Pysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa

Samankaltaiset tiedostot
Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista?

Urban Zonen soveltaminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Joukkoliikenteen matkustus ja matkustajaprofiilit muutoksessa

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Henkilöautokannan ennuste- ja hallintamalli Ahma 2

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Jalankulkuvyöhyke. Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeet. Urban Zone (UZ)

M A L - V E R K O S T O N P I L O T T I K A U D E N P Ä Ä T Ö S T I L A I S U U S

Jalankulkuvyöhyke. Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeet. Urban Zone (UZ)

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.

Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet maankäytön ja liikenteen suunnittelumenetelmänä UZ Road Show Ylä-Savon seutu, Iisalmi 18.4.

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenteen kehitys

ONKO YHTEISKÄYTTÖAUTOILUSSA ITUA?

Yhdyskuntasuunnittelu ja liikkuminen

Jalankulkuvyöhyke. Liikkumisprofiilit Autovyöhyke Yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeet. Urban Zone (UZ)

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Jalankulun reunavyöhyke

Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet aineiston päivitys ja soveltaminen

Henkilöautokannan ennuste ja hallintamalli Ahma 2

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Tampereen pysäköintipolitiikka (2016) Pysäköintinormin päivitys (2018) Pysäköintiseminaari

Urban Zone -2 maakuntakaavoituksen käyttöön: Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet - maankäytön ja liikenteen suunnittelun väline

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja Työpajan keskeiset tulokset. Helsingin seudun liikenne

Hangonsillan monitoimihallin ja lukion pysäköintiselvitys

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu

Pysäköinti Turussa mitä, missä, milloin?

Mika Ristimäki / SYKE,

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista

Riihimäen pysäköintiohjelma

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Vyöhykkeiden asuntotuotanto KOKKOLA-PIETARSAARI

Urban Zone (UZ), Tampere

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Keskustan pysäköinti osana liikennejärjestelmää

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?

U"#AN!&ONE. Yhdyskuntarakenteen!vyöhykkeet!ja!! liikkumistottumukset!uudellamaalla. EKOTUL?"seminaari

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Ap-normit. Toimikunnat

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

MAANKÄYTÖN VYÖHYKKEILLÄ VAIKUTETAAN MATKAKETJUJEN JA LOGISTISTEN RATKAISUJEN TEHOKKUUTEEN JA KILPAILUKYKYYN

Miten estämme asenteiden polarisoitumista tulevaisuuden liikenneratkaisuja ja -politiikkaa tehdessämme?

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää hyväksyä

LIIKENTEEN CO 2 -PÄÄSTÖJEN KOKONAISKUVA

Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS VIRPI PASTINEN

Ikäystävällinen asuinympäristö: Kokemuksia Oulusta

Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu

Kommenttipuheenvuoro: Ikäystävälliset asuinympäristöt Asukasbarometrin valossa

Assistant Professor Heikki Liimatainen LIIKENNEMELUN SEURAAVAT 100 VUOTTA MIKÄ MUUTTUU, MIKÄ EI?

Helsingin pysäköintipolitiikka

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Pyöräpysäköintipalvelut. Kristiina Kartimo, liikenneinsinööri Lahden kaupunki

Aluerakenne ja keskusverkko

Liikkumistottumukset Toimintojen sijoittuminen Matkatuotokset Työssäkäyntialueet. Jalankulkuvyöhyke. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet.

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella

Pysäköintiä koskevat linjaukset. Kaupunkiympäristötoimiala, kaupunkisuunnittelu

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti

LUONNOS Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Rakennemalli / motiiviseminaari Markku Kivari

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Työpaikan liikkumissuunnitelman hyödyt euroina. Webinaari Mari Päätalo Valpastin Oy

