Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Samankaltaiset tiedostot
Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvointi - ja myös pahoinvointi opitaan: Miksi pahoinvointi alistaa hyvinvoinnin nuoren kehityksessä? Matti Rimpelä Tsemppiä finaaliin - hankkeen

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta. V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Matti Rimpelä, tutkimusprofessori, Stakes

Ennaltaehkäisevä työ kuuluu kaikille Integroitu lähestymistapa lähtökohtana. Projektipäällikkö Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Hyvinvointioppiminen kehitysyhteisössä ja kasvatusosaaminen

ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus. KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa > Markku Rimpelä

Oppilashuolto ja työhyvinvointi

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Mitä tulisi tehdä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi? EDUCA Helsinki Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Lapsi oppii hyvinvointia - ja myös pahoinvointia - kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuudessa

Mielenterveys voimavarana

Kohti Lapsiystävällistä Oulua

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Lapset puheeksi -menetelmä

Eläköön elämä ja työ IV Mistä virtaa tähän kaikkeen?

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Hyvinvointi ja liikkuminen

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma

Mielenterveys voimavarana

Lapsen paras, yhdessä enemmän Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Raahen kaupunki LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

LAPSI PALVELUTUOTANNON KESKIÖSSÄ

MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lapsiperheiden määräaikainen hyvinvointiarviointi: Pohdintoja tulkinnoista ja seurannasta

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

LAPSISTRATEGIAA VALMISTELEVA TYÖ

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämiseen

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Hyvää mieltä perheen arkeen

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025 ohjelmatyö Yhteisestä näkymästä toimenpideohjelmiin Matti Rimpelä

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus oppilaiden näkemyksiä RJ Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

Psyykkinen toimintakyky

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

TAUSTAHAJATELMIA PELIN KEHITTÄJILLE

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Monta tapaa tuotteistaa luontoliikunta

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Miksi koulu on olemassa?

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Yhteisö rakennetaan yhteisesti yhteisöllisen oppilashuollon edellytyksiä. Tomi Kiilakoski Äänekoski

Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta-hanke. Tule mukaan toimintaan!

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Varhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus

Hyvää mieltä perheen arkeen

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA

Transkriptio:

