Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Johanna Niemi Opetushallitus

Transkriptio

1 Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Johanna Niemi Opetushallitus

2 Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Akateeminen ja ammatillinen tunnustaminen Opetushallituksen virkakelpoisuuspäätökset Opetushallituksen lausunnot Miten Opetushallituksen päätöstä haetaan? Tilastotietoa päätöksenteosta Asiakastyytyväisyys

3 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus ja tutkinnot vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan akateemiseen ja ammatilliseen tunnustamiseen Tunnustamisen ja vertailun tarkoitus ratkaisee päätöksen tekijän Tunnustaminen antaa tiettyjä oikeuksia, mutta ei tee tutkinnosta suomalaista eikä anna oikeutta käyttää suomalaista tutkintonimikettä Tunnustamista ja vertailua ohjaavat kansainväliset ja pohjoismaiset sopimukset, EU-direktiivit sekä näiden pohjalta säädetyt lait ja asetukset

4 Akateeminen tunnustaminen: opiskelemaan ulkomaisen tutkinnon pohjalta Akateeminen tunnustaminen tarkoittaa pääsyä koulutukseen ulkomaisen koulutuksen perusteella sekä ulkomaisten opintojen hyväksilukemista osaksi Suomessa suoritettavaa tutkintoa Päätökset tehdään aina korkeakouluissa/oppilaitoksissa Opetushallitus antaa tarvittaessa tietoa ulkomaisesta koulutuksesta kysymykset osoitteeseen Jos tavoitteena on jatkaa opintoja Suomessa, Opetushallituksen päätöstä ei pääsääntöisesti tarvita. Poikkeus: kun henkilö hakee opettajan pedagogisiin opintoihin, edellyttävät korkeakoulut Opetushallituksen tutkinnon tunnustamispäätöstä.

5 Ammatillinen tunnustaminen: ulkomailla suoritetun tutkinnon tuottamasta työhön ulkomaisen pohjalta Ammatillisella tunnustamisella tarkoitetaan päätöksen tekemistä ammattipätevyydestä/kelpoisuudesta. Siihen, mikä taho tekee päätöksen ja millainen menettely on, vaikuttavat mm. seuraavat seikat: 1. onko ammatti säännelty Suomessa? 2. tarvitaanko oikeus harjoittaa ammattia vai virkakelpoisuus? 3. tutkinnon suoritusmaa ja hakijan kansalaisuus 4. tutkinnon taso: korkeakoulututkinto vai toisen asteen tutkinto? 5. onko hakijalla pätevyys tiettyyn ammattiin lähtömaassa?

6 Ammatillinen tunnustaminen: sääntelemättömät ammatit Yksityisellä sektorilla tehtävä työ; julkisen sektorin tehtävät, joihin ei ole laissa tai asetuksessa määrättyjä kelpoisuusvaatimuksia Työnantaja arvioi ulkomaista tutkintoa ja sen tuottamaa osaamista sekä tekee päätöksen koulutuksen sopivuudesta tehtävään. Kun kyseessä on korkeakoulututkinto, voi henkilö hakea Opetushallituksen päätöstä tutkinnon tason rinnastamisesta. Kun kyseessä on ammatillinen tutkinto, voi henkilö hakea Opetushallituksen asiantuntijalausuntoa. Asiantuntijalausunto ei kuitenkaan tuota kelpoisuutta.

7 Ammatillinen tunnustaminen: säännellyt ammatit Säänneltyyn ammattiin on laissa tai asetuksessa määritellyt kelpoisuusvaatimukset. Suomessa on noin 70 säänneltyä ammattia, joista suuri osa terveydenhuoltoalalla. Luettelo säännellyistä ammateista on Opetushallituksen verkkosivuilla. Virkakelpoisuudesta päättää Opetushallitus 1. opetusala, sosiaaliala, pelastusala jne. Oikeudesta harjoittaa ammattia päättää ao. toimivaltainen viranomainen 1. terveydenhuollon ammatit (Valvira), eläinlääkärit (Evira) jne.

