Ajonopeuksien säätely on Helsingin liikenneturvallisuustyön tärkein työkalu Ajonopeuksien säätely Helsingissä
Helsingin nykyiset nopeusrajoitukset ovat kansainvälisestikin katsoen hyvällä tasolla. Nopeusrajoitukset Helsingissä
30 km/h:n rajoitus kattaa keskustan vaarallisimmat liikekadut, joiden liikennemäärä on jopa 30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Mannerheimintie
Nopeusrajoituksilla on se kiusallinen piirre, että mitä matalampi on rajoitus, sitä enemmän sitä rikotaan. Tämä on melkein luonnonlaki. Kaivokatu
Ajonopeuksia ei voida hillitä pelkällä tiedotuksella ja valistuksella. Syyslukukauden alkaessa kaikissa tiedotusvälineissä rummutettu vetoomus pienten koululaisten turvallisuuden puolesta ei vaikuttanut mitään nopeuskäyttäytymiseen lauttasaarelaisen koulun kohdalla. On vaikea kuvitella, että jollain erillisellä kampanjalla voitaisiin päästä parempaan tulokseen. Isokaaren nopeusjakaumat ennen ja jälkeen syyslukukauden alun klo 8.00-15.00 % 50 40 40 30 20 Ennen (6.8.) Jälkeen (13.8.) 10 0 20 30 40 50 60 Nopeus (km/h)
Joskus väitetään, että nopeusrajoituksia kyllä noudatettaisiin, jos niissä olisi jotain järkeä. LVM:n kokeiluluvan turvin koulujen lähettyville asetettuja, liikennemerkin lisäkilven perusteella vain arkisin päiväsaikaan voimassa olevia matalia nopeusrajoituksia rikottiin yhtä suruttomasti kuin tavanomaisiakin kiinteitä rajoituksia. 30 Latokartanontie KESKI- NOPEUS 39.2 km/h ALLE 30 KM/H 12 % YLI 50 KM/H 9 % Siltavoudintie 39.5 km/h 11 % 8 % Tilanhoitajankaari 35.5 km/h 27 % 7 %
Jos unohdetaan lapset, kuten monet tuntuvat tekevän, pitäisi nopeusrajoitusten olla onnettomuustilastojen perusteella matalampia yöllä kuin päivällä Riski (henkilövahinkoonnettomuudet/liikennemäärä) Helsingissä vuorokauden eri aikoina Esikaupunkien tontti- ja kokoojakadut Kantakaupungin kadut 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 24 TUNTI 00 02 04 06 08 10 12 14 16 18 20 22 24 TUNTI
Keväällä 2008 Helsingin kaupunki hankki Kaivokadulle laitteiston, joka kuvaa automaattisesti ylinopeutta ja punaista päin ajaneet ajoneuvot.
Kuvat siirtyvät langattomasti poliisin liikenneturvallisuuskeskukseen Pasilaan.
Laitteisto pystyy tunnistamaan erehtymättömästi yksittäiset ajoneuvot myös vilkkaasta monikaistaisesta keskustaliikenteestä.
Asteittain tiukennettujen nopeusrajoitusten, liikennevalojen yhteenkytkennän säätelyn ja viimeksi kameravalvonnan ansiosta ovat Kaivokadun nopeusjakaumat siistiytyneet radikaalisti. % 14 Korkeimpien nopeuksien osuus Kaivokadulla vuosina 1991-2008 Yli 50 km/h % 70 Yli 40 km/h 12 10 8 6 4 2 50 40 40 30 30 40 60 50 40 30 20 10 0 91 92 93 94 95 9697 98 99 00 01 02 0304 05 060708 Vuosi 0 91 92 93 94 95 9697 98 99 00 01 02 03 04 05 060708 Vuosi
Punaista päin ajaminen on vähentynyt vain puoleen. Tässä saattaisi olla tiedotuksen paikka. Punaista päin ajot vuorokaudessa Marraskuu 2007 99 kpl Huhtikuu 2009 52 kpl Punaisen valon päälläoloaika rikkeissä % 50 40 30 20 10 0 0.5 1.0 1.5 2.0 S Marraskuu 2007 Huhtikuu 2009
Kiinteitä kameravalvontalaitteita ei voida asentaa kaikille Helsingin 4000 kadulle. Ennalta ehkäisevän korkea kiinnijäämisriski voidaan saavuttaa koko kaupungin alueella vain viidellä tehokkaassa käytössä olevalla siirrettävällä kamerayksiköllä ennalta arvaamattomissa kohteissa.
Ylinopeussakkojen vuotuinen määrä on noussut kameravalvonnan ansiosta 8 600:sta yli 20 000:een. Ulkomaisten kokemusten perusteella on arvioitu, että ennaltaehkäisevän korkean kiinnijäämisriskin saavuttaminen edellyttäisi Helsingissä valmiuksia noin 100 000 vuotuisen sakon määräämiseen. Ylinopeussanktiot Helsingissä vuonna 2008 - Perusvalvonta Rikesakot 2 073 kpl Rangaistusvaatimukset 3 743 kpl Yhteensä 5 816 kpl (8 600 kpl v. 2005) Kameravalvonta Huomautukset 4 959 kpl Ehdolliset rikesakot 11 887 kpl Rikesakot 2 421 kpl Rangaistusvaatimukset 1 397 kpl Yhteensä 20 664 kpl
Ylinopeuksien havaitseminen ei ole vaikeaa eikä kallista. Pullonkaulana on havaittujen rikkeiden hallinnollinen käsittely. Tämän ongelman ratkaisu olisi todelliseen haltijavastuuseen perustuva kunnallinen kameravalvonta.
Oikeusministeriön työryhmä on nyt esittänyt, että myös kunnallinen viranomainen voisi poliisin johdolla osallistua kameravalvontaan (kuvien otto ja ehdollisten rikesakkojen postitus). Tästä aiheutuvat kulut korvattaisiin valtion varoista. Tämä on askel eteenpäin, mutta tuskin vielä riittävä. Kunnallinen nopeusvalvoja ei voi ottaa sen enempää kuvia kuin mitä poliisiorganisaatio ehtii käsitellä kuljettajan tunnistamista edellyttäviä työläitä tapauksia. Kameravalvonnan lainsäädännön vaiheita Parlamentaarinen rikoslakitoimikunta esittää komiteamietinnössään yleisiin liikennerikkeisiin haltijavastuuta ja kunnallista valvontaa (1973). Oikeusministeriö tyrmää Tampereen kaupungin aloitteen haltijavastuusta (1998). Helsingin kaupunki tekee aloitteen haltijavastuusta valtioneuvostolle (1998). Valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen haltijavastuun ja kunnallisen valvonnan mahdollisuuksien selvittämiseksi (2001). Oikeusministeriön työryhmä toteaa sekä ehdollisen rikesakon että haltijavastuun juridisesti mahdollisiksi (2001). Helsingin johto esittää ministeriöiden korkeille virkamiehille haltijavastuuvaihtoehdon valintaa (2001). Janita kuolee Huopalahdentiellä. Sisäministeri lupaa nopeita toimia. Helsingin kaupunki tekee valtioneuvostolle esityksen haltijavastuusta (2002). Ministeriryhmä valitsee ehdollisen rikesakon vaihtoehdon (2003). Oikeusministeriö tyrmää Helsingin kaupungin ja liikenneturvallisuustyön asiantuntijoiden ehdotuksen haltijavastuun alueellisesta kokeilusta (2005). Ehdollisen rikesakon vaihtoehto astuu voimaan (2006). Oikeusministeri Brax ilmoittaa kannattavansa haltijavastuuseen perustuvaa kunnallista valvontaa (2007). Oikeusministeriön työryhmä esittää ehdolliseen rikesakkoon perustuvaa kuntien osallistumismahdollisuutta (2008).
Helsingissä on nykyisin noin 1 000 töyssyä tai korotettua suojatietä. Nykytilanne Töyssy Korotettu suojatie
Helsinkiin rakennetut hidasteet (töyssyt, korotetut suojatiet ja pienet kiertoliittymät) ovat vähentäneet ko. katujaksojen tai risteysten henkilövahinko-onnettomuudet noin kolmannekseen entisestä Helsinki Henkilövahinko-onnettomuudet/vuosi katujaksoilla, joilla nyt on töyssyjä tai korottuja suojateitä KPL 10 Koko kaupunki 5 0 1984 2004 VUOSI Rakentamiskustannukset noin miljoona euroa
Hidasteiden kustannustehokkuus on ylivoimainen verrattuna perinteisiin liikenneturvallisuusjärjestelyihin. Kustannukset vältettyä henkilövahinko-onnettomuutta kohden Helsinki: Hidaste Pieni kiertoliittymä 30 000 100 000 Suomen maantiet: Kevyen liikenteen väylä Kevyen liikenteen alikulku Eritasoliittymä 1 200 000 2 300 000 2 400 000
Väkiluvultaan ja katuverkon pituudeltaan Helsinkiä puolta pienemmässä norjalaisessa Bergenin kaupungissa on 2 200 töyssyä. Bergenin mallin seuraaminen merkitsisi Helsinkiin tuhansia uusia töyssyjä. Bergen
Helsingin nykyiset hidasteet on rakennettu etupäässä esikaupunkien vähäliikenteisille kaduille. Göteborgissa on kymmeniä korotettuja kadunylityspaikkoja myös keskustassa. Korotetut kadunylityspaikat (gångpassage) Göteborgin keskustassa
Hidasteiden rakentaminen oli 90-luvulla Göteborgin selvästi tärkein liikenneturvallisuustyön osa-alue. Göteborg Kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrän muutos 1994-96/2000-02 (kpl/vuosi) Hidasteet - 122 Pyöräilyn väheneminen - 33 Turvavyöt ja - tyynyt Liikenteen erottelu - 21-26 Pyöräilykypärä -8 Eritasoliittymät Kiertoliittymät -5-5 Autoilun lisääntyminen Mopoilun lisääntyminen + 14 + 8 Kävelyn lisääntyminen + 6 0 50 100 150
Helsingin ensimmäiset töyssyt rakennettiin 80-luvulla Herttoniemeen. Tämä Ruotsissa valetuista betonielementeistä koostuva hidaste on edelleenkin käyttökelpoinen kaduilla, joilla ei ole joukkoliikennettä. Yhteen töyssyyn tarvittavien elementtien maahantuontihinta on noin 1 000 euroa.
