Pysäköintiä koskevat linjaukset. Kaupunkiympäristötoimiala, kaupunkisuunnittelu
|
|
- Johanna Auvinen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pysäköintiä koskevat linjaukset Kaupunkiympäristötoimiala, kaupunkisuunnittelu
2 Sisällysluettelo 1. Liikkumisen ja pysäköinnin tulevaisuus 2. Tavoitteet ja tarpeet 3. Kadunvarsipysäköinti 4. Lupapysäköinti 5. Pysäköintilaitokset 6. Liityntäpysäköinti 7. Pyöräpysäköinti 8. Kaavoituksen pysäköintinormi 9. Toimenpiteet 10. Vaikutukset 11. Vuorovaikutus ja päätöksenteko 2
3 1. Liikkumisen ja pysäköinnin tulevaisuus 3
4 Pysäköinti 2.0 Pysäköinti osana kaupunkikehitystä Lähde: Vaismaa, K., Karhula, K., Huhta, R., Lahtinen, T. & Jaakola, H. (2019). Parking 2.0. WSP Finland Oy. 4
5 Taso Taso Taso ? 5
6 6
7 Nykytila ja tulevaisuus 7
8 MITEN TEHDÄ RATKAISUJA TÄNÄÄN HUOMISTA VARTEN? Rakentamalla muuntojoustavasti Tekemällä muista kulkumuodoista kilpailukykyisiä 8
9 Pysäköinti ei ole kestävän liikennejärjestelmän ainut ratkaisu, vaan mutteri suuremmassa koneistossa 9
10 Liikkumisen ohjaus ja pysäköinnin sijainti 10
11 Vallastaden - Linköping Asuntokadut ovat pihakatuja, joilla voi tarvittaessa käväistä lyhyesti autolla Pysäköinti keskitetty P-laitokseen, jossa on monipuolisesti liikkumisen palveluja 11
12 2. Tavoitteet ja tarpeet 12
13 Pysäköinnin hallinnan tavoitteet Tuetaan keskustan kehittämistavoitteita Edistetään kestävää liikkumista Edistetään keskustan elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän tarpeita Otetaan huomioon tulevaisuuden tarpeet, kuten liikkumispalvelujen kehittyminen ja autojen yhteiskäytön yleistyminen Mahdollistetaan täydennysrakentaminen Vältetään liiallisten autopaikkojen rakentaminen 13
14 Pysäköinti vie tilaa ja maksaa Keskustassa oli kuvassa sinisellä viivalla rajatulla alueella pysäköintipaikkoja yhteensä kpl kadunvarsilla 2300 kpl (v. 2011, á 12 m 2 ) pysäköintilaitoksissa 3000 kpl (v. 2011, á 30 m 2 ) kiinteistöillä 8700 kpl (v. 2008, á 20 m 2 ) Havainnollistettuna: alueen pysäköintipaikat vievät yhteensä siis tilaa noin m 2 eli yli 20% sinisellä rajatun alueen pinta-alasta m 2 Pysäköintipaikan kustannukset muodostuvat rakentamisesta, operoinnista, ylläpidosta ja kunnossapidosta. Yhden pysäköintipaikan kustannukset voivat olla jopa euroa, joten on yhteiskuntataloudellisesti tärkeää arvioida pysäköintipaikkojen aito tarve. 14
15 Autokanta Autokanta on jatkanut kasvuaan 2010-luvulla. Autotiheys vuonna 2016 oli Turussa 539 autoa/1000 asukasta Autotiheys on pienimmillään alle 300 autoa/1000 as. postinumeroalueella ja suurimmillaan yli 700 autoa/1000 as. alueilla 20250, ja Autotiheys (henkilö- ja pakettiautot/1000 asukasta) postinumeroalueittain laskettuna auton haltijatiedon mukaan 15
16 Kenellä on velvollisuus järjestää pysäköintipaikat? Pysäköinnin järjestämisvelvollisuus on ensijaisesti autonomistajilla itsellään ja kiinteistöjen omistajilla Kaupungin tehtävänä on huolehtia kaavoituksessa siitä, että kiinteistöillä on edellytykset pysäköintipaikkojen järjestämiseen, ja rakennuslupia myönnettäessä siitä, että paikat toteutuvat. Keskustan alueella kaupungin kannattaa säädellä pysäköintiä niin, että keskustassa asioiville on pysäköintipaikkoja tarjolla. Kaupunki ei ole kuitenkaan velvollinen tarjoamaan katutilaa autojen säilytykseen. Katutilan ensisijainen käyttötarkoitus on mahdollistaa liikkuminen eri kulkutavoilla. 16
17 Pysäköintitarpeet Asukkaiden pysäköinti päivittäin: < 18 h vrk talvisäilytys: kk < 4 h tai < 24 h Työmatka pysäköinti < 9 h h vrk Vieraspysäköinti Liityntäpysäköinti Asiointipysäköinti < 4 h 17
18 Kaupungin kehittämistarpeita Tehokkaampi tilankäyttö Kulkutavan valintaan vaikuttaminen Elinkeinoelämän palveleminen Käyttäjä maksaa -periaate Varautuminen tulevaisuuteen 18
19 Pysäköinnin tyyppi ja kaupungin keinot vaikuttaa Kadunvarsipysäköinti Laitospysäköinti Pysäköinti kiinteistöllä Maksullisuus Aikarajoitukset Opastusjärjestelmä Lupapysäköinti Valvonta Pysäköintipaikkavaatimukset kaavoissa Opastusjärjestelmä Kaupungin rooli: investoiminen operoiminen sopiminen ja yhteistyö Pysäköintipaikkavaatimukset kaavoissa ja rakennusluvissa Velvoitepaikkojen osoittaminen muualta 19
20 3. Kadunvarsipysäköinti 20
21 Mihin katutilaa käytetään? Katutilan käyttötarkoitus on ensisijaisesti olla liikkumisen väylä jalankululle, pyöräilylle tai joukkoliikenteelle, jakeluliikenteelle ja autoliikenteelle keskustassa tässä tärkeysjärjestyksessä. Tilaa varataan myös puille, istutuksille ja muille katutilojen viihtyisyyttä lisääville elementeille. Pysäköintiin ja pysäyttämiseen katutilaa käytetään keskustassa seuraavassa tärkeysjärjestyksessä: 1. Joukkoliikennepysäkki 2. Taksit ja muu noutopaikkoja tarvitseva julkinen liikenne 3. Liikuntaesteisten pysäköinti etenkin erityispalvelujen läheisyydessä 4. Citylogistiikka 5. Pyörien ja kaupunkipyörien pysäköinti 6. Yhteiskäyttöautojen pysäköinti 7. Lyhytaikainen asiointipysäköinti autoilla ja moottoripyörillä palvelujen läheisyydessä 8. Asukaspysäköinti ja muu lipapysäköinti 9. Pitkäaikainen pysäköinti autoilla ja moottoripyörillä 21
22 Pysäköinnin kysyntää hallitaan ensisijaisesti maksuilla Silloin kun pysäköintipaikkojen kysyntä ylittää tarjonnan, on tarpeen hallita pysäköinnin kysyntää. Tällaisia alueita ovat: alueet, joilla on paljon kaupallisia ja muita palveluja alueet, joilla on paljon työ- tai opiskelumatkapysäköintiä alueet, joilla ei ole pysäköintipaikkoja kiinteistöllä. Pysäköinnin kysyntää hallitaan ensisijaisesti pysäköintimaksuilla. Aikarajoitukset tulevat kyseeseen sellaisissa paikoissa, joissa pysäköinnin maksujärjestelmän (eli pysäköintiautomaattien) kustannus on liian suuri saavutettuun hyötyyn nähden. 22
