1
Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 4) Hoitava taho kutsuu harkintansa mukaan perusterveydenhuollon työntekijöitä palavereihin esim. hoidon aloitusvaiheessa 3) Lääkärin vastaanotto ja lääkäri tekee tarvittavat lähetteet, esim. erikoissairaanhoitoon 2) Miten asia etenee? Terveydenhoitaja tapaa oppilaan ja vanhemmat ja tarvittaessa ohjaa suoraan niihin palveluihin, joihin ei lääkärin lähetettä tarvita. Jos lähete tarvitaan, terveydenhoitaja antaa ajan koululääkärin vastaanotolle 1) Miten yhteydenotto tapahtuu, mihin otetaan yhteyttä? Oppilas itse, vanhemmat tai koulu ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan tai asia tulee oppilashuoltoryhmän käsittelyyn ja sitä kautta ohjautuu kouluterveydenhuollon hoidettavaksi 2
Miten opetuksen kannalta keskeiset asiat palautuvat oppilashuoltoryhmään? Palaute erikoissairaanhoidosta (esapal) tulee vanhempien antamalla luvalla lähettäneelle lääkärille ja näkyy oppilaan sähköisessä sairauskertomuksessa. Hoitava taho voi kutsua harkintansa mukaan ja vanhempien luvalla kouluterveydenhuollon edustajia palavereihin esim. hoidon aloitus- tai päättämisvaiheessa. Myös oppilas tai vanhemmat voivat ottaa itse yhteyttä ja antaa palautetta kouluterveydenhoitajalle tai lääkärille Terveydenhoitaja oppilashuoltoryhmän jäsenenä luovuttaa oppilashuoltoryhmässä oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot vanhempien antamalla luvalla. 3
Kuraattoripalvelut Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 3) Tapaamisten perusteella kuraattorille muodostuu käsitys oppilaan tilanteesta 2) Miten asia etenee? Kuraattori tapaa oppilasta huoltajien kanssa sovitulla tavalla 1-3 kertaa 1) Miten yhteydenotto tapahtuu, mihin otetaan yhteyttä? Oppilashuoltoryhmässä sovitaan, miten kuraattori ottaa lapsen tai nuoren asian käsittelyynsä. Kotiin ollaan koulusta yhteydessä ennen asian käsittelyä oppilashuollossa. Kuraattori on suoraan puhelimitse yhteydessä oppilaan huoltajiin. 4
Miten opetuksen kannalta keskeiset asiat palautuvat oppilashuoltoryhmään? Asia palautuu kuraattorin kautta seuraaviin oppilashuoltoryhmiin, joissa käydään läpi, miten oppilaan tilannetta voidaan parantaa esim. koulun tukitoimin. Onko esiin noussut esim. jotakin sellaista oppilaan sosiaalisissa suhteissa, joista koulu ei ole tietoinen ja ne vaativat toimenpiteitä. Samalla pohditaan onko tarpeen kutsua oppilashuollon vieraaksi esim. huoltaja. Jos oppilas ohjautuu esim. lastensuojelun asiakkaaksi, kuraattori toimii linkkinä lastensuojelun ja koulun välillä. 5
Sokkeli kehitteillä oleva toimintamalli, ns. pikkupilari Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 4) Hoitava taho kutsuu harkintansa mukaan Sokkelin työntekijöitä palavereihin hoidon alkaessa tai loppuessa ja joskus sen aikanakin. 3) Lääkärin vastaanotto. Tarvittaessa lääkäri tekee lähetteen terveyskeskuksen konsultoiville erikoislääkäreille tai maksusitoumuksella yksityissektorin erikoislääkärin vastaanotolle tai erikoissairaanhoitoon. 2) Sokkelin työntekijä tai työryhmä tapaa lapsen ja vanhemmat ja heidät ohjataan tarvittaessa suoraan niihin palveluihin, joihin ei lääkärin lähetettä tarvita. Jos lähete tarvitaan, varataan aika lastenneuvolan, kouluterveydenhuollon, terveyskeskuslääkärin tai Sokkelin konsultoivan lääkärin vastaanotolle. 1) Miten yhteydenotto tapahtuu, mihin otetaan yhteyttä? Lapsen vanhemmat, sosiaalitoimi, päivähoito tai koulu ottaa yhteyttä Sokkelin työntekijään. Tarvittaessa hän vie asian vanhempien luvalla Sokkelissa toimivan erityistyöntekijän tai moniammatillisen ryhmän hoidettavaksi. 6