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali- ja terveys hoitaa Tämä osittaminen ei toimi, kun lapsen kehitys ymmärretään oikein: lapsi on jakamaton kokonaisuus 9.4.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Kehitysyhteisö Lapsesta aikuiseksi kehitysyhteisöisssä" Lapset osallisia useissa yhteisöissä perhe, asuinalue päivähoito, koulu, harrastukset, media, "katu" Kasvatuskumppanuus 9.4.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Liian varhainen sosiaalinen aikuistaminen Lapsi -> nuori -> aikuinen varhaisnuori???? Biologinen kypsyminen varhaistunut Sosiaalinen selviytyminen vaativampaa Aikuisuuden valmiudet myöhemmin??? Lapsi/nuori asiakkaana Milloin lapsi kypsyy asiakkuuteen?? 9.4.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Mikä uhkaa hyvinvointiamme? Tuhoammeko itse luontomme? Ilmaston muutos Kestääkö talous, oikeudenmukaisuus? Köyhyys Kestääkö aineenvaihduntamme arkea? Metabolinen oireyhtymä Tulemmeko toimeen toistemme kanssa? Läheisväkivalta, kiusaaminen Jaksavatko aivot informaatiotulvassa? Varhainen dementia: Aivohyvinvointi 9.4.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Missä on villakoiran ydin? Useita toimijoita omat tulkinnat Opettajat, oppilaat, vanhemmat, psykologit, kuraattorit, lääkärit, terveydenhoitajat Tarvitsemme yhteisiä käsitteitä, jotka yhdistävät ammatteja ja tutkimusperinteitä ovat ymmärrettäviä ilman erityiskoulutusta Ekologinen/systeeminen tulkinta Hyvinvointioppiminen/opettaminen 9.4.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Hyvinvointi rakentuu systeemisesti "Hyvinvointiekosysteemi" Ympäristö Fyysinen Sosiaalinen Geeniperimä 9.4.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Hyvinvointi rakentuu systeemisesti "Hyvinvointiekosysteemi" "Tuonpuoleinen" 9.4.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Sosiaalinen/fyysinen ympäristö + geeniperimä Yksilötaso Vuorovaikutus Kuormitus Ravinto Lepo 9.4.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Yksittäisen lapsen näkökulma: Yksilöllisen hyvinvoinnin perustekijöistä Jätetään hetkeksi sosiaalinen/fyysinen ympäristö ja geeniperimä sivuun Olennaista neljän tekijän tasapaino: Sosiaalinen vuorovaikutus Ravinto Kuormitus (fyysinen, psyykkinen), kuluminen Lepo, rentoutuminen, uusiutuminen 9.4.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Hyvinvointi rakentuu "systeemissä" Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/geeniperimä Vuorovaikutus Kuormitus Ravinto Lepo Viestit - mieli - elimistö 9.4.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/geeniperimä Vuorovaikutus Kuormitus Ravinto Lepo Viestit Vaistomainen Vanhemmat - mieli korjausliike varhais- - elimistö lapsuudessa 9.4.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Vaistomainen reagointi muuttuu tietoiseksi tulkinnaksi 2-5 vuoden iässä Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/geeniperimä Vuorovaikutus Kuormitus Ravinto Lepo Mielen ja elimistön viestit 9.4.2011 Lapsen oma tietoisuus - havaitseminen -tulkinta -sanoittaminen Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/ geeniperimä Vuorovaikutus Kuormitus Ravinto Lepo Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen -tulkinta -sanoittaminen Toiminta 9.4.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/ geeniperimä Vuorovaikutus Kuormitus Ravinto Lepo Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen tulkinta Toiminta 9.4.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/ geeniperimä Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen tulkinta Toiminta 9.4.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/ geeniperimä Vuorovaikutus Kuormitus Ravinto Lepo Mielialan muuntelu: Päihteet, tupakointi, piristeet, lääkkeet Mielen ja elimistön viestit Tietoisuus - havaitseminen tulkinta Toiminta 9.4.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Hyvinvointioppiminen Hyvinvointia opitaan samalla tavalla kuin lukemista ja laskemista myös pahoinvointia "opitaan"! Oppiminen on yksilöllistä ja yhteisöllistä lapsi oppii, vanhemmat oppivat, perhe oppii yhdessä 9.4.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Hyvinvointioppimisen keskeisiä teemoja Elimistön ja mielen viestit/tulkinta Itsehoito Puhuminen/vuorovaikutus Liikkuminen Arjen rytmit, lepo, ruokailu, yms. Oman hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi 9.4.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Hyvinvointioppiminen antaa myönteisen perustan ja päämäärän selkeän teoriaperustan oppimisen ja opetuksen tutkimuksesta rakentaa tulevaisuutta mutta ei uhkakuvilla riskitekijät ja vaarat mukana, mutta eivät keskiössä 9.4.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Hyvinvointiopettaminen Jokainen kehitysyhteisöjen aikuinen on myös hyvinvointiopettaja Tahtoi hän sitä tai ei Tiedostamatta esimerkkinä: Vanhemmat Tietoisesti maallikkona: Valmentajat ja harrastusten ohjaajat Tietoisesti ja ammattitaitoisesti: Opettajat Hyvinvointiopettamisen ammattitaito? Opettamisen ammattitaito + ymmärrys hyvinvoinnin kehityksestä 9.4.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Kriittiset vaiheet: Varhais- ja keskilapsuus Tärkeintä tukea lapsiperheiden ja lasten hyvinvointioppimista! Lasten varttuessa hyvinvointiopettamisen tarve vähenee Mutta ei lopu kokonaan 9.4.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen

Lopuksi Ylläpidetään ja vahvistetaan vanhemmuuden ja isovanhemmuuden onnea! matti.rimpela@uta.fi 9.4.2011 Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen