammatillista herkkyyttä oivaltaa, mitä toinen myötäelämiseltä toivoo tai tarvitsee? Yritänkö auttaa niin kuin olisin itse halunnut tulla autetuksi?

Kessit sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja

Somaattinen empatia Asentopeilaus hyvä työväline Asento, ilmeet, hengitystapa Purkamisen keinot

Jaksamisen kivijalkoja: Itsetietoisuus Työntekijän kykyä tiedostaa tunteensa, ajatuksensa ja käyttäytymisensä välittömästi asiakassuhteessa. (Pompeo, Lewit 2014) Yhteyttä itseen. Kytköksissä itsetuntemukseen. Huomaan, kuinka työ vaikuttaa minuun. Voin saattaa omat reaktiot työskentelyn voimavaraksi. Kyky tunnistaa omia sisäisiä kokemuksia ja roolihoukutuksia. Itsetietoisuus mahdollistaa itsesäätelyn. Ymmärrän etsiä rauhoittumisen, rentoutumisen, palautumisen ja omaan näköalaan palaamisen keinoja.

Roolihoukutuksia Auttaja Tuomari Kuuntelija Kaiken muuttaja Linkki ulkomaailmaan Pelastaja Ystävä Äiti Isä Holhooja Terapeutti Kaveri Poliisi Pelastaja

Onko olemassa hyviä roolihoukutuksia?

Caset uraohjaaja ja sosiaalityöntekijä

Kahtaalle suuntautuva tietoisuus Työntekijän kykyä suunnata huomio toisaalta itseensä ja toisaalta itsensä ulkopuolelle välittömästi asiakastilanteessa. (Rotschild 2010) Vaativassa asiakastilanteessa tämä ei ole helppoa. Ylivire ongelmallinen.

Kehotietoisuus Työntekijän kyky tiedostaa, mitä kehossa tapahtuu välittömästi asiakassuhteessa Sisäaistimukset, tasapaino, asento, ilmeet, tunteiden ja stressin keholliset ilmentymät Ennen kuin yksikään ajatus tai tunne viriää, kehossa ehtii tapahtumaan valtava määrä asioita Empatia ja keho

Tärkeitä, jaksamiseen vaikuttavia asioita Ammatillisen suhteen luonne rajaajana mitä mahdollistaa ja mitä ei? Työnkuva rajaajana onko se selkeä? Oma ammattitaito rajaajana joudunko liikkumaan usein ulkorajoilla? Työnkuorma rajajana voinko säädellä, vaikuttaa itse? Työaika rajaajana kunnioitetaanko sitä? Kunnioitanko itse? Kollegat? Esimies? Läheiset?

Organisaatio ja työyhteisö Työn sisällöt selkeitä ja rakenteet kunnossa Yhteisiä pelisääntöjä, koulutusta rajaamisen tueksi Esim. Facebook, puhelimet, ylityöt, töiden vieminen kotiin jne Mahdollisuus jakaa turvallisesti ja ohjatusti kuormittavia työtilanteita Työnohjaus, tiimipalaverit jne Yhteinen ymmärrys siitä, millainen jakaminen rakentaa ja millainen kuormittaa Yhteinen ymmärrys kielteisten ilmiöiden tarttumisesta työyhteisössä Jos työyhteisön rajat eivät pidä

Älä levitä kielteisiä ilmiöitä vuorovaikutuksessa. Tiedosta. Kuinka jaat muille rankkoja asiakastilanteita? Varoita etukäteen. Kysy lupa. Älä kerro kaikkea. Ennen kuin tiukan asiakastilanteen jälkeen menet kahvihuoneeseen tai uuteen asiakastilanteeseen, pysähdy hetkeksi. Mitä sinä juuri nyt koet? Voitko laskea irti? Peili on hyvä kaveri.

Jämäkkyys Toimintatapa, joka säilyttää muiden ihmisten arvokkuuden. Kykyä sanoa ei, ilmaista omia mielipiteitä sekä laittaa rajoja Vrt. aggressiivinen toimintatapa tai manipuloiva toimintatapa Vrt. alistuva toimintatapa Millaisissa tilanteissa huomaat, että on vaikea olla jämäkkä? Opettele tunnistamaan muiden toimintatapoja pyri tietoisesti itse jämäkkään toimintatapaan. Samalla luot rajoja ja turvallisuutta asiakastyöhön. Jämäkän toimintatavan käytöstä on tärkeää olla työyhteisössä yhteinen ymmärrys. Jos yksi alistuu tai hyökkää, vaikeutuu myös muiden jämäkkä toiminta ja ilmenee helpommin splittejä.

Jämäkästi käyttäytyvä henkilö Pyytää, ilmaisee, on eri mieltä, ehdottaa, konfrontoi yksinkertaisesti ja selkeästi toista kuunnellen ja kunnioittaen. rehellisesti kieltämättä, hyökkäämättä tai manipuloimatta. Sanaton jämäkkyys, asento avoin, katsekontakti (ei tuijottamista), ei perääntymistä rauhallinen olemus Pohdi hetki Miten yleensä käyttäydyt kuin haluat jotakin? Mieti itseäsi erilaisissa rooleissa? Millaiset toimintatavat ovat tyypillisiä asiakkaillesi, työtovereillesi, läheisillesi

Tunnista väistelykeinot Asian lyöminen leikiksi Syyttäminen Moukarointi Viivyttely Ihmettely Itsesääli, säälin hakeminen Saivartelu Uhkailu Kieltäminen

Tekniikoita tueksi Juuttuneen levyn tekniikka Keskustelun kulusta keskusteleminen Myötäily Hellittäminen Millaisissa tilanteissa huomaat käyttäväsi Sanaton jämäkkyys mitä voisi tarkoittaa sinun työssäsi?