23 Pysäköinnin hallinta tähtää tehokkuuteen Maksullisuuden ja aikarajoitusten kestoa säädetään niin, että pysäköintipaikat ovat tehokkaassa käytössä. Tulevaisuudessa tutkitaan tarvetta ja mahdollisuuksia dynaamiseen, kysynnän mukaan määräytyvään hinnoitteluun. Tämä edellyttää uutta, helposti muunneltavaa maksujärjestelmää, jolla voidaan tehdä kokeiluja ja seurata pysäköintipaikkojen käyttöä. Pysäköinnin hallintaa tukee tehokas valvonta. 23
24 Maksullisuuden laajentaminen Maksullinen pysäköinti nykyään Keskusta-alue, jolla maksullisuutta lisätään tarvittaessa. Osalla tämän alueen kadunvarsipaikoista on nykyään aikarajoituksia, mutta suuressa osassa aluetta pysäköinti on täysin rajoittamatonta. Tulevaisuudessa aikarajoitukset vähenevät ja maksullisuus lisääntyy. Lisäksi maksullisuus voi olla tarpeen muualla kaupungissa kaupallisten ja muiden palvelujen yhteydessä 24
25 Kolme maksullisuusvyöhykettä 1. Ydinkeskusta, jossa on paljon asiointipysäköintiä 2. Muu keskusta, jossa on asiointipysäköintiä, asukkaiden pysäköintiä ja työmatkapysäköintiä 3. Muut alueet, joilla työmatkapysäköintiä on tarpeen hallita. Vyöhykkeiden pysäköintimaksut ovat suhteessa toisiinsa niin, että tuntihinta on vyöhykkeellä II noin 50% ja vyöhykkeellä III noin 25% kalleimman vyöhykkeen I maksusta. Kaupunkiympäristölautakunta tekee yksityiskohtaiset päätökset maksuista ja aluerajauksista. 25
26 Alennukset pysäköintimaksusta ja aikarajoituksista Pysäköintimaksuista annettavien alennusten tavoite on edistää kaupungin tavoitteita kestävien kulkumuotojen ja energiamuotojen käytössä, elinkeinojen tukemisessa ja kaupunkirakenteen tiivistämisessä. Pysäköintilupia, jotka mahdollistavat edullisemman ja pitkäaikaisemman pysäköinnin, saavat esimerkiksi asukkaat lupapysäköintijärjestelmän kautta yritykset lupapysäköintijärjestelmän kautta yhteiskäyttöautot lupapysäköintijärjestelmän kautta veteraanit sähköautot ja muut edistettävät teknologiat Alennukset pysäköintimaksuihin ovat voimassa määräajan. Kunkin alennuksen tarkoituksenmukaisuus harkitaan uudelleen määrävälein. Alennusten ehdoista ja suuruudesta päättää kaupunkiympäristölautakunta 26
27 Maksujärjestelmän kehittämisen tavoitteet Mahdolliset alennukset pysäköinnin hintaan voidaan myöntää sähköisen/mobiilimaksujärjestelmän kautta Lupapysäköinnin maksut voidaan kerätä sähköisen/mobiilimaksujärjestelmän kautta Maksujärjestelmässä voidaan muuttaa maksua pysäköinnin keston ja ajankohdan mukaan Dynaaminen, kysynnästä riippuva hinnoittelu on mahdollista Pysäköintiopastusta voidaan antaa mobiilimaksujärjestelmän kautta Pysäköinnin valvonta on helppoa ja tehokasta 27
28 4. Lupapysäköinti 28
29 Lupapysäköinti Asukaspysäköinti lupa-alueittain (A, B, C, D, E, F, G, H, I, J ja K) Yrityspysäköinti lupa-alueittain tai kaikille lupa-alueille (A K) Yhteiskäyttöautojen pysäköinti z-luvalla samoille paikoilla kuin muillakin luvilla. Yhteiskäyttöautoyrityksen on täytettävä tietyt ehdot. Lupapysäköintijärjestelmä on käytössä suunnilleen sillä samalla alueella, jolla kadunvarsipysäköinti on maksullista/rajoitettua. Lupapysäköinnin hinta porrastetaan kolmeen maksuvyöhykkeeseen. Kaupunkiympäristölautakunta tekee yksityiskohtaiset päätökset lupaehdoista, maksuista ja aluerajauksista. 29
30 Lupapysäköinti Asukaspysäköintilupien tarkoitus on mahdollistaa asukkaille edullinen pysäköinti niillä keskustan ja sen liepeiden alueilla, joilla työmatkapysäköinti kilpailee yleisistä pysäköintipaikoista ja joilla tonttipaikkoja on vähän. Asukaspysäköintiä ei kuitenkaan osoiteta sellaisille paikoille, joilla on merkittävää tarvetta asiointipysäköintiin. Asukaspysäköintijärjestelmän hallitun laajentamisen ja hinnannostojen tavoitteena on toisaalta siirtyä asteittain kohti käyttäjä maksaa -periaatteen mukaista hinnoittelua ja toisaalta ohjata autojen pitkäaikaissäilytystä pois kadunvarsilta. Yhteiskäyttöautojen pysäköintiin myönnetään asukaspysäköintilupaa vastaavia z-lupia. Yhteiskäyttöautojen pysäköinnin suosimisella tavoitellaan sitä, että yhä useampi asukas voisi luopua omasta autosta ja lisätä kestävää liikkumista jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Tarkoituksenmukaista ei ole suosia sellaisia yhteiskäyttökonsepteja, joiden käyttö vähentää joukkoliikenteellä ja muilla kestävillä tavoilla liikkumista. Tästä syystä z-lupia on syytä myöntää alkuun esimerkiksi kolmen vuoden kokeilujakson ajaksi. Autonomistukseen ja sitä kautta kulkutavan valintaan vaikutetaan myös sillä, että asukkaalle myönnetään lupa vain yhden auton pysäköintiin asukaslupaa kohti. 30
31 Asukaspysäköinnin hinta Vyöhykkeiden pysäköintimaksut ovat kalleimmat vyöhykkeellä I, jossa on suuri asiointipysäköintipaikkojen tarve ja pienin vyöhykkeellä III, jossa on lähinnä tarpeen hallita työmatka-pysäköintiä. Maksuvyöhyke III Maksuvyöhyke I Maksuvyöhyke II Maksuvyöhyke III 31
32 5. Pysäköintilaitokset 32
33 Pysäköintilaitokset ovat tulevaisuuden ratkaisu Keskitetyn pysäköinnin suosiminen Mahdollistaa paremman tehokkuuden paikkojen käytössä, jos paikat eivät ole nimettyjä Etenkin pysäköintitalot ovat muuntojoustavasti muutettavissa muuhun käyttöön tai purettavissa Hyvin sijoitettu keskitetty pysäköinti on keskeinen keino liikkumisen ohjauksessa niin keskustassa kuin asuinalueillakin. Keskustan pysäköintilaitosten verkko Tehdään esiselvitys kaikista keskustan laitoksista ajoyhteyksineen Selvitetään kiireellisimpien laitosten toteutuskelpoisuus ja -edellytykset Kaupungin rooli pysäköintilaitosyhtiöissä Selvitetään alueellisten pysäköintiyhtiöiden mahdollisuuksia ja käyttöä mm. täydennysrakentamisalueilla ja keskustan laajenemisalueilla. Pilottialueita Kirstinpuisto ja Itäharju. 33
34 MITEN TEHDÄ RATKAISUJA TÄNÄÄN HUOMISTA VARTEN? 34
35 Pysäköinti strategisena työkaluna Alueellinen holistinen hallinto- ja rahoitusmalli Lähde: Helsingin seudun liikenne (2018). Uudet pysäköintiratkaisut osana älykästä liikennejärjestelmää HSL:n julkaisuja 7/2017. Helsinki. 35
36 Pysäköinti strategisena työkaluna Alueellinen holistinen hallinto- ja rahoitusmalli Lähde: Helsingin seudun liikenne (2018). Uudet pysäköintiratkaisut osana älykästä liikennejärjestelmää. HSL:n julkaisuja 7/2017. Helsinki. 36
37 6. Liityntäpysäköinti 37
38 Liityntäpysäköinnin kehittäminen Liityntäpysäköinnin kehittäminen aloitetaan pyöräpysäköinnin kehittämisestä runkolinjojen varrella ja asemien liityntäpysäköinnin kehittämisestä. Lähde: Varsinais- Suomen liitto Turun seudun liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma. WSP Finland Oy. MAL-sopimus MAL-sopimus 38
39 39
40 Liityntäpysäköinnin edellytykset 40
41 Liityntäpysäköinti Turun seudulla Ensin pyöräpysäköintiä runkolinjojen reittien varrelle. Myöhemmin autojen liityntäpysäköintiä noin 5 km säteelle keskustasta Lähde: Varsinais- Suomen liitto Turun seudun liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma. WSP Finland Oy. 41
42 7. Pyöräpysäköinti 42
43 Pyöräpysäköinnin kehittäminen Pyöräpysäköinnin kehittämisessä tavoitteena on edistää pyörän valintaa kulkutavaksi. Pyöräpysäköinnin tulisi sijaita aina lähellä asuntoa ja matkan määränpäätä ja olla riittävän laadukasta. Pyöräpysäköinnin merkitystä rakentamisessa korostetaan ja pyöräpysäköinnille laaditaan pysäköintinormit kaupunkirakennevyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan samoin kuin autopysäköinnillekin. Pyöräpysäköintiä kehitetään erityisesti - liityntäpysäköintipaikoilla bussien runkolinjaston varrella - keskustan kaduilla ja aukioilla Kokonaisvaltaista yleissuunnitelmaa pyöräpysäköinnin kehittämisestä Turun keskustassa pidetään ajan tasalla. Pyritään ottamaan käyttöön uusia pyöräpysäköintiratkaisuja ensin kokeiluluonteisesti. 43
44 8. Kaavoituksen pysäköintinormi 44
45 Pysäköintinormi vyöhykkeittäin Asumiselle ja muille toiminnoille asetetaan asemakaavoissa vaatimuksia autojen ja pyörien pysäköintipaikoista kaupunkirakenteen vyöhykkeen mukaan. Vyöhykkeet ovat: Ydinkeskustan kävelyvyöhyke Kävely- ja pyöräilyvyöhyke alle kolmen kilometrin säteellä keskustasta Tehokas joukkoliikenne yli 3 km keskustasta = etäisyys runkolinjojen pysäkeistä alle 300 m Muut alueet Pysäköintipaikkoja vaaditaan järjestämään suhteessa kerrosalaan. Asunnoille vaaditaan kuitenkin tietty minimäärä autopaikkoja kutakin asuntoa kohti. Ydinkeskustan kävelyvyöhykkeellä vaaditaan pysäköintipaikkoja vähiten,ja kauempana keskustasta ja joukkoliikenteen runkoreiteistä (ns. muut alueet) eniten. Ydinkeskustassa ei vaadita liiketiloilta pysäköintipaikkoja. Pysäköintinormi on ns. miniminormi eli autopaikkoja vaaditaan tekemään vähintään tietty määrä. Jos paikkoja tehdään yli 20 % enemmän kuin normi edellyttää, on kohteen vaikutusta liikenteeseen arvioitava. Kaupunkiympäristölautakunta tekee yksityiskohtaiset päätökset normista ja vyöhykkeiden aluerajauksista. Normia päivitetään alkuun useammin, kun siitä saadaan ensimmäisiä käyttökokemuksia, ja myöhemmin tarpeen mukaan. 45
46 Pysäköintinormi vyöhykkeittäin Alustava luonnos kaupunkirakenteen vyöhykkeistä Ydinkeskustan kävelyvyöhyke Kävely- ja pyöräilyvyöhyke alle kolmen kilometrin säteellä keskustasta Tehokas joukkoliikenne yli 3 km keskustasta = etäisyys runkolinjojen pysäkeistä alle 300 m linnuntietä Muut alueet 46
47 Pysäköintinormi käyttötarkoituksen mukaan Asuminen Tavanomainen asuminen talotyypeittäin Opiskelija-asuminen Tehostettu palveluasuminen Palveluasuminen/senioriasuminen Korkotuettu vuokratuotanto Toimistot Liiketilat lähikauppa ja kivijalkaliikkeet <400m2 muu päivittäistavarakauppa paljon tilaa vaativa erikoiskauppa muu erikoiskauppa Muille käyttötarkoituksille auto- ja pyöräpaikkavaatimukset määritellään tapauskohtaisesti. 47
48 Pysäköintinormin käyttäminen Pysäköintinormia noudatetaan uusissa asemakaavoissa. Pysäköintinormi voidaan haluttaessa viedä rakennusjärjestykseen, jolloin se koskee kaikkea rakentamista. Pysäköintinormiin voidaan myöntää joustoja seuraavista syistä: keskitetty pysäköinti ja riittävän iso laitos, jossa paikat ovat nimeämättömiä tai vuorottaiskäytössä yhteiskäyttöautoon sitoutuminen pyöräpysäköinnin vaatimukset ylittävä taso (laatu tai määrä) Normi sisältää lisäksi soveltamisohjeet. 48
49 9. Toimenpiteet 49
