OPAS 2009
2
Arvoisa viljelijä Agrimarket-ketju yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa on tuottanut Sinulle Kasvuohjelmaoppaan, jonka sivuilta löydät hyödyllistä tietoa Kasvuohjelma-tuoteryhmien osalta. Viljakaupan, lannoitteiden, maanparannusaineiden, siemenien, kasvinsuojeluaineiden ja säilöntäaineiden käyttöön ja tuotteisiin liittyvät tiedot muodostavat oppaan sisällön. Lisäksi olemme poimineet tietoa koneketjujen vaikutuksesta viljelyyn, erityisesti kasvinsuojeluruiskuihin ja erilaisiin suutinvaihtoehtoihin on kiinnitetty huomiota. Oppaassa on myös runsaasti taulukkoliitteitä mm. lannoitteiden valinnasta ja käyttömääristä, kasvinsuojeluaineiden tehoista ja niiden sekoittamisesta keskenään. Kasvuohjelma-tutkimus ja näytteiden analysointi on tärkeä osa kehitettäessä lajikekohtaisia Kasvuohjelmia. ISO-VILJA -laatu- ja viljelysopimusten tuottama kymmenien tuhansien näytteiden antama tieto on analysoitu opiksi ja ohjeeksi niin Sinulle viljelijä, kuin meille ohjelmien kehittäjille. Kotkaniemen koetilan, MTT:n ja monien yhteistyökumppaneidemme koeruutujen antama virallinen tieto lisää pohjaa, jolle Kasvuohjelmat rakentuvat. Vuoden 2008 tulokset kertovat selkeästi miten satotaso ja sadon laatu parenevat otettaessa käyttöön Kasvuohjelman eri tekijöitä. Kasvuohjelman mukaisessa viljelyssä satotaso voi olla 1500 kg suurempi ja laatu mallas- tai leipäviljatasoa. Viljelyyn laitetut lisäpanokset maksavat itsensä monikertaisesti takaisin. Oppaan sivuilta löydät runsaasti aineistoa tämän tosiasian todistamiseksi. Tämän päivän haaste niin teollisuudelle, kaupalle kuin viljelijällekin on panosten ja lopputuotteiden hinnan voimakas riippuvuus pörssien ja sijoittajien toiminnasta, jota ohjaa kysynnän ja tarjonnan laki. Ennustettavuus on todella vaikeaa ja me kaikki joudumme elämään periaatteessa päivän hintojen varassa. Lupauksia hintojen kehittymisestä ei voida useinkaan antaa, ainoastaan parasta sen hetken tietoa. Yksi keino pienentää hintariskiä on ottaa käyttöön erilaisia viljakaupan välineitä, jotka on esitelty tämän oppaan sivulta 10 alkaen. Monessa suhteessa haasteellinen vuosi 2009 on edessä. Uskomme kuitenkin suomalaiseen sisuun, ja toivotamme Sinulle viljelijä hyvää satovuotta niin säiden kuin hintojenkin suhteen! Olli Mäki-Välkkilä Hankkija-Maatalous Oy, Kasvuohjelman johtaja
Sisällysluettelo Pääkirjoitus... 3 Nurmi 2009, Agribonus...8 Uutuus-tuotteita...9 ISO-VILJA -SOPIMUS...10 Kasvuohjelmalla tulosta...14 Farmit Net Wisu...19 Lannoitteet... 20 Ravinteiden merkitys...22 Vilja-, nurmi- ja sokerijuurikaslannoitteet... 24 Lannoitustaulukot... 26 Hivenliuokset... 34 Sertifioidut siemet... 37 Ohra: Olavi BOR... 38 Voitto BOR... 38 Jyvä BOR... 38 Tocada BOR...38 Saana BOR...38 NFC Tipple...38 Kaura: Eemeli BOR...40 Fiia BOR...40 Julius BOR...40 Belinda BOR...40 Kevätvehnä: Anniina BOR...42 Kruunu BOR...42 Epos...42 Trappe BOR...42 Syysvehnä: Urho BOR...43 Skagen...43 Papageno...43 Syysruis: Elvi BOR...43 Rotari...43 Rypsi ja rapsi: Apollo BOR...44 Hohto BOR...44 Valo BOR...44 Eos BOR...44 Marie BOR...44 Highlight...44 Timotei: Tuukka BOR...46 Tuure BOR...46 Nurminata ja ruokonata: Ilmari BOR...46 Kora...46 Nurmisiemenseokset: Heinänurmiseos 1...47 Heinänurmiseos 2...47 Agriseos...47 Pikalaidun...47 Multamaan nurmiseos...47 Hevoslaidun Vehreä...47 Herne: Hulda BOR...47 Riistasiemenet...48 Perunansiemenet: Annabelle...49 Asterix...49 Challenger...49 Mozart...49 Nicola...49 Opera...49 Rikea...49 Saline...49 Siikli...49 Suvi BOR...49 Hjan Timo BOR...49 Van Gogh...49 Velox...49 Victoria...49 Kasvinsuojeluaineet... 50 Katso käyttötarkoituksenmukaiset kasvinsuojeluainetaulukot s. 111 Acanto... 51 Acanto Prima... 52 Acrobat WG... 53 Afalon... 53 Agil 100 EC... 54 Ally 50 ST... 54 Ally Class... 55 Anti FOAM -vaahdonestoaine...55 Amistar... 56 Ariane S... 57 Attribut Super... 58 Axial 50 EC... 59 Basagran M... 60 Basagran SG... 61 Basta... 62 Baytan I... 62 Baytan Universal... 63 Betanal Progress... 64 Betanal SE... 64 Betasana 2000 SC... 65 Biscaya OD 240... 65 Boxer... 66 Butisan S... 66 Cedomon... 67 Celest Formula M... 67 Contact-kiinnite... 68 Curzate M 68WG... 68 Danadim Progress... 69 Delan WDG... 69 Devrinol 450 SC... 70 Dithane NT... 70 Extra ruiskunpesu... 71 Focus Ultra... 72 Glyfonova Bio... 73 Grasp SC + Grasp -kiinnite... 73 Gratil... 74 Hankkijan CCC 750... 74 Hankkijan MCPA... 75 4
Hankkijan TRIO... 75 Karate Zeon -tekniikka... 76 Karate 2.5 WG...76 Logran 20 WG... 78 Matrigon... 78 Mavrik 2F... 79 Maxim 100 FS... 80 Menara... 80 Metafol 700 SC... 81 Moddus M... 82 Moncut... 83 Monitor... 83 Proline... 84 Ratio 50T... 84 Ratio Combo... 85 Reglone... 86 Revus... 87 Ridomil Gold MZ Pepite... 88 Roundup Bio... 88 Roundup Gold... 89 Rovral 75 WG... 90 Safari... 90 Senkor... 91 Shirlan... 92 Sito Plus -kiinnite... 92 Starane XL... 93 Stomp... 93 Switch 62.5 WG... 94 Tanos 50 WG... 94 Titus WSB... 95 Topas 100 EC... 95 Touchdown... 96 Tramat 500 SC... 97 Tridex...97 Tyfon... 98 Viljan Täyssato-jauhe... 99 Viljan Täyssato-neste... 99 Vertimec 018 EC... 100 Zardex G... 100 Zenit 575 EC... 101 Muut maatalouskemikaalit... 102 Säilöntäaineet... 103 Kemira AIV 2 Plus... 104 Kemira AIV Nova... 104 AIV Prima... 104 Kemira AIV Ässä... 104 Feedtech Silage F22... 106 Feedtech F3000... 106 Kemira LactoFast... 106 Kemira Propcorn NC...106 Propion... 107 Neporex... 108 Agita... 108 Spy... 109 Navetta-Radar... 109 Ferramol... 110 Farmi S -merkkausvaahto...110 Viljakasvien kasvinsuojelu... 111 Erikoiskasvien kasvinsuojelu... 112 Tankkiseokset viljan ruiskutuksiin... 114 Tankkiseokset perunan ruiskutuksiin.. 115 Viljojen rikkakasvitehot... 116 Viljojen tautien torj.aineiden tehot... 117 Viljan kasvitautiaineiden pohjavesija peräkkäiskäytön rajoitukset... 118 Valmisteiden ympäristörajoitukset... 120 Kasvinsuojeluruiskut... 122 5