Miten opetuksen kannalta keskeiset asiat palautuvat oppilashuoltoryhmään? Palaute erikoissairaanhoidosta (esapal) tai konsultoiduilta erikoislääkäreiltä tulee vanhempien luvalla lähettäneelle lääkärille ja näkyy lapsen sähköisessä sairauskertomuksessa. Hoitava taho voi kutsua harkintansa mukaan ja vanhempien luvalla Sokkelin edustajia palavereihin hoidon aloitus- ja päättämisvaiheessa ja joskus hoidon aikanakin. Myös lapsen vanhemmat voivat ottaa yhteyttä ja antaa palautetta Sokkelin työntekijöille. 7
Psykologi- ja perheneuvontapalvelut Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 5) Työskentelyn päättäminen: Hoidollinen interventio, ohjaus ja neuvonta -> palautekeskustelu, arviointi ja jatkosuunnitelma asiakkaan/asiakasperheen kanssa (Tarvittava tieto sovitusti perheen/nuoren kanssa ohjaavalle taholle suullisesti, joskus ohjaava taho myös mukana päätöstilanteessa). Tutkimus (oppimisvalmius -tutkimus, neuropsykologinen tutkimus, kehitysarvio, tunne-elämän tutkimus, perhetutkimus): Palaute ja suunnitelma tutkittavalle ja tämän vanhemmille sekä useimmiten palaute ohjaavalle taholle kirjallisena yhteenvetona ja neuvotteluna, joskus vain kirjallinen yhteenveto tai suullinen palaute (ilman neuvottelua). 4) Varsinainen työskentely asiakkaan /asiakasperheen kanssa: selvittely, tutkimus ja suunnitelma sen perusteella, hoidollinen interventio, ohjaus ja neuvonta, erilaisiin jatkohoitoihin ja -tutkimuksiin ohjauksia 3) Ensimmäinen tapaaminen lapsen ja vanhempien / nuoren /nuoren ja vanhempien kanssa. Perheen / nuoren ja tämän perheen toiveet työskentelylle Mikäli ohjaava taho mukana, tieto ohjaavalta taholta suullisesti/esitietolomakkeella tai ohjaavan tahon edustaja mukana ensimmäisessä palaverissa (koulu, lastensuojelu, ym.) 2) Ensimmäinen yhteydenotto perheeseen (mikäli tullut ohjattuna eikä asiakas ollut jo itse kontaktissa) ja ajan antaminen, sopiminen ketä tulee ensimmäiseen tapaamiseen 1) Miten yhteydenotto tapahtuu, mihin otetaan yhteyttä? Asiakkaan oma-aloitteinen hakeutuminen tai ohjattuna asiakkuuteen (ohjaavina tahoina mm. terveydenhoitajat, lääkärit, koulujen ja varhaiskasvatuksen henkilökunta, muu terveydenhuollon henkilökunta, koulukuraattorit, lastensuojelun sosiaalityöntekijät, erityissairaanhoito), riippuen asiasta joskus täytetään esitietolomake tässä yhteydessä. 8
Miten opetuksen kannalta keskeiset asiat palautuvat oppilashuoltoryhmään? Hoidollinen interventio, ohjaus- ja neuvonta, selvittely: Lapsen nuoren/perheen kanssa sovitaan, mitä asioita on tarpeen oppilashuoltoon välittää ja sovitaan kuka välittää: ao. toimija vai vanhempi suullisesti. Joskus ei tarvitse tiedottaa asiasta mitään (asia ei haittaa koulunkäyntiä tai oppimista) ja joskus on parasta, että oppilashuoltoryhmän jäsen on verkostopalaverissa mukana. Verkostopalaverista yleensä: Verkostopalaveri voi olla asiakassuhteen alussa tai palautevaiheessa. Palaverin kutsuu koolle keskeinen toimija Psykologi- ja perheneuvontapalveluista (psykologi tai sosiaalityöntekijä). Jos lapsella/nuorella on lastensuojelun asiakkuus, niin silloin kutsuja useimmiten lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Joskus koulusta kutsutaan verkostoneuvotteluun. Lapsen/nuoren tutkimus: Oppimisvalmius- tai neuropsykologisista tutkimuksista palaute tutkimuksista kirjallisena yhteenvetona ja neuvotteluna, jossa paikalla erityisopettaja/luokanopettaja/luokanohjaaja/aineenopettaja joiden kautta tieto oppilashuoltoon. Joskus vain kirjallinen yhteenveto tai suullinen palaute (ilman neuvottelua) erityisopettajalle/muulle opettajalle (tieto OH). Muissa tutkimuksissa tiedon välittäminen sovitusti asiakkaan /asiakasperheen kanssa lain vaatimalla tavalla. 9
Vammaispalvelut Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia etenee? Näissä tilanteissa on jo oppilashuoltoryhmä arvioinut peruspalveluiden ja koulun tarpeen ja mahdollisuudet. On todettu, etteivät ne ole riittäviä vaan oppilas tarvitsee esim. Eskoon erityispalveluista tukea. Vammaispalvelu myöntää maksusitoumuksen ja tekee päätöksen yhteisen näkemyksen pohjalta. 1) Miten yhteydenotto tapahtuu, mihin otetaan yhteyttä? Oppilashuoltotyöryhmän jäsen on yhteydessä vammaispalvelun sosiaaliohjaajaan tai sosiaalityöntekijään joko puhelimitse tai sähköpostilla jos asiakkaan arvioidaan hyötyvän Eskoon palveluista tai muusta vastaavasta palveluntuottajasta. Mainittakoon, että erikoissairaanhoitoon ei mennä vammaispalvelun kautta. 10
Miten opetuksen kannalta keskeiset asiat palautuvat oppilashuoltoryhmään? Eskoo lähettää kirjallisen yhteenvedon ja suosituksen mahdollisesta jatkotoimenpiteestä vammaispalveluun ja koululle, joka toimii lähettävänä tahona. Yhteistyö- ja verkostopalaveri järjestetään tarvittaessa tutkimus-hoitojakson alussa ja viimeistään tutkimus-hoitojakson jälkeen. Eskoo toimii kutsuvana tahona. Palaveriin osallistuu koulun edustaja, Eskoon edustaja ja tarvittaessa vammaispalvelun edustaja. 11
Nuorisotoimi Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 3) Tarvittaessa lisäkuvausta prosessin etenemisestä Seinäjoen kaupungin nuorisopalvelut tarjoavat alakouluikäisille (3-6lk) avointa ohjattua nuorisotila toimintaa, leirejä, matkoja ja tapahtumia. 2) Miten asia etenee? Mietitään yhdessä kuraattorin ja tarvittavan verkoston (luokanvalvoja, rehtori, opo, nuori, perhe) kanssa, minkälaisesta tuesta/ohjauksesta/toiminnasta nuori hyötyisi parhaiten ( pienryhmätoiminta, yksilötyö, yksittäisen luokan ryhmäyttäminen, harrastustoimintaan ohjaaminen, avoin nuorisotila toiminta, kerhotoiminta, nuorten tieto ja neuvontapalvelut, jne, Työpari löytyy tarpeen mukaan seurakunnan nuorisotyöstä tai kohdennetusta nuorisotyöstä (erityisnuorisotyö). 1) Miten yhteydenotto tapahtuu, mihin otetaan yhteyttä? Oppilashuollosta (yleensä kuraattori) otetaan yhteyttä alueen nuorisotyöntekijään http://www.seinajoki.fi/nuoriso Ohjautuminen tapahtuu avoimen markkinoinnin ja mainsotamisen kautta. Kuraattorit ovat pääsääntöinen linkki kouluille. Huom! Hyllykallion nuorisotilalle, jossa käy sekä vammattomia että erityistä tukea tarvitsevia vammaisia nuoria, nuoret ohjautuvat pääsääntöisesti suoraan erityisluokkien opettajien kautta. 12
