s \ IITIN KUNTA Asianro^?/_^< 6ö /J,20.' Saapunut ^Ij^S, Iitin kunnanhallitus / /,-"?n s KAUSALA Tiedoksi Kannanotto Salpausselän kuntajakoselvitykseen Iitin kuntalaisena. /.,20...^ Lahden alueen erityinen kuntajakoselvitys on valmistunut selvitysmiesten mallinnuksen mukaisena ja allekirjoittamana. Taustalla on Kataisen hallituksen» ennennäkemättömät toimintatavat kuntalain valmistelussa. Perustuslain mukainen parlamentaarinen lainvalmistelu romutettiin. Oppositioryhmätja ministeriöiden väki joutui kuunteluoppilaan rooliin. Kuntarakennelakijasoteuudistus niputettiin yhteen ja lähes kolme vuotta hallitus käytti toimintakykynsä lain valmisteluun. Pääministeri Katainen kertoi Talouselämä lehdessä 3/2012 "Kuntia on satakunta kun hallitus lopettaa".käytännössä tänä tarkoitti lakia noin 200 kunnan pakkoliitoksesta ja lopettamisesta lihoiksi. Kataisen hallituksen epärealistinen ohjelma ja perustuslaillista demokratiaa halveksiva toimintatapa halvaannutti hallituksen toiminnan kesken vaalikauden. Perustuslaki-/ ja toimiala-asiantuntijoiden mielipiteet sivuutettiin ylimielisesti (oikeuskanslerin kannanotto kolme kertaa). Lopullisen tyrmäyksen metropoli/ isäntäkunta hankkeet saivat kuntien lausunnoista keväällä 2014. Palattiin Jälleen ministerien ja toimikuntien vaihdon jälkeen lähtöruutuun. Hallitus-Ja media ei ole kertonut mitkä kunnat kevään lausunnoissa suostuivat isäntäkunniksi. Hallitus joutui umpikujatilanteessa hyväksymään oppositiopuolueet sotelain parlamentaariseen valmisteluun. Kuntien pakkoliitos poistettiin lakivalmistelusta. Hallituksen toiminta kyky on saanut murskaavaa arvostelua tehtäviensä hoidon osalta. VM: n ylijohtaja Jukka Pekkarinen kevät 2014 TV1:" Kataisen hallitusohjelma luotiin ylioptimististentuulentupien varaan". Kuntarahoituksen asiantuntijat ovat
^ ^ julkisuudessa todenneet että pahimmat talousongelmatovat 40000-100000 asukkaiden kunnilla. Pienet kunnat ovat pystyneet ylläpitämään paremmin vakaata taloutta joitakin poikkeuksia lukuunottamatta. Tämä arvio tulee esille myöskin tässä Lahden alueen erityisessä kuntajakoselvityksessä. Kuntaselvittäjien toimenpide esitykset hankkeen jatko käsittelystä ovat apsurdeja sekä sisällön ja aikataulun osalta. Iitin kunta joka vakaalla-ja pitkäjänteisellä toiminnalla on kehitänyt kunnan palvelutoimintoja monipuolisesti ja tehokkaasti luottaa itsenäiseen tulevaisuuteen. Tämän kirjeen loppuosassa on erittelyjä Iitin talouden perustan vahvuuksista. Iitin sijainti Lahden ja Kouvolan alueen ulkokehällä edellyttää Iitin kunnan toiminnan jatkamista itsenäisenä kuntana. itin kunnan palvelut on määrätietoisesti sopeutettu ajallaan. Sosiaali - ja terveystoimet on ulkoistettu Päijät-Hämeenterveysyhtymään. Kunnan palveuksessa oli viime vuoden lopussa 180 vakinaista henkilöä Ja 36 määräaikaista. Onnekasta Iitin kunnan kannatta on ollut että luottamushenkilöiksi on saatu vastuutlisesti asioihin paneutuvia/yhteistyökykyisiä henkilöitä riittävästi. Saman voi todeta johtavien viranhaltioiden osalta. Nykyinen lautakuntarakenne muodostaa noin 100 luottamushenkilön ryhmänjoka ajan valtimolla seuraa ja päätöksillään aktiivisesti kehittää kunnan elämää ja toimintoja. Esitetty kuntaliitos lopettaisi tämän joukon tehtävät. Päätöksenteko siirtyisi Lahden kaupunkiin ja haja-asutusalueen palvelut tehokkuuden ja säästöjen nimissä katoavat. Selvitys tuo esille tietoja kuntien toiminta-, taloushistorian erilaisuudesta ja hypoteettisia olettamia liitoksen seurauksista. Tiedot perustuvat 2012 lukuihin / vaikka 2013 tilinpäätökset olisi olleet käytettävissä. Työryhmissä mukana olleiden arviota ja kannaottoa hankkeen sisällöstä ei ole
^ ^ pöytäkirjana hankesuunnitelmassa liitteenä. Kuitenkin perustellut eriävät mielipiteet on liitteenä. Talous-, ja henkilöstö toimikunnan varapuheenjohtajan sekä kahden muun toimikunnan jäsenen osalta. Varapuheenjohtaja Hannu Siljander esittää että loppuraportti sisältää "epärealistisia johtopäätöksiä ja olettamuksia saavutettavista säästöistä ja väestön kasvusta ja sen johdosta saatavista lisätuloista selvitysalueen kuudelle kunnalle." Kikkaffu Aquan putkisto myynnillä on varojen siirtoa taskusta toiseen ja kansalaisilla maksattamista kahteen kertaan. Siirtyisikö mahdollisessa Iitin kuntaliitoksessa Kausalan Lämpö OY Aquan verkkoyhtiön laskutuksen piiriin? Eriäviin mielipiteisiin sisältyy ilmoitus että henkilöt tulevat 29.9.2014 äänestämään kuntansa itsenäisenä jatkamisen puolesta ja vastustavat liitosta. Omituista: Nettiaineistossa olevien eriävien mielipiteiden esittely on vaiettu kuntatilaisuuksissa Ja mediassa. Taustalla on myös Osmo Soininvaaran tekemä laaja vapaaehtoisuuteen perustuva kuntajako selvitys Joka ei johtanut jatkotoimiin. Tämä herättää kysymyksen mitkä tekijät aiheuttavat Lahden kaupungin ja ympäryskuntien välille tämän asetelman. Osavastaus löytyy toimintakulttuurinja taloudenhoidon erilaisuudesta. Olen käyttänyt lisälähteenä seuraavassa tilinpäätöstietoja Lahden ja Iitin osalta vuodelta 2013. Kauppalehti 8.5.2014 ja litinseutu 28.5.2014. Liitteenä on myöskin maamittauslaitoksen pinta-alatiedot selvityksessä mukanaolevista kunnista 1.1.2014. Talousvertailussa kuntien velkataso 31.12.2013 pysähdyttää. Lahden kaupungin konsernitaseen korohisetvelatofivat31.12.2013 822 miljoonaa euroa = 7956 /as. Iitin konsernitaseen velkamäärä oli 3435 /as. Lahden velkamaärä kasvoi vuonna
^ 2013 114 miljoonaa/konsernin tappio oli 2013 lähes 30 miljoonaa. Nettovarallisuus laski 2013 6% summaan 5502 /as. Vuosille 2014-2015 ollaan Lahdessa toteuttamassa noin 200 miljoonan investoinnit jolloin miljardin lainamäärä ylittyy. Kauppalehti pitää Lahden oman pääoman ja velan suhdetta huolestuttavana. Toinen merkittävä ero Lahden kaupungin ja muiden seudun kuntien välillä on työttömyys prosentti/ joka Lahdessa on 17.4%. Noin 5% korkeampi kun seudun kunnissa ja Iitissä. Tämä herättää taas kysymyksiä Lahden kunnallispolitiikan ongelmista. Wikipedian Lahden sivulla kerrotaan että Lahdessa on 1990 luvulta lähtien aktiiviset kansalaisliikkeet vaikuttaneet valtuustotoimintaan puolueiden hajoamiseen asti. Mikä merkitys tällä on kaupungin taloustilanteeseen ja työttömyysprosenttiin sekä yrittäjäsuhteisiin? Onymmärretävääettä pidättyvämpää javakaampaa kuntataloutta harjottavia naapuri kuntia ei kiinnosta lähteä blankovaltakirjalla Lahden velanmaksuun kun samalla oma kuntaidentiteetti ja yhteisöllisyys haudattaisi historian hämärään. littiläisenä joutuu toteamaan että kuntaliitos Lähteen ei toisi mitään lisäarvoa tänne Lahden Kausalaan. Iitti nimihän poistuisi virallisena nimenä käytöstä. Listaan tähän Itsenäisen Iitin kunnan toiminnan vahvuuksia jotka on rakennettu Iitin kunnatlishallinnon 140 vuotisen toiminnan aikana yhteistyöllä.. -Iitin kunnan toimintaa on leimannut yhteisvastuullinen vakaa talous ja palvelujen tuottaminen. Varovaisuus uusien toimintojen käynnistämiseen on Iitin kuntapolitiikassa ollut merkillepantava. - Kunnan palvelujen taso / laatuja hinta/ suhteessa veroäyrin hintaan kestää vertailun myös jatkossa. -Kunnan sosiaali ja terveystoimi hoidetaan PäijätHämeen sosiaali -ja tervey-
