Sepänkylän keskustavisio Taloussuunnitelma 2016 2017 Investointiohjelma 2019 Kunnanvaltuuston päätös 8.12.2014
Mustasaaren kunta MUSTASAARI Mustasaari - vetovoimainen ja tulevaisuuteen luottava kunta tarjoaa maan viihtyisimpiin kuuluvia asuinympäristöjä laadukkaita, helposti saatavilla olevia palveluja jotka perustuvat tasapainoiseen väestönkasvuun aktiiviseen ja innovatiiviseen elinkeinopolitiikkaan kunnan kestävään talouteen ja toimintaan johtavana pohjalaisena maaseutukuntana ja alueellisen kehityksen liikkeelle panevana voimana. Visio on hyväksytty kunnanvaltuustossa 7.6.2007 42. 2
Mustasaaren kunta SISÄLLYS Visio Kunnanjohtajan katsaus...5...6 Taloussuunnitelma 2016 2017...7 n rakenne ja sitovuustasot sekä soveltamisohjeet...8 Vuosien 2014 2017 veroennusteet...9 Tuloslaskelma...10 Rahoituslaskelma...11 Kertynyt ylijäämä ja velkataakka vuosina 1996 2017...12 KÄYTTÖTALOUSARVIO Käyttötalousarvio tehtäväalueet, sisältää suunnitelmavuodet 2016 2017...13 Mustasaaren kunnan ohjausasiakirja...14 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vaalit...16 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilintarkastus...17 KUNNANHALLITUS...18 Keskushallinto...19 SIVISTYSLAUTAKUNTA...20 Hallinto...22 Perusopetus...23 Korsholms gymnasium...25 Lasten päivähoito...26 Kirjastotoiminta...27 Mustasaaren musiikkiopisto...28 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA...29 Vapaa-aika- ja kulttuuritoiminta...31 Avustukset liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaan...32 Mustasaaren aikuisopisto...33 SOSIAALILAUTAKUNTA...34 Hallinto...36 Vanhustenhuolto ja kotipalvelu...37 Perhe- ja yksilöhuolto...39 HOIVALAUTAKUNTA...40 Hallinto...42 Kansanterveystyö...43 3
Mustasaaren kunta YHDYSKUNTARAKENTAMISEN LAUTAKUNTA...45 Hallinto...47 Vesihuoltolaitos...48 Tekniset palvelut...49 Liikenneväylät...50 Kiinteistöosasto...51 Siivous- ja ruokapalvelut...52 Kaavoitus...53 RAKENNUSLAUTAKUNTA...54 Rakennusvalvonta...54 LÄNSIRANNIKON VALVONTALAUTAKUNTA...56 Ympäristöterveydenhuolto...57 Ympäristönsuojelu...58 KUNNANHALLITUS Erikoissairaanhoito...59 Kunnan osuus perusterveydenhuollosta...59 Työllistäminen...60 Muut kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet...61 Kiinteistötulot...62 Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL)...62 INVESTOINTITALOUSARVIO... 64 INVESTOINTIOHJELMA 2019...67 LIITTEET Oppilastilasto ja -ennuste 2014 2021...74 Kustannukset per oppilas/koulu...75 Vuosien 1972 2018 väestönkehitys ja väestöennuste...76 Pöytäkirjanote...77 4
Mustasaaren kunta Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2014 sujui pääasiassa suunnitellusti. Kustannuskasvu hidastui reilusti, ja toimialat ovat hillinneet menojaan. Kunnan suuret investoinnit terveyskeskushanke, Tuovilan koulu ja Replot daghem on saatu päätökseen tai ainakin viittä vaille valmiiksi. Investointitaso pysyykin vuosina ja 2016 huomattavasti kolmea edellisvuotta matalampana, sillä kunta enemmän kuin puolittaa investointinsa. Tämä on tärkeää, jotta vuosikatteella saadaan katettua mahdollisimman suuri osa poistoista ja jotta vuosikate saadaan pidemmällä aikajänteellä nostettua vähintään poistojen tasolle. Investointitalousarvion painopiste on selkeästi asuinalueissa. Kunta pääsee pian jakamaan tontteja Bölestä ja Tuovilasta ja kerrostalotontin Koivulahdesta. Suunnitelmavuosina jatketaan tonttien saattamista luovutuskuntoon eri puolilla