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

PYSÄKÖINTINORMISELVITYS

Pysäköinnin seudulliset periaatteet. Loppuraportti LUONNOS

KOKEMUKSIA KAUPUNKIKEHITYKSESTÄ JA PYSÄKÖINNISTÄ

PYSÄKÖINTINORMISELVITYS JA EHDOTUS / KESKUSTAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS

Yhdyskuntarakenteen kehityksen uhat ja mahdollisuudet

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

Liikkumiseen ja saavutettavuuteen perustuvan vyöhykeajattelun konkretisointeja. KARA MAL seminaari Tampere Erikoistutkija Mika Ristimäki

Yhdyskuntarakenteen tulevaisuuden kehityspolut Urban Zone 3 hanke (UZ-3) Yhdyskuntien uudistaminen ARA-laivaseminaari

MAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa

Suomen ympäristökeskuksen aineistot & Tilastoruutujen käyttö yhdyskuntarakenteen tutkimuksessa

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

Näkökulmia pysäköinnin tulevaisuuteen. Sini Puntanen, HSL

Heikki Liimatainen LIIKENNEJÄRJESTELMÄHANKKEET

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Fiksun liikkumisen edistäminen työpaikoilla. Peloton työpaja

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA)

Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa

LIIKKUMISEN OHJAUS 1

MAL sopimukset ja yhdyskuntarakenteen seuranta

HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Transkriptio:

Pysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa MAL-verkosto Täydennysrakentamisen seminaari 28.5.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 28.5.2014 1

Autoistumisen kehityssuunnat Development of car ownership in Finland 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1998-1999 18,7 55,2 22,8 3,3 2004-2005 16,5 51,6 27,4 4,5 2010-2011 16,7 49,6 29,3 4,4 ei autoa 1 auto 2 autoa enemmän kuin 2 autoa no car 1 car 2 cars more than 2 cars Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus 2010-2011 (National Travel Survey), Liikennevirasto 2012 2

65 vuotta täyttäneet 55-64-vuotiaat 35-54-vuotiaat 18-34-vuotiaat 6-17-vuotiaat Autollisuuden kehitys eri ikäluokissa 6-17- Development of car vuotiaat ownership 1998-1999 2004-2005 2010-2011 eri autollisuusluokan talouksissa asuvien osuus väestöstä share of population in households of different car ownership 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 7 % 6 % 6 % 46 % 42 % 56 % 42 % 47 % 33 % 4 % 6 % 5 % Eniten on kasvanut kahden auton talouksissa asuvien osuus 55-64-vuotiaiden ryhmässä ja kahden auton talouksissa asuvien lasten osuus. Largest growth in the share of population in multicar households can be seen among 55-64 years of aged and children. 18-34- vuotiaat 35-54- vuotiaat 55-64- vuotiaat yli 64- vuotiaat 1998-1999 2004-2005 2010-2011 1998-1999 2004-2005 2010-2011 1998-1999 2004-2005 2010-2011 1998-1999 2004-2005 2010-2011 21 % 21 % 21 % 11 % 9 % 9 % 16 % 11 % 11 % 23 % 37 % 45 % 52 % 48 % 44 % 56 % 51 % 46 % 67 % 61 % 59 % 67 % 22 % 5 % 26 % 6 % 28 % 6 % 30 % 4 % 34 % 6 % 39 % 6 % 16 % 24 % 4 % 27 % 3 % 50 % 56 % 4 % 6 % 10 % ei autoa auto autoa yli 2 autoa no car 1 car 2 cars more than 2 cars Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus (National Travel Survey) 1998-1999 ja 2004-2005 3

Autot ovat suurimman osan vuorokaudesta pysäköitynä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % arkipäivät Noin kolmannes autoista on arkisin koko päivän pysäköitynä. Puolella autoista ajetaan alle vuorokauden aikana alle 20 min / 10 km. 90 %:lla autoista ajetaan alle 1 h 45 min/ 95 km. 30 % 20 % 10 % 0 % 0:00 1:00 2:00 3:00 4:00 5:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 ajossaoloaika keskimääräisenä arkipäivänä (h/auto) 36 % 0 min/vrk 50 % - alle 20 min/vrk - alle 10 km/vrk 90 % - alle 1 h 45 min/vrk - alle 95 km/vrk Valtakunnallinen henkilöliikennetutkimus (National Travel Survey) 1998-1999 ja 2004-2005 4

