Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät. LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist

Transkriptio

1 Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist

2 2 1. Tausta ja tavoitteet 2. Osatehtävät Sisältö 3. Automaattisen nopeusvalvontajärjestelmän tavoitteet 4. Suomen automaattista nopeusvalvontaa koskeva lainsäädäntö 5. Suomen ja muiden maiden järjestelmien vertailu 6. Haltijavastuuta koskevaa pohdintaa 7. Kehittämisehdotuksia

3 3 Tausta Tausta ja tavoite Suomessa automaattinen nopeusvalvonta kattaa noin km pääteitä Parantaa merkittävästi liikenneturvallisuutta, Suomessa ja muualla Toteutus eri maissa vaihtelee Mahdollisuudet automaation lisäämiseen? Kuntien osallistuminen? Haltijavastuu ym. lainsäädäntöön liittyvät kysymykset Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus Tavoite Tuottaa Suomen automaattisen nopeusvalvontajärjestelmän kehittämisehdotuksia, jotka pohjautuvat järjestelmälle asetettaviin tavoitteisiin kansainväliseen vertailuun

4 4 Osatehtävät 1. Automaattisen nopeusvalvontajärjestelmän tavoitteiden määrittely ja arviointikriteerien kehittäminen 2. Kysely ulkomaisten järjestelmien ominaisuuksista lainsäädäntöön liittyvät asia muut asiat 3. Kehittämisehdotusten laatiminen 4. Ehdotusten toteutuksen turvallisuusvaikutusten arviointi

5 5 Yleisen tason tavoitteet 1. Parantaa liikenneturvallisuutta vähentämällä ylinopeudella ajamista vaikutukset kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden lukumäärään 2. Tienkäyttäjien tasapuolinen ja oikeudenmukainen kohtelu Järjestelmän toiminnan tunteminen ja hyväksyttävyys, sanktiot suhteessa rikkomuksen vakavuuteen Kiinnitetään huomiota myös niiden oikeuksiin, joille nopeusrajoitusten ylittäminen aiheuttaa vaaraa 3. Hyödyt selkeästi kustannuksia suuremmat Prosessien automatisointi Teknologian hyödyntäminen

6 6 Konkreettisia tavoitteita a) Kohdistuu kattavasti väylille, joilla ylinopeudet yleisiä b) Ottaa huomioon yksilöiden oikeusturvan ja yhteiskunnan vastuun kansalaisten turvallisuudesta c) Toleranssit niin pieniä, että vähennetään myös pieniä (< 10 km/h) ylinopeuksia d) Sanktiot suhteessa teon vakavuuteen e) Valvontaprosessin läpinäkyvyys ja tehokkuus f) Luotettavuus ja tietojen suojaus g) Ei sido tarpeettomasti henkilöresursseja h) Teknologian hyödyntäminen (automatisointi) i) Resurssit tavoitteiden mukaan j) Toiminnan seuranta ja vaikutustietojen säännöllinen julkaiseminen

7 7 Suomen automaattista nopeusvalvontaa koskeva lainsäädäntö Rikesakkomenettelyä voidaan soveltaa vain, jos nopeusrajoituksen ylitys enintään 20 km/h. Seuraamuksena ylityksen ja sallitun nopeuden perusteella porrastettu rikesakko (ei siis päiväsakkoja). Rikesakko voidaan määrätä vain luonnolliselle henkilölle. Auto kuvataan edestä ja haltija selvitetään rekisteritunnuksen perusteella. Poliisi lähettää rikesakkomääräyksen ajoneuvon haltijalle. Jos haltija ei reagoi, rikesakko jää voimaan. Haltija voi vastustaa rikesakkoa, jolloin poliisi selvittää kuljettajan. Vastustamista ei tarvitse perustella. Vuonna 2011 automaattivalvonnan perustella rikesakkomääräystä, joista noin vastustettiin.