kuntaa. Monen vuoden panostamisen jälkeen kunnan tonttitilanne on nyt parempi kuin vuosiin. Kunta pystyy tarjoamaan myös yritystontteja. Valitettavasti myös valtionosuuksien leikkaukset ovat jatkuneet, aivan kuten spekuloin katsauksessani vuosi sitten. Kirjoitin silloin, että valtio oli vähentänyt hallituskaudella rahoitusosuuttaan kunnille siten, että supistus vastasi 1,25:ttä veroäyriä, eli vähennys oli vuositasolla 4 miljoonaa euroa. Vuonna valtionosuuksia kiristetään edelleen, niin että valtion rahoitusosuuden supistus vastaa 1,75:ttä veroäyriä ja on vuositasolla siis 5,4 miljoonaa euroa! Valtionosuuksien vähentäminen on suurin syy siihen, että Mustasaari ja moni muu kunta on korottanut verojaan viime vuosina. Vuonna kustannuksia kasvattaa myös kunnan vastuun lisääntyminen pitkäaikaistyöttömistä. Yli 300 päivää (aikaisemmin 500 päivää) työttöminä olleiden työmarkkinatuen rahoitusvastuusta 50 prosenttia siirtyy kunnalle. Valtiolta siirtyy siis huomattava rahoitusvastuu kunnalle. Kunta on budjetoinut tähän tarkoitukseen noin 400 000 euroa aikaisempaa enemmän. Kaiken tämän johdosta Mustasaaren kunta on syönyt kertynyttä ylijäämäänsä viimeiset viisi vuotta. työn tavoitteena on kertyneen ylijäämän säilyttäminen, mutta olemme hyvin lähellä nollalinjaa vuonna. Omassa toiminnassa käyttöä kuormittaa lähinnä uuden lähisairaalan käyttöön ottaminen. Valtion taholta ei huolestuttavaa kyllä ole näkyvissä helpotusta. Valtio jatkaa todennäköisesti kustannustensa siirtämistä kunnille heikentäen samaan aikaan kuntien rahoituspohjaa. Taustalla on kuitenkin koko väestörakenteen muutoksen aiheuttama todellisuus, johon kunnan on sopeuduttava laajentamalla palvelujaan ja monipuolistamalla erilaisten asumismuotojen tarjontaansa. Mustasaaren kunta on käynyt läpi palveluverkostoaan kolmessa työryhmässä vuonna 2014. Vuonna on tarkoituksena ryhtyä toimenpiteisiin työryhmien tulosten pohjalta. Rurik Ahlberg kunnanjohtaja 5
Mustasaaren kunta, kunnanvaltuuston päätös 8.12.2014 Yleistä Tulevien vuosien talouskehityksen ennakoiminen on hyvin vaikeaa. Kuntien talouteen vaikuttaa etenkin verorahoitus (= verot + valtionosuudet), jonka kehitys on epävarmaa koko suunnittelukaudella vuoden 2017 loppuun asti. Veroennusteet perustuvat siihen, että seudun työllisyystilanne jatkuu hyvänä ja että väestönkasvu jatkuu positiivisena. Uusi kuntalaki tulee voimaan vuoden alusta. Lakiin sisällytetään esimerkiksi taloudelliset kriteerit, jotka kunnan on täytettävä, ettei se olisi nk. kriisikunta. Myös valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden alusta. Yhdessä valtionosuuksien leikkausten kanssa uudistus merkitsee, että Mustasaari saa noin 1,4 miljoonaa vähemmän valtionosuuksia kuin vuonna 2014. Myös kiinteistöverolaki muuttuu vuoden alusta. Valtiovallan taholta on annettu ymmärtää, että kuntien tulee nostaa kiinteistöveroa. Vuoden talousarvio on laadittu valtuuston kesäkuussa 2012 hyväksymän lautakuntarakenteen mukaisesti. Valtuusto hyväksyi tehtäväaluejaon marraskuussa 2012 ja joulukuussa 2014. Taulukoissa verrataan vuoden talousarviota vuoden 2014 talousarvioon, jossa on huomioitu talousarviomuutokset. Vertailukohteena on myös vuoden 2013 tilinpäätös. Tuloslaskelma Toimintakate on vajaat 99,6 miljoonaa euroa ja kasvaa 2,2 prosentilla eli runsaalla 2,1 miljoonalla eurolla vuoden 2014 talousarviosta. Toimintakate rahoitetaan veroilla ja valtionosuuksilla. Tuloksena