Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen (AHOT) korkeakouluissa Opetusministeriön työryhmän ehdotukset ja niistä lausuttua Opetusneuvos Carita Blomqvist Osaamisen ja sivistyksen asialla
Työryhmän suositukset tunnustamisjärjestelmäksi Kukin korkeakoulu laatii yhdenmukaisen, luotettavan ja läpinäkyvän järjestelmän aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Järjestelmän tulee kattaa myös muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Paljon kannatusta; käytänteitä on, mutta yhdenmukainen järjestelmä puuttuu; järjestelmä : laaja ja muodollinen; organisatoriset uudistukset?; yhdenmukaisuutta edesauttaisi tutkintojen kansallinen viitekehys; erityisesti yliopistot korostavat teoreettista tietoa joka luo erityisiä vaatimuksia järjestelmälle; enemmistö: tarve tarkemmille valtakunnallisille suosituksille 2 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Työryhmän suositukset tunnustamisjärjestelmäksi Tunnustamisjärjestelmää sovelletaan korkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa ja ulkomailla hankitun osaamisen tunnustamiseen. Sitä voidaan soveltaa myös muuhun korkeakoulun järjestämään koulutukseen (esim. avoin yliopisto, avoin ammattikorkeakoulu). Monet suhtautuivat kriittisesti järjestelmän ulottamiseen tutkintoon johtavan koulutuksen ulkopuolelle. 3 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Työryhmän suositukset tunnustamisjärjestelmäksi Korkeakoululla ei ole velvoitetta arvioida ja tunnustaa muiden kuin omien opiskelijoidensa ja opiskelijaksi hakeneiden osaamista. Linjaus saa paljon kannatusta. 4 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Työryhmän suositukset tunnustamisjärjestelmäksi Aiemmin hankittua osaamista arvioidaan kahdessa vaiheessa: arvioitaessa korkeakoulukelpoisuutta ja arvioitaessa opiskelemaan hyväksytyn opiskelijan aiemmin hankkimaa osaamista. Säädösten tarjoamaa mahdollisuutta kelpoisuutta arvioitaessa ei juuri käytetä. Tärkeää luoda pelisäännöt sille, missä opintojen vaiheessa osaaminen todetaan. Maisteriohjelmiin hakeuduttaessa aiempien opintojen tunnustamisen tulisi perustua pääsääntöisesti valmiisiin tutkintoihin. Taidealoilla jo muotoutunut omia käytäntöjä. 5 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Työryhmän suositukset tunnustamisjärjestelmäksi Tunnustamisjärjestelmää ja osaamisen arvioinnin menetelmiä kehitetään keskeisten sidosryhmien kanssa ottaen huomioon myös työelämän osaamistarpeet ja riittävä laadunvarmistus. Korkeakoulu vastaa tutkinnon laadusta. Korkeakoulujen vastuuta tutkintojen laadusta korostettiin. Ulkopuolisista sidosryhmistä nousi erityisesti esiin työelämä. 6 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Suositukset tunnustamisjärjestelmän yhteisiksi periaatteiksi Järjestelmä perustuu opiskelijan oikeuteen hakea aiemmin hankkimansa osaamisen tunnustamista. Hyväksiluvun hakeminen opiskelijalle vapaaehtoista. Prosessi käynnistyy opiskelijan aloitteesta. Opiskelijalla vastuu osaamisensa todistamisesta ja ensisijainen vastuu riittävien tietojen toimittamisesta. Opiskelijalla oikeus hakea muutosta saamaansa päätökseen. Korkeakoulun perusteltava päätöksensä. Tärkeitä periaatteita; vapaaehtoisuutta pääosin kannatettiin; muutoksenhakuoikeus luo raskaan järjestelmän; toisaalta hyvä etteivät päätökset ole yksittäisten professorien/opettajien käsissä. 7 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Tunnustamisjärjestelmän yhteiset periaatteet Tunnustamisjärjestelmä ja korkeakoulun määrittelemät arviointiperusteet perustuvat osaamislähtöiseen ajattelutapaan. Korkeakoulu määrittelee opetussuunnitelmissaan tutkintojen ja tutkintojen osien osaamistavoitteet. Opiskelijan esittämää osaamista suhteutetaan osaamistavoitteisiin. Arviointi perustuu osaamiseen, ei siihen, missä tai miten osaaminen on hankittu. Arvioinnissa korkeakoulu ottaa huomioon valmisteilla olevat eurooppalaiset osaamisperusteiset tutkintojen viitekehykset. 8 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Tunnustamisjärjestelmän yhteiset periaatteet Edellisestä lausuttua: Osaamislähtöistä ajattelutapaa kiitettiin; toisaalta opetussuunnitelmien osaamistavoitteiden määrittelyä tätä tarkoitusta varten ei pidetty tarpeellisena; opintojaksokuvausten uudistaminen osaamispohjaiseksi haastavaa: vaarana kokonaisuuksien häviäminen; tiedeyliopiston näkökulmasta osaamislähtöinen ajattelutapa ei ole ongelmaton: syvällistä asiantuntijuutta ei voi kuvata yksinkertaisina osaamisluetteloina; osaamisen tulee olla laajasti ymmärretty; tulisi painottaa ettei samoilla opinnoilla voi suorittaa useita tutkintoja 9 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Tunnustamisjärjestelmän yhteiset periaatteet Korkeakoulut helpottavat opiskelijoiden kansallista ja kansainvälistä liikkuvuutta sekä työelämän ja koulutuksen vuorottelua kehittämällä hyväksilukemisen käytäntöjä. Tärkeää varmistaa laadukas ja opiskelijoille opintosuoritusten osalta ennakoitavissa oleva kansainvälinen vaihto; ulkomaisten opintojen sisällyttäminen tutkintoon toisinaan hankalaa; ulkomailla suoritetun koulutuksen tunnustamismenettely vaatii erityistä asiantuntemusta 10 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Tunnustamisjärjestelmän yhteiset periaatteet Opintojen ja osaamisen hyväksiluvun ja mahdollisesti vaadittavien täydentävien opintojen määrittelyn arviointi on yhdenmukaista ja perustuu korkeakoulussa päätettyihin linjauksiin. Opiskelijoiden kohtelu on yhdenmukaista, tasa-arvoista ja ennakoitavaa. Mahdollisesti vaadittavat täydentävät opinnot suunniteltava opiskelijakeskeisesti; yhdenmukaista jäänyt epäselväksi; vaadittujen tietojen, taitojen ja kompetenssien reunaehtojen tulee olla määritelty yleisellä tasolla, jotta opiskelija voi arvioida niiden toteutumista omalla kohdallaan. 11 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Tunnustamisjärjestelmän yhteiset periaatteet Kokonaisten tutkintojen tunnustaminen perustuu virallisesti tunnustetun oppilaitoksen antamaan tutkintotodistukseen. Korkeakoulut päättävät opintosuoritusten vanhenemisesta alakohtaisessa yhteistyössä. Kokonaisen suoritettu tutkinto ei vanhene. Alakohtainen yhtenäisyys tärkeä. Kyseenalaistettiin voiko olla määriteltyä aikaa opintosuoritusten vanhenemiselle, jos on osoitettavissa että osaaminen on hallussa ja ajantasaista. 12 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Tunnustamisjärjestelmän yhteiset periaatteet Korkeakoulu määrittelee, miten suuri osa tutkinnosta tulee olla tutkinnon myöntävässä korkeakoulussa suoritettua. Tutkintoa ei voi suorittaa kokonaan osaamisella, joka on hankittu muualla kuin muodollisessa koulutuksessa. Ainakin osa opinnoista suoritettava tutkinnon myöntäneessä korkeakoulussa; yhteisöllisyys oppimisessa tärkeää; erilaisia näkemyksiä siitä tarvitaanko ylärajaa; tarvitaan valtakunnallista keskustelua siitä, kuinka suuri osa tutkinnosta voi olla hyväksiluettua 13 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Tunnustamisjärjestelmän yhteiset periaatteet Aiemmin hankitun osaamisen perusteella hyväksiluetuista opinnoista voidaan antaa arvosana. Hyväksiluetut osiot ovat samanarvoisia omassa korkeakoulussa suoritettujen opintojen kanssa. Arvosanan antaminen hyväksiluetuille osioille haastavaa; hyväksymismerkintää pidettiin riittävänä; opiskelijat pitivät tunnustettavasta osaamisesta annettavaa arvosanaa tärkeänä, koska se korostaa korkeakoulun vastuuta hyväksiluettujen osioiden laadusta. 14 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Tunnustamisjärjestelmän yhteiset periaatteet Tunnustamisjärjestelmän puitteissa tehtävät päätökset perustuvat asiantuntijuuteen ja luotettavaan dokumentointiin. Korkeakoululla on vastuu aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen laadunvarmistuksesta. Tutkintojen laatu keskeinen lähtökohta myös aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa; tutkinnon laadun kannalta erittäin haasteellista nivoa aiemmin hankittu osaaminen osaksi tutkintoa siten, että kokonaisvaltainen oppiminen tutkinnon tavoitteiden mukaista 15 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Suositukset hyviksi käytännöiksi Korkeakoulu laatii selkeän kuvauksen aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisjärjestelmästä ja vastuista tunnustamisprosessin eri vaiheissa. Kuvaus sisällytetään korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmään. Suositukset sopivat erinomaisesti yhteen käynnissä olevan laadunvarmistustyön kanssa; kyse on kuitenkin kunkin korkeakoulun laadunvarmistuksesta, ei kansallisesti kaikille yhteisestä struktuurista. 