8 Opetushallituksen virkakelpoisuuspäätökset Päätökset perustuvat kahteen lakiin 1. Laki ammattipätevyyden tunnustamisesta (1093/2007, APlaki); koskee EU/ETA-kansalaisen EU/ETA-maassa hankkiman ammattipätevyyden tunnustamista 2. Laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (531/1986, UO-laki); koskee muita kuin edellä mainittuja tapauksia

9 Opetushallituksen virkakelpoisuuspäätökset Yhteistä päätöksenteolle 1. Päätös tehdään henkilökohtaisesta hakemuksesta asiakirjojen perusteella. 2. Tutkinnon ja korkeakoulun tulee olla virallisia lähtömaan koulutusjärjestelmässä. 3. Päätös antaa kelpoisuuden vaadittavan tutkinnon osalta; esim. virkaan nimitettäessä voi olla myös muita vaatimuksia (kielitaito). 4. Päätökset kirjoitetaan voimassaolevien kelpoisuusvaatimusten mukaisina.

10 Opetushallituksen virkakelpoisuuspäätökset Yhteistä päätöksenteolle 1. Päätös ei anna oikeutta käyttää suomalaista tutkintonimikettä. 2. Päätöksessä voidaan asettaa lisävaatimuksia. 3. Päätökset annetaan suomeksi tai ruotsiksi. 4. Hinta 238 euroa + 10 euroa toimituskulut (v. 2012) 5. Päätöksestä on valitusoikeus

11 Opetushallituksen virkakelpoisuuspäätökset: AP-laki Sovelletaan, kun hakija on EU/ETA-kansalainen ja ammattipätevyys on hankittu EU/ETA-maassa. Periaate: myönnetään sama kelpoisuus kuin hakijalla on lähtömaassa (esim. luokanopettaja, sosiaalityöntekijä). Voidaan tunnustaa myös muita kuin korkeakoulututkintoja. Jos hakijan koulutuksen ja suomalaisen koulutuksen välillä on olennaisia eroja, voidaan edellyttää sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen suorittamista; ei voida vaatia tiettyjä opintoja. Ammattikokemus Suomesta tai toisesta EU/ETA-maasta voi kompensoida olennaisia eroja.

12 Opetushallituksen virkakelpoisuuspäätökset: UOlaki Vähintään kolmivuotiset korkeakoulututkinnot Tavallisimmin ulkomainen tutkinto rinnastetaan tasoltaan Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon 1. amk-tutkinto, ylempi amk-tutkinto, alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, jatkotutkintona suoritettava lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto 2. vastaavuus suomalaiseen tutkintoon arvioidaan opintojen laajuuden ja vaativuuden perusteella

13 Opetushallituksen virkakelpoisuuspäätökset: UOlaki Ulkomainen korkeakoulututkinto voidaan rinnastaa tiettyihin Suomessa suoritettaviin opintoihin tai tutkintoon, jos ko. opinnot tai tutkinto on kelpoisuusvaatimuksena virkaan tai tehtävään. 1. esim. opetusalan tehtäviin vaadittava tutkinto tai opinnot 2. vastaavuus Suomessa suoritettaviin opintoihin arvioidaan opintojen laajuuden, vaativuuden ja sisällön perusteella 3. lisävaatimuksena voidaan asettaa suomalaisessa korkeakoulussa suoritettavia opintoja

14 Lausunnot ulkomaisista toisen asteen tutkinnoista Opetushallitukselta voi hakea lausuntoa silloin, kun ulkomailla suoritettua tutkintoa ei voida rinnastaa suomalaiseen korkeakoulututkintoon. Yleisimmin kyseessä on suoritusmaassa viralliseen koulutusjärjestelmään kuuluva toisen asteen ammatillinen tutkinto. Lausunnossa annetaan tietoa tutkinnon sisällöstä ja tasosta sekä tutkinnon antamasta pätevyydestä lähtömaassa. Lausunnosta voi olla hyötyä työelämässä tai jatko-opintoihin haettaessa. Lausunto ei tuota virkakelpoisuutta tai ammattipätevyyttä. Lausunnot annetaan suomeksi tai ruotsiksi.