on runsaan 2,8 miljoonan euron alijäämä. Verotulot Tuloveroprosentti korotettiin 20,75 prosenttiin vuoden 2014 alusta. Edellinen korotus tehtiin vuoden 2011 alusta, jolloin tuloveroprosentti korotettiin 19,75 prosenttiin. Kiinteistöveroprosentteja korotettiin vuoden alusta seuraavasti: yleinen 1,00 prosenttia, vakituiset asuinrakennukset 0,55 prosenttia ja muut asuinrakennukset 1,15 prosenttia. Rakentamattomien rakennuspaikkojen veroprosentti 3,00 ja voimalaitosten veroprosentti 2,85 jäivät ennalleen. Korotuksen arvioidaan kartuttavan kiinteistöverotuloja runsaalla 0,5 miljoonalla eurolla. Kiinteistöveroprosentteja korotettiin viimeksi vuoden 2010 alusta. Yksityiskohtainen veroennuste esitellään sivulla 9. Ennuste perustuu siihen, että kunnan ja koko seudun talouskehitys jatkuu maan keskiarvoa parempana! Valtionosuudet Valtionosuudet on sivistystoimea lukuun ottamatta budjetoitu Kuntaliiton arvioiden mukaan, jotka tulevat hyvin pitkälle vastaamaan todellista tulosta. Sivistystoimen valtionosuuksiin ei odoteta muutoksia vuodesta 2014. Valtionosuuksia on budjetoitu 26,7 miljoonaa euroa, mikä on 4,8 prosenttia vähemmän ( 1,36 miljoonaa euroa) kuin mitä vuonna 2014 arvioidaan saatavan. Pieneneminen johtuu osittain siitä, että valtionosuusjärjestelmää uudistetaan vuoden alusta, ja osittain siitä, että valtionosuuksia vähennetään valtion talousarviossa. Rahoitustuotot ja -kulut Suurimmat rahoitustuotot muodostuvat kuntayhtymien peruspääoman koroista, saaduista verontilityskoroista ja takauspalkkioista. Sijoituksista ei arvion mukaan saada merkittävää tuottoa vuonna, kun taas korkokustannukset kasvavat lainataakan kasvaessa. Rahoitustuottojen ja rahoituskulujen erotus on arvion mukaan 650 000 euroa negatiivinen vuonna. perustuu vallitsevaan korkotasoon, ja oletusarvona vuonna on, että korkotaso lainamarginaaleineen on alle 1,5 prosenttia. Vuosikate Vuosikate on positiivinen ja pienenee 18,2 prosentilla verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Vuosikatteen tulee aina olla positiivinen, jotta kunnalla on omia varoja lyhennysten ja investointien rahoittamiseen. ssa vuosikate on vajaat 4,4 miljoonaa euroa. Poistot ovat tämänhetkisten arvioiden mukaan noin 7,2 miljoonaa euroa, mikä antaa viitteen siitä, mille tasolle vuosikatteen tulisi yltää, jotta tulos olisi ylijäämäinen. Rahoituslaskelma Rahoituslaskelmassa osoitetaan, miten kunnan toiminta, investoinnit ja lyhennykset rahoitetaan vuoden aikana. Laskelma käsittää pääasiassa arvion kunnan kassaan tulevista ja kassasta ulos kulkevista rahavirroista. 6
Mustasaaren kunta Tulorahoitus Ensimmäisenä kohtana on vuosikate, joka on positiivinen ja joka korjauserien jälkeen rahoittaa 43 prosenttia laskelman nettoinvestoinneista. Investoinnit ehdotuksessa investointimenot ovat 9,6 miljoonaa euroa. Investointitulojen vähennyksen jälkeen (investointituloiksi lasketaan myös omaisuuden myyntitulot) nettoinvestoinnit ovat lähes 8,8 miljoonaa euroa. Tässä yhteydessä on pantava merkille, että liittymismaksut otetaan rahoituslaskelmassa huomioon erikseen mutta budjetoidaan investointitalousarviossa yhtenä tulona. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta on tämän jälkeen 5 miljoonaa euroa negatiivinen. Tämä osoittaa, että investoinnit on rahoitettava muilla varoilla kuin juoksevilla tuloilla. Rahoituksen rahavirta Kohtaan Antolainauksen muutokset budjetoidaan antolainojen lyhennykset, vuonna arviolta 101 000 euroa. Lainakannan muutokset ilmoittaa kunnan pitkä- ja lyhytaikaisten lainojen kehityksen vuonna. Nettokasvu vuoden aikana on 5,7 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että velkataakka kasvaa vuoden aikana niin, että se on vuoden lopussa noin 3 738 euroa/asukas eli 72,7 miljoonaa euroa. Kohtaan Muut maksuvalmiuden muutokset budjetoidaan pitkä- ja lyhytaikaisten saamisten ja velkojen nettomuutokset sellaisina kuin ne arvioidaan budjetoitaessa. Nämä muutokset kartuttavat vuonna kunnan rahavaroja arviolta 0,1 miljoonalla eurolla. Lisäksi tulevat vesihuoltolaitoksen saamat liittymismaksut, arviolta vajaat 0,5 miljoonaa euroa. Rahoituksen rahavirta ilmoittaa juoksevien tulojen lisäksi kertyvän rahasumman, vajaat 6,4 miljoonaa euroa. Rahavarojen muutos osoittaa, että rahavarojen arvioidaan kasvavan lähes 1,4 miljoonalla eurolla vuonna. Taloussuunnitelma 2016 2017 Toimintakatteen arvioidaan kasvavan keskimäärin 0 prosenttia vuodessa. Suunnitelmassa ei ole huomioitu mitään uutta toimintaa. Tämä tarkoittaa, että toimintakate pysyy samana kaikkina kolmena vuotena 2017. Luvussa n rakenne ja sitovuustasot sekä soveltamisohjeet kerrotaan toimenpiteistä, joihin vuonna ryhdytään, jotta talouteen voidaan vaikuttaa positiivisesti koko suunnittelukaudella. Tuloslaskelma Suunnitelmassa toimintakatteen arvioidaan kasvavan 0 prosenttia vuonna 2016 ja 0 prosenttia vuonna 2017. Verotulojen ja valtionosuuksien (=verorahoituksen) arvioidaan yhdessä kasvavan 2,1 prosenttia vuonna 2016 ja 2,7 prosenttia vuonna 2017. Valtionosuuksien oletetaan pysyvän samalla tasolla vuoteen 2017 asti (26,7 miljoonaa euroa vuodessa). Toimintakate kasvaa suunnitelmavuosina yhteensä 0 prosenttia ja verorahoitus 4,8 prosenttia. Kun poistot ja rahoituskulut on huomioitu, ylijäämäksi tulee yhteensä 0,9 miljoonaa euroa. Verotulojen arvioidaan kasvavan sivun 9 veroennusteen mukaisesti. Ennusteessa oletetaan, että kaikki veroprosentit säilyvät ennallaan vuosina 2016 ja 2017. Korkokulujen arvioidaan kasvavan suunnitelmavuosien aikana. Korkotason kehitystä suunnittelukaudella on vaikea ennustaa, mutta arvio on alle 1,5 prosenttia sisältäen lainamarginaalit. Painavan velkataakan vuoksi tulos on hyvin herkkä korkotason vaihteluille! Suunnitelmavuosien vuosikatteet ovat positiivisia. Rahoituslaskelma Investointitaso pidetään suunnitelmavuosina vuoden tasolla. Investointitahti hiljenee huomattavasti vuosista 2012 2014, jolloin investoinnit olivat noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Sivujen 67 73 investointiohjelmassa on otettu huomioon investoinnit aina vuoteen 2019 asti. Vuosina 2017 velkataakan arvioidaan kasvavan 7,1 miljoonalla eurolla niin että velkataakka 31.12.2017 on 74,1 miljoonaa euroa eli noin 3 742 euroa asukasta kohti. Talouden tasapainottaminen Kuntalain mukainen kunnan talouden alijäämän kattamisvelvoite täyttyy vuoden 2013 tilinpäätöksessä. Kertynyt ylijäämä vähenee 2,7 miljoonaan euroon vuonna 2014. Vuosina 2017 sen arvioidaan vähenevän niin, että kertynyt ylijäämä on vuoden 2017 lopussa 0,8 miljoonaa euroa. Vuosien ja 2016 tilinpäätöksiin arvioidaan sisältyvän kertynyttä alijäämää, joka katetaan vuoden 2017 tuloksella. Kuntalain määräykset täyttyvät suunnittelukaudella. 7