16 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Suositukset hyviksi käytännöiksi Kuvaus sisältää ainakin seuraavat tiedot - miten ja mistä hyväksilukemista haetaan - hakemuksen kannalta keskeiset asiakirjat - hakemuksen käsittelyaika - muutoksenhakumenettely - tehtyjen päätösten dokumentointi ja niiden perustelut - miten hyväksiluetut opinnot tai osaaminen merkitään korkeakoulun ylläpitämään rekisteriin - miten hyväksiluetut opinnot tai osaaminen merkitään tutkintotodistukseen 17 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Suositukset hyviksi käytännöiksi Kuvaus järjestelmästä ja esimerkkitapauksista on helposti opiskelijoiden, opettajien ja sidosryhmien saatavilla. Tunnustamisen menettelytavat ja periaatteet kuvataan ulkoisilla verkkosivuilla ja opinto-oppaassa. Hyväksilukemisperiaatteiden ja päätösten tulee olla julkisesti saatavilla, jotta opiskelijoiden yhdenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu toteutuu; järjestelmä edellyttää neuvontaa ja ohjausta 18 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Suositukset hyviksi käytännöiksi Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen sisällytetään osaksi ohjauksen kokonaissuunnitelmaa. Korkeakoulut kiinnittävät erityistä huomiota HOPS:in hyödyntämiseen hyväksilukemisen ja täydentävien opintojen suunnittelussa. Tavoitteena on opiskelijan osaamisen kartoittaminen suhteessa korkeakoulututkinnon osaamistavoitteisiin. HOPS luonteva tapa käsitellä AHOT:ia; AHOT HOPSohjauksen yhteydessä vaatii syvempää tietämystä yliopiston ja muiden toimijoiden tarjoamasta koulutuksesta; vastuuta AHOT:ista ei tule sälyttää HOPS-ohjaajille, tarvitaan myös asiantuntija-arvioita 19 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Suositukset hyviksi käytännöiksi Korkeakoulut ottavat käyttöön ja kehittävät menetelmiä (esim. portfolio, näytöt), joilla opiskelija voi todistaa osaamistaan hyväksiluvun saamiseksi ja/tai joilla opiskelijan aikaisempi osaaminen voidaan ottaa huomioon opintojakson suoritustavassa ja laajuudessa. Korkeakoulu voi tunnustaa tutkintoja tai opintoja myös muiden kuin muodollisten asiakirjojen perusteella. Erityistä huomiota on kiinnitettävä osaamisen tunnustamista hakevan kohteluun tilanteessa, jossa asiakirjat ovat kadonneet tai tuhoutuneet. 20 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Suositukset hyviksi käytännöiksi Edellisestä lausuttua: Haasteellista: miten voidaan toteuttaa lisäämättä kohtuuttomasti korkeakoulujen työmäärää; korkeakoululla vastuu myöntämänsä todistuksen ja opiskelijan osaamisen vastaavuudesta; osaamisen näyttötapoja tulisi kehittää ko. alalle sopiviksi, jolloin alan osaamisvaatimukset ja näyttötapa vastaavat toisiaan; erityisesti työkokemuksen ja harrastustoiminnan tuottaman osaamisen tunnustamisessa kehitettävää; muiden kuin muodollisten asiakirjoihin perustuvan osaamisen tunnustaminen edellyttää valtakunnallista ohjeistusta 21 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Suositukset hyviksi käytännöiksi Korkeakoulut kehittävät hyväksilukemista ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista koskevaa tietopohjaa (esim. tilastointia ja käytettävissä olevia menetelmiä) Rekisterijärjestelmän luominen tärkeää, voidaan seurata hyväksilukemisen määrän kehitystä ja vaikutusta opiskeluaikoihin ja saada välineitä koulutussisältöjen kehittämiseen; rekisterijärjestelmän avulla voidaan estää hyväksilukujärjestelmän väärinkäytöksiä 22 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Suositukset hyviksi käytännöiksi Korkeakoulut arvioivat aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen vaikuttavuutta: miten hyväksiluetut ja täydentävät opinnot vaikuttavat opetussuunnitelmaan ja sen kehittämiseen, opiskelijan osaamisen kehittymiseen ja henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan sekä valmistumisaikoihin ja työelämään siirtymiseen. Näkemykset jakautuivat: useissa lausunnoissa AHOT:in koettiin lyhentävän tutkintojen suorittamisaikoja ja lisäävän opintojen mielekkyyttä; toisissa lausunnoissa vaikutusta opiskeluaikoihin pidettiin kyseenalaisena 23 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Suositukset hyviksi käytännöiksi Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisjärjestelmän kehittämisen käytäntöjä tarkennetaan ja kehitetään alakohtaisessa yhteistyössä. Alakohtaiselle yhteistyölle laaja kannatus; valtakunnallisessa yhteistyössä tulisi hyödyntää erityisesti olemassa olevia verkostoja, kuten tutkinnonuudistuksen alakohtaisia koordinaatioryhmiä; alakohtaisesti sovittava myös, miten AHOT merkitään tutkintotodistuksiin; yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen profiilien ja joustavien opintopolkujen selkeyttäminen tärkeää 24 Osaamisen ja sivistyksen asialla
Lisätietoa www.minedu.fi Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:4 www.ahot.utu.fi www.oph.fi/tutkintojentunnustaminen www.enic-naric.net 25 Osaamisen ja sivistyksen asialla