MUISTIO Projekti Asiakas Laatinut Tarkistannut Asikkalan Saitan asemakaavamuutos Asikkalan kunta Riku Jalkanen Riikka Salli 1. Johdanto Asikkalan Saitan alueelle ollaan laatimassa asemakaavamuutosta, joka mahdollistaisi hakelämpölaitoksen sijoittumisen alueen pohjoisosaan. Samalla päivitetään alueen kaavamerkinnät ja määräykset. Kaava-alueelle ollaan sallimassa seuraavat rakennusoikeudet: 68 662 k-m 2 teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (TY, TY-1) 7 075,6 k-m 2 yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialue (ET-1) (hakelämpölaitos). Päivämäärä 13.2.15 Ramboll PL 718 Pakkahuoneenaukio 2 33101 TAMPERE P +358 20 755 611 F +358 20755 6201 www.ramboll.fi Kuva 1 Asemakaavaluonnos 29.9.2014. Suunnittelualueella sijaitsee tällä hetkellä ovia valmistavan yrityksen Jeld-Wenin teollisuus- ja varastorakennuksia, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on pohjakarttatarkastelun mukaan noin 21 800 k-m². Kaavaalueen länsipuolella sijaitsee ryhmäpuutarha ja itäpuolella pientaloasutusta. 1/10
1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2. Suunnittelualueen kuvaus 2.1 Liikenneyhteydet Suunnittelualue sijoittuu valtatien 24 eteläpuolelle Vesijärven rannalle. Asemakaavan muutosehdotuksessa muodostuva uusi katualue on nimetty Saitantieksi. Valtatiellä 24 on Saitantien liittymän kohdalla 80 km/h nopeusrajoitus. Valtatien varrella kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä, mutta alueelle ei johda suojatietä tai kevyen liikenteen alikulkua. Risteysalueella on molemmin puolin linja-autopysäkit. Linja-autoyhteydet valtatieltä Lahteen ja Padasjoelle kulkevat noin 1-2 tunnin välein. 2.2 Valtatien 24 liikennemäärät ja -ennusteet Tierekisterin mukaan valtatiellä 24 kulkee suunnittelualueen kohdalla nykyisin noin 4 500 ajon/vrk (KVL2014), josta raskasta liikennettä on noin 6 %. Liikennemäärä ei ole kasvanut tierekisterin mittausjakson aikana 1990-luvulta lähtien. 2000-luvun liikennehuippu saavutettiin vuonna 2009, jolloin tieosalla kulki 5 400 ajon/vrk. Tämän jälkeen liikennemäärät ovat pienentyneet vuoden 2002 tasolle, keskimäärin 3 % vuodessa. Valtatiellä 24, noin 10 km suunnittelualueesta Lahden suuntaan sijaitsevalla LAM-pisteellä 430 Asikkala liikenteen kehitys on ollut samansuuntaista kuin tierekisterin mukaan suunnittelualueella. 1990-luvun lopulta liikenne on kasvanut vain hienoisesti ja vuoden 2007 huippuarvon jälkeen liikennemäärät ovat palautuneet vuoden 2003 tasolle. Liikenteen kehitys valtatiellä 24 (KVL) 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Kuva 2 Tierekisterin liikennemäärä Saittan liittymän kohdalla LAM 430 Asikkala Liikenteen kehitys valtatiellä 24 tierekisterin ja LAM-tietojen perusteella. Liikenneviraston laatimien valtakunnallisten tieliikenne-ennusteiden mukaan liikenne tulisi kasvamaan Päijät-Hämeen valtateillä seuraavasti: 2012 2030 kevyet ajoneuvot + 28,0 % raskaat ajoneuvot +5,5 % 2012 2040 kevyet ajoneuvot + 35,8 % raskaat ajoneuvot +12,2 % 2/10