Pysy itse rauhallisena Jarruta tarvittaessa kehon ja mielikuvien kautta Käytä sisäistä puhetta Kiihtyneenä on vaikeaa olla jämäkkä Voit mallintaa asiakkaalle jämäkkää toimintaa käytännössä

Jämäkän reaktion kehittäminen Arvioi oikeutesi kyseisessä tilanteessa. (Sovi aika (tarvittaessa), jolloin keskustelette toiveistasi.) Esitä ongelmatilanne ja kerro, millaisia seurauksia siitä on. Kerro, miltä sinusta tuntuu. Esitä pyyntösi tilanteen muuttamiseksi. Kerro vuorovaikutuskumppanille, mitä yhteistyöstä tai sen puutteesta seuraa. Milloin jämäkkä reagointi on sinulle helppoa, milloin vaikeaa?

Kieltäytymisen opettelu Rajojen asettamista sille, miten paljon toiset voivat vaatia aikaasi ja voimiasi tuntematta syyllisyyttä. Kolmivaiheinen eteneminen 1. Toista vuorovaikutuskumppanin pyyntö hän tietää sen menneen perille. 2. Selitä, miksi kieltäydyt. 3. Sano ei. (4. Jos tilanteeseen sopii, esitä vaihtoehtoinen ehdotus.)

Miten jätän työt töihin? Järkevä töiden suunnittelu ja kuormituksen mitoitus Riittävä haasteellisten työtilanteiden käsittely, kyky pitää palavereja itsensä kanssa vs. torjuminen. Riittävä lepo ja loma

Rajauskeinoja Puhdistautumisrituaalit Kun asiakkaan kertoma tai päivän aikana kohtaamasi asia jää ns. iholle. Onko jokin rituaali, joka ns. puhdistaa ihon? Esim. käsienpesu, pölyjen ravistelu hartioilta ikkunan avaaminen, kynttilän polttaminen, viileässä vedessä uiminen, keskustelu kollegan kanssa, vesisuihku, visualisointi (mielikuvat)jne. Luo rituaali, joka tuntuu sinusta järkevältä ja vastaa kehosi sekä mielesi tarpeita. Rituaaliin voi yhdistyä myös kehon rauhoittaminen, esim. päiväunet, lenkki luonnossa, hengitysharjoitus jne.

Rajauskeinoja Rituaalit työn jättämiseksi töihin Monet ihmiset hyötyvät jostakin konkreettisesta teosta siirtyessään työstä vapaalle. Esim. asiapapereiden sulkeminen laatikostoon, vaatteiden vaihto, yksinpuhelu työhuoneen ovella, kotimatkaan liittyvät rituaalit (musiikki, jonkinlainen siirtymäobjekti esim. perheen kuva) Yhtä lailla voi olla vaikkapa tietoisuustaitoharjoitus, rukous jne.

Rajauskeinoja Säiliön rakentaminen Tunnista ja tiedä, mitä säilöt. Olennaisen tärkeä tunnistaa. Laita asiakkaaseen liittyvä ahdistava aines johonkin säiliöön. Konkreettinen säilö: esim. arkistokaappi etc. Säilö omassa mielessä, esim. linja-auto Tunnistat sinulle toimivan säilön! Ammatillisen asenteen sisältämä mielen säiliö: asiakasta varten järjestetty tila mielen sisällä, joka ei ole kosketuksissa ammattilaisen henkilökohtaisen alueen kanssa

Rajauskeinoja Mielikuvat, niiden hallinta ja muokkaus, esim. Lasiseinäharjoitus Näyttötekniikka

Arvojen mukainen ajankäyttö Bournen ohje: lepoaikaa väh. 1 h/pvä, 1 pvä/viikko Luppoaika Virkistysaika Ihmissuhdeaika Tasapainoinen elämä, hyvän huomaaminen ja oman näköalan vaaliminen.

Lämmin kiitos! Kommentteja, ajatuksia?

Kirjallisuus Edmund J. Bourne: Vapaaksi ahdistuksesta. 2000 (suom. Riitta Bergroth) Charles Figley: Compassion Fatigue: Coping with secondary traumatic stress disorder in those who treat the traumatized. 1995 Charles Figley: Compassion Fatigue Educator Course Workbook. 2009 Charles Figley: Compassion Fatigue: Psychotherapists chronic lack of self care. 2002 Tommy Helsten: Ihminen tavattavissa. 2007 Satu Kaski, Tuula Kiander: Tunnejohtajuus. Kuuntelua ja vaikuttamista. 2005. Anna Kåver: Elämää, ei taistelua. Hyväksyminen elämänasenteena. 2008 Francoise Mathieu: The Compassion Fatigue Workbook. 2012 Åsa Nilsonne: Kuka ohjaa elämääsi? Tietoisuustaidot arjen apuna. 2009 Jarkko Rantanen: Vaikuta tunteisiin. Voimaa tekemiseen. 2013 Babette Rothschild ja Marjorie L. Rand: Apua auttajalle. Myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen psykofysiologia. 2010. Saakvitne & Pearlman: Transforming the Pain. A Workbook on Vicarious Traumatization. 1996 Daniel J. Siegel: Mielitaju. Muutoksen tiede. 2012