^ denhuo((on kuntayhtymän toimesta. -Kunnan palveluhenkilöstön määrä 31.12.2013: Vakinaiset 180 määräaikaiset 36 yhteensä 216 -Iitin kunnan työpaikkojen omavaraisuus noin 80%. -Yrittäijien Järjestön mukaan Iitti on ollut vuosia seudun yrittäjämyönteisin kunta. -Kunnan ja yrittäjän vuorovaikutus toimivaa. Yhteiset mainoskampanjat esim. -Iitin työttömyysaste 12.6% -Iitin nettolainakanta TP 2013 /as 1663 -Iitin nettolainakanta TP2013 milj./ 11.61 -Iitin yhteisövero (kuntaselvitys 1.43 ) Teollisuus/2 vesivoimalaftosta. -Kesäasuntoja Iitin kunnassa 2593. -Iitin kunnan omistuksessa hoidettua talousmetsää noin 2000 hehtaaria. -Iitin pinta-ala: maata 590 km2 ja vesialuetta 97km2 / yhteensä 687 km2. -Lahden kaupungin pinta-ala: maata 135 km2ja vesialuetta 20km2/ yht. 154km2. -Iitissä peltoa noin 13000 hehtaaria ja hoidettua talousmetsää noin 40000 ha -Vanhusten palvelukeskus käynnistyi 1990 luvun alussa/ Ehtookotija vanhustenhuolto yhdistyksen suuri asuntokanta jo tätä ennen. - yli 75 vuotiaiden hoitomenot Iitissä alhainen 12500 /v. ( Palveluasuminen on ollut käytössä yli 30vuotta.) - Eläkeläiset ovat kunnan voimavara; veronmaksajina/ lähimmäisten avustajina, -Kunnan vuokra-asuntoja lähes 400 kpl. -Liikunta ja urheifuharrastustilat ajanmukaiset. -Kouluverkko ja tilat ajanmukaisessa kunnossa -Ajanmukaiset ja toimivat peruskoulu ja lukio
» -Päiväkodit/ päivähoito kunnossa -Kansalaisopiston kattavat kurssit. -Kaavoitus ja tonttitarjonta kunnossa. -Toimiva tekninen palvelu. -Iitin terveyskeskus on perusteellisesti uusittu. -Vanhusten hoito-ja palvelutalo toteutumassa. -Ravilinnan peruskorjaus valmistumassa. KUNTALIITOKSEN MUUTOKSET IITIN KUNNAN TOIMINTOIHIN, Iitin kunta itsenäisenä päätös-ja hallintoyksikkönä loppuu kaikilta osin/ poistuu historian hämärään. Iitti nimi poistuu aktiivikäytöstä samoin tienvarsi Iitti nimikilvetkilvet Iitin kunnan noin 100 luottamustoimessa olevan hekilön yhteisöllinen toiminta organisatiot loppuvat. Käytännössä toiminta siirtyy viranjatoimenhaltioilleja sähköisiksi etätominnoiksi. Lahden Kausalan osa-alueen päätöksen teko toiminnot siirtyvät Lahden kaupunkiin. Esitetty kuntalii_tos_ei tuo_mitaan_lisaarvpahttii_n Jos verrataan itsenäisen Iitin toimintaan. Uusi kunta tulea vjldenm_uka!stamaanj<yntalaisten palvelutasot ia hinnat. Iitin osalta se merkitsee lei_kka_uks[a koska Iitin nykytilanne on keskiarvon vlapuplella. ljtti_on_pinta-ajaltaan ryhmän suurin kunta (31.36%), Yhteisö verotuotto on 1.43 /as.veroprosentin korotusvaraselyity_kse_n mukaan ryhmän korkein 3.41. Iitillä on hyvät edellytykset toimia itsenäisenä kuntana. Toimintoja on karsittu ia sopeutettu ajallaan. Kunnalla on hyvä henkilöstö palvelemassa; Työpaikkaomavaraisuus on hyvä ia yritykset laadukkaita. Siitä vaan eteenpäin.
Päätösesitys: Iitin kunta jatkaa toimintaa itsenäisenä kuntana ja ilmoittaa ettei se osallistu esitettyyn kuntaliitokseen. ^4 -^ / /L ^. t. <^sj^^ Into Nummila Iitti A///<ö/^^r7^ ^ ^'^'7& ^>^^
Pinta-alat 1.1.2014 Lahden alueen kuntaryhmä Maanmittauslaitos. Kunta. Maapinta-ala Vesipinta-ala Yhteensä Koko pinta-alasta km2 km2 km2 % Kärkölä 256/47 2/84 259/31 11/83 Hämeenkoski 187/73 7/89 195.62 8/93 Hollola 463/16 68/68 531/84 24/27 Nastola 324/18 36/68 362/86 16.56 Lahti 135/05 19/53 154/58 7/05 Iitti 589/80 97/28 687/08 31,36 Yhteensä 1956/39 232,90 2191/29 100/00
ERIÄVÄ MJEUPIDE En voi hyväksyä talous-ja henkilöstötyör/hmän loppuraportin suosituksia Hollolan kunnan tulevaisuuden kannalta sen parhaaksi, koska talous-ja henkiiöstötyöryhmän jqppuraportissa on epärealistisia johtopäätöksiä ja o!ettamuksia saavutettavista säästöistä ja väestönkasvusta ja sen johdosta saatavista lisätuloista sefvity^lueen kuudelle kunnafie. Laskelma perustuvat 12% työliisyysasteeseen, joka ei ole Lahden kohdalla toteutunut yuosilni. Tällä hetkeliä työttömyysaste on 17-18%. Kikkailu Lahti Aquan pufckistomyynniilä on varojen siirtoa taskusta toiseen ja kansalaisilla maksattamista kahteen kertaani ^T!?J^^ik.u,n!:!!2-äfl?^.s^!^e?,tYÖ(iis,tä71!sen huomattavaa paranemista ja menojen selkeää karsimista kuntien talous ei kehity. "Edellinen edellyttää kuitenkin sitä, että ennen Hitosta kaikki käytettävissä olevat sopeutumismahdollisuudet pystyttäisiin käyttämään ja että uusi' kunta aloittaisi toimintansa sitä sopeuttaen ja samalla tehostaen toimintaa." 'Työryhmä esittää kappaleessa 4 tinjauksia uuden kunnan muodostamiseksi. Näistä taloudenhoidon linjausten osalta keskeisemmäksi nousevat itsenäisten kuntien sopeutusveivollisuus, joka on määritelty varsin tiukaksi. Linjauksissa on todettu/ että yhdistyvät kunnat sitoutuvat laatimaan talousan/ionsa vuodelle 2015 siten, että jokaisen kunnan tevoitteen^vnmeisenä toimintavuotena (2016) on saavuttaa tilikauden y!uä mä'tai vahmtäännoilatufos ja hoitamaan teloutta sen mukaisesti huolella. Uutta alijäämää ei saa syntyä ja taseen ylijäämät eivät saa pienentyä yli 25 %;a tilinpäätöstilanteesta 2013. Jokaisen kunnan tulee päättää taiouden konkreettisista sopeuttamistoimista osana vuoden 2015 taiousarvion hyväksymistä/' Holloian kunta on ollut mukana Salpausk unta-kunta li itosselvitystyössä Valtiovarainministeriön pakottamana vastoin Hollolan kunnanvaltuuston enemmistön tahtoa itsenäisyyden säilyttämiseksi. Tulen äänestämään Holiolan kunnanvaltuustossa 29.9.2014 itsenäisen Hollolan kunnan säilyttämisen puolesta ja olen siten kuuden kunnan Salpa uskuntaliitosta vastaan. Jätän eriävän mielipiteeni fcalous-ja henki iöstötyör/hmän ioppuraportlsta. Hollolassa 3.6.2014 ss * Pannu Siljander talous- ja henkilöstötoimikunnan jäsen Hollolasta
*» ERIÄVÄ MIELIPIDE En voi hyväksyä taious-;a henkslöstötyöryhmän loppuraportin suosituksia Hollolan kunnan tulevaisuuden kannalta sen parhaaksi, kaäka taious-ja henkilöstötyöryhmän loppuraportissa epärealistisia johtopäätöksiä ja ol.ttamuksia saatettavia säästöistä ja väestönkasvusta j 3 sen johdosta saatavista lisätuloista selvitysalueen kuudelle kunnalle. "Edellinen edellyttää kuitenkin sitä, että ennen Hitosta kaikki käytettävissä olevat sopeutumtsmahdofjisuudet pystyttäisiin käyttämään ja että uusi kunta afoittaisf toimintansa sitä sopeuttaen ja samalla tehostaen toimintaa. // // Työryhmä esittää kappaleessa 4 linjauksia uuden kunnan muodostamiseksi. Näistä taloudenhoidon linjausten osalta keskeisemmäksi nousevat itsenäisten kuntien sopeutusvefvollisuus. Joka on mäaritesty varsin tfukaksl. Unjauksissa on todettu, että yhdistyvät kunnat sitoutuvat laatimaan talousarvionsa vuodelle 2015 siten, että jokaisen kunnan tavoitteena viimeisenä toimintavuotena (2016) on saavuttaa tilikauden ylijäämä tai vähintään nohatulosja hoitamaan tabutta sen mukaisesti huole!la- uutta ^Uäämää ei saa syntyä ja taseen ylijäämät eivät saa pienentyä yli 25 %:a tismpäätöstuanteesta 2013. Jokaisen kunnan tulee päättää talouden konkreettisista sopeuttamistosmssta osana vuoden 2015 talousarvion hyväksymistä." "Työryhmän, viranhaftijavalmsstelun ja konsultin työn johtopäätöksenä todetaan, että kuntalfiton edut ovat haittoja suuremmat ja kuntajaon muutos ja yhteisvoimin sopeuttaminen ovat mahdollisuus ja investointi tulevaisuuteen!" on iolloian kunta on ollut mukana Salpauskunta-kuntahitosselvitystyo&sä Valtiovaramministeri pakottamana vastuin Hollolan kunnanvaituuston enemmiiitön taittoa itsenäisyyden säilyttämiseksi. on Tulen äänestämään Hollolan kunnanvaltuustossa 29.9.2014 itsenäisen Hollolan kunn säilyttämisen puolesta ja olen siten kuuden kunnan Sa l pausiamta liitosta vastaan. an Jätän eriävän mielipiteeni talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportista. Hoilnlassa 3.6.20U ^^^ \.^.^^^ Kari Sulanen talous- ja henkiiö&tötaiinikunnan Jäsen Hollola^td
^t* 3 SUIi vjun38-14 22:26 JAUTfiUSPflLVELU Hm KY 3$ 7623777 riävä mielipide f/f. Vft't'^^-^ y^»i*> / f/-*"- 77""i. Irf^t /.c. T ^Wm7 H^^^4 ^^W^A - K^^/i/^^ -^-J p. 01 K S-L K n SS! 'fl fe' ag m ^ BS^i ä m l!!j*i li En voi hyväksyä taloue-ja henkilöstöryhmän loppuraportin suosit-uk- \fl \ sia Nastolan kunnan kannalta sen parhaav.siy )(oska loppuraportissa» on epärealistisia johtopäätöksiä ja olettamuksia saavutettavista säästöibts ja väestönkasvusta js sen johdosta saatavista lisätuloista kuudelle?<unnaxle* Laskelmat perustuvat 12 % työllisyysasteeseenjoka onnistuu meillä mutta ei ole Lahden kohdalla toteutunut vuosiin. Työryhmä esittää kappa.leessa linjauksia uuden kunnan rnuodostiimiseksi. Näistä taloudenhoidon linjausten osalta keskeisemmäksi nous evä t itsenäisten kun t iän scpeusvelvollisuus. Nastolan kunta on ollut mukana Salpauskunta-kuntaliitosselvitystyöeeä vapaaehtoisesti^ eikä työ ole sinänsä mennyt hukkaan B FareiTtpana katson kuitenkin^ että Nastola säilyy edelleen itsenäisenä ja lisää yhteistyötä naapurikuntien kanssa.on väitetty että yhteistyön tekeminen on aikansa elänyt ja yhdistyrpinen on ainoa ratkaisu. Täniä väite ei pidä paikkaansdion monta esimerkkiä Suomeesa huonosti menneestä liitoksesta,es imerkjcinä Kouvolan ja Jyu väskylsn seudut, Kes]<uskunnalle tulee valta ja ympäristö kärsii ja näivettyy.onhan Nastolalla hyvä esimerkki kun Lahti kaappasi Ahtlalan ja alkoi kehittää sitä^kun oli savan pakko 30-vuoden jälkeen. Itsenäisyyden säilyminen on erittäin tärkeä Nastolalle sen ke hittymisen kannalta sekä sntää meille itse mahdollisuuden päättää omista aeiaietarrnrie. Ehäottoman päätösvallan antaminen suurelle naapurille ei ole Nastolan parhaaksi. Tulen äänestämään Nastolan valtuustossa 2$/9-14 itsenäisen l^astelan kunnan säilyttämisen puolesta. Jätän eriävän mielipiteeni talous-ja henkllöstötyöryhjnän loppuraportista. Nastolossa 3/6-2014 -$^^/^s^~^ Haryl Mi.emi Talous-ja henkilöstötyöryhmän jäeen Nastolasta f * ^
11 r ^.^ V-/ Tt r.\ Asianro sn,^'.^,^13 Saqpunut ^_/_f,20 /y HUOMAUTUS KUMTAJAKOS LVI:aÄJi ^i HOO^tolSii KR L^ i^i^rcil^ej^ki' /. U^20_ Iitin kunnanhallitukselle Tiedoksi Sff^^i ^^ /Y / /^A^Tr l. Julkisuudessa esitettyjen tietojen perusteella on jäänyt epäselväksi onko valtuusto 29.9.2014 Päättämässä sitovasti kunta liitoksesta yhdistymissopimuksineen vai jatkoneuvotteluista ja mahdollisen uuden, l! sopimuksen laatimisesta niiden kesken. Jotka l sopimuksen ovat hyväksyneet. KRL:n 9 :n mukaan "Yhdfstymissopimusta on noudatettava siitä alkaen, kun yhdistyvien kuntien valtuustot ovat hyväksyneet sopimuksen. Sopimusta on noudatettava siihen saakka, kun kuntien yhdistymisen voimaantulosta on kulunut kolme vuotta, jollei ole sovittu lyhyemmästä ajasta tai Jollei jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen tule aikaisemmin mahdottomaksi. Yhdistymissopimusta voidaan muuttaa kuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä kuntien yhdistymisen voimaantuloon saakka, jos olosuhteet muuttuvat niin, että jonkin sopimusmääräyksen noudattaminen olisi ilmeisen epätarkoituksenmukaista." HE 125/2009 vp / yksityiskohtaisten perustelujen mukaan "yhdistymissopimusta ei voitaisi muuttaa kokonaan niin, että asia tuotaisiin uuteen poliittiseen harkintaan". Sopimuksen sisällön ja lain + sen perustelujen mukaan on tulkittavissa, että 29.9.-päivan sopimus on kuntaliitokseen lopullisesti sitova. Nain ollen asian vaikuttavuuden takia ja hallintolain/hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti 29.9. päätöstä tehtäessä tulee olla tiedossa mm. kaikkien eri kokoonpano-vaihtoehtojen taloudelliset ja muut vaikutukset palveluihin, säästövelvoitteisiin jne. ja niistä myös sen mukaisesti päättää. Nyt näin ei ole. Julkisuudessa ja epäsuorasti sopimuksessa (kohta 3) on esitetty, ettei Iitin liittyminen olisi mahdollista, jos Nastola ei päätä liittyä. Kunta liitokset ovat kuitenkin mahdollisia myös ilman yhteistä kuntarajaa - Vähänkyrön kunta liitettiin vuoden 2013 alusta Vaasaan/ vaikka kunnilla ei oflut yhteistä rajaa. Eri asia on/ mitä valtioneuvosto aikanaan päättää, nyt merkitsevää on Iitin kunnan päätös. Merkittävistä Iitin kunnan hallintoon vaikuttavista asioista (hallintosääntö) ja kehitykseen vaikuttavista asioista (kaavoitus) pyydetään/on pyydetty kunnan eri lautakuntien lausunnot. On hallinnon ennakoitavuuden kannalta epäloogista, ettei näin ratkaisevan merkittävästä kunnan hallintoon ja kehitykseen vaikuttavasta asiasta ole asiantuntijalautakuntien lausuntoja pyydetty. Tällä menettelyllä olisi edistetty myös kuntalaisten osallistumis-ja vaikutusmahdollisuuksia. 2. Asiassa ei ole otettu riittävästi huomioon mm. sote-ratkaisun, Tillolan moottclriurheifukeskuksen ja hevosurheilukeskuksen vaikutusta Iitin elinvoimaisuuteen ja kehitykseen. Em. seikat ovat kuitenkin huomattavasti konkreettisempia kuin selvityksen/sopimuksen visiot/ strategiat ja tavoitteet. Esim. Tillotan moottoriurheilukeskus luo valmistuessaan jopa 200-300 uutta työpaikkaa (IS 25.8.2014). 3. Yhdistymishallitukselle ollaan antamassa lain vastaisesti liikaa toimivaltaa. Sopimuksen kohdan 9.1. mukaan... "yhdistymishallitus voi tarvittaessa tarkistaa tässä sopimuksessa olevia taloudellisia ehtoja". KRLn 9 lähtee siitä/ että "Yhdistymissopimusta voidaan muuttaa kuntien»altuustojen yhtäpitävillä päätöksillä kuntien yhdistymisen ^aantuloon saakka, jos olosuhteet muuttuvat niin, että Jonkin scpimusmääräyksen noudattaminen olisi ilmeisen epätarkoituksenmukaista." l
2 4. Sopimuksen kohdan 2.2. asukasluvun strategisessa perustavoitteessa todettu maininta //...houkuttelevat metropolialueella työssä käyviä asumaan kunnassa" on ristiriidassa KRLn 2 :n tavoitteen "kunta muodostuu työssäkäyntialueesta" kanssa. KRLn 2 :n mukaan kuntajaon tavoitteena on myös toimiva kuntarakenne/ Joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Selvitys/sopimus ei tue sitä, mm. koska asukaslukuja vertailtaessa on erittäin todennäköistä, ettei Iitti saa uuden Lahden valtuustoon mäntääkään valtuutettua. Kuntaliiton ylläpitämän virtuaalikunta.net -sivustolla todetaan kuntien itsehallinnosta mm. seuraavaa: "Kuntien itsehallinto perustellaan sillä, että paikallisista asioista tulisi päättää mahdollisimman lähellä kuntalaisia, joihin päätökset vaikuttavat. Tällöin kuntalaisilla on helpompi vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon. Palkallisessa päätöksenteossa pystytään myös huomioimaan kyseisen alueen erityispiirteet." Sopimuksen kohdan 2.2. strateginen perustavoite "Kunnan kehittäminen nuorten kaupungiksi" voidaan tulkita syrjiväksi/ yhdenvertaisuuslain ja hallintotain vastaiseksi/ eikä näin edistä merkittävän väestönosan luottamusta kuntaliitokseen. se Strategioilla ja arvoilla on keskeinen merkitys kuntalaisten sopeuttamisessa uuteen kuntaan. 5. Sopimuksessa (kohta 9.3) on vuodelle 2017 asetettu sekä yksi tarkka ei-sitova tavoitevero% 20/25 että sitova määräys:" veroja kerätään vähintään saman verran kuin kunnat keräsivät erillisinä v. 2016." Vuoden 2016 verokertymä ei ole vielä tiedossa, koska siihen vaikuttavat ukuisat muuttuvat tekijät ja näin ollen vastaavuus kahden em. luvun suhteen on vaikeast.t laskettavissa (vastaavuuden pitää siis olla olemassa). Jää epäselväksi/ mihin laskel * mun ^^e^o^-pe1u,st.uuja.mikä m^rkityson esim'koiraverolla ia kiinteistöveroprosenteilla, joilla kuitenkin on lakisääteinen yläraja. Kohdassa on myös määräys, etuuden kunnan ensimmäisestä talousarviosta päättää uuden kunnan valtuusto". Sopimuskohdassa ei ole otettu riittävästi huomioon lakisääteisiä määräaikoja ja muita aikataulullisia seikkoja, kuten milloin veroprosenteista ja talousarviosta on päätettävä, milloin valtuuston toimikausi alkaa milloin v. 2016 verokertymä on tiedossa. ja 6. Julkisuudessa on painotettu sopimuksen olevan juridisesti sitova. Kuitenkin hallinto-oikeuden päätöksen mukaan yhdistymissopimuksessa sovittujen kuntien palvelurakennetta koskevien s""""telmien sitovuus ei ole luonteeltaan oikeudellista vaan poliittista; ja myös KRL:n 9..ssä säädetty sopimuksen sitovuus on luonteeltaan poliittista. KRL:n 54 :n l momentin muka erityinen valitusoikeus koskee vain ennen kyseisen kuntajaon voimaantuloa tehtyjä kun päätöksiä. Myöskään sopimuksen säästövelvoitteiden toteutumisesta ei ole konkreettisia takuita. Yhdistymisavustuksesta käytetään merkittävin osuus muuhun kuin elinvoimaisuuden ^a.nla.mjfeen'^a!kkt nostetaan; Kuntaliitoksen "veturin". Lahden/ investointitarpeet ovat lähivuosina ennätyksellisen suuret talous- ja henkilöstötyöryhmän loppuraportin mukaar. teatn.^is=^ 1',^! ^S^t!!^s!1fm.issopimukse"a parannettais"" "tin kunnan!^u^l^a.ta\myit.a..edell^yksiävarmemparminverrattunaslihen'ettali^ el,nvo,.a,suus Ja keh.ys vo.daan turvata.n,. Nsääntvvällä hyvällä yhteistyönä seutukunnan kuntien kanssa. Kausalassa 3.9.2014 inen nan ^ ^ / Marja Karhu Kuuksontie 82 47400 KAUSALA
Jtin nuorisovaltuuston kannanotto yhdistymissopimuksesta 1.9 IITiN KUNTA Heli Virtanen <heli.a,virtanen@gmail.com> Asianro ^! {ö^6t. Ö0-f^/^ ^? Saapunut / /.^u L9.2014 18:05,20 ^ -/^T!^:Kirjaamo <kirjaamo.ntinkunta@iitti.fi>; Utin nuorisovastuu.sto kokous 1.9.2014.. Tiedoksi ^O^i ^?- ^ /Y ^ y'^ \^^\^^ /,20 -/20 Kannanolto kunnanhaliituksrlte koskien Salpausseiän kuntajäkoselvftyksen ylidistymissop'1'nuksen hyväksymistä / hyikäärnlslä lahden, Kä^kölcin, Hlinj^ HolEofan ni.iorisovaetuustot ovat olleet aktiivisesti mukana Saäpaiisselän kuntajakoselvityksen eri t /aisteissa. NuorisovaltuusLOjen edustajista koostuvo nuoiten Johtoryhmä on tavannut säännöllisesti Ja sen mandajima on alueen nuori.sovaituutettuja os.illistitnut seivityksen työ^'hm!en kokoukssisi. Niiorisovaitru^tot ovdt j^itäneet mycs yhteistapaamisla, joissa on puitu mahdciiison kuntanitoksef- hyviäja huonqjj puo!;a. Kokouksessaan 1.9.2014 Eitin nuoiisovaetuusto en päättänyt esittää kunnanhallitukseän, että tijmä hyika^ yhji?tymi sop;muksen seuraavin perustein; Palveluiden mahdollinen siirtyminen Lahden kgskustaan, Pdkn iittiiäisten perinteiden katoamisesta littynii<;enjci!keen. Pelko kunnallisen sektonn ytöpaikkojen vähe;ie;ni?e[itäja kuntalaisten ka/tr;-tävissä olevien paiveluiden yl^envcrtsistanslnen uudon kunnan makaan. (liikunapaikkamaksut, kulttuuripaiveiuiden huono;ieininon; seurakunnan yhteistyöt, kunndn sisäisten p3s\dijf(ikentölden muuttuminen 1'ltoksen myötä ( Iitin nuorisotoiinonja liti': seurakunrfäriyhtcstoimina)), Kannaiioi.t.o hyväksytty Iitin nuonsovaltuuston kokouksessa "1.9.2014.fin nuorisovaltuuston puolesta, Carola Kupsu Itin nuorisovaituuston puheenjoht<j a (.arota, ku os u @ ho t ma i',so.m QW^3SS2^
Iitin kunnanhaelitukselfe t E l ^ T ^ Asianro s ^ Vn i06.dl.66 /?n/j '.U' t Saapunut l.j.l /20Z^ /,20 Kymentakana 3.9.20^4,90 _.^^^SZSZR. ^, A^. /o/- KANNANOTTO KUNTAUITOSSELViPfKSEEN Haluamme, että Iitti säilyy itsenäisenä. siliä toistaiseksi kuntaliitokselle ei ole riittäviä perusteita. Lisäksi oma asiansa on se, ettei sote-uudistuksen taloudellisia vaikutuksia kunnille tunneta. Iitti ei ole kriisikunta. Itsenäisenä jatkamisen edellytyksiä ei juuri ole selvitetty. Sen sijaan on varmaa, että liitoksen Jälkeen Iitti menettää kaikki vaikutusmahdollisuutensa omiin asioihinsa ja omaan kehitykseensä. Lahden talous on huonossa jämässä ja investoinfirästit suuret. Asukkaiden ja kunnan yhtenäisyyden Ja toimeliaisuuden kannalta itsenäisyyden säilyttäminen on tärkeää. Tällä hetkellä Iitti on yhtenäinen ja iittilaisten itsetunto kohdallaan. Sitä ei kannata vaarantaa, ^^sl^i^t^^t?..^at^^l^^k-?^min^o^_y^k^utl!.n^t s.e.on uhkakuva m^os tilissä. Pelkona on myös, että pnttaamattomuus ja apatia lisääntyvät, kun mahdollisuudet vaikuttamiseen vähenevät Yhtenäiselle kunnalle ominainen joustava ja olosuhteet huomioonottava asioiden hoito katoaa Ja asukasviihtyvyys heikkenee. Pelkkä talousennusteisiin tuijottaminen ei riitä, Kuntaliitoksen jälkeen eläisimme Lahden ja sen investointien ehdoilla. Mikä muuttuisi paremmaksi? Liitosselvitys on myös sivuuttanut liitoksen vaikutukset kolmannelle sektorille, littiläiset ansaitsevat vähintään hyvät perusteet kuntaliitokselte. Kymentakana 3.9.2014 ^ ^^- ^^^^^ ^%^ ^^m^ f- c. ^ C^ITL^S /J V^h-lt <- r /^^-)" "7?^^^y^ ^.a^ ^n /" ///^^f_^-^j u^j^ / ^ c^ ^ c, l h-<^^.t <^^&^</7Ö-^-^ 7L t^ii^ /L^-^^./^^ ^ ^,* t ^9 S5^.;^-f "4, << A; </; /f ( ^ ^ ^\ i^- M t^^o ^- «J*<zt^1^-/^Ä-.-->_ ^^t^^fc!f^/0 ^ ^) <^^^^^. r '^^ ^P P^-L.^.^^ ^HA^(^^
Iitin kylaasiain neuvottelukunta HIIN KUN l A Asianro Saapunut "^LÄ(L6^/^.-r._/_z_/2o^ PL32,20 _ 47401 Kausala Tiedoksi 5po'-f-~ S-^.^ ^. ^ ^ /3/ /,20. f/wsunt03.9.14 Iitin kunta Kirjaamo ASIA: Iitin kyläasiain neuvottelukunnan lausunto Lahden alueen erityisestä kuntajakoselvityksestä Iitin alueella ei ole syrjäytyviä maaseutualueita. Vireä kylätoiminta on Juurtunut vahvoihin kyliin, jotka sijaitsevat maantieteellisesti kattavasti Iitin alueella. Tärkeät kulkuväylät: VT 12, rautatie/ tie 363 Jaala-Heinola/ kulkevat poikittaissuunnassa Iitin läpi/ sekä VT6 sivuaa Iittiä etelässä. Kulkuyhteyksien puolesta syrjäytyviä alueita ei muodostu. Kuntajakoselvityksessä mainitaan erityisesti VT12:n parantaminen välillä Lahti-KouvolaJoka vaikuttaa Kausalan Ja Nastolan osakeskusten välillä tapahtuvaan liikenteeseen. On tärkeää/ että Lahden kaupunkikeskuksen sekä Kausalanja Nastolan osakeskusten välillä on kunnollinen maantieyhteys. Lahden matkakeskuksen valmistuttua, muodostuu hyvä palvelupiste pääkaupunkiseudulle suuntautuvaan liikenteeseen. Rataosan Lappila-Kausala peruskorjaus antaa mahdollisuuden lisääntyvään paikallisjunaliikenteen käyttöön. Kuntajakoselvityksessä mainitaan useassa kohdassa maaseudun elinvoimaisuuden turvaaminen ja perustuotantoon, (maa-ja metsätalouteen), tukeutuvien elinkeinojen kehittäminen. Lahdessa sijaitsee Suomen Metsäkeskuksen pääkonttori Ja alueella toimiva Päijat-Hämeen mhy. on maan suurin ja tunnusluvuiltaan paras. Lisäksi lähiruoka ja pienpanimotoiminta on Lahden seudulla vakiinnuttanut asemansa. Maaseudun elinvoimaisuuden turvaamisesta kuntajakoselvityksessä mainitaan maaseudun taajamiin Järjestettävät tarvittavat lähipalvelut. Todetaan, että maaseudun elinkeinojen turvaaminen edellyttää joustavaa viranomaispolitiikkaa ja sallivaa rakennusjärjestystä. Todetaan/ että loma-asumiseen sopivia alueita tulee kaavoittaa aktiivisesti. Iitin kannalta nämä selvityksen sisältävät kohdat ovat positiivisia ajatellen ympärivuotista kakkosasumista maaseutukylissä. Kuntajakoselvitys on ottanut huomioon myös lähidemokratian toteuttamisen aluejohtokunnilla Ja monipuolisilla osallistumis-ja vaikuttamisjärjestelmlllä koko kunnan alueella. Aluejohtokunnat koordinoivat maaseutualueiden palvelujen kehittymistä ja monimuotoista kansalaistoimintaa. Aluejohtokunnilla olisi myös budjettivaltaa ja päätäntävaltaa. Iitin kyläasiain neuvottelukunta pitää Salpauskuntajakoselvitystä Iitin maaseudun/ kylien ja maaseutuelinkeinojen osatta positiiviseen kehitykseen ohjaavana ja katsoo, että selvitys tukee maaseudun asuttuna^py^ymist^. fa^^ rf 'ec-i^l^^ Jarm6Tähtinen Iitin kyläasiain neuvottelukunta pj. ^-^^. Riitta Alestalo Iitin kyläasiain neuvottelukunta siht.