Myös aikaisempien, vuonna 2007 laadittujen valtakunnallisten tieliikenne-ennusteiden mukaan valtatien liikenne tulisi kasvamaan merkittävästi suunnittelualueella (Asikkalan valtateiden liikennekasvu 41 % vuosina 2006 2030 ja 46 % vuosina 2006 2040). Valtatien 24 liikennemäärien kehityksen perusteella voidaan todeta, ettei tien liikennemäärien kehitys ole noudattanut laadittuja valtakunnallisia ennusteita, mistä syystä myös vuosien 2015 2040 ennustettuun kasvuun on suhtauduttava varauksella. Heikon tai olemattoman liikenteen kasvun johdosta tässä työssä käytettiin liikenne-ennusteena yön yli ennustetta, missä oletetaan, että valtatien liikennemäärä ei kasva. 2.3 Liikenneonnettomuudet Tarkastelualueen kohdalla valtatiellä 24 on sattunut viimeisen 5 vuoden aikana viisi liikenneonnettomuutta, joista yksi oli kuolemaan johtanut kahden henkilöauton kohtaaminen suoralla (79-vuotias mieshenkilö kuoli) yksi oli omaisuusvahinkoon johtanut ohitusonnettomuus ja kolme oli peuraonnettomuuksia. Saitan liittymäalueen lisäksi myös muualla tarkastelualueen läheisyydessä on sattunut liikenneonnettomuuksia viimeisen viiden vuoden aikana. Kuva 3 Poliisin tietoon tulleet liikenneonnettomuudet suunnittelualueen läheisyydessä vuosina 2009 2013. 3/10
2.4 Asemakaava-alueen nykyliikenne Suunnittelualueella on voimassa Saitan rakennuskaava vuodelta 1980, jonka sallima tehokkuusluku on e=0,30. Ilmakuvatulkinnan perusteella alueella rakennuskantaa on nykyisin noin 21 800 k-m 2. Asemakaava-alueen liikenne koostuu nykyisin Jeld-Wen:in tehtaan kuljetuksista ja työmatkoista. Vuorokaudessa tehdasalueelle saapuu noin 10 20 kuorma- ja rekka-autoa sekä noin 110 120 työntekijän aiheuttama henkilöliikenne. Tuotantoa tehdään pääasiassa viitenä päivänä viikossa kahdessa vuorossa. Asemakaava-alueelle johtavan Saitantien liikenne on vilkkaimmillaan aamuvuorolaisten lähtiessä ja iltavuorolaisten saapuessa Jeld-Wenin tehtaalle. Iltahuipputunnin aikana alueelle oletetaan saapuvan 60 henkilöä iltavuoroon ja lähtevän 60 henkilöä aamuvuorolta. Raskaasta liikenteestä 10 % arvioitiin ajoittuvan iltapäivän huipputunnille. Liikenteen kulkutapajakauma, suuntautuminen ja henkilöauton keskimääräinen kuormitus ennustettiin Lahden seudun liikennetutkimuksen (2010) perusteella. Tutkimusaineiston mukaan Asikkalan työmatkoista 77 % tehdään henkilöautolla, 11 % kävellen ja 11 % polkupyörällä. Henkilöauton keskikuormitus on työmatkoilla 1,17. 74 % Asikkalan kunnan asukkaiden matkoista suuntautuu kunnan sisälle, 21 % Lahden seudulle (Hollola, Lahti, Nastola, Orimattila) ja 6 % seudun ulkopuolelle, esimerkiksi Padasjoelle. Asemakaavaalueesta arvioitiin, että 80 % liikenteestä suuntautuu valtatien 24 liittymästä itään ja 20 % länteen. Jeld-Wenin toimipaikan nykytilanteen liikenteen oletettiin edellä esitetyin perustein olevan 39 saapuvaa ja 39 lähtevää ajoneuvoa iltapäivän huipputunnin aikana, joista 31 suuntautuu itään/idästä ja 8 länteen/lännestä. Valtatien iltahuipputunnin liikennemääräksi arvioitiin 10 % keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä ja molempien suuntien liikenne arvioitiin yhtä suureksi. Kuva 4 Nykytilanteen iltahuipputunnin liikennemääräarvio (ajon/h). Ortokuva MML 4/10
3. Asemakaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset 3.1 Hakelämpölaitoksen vaikutus liikenteeseen Suunnitellulla hakelämpölaitoksella ei työskentele vakituista henkilöstöä. Lämpölaitoksen synnyttämä liikenne koostuu 1-4 raskaasta ajoneuvosta vuorokaudessa, minkä lisäksi laitoksella käydään arviolta joka toinen päivä henkilöautolla tekemässä tarkastuskierros. Hakelämpölaitoksella ei ole vaikutusta liikenteen toimivuuteen. 3.2 Asemakaavan salliman maankäytön vaikutus liikenteeseen (ns. maksimiennuste) Jeld-Wenin tehtaan laajeneminen ei ole tämänhetkisten tietojen valossa ajankohtaista lähitulevaisuudessa. Mikäli kaavan sallima rakennusoikeus kuitenkin toteutuisi kokonaisuudessaan (ns. maksimiennuste), voisi alueella sijaita 214 % enemmän teollisuusrakentamista kuin nykytilanteessa. Tällöin kaava-alueella työskentelisi 257 henkilöä nykytilannetta enemmän, mikäli toiminta olisi nykyisen teollisuustoiminnan kaltaista. Tämä vastaisi yhteensä noin 338 ajon/vrk vuorokausiliikennemäärää asemakaavaalueelle. Kahteen vuoroon ajoitettuna tämä tarkoittaisi 169 saapuvan ja 169 lähtevän ajoneuvon liikennemäärää aamu- ja iltavuoron taitteessa, josta itään/idästä suuntautuisi 135 ajoneuvoa ja länteen/lännestä 34 ajoneuvoa. Henkilöautojen lisäksi alueella kulkisi arviolta 30-60 raskaan liikenteen ajoneuvoa vuorokaudessa, joista 10 % oletetaan ajoittuvan iltapäivän huipputunnille. Kuva 5 Yön yli -liikenne-ennuste iltapäivän huipputunnille (ajon/h). 3.3 Asemakaavamuutoksen vaikutus liikenneverkon toimivuuteen Koska valtatien 24 liikennemäärät eivät ole kasvaneet 1990-luvun liikennemääriin verrattuna, käytettiin asemakaavan liikennevaikutusten arvioinnissa yön yli -liikenneennustetta, jossa alueen nykyisiin liikennemääriin lisätään uuden toiminnan aiheuttama matkatuotos. 5/10
Kuvissa 6-8 on esitetty Liikenneviraston Tasoliittymät-ohjeen mukaisesti liikennemääristä riippuvat sivusuunnan tulppasaarekkeen sekä pääsuunnan oikealle ja vasemmalle kääntyvien kaistojen käyttöalueet. Koska lämpölaitokselle suuntautuu vain muutamia ajoneuvoja vuorokaudessa ja koska tämän hetkisten tietojen mukaan alueella toimivan ovitehtaan laajentuminen ei ole ajankohtaista, ei laitoksen rakentaminen edellytä välittömiä toimenpiteitä valtatien 24 liittymään. Mikäli koko kaava-alueen rakennusoikeus toteutuisi (maksimiennuste), tulisi liittymän sivusuunnalle rakentaa tulppasaareke ja valtatien pääsuunnalle väistötila tai vasemmalle kääntyvien ryhmittymiskaista. Oikealle kääntyvien ryhmittymiskaistaa ei liikennemäärien perusteella tarvitse rakentaa. Nykytilanne + hakelämpölaitos Liikenteen maksimiennuste Kuva 6 Tulppasaarekkeen tarpeen arviointi Tasoliittymät-ohjeen mukaan. Sivusuunnalle tulisi rakentaa tulppasaareke, mikäli asemakaavan rakennusoikeus toteutuu kokonaan (maksimiennuste). 6/10
Nykytilanne + hakelämpölaitos Liikenteen maksimiennuste Kuva 7 Pääsuunnan vasemmallekääntymiskaistan tarpeen arviointi Tasoliittymät-ohjeen mukaan. Saitantien liittymään tulisi rakentaa väistötila tai vasemmallekääntymiskaista, mikäli asemakaavan rakennusoikeus toteutuu kokonaan (maksimiennuste). Nykytilanne + hakelämpölaitos Liikenteen maksimiennuste Kuva 8 Pääsuunnan oikealleekääntymiskaistan tarpeen arviointi Tasoliittymät-ohjeen mukaan. Saitantien liittymään ei tarvita oikeallekääntymiskaistaa asemakaavan takia. Kuvassa 9 on esitetty Saitantien liittymän tulppasaarekkeen ja vasemmallekääntymiskaistan asemapiirustusluonnos. 7/10
Kuva 9 Luonnos Saitantien liittymään sijoitettavasta tulppasaarekkeesta ja vasemmallekääntymiskaistasta. 3.4 Asemakaavamuutoksen vaikutus liikenneturvallisuuteen, jalankulkuun ja pyöräilyyn Asemakaavan mukaiset maankäyttömuutokset eivät lisää valtatien 24 liikennemääriä tai raskasta liikennettä merkittävästi, mistä syystä asemakaava ei heikennä tien liikenneturvallisuutta. Hakelämpölaitoksella ei työskentele vakituista henkilökuntaa ja laitokselle suuntautuvat tarkastuskäynnit tehdään moottoriajoneuvoin. Mikäli asemakaava-alue täydennysrakentuisi merkittävästi ja koko maankäyttö toteutuisi, sijoittuisi alueelle noin 260 uutta työntekijää, joista arviolta 20 % kulkee työmatkansa kävellen tai polkupyörällä. Tämä vastaisi enimmillään noin 140 valtatien ylitystä/arkivuorokausi. Hakelämpölaitoksen rakentaminen ei heikennä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta, eikä se edellytä toimenpiteitä jalankulun ja pyöräilyolosuhteiden parantamiseksi. Valtatien 24 yli liittymään ei korkeasta nopeusrajoituksesta johtuen voida rakentaa suojatietä Saitantielle. Toisaalta, koska liittymä ei sijaitse taajamatyyppisessä ympäristössä, eikä kyseessä ole erityiskohde (esimerkiksi koulu, liityntäpysäköinti, risteävä jalankulku- ja pyöräilyväylä tai poikkeuksellisen suuri tienylitystarve), ei nopeusrajoituksen alentaminen suojatien rakentamiseksi ole käyttäjämäärien perusteella tarpeellista. Jalankulun ja pyöräilyn alikulun rakentaminen saattaa tulla tarpeelliseksi mikäli alue täydennysrakentuu merkittävästi. 8/10
3.5 Asemakaava-alueen ulkopuoleisen Joutsenkujan liittymä Valtatien 24 liittymätiheys suunnittelualueen läheisyydessä on suuri: yksityistieliittymiä on asemakaava-alueen läheisyydessä noin 13 kpl/km, vaikka Tasoliittymät-ohjeen mukaan liittymiä saisi olla korkeintaan 2 kpl/km. Asemakaava-alueen itäpuolella sijaitsee Joutsenkujan liittymä, jota kautta ajetaan valtatien 24 suuntaisesti alle 20 kiinteistölle. Joutsenkujan liittymän poistamiseksi tonttiliikenne olisi ohjattava joko Joutsenkujan eteläpuolella sijaitsevalle samantyyppiselle rinnakkaistielle (Ahtolantie) tai asemakaava-alueen läpi uudelle kaavakadulle (Saitantie). Tiukan pystygeometrian ja ahtaiden tonttien vuoksi Joutsenkujan yhdistäminen Ahtolantiehen on hankalaa. Ahtolantien ja Joutsenkujan välisellä 80 metrin matkalla on kaksi tonttia, joista toiselle on Ahtolantien päätteeseen rakennettu kiinteä ulkorakennus. Mikäli rakennusta ei pureta, pitäisi Ahtolantien ja Joutsenkujan yhdistävälle väylälle todennäköisesti rakentaa tukimuurit valtatien 24 luiskaan. Joutsenkujan liikenteen ohjaaminen Ahtolantien kautta voisi myös herättää vastustusta Ahtolantien varren kiinteistönomistajien keskuudessa. Kuva 10 Luonnos Joutsenkujan ja Ahtolantien yhdistämisestä. Tontilla sijaitseva ulkorakennus jouduttaisiin purkamaan mikäli väylälle ei tehtäisi tukimuureja. Joutsenkujan liikenteen johtaminen Saitan teollisuusalueen kaavakadun (Saitantie) kautta edellyttäisi kaavaluonnoksen muuttamista itäosan suojaviheralueella ja kortteleissa. Liikenteen sujuvuuden ja tuvallisuuden kannalta Joutsenkujan linjaaminen kaava-alueen läpi ei aiheuta ongelmia, sillä sekä Joutsenkujan että Saitantien liikennemäärät ovat pieniä. Valtatien 24 turvallisuuden ja sujuvuuden edistämiseksi tien yksityistieliittymien määrää tulisi vähentää myös asemakaava-alueen länsipuolella. Liittymien karsimisesta ja rinnakkaistiejärjestelyistä tulisi laatia erillinen selvitys. 9/10
4. Yhteenveto ja johtopäätökset Käynnissä oleva asemakaavamuutos mahdollistaisi hakelämpölaitoksen sijoittumisen Saittaan, valtatien 24 ja Vesijärven väliselle alueelle, jossa nykyisin sijaitsee Jeld-Wenin ovitehdas. Asemakaavamuutoksen myötä myös alueen muiden maa-alojen rakennusoikeuksia tarkistetaan. Alueen synnyttämä liikennemäärä on nykyisin iltahuipputunnin aikana noin 80 ajon/h. Uusi asemakaavaluonnos sallii alueella yhteensä noin 75 700 k-m 2 rakennusoikeuden, joka täysin toteutuessaan synnyttäisi noin 340 ajon./h huipputuntiliikenteen. Suurin osa liikenteestä suuntautuu itään Lahden ja Vääksyn keskustan suuntaan. Koska hakelämpölaitoksessa ei toimi vakituista henkilökuntaa ja kuljetuksia laitokseen tehdään vain muutamia päivässä, ei laitoksen rakentamisella ole vaikutuksia liikenteen toimivuuteen tai turvallisuuteen. Laitoksen rakentamisen aiheuttama liikennemäärän lisäys ei edellytä uuden asemakaavatien (Saitantien) liittymään parannuksia. Mikäli asemakaava-alueelle sijoittuu hakelämpölaitoksen lisäksi merkittävästi täydennysrakentamista, tulee Saitantien liittymän sivusuunnalle Tasoliittymät-ohjeen mukaan rakentaa tulppasaareke sekä pääsuunnalle vasemmalle kääntyvien kaista tai väistötila. Liittymän muutokset on mahdollista toteuttaa kohtalaisen pienin toimenpitein. Valtatien 24 turvallisuuden ja sujuvuuden edistämiseksi tien yksityistieliittymien määrää tulisi vähentää asemakaavan lähistöllä, jossa liittymiä on moninkertaisesti suunnitteluohjeisiin verraten. Liittymätiheyden vähentämiseksi tulisi laatia selvitys rinnakkaistiejärjestelyistä ja liittymien poistoista tätä asemakaavaa laajemmalta alueelta. 10/10