100 % 90 % osuus henkilöautoista talviarki Autojen pysäköitynä oleminen arkisin ja lauantaisin Arkisin klo 7:ään asti suurin osa ajoneuvoista on pysäköitynä kotona, mutta klo 8 15 työpaikoilla pysäköitynä olevien ajoneuvojen osuus kasvaa noin neljännekseen koko ajoneuvokannasta. Lauantaisin viipymäajat eri määränpäissä ovat keskimäärin lyhyitä ja ostospaikkojen sekä vierailupaikkojen merkitys on selvästi arkipäiviä suurempi. 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 osuus henkilöautoista liikenteessä pysäköitynä työ- tai opiskelupaikalla pysäköitynä vierailupaikassa pysäköitynä muussa vapaa-ajan kohteessa talvilauantai pysäköitynä kotona pysäköitynä ostospaikassa pysäköitynä kesämökillä pysäköitynä muualla alkava tunti 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 alkava tunti liikenteessä pysäköitynä kotona pysäköitynä työ- tai opiskelupaikalla pysäköitynä ostospaikassa pysäköitynä vierailupaikassa pysäköitynä kesämökillä pysäköitynä muussa vapaa-ajan kohteessa pysäköitynä muualla HLT 2004-2005 5

Autonomistus 6

ulompi ydinalue sisempi ydinalue Kulkutapajakauma asuinpaikan vyöhykkeen mukaan 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% keskustan jalankulkuvyöhyke 50% 5% 17% 10% 14% keskustan reunavyöhyke 35% 8% 24% 15% 14% alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 33% 7% 34% 15% 6% intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 28% 8% 30% 24% 6% joukkoliikennevyöhyke 29% 7% 39% 17% 4% autovyöhyke 24% 9% 47% 16% 2% alakeskuksen jalankulkuvyöhyke 35% 7% 34% 14% 6% 4% intensiivinen joukkoliikennevyöhyke 27% 7% 41% 17% 5% 3% joukkoliikennevyöhyke 23% 8% 49% 13% 4% autovyöhyke 20% 8% 55% 12% 3% kävely polkupyörä henkilöauto linja-auto juna raitiovaunu metro Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet (UZ) 2013, HSL laaja liikennetutkimus 2007-2008

Ruotsissa Liikennevirasto on laatinut yleisohjeet pysäköintinormeista 8

Pysäköintipaikan saatavuuden vaikutus työmatkojen kulkutapavalintaan Parkering i täta attraktiva städer, Trafikverket 9

Esimerkkejä pysäköintipolitiikan toimenpiteistä Göteborgissa työpaikkapysäköintiä vähennetään ydinkeskustassa käytetään aikarajoituksia ja hinnoittelua aiempaa tehokkaammin pysäköinnin ohjauksessa priorisoidaan lyhytaikaista pysäköintiä ja asiointipysäköintiä kaupunkiympäristön laadulle suuri painoarvo päätöksenteossa kaupan suuryksikköjen pysäköinnin säätely ja kehittäminen korvataan kadunvarsi- ja aluepysäköintiä laitospysäköinnillä hyväksyttävänä kävelyetäisyytenä pysäköintipaikalle on hyväksyttävä kävelyetäisyys joukkoliikenteen pysäkille uudistetaan pysäköintinormi lisätään yhteistyötä pysäköintitoimijoiden välillä 28.5.2014 Parkeringspolicy för Göteborgs stad, 2009 10

Pysäköinnin ohjearvot Göteborgissa käsite normi vaihdettu ohjearvoksi (tal) asemakaavoitus ja rakennuslupaprosessi ilmaisevat suositellun auto- ja pyöräpaikkamäärän, jonka kaavan pitää mahdollistaa määrittää käytännössä rakennusoikeuden pysäköintipaikoille maksimiohjearvot määrittävät suurimman sallitun paikkamitoituksen aluejako, jonka mukaan pysäköintiä suunnitellaan 28.5.2014 VÄGLEDNING TILL PARKERINGSTAL VID DETALJPLANER OCH BYGGLOV 2011, Göteborgs Stad 11

Pysäköinnin ohjearvot - joukkoliikenteen palvelutasoa ei ole otettu huomioon 28.5.2014 VÄGLEDNING TILL PARKERINGSTAL VID DETALJPLANER OCH BYGGLOV 2011, Göteborgs Stad 12

Pysäköintipolitiikan tavoitteet Malmössä hyvä ja tasapainoinen saavutettavuus pihoilla ensisijaisesti asukaspysäköintiä, toissijaisesti asiointipysäköintiä kadunvarsilla priorisoidaan saattoliikennettä ja lyhytaikaista asiointipysäköintiä pysäköintipaikkatarvetta arvioidaan joukkoliikenteen palvelutason perusteella liikuntaesteisten tarpeet otetaan huomioon pysäköinnin suunnittelussa pyöräpysäköinti sijoitetaan lähimmäs lähtö- ja määräpaikkaa tehokas maankäyttö pysäköintipaikkojen monikäyttöä suositaan suositaan laitospysäköintiä ja sopimuspysäköintiä merkittäviin aluerakentamisen kohteisiin laaditaan alueellinen pysäköintisuunnitelma suositaan yhteiskäyttöajoneuvojen pysäköintiä henkilöauton käytön vähentäminen asukkaille taataan mahdollisuus jättää auto päiväksi kotiin työpaikkapysäköintipaikkoja vähennetään hyväksyttävä kävelyetäisyys pysäköintipaikalle sopeutetaan samaan tavoitearvoon kuin hyväksyttävä kävelyetäisyys pysäkille tarjotaan mahdollisuus korkeatasoiseen pyöräpysäköintiin lähtö- ja määräpaikassa todelliset pysäköintikustannukset tuodaan esille liityntäpysäköintiä kehitetään viihtyisä kaupunkiympäristö pysäköinti järjestetään pääosin pihoilla kadunvarsipysäköintiä säännellään aikarajoituksin ja hinnoittelun keinoin pysäköintitalojen kadunvarsikerroksiin sijoitetaan liiketiloja pysäköintiratkaisut sopeutetaan kaupunkikuvaan Parkeringspolicy och Parkeringsnorm för bil, mc och cykel i Malmö, Malmö stad 2010 13

Autopysäköintinormi Malmössä miniminormi, jota sovelletaan asemakaavavaiheessa ja rakennuslupavaiheessa asunnot omakotitalot pysäköinti omalla pihalla, 1,5-2,0 paikkaa/asunto kerros- ja rivitalot pysäköintinormi riippuu asuinalueen sijainnista, palvelujen saatavuudesta, joukkoliikenteen palvelutasosta, aluetehokkuudesta ja asuntokoosta 0,5-1,0 paikkaa/asunto ja lisäksi 0,1 vieraspaikkaa/asunto erikoistapauksia opiskelija-asunnot 0,15 autopaikkaa/huone senioriasunnot 0,3 paikkaa/asunto työpaikat kaupunki on jaettu kahteen vyöhykkeeseen vyöhykkeellä 1 autopaikkanormina 0,2 paikkaa/työntekijä vyöhykkeellä 2 autopaikkanormina 0,3 paikkaa/työntekijä Parkeringspolicy och Parkeringsnorm för bil, mc och cykel i Malmö, Malmö stad 2010 14

Pysäköintinormi Karlstadissa normista voidaan poiketa, jos taloyhtiössä on yhteiskäyttöajoneuvoja tai jos paikat ovat vuorottaiskäytössä 28.5.2014 VÄGLEDNING TILL PARKERINGSTAL VID DETALJPLANER OCH BYGGLOV 2011, Göteborgs Stad 15

Suuntaa antavia pysäköintipaikan rakentamiskustannuksia Parkering i täta attraktiva städer, Trafikverket 16