50 Pysäköinnin linjaukset lyhyesti Katutilan käyttötarkoitus on ensisijaisesti olla liikkumisen väylä jalankululle, pyöräilylle, joukkoliikenteelle, jakeluliikenteelle ja autoliikenteelle. Pysäköintiin ja pysäyttämiseen katutilaa käytetään seuraavassa tärkeysjärjestyksessä (s. 21) : 1. Joukkoliikennepysäkki 2. Taksit ja muu noutopaikkoja tarvitseva julkinen liikenne 3. Liikuntaesteisten pysäköinti etenkin erityispalvelujen läheisyydessä 4. Citylogistiikka 5. Pyörien ja kaupunkipyörien pysäköinti 6. Yhteiskäyttöautojen pysäköinti 7. Lyhytaikainen asiointipysäköinti autoilla ja moottoripyörillä palvelujen läheisyydessä 8. Asukaspysäköinti ja muu lupapysäköinti 9. Pitkäaikainen pysäköinti autoilla ja moottoripyörillä Kadunvarsien ja yleisten p-alueiden pysäköinnin kysyntää hallitaan pääsääntöisesti pysäköintimaksuilla. (s. 22) Maksullisuusvyöhykkeitä on kadunvarsipysäköinnissä kolme (s. 25), samoin lupapysäköinnissä (s. 31). Pysäköintimaksuista annettavien alennusten tavoite on edistää kaupungin tavoitteita kestävien kulkumuotojen ja energiamuotojen käytössä, elinkeinojen tukemisessa ja kaupunkirakenteen tiivistämisessä. Alennukset ovat voimassa määräajan ja niiden tarpeellisuutta arvioidaan säännöllisesti. (s. 26) Lupapysäköinti Lupapysäköintiä ei osoiteta sellaisille paikoille, joilla on merkittävää tarvetta asiointipysäköintiin. Yhteiskäyttöautojen pysäköintiin myönnetään asukaspysäköintilupaa vastaavia z-lupia Asukkaalle myönnetään lupa vain yhden auton pysäköintiin asukaslupaa kohti. Pysäköintinormit auto- ja pyöräpaikoista laaditaan erilaisille käyttötarkoituksille ja seuraaville kaupunkirakennevyöhykkeille (s. 45 ja 46 ): 1. Ydinkeskustan kävelyvyöhyke 2. Keskustan kävely, pyöräily- ja joukkoliikennevyöhyke 3. Tehokas joukkoliikennevyöhyke yli 3 km keskustasta 4. Muut alueet Uusien alueiden asemakaavoissa suositaan autojen keskitettyä pysäköintiä ja sijoitetaan pyöräpysäköinti lähelle asuin- ja asiointipaikkoja. (s. 33 ) Liityntäpysäköinnin kehittäminen aloitetaan pyöräpysäköinnin kehittämisestä runkolinjojen varrella ja asemien liityntäpysäköinnin kehittämisestä. 50
51 Toimenpiteet pysäköinnin kehittämiseksi Pysäköintinormien laatiminen. Normit ohjaavat asemakaavojen autopaikkavaatimuksia keskitetyn pysäköinnin suosiminen uusien alueiden asemakaavoissa lupapysäköintiuudistus säännöt, alueet, hinnat, lupia asukkaille ja yrityksille kadunvarsipysäköinnin hinnoittelun tarkistus kadunvarsipysäköinnin maksujärjestelmän kehittäminen keskustan pysäköintilaitosten opastusjärjestelmän uusiminen yhteistyössä laitosten kanssa selvityksen laatiminen kaupungin roolista pysäköintiyhtiöissä keskustalogistiikan ja tavara- ja jakeluliikenteen pysäköinnin kehittäminen, selvitys selvitys keskustan pysäköintilaitosverkosta pyöräpysäköinnin kehittäminen keskustassa ja liityntäpysäköintipaikoilla yleissuunnitelman mukaan ja uusien ratkaisujen kokeileminen selvityksen laatiminen liityntäpysäköinnin järjestämistavasta ja kustannusvastuista seudulla yhteistyössä maakuntaliiton, seudun kuntien ja valtion kanssa selvitetään mahdollisuutta järjestää talvisäilytyspaikkoja asukkaiden autoille Parklet-kokeilu eli kokeillaan keskustan kadunvarsipaikkojen vuokraamista kesäkaudella kivijalkayrittäjille muuhun kuin pysäköintikäyttöön 51
52 Pysäköinnin linjausten on toimittava yhteen Kadunvarsipysäköinti Laitospysäköinti Pysäköinti kiinteistöllä 52
53 10. Vaikutukset 53
54 Pysäköinnin hallinnan vaikutukset Yhteiskäyttöautoilun edistäminen vähentää autonomistusta ja autopaikkojen tarvetta erityisesti keskusta-alueella. Pysäköinnin keskittäminen laitoksiin vähentää pysäköintipaikan hakuliikennettä. Pysäköinnin resurssiviisas järjestäminen (esim. nimeämättömät paikat laitoksissa) tehostaa pysäköintipaikkojen käyttöä. Pysäköintipaikkavaatimusten keventäminen vähentää pysäköinnin tilantarvetta tonteilla ja edistää etenkin keskustan täydennysrakentamista. Autopaikkojen toteuttaminen vain tarpeen mukaan mahdollistaa pienemmät rakentamiskustannukset ja kohtuuhintaiset asunnot. Paikoituksen vaatiman tilan pienentäminen mahdollistaa pitkällä aikavälillä tiiviimmän kaupunkirakenteen. Pysäköinnin keskittäminen laitoksiin on muuntojoustava ratkaisu, jos pysäköintitarve muuttuu oleellisesti tulevaisuudessa. Autopaikoilta vapautuvaa kaupunkitilaa voidaan käyttää hulevesien hallintaan ja kaupunkivihreän lisäämiseen, mikä parantaa kaupunkiympäristön laatua ja vaikuttaa kaupungin houkuttelevuuteen. Pysäköinnin hallinta ohjaa ihmisten kulkutapavalintoja kestävämpään suuntaan. Kannustaminen kestävään liikkumiseen vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen kuluja pitkällä aikavälillä. 54
55 11. Vuorovaikutus ja päätöksenteko 55
56 Valmistelu, päätöksenteko ja osalliset Vuoropuhelun osallisia mm. Turun Yrittäjät Turun kauppakamari Rakennus- ja kiinteistöalan toimijat Pysäköintioperaattorit Kuljetusyrittäjät Asukasyhdistykset Asukkaat Luonnos lausunnoille 6/2019 Pysäköintilinjaukset Päätöksenteko Kaupunginhallitus Valmistelu Kaupunkiympäristötoimiala 56
57 Lähteitä Espoon kaupunki Pysäköinnin periaatteet, asuntojen pysäköintipaikkojen laskentaohje ja pysäköinnin kehittämisohjelma. Kaupunkisuunnittelukeskus. Helsingin kaupunki Helsingin pysäköintipolitiikka. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston selvityksiä 2013:1. Helsingin kaupunki Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Helsingin seudun liikenne Uudet pysäköintiratkaisut osana älykästä liikennejärjestelmää. HSL:n julkaisuja 7/2017 Lahden kaupunki Lahden keskustan pysäköintipolitiikka. Tekninen ja ympäristötoimiala. Vaismaa, K., Karhula, K., Huhta, R., Lahtinen, T. & Jaakola, H Parking 2.0. WSP Finland Oy. Tampereen kaupunki Pysäköinti osana kaupunkikehitystä. Tampereen pysäköintipolitiikan linjaukset. Kaupunkiympäristön kehittäminen. Julkaisuja 3/2016. Varsinais-Suomen liitto Turun seudun liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelma. WSP Finland Oy. Jyväskylän kaupunki Pysäköinnin hallinta ja pysäköintinormit Jyväskylässä. Oulun kaupunki Pysäköintinormit Oulun kaupungin alueelle. Sitowise Oy. Terviö, M., Murto, P., Harjunen, O. & Nokso-Koivisto, O Markkinaehtoisen pysäköinnin perusteet. Aalto Economic Institute. 57
58 Kiitos! 58
Pysäköinti Turussa mitä, missä, milloin?
