KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA

Juankosken kaupunki KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA Kaavaselostus 371-P12751 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Osayleiskaava-alue... 1 2 Perustiedot... 1 2.1 Suunnittelutilanne... 1 2.2 Maanomistus... 5 2.3 Väestö ja työpaikat... 6 2.4 Nykyinen maankäyttö... 6 Juankosken rakentamisen historiaa... 7 2.5 Liikenne... 10 2.6 Yhdyskuntatekniikka... 12 2.7 Kulttuuriympäristö... 13 2.7.1 Rakennettu kulttuuriympäristö... 13 2.7.2 Kulttuurimaisema... 24 2.8 Ympäristön häiriötekijät... 24 3 Luonnonympäristö... 25 3.1 Kallioperä, maaperä ja pinnanmuodot... 25 3.2 Maisema... 26 3.3 Vesiluonto... 28 3.4 Kasvillisuus... 29 3.4.1 Metsät... 29 3.4.2 Suot... 33 3.4.3 Vesi- ja rantakasvillisuus... 34 3.4.4 Kulttuuriympäristöt... 35 3.5 Eläimistö... 36 4 LUONTO- JA LINTUDIREKTIIVILAJIT SEKÄ UHANALAISET JA HARVINAISET LAJIT... 36 4.1 Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit... 36 4.2 Lintudirektiivilajit... 37 4.3 Valtakunnallisesti uhanalaiset lajit... 37 4.4 Valtakunnallisesti silmälläpidettävät lajit (NT)... 38 4.5 Alueellisesti uhanalaiset lajit (RT)... 38 5 LUONNONSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET... 39 5.1 Liito-oravan elinalueet... 39 5.2 Metsälaki- ja vesilakikohteet sekä muut luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet... 42 6 MAISEMANSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET... 45 6.1 Luonnonmaisema... 45 7 Tavoitteet... 45 7.1 Tavoiteasettelun lähtökohdat... 45 7.2 Tavoitteellinen taajamarakenne... 46 7.3 Maankäyttöä koskevia yleisiä tavoitteita... 46 8 Osayleiskaava ja sen perustelut... 47 8.1 Aluevarausten pääperustelut... 47 8.1.1 Yleistä... 47

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Kaavaselostus II 8.1.2 Kokonaismitoitus... 48 8.1.3 Asunto ja loma-asunto alueet... 49 8.1.4 Keskustatoimintojen alue... 51 8.1.5 Palvelu- ja työpaikka-alueet... 51 8.1.6 Virkistysalueet ja reitit... 52 8.1.7 Erityisalueet... 53 8.1.8 Kulttuuri- ja luonnonympäristö... 53 8.1.9 Muut alueet... 56 8.1.10 Liikenne... 57 8.1.11 Ympäristön häiriötekijät... 58 9 Vaikutusten arviointi... 58 9.1 Yleistä... 58 9.2 Valtakunnallisten suunnittelutavoitteiden toteutuminen... 59 9.3 Maakuntakaavan suunnittelutavoitteiden toteutuminen... 59 9.4 Vaikutukset luontoon... 60 9.5 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 61 9.6 Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön... 63 10 Toteuttaminen... 64 10.1 Rakentaminen osayleiskaava-alueella... 64 10.1.1 Rakentaminen asemakaavoitettavalla alueella... 64 10.1.2 Rakentaminen rantavyöhykkeellä... 64 10.1.3 Rakentaminen lievealueilla... 65 10.2 Yhdyskuntatekniikka... 65 11 Suunnitteluvaiheet ja osallistuminen... 65 11.1 Vireille tulo... 65 11.2 Valmistelu- ja luonnosvaihe... 65 Liitteet: OAS Aloitusneuvottelun sekä luonnos- ja ehdotusvaiheen muistiot Muinaismuistoselvitys Juankosken rakennuskulttuuri inventointi 2011 Kulttuuri- ja luonnonympäristö Rantamitoitustaulukko Lähtökohdat ja tavoitteet Luonnosvaiheen vastine Ehdotusvaiheen vastine

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 1 ( 66) JUANKOSKEN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 1 Osayleiskaava-alue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava laaditaan Juankosken kaupungin kirkonkylän taajama-alueelle ja sen lähiympäristöön. Alustava rajaus ilmenee oheisesta kuvasta. Laadittavan osayleiskaavan tavoitteena on ohjata rakentamista, asemakaavoitusta ja muuta maankäyttöä. Laadittavalla osayleiskaavalla luodaan edellytykset erityyppisille asuinalueille ja edistetään alueen maisema-, luonto- ja kulttuuriarvojen säilymistä sekä alueelle soveltuvien elinkeinojen harjoittamista. Kuva 1. Kaava-alueen likimääräinen rajaus. 2 Perustiedot 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24 velvoittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 2 ( 66) alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä ja ne on ryhmitelty kuuteen asiakokonaisuuteen (Valtioneuvosto 30.11.2000/13.11.2008), joista neljä koskee kaava-aluetta: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Maakuntakaava (seutukaava) Kuva 2: Ote maakuntakaavasta Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pohjois-Savon maakuntakaavan 8.11.2010. Maakuntakaava on parhaillaan hyväksyttävänä ympäristöministeriössä. Ote Pohjois-Savon maakuntakaavasta on ohessa. Suunnitelma-aluetta koskevia varauksia ovat: - Kirkonkylä (A1 41.001) - Juankosken keskusta (ca-11 41.000) - Jätevedenpuhdistamo (j) - Juankoski, tavaraliikenteen terminaalialue (lm 41.010) - Karjalankoski, rahti- ja/tai matkustajasatama (lv 41.901) - Kellolahti, venevalkama (lv 41.904)

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 3 ( 66) - Satulasaari, retkisatama (lv 905) - Juankoski, rahti- ja/tai matkustajasatama (lv 41.908) - Nuottiniemi, matkailupalvelujen kohde (rm1 41.331) - Sorvalampi, kivikautinen asuinpaikka (sm 41.630) - Stromsdalin ja Tamfeltin tehtaat (t 41.800) - Nuottiniemi, lähivirkistysalue (VL 41.431) - Irvinsaari (ja Satulasaari), retkeily- ja ulkoilualue (VR 41.461) - Puukkomäen koulu, maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (ma 41.546) - Pikontien ja Laivarannantien asuinrakennuksia, maakunnallisesti merkittävä alue (MA1 41.101) - Juankosken ortodoksinen kirkko, maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (ma 41.105) - Juantehtaan koulu, maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (ma 41.106) - Juantehdas, valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (MA1-v 41.001) - Juantehdas, Pikonniemi, valtakunnallisesti merkittävä kultuuriympäristö (MA1-v 41.101) - Pikonniemi, kivikautinen asuinpaikka (sm 41.585) - Juankosken vanha kirkko, rakennussuojelukohde (sr 41.150) - Kallioperän suojelu- ja opetuskohteen my1 41.295 Kaavassa on osoitettu seuraavat viivamerkinnät: o o o o o o o Maantiet Rautatie Laiva- / veneväylä Moottorikelkkareitti Ulkoilureitti Sähkönsiirtolinja (110 kv) Päävesijohdot ja pääviemärilinjat Kuva 3: Ote maakuntakaavasta: Juankosken keskustan kulttuuriympäristökohteet.

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 4 ( 66) Yleiskaavoitus Yleiskaavat Juankosken kirkonkylän osayleiskaava on laadittu 1988 (hyväksytty 23.5.1988) ja sitä muutettu 1995 (vahvistettu 31.12.1996). Ala-Siikajärven - Vuotjärven rantaosayleiskaava on voimassa kaava-alueeseen kuuluvien Vuotjärven saarten ja Nuottiniemen alueella (Ote kaavavasta ohessa). Valtuusto on hyväksynyt kaavan 19.12.1996. Kuva 3.1 Ote Ala-Siikajärven - Vuotjärven rantaosayleiskaava Asemakaavat/ranta-asemakaavat Keskeiselle taajama-alueelle on laadittu ensimmäinen rakennuskaava 1958. Muutoksia ja laajennuksia on laadittu lukuisia, joista viimeiset ovat vuodelta 2011. Asemakaavoitetuilla alueilla tämän prosessin yhteydessä tarkastellaan asemakaavojen toteutumista ja esitetään yleiskaavassa mahdolliset muutosja kehittämistarpeet. Nuottiniemen ja Vuotjärven saarten alueelle on vireillä rantaasemakaavahanke.