8 8 Kansainvälinen vertailu Vertailun kohteena Alankomaat, Iso-Britannia, Itävalta, Norja, Ranska, Ruotsi, Tanska, Australia (Victoria) Sähköpostikysely Lainsäädäntöön liittyvät asiat ja muut asiat Vastaajat kansallisten tieviranomaisten edustajia ja poliisiviranomaisia (TISPOL), Victoriaa koskevat tiedot internetistä

9 9 Kansainvälisen vertailun tuloksia (1/2) Suomessa kustannukset pieniä suhteessa vaikutuksiin Pienellä määrällä kameroita katetaan paljon teitä Rikkeiden manuaalinen käsittely on tehokasta Laitteistot toimivat hyvin Ei rasita kohtuuttomasti oikeuslaitosta (rikesakoista vain 4 prosenttia vastustetaan) Automaattivalvonnalla katetun tiestön laajuus ja valvontapaikkojen valintakriteerit vaihtelevat Tekninen toleranssi vaihtelee eri maissa 1-5 km/h (Suomessa 3 km/h) Suomessa rikesakko määrätään, jos mitattu nopeus ylittää rajoituksen ainakin 11 km/h:lla. Victoriassa vastaava raja on 3 km/h, Alankomaissa 4 km/h sekä Ranskassa ja Ruotsissa 6 km/h.

10 10 Kansainvälisen vertailun tuloksia (2/2) Tekninen toteutus riippuu siitä, pitääkö kuljettaja tunnistaa vai riittääkö rekisteritunnus Jos rekisteritunnuksen tunnistaminen riittää, voidaan valvoa myös moottoripyörien nopeuksia. Matkanopeusvalvonnasta on useissa maissa saatu hyviä kokemuksia Myös niissä maissa, joissa on haltijavastuu, kuvat tarkastetaan usein manuaalisesti. Suomen järjestelmästä on julkisesti saatavissa niukasti tietoa helposti omaksuttavassa muodossa (vrt. esim. Victoria) Ei ole vain yhtä hyvää ja oikeaa tapaa toteuttaa automaattista nopeusvalvontaa!

11 11 Haltijavastuun toteuttamista koskevaa pohdintaa Mitä haltijavastuulla tarkoitetaan? Kaikki rikesakolla rangaistavat ylinopeusrikkomukset korvataan hallinnollisella maksulla (vrt. pysäköintivirhemaksu) Käännetty todistustaakka: maksusta vastaa ajoneuvon omistaja/haltija, ellei hän osoita ettei ole kuljettanut ajoneuvoa Oikeudellisia näkökohtia, Perustuslaki ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö Vaikutus poliisin resursseihin Vaikutus oikeuslaitoksen resursseihin (valitusten käsittely viime kädessä hallinto-oikeudessa) Oikeushenkilön vastuu ylinopeusrikkomuksista Vaikutus ajokorttiseuraamukseen

12 12 Suomen järjestelmän kehittämisehdotuksia Suluissa (konservatiivinen) arvio toimenpiteen vaikutuksesta vuotuiseen liikennekuolemien lukumäärään. 1. Taajamien nopeusvalvonnan kehittäminen: Lisää liikuteltavia kameroita (-0,3) Kunnille oikeus osallistua valvontaan (-0,4) Laitteiden hankinta ja käyttö Kustannusten korvaaminen rikesakkotuloista 2. Organisaatioiden vastuiden kehittäminen: Tienpitäjä voisi vastata kameralaitteiden hankinnasta ja käytöstä Poliisin voisi keskittyä valvontalaitteilla kerättävän tiedon käsittelyyn ja sanktioiden määräämiseen. 3. Toleranssin pienentäminen niin, että rikesakko määrätään nykyistä pienemmistä rajoituksen ylityksistä ( esim. 8 -> 5 km/h) (kohdat 3 ja 4 yht. -3,3).

13 13 Suomen järjestelmän kehittämisehdotuksia 4. Rikesakon määrän nykyistä tiheämpi porrastaminen nopeusrajoituksen ylityksen mukaan: Nyt kaksi luokkaa: ylitys 8-15 km/h tai km/h. Voisi olla esim km/h, km/h ja km/h (korkeimmilla nopeusrajoituksilla mahdollisesti myös km/h). Rikesakon määrän tulisi jatkossakin riippua paitsi ylityksen suuruudesta myös vallitsevasta nopeusrajoituksesta. 5. Automaattivalvonnan alaisten pääteiden määrän lisääminen kilometristä kilometriin (kuten on suunniteltu) (-1,5). 6. Ajonopeuksien seurannan kehittäminen etenkin taajamissa sekä taajamien ulkopuolisilla seutu- ja yhdysteillä. 7. Matkanopeusvalvonnan käyttöönotto pääteillä (-0,4).

14 14