15 Miten Opetushallituksen päätöstä haetaan? Päätöstä haetaan toimittamalla täytetty ja allekirjoitettu hakemuslomake tarvittavine liitteineen Opetushallitukselle. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan aina seuraavat asiakirjat: 1. Virallisesti oikeaksi todistetut jäljennökset tutkintotodistuksista ja opintosuoritusotteista 2. Suomessa auktorisoidun kääntäjän laatimat käännökset tutkintotodistuksista ja opintosuoritusotteista, jos alkuperäinen asiakirja on muulla kuin ruotsin, norjan, tanskan, islannin tai englannin kielellä (virallisesti oikeaksi todistetut jäljennökset käännöksistä) 3. Kansalaisuuden todistava asiakirja

16 Miten Opetushallituksen päätöstä haetaan? Liitteeksi tarvitaan joissakin tapauksissa myös muita todistuksia tai asiakirjoja 1. Tarkat ohjeet liitteistä löytyvät hakemusohjeesta. Virallisesti oikeaksi todistettuja jäljennöksiä antavat suomalaiset maistraatit ja Suomen ulkomaanedustustot. Myös ulkomaisen viranomaisen antamat Apostillella varustetut jäljennökset hyväksytään. Hakemus otetaan käsittelyyn vasta, kun hakija on toimittanut Opetushallitukseen kaikki tarvittavat asiakirjat. Hakemuksen käsittelyn päätyttyä asiakirjat jäävät Opetushallituksen kirjaamoon. Hakemusten keskimääräinen käsittelyaika on noin 3-4 kk

17 Tunnustamistyö Opetushallituksessa: Tilastotietoa v helmikuu 2013 Yhteensä noin 8500 tunnustamishakemusta Hakemusmäärä kasvaa noin 10% vuosittain Tehty noin 7100 päätöstä, joista noin 70% UO-lain mukaisia Kielteisiä päätöksiä vain 0,6% Tehdyistä päätöksistä 42 valitusta (0,6%)

18 Opetushallituksen päätökset / tilastotietoa

19 Opetushallituksen päätökset / tilastotietoa

20 Opetushallituksen päätökset / tilastotietoa

21 Asiakastyytyväisyys Tutkimus tehty vuosina 2005 ja 2009; viimeisin julkaisu saatavilla verkkosivuilta 1. "Opetushallituksen päätös on painava paperi" ulkomaisen tutkinnon suorittaneiden kokemuksia tunnustamisesta Kohderyhmä vuoden 2009 kyselylle oli päätöksen saaneet hakijat; vastausprosentti oli 43%

22 Vuoden 2009 kyselyn tuloksia: hakemisen pääasiallinen syy 1. Työllistymismahdollisuuksien parantaminen 48,2% 2. Kelpoisuuden saaminen julkiseen virkaan 26,3% 3. Opintojen jatkaminen Suomessa 13,1% 4. Arvostuksen kohottaminen 7,3% 5. Palkkauksen parantaminen 4,4% 6. Yleinen mielenkiinto 0,7%

23 Päätöksen merkitys ja vaikutukset (1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä) Työnsaantimahdollisuuteni paranivat. 3,4 (v. 2005: 3,3) Etenin työurallani. 3,0 (2,8) Sain opiskelupaikan Suomessa. 2,8 (2,6) Arvostukseni lisääntyi. 3,1 (3,4) Itseluottamukseni parani. 3,6 (3,6)

24 Hakijan käyttämät tietolähteet koskien tutkintojen tunnustamista ja päätöksen hakemista 1. Opetushallituksen verkkosivut 56,0% (v. 2005: 24,2%) 2. Hakulomakkeen täyttöohje 41,8% (54,6%) 3. Puhelin 28,4% (41,0%) 4. Opetushallituksen opas tai esite 15,6% (11,6%) 5. Sähköposti 13,5 % (4,1%) 6. Ei vastausta 4,1 % (1,4%) Huom! Vastaajat saivat tehdä useampia valintoja.

25 Lisätietoa tutkintojen tunnustamisesta Suomeksi: Ruotsiksi: Englanniksi: Sivuilla on mm. hakulomakkeet ja ohjeet tutkintojen tunnustamista sekä lausuntoja varten, tietoa säännellyistä ammateista ja yleisimmin kysytyt kysymykset ko. kielillä. Lisäksi sivuilla on venäjänkieliset ohjeet päätöksen hakemiseksi. Tiedustelut: Muut maat: