VALTATIE 2 HELSINKI PORI YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMINEN

Turun tiepiiri 2004 VALTATIE 2 HELSINKI PORI YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMINEN ULASOORIN ERITASOLIITTYMÄ Toimenpideselvityksen tarkistus Pori

Kannen ilmakuva: Porin Satama Kannen tunnus: Karppi I Aluerakenteen muutokset ja tulevaisuuden haasteet Tampereen yo, aluetieteen ja ympäristöpolitiikan laitos 2001 Pohjakartat: Genimap Oy, Lupa L4356 Maanmittauslaitos, Lupanro 20/MYY/02 Suunnitelmakartat: Porin kaupunki TIEHALLINTO Turun tiepiiri Yliopistonkatu 34 20100 TURKU Puhelinvaihde 0204 2211

VALTATIE 2 HELSINKI PORI YHTEYSVÄLIN KEHITTÄMINEN ULASOORIN ERITASOLIITTYMÄ Toimenpideselvityksen tarkistus Pori TIEHALLINTO Turun tiepiiri Sito-yhtiöt Marraskuu 2004

TIIVISTELMÄ Valtatie 2 Helsinki Pori on Satakunnan ja pääkaupunkiseudun välinen pääyhteys, joka yhdistää Satakunnan, lounaisen Hämeen ja Uudenmaan. Valtatien 2 yhteysväliä on tarkoitus kehittää noin 40 miljoonan euron toimenpiteillä, joilla turvataan valtatien liikenteellinen toimivuus ja turvallisuus. Hankekokonaisuuteen kuuluu yhteensä 25 erillistä kohdetta, joista yksi on tässä selvityksessä käsitelty Ulasoorin liittymän parantaminen. Ulasoorin liittymän parantamiseksi on aiemmin suositeltu valo-ohjatun tai kiertoliittymän rakentamista, mutta Porin kaupunki ja Meri-Porin yrittäjät eivät ole pitäneet niitä riittävinä. Siksi tässä selvityksessä on tutkittu uudelleen eritasoliittymän rakentamismahdollisuuksia Ulasoorin liittymään. Nykytilanne ja ongelmat Valtatie 2 on pääyhteys Porin satamiin, joita ovat Mäntyluoto, Reposaari ja Tahkoluoto. Satamassa on merkittävä suurteollisuuden keskittymä, jonka tavara- ja työpaikkaliikenteelle valtatie 2 on myös pääyhteys. Valtatien 2 liikennemäärä Ulasoorin liittymän kaakkoispuolella on nykyisin noin 11 600 autoa vuorokaudessa ja luoteispuolella noin 8 900 autoa vuorokaudessa ja ennusten vuodelle 2030 on 12 900 16 300 autoa vuorokaudessa. Ulasoorin liittymän sivusuunnan (mt 2652 eli Kyläsaarentie) liikennemäärä on nykyisin noin 3600 autoa vuorokaudessa. Valtatien 2 Ulasoorin liittymän keskeinen ongelma on sivusuunnan, eli Kyläsaarentien riittämätön liikenteenvälityskyky. Liittymässä esiintyy jo tällä hetkellä jonoja sivusuunnilla. Liikenteen kasvaessa ongelmat lisääntyvät. Liikenteen palvelutaso on liittymässä tällä hetkellä heikko (E) ja liittymän tekninen kapasiteetti ylittyy noin 10 15 vuoden kuluessa. Liikenteen lisääntyessä toimivuus heikkenee myös Paarnoorin ja Uusiniityn liittymissä. Valtatien 2 liikenne jonoutuu voimakkaasti etenkin aamu- ja iltahuipputunteina. Liikennemäärien perusteella valtatielle 2 tulisi rakentaa toinen ajorata Porista ainakin Ulasoorin liittymään saakka lähimmän kymmenen vuoden aikana. Myös valtatien 2 liikenneturvallisuus on heikko. Onnettomuustiheys on kaksinkertainen valtateiden keskiarvoon verrattuna ja onnettomuuksien riski kasvaa liikenteen lisääntyessä. Valtatiellä 2 on tiheästi liittymiä, jotka heikentävät liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Kevyeltä liikenteeltä puuttuvat turvalliset yhteydet valtatien 2 poikki. Myös meluntorjuntaa täytyisi toteuttaa Ulasoorin ja Uudenniityn välillä. Ratkaisuehdotus Tämän selvityksen perusteella ehdotetaan, että Ulasooriin rakennetaan eritasoliittymä aiemmin tutkittujen tasoliittymävaihtoehtojen sijaan. Tasoliittymäratkaisuilla ei voida turvata liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta liittymässä kuin vuoteen 2010 saakka, koska liikenne on kasvanut viime vuosina erittäin voimakkaasti. Eritasoliittymän rakentamisen yhteydessä Paarnoorintie ja Pietniementie yhdistetään Ulasoorin eritasoliittymään. Hankkeen yhteydessä tehdään myös kevyen liikenteen ja katuverkon järjestelyjä, meluntorjuntaa ja parannetaan Uusiniityn liittymää. Ratkaisuehdotuksen rakentamiskustannuksiksi on arvioitu 4,16 miljoonaa euroa syyskuun 2004 hintatasossa. Hankkeen kustannuksista osa tulee Porin kaupungille. Kustannusjaosta sovitaan myöhemmissä suunnitteluvaiheissa ja ne koskevat kevyen liikenteen väyliä, katuja, rinnakkaisteitä ja meluntorjuntaa.

Keskeiset vaikutukset Parannetaan liikenneturvallisuutta nykyisin ongelmallisella jaksolla. Vuosittain vältetään 0,36 henkilövahinko-onnettomuutta. Parannetaan liikenteen sujuvuutta ja taloudellisuutta sekä turvataan liikenteen sujuvuus myös tulevaisuudessa, kun liikennemäärät kasvavat. Tämä koskee henkilöautoliikenteen lisäksi myös alueen runsasta raskasta- ja joukkoliikennettä ja etenkin tien toimintaa satamayhteytenä. Parannetaan asukkaiden ja elinkeinoelämän yhteyksiä valtatien 2 poikki. Tuetaan tavoitteellista maankäytön kehittämistä. Vähennetään meluhaittoja nykyiselle asutukselle. Järjestelyjen alle jää yksi polttoaineen jakeluasema sekä pelto- ja metsämaata. Maataloudelle aiheutuu haittoja tilojen pirstoutumisena sekä kulkuyhteyksien pitenemisenä. Muutetaan maisemaa, haitallisia vaikutuksia ehkäistään laadukkaalla ympäristönhoidolla. Jatkotoimenpiteet Turun tiepiiri pyytää toimenpideselvityksestä lausunnot Porin kaupungilta, Lounais-Suomen ympäristökeskukselta, Satakuntaliitolta ja Satakunnan museolta. Lausuntokierroksen aikana selvitystä esitellään kansalaisille ja asetetaan yleisesti nähtäville Porin kaupungilla, jolloin alueen asukkaat ja maanomistajat voivat esittää selvityksestä kirjallisia huomautuksia. Ratkaisuehdotus Ulasoorin eritasoliittymän rakentamiseksi. Jatkosuunnittelu ja toteuttaminen Toimenpideselvitys ja siitä saadut lausunnot toimivat hankkeen jatkosuunnittelun pohjana. Silloin määritellään, miten Ulasoorin liittymää parannetaan valtatien 2 yhteysvälin kehittämishankkeeseen liittyen. Päätöksen jälkeen käynnistetään liittymän parantamisesta tiesuunnitelman laatiminen. Valtatien 2 Helsinki Pori-yhteysvälin kehittämishanke on mukana tulevien vuosien liikenneväyläesityksen tehneen ministerityöryhmän mietinnössä. Noin 40 miljoonaa euroa maksavan hankkeen toteutus on esitetty vuosille 2004 2007. Tavoitteeksi on eri sidosryhmissä asetettu, että rakentaminen voidaan aloittaa vuonna 2005.

ESIPUHE Valtatie 2 Helsinki Pori on Satakunnan ja pääkaupunkiseudun välinen pääyhteys, joka yhdistää Satakunnan, lounaisen Hämeen ja Uudenmaan. Valtatie 2 on liikenteellisesti merkittävä valtakunnallinen ja kansainvälinen päätieyhteys. Tien liikenneturvallisuus on huono ja ominaista tielle ja sen liikenteelle on suuri raskaan- ja joukkoliikenteen osuus, suuri vaarallisten aineiden kuljetusten määrä sekä valtatien standardin epäjatkuvuus esimerkiksi leveyden, linjauksen, ohittamismahdollisuuksien ja nopeustason osalta. Valtatien 2 yhteysvälin parantaminen on nykyisellä rahoitustasolla käytännössä ainoa vaihtoehto maaliikenneyhteyksien kehittämiseksi, koska vaihtoehtoista suoraa rautatieyhteyttä välillä ei ole. Turun-, Hämeen ja Uudenmaan tiepiirit laativat yhteistyössä alueen sidosryhmien kanssa vuonna 2001 koko yhteysväliä koskevan kehittämisselvityksen, jonka periaatteina olivat: Parantamistarpeen määrittely koko yhteysvälille Helsinki Pori. Sujuvuuden, turvallisuuden ja ympäristön painottaminen siten, että laatutaso säilyy liikenteen kasvusta huolimatta vähintään nykytasolla seuraavat 15 vuotta. Valtatien 2 parantamisen toimenpiteiden kustannuskatoksi on määritelty 40 miljoonaa euroa. Kehittämisselvityksen ja siitä saatujen lausuntojen perusteella Tiehallinnon keskushallinto on tehnyt loppuvuodesta 2002 hanke- ja toimenpidepäätöksen, jossa on hyväksytty selvityksessä esitetyt toimenpiteet jatkosuunnittelun pohjaksi. Turun tiepiiri laati vuonna 2002 em. päätöksen perusteella Ulasoorin liittymän parantamisesta toimenpideselvityksen, jossa Ulasooriin esitettiin kierto- tai valo-ohjatun liittymän rakentamista. Porin kaupunki ja Meri-Porin yrittäjät toivat toimenpideselvityksen lausunnoissa esille, että kiertoliittymätai liikennevaloratkaisuja ei pidetä riittävinä. Niiden sijaan tulisi tutkia eritasoliittymän rakentamismahdollisuuksia. Porin kaupungin ja Turun tiepiirin käymien neuvottelujen perusteella päätettiin käynnistää tämän toimenpideselvityksen laatiminen. Toimenpideselvitys on laadittu syys marraskuussa 2004 ja siinä on tarkasteltu eritasoliittymän toteuttamismahdollisuuksia Ulasoorin liittymään. Työn lähtökohtina olivat vuonna 1995 laadittu yleissuunnitelma Valtateiden 2 ja 8 nelikaistaistaminen välillä Uusiniitty Tiilimäki ja Ruutukuoppa Tiiliruukki sekä Porin kaupungin kaavoitus. Niissä molemmissa on Ulasooriin esitetty eritasoliittymän rakentamista. Työn tekemistä valvoi insinööri Pekka Liimatainen Turun tiepiiristä. Työtä ohjasi työryhmä, johon kuuluivat: Esisuunnitelmien teettäjä Pekka Liimatainen Turun tiepiiri (puheenjohtaja) Liikenneinsinööri Markku Setälä Porin kaupunki Kaupunkisuunnittelujohtaja Olavi Mäkelä Porin kaupunki Johtava konsultti Rauno Tuominen Sito Työstä informoitiin valtatien 2 kehittämishankkeen ohjaus-, projekti- ja työryhmiä. Selvitys on tehty Sito-yhtiöissä, jossa työstä on vastannut ins. Rauno Tuominen. Lisäksi työhön osallistuivat ins. AMK Tommi Eskelinen, dipl.ins. Heikki Haila, FM Taina Klinga, dipl.ins. Olli Niemi, tekn.yo. Laura Hiltunen ja tekn.yo. Minna Hakola. Turussa marraskuussa 2004 TIEHALLINTO Turun tiepiiri

Vt 2 Helsinki Pori yhteysvälin kehittäminen, Ulasoorin eritasoliittymä, Toimenpideselvityksen tarkistus 7 SISÄLTÖ SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 4 ESIPUHE 6 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 8 1.1 Suunnittelualue ja nykyinen tieverkko 8 1.2 Aiemmat suunnitelmat ja päätökset sekä liittyminen muuhun suunnitteluun 10 1.3 Nykyinen liikenne ja liikenne-ennuste 11 1.4 Liikenneturvallisuus 13 1.5 Kaavoitus ja maankäyttö 15 1.6 Maisema ja ympäristö 16 1.7 Nykyisen tieverkon ongelmat 17 1.8 Tavoitteet 18 5 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 28 6 JATKOTOIMENPITEET 29 6.1 Selvityksen käsittely ja jatkotoimenpiteet 29 6.2 Jatkosuunnittelussa huomioon otettavat asiat 29 SUUNNITELMAKARTAT 1. Yleiskartta 2. Suunnitelmakartat 1:5000 2 TOIMENPITEIDEN LÄHTÖKOHDAT JA VERTAILU 19 2.1 Verkolliset lähtökohdat 19 2.2 Liittymävaihtoehdot 21 2.3 Vaihtoehtojen vaikutukset ja vertailu 22 3 RATKAISUEHDOTUS 24 3.1 Toimenpiteiden periaatteet 24 3.2 Vaiheittain rakentaminen 24 4 VAIKUTUKSET 25 4.1 Liikenteelliset vaikutukset 25 4.2 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen 25 4.3 Vaikutukset maankäyttöön, maisemaan ja ympäristöön 26 4.4 Rakentamiskustannukset 26 4.5 Liikennetalous 27

8 Vt 2 Helsinki Pori yhteysvälin kehittäminen, Ulasoorin eritasoliittymä, Toimenpideselvityksen tarkistus SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.1 Suunnittelualue ja nykyinen tieverkko Suunnittelualue Suunnittelualueena on valtatien 2 Ulasoorin liittymä eli maantien 2652 (Kyläsaarentien) liittymä Porin kaupungissa. Tieverkolliset vaihtoehdot ja tarkastelut koskevat valtatietä 2 Laanin eritasoliittymästä Uusiniityn liittymän länsipuolelle sekä alempaa tie- ja katuverkkoa Preiviiki Pietniemi Ulasoori Kyläsaari Uusiniitty -alueella. Tämän toimenpideselvityksen toimenpideehdotukset koskevat vain Ulasoorin liittymäaluetta. Tieverkollisen tarkastelun tarkoitus on selvittää vaikutukset ja reunaehdot, joita alueen muun tie- ja katuverkon kehittämishankkeet asettavat Ulasoorin liittymän suunnittelulle. Nykyinen tieverkko Valtatie 2 on pääyhteys Porin satamiin, joita ovat Mäntyluoto, Reposaari ja Tahkoluoto. Satamassa on merkittävä suurteollisuuden keskittymä, jonka tavara- ja työpaikkaliikenteelle valtatie 2 on myös pääyhteys. Tämän lisäksi valtatiellä on keskeinen rooli matkailu- ja virkistysalueiden yhteytenä. Valtatien 2 leveys Ulasoorin liittymän tuntumassa on 11 metriä ja ajoradan leveys on 7 metriä. Valtatien nopeusrajoitus on 80 km/h ja tiellä on valaistus. Kuva 1. Suunnittelukohde osana valtatietä 2 Helsingistä Poriin.

Vt 2 Helsinki Pori yhteysvälin kehittäminen, Ulasoorin eritasoliittymä, Toimenpideselvityksen tarkistus 9 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kuva 2. Alueen tieverkon ominaisuudet ja tieverkollisten tarkastelujen rajaus.

10 Vt 2 Helsinki Pori yhteysvälin kehittäminen, Ulasoorin eritasoliittymä, Toimenpideselvityksen tarkistus SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ulasoorin liittymä on pääsuunnassa kanavoitu liittymä, jossa valtatiehen 2 yhdistyvät maantie 2652 sekä Satapakastukselle johtava yksityistie. Porista tultaessa on kääntymiskaista oikealle maantielle 2652. Maantien 2652 ajoradan leveys on 6,7 metriä ja päällysteen leveys 7,0 metriä. Muita valtatiehen 2 liittyviä teitä ovat: Pietniementie Paarnoorintie (paikallistie 12861), jonka liittymässä on valtatiellä 2 väistötila. Pertinpolku Uudenniityntie ja Maalaiskunnantie, joiden liittymä on pääsuunnassa kanavoitu. Lukuisia maatalousliittymiä. Valtatien 2 suuntainen kevyen liikenteen väylä siirtyy liittymän kohdalla Ulasoorintien varresta valtatien 2 varrelle. Uusniityntien liittymässä on kevyen liikenteen alikulku. Valtatie 2 kuuluu suurten erikoiskuljetusten reitistöön, jossa alikulku- ja leveysvaatimuksena on 7 metriä. Ulasoorin liittymän kohdalla valtatietä käyttää noin 800 erikoiskuljetusta vuodessa. 1.2 Aiemmat suunnitelmat ja päätökset sekä liittyminen muuhun suunnitteluun Vuonna 1988 on laadittu yleissuunnitelma Mäntyluodontie, M265, Pori, Yleissuunnitelma. Tie on sittemmin muutettu osaksi valtatietä 2. Suunnitelmassa tie on Ulasoorin liittymän kohdalla esitetty nelikaistaisena maantienä ja Ulasoorin liittymä rombisena eritasoliittymänä. Suunnitelmassa viitataan aiempiin suunnitelmiin: Porin tieja katuverkon runkosuunnitelma ja Porin yleiskaava. Suunnitelman verkollinen perusratkaisu, missä Paarnoorin paikallistien liittymä Mäntyluodontielle (myöhemmin vt 2) katkaistaan ja paikallistie johdetaan Ulasoorin eritasoliittymään, on lähtöisin näistä aiemmista suunnitelmista tai mahdollisesti jo ajalta ennen niitä. Suunnitelmassa on esitetty myös hahmotelma Ulasoorin Uusiniityn alueen tulevasta katuverkosta todennäköisesti aiemmin mainitun tie- ja katuverkon runkosuunnitelman pohjalta. Vuonna 1995 on laadittu yleissuunnitelma Valtateiden 2 ja 8 nelikaistaistaminen välillä Uusiniitty Tiilimäki ja Ruutukuoppa Tiiliruukki. Ulasoorin liittymän tuntumassa perusratkaisut ovat samat kuin vuoden 1988 yleissuunnitelmassa eli valtatie 2 on Ulasoorin liittymän kohdalla esitetty nelikaistaisena maantienä, Ulasoorin liittymä rombisena eritasoliittymänä ja Paarnoorin paikallistie johdetaan Ulasoorin eritasoliittymään. Valtatien koillispuolelle on suunnitelmassa esitetty rinnakkaistie- tai -katuvaraus Ulasoorin ja Uusiniityn liittymien välille. Vuonna 1996 on Turun tiepiirin alueelle laadittu tarveselvitys Valtatie 2 välillä Hämeen tiepiirin raja Mäntyluoto. Selvityksen ratkaisut ovat em. mainitun yleissuunnitelman mukaisia. Vuonna 2001 on laadittu Valtatie 2 Helsinki Pori, yhteysvälin kehittämisselvitys. Selvityksen peruspiirteenä oli, että rajallisen kustannusraamin 40 M puitteissa määriteltiin toimenpiteet, joilla tien laatutaso eri kriteerien (sujuvuus, Kuva 3. Ulasoorin nykyinen liittymä ruuhkautuu päivittäin.

Vt 2 Helsinki Pori yhteysvälin kehittäminen, Ulasoorin eritasoliittymä, Toimenpideselvityksen tarkistus 11 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET turvallisuus, ympäristövaikutukset) suhteen säilyy vähintään nykyisenä seuraavat 15 vuotta. Kehittämisselvityksestä on tehty hanke- ja toimenpidepäätös syksyllä 2002. Selvityksessä Ulasoorin liittymään ehdotetaan liikennevalojen ja keskisaarekkeiden rakentamista. Suunnitelmassa todetaan, että Ulasoorin eritasoliittymä on tarpeellinen ja kiireellinenkin hanke, mutta kustannusraamiin sitä ei saa mahtumaan. Vuonna 2002 on laadittu toimenpideselvityksiä vuoden 2001 kehittämisselvityksen kohteista mm. Ulasoorin liittymästä. Selvityksen ehdotuksena on edelleen liikennevalojen rakentaminen, mutta vaihtoehtona liikennevaloille on käsitelty myös kiertoliittymää. Selvityksestä on pyydetty lausunnot, mutta päätöksiä ei ole Ulasoorin liittymän osalta tehty. Vuonna 2003 on laadittu Valtatie 2 Helsinki (Palojärvi) Pori (Mäntyluoto), yhteysvälin kehittämisselvitys. Selvitys poikkeaa vuoden 2001 kehittämisselvityksestä siten, että tässä pääpaino on pitkän aikavälin tavoitetilan määrittelyssä. Selvityksessä ehdotetaan lyhyellä aikavälillä (vuoteen 2010 mennessä) Ulasoorin liittymään liikennevaloja tai kiertoliittymää, ja keskipitkällä aikavälillä (vuoteen 2020 mennessä) valtatien nelikaistaistamista Uusiniityn ja Tiilimäen välillä sekä Ulasoorin eritasoliittymää. 1.3 Nykyinen liikenne ja liikenne-ennuste Suunnittelualueen liikennemäärät on esitetty kuvassa 5. Valtatien 2 liikennemäärä Ulasoorin liittymän kaakkoispuolella on noin 11600 autoa vuorokaudessa ja luoteispuolella noin 8900 autoa vuorokaudessa. Ulasoorin liittymän sivusuunnan (mt 2652 eli Kyläsaarentie) liikennemäärä on noin 3600 autoa vuorokaudessa. Val- 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 tatien liikennemäärän kasvu oli tasaista 1980- luvulta 2000-luvun alkuun, mutta viime vuosina kasvu on ollut voimakasta. Aikavälillä 2001 2004 Ulasoorin liittymän kaakkoispuolella kasvua oli noin 10 % ja luoteispuolella noin 30 %. Keskeinen syy liikennemäärien kasvuun on ollut Porin satamien tavaramäärien kasvu vuoden 2000 noin 4 miljoonasta tonnista vuoden 2003 noin 6 miljoonaan tonniin. Meri-Porin osayleiskaava 1999 :ssä valtatien ja Ulasoorin liittymän ratkaisut vastaavat vuoden 1995 yleissuunnitelman ratkaisuja. 0 tonnia/ vuosi 1956 1958 1960 1962 1964 1966 1968 1970 1972 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 Kuva 4. Tavaraliikenne Porin satamissa vuosina 1956 2003 (Lähde: Porin satamien ja Meri-Porin teollisuuden liikennetarpeiden priorisointi).

12 Vt 2 Helsinki Pori yhteysvälin kehittäminen, Ulasoorin eritasoliittymä, Toimenpideselvityksen tarkistus SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kuva 5. Alueen tieverkon nykyiset ja ennustetut liikennemäärät.

Vt 2 Helsinki Pori yhteysvälin kehittäminen, Ulasoorin eritasoliittymä, Toimenpideselvityksen tarkistus 13 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiepiiri ja Porin kaupunki ovat tehneet täydentäviä liikennelaskentoja syksyllä 2002 ja 2004. Näiden mukaiset huipputuntiliikenteet on esitetty kuvassa 5. Liikenne-ennusteessa keskeinen muutostekijä on tulevaisuudessa edelleen satamien tavaramäärien ja sen seurauksena myös satamien työmatkaliikenteen muutokset. Porin sataman laatiman ennusteen mukaan tavaramäärä kasvaa vuonna 2008 noin 8,7 miljoonaan tonniin. Kun sataman tavaramäärän kasvu neljästä kuuteen miljoonaan tonniin lisäsi valtatien 2 liikennettä 1 000 2 000 autolla vuorokaudessa, on tässä työssä arvioitu, että ennustettu kasvu kuudesta 8,7 miljoonaan tonniin lisää liikennettä edelleen 1 500 autolla vuorokaudessa vuoteen 2008 mennessä. Sataman tavaramääräennusteita ei tiettävästi ole laadittu vuotta 2008 pidemmälle. Tässä työssä on arvioitu, että vuodesta 2008 vuoteen 2030 liikenne kehittyy Tiehallinnon alueellisen liikenne- ja autokantaennusteen mukaan. alaspäin), sitten työntekijämäärään ja niiden seurauksena myös tien liikennemäärään. Liikenne-ennuste vuodelle 2030 on esitetty kuvassa 5. 1.4 Liikenneturvallisuus Suunnittelualueella vuosina 1999 2003 tapahtuneet Tiehallinnon tilastoimat liikenneonnettomuudet yleisten teiden osalta ja Porin kaupungin tilastoimat liikenneonnettomuudet Ulasoorintien osalta on esitetty kuvassa 7. Valtatien 2 suunnittelualueella on tapahtunut seitsemän henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, joista yksi on johtanut liikennekuolemaan. Ulasoorintiellä on tapahtunut kaksi henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta, joista toinen on ollut kevyen liikenteen onnettomuus. Paarnoorin liittymässä on selkeä onnettomuuskeskittymä. Liittymäalueella on tapahtunut kolme henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta Tiehallinnon tietojen mukaan ja kuusi henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta Porin kaupungin tilastojen mukaan. Ulasoorin liittymässä tai sen välittömässä läheisyydessä on tapahtunut vuosina 1999 2003 kolme Tiehallinnon tilastoimaa liikenneonnettomuutta. Näistä yksikään ei ole johtanut henkilövahinkoihin. Porin kaupungin onnettomuustilastot poikkeavat osittain Tiehallinnon tiedoista, ja kaupungin tietojen mukaan liittymässä on tapahtunut vuosina 1999 2003 yksi henkilövahinkoon johtanut polkupyöräonnettomuus. Kummankin tietolähteen perusteella arvioiden Ulasoorin liittymä ei ole erityisen onnettomuusherkkä. Näillä ennusteperusteilla liikenne valtatiellä 2 Ulasoorin liittymän kaakkoispuolella on vuonna 2010 noin 14 300 autoa vuorokaudessa ja vuonna 2030 noin 16 300 autoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen keskeinen epävarmuustekijä on satamien tavaraliikenteen kehitys. Ajassa taaksepäin katsoen tavaramäärässä on ollut sekä voimakkaita kasvun että vähenemisen jaksoja. Ennustamisen vaikeutta lisää se, että yksittäisten suurten kuljetussopimusten siirtyminen satamasta toiseen saattaa vaikuttaa merkittävästi ensin sataman tavaramäärään (joko ylös- tai Kuva 6. Valtatie 2 on tärkeä raskaan liikenteen yhteys.

14 Vt 2 Helsinki Pori yhteysvälin kehittäminen, Ulasoorin eritasoliittymä, Toimenpideselvityksen tarkistus SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kuva 7. Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet suunnittelualueella.

Vt 2 Helsinki Pori yhteysvälin kehittäminen, Ulasoorin eritasoliittymä, Toimenpideselvityksen tarkistus 15 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Uusiniityn liittymässä ei ole tapahtunut Tiehallinnon tilastojen mukaan henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia. Porin kaupungin tilastossa liittymäalueella on tapahtunut kolme henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta. Uusiniityn ja Laanin liittymien välisellä osuudella valtatietä 2 henkilövahinko-onnettomuustiheys oli vuosina 1999 2003 noin 30 hevaonnettomuutta / 100 kilometriä. Koko maan valtateiden keskiarvo on noin 16 heva-onnettomuutta / 100 kilometriä. 1.5 Kaavoitus ja maankäyttö Suunnittelualue sijoittuu Satakuntaliiton maakuntaliiton alueelle. Alueella on voimassa Satakunnan 5. seutukaava, joka vahvistettu ympäristöministeriössä 11.1.1999. Seutukaavassa on varaus valtatien 2 muuttamiseksi nelikaistaiseksi välillä Pori (Mäntyluoto) Harjavalta ja siinä on esitetty Ulasoorin liittymän kohdalle eritasoliittymä. Satakunnan maakuntakaavaprosessi on alkuvaiheessa, sillä laadinta käynnistettiin vuoden 2003 alussa. Tavoitteena on, että maakuntakaava saadaan vahvistettavaksi 2007. Tarkastelualueella on voimassa Meri-Porin osayleiskaava, jonka Porin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 29.11.1999. Kaavan keskeisten liikenneratkaisujen yleiskaava valtatie 2 säilyttää ja vahvistaa asemaansa Meri-Porin pääliikenneväylänä. Ulasoorin liittymäalueen itäpuolelta alkaa Maa-Porin osayleiskaavan alue (KV 15.11.1993). Kaavan tarkistaminen on käynnistynyt ja siihen liittyy vireillä oleva Porin liikennejärjestelmäsuunnitelma. Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Lähimmät asemakaavat sijaitsevat noin kilometrin päässä liittymästä. Kuva 8. Ote Meri-Porin osayleiskaavasta.

16 Vt 2 Helsinki Pori yhteysvälin kehittäminen, Ulasoorin eritasoliittymä, Toimenpideselvityksen tarkistus SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Valtatien yleissuunnitelmien sekä seutukaavan mukaiset yhteydet ja liittymävaraukset on otettu huomioon alueen yleiskaavoituksessa. Liittymän lähialueet on merkitty vastaavasti suojaviheralueeksi. Mäkeläntie ympäristöineen on pienehkö pientalokeskittymä, jota ei kuitenkaan ole tarkoitus asemakaavoittaa osayleiskaavan mukaan ainakaan lähivuosina. Liittymän itä eteläpuoli on maatalousaluetta ja eteläpuolella laaja-alaisia varauksia teollisuus- ja varastoalueita Uusiniityn teollisuusalue laajenemiselle tulee varautua tulevaisuudessa. Toistaiseksi alue on metsäaluetta. Valtatien pohjoispuolella on asustusta Ulasoorin ja Uusniityn välillä. Uusniityn kohdalla on teollisuusalue. Ulasoorin ja Uusniityn liittymissä on huoltoasemat. Ulasoorin kaakkoispuolella on työpaikka-alue, jolla on myös kouluja. 1.6 Maisema ja ympäristö Meri-Porin alueella on runsaasti merkittäviä luontokohteita, mutta ne jäävät etäälle Ulasoorin liittymäalueesta. Meri-Porin alueelta on tehty luontoselvitys osayleiskaavoituksen yhteydessä vuonna 1996. Yyterinniemen sisään on jäänyt useita entisistä merenlahdista kuroutuneita sisäjärviä, joista tärkein on Natura-ohjelmaan kuuluva Enäjärvi. Järvi on osa laajempaa Preiviikin- Kuva 9. Alueen ympäristön ja maankäytön nykytila.

Vt 2 Helsinki Pori yhteysvälin kehittäminen, Ulasoorin eritasoliittymä, Toimenpideselvityksen tarkistus 17 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET lahden Natura-aluetta, ja se on yksi Suomen merkittävimmistä lintujärvistä. Lahden merkitys eläimistön lisääntymisalueena, arktisen linnuston muuton aikaisena levähdyspaikkana sekä uhanalaisen linnuston ja kasvillisuuden esiintymisalueena tekee siitä kansainvälisestikin erittäin merkittävän suojelukohteen. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittäviä luontokohteita. Eläimistölle arvokkaimpia alueita on liittymän eteläpuolinen peltoja metsäalueen rajavyöhyke, joka tarjoaa linnulle ja piennisäkkäille ravintoa ja suojaa. Noin 800 metrin päässä liittymän itäpuolelta alkaa I-luokan pohjavesialue. Suunnittelualue on maastonmuodoltaan tasaista vanhaa merenpohjaa. Ulasoorin liittymän länsipuoli on metsäistä. Liittymän itäpuolella valtatien molemmin puolin avaraa pelto-aluetta, josta avautuu maisemallisesti merkittävä näkymä. Alue on aiemmin huomioitu paikallisesti arvokkaana kohteena Satakunnan harjualueiden maisemaselvityksessä (1988). Savon tila on osayleiskaavassa merkitty maatila-alueeksi, jonka ympäristö säilytetään (AM/s-3). Savon talo oli kruunun verotalona vuoteen 1752 asti ja siitä tuli ensimmäinen talo Kokemäensaaressa, joka tuli talonpojan täydelliseen omistukseen. Tilalla on säilynyt päärakennuksen lisäksi hyvin myös talousrakennuksia, mm. luonnonkivinen navettarakennus. Savon tilaan johdattaa maisemallisesti arvokkaita puurivejä. Ulasoorin entinen koulurakennus on suojeltu osayleiskaavassa. 1.7 Nykyisen tieverkon ongelmat Valtatien 2 Ulasoorin liittymän keskeinen ongelma on sivusuunnan eli maantien 2652 suunnan riittämätön liikenteenvälityskyky. Liittymässä esiintyy jo tällä hetkellä jonoja sivusuunnilla. Liikenteen kasvaessa ongelmat lisääntyvät. Liikenteen palvelutaso on liittymässä tällä hetkellä heikko (E) ja liittymän tekninen kapasiteetti ylittyy noin 10 15 vuoden kuluessa. Liikenteen lisääntyessä toimivuus heikkenee myös Paarnoorin ja Uusiniityn liittymissä. Uusiniityn liittymässä valtatien kääntymiskaistat ovat erittäin lyhyet etenkin Mäntyluodon suunnasta tultaessa. Verkollisena ongelmana voidaan pitää sitä, että valtatien 2 ruuhkautuessa Ulasoorintietä käytetään Porin keskustaan suuntautuvan liikenteen reittinä. Ulasoorintie on kapea ja sen varressa on tiheästi maankäyttöä. Lisääntyvä liikenne heikentää tien liikenneturvallisuutta etenkin kevyen liikenteen osalta. Ulasoorintien liikenne ruuhkauttaa myös Korven liittymän toimivuutta ja aiheuttaa valtatielle 2 ulottuvia jonoja. Valtatien 2 liikennemäärät ovat jo tällä hetkellä suuria. Liikenne jonoutuu voimakkaasti etenkin aamu- ja iltahuipputunteina. Liikennemäärien perusteella valtatielle 2 tulisi rakentaa toinen ajorata Porista ainakin Ulasoorin liittymään saakka lähimmän kymmenen vuoden aikana. Myös valtatien 2 liikenneturvallisuus on heikko. Osuudella tapahtuu paljon onnettomuuksia ja onnettomuuksien riski kasvaa liikenteen lisääntyessä. Etenkin liittymissä otetaan entistä suurempia riskejä, kun pyritään liittymään valtatien 2 tiheään liikennevirtaan. Valtatiellä 2 on tiheästi liittymiä, jotka heikentävät liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Kevyeltä liikenteeltä puuttuvat turvalliset yhteydet valtatien 2 poikki. Myös meluntorjuntaa täytyisi toteuttaa Ulasoorin ja Uudenniityn välillä. Kuva 10. Paarnoorintien liittymässä on selkeä onnettomuuskeskittymä.

18 Vt 2 Helsinki Pori yhteysvälin kehittäminen, Ulasoorin eritasoliittymä, Toimenpideselvityksen tarkistus SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.8 Tavoitteet Työn tavoitteet on muodostettu koko valtatien 2 yhteysvälin Helsinki Pori kehittämisen tavoitteista ja ne on hyväksytty työn hankeryhmässä. Valtatien kehittämiselle asetetut tavoitteet: Yhteiskuntataloudellisuus kohdentaa ja mitoittaa toimenpiteet ja kehittämispolku yhteiskuntataloudellisesti mahdollisimman tehokkaaksi toteuttaa sekä yksittäisten toimenpiteiden että valittavan kehittämispolun osalta elinkaariajattelun periaatetta mahdollistaa toimivat matkaketjut yhteysvälillä liikenteen sujuvuuden parantaminen (poikkileikkaus, nopeusrajoitus, poistamalla pahimmat kapasiteettiongelmat, ohittamismahdollisuuksien parantaminen), liittymien toimivuuden turvaaminen ja ajokustannusten optimointi. Alueellinen ja sosiaalinen tasa-arvo ottaa huomioon alueellisten erityispiirteiden, ominaisuuksien, vahvuuksien ja menestystekijöiden aiheuttamat tarpeet ottaa huomioon joukkoliikenteen tarpeet yhteysvälillä (pysäkit, informaatio, jne.) ja turvata joukkoliikenteen käytön sekä siihen liittyvän jalankulun ja pyöräilyn mahdollisuudet kiinteyttää seutuyhteistyötä ja kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä (matkakeskukset, liityntäpysäköinti ja -palvelut). Elinkeinoelämän toimintaedellytykset mahdollistaa yritysten järkevä sijoittuminen alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittymisen sekä yritysten kilpailukyvyn kannalta turvata tavara- ja henkilöliikenteen sujuvuus ja toimintavarmuus sekä matka-aikojen ennustettavuus. Ympäristö, alue- ja yhdyskuntarakenne tukea yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja tiivistämistä ja aluerakenteen kehittämistä sopeuttaa tieliikenteen ratkaisut yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan ja maisemaan vähentää tienpidosta ja tieliikenteestä aiheutuvia pohjavesi- ja meluhaittoja edistää kaupunkiseutujen ja maaseudun vuorovaikutusta korostaa valtatien 2 visuaalista kokonaisuutta, joka kohdistuu tässä selvityksessä Ulasoorin eritasoliittymän toimimista Porin porttina. Liikenneturvallisuus (valtioneuvoston periaatepäätöksiin viitaten) turvata yhteysvälin liikenne ilman vakavia onnettomuuksia ja liikennekuolemia parantaa erityisesti jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta (onnettomuuksien määrän vähentäminen, onnettomuuksien vakavien seurausten lieventäminen) sekä vähentää kohtaamis- ja suistumisonnettomuuksia yhteysvälillä ja yhteysvälin liittymissä etsiä ja kokeilla ratkaisuja vakavien onnettomuuksien välttämiseksi päätieverkolla. Toimenpideselvityksen laatimisen tavoitteet Toimenpideselvityksen tarkistamisen tavoitteena oli tutkia Ulasoorin eritasoliittymän toteuttamismahdollisuuksia ja selvittää hankkeen vaikutukset liikenteeseen, liikenneturvallisuuteen, ympäristöön ja talouteen. Selvitys toimii pohjana jatkotoimenpiteissä, joissa määritellään Ulasoorin liittymän parantamistapa osana valtatien 2 kehittämispakettia. Toimenpideselvitys toimii pohjana myös tiesuunnitelman laatimiselle.

Vt 2 Helsinki Pori yhteysvälin kehittäminen, Ulasoorin eritasoliittymä, Toimenpideselvityksen tarkistus 19 TOIMENPITEIDEN LÄHTÖKOHDAT JA VERTAILU 2 TOIMENPITEIDEN LÄHTÖKOHDAT JA VERTAILU Toimenpiteiden muodostamisen ja vertailun lähtökohtina olivat alueen tavoitetieverkon kehittämismahdollisuudet ja niiden vaikutukset valtatien 2 liittymäratkaisuihin. Ulasoorin liittymässä lähtökohtana oli tutkia eritasoliittymän toteuttamista ja verrata sitä aiemmin tutkittuihin liikennevalo- ja kiertoliittymäratkaisuihin. 2.1. Verkolliset lähtökohdat Valtatien suunnassa on varauduttu siihen, että myöhemmin valtatie 2 levennetään 2+2-kaistaiseksi tieksi Ulasoorin liittymän kummallakin puolella. Tämä selvitys on laadittu siten, että ensimmäisessä toteutusvaiheessa tie säilyy 2-kaistaisena myös liittymänkohdalla, mutta risteyssilta rakennetaan niin, että 2+2-kaistainen tie mahtuu sen alle. Valtatien lounaispuolella ei ole tarkasteltu aiemmista suunnitelmista poikkeavia verkkoratkaisuja, vaan perusratkaisu on mm. Yleissuunnitelman 1995 ja Osayleiskaavan 1999 mukainen: Paarnoorin paikallistien (pt 12861) nykyinen liittymä valtatielle 2 katkaistaan, ja paikallistie johdetaan Ulasoorin eritasoliittymään. Samalla muodostuu sujuva yhteys Uusiniityn teollisuusalueelta Ulasoorin eritasoliittymän kautta valtatielle 2. Eritasoliittymäsuunnitelma mahdollistaa Paarnoorin paikallistien linjaamisen pidemmälläkin matkalla nykyistä idemmäksi (Paarnoorin ohikulkutie), mutta tässä suunnitelmassa uusi paikallistielinja yhtyy nykyiseen linjaan lähellä valtatietä 2. Pietniementien liittymä noin 900 metriä kaakkoon Ulasoorin liittymästä katkaistaan, ja yhteys johdetaan Ulasoorin liittymään. Yksityistien vaikutusalueelta on ennestään yhteys katu- ja yksityistieverkon kautta sekä itään Porin keskustaa kohti että länteen Paarnoorin paikallistien suuntaan. Valtatien koillispuolella tieverkollisia selvityskohteita olivat: Valtatien rinnakkaistie Ulasoorin ja Uusiniityn liittymien välillä (OYK 1999 ja YS 1995). Vaikuttaa todennäköiseltä, että maankäyttö ei kehity lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä siten, että yhteys olisi perusteltu. Jos varaus nähdään tarpeelliseksi säilyttää, on harkittava, onko nykyinen paikka aivan valtatien vieressä hyvä, vai olisiko lähempänä rautatietä sopivampi paikka (kuten YS 1988). Yhteyden toteutuminen ja sijainti ovat ensisijaisesti maankäytön suunnitteluun liittyviä kysymyksiä, mutta niillä on yhteys eritasoliittymän ja valtatien suunnitteluun siten, että käytettävissä oleva tila saattaa osoittautua niukaksi ja liittymävälit molemmissa päissä lyhyiksi. Kyläsaari Rantakulma Laani sekä asiallisesti siihen liittyvä Kyläsaarentien (mt 2652) ja rautatien eritasojärjestely. Yhteys keventää valtatien 2 Ulasoorin liittymän kuormitusta, ja voisi periaatteessa olla vaihtoehto eritasoliittymän rakentamiselle. Todennäköisesti maankäytön kehittyminen ei lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä perustele yhteyden rakentamista, ja rautatien eritasojärjestely jos se erillisenä halutaan toteuttaa jää erilliskohteeksi. Nykyisen Ulasoorintien liikenteellinen asema. Todennäköisesti nykyisen Ulasoorin valtatieliittymän kapasiteettiongelmat ohjaavat liikennettä Ulasoorintielle. Ulasoorin eritasoliittymän rakentaminen todennäköisesti siirtää osan tästä liikenteestä valtatielle. Toisaalta tasoliittymän ongelmat eivät todennäköisesti kasva kohtuuttoman vaikeiksi, kun varoventtiilinä on käytettävissä Ulasoorinkadun kautta kulkeva reitti. Valtatien koillispuolen osalta tämän työn lähtökohtana on, että tie- ja katuverkon rakenne säilyy lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä nykyisellään. Eritasoliittymän suunnitelma on laadittu siten, että Ulasoorin ja Uusiniityn liittymien välinen valtatien rinnakkaiskatu, sekä Kyläsaari Rantakulma Laani-yhteys (mukaan lukien rautatien eritasojärjestely) ovat mahdollisia toteuttaa sitten, kun se maankäytön kehittymisen myötä on perusteltua. Työn aikana tuli esille, että Paarnooriin tarvittaisiin pitkällä aikavälillä ohitustie, joka olisi myös osa kehäyhteyttä Länsiväylä Paarnoori Yläkartanontie Ulasoorin liittymä. Tien tarpeellisuus vaatii tarkempia selvityksiä, mutta se voidaan kytkeä Ulasoorin eritasoliittymään. Pitkän aikavälin tavoitetieverkko on esitetty kuvassa 11.

20 Vt 2 Helsinki Pori yhteysvälin kehittäminen, Ulasoorin eritasoliittymä, Toimenpideselvityksen tarkistus TOIMENPITEIDEN LÄHTÖKOHDAT JA VERTAILU Kuva 11. Alueen tavoiteverkon periaatteet.

Vt 2 Helsinki Pori yhteysvälin kehittäminen, Ulasoorin eritasoliittymä, Toimenpideselvityksen tarkistus 21 TOIMENPITEIDEN LÄHTÖKOHDAT JA VERTAILU 2.2 Liittymävaihtoehdot Perusvaihtoehtona vertailussa on tilanne, jossa liittymälle ei tehdä mitään (ve 0). Toimenpideselvityksessä 2002 Ulasoorin liittymään on esitetty liikennevaloja tai kiertoliittymää. Tässä toimenpideselvityksessä liittymään tutkitaan vaihtoehtoisena ratkaisuna eritasoliittymää. Kuva 12. Eritasoliittymäratkaisu. Kuva 13. Toimenpideselvityksessä tutkitut liikennevalo- ja kiertoliittymävaihtoehdot.

22 Vt 2 Helsinki Pori yhteysvälin kehittäminen, Ulasoorin eritasoliittymä, Toimenpideselvityksen tarkistus TOIMENPITEIDEN LÄHTÖKOHDAT JA VERTAILU 2.3 Vaihtoehtojen vaikutukset ja vertailu Liikenteen sujuvuus ja toimivuus Nykyisen liittymän (ve 0) tekninen liikenteenvälityskyky riittää noin 15 % nykyistä suuremmalle liikenteelle eli jos liikenne-ennuste toteutuu noin vuoteen 2008 saakka. Tosin silloin odotusajat ja jonopituudet ovat merkittävästi nykyisiä suurempia. Lyhytaikaista jonoutumista liittymässä tapahtuu jo nyt. Nykyisessä valo-ohjaamattomassa liittymässä pääsuunnan palvelutaso on hyvä, ja välityskykyongelmat kohdistuvat sivusuuntien liikenteeseen. Jos liittymään toteutetaan liikennevalot tekninen liikenteenvälityskyky riittää nykyisillä kaistajärjestelyillä noin 30 % nykyistä suuremmalle liikenteelle eli jos liikenne-ennuste toteutuu noin vuoteen 2020 saakka. Liikennevalojen kiertoaika on silloin noin 120 sekuntia, ja jonot ovat pitkiä kaikilla tulosuunnilla. Liikennevalojen yksityiskohtaisella ajoituksella on mahdollista tarvittaessa säädellä eri tulosuuntien palvelutasoa ja jonopituutta. Kiertoliittymävaihtoehdon tekninen liikenteenvälityskyy riittää noin 20 % nykyistä suuremmalle liikenteelle eli jos liikenne-ennuste toteutuu noin vuoteen 2010 saakka. Tämä ei täytä yhteysvälin kehittämiselle asetettuja tavoitteita, jossa lähtökohtana on ollut liikenteen sujuvuuden turvaaminen seuraavat 15 vuotta. Liikenteen suuntautuminen ei liittymässä ole kiertoliittymän kannalta edullinen, ja ensimmäisenä ruuhkautuu päätien liittymähaara Mäntyluodon suunnasta. Eritasoliittymävaihtoehdon liikenteenvälityskyky riittää hyvin vuoden 2030 liikenne-ennusteen mukaiselle liikenteelle. Rampin päiden tasoliittymät pystyvät välittämään merkittävästi ennusteen mukaista suuremmankin liikenteen. Herkimmin ruuhkautuu eteläneljänneksen rampin liittyminen päätiehen, sillä 2-kaistaisella tiellä Mäntyluodon suunnasta tuleva liikenne todennäköisesti kerääntyy tiheiksi jonoiksi. Kun jono sattuu kohdalle, liittyminen rampilta on vaikeaa. Laskennallisesti liikenteenvälityskyky riittää useita kymmeniä prosentteja vuoden 2030 ennustetta suuremmallekin liikenteelle. Eritasoliittymävaihtoehto parantaa koko valtatien 2 liikenteen sujuvuutta, koska liittymiä saadaan vähennettyä Pietniementien ja Uudenniityntien välillä. Muissa ratkaisuissa liittymien vähentäminen ei ole mahdollista, koska Ulasoorin liittymään ei voida ohjata lisää liikennettä. Liikenneturvallisuus Nykytilanteen järjestelyillä tarkastelualueella tapahtuu vuosittain (Tarvan) mukaan 1,6 onnettomuutta vuoden 2020 liikennemäärillä. Liikennevalovaihtoehdossa henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät 0,03:llä ja liikennekuolemat 0,01:llä vuosittain vuoden 2020 liikennemäärillä. Kiertoliittymävaihtoehdossa vastaavat luvut ovat 0,07 ja 0,01 jaeritasoliittymäratkaisussa 0,33 ja 0,05. Eli eritasoliittymän liikenneturvallisuusvaikutukset ovat moninkertaiset verrattuna muihin kehittämisratkaisuihin. Joukkoliikenne Joukkoliikenteen kannalta eritasoliittymä on paras, koska liikenteessä ei esiinny ruuhkautumista. Tasoliittymävaihtoehdoilla ei ole merkittävää eroa keskenään. Matkustajan kannalta eritasoliittymävaihtoehto on paras, sillä siinä matkustaja voi käyttää kevyen liikenteen eritasojärjestelyä valtatien ylitykseen Ulasoorin kohdalla ja Paarnoorintien kohdalla. Kevyt liikenne Eritasoliittymävaihtoehto on muita ratkaisuja parempi, koska siinä Ulasoorin ja Paarnoorintien liittymien kohdalle tulee uudet eritasoyhteydet valtatien poikki. Erikoiskuljetukset Ve 0 on erikoiskuljetusten kannalta paras, sillä erikoiskuljetukset eivät silloin tarvitse mitään erityisjärjestelyjä, eikä liittymägeometria vaikeuta liikkumista. Liikennevalovaihtoehdossa erikoiskuljetuksen saattovalvojat saattavat joutua erilleen itse erikoiskuljetuksesta ja kiertoliittymävaihtoehdossa liittymägeometria vaikeuttaa liikkumista. Eritasoliittymävaihtoehdossa erikoiskuljetukset on ohjattava ramppien kautta.

Vt 2 Helsinki Pori yhteysvälin kehittäminen, Ulasoorin eritasoliittymä, Toimenpideselvityksen tarkistus 23 TOIMENPITEIDEN LÄHTÖKOHDAT JA VERTAILU Yhteiskuntatalous Rakentamiskustannuksiltaan eritasoliittymä on kallein, 4,16 M. Valo-ohjatun liittymän kustannuksiksi on arvioitu 0,25 M ja kiertoliittymän 0,2 M. Kiertoliittymä ja liikennevalot eivät ole yhteiskuntataloudellisesti kannattavia, sillä ne lisäävät aika- ja ajoneuvokustannuksia, eikä saavutettava onnettomuuskustannushyöty riitä niitä kompensoimaan. Hyötykustannussuhde on negatiivinen. Eritasoliittymävaihtoehto pienentää aika- ja onnettomuuskustannuksia. Ajoneuvokustannukset eivät merkittävästi muutu. Hyöty-kustannussuhde on 1,8. Maisema, maankäyttö ja ympäristö Eritasoliittymävaihtoehto muuttaa voimakkaasti Ulasoorin alueen maisemaa, koska liittymä sijaitsee osittain avoimessa peltomaisemassa. Teiden alle jää paljon metsä- ja peltomaata. Osa tiloista pirstoutuu, koska palstamuoto on epäedullinen valtatien 2 suuntaisille tiejärjestelyille. Tilat ovat kapeita ja pitkiä. Ne sijaitsevat poikittain suhteessa valtatiehen 2, jolloin valtatien rinnakkaistiet katkaisevat melko voimakkaasti tiluksia. Liittymien poistaminen valtatieltä 2 lisää pirstoutumisen vaikutuksia etenekin maataloudelle. Vaikutuksia voidaan lieventää tilusjärjestelyillä. Eläimille tärkeä viljelyksen ja metsän rajavyöhyke siirtyy ramppien myötä. Muissa vaihtoehdoissa vaikutukset ovat vähäiset. Eritasoliittymällä on väistämättä vaikutusta lähialueen maankäyttöön. Järjestelyjen alle jää huoltoasema. Alueen yhteydet muuttuvat joissakin kohdissa pidemmiksi. Toisaalta liikenteen sujuvuuden parantuminen lisää teollisuus- ja yritysalueiden saavutettavuutta ja houkuttelevuutta. Eritasoliittymän rakentamiseen on varauduttu Porin kaavoituksessa, joten se tukee suunniteltua maankäytön kehittämistä. Eritasoliittymän rakentaminen parantaa asuinmukavuutta liittymän läheisyydessä, koska tehdään meluntorjuntaa. Yhteenveto vertailusta Liikenne on viime vuosina kasvanut nopeammin, kuin yhteysväliselvityksen 2001 laatimisen aikana ennustettiin, ja kasvun ennustetaan edelleen jatkuvan. Merkittävä tekijä liikenteen kasvussa on sataman liikenteen lisääntyminen. Aiemmin Ulasoorin liittymän välivaiheen ratkaisuksi on ehdotettu liikennevaloja tai kiertoliittymää. Tämänhetkisen käsityksen mukaan näiden välivaiheen ratkaisujen käyttöikä jäisi lyhyeksi. Siksi tässä selvityksessä ehdotetaan, että Ulasoorin liittymä rakennetaan suoraan eritasoliittymäksi ilman välivaiheen lyhytaikaisia ratkaisuja.

24 Vt 2 Helsinki Pori yhteysvälin kehittäminen, Ulasoorin eritasoliittymä, Toimenpideselvityksen tarkistus RATKAISUEHDOTUS 3 RATKAISUEHDOTUS 3.1 Toimenpiteiden periaatteet Toimenpideselvitys sisältää seuraavat toimenpiteet: Rakennetaan Ulasoorin rombinen (suoraramppinen) eritasoliittymä, jossa Kyläsaarentie ylittää valtatien 2. Valtatie 2 säilyy ensivaiheessa 2-kaistaisena valtatienä, jonka poikkileikkaus on 10/7 (tien leveys/ajokaistojen leveys metreinä). Eritasoliittymän mitoitusnopeutena on käytetty 100 km/h. Sillassa on varauduttu valtatien 2 toisen ajoradan rakentamiseen nykyisen tien pohjoispuolelle. Ratkaisun lähtökohtana on poikkileikkaus 2 x 9/7, jossa välikaistan leveys on 4,5 metriä. Ramppien poikkileikkaus on 6,5/4,5 metriä. Ramppien liittymissä on Kyläsaarentiellä kääntymiskaistat vasemmalle ja kääntymiskaista oikealle Mäntyluodon suunnan liittymisrampille. Eritasoliittymän rampeilla on linja-autopysäkit. Pietniementien ja Paarnoorintien (pt 12861) liittymät poistetaan valtatieltä 2 ja tiet yhdistetään Ulasoorin eritasoliittymään. Ulasoorintietä siirretään Kyläsaarentien päässä uudelle linjaukselle. Pertinpolun liittymä valtatielle 2 poistetaan ja se yhdistetään Kyöstiläntiehen. Kyläsaarentien, Paarnoorintien ja Ulasoorintien poikkileikkauksena on käytetty 8/7. Pietniementien ja Kyöstiläntien jatkeen leveytenä on käytetty 7 metriä. Kaikki tiet ovat päällystettyjä. Kyläsaarentien, Paarnooritien ja Ulasoorintien siirtojen varsilla on kevyen liikenteen väylät. Ne risteävät tiejärjestelyjä suojateillä. Valtatien 2 suuntaista kevyen liikenteen väylää siirretään liittymän luoteispuolella. Paarnoorintien liittymän kohdalle esitetään tehtäväksi kevyen liikenteen alikulku. Liittymän luoteispuolelle rakennetaan meluvalli. Liittymäalueelle on oletettu tehtäväksi massanvaihtoja, joiden syvyys on noin 4 metriä. Uudenniityntien liittymään ehdotetaan rakennettavaksi kääntymiskaista Porin suunnasta oikealle, Uudenniityntielle. Samalla voidaan tarkistaa vasemmalle kääntymiskaistan pituus. Mäntyluodon suunnan vasemmallekääntymiskaista on erittäin lyhyt, mutta sen pidentäminen edellyttäisi kevyen liikenteen alikulun ja ojan siltojen leventämistä. Liittymäalue järjestelyt valaistaan lukuun ottamatta Pietniementietä. 3.2 Vaiheittain rakentaminen Ulasoorin eritasoliittymä ja siihen liittyvät järjestelyt ehdotetaan toteutettavaksi yhtenä rakennusvaiheena. Jos hanketta täytyy pienentää, voidaan Uudenniityntien liittymän kääntymiskaista ja Paarnoorintien alikulkukäytävä toteuttaa myöhemmin.

Vt 2 Helsinki Pori yhteysvälin kehittäminen, Ulasoorin eritasoliittymä, Toimenpideselvityksen tarkistus 25 VAIKUTUKSET 4 VAIKUTUKSET 4.1 Liikenteelliset vaikutukset Autoliikenne Eritasoliittymän rakentaminen poistaa liikenteen välityskykyongelmat valtatien 2 Ulasoorin liittymästä ja parantaa liikenteen sujuvuutta koko osuudella Pietniementien ja Uudenniityntien välillä. Eritasoliittymällä ja siihen liittyvillä järjestelyillä valtatien liikenteen sujuvuus säilyy tyydyttävänä tai välttävänä seuraavat 10 15 vuotta. Eritasoliittymän rakentamisella on todennäköisesti myös seurausvaikutuksia Ulasoorintielle. Ulasoorintien itäpään kiertoliittymä ruuhkautuu nykyisin ajoittain. Kun Ulasoorintietä todennäköisesti käytetään varayhteytenä ruuhkautuvan valtatien 2 Ulasoorin liittymän kiertämiseen, eritasoliittymän rakentaminen poistaa tämän tarpeen ja helpottaa myös Ulasoorintien itäpään välityskykyongelmia. Tutkimuksiin pohjautuvaa ennustetta siirtymästä ei ole mahdollista tehdä. Työn yhteydessä on tehty karkea arvio, että huipputunteina siirtyvää liikennettä on noin 50 autoa tunnissa. Ulasoorin eritasoliittymä voi keventää myös Uudenniityntien/Maalaiskunnantien liittymän kuormitusta, koska alueelle pääsee myös Ulasoorin eritasoliittymän kautta. Uudenniityntien liittymän kääntymiskaista oikealle parantaa satamaan suuntautuvan liikenteen sujuvuutta, koska kääntyvät autot eivät hidasta päätien liikennettä. Joukko- ja kevytliikenne Liikenteen sujuvuuden parantuminen palvelee myös joukkoliikennettä ja parantaa aikataulujen pitävyyttä. Pysäkeille muodostuu eritasoyhteydet Ulasoorissa ja Paarnoorintiellä, joka parantaa joukkoliikenteen käyttäjien olosuhteita. Alueen kevyen liikenteen olosuhteet ja yhteydet paranevat, koska Ulasoorin eritasoliittymän yhteyteen ja Paarnoorintien kohdalle muodostuu eritasoinen kevyen liikenteen yhteys valtatien poikki. Tämän lisäksi valtatien lounaispuoleiset kevyen liikenteen yhteydet paranevat, koska Paarnoorintien varteen tulee erillinen kevyen liikenteen väylä ja kevyt liikenne voi käyttää vähäliikenteistä Pietniementietä. Paarnoorintien nykyisen liittymän tuntumassa tien ylitti syyskuussa 2004 noin 75 henkilöä vuorokaudessa ja Pietniemen nykyisen yksityistieliittymän tuntumassa noin 32 henkilöä. Osa Pietniementien kohdan kevyestä liikenteestä suuntautuu kohti Ulasooria. Eritasoliittymän rakentaminen muuttaa tien luonnetta pidemmälläkin matkalla siten, että todennäköisesti kevyen liikenteen tasoylitys muuttuu nykyistä vaarallisemmaksi. Pietniementien kohdalle jää ylittämistarvetta Porin keskustaan suuntautuville jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Laskennoissa Pietniemen ja Vähärauman liittymien välillä tien ylitti noin 18 henkilöä. Näille kohdille jää kevyen liikenteen kannalta ongelmallisia kohtia. Siksi eritasoyhteyksien tarve on arvioitava uudelleen viimeistään siinä yhteydessä, kun valtatien leventämistä 2+2-kaistaiseksi suunnitellaan. Tavaraliikenne Ulasoorin eritasoliittymän rakentaminen, liittymien vähentäminen ja Uudenniityntien liittymän parantaminen lisää raskaan liikenteen sujuvuutta, joka on erittäin tärkeää Satamien ja alueen yritysten liikenteen kannalta. Valtatie 2 kuuluu suurten erikoiskuljetusten reittiin, jolla alikulkukorkeus ja leveysvaatimuksena on 7 metriä. Liittymän rakentaminen ei aiheuta ongelmia kuljetuksille, koska liikenne voi kulkea ramppien kautta. Eritasoliittymän rakentaminen vähentää vaarallisten aineiden kuljetusten onnettomuusriskiä. Liittymien vähentäminen ja Uudenniityntien liittymän parantaminen lisää raskaan liikenteen sujuvuutta. 4.2 Vaikutukset liikenneturvallisuuteen Ratkaisut parantavat liikenneturvallisuutta huomattavasti. Myös kevyen liikenteen turvallisuus paranee oleellisesti, kun tehdään uusia eritasoristeyksiä ja kevyen liikenteen väyliä. Tieosuudella tapahtuu nykyisin 1,2 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta ja 0,15 liikennekuolemaa vuosittain (Tarva 4.4:n mukaan). Eritasoliittymän rakentaminen vähentää henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia yli 20 % ja liikennekuolemia noin 25 %. Vuoden 2030 liikennemäärillä vältytään vuosittain 0,36:lta henkilövahinko-onnettomuudelta ja 0,05:ltä liikennekuolemalta.

26 Vt 2 Helsinki Pori yhteysvälin kehittäminen, Ulasoorin eritasoliittymä, Toimenpideselvityksen tarkistus VAIKUTUKSET 4.3 Vaikutukset maankäyttöön, maisemaan ja ympäristöön Eritasoliittymän rakentaminen tukee alueen maankäytön kehittämistä ja siihen on varauduttu alueen kaavoituksessa. Tien alle jää yksi huoltoasema, jolle täytyy löytää uusi paikka. Kaavamuutosten tarve täytyy selvittää Uudenniityntien liittymäalueella. Muualla ei ole asemakaavojenmuutostarpeita. Liittymän lähialueiden maankäyttö tehostuu ja eteläpuolisten teollisuus- ja yritysalueiden houkuttelevuus kasvaa parantuvien liikenneyhteyksien myötä. Eritasoliittymä luo edellytyksiä liikennehakuisen kaupan paikoille. Eritasoliittymä muuttaa voimakkaasti Ulasoorin ympäristöä. Kohteen sijainti maisemallisesti merkittävällä paikalla lisää vaatimuksia eritasoliittymän suunnittelulle. Tieympäristön hallitsevuus ympäristössä kasvaa toimenpiteiden myötä. Eritasoliittymä ramppeineen on massiivinen rakenne, joka näkyy pitkälle avarassa peltomaisemassa. Leikkaukset ja pengerrykset aiheuttavat muutoksia luonnontilaisessa metsässä ja eritasoliittymän tieltä joudutaan kaatamaan puustoa. Eläimille tärkeä viljelyksen ja metsän rajavyöhyke siirtyy ramppien myötä. Ramppien ja kevyen liikenteen uusien väylien alle jää myös melko paljon myös peltomaata. Osa tiloista pirstoutuu, koska palstamuoto on epäedullinen valtatien 2 suuntaisille tiejärjestelyille. Tilat ovat kapeita ja pitkiä. Ne sijaitsevat poikittain suhteessa valtatiehen 2, jolloin valtatien rinnakkaistiet katkaisevat melko voimakkaasti tiluksia. Liittymien poistaminen valtatieltä 2 lisää pirstoutumisen vaikutuksia etenekin maataloudelle. Vaikutuksia voidaan lieventää tilusjärjestelyillä. Eritasoliittymän välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Mäkeläntien varren asutus tulee lähemmäksi teitä. Tien siirtyy Kevyen liikenteen väylä siirtää tiealuetta lähemmäksi Mäkeläntien eteläpään asutusta. Ulasoorintie siirtyy nykyistä lähemmäksi Savon tilan pihapiiriä. Lisääntyvän liikenteen myötä melu- ja saastehaitat pahenevat valtatien lähialueilla. Ongelmallisimmat kohdat Mäkeläntien asutuksesta suojataan melulta. Melusuojaukset muuttavat lähiympäristöä ja rajoittavat näkymiä. Tasokkaalla ympäristösuunnittelulla melusuojaukset voidaan sovittaa lähiympäristöön. Lähiympäristön laatu paranee kevyen liikenteen järjestelyjen ja joukkoliikenteen pysäkkien myötä. Reitit alikulkuineen luovat edellytyksiä turvalliselle liikkumiselle. 4.4 Rakentamiskustannukset Rakentamiskustannukset on arvioitu koko suunnitteluhankkeelle. Kustannuksissa on mukana eritasoliittymän rakentamiseen liittyvät tiejärjestelyt, jotka on esitetty suunnitelmakartoissa. Kustannusarviot ovat syyskuun 2004 hintatasossa (maku.ind. 111,6; 2000=100). Taulukko 1. Ratkaisuehdotuksen rakentamiskustannukset (maku.ind. 111,6; 2000=100). Kohde Määrä Kustannus M Eritasoliittymä Rampit 1480 m 2,01 Kyläsaarentie 600 m Kevyen liikenteen väylät 1400 m Ulasoorin risteyssilta 1 kpl 0,90 Ulasoorintie 600 m 0,28 Paarnoorintien siirto 850 m 0,38 Pietniementien siirto 1150 m 0,27 Paarnoorintien alikulku 1 kpl 0,10 Kyöstiläntien jatke 400 m 0,08 Uudenniityntien liittymän parantaminen 1 kpl 0,04 Meluntorjunta 400 m 0,10 Yhteensä 4,16 Lunastus- ja korvauskustannukset Ei arvioitu