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 5 ( 66) Kuva 4: Juankosken keskustan asemakaava Muut suunnitelmat Vesihuollon kehittämissuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 28.6.2011 30. Juankosken arvokkaiden rakennusten inventointi on tehty 2011. Juankosken liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu 2008 ja 2009 on laadittu yleiskaavatasoinen viheraluetarkastelu. Rakennusjärjestys Juankosken kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2002. Pohjakartta Alueen pohjakartta on hyväksytty 27.5.1997. Osayleiskaavan pohjakarttana käytetään maastokarttaa 1:10 000. 2.2 Maanomistus Juankosken kaupungilla on omistuksessaan raakamaata jonkin verran. Kaupungilla ei kuitenkaan ole kovin merkittäviä raakamaa-alueita alueella. Kaavaalue on suurimmaksi osaksi yksityisten henkilöiden omistuksessa.

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 6 ( 66) 2.3 Väestö ja työpaikat Seuraavassa taulukossa on esitetty Juankosken kaupungin väestökehitys. Väestömäärän väheneminen on ollut tasaista viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Juankosken väestöstä vuoden 2008 lopussa oli 13,8 % 0-14 - vuotiaita, 64,3 % 15-64 -vuotiaita ja 21,9 % 65 -vuotiaita tai vanhempia. Kaupungin kolmessa taajamassa Juankoskella, Muuruvedellä ja Säyneisissä väestöstä asuu noin 55 %. Taulukko 1. Juankosken väestökehitys. Lähde: Pohjois-Savon liitto. Vuosi Asukasluku 3) 1980 6989 1990 6580 1995 6392 2000 5892 2005 5583 2009 5273 Seuraavissa taulukoissa on esitetty Juankosken kaupungin työpaikkojen jakaantuminen elinkeinoittain vuoden 2008 lopussa sekä suurimmat työnantajat vuonna 2009. Taulukko 2. Juankosken elinkeinorakenne vuoden 2008 lopussa (työpaikat elinkeinoittain kpl ja %). Lähde: Pohjois-Savon liitto. kpl % Alkutuotanto 353 19,2 Jalostus 514 28,0 Palvelut 968 52,8 Taulukko 3. Juankosken suurimmat työnantajat vuonna 2009. Lähde: Juankosken kaupungin www-sivut 20.1.2011. Työnantaja henkilöstö lkm Metso Fabrics PMC Oy/Juankosken tehdas 260 henkilöä Juankosken kaupunki 407, josta vakinaisia 306 Premium Board Finland Oy, kartonkitehdas noin 100 henkeä Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymä 75 henkilöä Ilmarian hoitokoti 50 henkilöä 2.4 Nykyinen maankäyttö Kokonaisrakenne Juankoski on Vuotjärven ja Akonveden välisten koskien ja jokiuoman äärelle syntynyt teollisuusyhdyskunta. Taajama on levittäytynyt verrattain laajalle alalle koskien molemmille puolin. Taajamaa ympäröi sokkeloinen jokiuoma, Vuotjärven lahdekkeet ja pienet lammet. Rautatie jakaa kirkonkylän kahteen osaan erottaen Uudenkylän alueen omaksi kokonaisuudekseen. Eri toiminnot muodostavat taajaman sisällä selviä kokonaisuuksia.

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 7 ( 66) Asutus Juankosken rakentamisen historiaa Juankosken kaupungin taajama on syntynyt vanhan ruukkialueen pohjalle. Alueelle on vuonna 1746 perustettu rautaruukki, joka on toiminut näihin päiviin saakka, 1910 luvulla tuotanto on vaihtunut rautaruukista kartonkitehtaaksi. Juankosken nykyisen rakennuskannan juuret ovat siis jo 265 vuoden takaa. Juankoskella on vanhoille ruukkipaikkakunnille tyypillisiä piirteitä. Tämä näkyy rakennuskannassa myös nykyisin, keskustaajaman alueen rakennuskanta on rikkaasti kerrostunutta, vanhoja rakennuksia on nykyisen asuinja liikerakentamisen keskellä elävöittämässä ympäristöä. Vuoden 1746 ruukin perustamisen jälkeen rakennuskantaa alkoi ilmaantua verkkaiseen tahtiin, muutoinkin Juantehtaan ruukin toiminta on ollut tuolloin hyvin vaatimatonta ensimmäisen vuosisadan ajan. Tuon ajan rakennukset sijoittuivat Niskakosken ja Juankosken väliin jäävälle alavalle kannakselle, muodostaen ensimmäisen kylänraitin. Paikalla on nykyisin Metso tehdas ja Ruukkialueen 1800 ja 1900 luvun alun rakennuksia. Rakentaminen kehittyi 1800 luvulla, taloista rakennettiin suurempia ja perustamistapa tukevoitui. Rakennukset alkoivat säästyä jo jälkipolvillekin, vanhin säilynyt rakennus on 1826 rakennettu Patruunanmäen kartano. 1800 luvun puolivälissä rakennetuista rakennuksista on jäljellä suurimmat tehtaan toimintaan liittyvät rakennukset. Juankosken ruukki sai oman kirkon 1863, tässä kirkossa toimi myös ruukin koulu vielä vuoteen 1921 saakka varsinaisen koulurakennuksen valmistuttuakin (1891). Tultaessa 1800 luvulle uusia rakennuksia nousi tehtaan toiminnan laajentumisen myötä. Ruukin työntekijät olivat alkuun lähialueen torppareita, jotka eivät asuneet ruukilla. Tehtaan toiminnan laajentuessa 1860 luvulta lähtien tehtaan kasvavalle työväestölle rakennettiin asunnoiksi pitkiä hirsirakennuksia, joissa oli ns. hellahuoneita yhden hellahuoneen asuntoja tehtaan työväelle??. Kuvassa 4. ruukkialueen rakennukset vuonna 1892. Kuva 5. Juantehtaan rautaruukin asemakaava vuodelta 1878. Pukkikalliolla oli tuolloin myös rakennuksia. Alkuperäinen kylänraitti on vielä nähtävillä.

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 8 ( 66) Kuva 6. Ruukin alueen rakennukset vuonna 1892. Kuvassa punaisella edelleen paikoillaan olevat rakennukset. 1920 luvulta lähtien pienempiä asumuksia ja maatiloja alkoi nousta Marjorantaan, Puukkomäelle ja Karjalankoskelle. Ennen sotia, 1930 luvun loppuun mennessä asutusta oli Luokkiahossa, Uudenkylän tien varressa, Puukkomäellä. Puukkomäelle rakennettiin koulu vuonna 1920. Jälleenrakentamiskauden alkaessa sotien jälkeen rakennettiin paljon Uudelle kylälle, Puukkomäelle, Juanlammelle ja Kellolahteen. Yhtenäisimmät asuinalueet muodostuivat Hyppyrimäelle, Uudelle kylälle, Valkeiselle ja Ruislammelle. Näistä alkuperäismpänä on säilynyt Hyppyrimäen alue, joka onkin inventoitu jo vuonna 1992 alue inventointina.

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 9 ( 66) Kuva 7. Kartta vuodelta 1940 (Suomen taloudellinen kartta, maanmittaushallitus). Kartalla havaittavissa asutuksen laajentuminen Luokkiahoon, Uudenkyläntien varteen, Laivarantaan, Marjorantaan ja Puukkomäkeen sekä jonkin verran vanhanradantielle ja Karjalankoskelle. Kellolahdentie rakennettiin 1970-luvulla, tien kohdalla on kärrytie, jonka kautta alueen muutamiin taloihin kuljettiin. Vanhempi asuminen on sijainnut tehdasyhteisön välittömässä läheisyydessä sekä Vuotjärven ranta-alueilla. 1950- luvulla ovat syntyneet Uudenkylän ja Hyppyrimäen omakotialueet. 1960- luvulla rakentaminen tapahtui liikekeskustan eteläpuolella Ruutikellarinmäen alueella. Hevoshaan asuntoalueella rakennettiin 1970-80- luvuilla. Myöhemmin pientaloja on rakennettu pääasiassa Tikanniemen ja Pikonniemen alueilla sekä Virran rannalla. Juankoskella on rakennettu 1970- luvulla kerrostaloja liikekeskustan läheisyyteen ja Hevoshaan pohjoisosaan. Rakennustoiminnalle oli 1980-luvulla tyypillistä rivitalorakentamisen huomattava osuus asuntotuotannosta. 1980- luvun rivitalot ovat sijoittuneet pääosiltaan Hevoshakaan. Taajaman läheisyydessä on runsaasti ns. lieveasutusta. Erityisesti sitä on taajaman itäpuolella Valkeisenlammen ympäristössä ja luonnonkauniilla Kaunisharjun alueella. Palvelut ja työpaikat Julkisista palveluista ydinkeskustaan ovat sijoittuneena kaupungintalo, koulut, kirjasto, valtion palvelut, Lapinharjun päiväkoti sekä seurakunnan palvelut ja

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 10 ( 66) 2.5 Liikenne kirkko. Keskustan tuntumassa virran pohjoispuolella ovat lisäksi kunnalliset terveys- ja vanhuspalvelut. Yksityiset palvelut keskittyvät pääasiassa Juankoskentien varteen. Suurin kaupallinen keskus sijaitsee Juankosken varrella Kisapolun ja Asematien välisellä alueella. Teolliset työpaikka-alueet sijoittuvat välittömästi keskustan tuntumaan, sen pohjois- ja koillispuolelle. Alueella sijaitsee lisäksi hotelli, museo sekä Juankosken kanava. Virkistyspalvelut Taajaman virkistyspalvelut keskittyvät pääasiassa ydinkeskustan länsipuolelle. Alueella sijaitsevat valaistut hiihtoladut ja kuntopolut sekä urheilu-, pallo-, jääkiekko- ja tenniskentät. Lisäksi keskustaajaman pohjoispuolella on Nuottiniemen valaisematon hiihtolatu ja kuntopolku sekä Pikonniemessä sijaitseva Beach Volley kenttä. Suunnittelualueella sijaitsevat myös Juankoski- Muuruvesi-Kesämäki ja Juanlammen kuntohiihtoladut. Juanlammen uimaranta sijoittuu asemakaava-alueen länsireunaan sekä Pikonniemen ja Irvinlahden uimarannat Vuotjärven rannalle keskustan tuntumaan. Juankosken läpi virtaavassa vesistössä kulkee Kuopio-Tahko melontareitti. Alueella kulkee Koillis-Savon retkeilyreitti, joka on osa laajaa Pohjois-Savon kattavaa ulkoilu- ja retkeilyreitistöä. Suunnittelualueelle sijoittuu moottorikelkkareittejä, jotka kulkevat myös asemakaavoitetulla alueella, jossa sijaitsevat keskustan polttoaineen jakelupisteet. Moottorikelkkareittejä ollaan virallistamassa. Seuraavassa on esitetty suunnittelualueen tärkeimmät maantiet. Tienumeron jäljessä on tien nimi kaupungin osoitekartalla. Tiet on luokiteltu tielaitoksen käyttämän toiminnallisen luokituksen mukaan (Savo-Karjalan tiepiiri 11.11.2002): Seututiet Maantie 569 Kaavi-Nilsiä, Juankoskentie/Nilsiäntie/Kaavintie Maantie 570 Juankoski-Hankamäki, Hankamäentie Yhdystiet (paikallistiet) Maantie 5692 Juankosken asema, Juankoskentie Maantie 5694 Juankoski-Karjalankoski, Karjalankoskentie Maantie 16468 Kellolahti, Kellolahdentie Maantie 16453 Juankoski-Vuotjärvi, Jouhtenisentie Maantie 16478 Koivukoski, Hyppyrimäentie Asemakaavoitetulla alueella merkittävimmät kokoojatiet ovat Juankoskentie, Uudenkyläntie, Jouhtenisentie, Ruukintie, Paasikoskentie, Puutarhatie, Laivarannantie, Kellolahdentie ja Hyppyrintie. Näiden teiden varrelle on rakennettu kevyenliikenteen väylät.

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 11 ( 66) Kuva 8: Maantieverkosto Alueen liikennemäärät vuonna 2009 on esitetty oheisessa kuvassa.

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 12 ( 66) Kuva 9: Alueen liikennemäärät 2009. (Lähde: Liikennevirasto) Juankosken rautatieasema sijaitsee keskustaajamassa. Aseman ja suunnittelualueen läpi kulkee Siilinjärvi-Outokumpu rautatie. Rautatietä pitkin kuljetetaan pääasiassa kaivos- ja metsäteollisuuden tuotteita. Rataosuudella ei ole tällä hetkellä henkilöliikennettä. Suunnittelualueella sijaitsee Laivarannan (Niskakosken) koti- ja vierasvenesatama, Koivulahden ja Pikonniemen retkisatamat sekä Ruukinranta, joka on tarkoitettu melojien maihinnousupaikaksi. 2.6 Yhdyskuntatekniikka Keskustaajaman asemakaavoitetun alueen jätevedet ja osa suunnittelualueen itäosan haja-asutuksen jätevesistä puhdistetaan Koillis-Savon Ympäristöhuolto Oy:n keskuspuhdistamossa, joka sijaitsee suunnittelualueella Väliveden rannalla. Vesijohtoverkosto kattaa lähes koko suunnittelualueen. Juankosken keskustaajamaan talousvesi johdetaan Rajasalmen pohjavedenottamo- ja käsittelylaitokselta. Vesioikeuden myöntämän luvan mukaisesti Rajasalmen vedenottamon ottolupa on 1100m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Keskustaajamassa on jalallinen ylävesisäiliö tilavuudeltaan 800 m3. Aluelämpöverkostot on rakennettu ydinkeskustan ympärille. Keskustan lämpökeskus sijaitsee Opintiellä. Suunnittelualueen lounaiskulmassa Hietapohjantien ja Nilsiäntien risteyksessä sijaitsee Juankosken muuntoasema, jolle kulkee 110 kv:n Nilsiä-Juankoski- Peltoranta voimajohto suunnittelualueen etelä- ja lounaispuolelta.

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 13 ( 66) 2.7 Kulttuuriympäristö 2.7.1 Rakennettu kulttuuriympäristö Juankosken rakennuskulttuuri inventointi 2011 on valmistunut Joulukuussa 2011. Selvityksen on laatinut rakennusarkkitehti Juha Rajahalme. Selvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet Tehdasalueella Juantehdas (1) Valintaperuste: R, H, M Juankosken vanha ruukinalue, valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009 Juankoskella toimi Suomen ainoa Ruotsin vallanaikainen järvimalmimasuuni. Juantehdas on sekä vanhin että samalla parhaiten säilynyt järvimalmia hyödyntänyt yhtenäinen ruukkikokonaisuus. Alussa Ruukin omistajat vaihtuivat usein ja omistussuhteet olivat epämääräisiä. Ruukin kukoistuskausi alkoi 1850- luvulla parantuneiden tuotantomenetelmien ja kauppayhteyksien (Saimaan kanava v. 1856) takia. Tällöin ruukki oli venäläisen hovineuvoksetar Anastasia Ponomarevan omistuksessa. Vuonna 1904 tehtaan osti vapaaherra Anthon von Alftan, joka rakennutti ruukin yhteyteen puuhiomon ja höyrysahan. Rautaruukin toiminta jatkui 1910- luvulle. Teollista toimintaa entisten ruukkirakennusten tuntumassa jatkavat kartonkitehdas ja viiratehdas. Erityisesti 1800-luvun jälkipuoliskon ruukkitoimintaan liittyneet tehdasrakennukset ovat tärkeimmiltä osiltaan yhä jäljellä. Juantehtaan teollista kokonaisuutta täydentävät ruukinkartano, virkailija- ja työväenasunnot talousrakennuksineen sekä monet ruukkiyhteisön toimintaan liittyvät rakennukset. Työväenasunnot ovat ryhmittyneet lähinnä kahdelle alueelle, Pikonniemeen johtavan tien varteen ja Hussolanmäelle kartonkitehtaan pohjoispuolelle. Kosken länsirannan ruukinaikaiset teollisuusrakennuksiin kuuluu punatiiliset entiset valimo-, paja- ja verstasrakennukset sekä keskusraitin molemmin puolin kosken partaalle rakennetut puurakennukset. Aikoinaan teolliseen toimintaan olennaisesti kuuluneista vesivoimalaitteista on jäljellä kosken pato, mutta masuunin puhalluskoneitten ja pajojen kankivasaroitten voimanlähteet, vesirattaat ja turbiinit on purettu ja niihin veden johtaneet kanavat hävitetty tai täytetty jo vuosikymmeniä sitten.

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 14 ( 66) Kuva 10: Juantehtaan tehdasaluetta Juankoskella. Kuva: MV/RHO 124603:68 Soile Tirilä 2006 Vanha masuunin, pajan, konepajan ja puuverstaan muodostama rakennuskokonaisuus (1) RKY 2009 Vanha masuuni, nykyisin ruukin museona, Masuuni Brunou -nimellä v. 1859 Masuuni on rakennettu uusiksi 8 kertaa. Viimeksi oletettavasti 1904-05. Nykyistä v. 1859 rakennettua masuunia edelsi kaksi aikaisempaa masuunia, joista ensimmäinen oli toiminnassa jo v. 1752. Takkirautaa valmistanut masuuni oli käytössä vuoteen 1910. Raudanvalmistuksen loputtua itse sulatusuuni purettiin, mutta masuunirakennus kunnostettiin varasto- ja verstaskäyttöön. Vuosina 1990-1991 masuunirakennus kunnostettiin museo- ja kokoustiloiksi. Paja, nykyisin museotilaa v. 1904 Kiinteästi masuunin kanssa yhteen rakennettu yksikerroksinen raastupa oli tila, jossa masuunista juoksutettu sula rautamalmi valettiin harkoiksi. Masuunin raudanvalmistuksen päätyttyä v. 1910 raastupaa on käytetty tehtaan pajana. Konepajarakennus, nykyisin teatteritilana v. 1890-1891 Raastuvan jatkona sijaitseva tiilinen konepajarakennus rakennettiin paikalla sijainneen puisen pajarakennuksen tilalle. Myöhemmin tila muutettiin korjaamoksi. Puuverstas v. 1890-1891 Tiilirunkoinen rakennus on toiminut puuverstaana, jossa valmistettiin mm. valutöissä tarvitut mallit ja koneiden puuosat. Myöhemmin virranpuoleisiin huoneisiin on rakennettu sosiaalitiloja.

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 15 ( 66) Valssilaitos (2) Walfred Brehmer v. 1858 Rakennukset ja laitteet suunnitteli myös Högforsin vastaavat rakenteet suunnitellut Walfred Brehmer. Laitteisto oli pääosin valmistettu Högforsissa ja Taalintehtaalla. Rakennuksessa harkkorauta jalostettiin putlausmenetelmällä ja valssattiin takotöihin ja valamiseen sopivaksi. Masuunin ja Valssilaitoksen välissä kulki aikanaan vesikanava, josta koneet saivat käyttövoimansa. Vuonna 1872 käyttövoimaksi muutettiin kaasu. 1900-luvulla rakennusta on käytetty varastona ja tehtaan paloasemana, jolloin ovia on uusittu ja suurennettu. Valimo, nykyisin liike- ja varastotilana (3) v. 1875 Punatiilinen valimo on rakennettu v. 1875. Myöhemmin rakennusta on levennetty ja pidennetty, kuitenkin alkuperäistä rakennustyyliä noudattaen. Levennys näkyy katonharjan epäkeskisyytenä. Valimotoiminnan loputtua rakennus toimi mm. myllynä ja kartonkitehtaan kehysnaulaamona. 1980-luvun lopulla rakennus peruskorjattiin liike- ja varastotiloiksi. Nykyisin rakennuksessa on yritystoimintaa ja Juankosken kaupungin nuorisotilat. Veturitalli (10) v. 1904 Kapearaiteisen rautatien veturitalli rakennettiin kylän keskustaan 1904. Tehtaan tavarankuljetuksessa käytetty rautatie on purettu. Radan sijainti on vielä osoitettavissa maastossa. Kuva 11: Veturitalli. Konttori, nykyisin toimistokäytössä (4) v. 1865 Hirsirunkoinen, lautavuorattu talo on rakennettu vuonna 1858 ruukin konttoriksi. Se toimii edelleen alkuperäisessä eli toimistokäytössä vaikkakin sisätiloiltaan 1950- ja 70- luvulla perusteellisesti muutettuna. Rakennusta on jatkettu 1910-luvulla. Makasiini, "Rautavarasto" (8) v. 1850

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 16 ( 66) Entinen valutavarain varasto on kaksikerroksinen hirsirakennus 1850-luvulta ja sitä käytetään varastona edelleen. Makasiini, "Kissanlinna" (9) v. 1904 Rakennus on toiminut valimon valumallien varastona ja myöhemmin Strömsdal Oy:n konttorin varastona. Rakennus on siirretty nykyiselle paikalleen 1970- luvulla. Entinen tehtaan kauppa, kunnanvirasto, nykyinen soittokunnan talo (5) v. 1889 ja 1899 Juankoskentien varrelle, keskeiselle paikalle tehtaan kaupaksi rakennettu talo on valmistunut v. 1889. Myöhemmin taajaman keskeisellä paikalla sijaitsevaa taloa on käytetty mm kunnanvirastona ja soittokunnantalona. Rakennus peruskorjattiin 2000-luvun alussa. Ruukinpytinki, kahvilapytinki, käsityöneuvonta-asema, rukoushuone (6) v. 1860 Alun perin tehtaan työntekijöiden asunnoiksi rakennettu pitkä yksikerroksinen hirsipintainen talossa on toiminut mm. sota-aikaan Lotta kahvila, sittemmin Martta kahvila. Myöhemmin rakennus toiminut muiden julkisten palvelujen kuten käsityöneuvonta-aseman, matkailuneuvonnan ja rukoushuoneen tiloina. Nykyisin tilat ovat osittain yritystiloina. Postipytinki, nykyisin majoitustiloja (7) v. 1863 Kahvilapytingin kanssa samoihin aikoihin rakennettu työväen asuinrakennus. Rakennusta on jatkettu 1920-luvulla. Rakennus peruskorjattiin 1990-luvun lopulla viereisen hotellin majoitustiloiksi. Ruukinkartano, ruukinisännöitsijän pytinki puistoalueineen (13) v. 1826, peruskorjaus ja ulkoiset muutostyöt 1926 Inventointitieto puuttuu. Empiretyylinen rakennus sijaitsee Patruunanmäellä korkean rantapenkereen päällä. Pehtorin asunto v. 1864 ja Virkailijan talo v. 1872 (14 ja 15) Ruukinkartanon länsipuolella on kaksi 1800-luvun puolivälin jälkeen rakennettua virkailijataloa Taivaanpankko ja tilanhoitajan asunto Alakyökki samanikäisine talousrakennuksineen. Kosken itärannalla Valintaperuste: R, H, M, kuuluvat alueeseen Juantehdas valtakunnallisesti merkittävä, v. 2009 Kartonkitehdas (18) Ensimmäinen kartonkitehdas rakennettiin 1912-13 Vanha Voimalaitos (12) 1920-luku

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 17 ( 66) Vanha apteekinrakennus (86) inventointi puuttuu Hussolanmäellä: Työväen asuinrakennuksia (87-93, 43) (kohde 91a palanut) Valintaperuste: R, M, kuuluu alueeseen Juantehdas (valtakunnallisesti merkittävä luetteloinnissa v. 2003) ei inventoitu, maakuntakaavaan ehdotettava aluerajaus merkitään laajempana kuin museoviraston uusi ehdotus 2003. Pikontien ja Laivarannantien ruukin ja sahan aikana rakennetut asuintalot Laivarannantien eri-ikäiset entiset työväenasunnot (100-105) Valintaperuste: R, M, kuuluu alueeseen Juantehdas valtakunnallisesti merkittävä luetteloinnissa 2003. Tässä selvityksessä on huomioitu Laivarannantien pitkät työväenpytingit, vaikkakin rakennuksia on paljon muutettu. Ruukin ja sahan aikana rakennetut asuintalot. Pikonniemellä: Hiiliuunit (11) Vuori-insinööri L.M. Ottelin v. 1889-1890 Valintaperuste: R, H, M, valtakunnallisesti merkittävä v. 2009 Kaksi suurta, tyypiltään ainutlaatuista tiilistä hiiliuunia. Raudanvalmistuksessa tarvittiin runsaasti hiiltä, joita varten hiilenpolttouuneja rakennettiin ruukkien yhteyteen erityisesti 1800-luvun jälkipuoliskolla. Pikonniemen kärkeen rakennetuista kahdeksasta jäljellä olevat kaksi uunia ovat ainoat maassamme säilyneet ehjät esimerkit tästä hiiliuunityypistä. Museoviraston v. 1999-2001 suorittaman restauroinnin tavoitteena oli uuneihin ajan kuluessa syntyneiden vaurioiden korjaaminen. Toinen uuneista toimii näyttelytilana. Maakunnallisesti arvokkaat kohteet Entinen Ruukinkirkko ja pappila (19) kirkonrakentaja Henrik Heselius v. 1861-1864 Valintaperuste: R, H Juankosken kirkon rakentaminen liittyy Juantehtaan historiaan. Tehdas osallistui 1860-luvulla sekä kirkon rakentamiseen että papin viran kustannuksiin. Tuolloin Juankoski kuului Nilsiän seurakuntaan itsenäisesti toimivana tehdasseurakuntana. Omaksi seurakunnaksi Juankoski erotettiin Muuruvedestä v. 1923, johon tämä oli liitetty Muuruveden itsenäistyessä 1900-luvun vaihteessa. Juankosken kirkko toimi aluksi sekä kouluna sekä kirkkona. Lisäksi rakennuksen päädyssä oli papin asunto vuoteen 1958. Tilat muutettiin v. 1961 peruskorjauksessa kerho- ja kokoustilaksi. Koulukirkon salin vasemmalla puolella olleet pulpetit on myöhemmin poistettu. Uusi kirkko valmistui v. 1990.

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 18 ( 66) kuva 12: Entinen Ruukinkirkko. Juankosken ortodoksinen kirkko Toivo Paatela 1954. Valintaperuste: R, H Juankosken tsasouna (rukoushuone) rakennettiin talkoovoimin Juankosken itäpuolelle Ruislammille v.1954, jolloin lähipitäjissä ei ollut vielä ortodoksirukoushuoneita tai -kirkkoja. Kirkkosalin pohjamuoto on kahdeksankulmio, johon on liitettyalttari ja eteistilat. Keskellä katonharjaa on kattoratsastaja kelloja varten. Rakennukseen tehtiin v. 1985 talkoovoimin peruskorjaus kirkoksi muuttamisen yhteydessä. Tällöin sisälle asennettiin mäntypanelointi sekä uudistettiin kalusteita ja ikonostaasi. Kuva 13: Juankosken ortodoksinen kirkko. Juantehtaan koulu (96) inventointi puuttuu

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 19 ( 66) Kuva 14: Juantehtaan koulu.. Juankosken seurantalo (20) Valintaperuste: R, M, ei kuulu valtakunnalliseen aluerajaukseen Pikontien asuinrakennuksia(106) Valintaperuste: R, M Tie jatkuu Pikontienä, jonka varrella on useita 1900- luvun vaihteen jälkeen rakennettuja puisia asuintaloja (inventoimatta). Entinen seurantalo (107) Pikontie 1 Kulmala Pikontien- ja Pikonniementien risteyksessä olevat jugendaiheinen rakennus (entinen seuratalo) ja tätä vastapäätä. Mäntykumpu, Asuinrakennus (83) Pikonniementie Asuinrakennus (108) Pikontie 2 Koivula Entistä seurataloa vastapäätä oleva asuintalo (entinen työväenasunto) piharakennuksineen. Puutavarayhtiön johtajan asunto (109) Pikontie 8 Koivula Pikontien länsipäässä, mäellä oleva, nikkarityylinen puutavarayhtiön johtajan asunto. Kauppa, nykyisin asuinrakennus (82) Pikontie 5 Sillankorva Pikontien entinen kauppa v. 1920 Puukkomäen koulu (116) Paikallisesti arvokkaat kohteet Vuotjärven sahan rakennus Pikonniemessä (81) Rakennuksessa on betoniperusta, punatiilirunko, vaaleankeltainen rappaus ja pulpettikatto. Rakennuksen kunto on huono, ikkunat on rikottu ja ovet repsottavat osin auki. Katto on rapautunut. Lähiympäristössä on uudempia (1980- ja 1990-l.) rivi- ja omakotitaloja. Rakennuksen ympäristössä on polkuja ja laavu. Alue on voimakkaasti vesakoitunut.

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 20 ( 66) Asuinrakennus (94) Terveystie 7 Rakennuksessa on kolme huoneistoa, sisäänkäynnit ovat rakennuksen keskeltä ja päädyistä. Perusta kivi, runko hirttä, katto satula, katteena huopa (punainen), ulkoväri vaaleankeltainen. Ulkorakennuksessa liiteri ja kellari. Katteena pelti (vihreä), ulkovuoraus pystyrima, väri punainen, puitteet ja vuorilaudat valkeat. Kunto kohtalainen, ikkunoita rikki. Niskakosken varrella terveyskeskuksen naapurissa. Asuinrakennus (95) Terveystie 5 Rakennuksessa on kaksi huoneistoa. Sisäänkäynnit päädyistä. Perusta kiveä, betonia. Kattomuoto satula, katteena pelti. Ulkovuoraus vinovuorilaudoitus, väri sinivihreä. Kunto kohtalainen. Sisäänkäyntien kate tiiltä, sammaloitunut. Juantehtaan koulun opettajien asuintalo (97) 1956. Juankoskentie/ Ruukintie. Rakennuksessa on 11 asuntoa. Rakennuksessa on kolme asuinkerrosta sekä kellari- ja ullakkokerrokset. Perusta lienee betonia, päällä ruskeat laatat. Runko tiiltä, rapattu pinta (ruskeanharmaa, vaalea). Satulakatto, katteena maalaamaton pelti. Ruukin navetta (98) 1926. Juankoskentie. Rakennus on kaksikerroksinen. Perusta betonia (kiveä?), yläosa lautarakenteinen, runko punatiiltä, harjakatto (maalaamaton). Rakennus on liiketiloina, mm. kirpputori, ravintola ym. Ruukin navetta sijaitsi alun perin Alakyökkiä vastapäätä. Se purettiin vuonna 1925. Vanha hautausmaa (84) Luokkiaho (43) Kellolahdentie Kuva 15: Asuinrakennus Kellolahdentiellä. Koskenkievari, asuinrakennus (112)

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 21 ( 66) Kuva 16: Koskenkievarista. Perätalo, asuinrakennus (113) Kuva 17: Perätalon pihapiiri Hipsola, nykyisin kesäasuntona (114) Kuva 18: Hipsolan uusi päärakennus, rakennettu 1911.

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 22 ( 66) Koivulehto, nykyisin vapaa-ajan asuntona (115) Kuva 19: Koivulehto Hyppyrimäki Kohde on Juankosken vanhoja yhtenäisiä asuinalueita, joiden rakennuskanta on säilynyt lähes ennallaan. Alue muodostaa selvän ja yhtenäisen (erillisen) kokonaisuuden taajama-asutuksen alueella. Hyppyrimäen asuntoalueen rakentaminen alkoi 1950. Rakennukset ovat tyypillisiä jälleenrakennuskauden asuintaloja. Uudenkylän alue Uudenkylän alue on alkanut rakentua jo enne sotia. Sotien jälkeen Juantehtaan rakennussuunnitelman perusteella alueelle alue alkoi rakentua suunnitelmallisesti. Alueella on kattavasti rakennuksia 1940 1990 lukujen väliltä. Marjorannantien asuinalue Alueelle on eri ikäisiä rakennuksia, entinen liikerakennus ja seurantalo. Muinaisjäännökset Mikroliitti Oy on tehnyt muinaisjäännösten inventoinnin syksyllä 2010 Juankoskella. Selvityksen pohjalta kaava-alueelta on löydetty muinaismuistokohteita. Tutkimusalueelta tunnettiin ennen inventointia kolme kivikautista asuinpaikkaa (ja yksi tuhoutuneeksi luokiteltu asuinpaikka), sekä neljä kiviesineen löytöpaikkaa. Inventoinnissa löytyi viisi aiemmin tuntematonta kivikautista asuinpaikkaa joissa kahdella asumuspainanne. Lisäksi havaittiin kolme hiilimiilua ja kolme tervahautaa. Dokumentointiin kolme erillistä 1. maailmansodan aikaista varustusta, taisteluhautoja. Muinaisjäännösluettelo

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 23 ( 66) Nro Nimi rauhlk Ajoitus Laji tyyppi 5 PIKONIEMI 2 kivikautinen asuinpaikka 15 SORVALAMPI 2 kivikautinen asuinpaikka 41 NUOTTINIEMI VARUSTUS 2 historiallinen varustus 1. ms. 42 NUOTTINIEMI 3 esihistoriallinen asuinpaikka 43 KOIVUKOSKI 2 kivikautinen asuinpaikka 44 SORVALAMPI 2 2 kivikautinen asuinpaikka 45 SORVALAMPI 3 2 kivikautinen asuinpaikka 46 HYPPYRIMÄKI 1 2 kivikautinen asuinpaikka 47 HYPPYRIMÄKI 2 2 kivikautinen asuinpaikka 48 HYPPYRIMÄKI 3 2 historiallinen valmistus hiilimiilu 49 SORVALAMPI 4 2 historiallinen valmistus tervahauta 50 SORVALAMPI 5 2 historiallinen valmistus tervahauta 51 SORVALAMPI 6 2 historiallinen valmistus hiilimiilu 52 SORVALAMPI 7 2 historiallinen valmistus hiilimiilu 53 KOIVUKOSKI 2 2 historiallinen valmistus tervahauta 54 HYPPYRIMÄKITSTHAUTA 1 2 historiallinen varustus taisteluhauta 55 HYPPYRIMÄKI TSTHAUTA 2 2 historiallinen varustus taisteluhauta 56 HYPPYRIMÄKI TSTHAUTA 3 2 historiallinen varustus taisteluhauta 57 JUANTEHDAS 2 historiallinen valmistus rautaruukki 58 MIILULAHTI 2 kivikautinen asuinpaikka Kuva 20:Tutkimusalue vihreällä. Kivikautiset asuinpaikat punainen pallo, löytöpaikat pieni punainen neliö. Hist. ajan kohteet (miiluja) sinisellä. Kiinteiden muinaisjäännösten lisäksi alueelta on tehty seuraavat neljä irtolöytöä.

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 24 ( 66) 2.7.2 Kulttuurimaisema Paikallisesti arvokkaita kulttuurimaisema-alueita ovat Rupsan kulttuurimaisema (KM 2) Ruislammen kulttuurimaisema (KM 3) Lukkarilan pellot (KM 4) Puukkomäen kulttuurimaisema (KM 5) Selvitysalueen itäosassa sijaitsevat Rupsan ja Ruislammen kulttuurimaisemat. Rupsan kulttuurimaisemaan kuuluvat loivasti kumpuilevat pellot, tilakeskukset pihapiireineen sekä mutkitteleva kylätie. Pienet lammet lisäävät maisemallista vaihtelua. Ruislammen kulttuurimaiseman muodostavat lampea ympäröivät tasaiset pellot ja itärannan pientaloasutus. Lammen itäpuolen tietä reunustaa pohjoisosasta lehtikuusikuja. Virransalmen kulttuurimaisema ja Lukkarilan pellot sijoittuvat selvitysalueen lounaisosaan. Juankoskentien molemmin puolin sijaitsevat Lukkarilan pellot ovat loivahkon rinteen avointa peltoaluetta, jonka reunamille pientaloasutus sijoittuu. Virransalmen kulttuurimaisema muodostuu laajasta viljelymaisemasta, jossa on viljeltyjä peltoja, laidunmaita, tilakeskuksia pihapiireineen ja metsäsaarekkeita. Maaston loivapiirteinen kumpuilu sekä ladot lisäävät maisemallista vaihtelua. 2.8 Ympäristön häiriötekijät Maantien 5692 ja 5694 liikenne aiheuttaa melua, joka on huomioitava tulevaa maankäyttöä suunnitellessa. Maanteiden meluvyöhykkeen leveys on enimmillään 100 m Juankoskentiellä. Muilla maanteillä meluvyöhyke on 65 30 m levyinen. Melualueen rajaus on määritetty Ympäristöministeriön ympäristönsuojeluosaston ohjeen 6/1993: Tieliikenteen laskentamalli mukaisesti. Melualueet on määritetty Tiehallinnon kullekin tieosalle ilmoittamien liikennemäärien ja nopeusrajoitusten perusteella. Oletuksena laskentamallin käytössä on ollut kunkin tieosuuden sijoittuminen yhden metrin penkereelle verrattuna ympäröivään maastoon. Laitokset, jotka johtavat emissiota ilmaan ovat kartonkitehdas sekä lämpövoimalaitokset. Vaikutukset ilmaan ovat hyvin vähäiset ja ongelmia niistä ei ol e ilmennyt. Ympäristöhallinnon pilaantuneita maita koskevaan rekisteriin on kirjattu kaava-alueelta 24 kohdetta, joista kahdeksan on toimivaa, viisi arvioitavaa ja yksitoista selvitystä tarvitsevaa kohdetta. Toimivat kohteet: PT-halli, Puhdistamontie 1 Lumenkaatopaikka, Karjalankoskentie Vartiaisen alue, Karjalankoskentie 76 S-Market/ Neste, Poikkitie 1 Entinen Juankosken Huoltokorjaamo ja Tarvike/SEO, Uudenkyläntie 2 (nykyisin paikalla toimii ESV- Urakointi Oy) Premium Board Finland Oy:n kartonkitehdas, Juankoskentie 7A Savon Kuljetus Oy/Teboil, Asematie 2 Agri Market Juankoski, Juankoskentie 19

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 25 ( 66) Arvioitavat kohteet: Pikonniemi, vanha saha, Pikonniementie Karjalankosken kaatopaikka, Karjalankoskentie Pikonniemen hiiliuuni, Hiiliuunitie Selvitystä tarvitsevat kohteet: JKK-moottori Puhdistamontie 6 Matkamatias Ky, Matti Turunen, Karjalankoskentie 94 Terveystien lämpökeskus, Terveystie 12 Entinen Helge Hakkaraisen varastoalue, Kaavintie 81 Kartonkitehtaan lämmöntuotanto Suolakyllästämö, Pikonniemi Hiiliuunitie Entinen kauppa, Hyppyrintie 18 Opintien lämpökeskus, Opintie 1 Paasikoskentien lämpökeskus, Paasikoskentie 13 Junaliikenne Raideliikenteen aiheuttama 55 db:n meluvyöhyke ulottuu noin 100 m päähän radasta. 3 Luonnonympäristö Luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäyntien, karttamateriaalin ja kirjallisuuden perusteella. Maastotyöt tehtiin 17.8., 20.8. ja 23.8.2010. Selvityksen painopiste on alueilla, jonne uutta maankäyttöä on suunnitteilla. 3.1 Kallioperä, maaperä ja pinnanmuodot Selvitysalueen kallioperä on pääosin pohjagneissiä, jossa graniittijuonia. Kellolahden alueella selvitysalueen koillisosassa esiintyy myös kiillegneissiä. Maapeite on paksu eikä kalliopaljastumia juurikaan ole näkyvissä. Yleisin maalaji on moreeni, joka on mannerjäätikön alle kerrostunutta pohjamoreenia. Se noudattelee kallioperän muotoja keskimäärin alle viisi metriä paksuna kerroksena. Selvitysalueeseen lännessä rajautuvan Nousionmäen ympäristössä on kumpumoreenimuodostumia. Selvitysalueen halki kulkee luode-kaakkosuuntainen harjujakso, Juankosken harju. Se ulottuu Kaavin puolelta Kaunisharjun kautta Hyppyrimäelle, Patruunanmäelle ja jatkuu Pikonniemen kautta pohjoiseen. Harjun maa-aines on hiekkavaltaista. Hienoja maa-aineksia, savea, hiesua ja hienoa hietaa esiintyy alavilla alueilla rantojen tuntumassa. Esimerkiksi Karjalankosken alueen peltoaukeat sijoittuvat näille viljaville maille. Suot ovat turvemaata. Kartta-alue on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa, joskin loivapiirteistä aluetta. Paikalliset korkeuserot eivät ole kovin suuria.

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 26 ( 66) 3.2 Maisema Selvitysalue kuuluu Suomen maisemamaakuntajaossa itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan, Pohjois-Savon järviseutuun. Vaihteleva korkokuva on ruhjelaaksojen muovaamaa. Tyypillisiä ovat sokkeloisten järvien muodostamat vesireitit. Selvitysalueen keskiosassa on Juankosken kaupungin keskustaajama. Aluetta halkovat rautatie sekä useat tiet, joista merkittävimmät ovat itä-länsisuuntainen Juankoskentie, Kaavintie ja Kellolahdentie. Pohjoisessa selvitysaluetta rajaa Vuotjärvi. Valtaosin selvitysalue on kulttuuriympäristöä, jonka maisemallisia osatekijöitä ovat Juankosken keskusta-alue, Ruukin teollisuusalue, Juanlammen ympäristö sekä Valkeislammen, Puukkomäen ja Karjalankosken alueet, jotka muodostavat paikallisesti arvokkaita kulttuurimaisemakokonaisuuksia. Loivasti kumpuilevassa maisemassa on viljeltyjä peltoja, laidunmaita, tilakeskuksia pihapiireineen sekä mutkittelevia kyläteitä. Avoimeen maisemaan vaihtelua tuovat metsäsaarekkeet, puukujat, lammet sekä peltojen ladot. Juantehtaan ruukkialue muodostaa valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön Niskakosken varrella. Kuva 21: Puukkomäen alueen kulttuurimaisemaa selvitysalueen lounaisosassa. Metsämaisemassa vallitsevat nuoret mänty- ja koivuvaltaiset metsät. Varttuneita kuusi- ja mäntykankaita on eri puolilla selvitysaluetta, eniten rantametsissä. Harjun mäntykankaita on Rupsankangas-Hussolanmäki alueella. Taimikoita ja hakattuja alueita on etenkin Nuottiniemen alueella ja Juanlammen pohjoispuolella. Asutuksen ja peltojen lähiympäristössä tyypillisiä ovat nuoret koivikot. Luonnonmaiseman merkittävimmät elementit ovat Vuotjärven ja pienten lampien vesimaisemat sekä Juanvirran joki-, koski- ja kanavamaisemat. Vuotjärven rannoilta avautuu näkymiä Etuselän vesimaisemaan sekä järven eteläosan saarille ja luodoille. Suurimmat saaret ovat Julkusensaari, Satulasaari ja Irvinsaari. Hiilisaaren kasvillisuudessa on merkkejä vanhasta maankäytöstä hiilivarastona. Rakentamattomilla saarilla on maisemallista merkitystä vesimaiseman solmukohtina. Juankosken joki- ja kanavamaisemaan kuuluvat Niskakoski, Koivukoski, Koivulampi, Karjalankosken allas ja Karjalankoski.

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 27 ( 66) Juankosken ja Karjalankosken kanavat valmistuivat vuonna 2002 laivaliikenteelle sopiviksi. Karjalankoskessa on Savon Voiman voimalaitos. Kuva 22: Juanvirta soveltuu laivaliikenteelle. Koivukosken yläosan vesimaisemaan näkyy tehdasalue. Kuva 23:Karjalankosken kanava. Keskusta-alueen lähiympäristöllä on merkitystä virkistysalueena. Ulkoilureittiverkostoja on mm. Nuottiniemessä ja Hyppyrinmäen alueella, jonne on yhteys Juanvirran itärannan poluilta. Myös keskustan läheisyydessä sijaitsevalla Patruunanmäellä on virkistysarvoa. Venesatamia on Irvinlahdessa ja Koivulammella. Yleisiä uimarantoja on Irvinlahdessa ja Juanlammella. Myös Vuotjärven saarilla on merkitystä virkistysalueina, sillä kallio- ja hiekkarannoilla sekä lahdenpohjukoissa on useita nuotiopaikkoja. Selvitysalueen kaakkoisosassa Rupsankankaalla on laaja maaainestenottoalue, joka ulottuu Rupsanlammen etelärannalle.

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 28 ( 66) 3.3 Vesiluonto Vesistöjä, vesistöalueita ja pohjavesialueita koskevia tietoja on saatu Pohjois- Savon ELY- keskuksen kotisivuilta 1 sekä ympäristöhallinnon Herttaympäristötietojärjestelmästä. Selvitysalueelle ei nykyisellään sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita, sillä Kirkonkylän pohjavesialue (0817401) on poistettu pohjavesiluokituksesta 2. Selvitysalueen halki kulkeva Juankosken harju on tärkeä pohjaveden muodostumisalue. Hyppyrinmäellä on varapohjavedenottamo. Selvitysalueen vesistöt kuuluvat Vuoksen vesistöalueeseen (04) ja Nilsiän reittiin (04.6). Juurusveden alueen (04.61) Karjalankosken alueeseen (04.612) kuuluvat Iso Vehkalahti, Ruislampi, Sorvalampi, Valkeinen ja Rupsanlampi. Vuotjärven alueen (04.62) Vuotjärven lähialueeseen (04.621) kuuluvat Vuotjärvi, Juanlampi, Irvinlampi ja Porolampi. Nilsiän reitti saa alkunsa Laakajärveen laskevista lähdejoista. Laakajärvestä vedet purkautuvat Nurmijoen reittiä pitkin Syväriin, josta edelleen Lastukosken kautta Vuotjärveen. Juankosken Koivukosken ja Karjalankosken kautta Vuotjärvi laskee Akonveteen ja edelleen Juurusveden alueelle. Nilsiän reitin vesistöt ovat valtaosin tummavetisiä. Juankosken ja Karjalankosken kanavat valmistuivat vuonna 2002 matkailun tarpeisiin, laivaliikenteelle sopiviksi. Ne yhdistävät Syvärin reitin muihin Vuoksen vesistön reitteihin (Tahkon vesireitti). Selvitysalue rajautuu pohjoisessa Vuotjärveen, joka on ruskeavetinen, suuri humusjärvi. Savon Voima säännöstelee Vuotjärveä vesivoimantuotannon lisäämiseksi. Säännöstelyrajat ovat 93,60-95,40 NN+m ja sallittu talvialenema 1,8 m. Karjalankosken voimalaitoksen yläpuolinen Karjalankosken allas (Välivesi) on keinotekoinen vesimuodostuma. Iso-Vehkalahtea säännöstellään pumppaamalla vedet korkeammalla olevaan Karjalankosken altaaseen. Säännöstelyrajat ovat 85,55-86,70 NN+m ja sallittu talvialenema 0,65 m. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Vuotjärvi on laadultaan hyvä. Käyttökelpoisuus säilyy hyvänä aina Juanvirran Niskakoskelle ja edelleen tehtaiden alapuolelle saakka. Koivukosken, Koivulammen ja Karjalankosken altaan vesien käyttökelpoisuusluokka on tyydyttävä. Suurin pistekuormittaja on Koillis-Savon ympäristöhuolto Oy, jonka jätevedet johdetaan Karjalankosken altaan yläpuoliseen Koivukoskeen. Puhdistamossa käsitellään Juankosken, Muuruveden ja Kaavin taajamien jätevedet, Vehkalahden käytöstä poistetun kaatopaikan suodosvedet sekä Premium Board Finland Oy:n tehtaan prosessivedet. 1 www.ymparisto.fi; Hammar 2004; Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2010 2 Tiljander 2007

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 29 ( 66) Taulukko 2. Selvitysalueen järviä ja lampia 3. Järvi Irvinlampi Pintaala (ha) 2,8 Keskisyvyys (m) - Suurin syvyys (m) 4,5 Luonnehdinta Tummavetinen, erittäin rehevä, talvella pohjanläheinen vesi hapeton Iso Vehkalahti 278,8 7,3 24,7 Vedenlaatu tyydyttävä. Melko kirkasvetinen, lievästi rehevä. Juanlampi 29,9-10,5 Ruskeavetinen, rehevä, talvella happitilanne tyydyttävä-huono. Karjalankosken 107,8 - - Vedenlaatu tyydyttävä. Ruskeavetinen, allas lievästi rehevä. Nimetön 2,0 - - Tummavetinen, rehevä Porolampi 7,5-8,4 Ruskeavetinen, rehevä Ruislampi 9,4-5,0 Ruskeavetinen, rehevä, sinilevää, talvella hapeton, kalakuolemia. Rupsanlampi 5,9-10,0 Tummavetinen, ylirehevä, talvella happipitoisuus huono. Sorvalampi 3,5-3,2 Tummavetinen, erittäin rehevä. Valkeinen 2,0-10,8 Kirkasvetinen, ylirehevä, talvella hapeton. Vuotjärvi 5650,3 4,9 32,5 Vedenlaatu hyvä. Ruskeavetinen, lievästi rehevä. 3.4 Kasvillisuus 3.4.1 Metsät Selvitysalue sijaitsee eteläboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen Järvi-Suomen ala-alueen ja keskiboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen Pohjois-Karjala - Kainuu ala-alueen vaihettumisvyöhykkeellä. Selvitysalueen koillisosassa, Pölysenniemi-Kellolahti alueella, vallitsevat nuoret mänty-, mänty-koivu- sekä kuusimetsät. Nuoria koivikoita on lahdenpohjukoissa ja pihapiirien tuntumassa (kuva 11). Puustoltaan varttuneita mäntykankaita on Kellolahdessa sekä rantametsissä. Metsätyypeistä vallitsevana ovat mustikkatyypin (MT) tuoreet kankaat. Karummilla ja kuivemmilla kohdin on puolukkatyypin (VT) kuivahkoja kankaita. Nuottiniemen metsät ovat suhteellisen reheviä. Käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaiset kuusi- ja mäntykankaat ovat tyypillisiä. Rantakalliot ovat poronjäkäläpeitteiset. Irvinlahti-Luokkiaho välillä on hakattuja alueita. Laajalahden pohjukassa on nuoria, soistuneita koivikoita sekä tuoretta ja lehtomaista, puustoltaan nuorta mäntykangasta. Muualla alueella vaihtelevat kumpareiden mustikkatyypin (MT) tuoreet ja puolukkatyypin (VT) kuivahkot mäntykankaat, tuoreet rinnekuusikot ja rehevät kuusivaltaiset rinteenalusmetsät. Selvitysalueen kaakkoisosassa vaihtelevat Juanvirran ja pienten lampien rantametsät, harjun mäntykankaat, soistuneet alueet sekä viljelysten ja asuinalueiden kulttuurivaikutteiset lähiympäristöt. Valkeislammen-Rupsankankaan alueen harjumetsät ovat pääosin puustoltaan nuoria ja tasaikäisiä puolukkatyypin (VT) kuivahkoja kankaita. Kenttäkerroksen muodostavat puolukka, 3 Hertta-ympäristötietojärjestelmä; www.kalapaikka.net

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 30 ( 66) mustikka, kanerva ja variksenmarja. Keskustan tuntumasa sijaitsevalla Hussolanmäellä mäntykankaat ovat puustoltaan varttuneempia ja kenttäkerros on heinäinen. Hyppyrimäen alueella vaihtelevat nuoret mäntykankaat ja ojitetut rämeet. Nuoria koivikoita on lampien soistuneissa rantametsissä, peltojen reunamilla ja asutuksen läheisyydessä, jossa koivikot ovat yleensä metsitettyjä peltoja. Kuva 24: Harjumetsät ovat kuivahkoja mäntykankaita. Juanvirran itärannalla on puustoltaan varttuneita ja uudistuskypsiä kangasmetsiä. Alueella vallitsevat mäntykankaat, joita on myös länsirannan Patruunanmäellä. Kuusivaltaisia metsiä on lähinnä lahdenpohjukoissa rinnemetsinä. Metsätyypit vaihtelevat pienipiirteisesti lehtomaisista kankaista, tuoreisiin ja kuivahkoihin kankaisiin. Mustikkatyypin tuoreiden kuusikankaiden kenttäkerroksessa kasvavat mm. mustikka, puolukka, lillukka, oravanmarja, kultapiisku, metsälauha ja metsäkastikka. Kuivahkoja kankaita on etenkin kallioisilla kohdin. Purojen ja ojien varsilla esiintyy myös pienialaisia lehtokohteita. Kuva 25: Juanvirran rantametsissä vaihtelevat mänty- ja kuusikankaat.

FCG Suunnittelu- ja tekniikka Oy Kaavaselostus 31 ( 66) Selvitysalueen länsiosassa vallitsevat nuoret metsät. Marjorannan alueella rautatien, teiden ja voimajohdon pirstomassa ympäristössä on kuivahkoja mäntykankaita ja kulttuurivaikutteisia koivikoita. Puustoltaan varttuneita mäntykankaita on lähinnä rantametsissä. Juanlammen pohjoispuolella vaihtelevat etenkin tuoreiden ja kuivahkojen kankaiden taimikot, nuoret mänty- sekä kuusimetsät. Lammen ympäristössä sekä Uusikylän alueella on myös puustoltaan varttuneita tuoreita ja lehtomaisia kuusikankaita. Pääosin lammen lähialueet ovat kulttuurivaikutteista aluetta, jossa vuorottelevat nuoret koivikot, mänty-koivukankaat ja rakennetut alueet. Kangasmetsäkumpareiden väliin jää ojitettuja rämeitä. Karjalankosken alueella vallitsevat kulttuurivaikutteiset alueet, kuten hylätyt pellot, joutomaaluonteiset alueet ja nuoret koivikot, joista osa on metsitettyjä peltoja. Koivikoita on etenkin Karjalankosken altaan rantametsissä. Alueen keskiosissa on kuivahkoja ja tuoreita mäntykankaita ja reunoilla tuoreita ja lehtomaisia kuusikankaita. Kuva 26: Juanlammen ympäristössä on myös tuoreita kuusikankaita. Rehevämpiä metsätyyppejä, lehtoja ja lehtomaisia kankaita on pääosin pienialaisina kohteina eri puolilla selvitysaluetta. Käenkaali-mustikkatyypin (OMT) lehtomaiset kankaat ovat tyypillisesti kuusivaltaiset. Lehtomaisen kankaan metsiä on etenkin Nuottiniemessä sekä Juanvirran rannoilla. Lehdot sijaitsevat tyypillisesti purojen ja ojien varsilla, rinteiden juurella sekä kangasmetsien lehtolaikkuina. Lehdot ovat kuusivaltaisia, pääosin saniaistyypin (FT) kosteita lehtoja, joita reunustavat käenkaali-oravanmarjatyypin (OMaT) tuoreet lehdot. Rehevimmillä kohdin esiintyy myös käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) kostaa suurruoholehtoa. Saniaislehtojen kenttäkerroksen valtalajeja ovat soreahiirenporras, metsäalvejuuri ja metsäimarre. Tyypillisiä lehtojen lajeja ovat mm. käenkaali, mesiangervo, metsämansikka, rönsyleinikki, lillukka, vadelma ja ojakellukka. Vaateliaampaa lehtolajistoa edustavat sudenmarja, lehto-orvokki ja punaherukka. Nuottiniemessä kuusivaltaiset tuoreet lehdot vaihettuvat mäntyvaltaisiksi puolilehdoiksi, joissa vallitsevat käenkaali ja metsäkastikka.