Kasvinsuojeluaineiden käyttötarkoituksenmukainen sisällysluettelo Viljojen peittausaineet Baytan I... 62 Baytan Universal... 63 Cedomon... 67 Celest Formula M... 67 Viljan Täyssato-jauhe... 99 Viljan Täyssato-neste... 99 Zardex G... 100 Rikkakasvien torjunta Ally 50 ST... 54 Ally Class... 55 Ariane S... 57 Attribut Super... 58 Basagran M... 60 Basagran SG... 61 Basta... 62 Boxer... 66 Butisan S... 66 Devrinol 450 SC... 70 Hankkijan MCPA... 75 Hankkijan TRIO... 75 Logran 20 WG... 78 Ratio 50T... 84 RatioCombo... 85 Hukkakauran torjunta Axial 50 EC... 59 Grasp SC + Grasp -kiinnite... 73 Nurmien rikkakasvien torjunta Gratil... 74 Starane XL... 93 Kasvunsääteet Hankkijan CCC 750... 74 Moddus M... 82 Kasvitautien torjunta Acanto... 51 Acanto Prima... 52 Amistar... 56 Menara... 80 Proline... 84 Zenit 575 EC... 101 Tuholaisten torjunta Biscaya OD 240... 65 Danadim Progress... 69 Karate Zeon -tekniikka... 76 Karate 2.5 WG... 76 Mavrik 2F... 79 Juolavehnän torjunta Agil 100 EC... 54 Focus Ultra... 72 Roundup Bio... 88 Roundup Gold... 89 Glyfonova Bio... 73 Touchdown... 96 Erikoiskasviaineet Afalon... 53 Amistar... 56 Delan WDG... 69 Matrigon... 78 Rovral 75 WG... 90 Safari... 90 Senkor... 91 Stomp... 93 Switch 62.5 WG... 94 Topas 100 EC... 95 Vertimec 018 EC... 100 Sokerijuurikkaan kasvinsuojelu Betanal Progress... 64 Betanal SE... 64 Betasana 2000 SC... 65 Metafol 700 SC... 81 Tramat 500 SC... 97 Perunan kasvinsuojelu Afalon... 53 Acrobat WG... 53 Curzate M 68WG... 68 Dithane NT... 70 Maxim 100 FS... 80 Moncut... 83 Monitor... 83 Reglone... 86 Revus... 87 Ridomil Gold MZ Pepite... 88 Shirlan... 92 Tanos 50 WG... 94 Titus WSB... 95 Tridex... 97 Tyfon... 98 Kiinnite ja merkintävaahto Contact-kiinnite... 68 Sito Plus -kiinnite... 92 Farmi S -merkkausvaahto... 110 Ruiskunpesu ja muut Extra ruiskunpesu... 71 Anti FOAM -vaahdonestoaine... 55 Katso käyttötarkoituksenmukaiset kasvinsuojeluainetaulukot s. 111 6
7
Keskittäminen kannattaa Agribonusta jopa 0,8 %! Agribonusta kertyy 0,3 0,8 % oheisen taulukon mukaisesti. Agribonus on nyt entistäkin palkitsevampi. Nyt keskittäminen todella kannattaa! Nurmi 2009 Saarijärvellä 11.6.2009 Saarijärven Tarvaalassa järjestetään kesän kovin ammattilaisten nurmenviljelytapahtuma. Tapahtumassa nurmityökoneiden työnäytöksiä, asiaa nurmenviljelystä, koeruutuja, messuosastoja ja paljon muuta, tärkeää nurmiasiaa. Tapahtuman teemana on kannattava nurmentuotanto. Tapahtumaan järjestetään bussikuljetuksia ympäri Suomea. Tervetuloa! Merkkaa aika jo kalenteriisi. Agribonukseen luetaan: Lannoitteet ja kalkki Torjunta- ja säilöntäaineet Siemenet Rehut ja rehuvilja Viljan myynti Agrimarket-ketjulle (edellytyksenä ISO-VILJA -viljely sopimus) Maataloustyökoneet (vaihtokonekaupassa maksetusta välirahasta) Traktorit ja puimurit (vaihtokonekaupassa maksetusta välirahasta) Polttoöljy, puupelletti, voiteluaineet Raskaat rautakauppatuotteet DeLaval-koneet OSTOT / VUOSI AGRI- BONUS % 100 000 0,8 75 000 0,7 50 000 0,6 25 000 0,5 10 000 0,4 5 000 0,3 AGRIBONUSTA KANTA-ASIAKKAILLE JOPA 0,8 % Lue lisää Agribonuksesta: www.agrimarket.fi > Maatilayrittäjän kanta-asiakkuus tai kysy omamyyjältäsi! 8
Eemeli BOR Markkinoiden aikaisin ja lujakortisin kaura. Lue lisää sivulta 40. UUTUUDET 2009 Julius BOR Erittäin satoisa laatukaura. Lue lisää sivulta 40. Skagen Syysvehnä suurella jyvällä. Lue lisää sivulta 43. Eos BOR Hyvin satoisa kevätrypsi viljelyvyöhykkeeltä toiselle. Lue lisää sivulta 44. Highlight Kevätrapsi korkealla öljypitoisuudella. Lue lisää sivulta 44. Hevoslaidunseos Vehreä Erityisesti hevosille valmistettu laidunseos. Lue lisää sivulta 47. Papageno Erittäin satoisa syysvehnälajike. Lue lisää sivulta 43. Rotari Runsassatoinen populaatioruis. Lue lisää sivulta 43. Kahden tehoaineen valmiste tautien torjuntaan. Lue lisää sivulta 80. Tridex Perunaruton ja laikkutautien torjuntaan. Lue lisää sivulta 97. Terästetty glyfosaatti juolavehnään torjuntaan. Lue lisää sivulta 96. Biscaya OD 240 Uuden sukupolven valmiste tuholaisten torjuntaan. Lue lisää sivulta 65. SUPER Juolavehnän ja leveälehtisten rikkakasvien torjuntaan kevät- ja syysvehnälle. Lue lisää sivulta 58. Uusi tehoaine perunaruton torjuntaan. Lue lisää sivulta 87. Tehokas uutuus hukkakauran torjuntaan. Lue lisää sivulta 59. 9
ISO-VILJA - SOPIMUS on ammattilaisen ratkaisu Agrimarket-ketjun viljasopimus on ISO-VILJA -SOPIMUS Viljamarkkinoilla nousut ja laskut ovat arkipäivää. Viljan myyntien hajautus hintariskien hallitsemiseksi on nyt tarpeellista. Viljamarkkinat ovat satokauden 2008/2009 jatkaneet turbulenssiaan. Viljan tuotanto on lisääntynyt ja sadot ovat olleet hyviä tai kohtuullisia lähes kaikilla viljoilla. Tämä on lisäksi tapahtunut samanaikaisesti lähes kaikilla päätuotantoalueilla ympäri maailmaa. Tuotanto on ylittänyt kysynnän ja hinnat ovat laskeneet voimakkaasti. Tätä kehitystä on vauhdittanut maailmanlaajuinen talouslama. Satokaudella 2009 viljan tuotannon ennustetaankin pienenevän ja markkinoiden kääntyvän lähemmäs tasapainotilannetta. Viljan myyjän kannalta tarvitaan siis uusia viljan myyntitapoja, jotta myyntejä voi hajauttaa eri tavoin pitkin satokautta. Vain näin toimimalla on mahdollista olla joskus liikkeellä oikeaan aikaan. ISO-VILJA Laatu- ja viljelysopimus ISO-VILJA Laatu- ja viljelysopimus ( Tuttavien kesken ISO- VILJA SOPIMUS) on Agrimarket-ketjun viljelysopimus, jolla tuotetaan viljaa kotimaisille ja kansainvälisille viljamarkkinoille. Se on yhteistyösopimus, jolla viljelijä ja Agrimarket-ketju sopivan sadon markkinoinnista tiettyyn käyttötarkoitukseen. Tavoitteena käyttötarkoituksen valinnassa on hyödyntää tilan lohkoja parhaalla 10
mahdollisella tavalla, markkinoida sato järkevästi, ja saada sadolle paras mahdollinen hinta markkinoilta. Niissä tapauksissa kun sää- tai muista olosuhteista johtuen sadon laatu ei täytäkään niitä vaatimuksia mitä sopimukseen kirjattu käyttötarkoitus edellyttää, Agrimarket etsii sadolle markkinat. ISO-VILJA Laatu- ja viljelysopimus varmistaa kaikki ne palvelut joita nykyaikaisessa viljan markkinoinnissa tarvitaan. Sopimusetuina ovat mm. Agribonus, ennakkoanalysointi ja käyttötarkoituksen määrittely, S-Agrinet verkkopalvelut sekä Kasvuohjelma-palvelut. Ja tietenkin kaikki viime satokaudella esitellyt ISO-VILJA Hinnoittelusopimukset jotka ovat käytössäsi. ISO-VILJA Käteinen Sovitaan viljakauppa ostopäivän hintaan. Toimitus tapahtuu kuukauden sisällä ostosta. Viljaerän käyttötarkoitus on määritetty. Erän markkinoinnista on selvät ratkaisut tehty yhdessä maatalousmyyjän ja viljahenkilöstön kanssa. ISO-VILJA Termiini Termiinikauppa on viljakauppa tulevaisuuden toimitukseen, mutta viljaerän hinta sovitaan ostohetkellä. Viljaerän toimitus sovitaan kotimaisen teollisuuden ja vientimarkkinoiden tarpeen mukaan yli kuukauden päähän ostopäivästä. Erän laatu on tutkittu ja käyttötarkoitus on määritetty, jos sato on jo puitu, ja tulevalla sadolla se määritetään sadonkorjuun jälkeen. Kaupan ehdot on dokumentoitu ja mm. minimilaatu on sovittu tarkasti. ISO-VILJA Varasto-osto Varasto-osto on viljakauppa jossa viljaerä maksetaan termiinikaupan jälkeen ennen toimitusta. Varasto-oston avulla viljaerän toimitus ja rahaliikenne voidaan erottaa toisistaan. Tämä mahdollistaa toimituksen, joka vastaa teollisuuden tarpeita. Viljaerän käyttötarkoitus on määritelty ja toimitusaika sovittu. ISO-VILJA Futuuri Viljapörssin hinta kuvaa Euroopan ja maailmanmarkkinahintojen kehitystä. Futuurikaupassa sovitaan että osalle arvioitua viljasatoa hinnoitteluperusteena käytetään suoraan viljapörssin johdannaisten hintaa. Viljaerän hinnoittelusta sovitaan hintaerolla (eli basis) suhteessa pörssihintaan. Koska viljapörssin hinnan määräytymis- eli toimituspaikka on esim. Ranskassa, on basis Suomessa yleensä miinus-merkkinen suhteessa Euroopan pörssihintaan. Haluttuna hetkenä ennen toimitusta viljan myyjä voi ilmoittaa haluavansa lukita hinnan. Tällöin futuurikauppa muuttuu ISO- VILJA Termiini-kaupaksi ja hinta on siitä eteenpäin kiinnitetty. ISO-VILJA -sopimustuotanto sato kaudella 2009/2010 Öljykasveja ja kevätrapsia lisää kylvöön Lähes ainoa kevätkylvöinen viljelykasvi Suomessa, jossa kotimaan kysyntä on huomattavasti tuotantoa suurempi, on 2009 edelleen öljykasvit. Sopimustuotantoa on varaa kasvattaa ja jatkamme kevätrapsi-alan lisäämistä. Tämä tasapainottaa viljamarkkinoitakin samalla. Painotamme kevätrapsien sopimusviljelyä. Viime kesän haasteellisissakin olosuhteissa aikaisilla rapseilla onnistuttiin selvästi rypsiä paremmin. Myös rikkakasvien siemenet sai paremmin pois puidessa, ja mahdollisessa kunnostuksessa, hieman isomman rapsin siemenen seasta. Suosittelemme Highlight ja Marie BOR -rapseja Keski-Suomen tasolle asti öljykasvin viljelyyn. Lisäksi sopimustuotantoa jatketaan Eos BOR ja Apollo BOR -kevätrypseillä. Suomen markkinatilanne öljykasveilla näyttää kaikin puolin hyvältä. Tulevan satokauden hintatasoa voit tarkastella Matifpörssistä www.agrimarket.fi sivuilta löytyvän linkin kautta. Tällä hetkellä rapsin pörssihinta on noin kaksinkertainen vehnään verrattuna. Osan öljykasvisadosta voit hintatason turvaamiseksi myydä jo ennen kylvöjä ISO-VILJA Termiini ja Futuuri-sopimuksilla. Suomen Rehun rehuihin laadukasta viljaa Suomen Rehun rehuihin käytetään laadukasta rehuviljaa. Kysyntä on lisääntynyt erityisesti rehuvehnällä. Rehuvehnän sopimustuotantoa lisätään Seinäjoen tehtaan tarpeisiin Pohjanmaalla, mutta myös muualla. Rehuohran ja kauran sopimustuotantoon suosittelemme tässä myöhemmin mainittuja lajikkeita. Härkäpavun sopimustuotantoa aloitellaan ja vauhtiin päästään keväällä 2010, siementuotanto on käynnissä. Mallasohralajikkeet vaihtuvat Suomessa Mallasohran sopimustuotantoa rajoitetaan selvästi, jopa puoleen kesästä 2008. Mallasohran kysyntä ohjaa lajikevalintaa. Mallasohran päälajike kesälle 2009 on NFC Tipple, lisäksi teemme sopimuksia rajoitetusti Barke-lajikkeesta. NFC Tipple on myös Suomessa saanut virallisen hyväksynnän mallasohraksi. Barke on kesällä 2009 edelleen pienimuotoisessa tuotannossa laatuominaisuuksien takia. NFC Tipplen ja Barken lisäksi emme muista lajikkeista valitettavasti voi sopimuksia tulevalle kaudelle tehdä. 11
Esimerkiksi Scarlett on viljelystä Euroopassa jo poistumassa. Suurempia määriä viljellään vain Venäjällä, ja markkinat ovat hyvin rajalliset. Saanan kysyntä rajoittuu pelkästään kotimaan mallastamoille. Näiden lajikkeiden osto mallasohraksi selviää vasta tulevan kauden kysynnän perusteella ja suurempi kysyntä edellyttää käytännössä päälajikkeiden tuotannon selvää epäonnistumista. Viljakaupan analyysipalvelut edelleen sopimusetuna kaupan päälle Tärkeimpänä asiana sadonkorjuun jälkeen on selvittää sadon laatu. Teemme ennakkoanalyysit ISO-VILJA sopimusasiakkaillemme edelleen veloituksetta. Muille ne ovat maksullisia. Tavoitteena on saada laatutiedot kaikista toimitettavista viljaeristä ennen toimitusta. Agrimarketin viljalaboratorioissa on modernin tekniikan lisäksi erittäin ammattitaitoinen, koulutettu ja osaava henkilökunta. Vuosittain laboratorioissa käsitellään noin 60 000 viljanäytettä. Agrimarketin laboratorioissa määritetään viljasta mm. kosteus, hehtolitrapaino, sakoluku, valkuaispitoisuus, tärkkelyspitoisuus, lajitteluaste, itävyys, mallasitävyys, haljenneet jyvät, 1000-jyvän paino, homeet ja aistinvarainen arviointi. Lisäksi määritetään sadon käyttötarkoitus, jotta parasta hintaa voidaan markkinoilta hakea. Nämä palvelut ovat veloituksetta käytössäsi jos teet ISO-VILJA Sopimuksen. Muuten maksat palveluista markkinahinnan. S-Agrinet S-Agrinet -verkkopalvelu pitää sisällään paljon hyödyllistä. Saat markkinatietoa, voit selailla kaikkia omia viljaan liittyviä tietojasi mm. tilityksiä, sopimuksia, esinäytteitä reaaliaikaisesti ja paljon muuta hyödyllistä. Valmiiksi esitäytetyn sopimuslomakkeen voi myös lähettää suoraan S-Agrinetin kautta. Viljasta Agribonusta Kanta-asiakkaana saat Agribonusta myös viljan myynnistä. Agribonuksen saamiseksi viljasta edellytetään asiakkaalta ISO- VILJA Laatu- ja viljelysopimusta. 12
ISO-VILJA -sopimustuotanto satokaudella 2009/2010 MYLLYKEVÄTVEHNÄ Myllykevätvehnältä vaaditaan hyvää sakolukua, korkeaa valkuaispitoisuutta, korkeaa hehtolitrapainoa, sitkon korkeaa määrää ja hyvää laatua. Suositeltavat lajikkeet: Anniina BOR, Kruunu BOR ja uutuuslajikkeet Trappe BOR sekä Epos. MYLLYSYYSVEHNÄ Myllysyysvehnältä vaaditaan hyvää sakolukua, korkeaa valkuaispitoisuutta, korkeaa hehtolitrapainoa, sitkon korkeaa määrää ja hyvää laatua. Suositeltavat lajikkeet: Urho BOR ja rajoitetusti syksylle -09 uutuulajikkeita Skagen ja Papageno. MYLLYRUIS Myllyruista tuotetaan myllyteollisuuden käyttöön, jolloin tavoitellaan kohtalaisen korkeaa sakolukua. Suositeltavat lajikkeet: Elvi BOR ja rajoitetusti uutuuslajike Rotari. REHUOHRA Rehuohraa tuotetaan rehuteollisuuden käyttöön sekä vientiin. Tavoitteena on korkea hehtolitrapaino ja suuri jyväkoko. Suositeltavat lajikkeet: Barke, Jyvä BOR, Olavi BOR Saana BOR, Scarlett, Tocada ja Voitto BOR. TÄRKKELYSOHRA Tärkkelysohraa tuotetaan kotimaiseen tärkkelysteollisuuteen. Tavoitteena on korkea hehtolitrapaino sekä korkea tärkkelyspitoisuus. Suositeltavat lajikkeet: Saana BOR, Jyvä BOR, Voitto BOR ja Olavi BOR. REHU- JA VIENTIKAURA Rehukauraa tuotetaan kotimaisen rehuteollisuuden käyttöön sekä vientiin, tavoitteena korkea hehtolitrapaino ja jyväkoko. Suositeltavat lajikkeet: Eemeli BOR, Belinda, Fiia BOR ja Julius BOR. ELINTARVIKEKAURA Elintarvikekauraa tuotetaan sekä koti- että ulkomaisen elintarviketeollisuuden käyttöön. Tavoitteena korkea hehtolitrapaino, suuri jyväkoko, kirkas väri ja tasainen tuleentuminen. Suositeltavat lajikkeet: Aarre BOR, Belinda, Fiia BOR ja Julius BOR. ÖLJYKASVIT Öljykasveja tuotetaan kotimaiseen puristamoteollisuuteen vaatimuksina korkea öljypitoisuus ja alhainen rikkapitoisuus. Suositeltavat lajikkeet: Marie BOR ja Highlight-kevätrapsit. Apollo BOR, Eos BOR, Hohto BOR ja Valo BOR -kevätrypsit. RUOKAHERNE Ruokahernettä tuotetaan ja kunnostetaan kotimaiselle elintarviketeollisuudelle. Tavoite on tuottaa homeista vapaata hernettä, joka keitettäessä kypsyy tasaisesti. Tavoitteena on alhainen roska- ja rikkapitoisuus. Suositeltavat lajikkeet: Hulda BOR. MUUT KÄYTTÖTARKOITUKSET Teemme sopimuksia mm. kaikista siemenviljoista, nurmikasvien siementuotannosta, luomuviljoista sekä erikoisöljykasveista. MALLASOHRA Mallasohraa tuotetaan kotimaisten ja ulkomaisten mallastamojen tarpeisiin. Tärkeimmät ominaisuudet ovat itävyys, valkuaispitoisuus ja jyväkoko. Sopimusmallasohra-lajikkeet: NFC Tipple ja Barke. Koeviljelyssä kesällä 2009: Marthe. 13
Kasvuohjelmalla tulosta Tuotantopanosten kallistumisen myötä on moni viljelijä lähtenyt pohtimaan viljelyyn panostamista ja sen voimaperäisyyttä. Ajatellaan, että kasvitautien torjunta, sertifioitu ostosiemen ja kalkitus ovat kalliita panoksia, ja pohditaan että saadaanko niihin sijoitetut rahat takasin. Näin moni viljelijä on päätynyt oman siemen käyttöön ja tautitorjunta on jätetty tekemättä. Kylvettäessä omalla peittaamattomalla siemenellä saattavat eräät taudit levitä peltoon siemenen mukana Eli tauti kylvetään peltoon. Tällainen tauti on esim. verkkolaikku joka näkyy oraassa jo 1 2 lehtivaiheessa. Omasiemen on monesti vaillinaisesti lajiteltu, jolloin siinä on roskia ja pieniä jyviä. Etenkin vaativissa olosuhteissa, esim. kuivuus pienen siemen oras ei jaksa kasvaa pintaan saakka. Tällöin pellon orastuminen on vaillinaista ja kasvustosta tulee harva. Agrimarketin sertifioitu siemen on aina peitattu ja suurikokoista, jolloin sillä saa varmemmin täystiheän kasvuston. Kylvöjen onnistuminen on syytä käydä laskemassa. Mikäli kylvökoneen riviväli on 12,5 cm saadaan orastiheys laskettua mittaamalla kylvöriviä 80 cm ja laskemalla oraat siitä. Orasluku neliölle saadaan kertomalla tulos kymmenellä. Mikäli oraita löytyy vajaat 90 % kylvötiheydestä on hyvä lähteä syytä etsimään siemen kunnosta tai muokkaus- ja kylvötekniikasta. Kylvöjen oikeaaikaisuus on myös tärkeää. Myöhemmin kesällä kasvustoa uhkaavat erilaiset kasvutaudit. Taudin ankaruus on riippuvainen lajikkeesta, sateiden määrästä, viljelykierrosta, kasvuston rehevyydestä ja lämpötilasta. Taudit vähentävät jyvien määrää ja pienentävät niitä. Samalla viljan kaupallinen ja ruokinnallinen arvo alenee. 14
Menetelmä 1: Agrimarket on kerännyt viljelytietoa ISO-VILJA - sopimuksista ennakkonäytepussin kylkeen laadittujen kysymysten pohjalta. Materiaalin pohjalta on voitu tehdä vertailua eri viljelytoimien välillä. Kuvan ensimmäiseen sarakkeeseen on laskettu keskisato ja sen laatutiedot siinä tapauksessa, että on käytetty omaa ohran siementä, joka on ollut peittaamatonta, tautitorjuntaa ei ole tehty eikä myöskään laontorjuntaa. Tällöin on viljelty minimi panostuksella. Menetelmä 2: Toisessa sarakkeessa on omasiemen peitattu, jolloin satoa on saatu 125 kiloa lisää. Viljan laatu on hieman parantunut, mutta edelleen se ei täytä mallasohran lajitteluastevaadetta. Menetelmä 3: Kolmanteen sarakkeeseen on tehty samat työt, kuin edelläkin, mutta rikkakasviruiskutukeen on lisätty tautiaine. Tehokkain aine tähän menetelmään on Acato Prima. Sato on parantunut 542 kg / ha. Samalla laatutuloksista on luettavissa, että nyt mallasohran lajitteluastevaade (1+2 lajitteiden määrä yli 90%) täyttyy. Menetelmä 4: Mikäli tautipaineet ovat suuret, kuten kesällä 2008, on tehokkaampi tapa torjua tauteja ruiskuttamalla tautiaine erillisinä T2 vaiheen ruiskutuksena. Tällöin aika jolloin kasvi on suojassa tauteja vastaan on pidempi ja jatkuu pidempään kuin T1 vaiheen ruiskutuksessa. Satoa on nyt saatu 1106 kg enemmän kuin alkutilanteessa. Lajitteluaste on edelleen parantunut. Jyviä on tullut enemmän ja ne ovat suurempia. Menetelmä 5: Viimeiseen sarakkeeseen on laskettu Kasvuohjelman mukainen viljely. Tällöin käytetään sertifioitua siementä, joka on Agrimarketissa aina peitattua. Kasvitautien torjunta on tehty tehokkaimmalla mahdollisemmalla tavalla ja laontorjunnasta on huolehdittu. Kasvusto on ollut täystiheä, terve ja pystyssä. Satoa on tullut yli 5500 kg / ha ja laadullisesti se on esimerkkien parasta. Menetelmä 1: Siemen oma Peittaus ei Tautitorjunta T1 ei Tautitorjunta T2 ei Moddus ei Menetelmä 2: Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 ei Tautitorjunta T2 ei Moddus ei Menetelmä 3: Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 kyllä Tautitorjunta T2 ei Moddus ei Menetelmä 4: Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T2 kyllä Moddus kyllä Sato Kg/Ha 3830 3955 4372 4936 5538 HLP kg 67,1 68,4 68,4 68,5 68,6 RV % 10,8 10,6 10,3 10,3 10,0 Tärkkelys % 62,0 63,0 63,3 63,2 63,8 Lajite 1+2 % 88,3 89,3 92,5 94,1 95,7 Lajite 4 % 3,3 2,8 2,0 1,6 1,1 Menetelmä 5: Sertifioitusiemen Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T2 kyllä Moddus kyllä 100 95 90 85 80 3,3 2,8 2,0 1,6 1,1 2,2 4,1 5,5 8,4 7,9 88,3 89,3 92,5 94,1 96,7 Lajite 1+2 Menetelmä 1 Menetelmä 2 Menetelmä 3 Menetelmä 4 Menetelmä 5 Lajitteluasteet eri viljelymenetelmissä Lajite 3 Lajite 4 15
Vaikutus typenkäytön tehokkuuteen Ostoravinteet ovat viljan viljelyn kallein muuttuva kustannus. Kannattavaan viljan viljelyyn kuuluu ravinteiden tehokas käyttö. Typpi joutuessaan vesistöön on siellä kasvua lisäävä tekijä, joka tulostuu vesistöjemme rehevöitymisenä. Tarkasteltaessa eri viljelymenetelmiä huomataan, että ohran lannoitus on ollut likimain sama kaikissa viljelymenetelmissä. Agrimarketin ISO-VILJA tilityksessä on kerrottu viljaerän typpi ja fosfori sisältö tonnia kohden. Tuloksesta voidaan laskea viljan typpisato jyvissä ( N jyvissä) kertomalla luku sadolla t/ha. Vertailun ensimmäisessä menetelmässä on pienin sato, josta seuraa että siinä on myös pienin typpisato. Vertailun paras sato saatiin Kasvuohjelmalla, tässä sadossa on myös eniten typpeä. Vähennyslaskun jälkeen jää käyttämätöntä typpeä vähiten Kasvuohjelmassa. Suuressa sadossa on lähes aina enemmän typpeä kuin pienessä sadossa. Vesiensuojelun näkökulmasta suuri sato on aina parempi kuin pieni. Mitä tämä sitten maksaa? Alla olevaan taulukkoon on laskettu viljasta saatavat tulot. Menetelmät, joissa ei tehty tautiruiskutuksia eivät täyttäneet mallasohran vaateita, joten niille on laskettu rehuohran hinta. Tautiruiskutusten ansiosta sato on kelvannut mallasohraksi, jolloin sille on laskettu mallasohranhinta. Kasvinsuojelukustannuksena on käytetty Acanto Priman kustannusta. Omansiemenen kustannus saadaan, kun raakaerän päälle lasketaan lajittelukustannus, TOS ja idätyskustannus. Peittausaine maksaa 14 / ha. Sertifioidun siemenen hinta voidaan laskea suoraan tarjouksen pohjalta. Omalla siemenellä kylvettäessä saadaan tuloa 388 /ha. Menetelmällä 1, jossa omasiemen peitataan ei ole saatu lisätuloa. Parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautuu kasvuohjelman vaihtoehto jossa tuotantopanoksi on köytetty eniten, mutta lisätulo on suurin. Lisätulo riittää mallasohran lannoitelaskin maksuun. 1 2 3 4 5 N jyvissä 57,6 58,4 62,7 70,8 77,1 N oljissa 17,2 17,8 19,7 22,2 24,9 N sato 74,8 76,2 82,4 93 102 Siemen oma Peittaus ei Tautitorjunta T1 ei Tautitorjunta T2 ei Moddus ei Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 ei Tautitorjunta T2 ei Moddus ei Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 kyllä Tautitorjunta T2 ei Moddus ei Siemen oma Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T2 kyllä Moddus kyllä Sato Kg/Ha 3830 3955 4372 4936 5538 Vilja / tonni 105 105 143 143 143 / Ha 405 415 625 706 792 Kasvinsuojeluaineet / Ha 34 68 68 Siemen / Ha 52 66 66 66 90 Lisätulo / Ha -1 175 222 284 Sertifioitusiemen Peittaus kyllä Tautitorjunta T1 Tautitorjunta T2 kyllä Moddus kyllä 16
Lannoitusikkunalla tarkkuutta lannoitukseen Kasvi tarvitsee 16 ravinnetta kasvaakseen. Tärkein satoon vaikuttava ravinne on typpi, sen määrä säätelee sadon ja valkuaisen määrää kasvissa. Alkukesästä typpi on vaikuttamassa sadon määrän muodostukseen. Kasvun loppupuolella tehdään valkuainen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että 5000 kg jyviä sisältää 100 kg typpeä. Mikäli kasvi saa kasvaa optimaalisissa olosuhteissa jolloin sillä on typpeä koko ajan riittävästi saatavilla, saadaan valkuaiseksi 12 %. Typpeä ei ole ollut ylen määrin käytettäväksi, eikä siitä ole ollut myöskään puutetta. Suuret sateet saattavat huuhtoa osan typestä ja toisaalta maan ollessa hapettomassa tilassa osa typestä saattaa muuttua kaasumaiseen muotoon ja karata viljelykseltä taivaan tuuliin. Toisaalta kova kuivuus voi vähentää ravinteen liukoisuutta ja näin kasville tulee ravinteen puutostila. Typpi on ravinne, jota tulee olla kokoajan käytettävissä. Liika sade voi häiritä saatavuutta ja toisaalta liiallinen typpi saa aikaan haitallista viljan lakoa. Edellä kuvattujen seikkojen pohjalta on tärkeää tarkkailla kasvin typpitilannetta pitkin kasvukautta. Agrimarketissa on Kasvuohjelmapisteitä, joissa on SPAD (lehtivihreä) -mittari käytettävissä. Pisteissä on yksityiskohtaiset käyttöohjeet sekä koulutettu henkilökunta. Mittaus SPAD-mittarilla tapahtuu optisesti lehden läpi menevällä infrapunavalolla. Agrimarket laatii lajikkeilleen omat taulukkoarvot, jotka ovat Kasvuohjelmapisteellä nähtävissä. Mikäli pellolle tehdään ns. lannoitusikkuna päästään SPAD ja KEG mittauksissa tarkkaan kulloisellekin lohkolle tarkennettuun mittaustyöhön. Ikkuna tehdään edustavalle paikkaan lohkoa jossa kasvuolot kuvaavat parhaiten ko lohkoa. Paras lannoitusikkuna tulee kun se tehdään kylvöjen aikana säätämällä kylvökoneen lannoitus suuremmalle. Lannoitusikkuna tehdään lannoittamalla peltoon reilu lannoituspaikka (kylvökoneen leveys 5 10 pitkä ruutu, johon kylvetään 30 50 kiloa enemmän typpeä kuin ympäröivään peltoon. Ikkuna tulee merkitä esim, tekemällä peltoon 0-ruutu johon ei mene ensinkään lannoitusta. Mikäli ikkuna unohtuu tehdä kylvöjen aikana voidaan se tehdä jälkikäteen esim. pintalannoituksena. Toinen tapa kasvin typpitilanteen määrittämiseksi on KEG-kortti. Korttipakkaan on koottu eri viljakasveille sopivat värikortit. Vertaamalla kasvin lehteä väreihin saadaan tieto lehdellä olevasta typen määrästä Korttipakassa on myös tulkintaohjeet arvoille. 17
Kalkitus ravinteiden kotiuttamisessa Vilja- ja ISO-VILJA -tutkimuksissa on selvitetty usean vuoden ajalta maan phn vaikutusta ohran satoon ja ravinteiden talteenottoon (ravinteiden kotiutus).taulukkoon on koottu keskisadot eri ph luokissa vuosilta 1995 2007. Mikäli viljavuusluokan leima on ollut täysin punainen ympyrä (ph luokka huono) niin sato on ollut keskimäärin 3307 kg/ha. Aina mentäessä parempaan luokkaan sato kasvaa pylvään yläosan verran. 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 Huono 319 3307 3307 501 3307 Välttävä 584 3307 Huononlainen Tyydyttävä 719 3307 ph-luokan vaikutus satoon ja sadon lisään 1995 2007. Tutkittaessa lannoitusta eri ph-luokissa on huomattu, että typpilannoitus on ollut likimain sama kaikissa luokissa. 4500 4000 3500 3000 2500 2000 Typpilannoitus kg/ha eri ph-luokissa (edessä keltaisella). Taustalla saavutettu sato lisineen. 842 3307 1080 3307 88,8 88,3 88,9 89,1 90,6 90,4 89,2 Huono Välttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Huononlainen Tyydyttävä 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Kasvinviljelijän tulee olla huolissaan paitsi kasvin riittävästä ravinteiden saannista, myös ravinteiden talteenotosta sadon mukana. Lannoitteiden hinnat ovat kohonneet huomattavasti ja ravinteista on tullut kallein muuttuva kustannus. Parhaassa phluokassa sato on noin tuhat kiloa suurempi kuin matalimmassa ph-luokassa. Kun typpilannoituksessa ei ole juurikaan eroa luokkien välillä, seuraa asetelmasta se, että suuren sadon typpi siirtyy satoon n. 82%:sesti, kun vastaava luku luokassa huono on 62%. Pellon kalkitus on aina ympäristöteko, jolla saadaan ravinteet talteen ja ravinnepäästöt vesistöön pienenemään. 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40 55,3 60,3 63,6 65,6 69,5 69,5 73,4-33,8-27,9-25,3-23,6-21,6-20,9-15,7 Huono Välttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Huononlainen Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Typen ravinnetaseet eri ph luokissa. 0-viivan päällä olevat luvut kertovat jyväsadon mukana talteen otetut typet. Viivan alla olevat pylväät kertovat peltoon jäävän typen määrän kiloina. Kaikkien viivan alapuolelle jäävien N kolojen hinta on hyvä arvioida. Paljonko sitten kalkkia tarvitaan, jotta viljely voidaan siirtää parempaan ph luokkaan? Multavuus Karkea kivennäismaa Maalaji Savinen kivennäismaa Savi Aitosavi Vähämultainen 2 3 4 5 Multava 3 4 5 7 Runsasmultainen 5 6 7 8 Erittäin runsasmultainen 6 7 8 9 Yhden viljavuusluokan (0,4 ph-yksikköä) kohottamiseen tarvittava kalkkikivijauhemäärä (t/ha) Jos kalkitustarve on yli 10 t/ha, kalkitus kannattaa tehdä useammassa erässä maata välillä muokaten. 18
FarmitNetWisu työkalu nykyaikaiseen viljelykirjanpitoon Joustava Ohjelmaa voi muokata missä tahansa, millä tietokoneella tahansa, edellyttäen että koneessa on internetyhteys. Viljelyneuvojasi on aina puhelinsoiton päässä Hankkimalla mobiililiittymän voi ohjelmaa käyttää jopa pellolla omalla kännykällä. Turvallinen Varmuuskopiointi tapahtuu automaattisesti. Voit silti tehdä myös omia varmuuskopioita. Ohjelmaan päivittyy automaattisesti mm. uusimmat ympäristötuen ehdot. Edullinen Edullinen avausmaksu, vuosilisenssin hinta on 69 (alv 0 %). Tilaukset: www.farmit.net tai Agrimerketin Omamyyjät. 19
20 Lannoitteet
YaraMila takaa laadun YaraMilan edut Tasapainoinen ravinnekoostumus jokaisessa rakeessa Tehokas typen, fosforin, kaliumin ja rikin lähde Hivenravinteet lisäävät maan kasvukuntoa Nopea ravinteiden liukeneminen Erinomaiset käsittely- ja levitysominaisuudet, ei lajitu Sisältää seleeniä Puhtaus- ja Laatutakuu Lannoitus perustuu viljavuustutkimukseen, lohkon satotasoon ja viljeltävän kasvin käyttötarkoitukseen. Yara Suomi tarjoaa suomalaisiin oloihin kehitetyn kattavan YaraMila-lannoitesarjan, joka on suunniteltu ympäristötukiehtojen mukaan. Yaran tuotteet ovat tutkittuja ja turvallisia. Tutkimusta ja tuotekehitystä tehdään Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä yhteistyössä eri tutkimuslaitosten kanssa. Tärkeää kehitystyötä on myös koetoiminta viljelijöiden pelloilla. Yaran Uudenkaupungin ja Harjavallan tehtailla valmistetaan laadukkaita kasvinravinteita kotimaahan ja vientiin. Siilinjärven tehtaiden päätuoteryhmät ovat lannoitteet ja fosforihapot. Fosforihapon pääraakaaineet, apatiitti ja rikkihapot, tulevat omasta kaivoksesta ja yhtiön tehtailta. Lannoitteiden raaka-aineet valitaan niiden puhtauden mukaan. Näin taataan, ettei peltomaahan kulkeudu raskasmetalleja lannoitteiden mukana. Kysy lisää YaraMila-lannoitteista omasta Agrimarketistasi tai alueesi Yara Suomen aluemyyntipäälliköltä. Tilan oma Y -lannoite on nyt Kasvuohjelma-lannoite Kasvuohjelma-lannoite (TOY) on uuden ajan ravinneratkaisu tehok kaille tiloille. Viljelijän on ehdittävä keskittyä olen naiseen: enää ei ole aikaa ajella pellolla useita kertoja keväässä, vaan kasvu on saatava käyntiin yhdellä ajokerralla. Samalla on kuitenkin huolehdittava peltojen tarkentuneesta lannoitustarpeesta, hiven ravinne täydennyksestä sekä karjatiloilla eläinten terveyden turvaamisesta. Tähän tarpeeseen on kehitetty Kasvuohjelmalannoite. Se on tilakohtaisesti räätälöitävä lannoite, joka koostuu moniravinteisista lannoitteista. Jokainen lannoiterae sisältää siis vähintäänkin kolmea eri ravinnetta. Näin räätälöity lannoitus voidaan toteut taa joustavasti ja kustannustehokkaasti. Samalla hyödynnetään lannoitteiden erin omaisia ominaisuuksia. Kasvuohjelma-lannoitteet valmistetaan Yaran Uudenkaupungin tehtaalla. Niiden laatu ja ravinnekoostumuksen oikeellisuus varmistetaan tehokkaalla laadunvalvonnalla, samalla tavoin kuin muidenkin YaraMila-lannoitteiden. LANNOITTEET 21
LANNOITTEET Ravinteiden merkitys Typpi (N) Typpi vaikuttaa ravinteista eniten sadon määrään. Typen puutteessa kasvit jäävät kitukasvuisiksi ja niiden väri on vaalea, myös versojen lukumäärä vähenee. Ensin typen puute näkyy vanhojen lehtien kellastumisena ja varisemisena, sillä kasvi pystyy siirtämään typen vanhoista lehdistä uusiin. Jos typpeä on kasvin saatavilla niukasti, sadon määrä ja valkuaispitoisuus jäävät alhaiseksi. Valku aisen määrä taas vaikuttaa esimerkiksi leipäviljojen leivontaominaisuuksiin ja nurmirehun laatuun. Fosfori (P) Fosfori vaikuttaa viljoilla jyvien määrään ja kokoon sekä perimän siirtymiseen uudelle kasvisukupolvelle. Fosforin saanti on erityisen tärkeää kasvukauden alussa, jolloin kukintojen aiheet kehittyvät. Fosforin puute näkyy kasvin ja sen juurten heikkona ja hitaana kehittymisenä; tällöin myös sato jää alhaiseksi. Fosforin puutteessa kasvusto on himmeä ja tummanvihreä tai sinipunertava. Usein oraan kasvutapa on jäykkä ja hento. Fosforin puutetta esiintyy herkimmin kylminä keväinä. Typen puutteesta kärsivä ohrakasvusto etualalla. Fosforin puute ohralla. Kaliumin puute kauralla. Kalium (K) Kalium on tärkein kasvin kylmänkestävyyteen vaikuttava ravinne. Siksi monivuotisilla nurmilla syyspainotteisella kaliumlannoituksella voidaan parantaa talvenkestävyyttä. Sitä tarvitaan kasvin vesitalouden säätelyyn sekä yhteyttämistuotteiden kuljettamiseen kasvin sisällä. Kaliumin puutos heikentää kasvin nestejännitystä, jolloin kasvi lakastuu kuumalla ilmalla. Kaliumin puutteessa oraiden kärki tai kasvin lehtien reunat ruskettuvat tai voivat jopa kuivua. Lehtisuonten väliset osat voivat olla kloroottisia ja usein himmeän sinertävän vihreitä. Lisäksi kaliumilla on tärkeä vaikutus perunan sisäiseen laatuun. Riittävän kaliumlannoituksen on todettu vähentävän mm. perunan raakatummumista ja keittämisen jälkeistä tummumista. Sokerijuurikkaalla kaliumvajaus aiheuttaa sen, ettei sokeripitoisuus nouse juuressa riittävän suureksi. Ylilannoitusta on kuitenkin varottava, koska se huonontaa mehun puhtautta ja alentaa saantoprosenttia. Rikki (S) Rikkiä tarvitaan aminohappojen ja niistä muodostuvien valkuais aineiden raken tumiseen. Esimerkiksi vehnällä riittävä valkuaispitoisuus on hyvien leivontaominaisuuksien edellytys. Öljykasvit tarvitsevat poikkeuksellisen runsaasti rikkiä: noin 16 kg 1000 kg:n siemensatoa kohti. Samoin sokerijuurikkaan rikin tarve on lähes samaa luokkaa kuin fosforin. Rikin puute aiheuttaa samantapaisia oireita kuin typen puutos. Kasvusto on vaaleanvihreä ja lehtisuonet saattavat olla kalvettuneita. Rikin puute kuitenkin alkaa nuorista kasvinosista. Esimerkiksi peru nalla rikin puute nostaa vesipitoisuutta ja laskee tärkkelyspitoisuutta. Rikistä huolehtiminen on tärkeää myös siksi, että ilmasta tuleva rikkilaskeuma on vähentynyt. Rikin puute ohralla. Kalsiumin puute rypsillä. Kalsium (Ca) Kalsium on solun seinien rakenneosa. Sitä tarvitaan erityisesti kasvupisteissä, joissa uusia soluja syntyy vilkkaimmin. Kalsiumin puute alkaa ilmetä nuorissa kasvinosissa. Lehtien kärjet koukistuvat taaksepäin ja reunat kiertyvät. Lehdet ovat epämuotoisia ja niissä voi olla kloroottisia laikkuja. Juuristo on kehittynyt heikosti. Perunalla tasapainoisesta kalsiumin saannista on huolehdittava erityisen hyvin kalsium on perunan laatu ravinne. Kalsiumlannoituksen on todettu ehkäisevän monia perunassa ilmeneviä tauteja ja laatuvikoja. Kalsiumlannoitus parantaa mm. perunan käsittelykestävyyttä, taudinkestävyyttä ja prosessoidun perunan tummumis herkkyyttä. 22
Rauta (Fe) Raudan puutosoireet näkyvät nuorissa kasvinosissa. Ne ovat hyvin vaaleita, vain lehtisuonet jäävät vihreiksi. Lehdet saattavat kiertyä. Puutosoireet tulevat esiin herkimmin runsaasti kalkituissa maissa. Magnesium (Mg) Magnesiumia tarvitaan entsyymitoiminnassa sekä lehtivihreän muodostumiseen yhteyttämisessä. Magnesiumin puute ilmenee ensin vanhoissa lehdissä, jotka kalvettuvat reunoiltaan ja lehtisuonten välistä. Viljoilla ja nurmilla tämä näkyy ns. helminauhakirjontana, jolloin lehtivihreä kertyy tummanvihreiksi nauhoiksi lehden reunoihin. Kaura on magnesiumin puutteelle alttein. Erityisen tärkeää magnesiumin saanti on nurmilla, sillä se vaikuttaa rehun laatuun merkittävästi. Myös juurikkaalla ja perunalla magnesiumin puute vaikuttaa sekä sadon määrään että laatuun. Boori (B) Boori osallistuu kasveissa mm. solukkojen rakentumiseen ja niiden erilaistumiseen. Sen takia boorin puute näkyy kasvupisteiden tuhoutumisena. Myös kukkien kehittyminen estyy. Kasvien varret saattavat vioittua, ja esim. juurissa ja mukuloissa saattaa olla rosoutumia ja onteloita. Boorin käyttökelpoisuus huononee, kun maan ph on korkea. Juurikkaat ja ristikukkaiset tarvitsevat booria runsaammin kuin esimerkiksi viljat. Palkokasvit tarvitsevat booria myös juurien nystyräbakteerien toimintaan. Liian suurina annoksina boori on kuitenkin myrkyllistä kasveille. Kupari (Cu) Kuparin puute alentaa satoa jo lievänä, vaikka oireita ei Raudan puute rypsillä. Magnesiumin puute perunalla. Boorin puute perunalla. Kuparin puute kauralla. näkyisikään. Viljan väri on vaalea ja lehtien järjet kellastuvat ja kiertyvät. Olkisato voi olla normaali ja valkuainen normaalia korkeampi. Kuparin puutetta esiintyy useimmiten turvemailla ja karkeilla kivennäismailla. Oireet tulevat esiin herkimmin kuivina vuosina. Mangaani (Mn) Mangaanin puute ilmenee mailla, joiden ph on korkea (ph yli 6,5). Viljoista kaura on arin. Puute ilmenee ensin nuorissa lehdissä. Kasvin lehtiin ilmestyy pitkittäisiä ruskeita tai harmahtavia laikkuja tai pieniä keltaisia laikkuja. Jyvien ja röyhyjen muodostus jää heikoksi. Lievissä tapauksissa kasvusto näyttää vain normaalia vaaleammalta. Mangaanin puute on yleinen silmin havaittava puutosoire sokerijuurikkaalla. Yleensä on kuitenkin kyse kasveille käyttökelpoisen mangaanin vajeesta. Sinkki (Zn) Sinkkiä kasvi tarvitsee tärkkelyksen ja typpiyhdisteiden valmistamiseen. Sinkin puute aiheuttaa kasvin ja lehtien kasvun hidastumista. Puutetta esiintyy herkimmin keveillä hiekkamailla, turvemailla ja raskailla savimailla. Maan korkea fosforipitoisuus heikentää sinkin hyväksikäyttöä. Liian suuri sinkkipitoisuus on kasveille myrkyl linen. Molybdeeni (Mo) Molybdeenin puutetta voi ilmetä lähinnä happamissa kasvupaikoissa. Puutosoireita ovat lehtien vaaleus ja lehden reunojen mahdollinen kiertyminen. Kukkakaalilla lehdet jäävät epämuotoisiksi ja ryppyisiksi. Apila tarvitsee molybdeeniä nystyräbakteerien toimintaan. Mangaanin puute ohralla. Sinkin puute kauralla. Molybdeenin puute ohralla. LANNOITTEET 23
LANNOITTEET Vilja-, nurmi- ja sokerijuurikaslannoitteet YaraMila Pellon NP (NPKS 26-4-1-4, Se) YaraMila Pellon NP sopii maille, joiden kaliuml uku on vähintään hyvä, mutta fosfori luku on välttävä tai tyydyttävä. Runsaan typpipitoisuutensa takia se on hyvä lannoite kevätvehnälle ja öljykasveille. Säilörehu-, kuivaheinä- ja laidunnurmien kevätlannoituksessa YaraMila Pellon NP sopii, kun fosforiluokka on tyydyttävä huono ja kaliluokka on tyydyttävä tai korkeampi. Se sopii myös nautakarjan lannan täydennykseen, kun kaliumia tulee lannasta runsaasti. YaraMila Pellon Y 1 (NPKS 26-2-3-2, Se) YaraMila Pellon Y 1 on sopiva lannoite, kun tarvitaan runsaasti typpeä ja pellon kalium ja fosfori ovat luokassa hyvä. Lisäksi tuotetta voi käyttää karjanlannan täydennykseen tai syysviljojen kevätlannoitteena, kun on tarvetta täydentää fosfori- ja kaliumlannoitusta keväällä. YaraMila Pellon Y 2 (NPKS 24-4-4-2, Se) YaraMila Pellon Y 2 sopii maille, joiden fosfori on luokassa tyydyttävä ja kalium luokassa tyydyttävä tai hyvä. Sen korkeahko typpipitoisuus tekee siitä monipuolisen perustuotteen viljatilalle esimerkiksi savimailla. Tuote soveltuu laidun nurmien kevätlannoitukseen, kun fosforiluokka on huononlainen huono ja kaliumluokassa välttävä. YaraMila Pellon Y 3 (NPKS 21-3-9-3, Se) YaraMila Pellon Y 3:n typpi- ja kalium pitoisuus tekevät siitä sopivan lannoitteen esimerkiksi ohralle tyydyttävässä fosforiluokassa kivennäismailla. Tuote sopii myös säilörehu- ja kuivaheinänurmille, kun fosforiluokka on tyydyttävä ja kaliumluokka välttävä tai huonompi. YaraMila Pellon Y 4 (NPKS 20-2-12-2, Se) YaraMila Pellon Y 4 sopii esimerkiksi karkeille kivennäismaille, joiden fosfori on luokassa tyydyttävä hyvä, mutta joilla kaliumia tarvitaan reilusti. Tuote soveltuu myös kauran lannoitukseen, kun fosforiluku on tyydyttävä hyvä. YaraMila Pellon Y 4 soveltuu säilö rehu- ja kuivaheinänurmille fosfori luokassa hyvä, kun kaliumtilanne on välttävä huono. YaraMila Pellon Y 5 (NPKS 22-5-5-2, Se) YaraMila Pellon Y 5 sopii kevätviljojen lannoitukseen, kun fosforiluokka on huononlainen välttävä ja kaliumluokka tyydyttävä tai parempi. Tyypillisiä käyttökohteita ovat aitosavimaat. YaraMila Pellon Y 5 sopii syysviljojen lannoitukseen fosforiluokassa hyvä. Säilörehu- ja kuivaheinänurmien lannoitukseen se sopii välttävässä fosfori- ja kaliluokassa. YaraMila Pellon Y 6 (NPKS 18-4-14-3, Se) YaraMila Pellon Y 6 on sopiva lannoite, kun pellon fosforiluku on huononlainen välttävä ja kaliumluokka välttävä huono. Matalan typpipitoisuutensa takia se sopii kasveille, joiden typpitarve on pieni, sekä multamaille ja runsasmultaisille kivennäismaille. YaraMila Pellon Y 6 on hyvä herneen lannoite sekä syys-viljojen syyslannoite, kun tarvitaan runsaasti kaliumia. Tuote sopii hyvin nurmien perustamiseen ilman karjanlantaa sekä ruokohelpikasvustojen perustamiseen ja vuotuislannoitukseen. 24
YaraMila Hiven Y (NPKS 23-3-6-6, Se) YaraMila Hiven Y on peltoviljelyn täyslannoite. Se sisältää enemmän hiven ravinteita ja rikkiä kuin muut lannoitteet. YaraMila Hiven Y soveltuu kaikille peltokasveille ja kaikkiin viljavuusluokkiin, joissa voidaan käyttää fosforilannoitusta. Korkean boori- ja rikkipitoisuutensa takia se on erinomainen öljykasvien lannoite. Tuote sisältää myös mangaania ja sinkkiä, joten se soveltuu maille, joiden ph on korkea. YaraMila Nurmen Y 1 (NPKS 20-3-5-2, Se) YaraMila Nurmen Y 1 sopii hyvin laidunnurmille fosforiluokassa tyydyt tävä välttävä ja kaliumin ollessa punaisella. Tuote sisältää nurmille tärkeää rikkiä, natriumia ja sink kiä. YaraMila Nurmen Y 1 sopii viljoille lohkoille, joiden fosfori on tyydyttävä ja kalium viljavuusluokassa tyydyttävä hyvä. Se on sopiva lannoite myös sokerijuurikkaalle, sillä se sisältää natriumia. YaraMila Nurmen Y 2 (NPKS 20-6-6-2, Se) YaraMila Nurmen Y 2 sopii hyvin nurmien lannoitukseen fosforija kaliluokkien ollessa välttävä huononlainen. Se sisältää nurmelle tärkeää rikkiä ja sinkkiä. Tuote sopii myös nurmen perustamiseen karjanlannan kanssa, kun fosforista ja kaliumista on puutetta. YaraMila Nurmen Y 2 sopii viljojen lannoitukseen lohkoille, joiden fosfori on huono huononlainen ja kalium välttävä tyydyttävä. YaraMila Nurmen NK 1 (NPKS 20-0-7-3, Se) YaraMila Nurmen NK 1 on sopiva lan noite nurmien toiselle ja kolmannelle sadolle kaliumtilan ollessa tyydyttävä hyvä, sekä nurmen ensimmäiselle sadolle korkeissa fosforiluokissa, kun kaliumista on puutetta. Tuote sisältää nurmelle tärkeää rikkiä, natriumia ja sinkkiä. YaraMila Nurmen NK 1 on sopiva lannoite eloperäisille laidunnurmille keväällä fosforitilanteen ollessa hyvä ja kun kaliumista on puutetta. Nurmen NK 1 sopii myös muiden kasvien lannoitukseen, kun fosforilannoitustarvetta ei ole ja kalium on tyydyttävä tai parempi. Se sopii myös sokerijuurikkaalle, sillä se sisältää natriumia. YaraMila Nurmen NK 2 (NPKS 20-0-15-3,6, Se) YaraMila Nurmen NK 2 on suunniteltu nurmien toiseen ja kolmanteen lannoitukseen, kun kaliumista on puutetta. Tuote sisältää nurmelle tärkeää rikkiä ja sinkkiä. YaraMila Nurmen NK 2 sopii myös muiden kasvien lannoitukseen, kun fosforilannoitustarvetta ei ole ja kalium on huono välttävä. Suomensalpietari (NPKS 27-0-1-4, Se) Suomensalpietari on rikkipitoinen typpilannoite, joka sisältää lisäksi kalsiumia, magnesiumia, booria sekä seleeniä. Se sopii kaikkien peltokasvien lannoitukseen mailla, joiden fosfori- ja kaliumluvut ovat korkeita. Lisäksi Suomensalpietari on erinomainen syysviljojen kevät lannoite ja nurmien kesälannoite rikki pitoisuutensa takia. Suomensalpietari soveltuu hyvin sian- ja kananlannan täydennykseen starttilannoitteena, kun kasvien tarvitsema fosfori ja kalium tulevat lannasta. Lannoitteen sisältämä seleeni turvaa eläinten hyvinvointia. YaraMila Juurikkaan Y (NPKS 15-4-8-2) Juurikkaan Y on sokerijuurikkaalle suunniteltu lannoite, joka sopii parhaiten maille, joiden fosforipitoisuus on tyydyttävä hyvä ja kaliumpitoisuus on huononlainen tyydyttävä, tai jos edellisen vuoden naatit on korjattu. Tuotteen sisältämä mangaani varmistaa ravinteen riittävyyden mangaaniköyhillä mailla. Saatavana vain suursäkissä. LANNOITTEET 25
LANNOITTEET Lannoitteiden ravintosisällöt Peltoviljelylannoitteet Suur- Irto säkki kg HY YaraMila Hiven Y 23-3-6 1 6 0,05 0,3 0,05 0,0015 Irto vain UKI x x 650 x N1 YaraMila Nurmen Y 1 20-3-5 0,5 3 2 0,02 0,1 0,0015 x x 40/1200 650 N2 YaraMila Nurmen Y 2 20-6-6 0,5 2 0,02 0,1 0,0015 x x 40/1200 650 NK1 YaraMila Nurmen NK 1 20-0-7 0,6 4 3 0,02 0,1 0,0015 x x 40/1200 650 NK2 YaraMila Nurmen NK 2 20-0-15 0,6 3,6 0,02 0,1 0,0015 Irto vain SVI x x 40/1200 650 x Kuivarakeistettu Peruna- ja puutarhalannoitteet Tuote- Lannoite Muuta Toimituspaikat Säkki/ tun- nus N-P-K % Ca Mg Na S B Cu Fe Mn Mo Zn Se UKI SVI HVA kg lava SS Suomensalpietari 27-0-1 1 4 0,02 0,0015 Irto vain UKI x x 40/1200 650 x NP YaraMila Pellon NP 26-4-1 1 4 0,02 0,1 0,0015 x x 650 PE1 YaraMila Pellon Y 1 26-2-3 0,5 2 0,02 0,0015 Irto vain UKI x x 40/1200 650 x PE2 YaraMila Pellon Y 2 24-4-4 0,5 2 0,02 0,0015 Irto vain UKI x x 40/1200 650 x PE3 YaraMila Pellon Y 3 21-3-9 0,5 3 0,02 0,0015 x x 40/1200 650 x PE4 YaraMila Pellon Y 4 20-2-12 0,5 2 0,02 0,0015 x x 40/1200 650 PE5 YaraMila Pellon Y 5 22-5-5 0,5 2 0,02 0,0015 x x 40/1200 650 PE6 YaraMila Pellon Y 6 18-4-14 1 3 0,02 0,0015 x x 40/1200 650 JY Yara Mila Ennakkotilaus 15-4-8 0,9 8 2 0,1 0,6 Juurikkaan Y x 650 Tuotetunnus lava Lannoite Muut ravinteet, % Muuta Toimituspaikat Säkki/ N-P-K % Ca Mg Na S B Cu Fe Mn Mo Zn Se UKI SVI HVA kg PO1 YaraMila Perunan Y 1 8-5-19 2,5 11 0,05 0,05 0,25 0,0015 Ennakkotilaus x x 40/1200 650 PO2 Perunan Y 2 10-2-24 0,7 12 0,02 0,01 0,1 0,018 Ennakkotilaus x x 650 TPO1 YaraMila Tärkkelys Y 1 12-5-15 1,6 8 0,015 0,2 0,02 0,02 Ennakkotilaus x x 40/1200 650 TPO2 YaraMila Tärkkelys Y 2 14-3-15 2,5 10 0,02 0,09 Ennakkotilaus x x 40/1200 650 TPNK Tärkkelysperunan NK 14-0-21 11 0,01 Ennakkotilaus x x 650 PEK Perunan Kalsium Y 1 6-3-15 4 12 0,001 Ennakkotilaus x 40/1200 650 x VY Varhaisviljelyn Y 1 8-4-16 3 10 0,05 0,7 0,001 Ennakkotilaus x 40/1200 650 x PT2 YaraMila Puutarhan Y 2 6-5-20 3 12 0,05 0,03 0,1 0,25 0,04 0,0015 Ennakkotilaus x x 40/1200 650 PT3 YaraMila Puutarhan Y 3 11-5-18 1,6 10 0,05 0,03 0,08 0,25 0,002 0,04 0,001 Ennakkotilaus x x 40/1200 650 PTNK1 Puutarhan NK 1 13-0-11 3 14 0,15 0,04 0,1 0,01 0,05 0,001 x x x 40/1200 650 x PTNK2 Puutarhan NK 2 9-0-28 14,3 0,01 0,19 0,09 Ennakkotilaus x x 650 PTPK Puutarhan PK 3-5-20 3 13 0,01 0,03 0,03 0,01 0,02 0,001 x x x 40/1200 650 x PTK Puutarhan Kesto Y 13-3-11 2,5 11,5 0,02 0,03 0,5 0,1 0,005 0,05 0,001 x x x 40/1200 650 x PTVY Varhaisviljelyn Y 2 12-4-13 1,6 11 0,15 0,035 0,5 0,001 Ennakkotilaus x 40/1200 650 x Peruna- ja puutarhalannoitteet ovat kloorivapaita. Suursäkki kg Irto Kuivarakeistettu 26