Pysäköinti Turussa mitä, missä, milloin? 4.12.2017 Liikenneinsinööri Jaana Mäkinen, Turun kaupungin ympäristötoimiala: Pysäköinnin linjaukset mitä kaikkea ne käsittelevät? TkT Kalle Vaismaa, WSP Finland
LisätiedotTampereen pysäköintipolitiikka (2016) Pysäköintinormin päivitys (2018) Pysäköintiseminaari
Tampereen pysäköintipolitiikka (2016) Pysäköintinormin päivitys (2018) Pysäköintiseminaari 1.11.2018 Toimenpiteiden aikataulutus ja vastuut 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 Päävastuu Pysäköintitoimiensuunnittelu
LisätiedotRiihimäen pysäköintiohjelma
Riihimäen pysäköintiohjelma Lundén Architecture Company: Riihimäen asemanseudun ja keskustan visio Riihimäen pysäköintiohjelma Riihimäen kaupunki Asukkaita 28 756 Asukastiheys 238 as/km² Noin 92 % riihimäkeläisistä
LisätiedotAlueellinen ja markkinaehtoinen pysäköintijärjestelmä
Alueellinen ja markkinaehtoinen pysäköintijärjestelmä Helsingin kaupunkistrategia 2017-2021 Kaupunki hillitsee rakentamisen kustannuksia ja tiivistää kaupunkirakennetta siirtymällä kilpailukykyään ja saavutettavuuttaan
LisätiedotRiihimäen kaupungin pysäköintiohjelma Asukas- ja yrittäjäkyselyiden tulokset
Riihimäen kaupungin pysäköintiohjelma Asukas- ja yrittäjäkyselyiden tulokset ASUKAS- KYSELY Asukaskyselyn perustiedot 3 Kyselyn tarkoitus oli selvittää Riihimäen keskustassa ja asemanseudulla liikkuvien
LisätiedotVaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti
Vaasan keskustan liikenneselvitys Pyöräily ja pysäköinti Maiju Lintusaari Tero Rahkonen 8.10.2015 Sito Parhaan ympäristön tekijät Suunnittelualue Vaasa ja pyöräily 3 Keskustan saavutettavuus pyörällä 4
LisätiedotViisaan liikkumisen edistäminen kiinteistötasolla. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
Viisaan liikkumisen edistäminen kiinteistötasolla Sara Lukkarinen, Motiva Oy RATKAISUT YHTEISKÄYTTÖAUTOILUUN, KÄVELYYN, JOUKKOLIIKENTEESEEN BREEAM, LEED, PROMISE HAASTEITA RAJALLINEN TILA Mihin tilaa
LisätiedotPysäköintinormit Turussa Luonnos Turun kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala
Pysäköintinormit Turussa Luonnos 11.6.2019 Turun kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala Sisällys Käsitteet ja määritelmät... 4 1. Normin vyöhykejako... 7 1.1 Kohteen sijainti ja mitoitus... 7 2. Pysäköintinormi
LisätiedotPyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta
Pyöräilyä ja kävelyä kaavoihin kangistumatta 8.12.2010, Oulu Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne -seminaari Pasi Metsäpuro Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikennesuunnittelun
LisätiedotHelsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010. Työpajan keskeiset tulokset. Helsingin seudun liikenne
Helsingin seudun pysäköintipoliittinen työpaja 19.4.2010 Työpajan keskeiset tulokset Helsingin seudun liikenne Työpajan tavoite Tunnistaa, mitkä pysäköintiin liittyvät asiat ovat strategisesti tärkeitä
LisätiedotYlivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi
Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta 11.09.2018 Viisas liikkuminen Mitä se on ja miksi sitä edistetään? 2 Viisas liikkuminen tarkoittaa turvallista, tarkoituksenmukaista,
LisätiedotUudet pysäköintiratkaisut osana älykästä liikennejärjestelmää
1 Uudet pysäköintiratkaisut osana älykästä liikennejärjestelmää - Kysely MAL-verkostokaupungeille 2.1 21.1.2017 - Työpaja MAL-verkostokaupungeille 16.2.2017 Uudet pysäköintiratkaisut osana älykästä liikennejärjestelmää
LisätiedotPysäköinnin periaatteet ja pysäköinnin kehittämissuunnitelma. EKY liikennesuunnittelupäällikkö Markku Antinoja
Pysäköinnin periaatteet ja pysäköinnin kehittämissuunnitelma liikennesuunnittelupäällikkö Pysäköinti on palvelu, jonka avulla työ-, asiointi- ja vapaa-ajan liikkuminen sujuu ja pysäköintijärjestelmä tukee
LisätiedotHämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu
Hämeenlinnan keskustan pysäköintivaihtoehtojen vertailu 4.3.2015 Juha Mäkinen, Sito Oy When infrastructure counts. 2 Keskustan pysäköintipaikkojen tilanne nyt Nykyisistä autopaikoista suurin osa on lyhytaikaisia
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 5/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää hyväksyä
Helsingin kaupunki Esityslista 5/2017 1 (5) 3 Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaohjeet (aasia) HEL 2015-010558 T 08 01 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut päättää
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 23. Valmistelijat / lisätiedot: Torsti Hokkanen, puh
10.03.2014 Sivu 1 / 1 1142/08.00.00/2014 23 Pysäköintistrategian tavoitteet Valmistelijat / lisätiedot: Torsti Hokkanen, puh. 09 816 25381 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja
LisätiedotPysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa
Pysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa MAL-verkosto Täydennysrakentamisen seminaari 28.5.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus
LisätiedotNäkökulmia pysäköinnin tulevaisuuteen. Sini Puntanen, HSL
Näkökulmia pysäköinnin tulevaisuuteen Sini Puntanen, HSL 1.11.2018 Nuoret: hyvä joukkoliikenne vähentää auton omistamisen tarvetta 15-29-vuotiaat: Jos asuinalueellani on tulevaisuudessa hyvät joukkoliikennepalvelut,
LisätiedotHangonsillan monitoimihallin ja lukion pysäköintiselvitys
Hangonsillan monitoimihallin ja lukion pysäköintiselvitys Loppuraportti 12.3.2018 Taustaa 2 Hangonsillan alue sijaitsee Hyvinkään rautatieaseman lounaispuolella, ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä.
LisätiedotHelsingin pysäköintipolitiikka 28.5.2014
Helsingin pysäköintipolitiikka 28.5.2014 Helsingin pysäköinnin tunnistettuja kehittämistarpeita Täydennysrakentaminen esikaupunkialueilla edellyttää uudenlaisia pysäköintiratkaisuja Pysäköinnin kustannusvaikutukset
LisätiedotTampereen kestävä kaupunkiliikenne
Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotPYSÄKÖINTIPOLITIIKKA JA NORMIT
4 PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA JA NORMIT 66 67 4.1 Pysäköinnillä on merkitystä Maailmassa ei ole saavutettu mitään ilman kunnianhimoisia tavoitteita ja päämäärätietoista työtä niiden saavuttamiseksi. Myös kaupunkien
LisätiedotKestävä kaupunkiliikkuminen Helsingissä Tilannekatsaus 2017
Kestävä kaupunkiliikkuminen Helsingissä Tilannekatsaus 2017 Anna Pätynen ja Jari Rantsi (8.12.2017) Kestävän kaupunkiliikkumisen edistäminen on osa ratkaisua, jolla vähennetään liikenteestä aiheutuvia
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 5136/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/2017 1 (1) 96 Asianro 5136/02.08.00.01/2016 Keskustanpysäköinnin yleissuunnitelma Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen Kaupunkisuunnittelun tukipalvelut Johtopäätelmiä
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 210 02.12.2015. 210 Asianro 8005/02.05.00.00/2015
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (1) 210 Asianro 8005/02.05.00.00/2015 Pysäköinnin taksatarkistukset 2016 alkaen Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut Pysäköintitaksojen
LisätiedotLUONNOS Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Uudet pysäköintiratkaisut osana älykästä liikennejärjestelmää LUONNOS Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Työn tavoitteita Hahmottaa liikkumisen murroksen, liikkumisen palveluistumisen, digitalisaation,
LisätiedotVÄLITARKASTELU ASUKASPYSÄKÖINNIN HINNAN KOROTUSTEN JA LAAJENTAMISEN VAIKUTUKSISTA
VÄLITARKASTELU ASUKASPYSÄKÖINNIN HINNAN KOROTUSTEN JA LAAJENTAMISEN VAIKUTUKSISTA Välitarkastelun tausta ja tavoite Kaupunginhallituksessa vuoden 2014 helmikuussa hyväksytyn Helsingin pysäköintipolitiikan
LisätiedotKOKEMUKSIA KAUPUNKIKEHITYKSESTÄ JA PYSÄKÖINNISTÄ
Joona Tapiola Raklin pysäköintiseminaari 1.11.2018 KOKEMUKSIA KAUPUNKIKEHITYKSESTÄ JA PYSÄKÖINNISTÄ SATO LYHYESTI PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN TARPEESTA Vuonna 2012 tehtiin selvitys SATOn 100 % omistamien kohteiden
LisätiedotLiityntäpysäköinnin kehittäminen solmupaikoissa
Liityntäpysäköinnin kehittäminen solmupaikoissa Tavoitteena selkeät vastuut ja vähähiiliset matkaketjut 28.5.2018 Miksi kehittää solmupaikkojen liityntäpysäköintiä? Tukee asemanseutujen kehitystä liikennejärjestelmän
LisätiedotHelsingin pysäköintipolitiikka Citylogistiikka-seminaari 24.3.2014
Helsingin pysäköintipolitiikka Citylogistiikka-seminaari 24.3.2014 Kärkitoimenpiteet 1. Pysäköintipaikkojen monikäyttöisyys 2. Nykyisten laskentaohjeiden tarkistaminen 3. Asukaspysäköintijärjestelmän hinnoittelu
LisätiedotKasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012
Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 58
06.06.2016 Sivu 1 / 1 2644/2016 08.00.00 58 Pysäköinnin periaatteet ja pysäköinnin kehittämisohjelma (Kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Markku Antinoja, puh. 050 344 8046 Esa Rauhala, puh. 050 2958
LisätiedotPysäköinti osana kaupunkikehitystä
31.5.2016 24 Pysäköinti osana kaupunkikehitystä 8. Toimenpiteet 8.1. Yleistä toimenpiteistä Seuraaviin lukuihin on koottu keskeisiä pysäköintipolitiikan toteuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Ne tarkentuvat
LisätiedotHämeenlinnan keskustan pysäköintistrategia. Raportti 2016
Hämeenlinnan keskustan pysäköintistrategia Raportti 2016 2 (15) Hämeenlinnan keskustan pysäköintistrategia SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 3 2 PYSÄKÖINNIN NYKYTILA... 3 3 PYSÄKÖINTISTRATEGIA...
LisätiedotHelsingin alue- ja täydennysrakentaminen
Helsingin alue- ja täydennysrakentaminen MaaS ja kaupunkikehittäminen klinikka Tulosseminaari 10.4.2019 Ari Karjalainen Raide-Jokerin aluerakentamisprojekti www.uuttahelsinkia.fi www.asuminenhelsingissa.fi
LisätiedotPysäköinnin nykytilanne, kehittämistarpeet ja pysäköintipolitiikan strategiset linjaukset
Pysäköinnin nykytilanne, kehittämistarpeet ja pysäköintipolitiikan strategiset linjaukset Kaupunkielämän muuttuminen Helsingin asukas- ja työpaikkamäärien sekä asukkaiden varallisuuden ennustetaan kasvavan.
Lisätiedot7 HALLINNOINTI JA RAHOITUS
7 HALLINNOINTI JA RAHOITUS 152 153 7.1 Toimijoiden roolit Pysäköinnin hallinta on haastava kokonaisuus, sillä pysäköinnin pelikenttä ei ole koskaan yhden toimijan hallussa. Suomessa kunnat ohjaavat pysäköinnin
LisätiedotLiikenne Helsingissä on muuttumassa johtuen sekä koko Helsingin seudun että kantakaupungin kasvusta satamilta vapautuvien alueiden rakentuessa.
HELSINGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA Johdanto Pysäköintipolitiikka on keskeinen osa liikennepolitiikkaa. Pysäköintipolitiikka on jo useita vuosikymmeniä toiminut onnistuneesti esimerkiksi kantakaupungin henkilöautoliikenteen
LisätiedotAsemien liityntäpysäköinti- tavoitteet, nykytila ja kustannusjakomallit Liikenne ja maankäyttö 9.10
Asemien liityntäpysäköinti- tavoitteet, nykytila ja kustannusjakomallit Liikenne ja maankäyttö 9.10 Maija Rekola, asiantuntija, liikennejärjestelmä, Väylä Maija Rekola Liityntäpysäköinnin merkitys nousussa
LisätiedotEsimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari
Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,
LisätiedotAsuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:
ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:
LisätiedotPysäköintiratkaisut kiinteistösijoittajan näkökulma. Veli-Pekka Tanhuanpää
Pysäköintiratkaisut kiinteistösijoittajan näkökulma Veli-Pekka Tanhuanpää 08.10.2015 Spondan pysäköintitilat 16 pysäköintiyksikköä/laitosta, joista 9 kpl yli 200 ap Pysäköintiä 98 eri kohteessa Hallinnoituja
LisätiedotLAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE HELSINGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA -LUONNOKSESTA
Hallitus 94 11.06.2013 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE HELSINGIN PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA -LUONNOKSESTA 190/07/70/701/2013 Hallitus 94 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston
LisätiedotKuopion kaupunki Valmistelu 1 (5) Kaupunkirakennelautakunta Tehtävä Asianro 9201/
Kuopion kaupunki Valmistelu 1 (5) Korjattu esitys / pysäköintitaksojen tarkistus Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen Kaupunkisuunnittelun tukipalvelut Yleistä Kuopion Pysäköinti Oy:n hallitus esittää
LisätiedotTäydennysrakentaminen Seinäjoki
Täydennysrakentaminen Seinäjoki 21.3.2019 Helsinki Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu sai alkunsa kun Abraham Falander ( Wasastjärna) perusti
LisätiedotSähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille
Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia kunnille Liikenne ja maankäyttö 2015 Laura Poskiparta 7.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Sähköautojen julkiset latauspisteet ohjeita ja suosituksia
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 14. Valtuusto Sivu 1 / 1
Valtuusto 23.01.2017 Sivu 1 / 1 1986/2016 00.01.01 Kaupunginhallitus 10 9.1.2017 14 Valtuustoaloite Espoon pysäköinnin laskentaohjeen käsittelystä ja hyväksyttämisestä valtuustossa Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI LIITE 2
TYÖPAIKKA-ALUEIDEN AUTOJEN JA PYÖRIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEESTA Taustaa Työpaikka-alueiden autojen ja pyörien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeet on tarkoitettu käytettäväksi kaavoituksessa
LisätiedotPYSÄKÖINTI HALLINTA JA NORMIT JYVÄSKYLÄSSÄ. Elävä ja sujuva
Elävä ja sujuva PYSÄKÖINTI HALLINTA JA NORMIT JYVÄSKYLÄSSÄ Ehdotus henkilöautojen pysäköinnin hallitsemiseksi sekä asemakaavojen pysäköintinormien tarkistamiseksi 15.8.2018 S SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto
LisätiedotKaupunki ja liike Sofia de Vocht PARKKITEHTUURIA
Kaupunki ja liike 2.11.2015 Sofia de Vocht PARKKITEHTUURIA 1. MITOITUS JA NORMIT 2. PYSÄKÖINNIN VAIHTOEHDOT: KENTTÄ, KADUNVARSI, PIHAKANSI, PYSÄKÖINTILAITOS, AUTOMAATTINEN PYSÄKÖINTILAITOS,KESKITETTY PYSÄKÖINTILAITOS
LisätiedotOte ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys
Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan pysäköintiselvityksestä 2006 Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Syyskuu 2006 14 Kuva 2. Maksimikäyttöasteet. Lohjan keskustan pysäköintiselvitys Lohjan keskustan pysäköintiselvitys
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 9201/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2018 1 (1) 48 28.2.2018 53 Asianro 9201/02.05.00.00/2017 Pysäköintitaksojen tarkistus Päätöshistoria 28.2.2018 48 Lautakunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. 14.3.2018
LisätiedotMARKKINAEHTOINEN PYSÄKÖINTI. Määritelmä
MARKKINAEHTOINEN PYSÄKÖINTI Määritelmä Markkinaehtoisella pysäköinnillä tarkoitetaan, että pysäköinti on tavallinen yksityishyödyke, joka maksaa itse itsensä. Pysäköintipalveluiden menot katetaan pysäköintituloilla.
LisätiedotLINJAUKSET JA TOIMENPITEET
KUOPION KESKUSTAPYSÄKÖINNIN YLEISSUUNNITELMA LINJAUKSET JA TOIMENPITEET SUUNNITTELUALUE 1) Ei sisällä Juankoskea 2) Rekisterissä olevat autot 3) Kiinteistöjen autopaikkatarkasteluun Trafista hankittujen
LisätiedotHelsingin pysäköintipolitiikka. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013
Helsingin pysäköintipolitiikka Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 HELSINGIN PYSÄKÖINNIN NYKYTILASTA Kuva: Mikko Uro Pysäköinnin kehityksen virstanpylväitä 1973 1975 1985 1989 1994 2007 2012 Asukkaiden autopaikkojen
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön
Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen
LisätiedotMOBILITY AS A SERVICE HÄMEENLINNA
MOBILITY AS A SERVICE HÄMEENLINNA Liikkuminen palveluna: Maas - Eri liikkumismuodot on yhdistetty puhelinsovelluksen avulla toisiinsa - Ovelta ovelle-palvelu LIIKKUMINEN KASVUKÄYTÄVLLÄ Mobiilipalvelu mahdollistaa
LisätiedotKasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta
Kasvunäkymät Hämeenlinnan seudulle ja kantakaupunkiin on arvioitu tulevaisuudessa suuntautuvan väestönkasvua Hämeenlinna on seutukuntansa keskus, palvelee noin 95 000 asukasta tulisi turvata palveluiden
Lisätiedot4. ASUNTOJEN PYSÄKÖINTI-
4. ASUNTOJEN PYSÄKÖINTI- PAIKKOJEN LASKENTAOHJE TAVOITE Pysäköintipaikkojen laskentaohje koskee asuntorakentamista. Ohjetta noudatetaan asemakaavoituksen yhteydessä. Laskentaohjeen tavoitteena on rakentaa
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 9201/ /2017
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2018 1 (1) 48 Asianro 9201/02.05.00.00/2017 Pysäköintitaksojen tarkistus Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen Kaupunkisuunnittelun tukipalvelut Yleistä Kuopion Pysäköinti
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2
Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 4906/11.00.01/2014 Kaupunginhallitus 178 11.5.2015 100 Valtuustoaloite vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman toteuttamisesta pääkaupunkiseudulla Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotLiikenteen tavoitteet
HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 25/ (8) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää hyväksyä
Helsingin kaupunki Esityslista 25/2016 1 (8) 1 Toimisto- ja liiketilojen auto- ja pyöräpaikkojen laskentaohjeet (aasia) HEL 2015-010558 T 08 01 03 Päätösehdotus Tiivistelmä päättää hyväksyä liitteessä
LisätiedotEKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN
EKOLOGISEN ASUMISEN EDISTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUN KEINOIN aluerakenne liikenneratkaisut rakennusten ekologia käytön ekologia AUTOTIHEYS (henkilöautoja / 1000 asukasta) 550 220 JÄTKÄSAARI ASUKKAITA >
LisätiedotLiikenne. Asukastilaisuus Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö
Liikenne Asukastilaisuus 3.5.2017 Salla Karvinen Suunnitteluinsinööri Kaupunkisuunnittelukeskus, liikennesuunnitteluyksikkö Liittyminen liikenneverkkoon Alueen pää- ja kokoojakatuverkko täydentyy: Finnoonsilta-kadun
LisätiedotHatanpään sairaala-alueen pysäköintiselvitys
Hatanpään sairaala-alueen pysäköintiselvitys Nykytila-analyysi Luonnos 8.6.2017 Sito Parhaan ympäristön tekijät Pysäköintiselvityksen tarkastelualue Tarkastelualue, joka jakautuu kahteen selvitysosaan:
LisätiedotYhteiskäyttöautoilun edistämissuunnitelma
Yhteiskäyttöautoilun edistämissuunnitelma Tarja Jääskeläinen, HSL Miksi yhteiskäyttöautoilua kannattaa tukea? Osa kestävää liikennejärjestelmää Ympäristöhyödyt: vähemmän ja uudempia autoja vähemmän hiilidioksipäästöjä
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA
LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista
LisätiedotJoukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella
Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan
LisätiedotYhteiskäyttöautoilun edistäminen Tampereella (alustava)
Yhteiskäyttöautoilun edistäminen Tampereella (alustava) Kaupunki yhteiskäyttöautopalveluiden käyttäjänä 1 Nykytilanne Kaupungin eri yksiköiden hallussa on n. 350 henkilö- ja pakettiautoa Autot hankitaan
LisätiedotNYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset
NYKYINEN SUUNTA Joukkoliikenteen uudet mobiilipalvelut helpottavat matkustamista Luonto ja virkistysreitit ovat suosittuja liikkumispaikkoja Auto on kätevin tapa liikkua. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläkin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 4. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.01.2014 Sivu 1 / 1 242/08.00.00/2014 4 Otaniemen pysäköintiohje ja pysäköinnin kehittämisen toimenpideohjelma Valmistelijat / lisätiedot: Juhani Lehikoinen, puh. 046 877
LisätiedotIhmisten tarpeet ja halu liikkua, muutokset rakennetussa ympäristössä ja kehittyvä teknologia luovat niin mahdollisuuksia kuin haasteitakin
1 MAAILMA MUUTTUU 7 Ihmisten tarpeet ja halu liikkua, muutokset rakennetussa ympäristössä ja kehittyvä teknologia luovat niin mahdollisuuksia kuin haasteitakin liikennejärjestelmän ja tätä kautta pysäköintijärjestelmän
LisätiedotViisas liikkuminen kiinteistöissä esiselvitys Työpaja 11.12.2012 Sara Lukkarinen
Viisas liikkuminen kiinteistöissä esiselvitys Työpaja 11.12.2012 Sara Lukkarinen Esityksen sisältö Esiselvitys - taustat ja sisältö Miksi viisasta liikkumista kiinteistötasolla? Toimenpiteitä viisaan liikkumisen
LisätiedotLiikennepalvelut taloyhtiöissä taloyhtiökyselyn tuloksia. Mobinet Oy / Ville Voltti
Liikennepalvelut taloyhtiöissä taloyhtiökyselyn tuloksia Mobinet Oy / Ville Voltti 3.8.2018 Liikennepalvelut taloyhtiöissä hanke Liikennepalvelut taloyhtiöissä on Kiinteistöliiton projekti, joka toteutetaan
LisätiedotHelsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset
Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun
LisätiedotAp-normit. Toimikunnat
Ap-normit Toimikunnat 20.11.2014 Lausuntopyyntö toimikunnille Kuntakehitys ja kuntakehityslautakunta selvittävät mahdollisuuksia päivittää käytettäviä autopaikkanormeja Määritetään aluekohtaisesti kuinka
LisätiedotSähköisen liikenteen foorumi 2014
Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet
LisätiedotÖstersundomin alueen pysäköinnin suunnitteluperiaatteet
Östersundomin alueen pysäköinnin suunnitteluperiaatteet Esipuhe Östersundomiin on rakentumassa uusi kaupunginosa noin 70 000 asukkaalle ja 30 000 työpaikalle. Alue rakentuu kolmen kaupungin Helsingin,
LisätiedotHelsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä
Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Anni Sinnemäki Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto 24.11.2016 Yleiskaava www.yleiskaava.fi Menestyvät kaupungit ovat kasvavia kaupunkeja Vuoteen
LisätiedotHKL:n toiminta ja kehitysajatukset uusien palveluiden tehtäväkentällä
HKL:n toiminta ja kehitysajatukset uusien palveluiden tehtäväkentällä Liikennelabra seminaari Ville Lehmuskoski, toimitusjohtaja 24.11.2017 HKL toimii poikkeuksellisen kasvavalla kentällä Kantakaupunki
LisätiedotViisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy
Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen
LisätiedotPysäköinnin ratkaisut nyt ja tulevaisuudessa. Juhani Bäckström Trafix Oy,
Pysäköinnin ratkaisut nyt ja tulevaisuudessa Juhani Bäckström Trafix Oy, 5.12.2017 Esityksen teemat Epävarmuuden hallinta - Ihmisten valinnat muuttuvat, pysäköintiratkaisut vaikuttavat pitkään Pysäköinti
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Esityslista 9/2014 1 (5) 1 Yhteiskäyttöautoyritysten pysäköintitunnus (a-asia) Pöydälle 25.03.2014 HEL 2013-010765 T 08 03 01 01 Päätösehdotus päättää: ottaa käyttöön yhteiskäyttöautoyrityksiä
LisätiedotPysäköinnin seudulliset periaatteet. Loppuraportti LUONNOS
Pysäköinnin seudulliset periaatteet Loppuraportti 11.1.2019 - LUONNOS Alkusanat Pysäköinti on liikenteen suoritteeseen, suuntautumiseen ja kulkutapavalintoihin vaikuttava tekijä ja se vaikuttaa merkittävästi
LisätiedotTavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma
Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden taustalla Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2012), visio ja strategiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUS OPPILAITOKSESSA
LIIKKUMISEN OHJAUS OPPILAITOKSESSA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten
LisätiedotKuka maksaa asukaspysäköinnin?
kohtaan 3. Kuka maksaa asukaspysäköinnin? Käyttäjä maksaa todellisten kulujen mukaan EHDOTUS: Pysäköinnin hintaan progressio autojen määrä kotitaloudessa auton koon mukaan peivät p lisää byrokratiaa EHDOTUS:
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2017 1 (5) 205 Asukaspysäköinnin hinnan korottaminen vuosiksi 2018-2021 HEL 2017-002707 T 08 00 00 Päätös päätti nostaa asukaspysäköinnin hintaa vuoden 2018 alusta alkaen
LisätiedotMAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö
MAL 2019 Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö 9.10.2019 Esityksen sisältö Miltä näyttää vuonna 2019? Mitä MAL-suunnitelman toimenpiteillä
LisätiedotHämeenlinnan keskustan pysäköintiselvityksen päivitys 2016
Hämeenlinnan keskustan pysäköintiselvityksen päivitys 2016 Seminaari 7.9.2016 Sito Parhaan ympäristön tekijät Sisältö Pysäköinnin tulevaisuus Pysäköintipaikkojen tarve Pysäköintistrategia Asukas- ja yrityspysäköintitunnukset
LisätiedotViisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja
LisätiedotSähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi
SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna
Lisätiedot1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne...
Sisältö 1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila... 1 Katuverkko ja liikennemäärä... 1 Jalankulku ja pyöräily... 2 Joukkoliikenne... 3 2. Nykyinen ja tuleva maankäyttö... 4 Kortteli 60... 6 3. Asemakaavan
LisätiedotHelsingin pysäköintipolitiikka
Helsingin pysäköintipolitiikka Uusimmat linjaukset Rakli 1.11.2018 Helsingin pysäköintipolitiikan uusimmat linjaukset Markkinaehtoisen pysäköinnin käyttöönoton suunnittelu ja pilotointi Yhteiskäyttöautoyritysten
Lisätiedotottaa käyttöön alkaen yrityspysäköintitunnuksen kaikille vyöhykkeille hintaan 740 euroa vuositasolla. Tiivistelmä
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (6) 1 Pysäköintipolitiikan asukaspysäköinnin hintaa koskevat päätökset sekä kaikkien vyöhykkeiden yrityspysäköintitunnuksen käyttöönotto (a-asia) HEL 2013-004099
LisätiedotLiikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa
Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 13/ (10) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Hennariikka Andersson: Pyydän asian viikoksi pöydälle.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2014 1 (10) 139 Yhteiskäyttöautoyrityksiä koskeva pysäköintitunnusjärjestelmä ja kantakaupungin yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikkojen käyttö HEL 2013-010765 T 08 03 01
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 9. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 09.01.2017 Sivu 1 / 1 2644/2016 08.00.00 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Kaupunginhallituksen elinkeino- ja
Lisätiedot