Miten opetuksen kannalta keskeiset asiat palautuvat oppilashuoltoryhmään? Säännöllisesti kokoonnutaan päivittämään tilanne, pohtimaan jatkoa ja sopimaan jatkotoimista. Oppilashuoltoon tieto palautuu yleensä kuraattorin välityksellä. 13
Seurakunnan lapsi- ja nuorisotyö Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? Miten yhteydenotto tapahtuu, mihin otetaan yhteyttä? Yhteyttä voi ottaa suoraan oman nuorisotyön -nimikkotyöntekijään http://www.seinajoenseurakunta.fi/. Jokaiselle koululle (alakoulut, yläkoulut, lukio) tällainen nuorisotyöntekijä on nimetty. Seinäjoen seurakunnan tarjoamaa toimintaa 4-8-vuotialle lapsille: Lapsi- ja perhetyö: http://www.seinajoenseurakunta.fi/ Vuosittain seurakunta kutsuu edellisvuoden aikana kastetut lapset perheineen vauvakirkkoon Lakeuden Ristiin. 1-4-vuotiaita jäseniään seurakunta muistaa syntymäpäiväkortilla. Nelivuotiaat perheineen kutsutaan syntymäpäiväjuhlille Lakeuden Ristiin ja päätteeksi syntymäpäiväkakulle seurakuntakeskukseen. Juhlia pidetään 2 kertaa vuodessa. Perhekerhot kokoontuvat seurakuntakodeissa kerran viikossa Päiväkerhoryhmät kokoontuvat 2 kertaa viikossa 3 tuntia kerrallaan. Kerhoryhmät ovat 3-6vuotiaille lapsille. Pyhäkoulut toimivat lauantaisin tai sunnuntaisin. Seurakunta kutsuu perheitä myös moniin muihin juhliin ja tapahtumiin mm. askartelupäiviin, perhemessuihin sekä kevät- ja joulujuhliin. Askartelukerhot ovat avoimia perheille ja koululaisille. Alle kouluikäiset tulevat askartelemaan aikuisen kanssa, kouluikäiset voivat tulla yksin. Alueseurakunnan lastenohjaajat valmistelevat viikon kerhokerralle aina yhden askartelun. Askartelut on suunnattu 4-vuotiaista ylöspäin. Materiaalit ja tekniikat vaihtelevat viikoittain, mutta jokaisessa toimipisteessä on aina sama viikkoaskartelu. Varhaisnuoret http://www.seinajoenseurakunta.fi/ Varhaisnuorisotyö tarjoaa monipuolista toimintaa 7-13-vuotiaille lapsille sekä heidän läheisilleen ympäri vuoden. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa lapsen kasvua kristittynä ja tukea kotien sekä koulujen kasvatustyötä. Toiminnassa opetetaan lapsille vastuuta itsestään, toisistaan ja ympäristöstä kristillisen näkökulman kautta, esim. leikkimällä yhteisleikkejä ja puhumalla lähetystyöstä kummilapsien kautta. Työn keskeisempiä toimintamuotoja ovat: tyttöjen ja poikien omat kerhot, retket ja leirit sekä koulujen kanssa toteuttava yhteistyö, esim. leirikoulut Honkiniemessä. Kotien kasvatustyön tueksi järjestetään isä-lapsi että äiti-lapsi toimintaa, koko perheelle suunnattua toimintaa ja "kummi ja minä"- toimintaa esim. retkien ja leirien muodossa. Lähde: Seinäjoen seurakunnan internet -sivut (2013) 14
Miten opetuksen kannalta keskeiset asiat palautuvat oppilashuoltoryhmään? Otetaan yhteys ja neuvottelu tarvittaessa ohjaavaan tahoon esim. oppilashuoltoryhmä. 15