Bussireiteille soveltuu paremmin katkaistun pyramidin muotoinen betonielementti. Se säilyttää muotonsa ja siihen voidaan valaa kulumattomat varoitusmerkinnät.
Malli Herttoniemi tai korotettu suojatie edellyttää busseilta olennaisesti hitaampaa vauhtia kuin henkilöautoilta.
Tyynyelementti kohtelee kumpaakin suurinpiirtein tasapuolisesti.
Asfaltin painumista tyynytöyssyn ja asfaltin liitoskohdassa pyritään estämään elementin vaakasuorilla osilla, joihin raskaiden ajoneuvojen iskuvoima kohdistuu. Kuvan elementtiparin hinta on noin 10 000 euroa.
Norjassa on päädytty vielä raskaampaan rakenteeseen.
Hollannissa on kehitetty mekaaninen hidaste, jonka kaareva jousitettu teräslevy antaa periksi raskaan ajoneuvon painon alla.
Töyssyn hinta on suuruusluokkaa 30 000 euroa. Sitä voitaisiin harkita tärinäherkille pehmeikköalueille tai keskustan ruuhkautuneille kaduille, joilla liiaksi hidastamaan joutuvien raskaiden ajoneuvojen aiheuttama haitariliike saattaa vähentää kapasiteettia.
Nopeusnäyttötaulun ideana on luoda kuljettajille sosiaalista painetta nopeusrajoituksen noudattamiseen. Vuoden 2008 lopulla hankittiin Helsinkiin 15 nopeusnäyttötaulua kolmelta eri laitevalmistajalta, viisi kultakin. Trafino 3M Swarco
% Useimmissa kohteissa korkeimpien nopeuksien osuus aleni selvästi. Nopeusjakaumat Kontulankaarella ennen ja jälkeen näyttötaulun Ennen4.12.2008 Jälkeen 12.2.2009 60 50 40 40 30 20 10 0 0 10 20 30 40 50 km/h
Töyssyjä pitäisi rakentaa 50-70 metrin välein, jotta vältetään haitallinen kiihdyttely hidasteiden välillä. 200 m 200 m 60 kpl = 60 000 2 x 14 kpl = 140 000
Nopeusnäyttötauluja voisi ajatella vaihtoehdoksi töyssyille varsinkin intiimeillä asuntoalueilla. Yhden näyttötaulun hinta on 3 000 5 000 euroa. 200 m200 m 11 kpl = 40 000 2 x 14 kpl = 140 000
Ala-asteen oppilaiden asuinpaikka
Uusien hidasteiden rakentamisen kiireellisyyden kriteerinä voisi olla katua ylittävien ala-asteen oppilaiden määrä. Liikennesuunnitteluosasto sijoitti opetusvirastosta saadut oppilaiden koulukohtaiset kotiosoitteet Mapinfo paikkatietojärjestelmään.
Asuinpaikka kouluittain
Hidasteet ja liikennemäärät 100 500 1 917 50 100 12 212 2 152 4 325 251 9 698 190 10 662 100 8 908 100 6 761 100 151 3 834 13 459 200 2 185 170 800 500 51 11 621 51 100 20 100 3 905 1 116 20 51 2 183 151 151 3 539 251 200 2 233 3 653 9 910 151
Järjestelmällä saadaan puoliautomaattisesti mm. tällainen tulostus. Ala-asteen oppilaiden kadunylitykset X liikennemäärä
Töyssyt, näyttötaulut ja kameravalvonta voitaisiin korvata säätämällä pakolliseksi ajoneuvokohtaiset nopeuden rajoittimet, jotka tekevät vaikeaksi nopeusrajoituksen ylityksen. Järjestelmä voisi toimia 50 km/h:n nopeusrajoitusalueilla, joilla ei synny ohituksiin liittyviä vaaratilanteita. ISA Intelligent Speed Adaptation GPS-satelliitti GPS-vastaanotin Digitaalinen nopeusrajoituskartta 40 Aktiivinen kaasupoljin
Hollannissa suunnitellaan ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun alueellisten ruuhkamaksujen sijasta ajoneuvokohtaisiin pakollisiin ilmaisimiin ja satelliittipaikannukseen perustuvaa järjestelmää. Tällöin voidaan maksut painottaa sen mukaan kuinka saastuttavissa olosuhteissa ajetaan. Tällaisella järjestelmällä voitaisiin ratkaista myös ylinopeuksien valvonta. Ruuhkamaksut