Mustasaaren kunta n rakenne ja sitovuustasot sekä soveltamisohjeet n käsittelyä, hyväksymistä, sitovuutta, sisältöä ja rakennetta sekä sen periaatteita koskevat säännökset on koottu kuntalain 65. :ään. Pykälässä säädetään myös vuotta pidemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Kunnan hallintosäännön 104. :ssä määrätään talousarvion käsittelystä Mustasaaren kunnassa. ssa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Näitä talousarvion osia kutsutaan Mustasaaressa käyttötalousarvioksi, tuloslaskelmaksi, investointitalousarvioksi ja rahoituslaskelmaksi. Kunnanvaltuusto päätti 11.6.2012 37, että kunta siirtyy uuteen lautakuntarakenteeseen vuoden 2013 alusta. Kunnanvaltuusto hyväksyi päätöksellään 12.11.2012 64 käyttötalousarvion jakamisen tehtäväalueisiin sekä kustakin tehtäväalueesta vastaavan ja tilivelvollisen toimielimen. Samassa päätöksessä valittiin myös kunkin toimielimen tilivelvollinen viranhaltija. Kunnanvaltuusto hyväksyi 8.12.2014 87 joitakin muutoksia talousarvioasetelmaan, jotka huomioidaan vuoden talousarviossa. on valtuustoon nähden toimielimiä sitova seuraavasti: Käyttötalousarviossa nettomääräinen, sisäiset tilitapahtumat sisältävä toimintakate on kunnan toimielimiä sitova valtuuston 11.6.2012 37 hyväksymän lautakuntarakenteen mukaisesti. Kunnanhallitukselle myönnetään oikeus muuttaa lautakunnan ehdotuksesta määrärahojen käyttötarkoitusta lautakunnan tehtäväalueiden välillä. Tällöin on otettava huomioon ne tavoitteet ja mahdolliset rajoitteet, jotka valtuusto on vahvistanut määrärahan hyväksymisen yhteydessä. Hoivalautakunta ja Länsirannikon valvontalautakunta voivat nämä rajoitteet huomioiden järjestellä määrärahoja uudelleen tehtäväalueidensa välillä. Määrärahojen käyttötarkoituksen muutoksiin lautakuntien välillä tai lautakunnan kokonaismäärärahan ylittämiseen vaaditaan valtuuston hyväksyntä. Tuloslaskelmassa kunnanhallitus vastaa valtuustolle siitä, että vuosikate yltää talousarviossa määritellylle tasolle. Investointitalousarviossa määrärahat on budjetoitu hankkeelle tai hankeryhmälle valtuuston 9.12.2013 135 vahvistamien raja-arvojen mukaisesti. Samalla on huomioitu mahdolliset rajoitteet, jotka valtuusto on talousarvion hyväksymisen yhteydessä vahvistanut. Investointitalousarvio on laadittu toimielimiä sitovaksi. Rahoituslaskelmassa kunnanhallitus vastaa valtuustolle siitä, ettei lainakannan muutoksia ylitetä. Jokainen kunnan toimielin valitsee vastaavan viranhaltijan (talousarviovastaavan) kullekin tehtäväalueelle ja investointimäärärahalle. vastaavat ilmoitetaan käyttötalousarviossa, mutta toimielin voi vuoden aikana valita uusia talousarviovastaavia. vastaavan on seurattava tehtäväalueen toiminnan ja talouden kehitystä ja tiedotettava kehityksestä toimielimelle ja tilivelvolliselle viranhaltijalle. Jokainen kunnan toimielin jakaa tehtäväalueet tarvittaessa tulosyksiköihin/kustannuspaikkoihin. Nämä osamäärärahat ovat toimielintä sitovia sen vahvistamiin tavoitteisiin ja mahdollisiin rajoitteisiin nähden. Asianomainen viranomainen voi myös vastaavasti tarvittaessa jakaa määrärahat alemmalle tasolle. Lautakuntien on tammikuun kuluessa laadittava tehtäväalueilleen käyttösuunnitelmat valtuuston vuoden talousarvioon hyväksymien toimintakatteiden ja samassa yhteydessä hyväksymien sitovien tavoitteiden puitteissa. Kunnanvaltuusto käsittelee rakennetyöryhmien toimenpide-ehdotukset mahdollisimman pian vuodenvaihteen 2014/ jälkeen. Kukin lautakunta voi käyttösuunnitelmissaan järjestellä määrärahoja uudelleen tehtäväalueidensa kesken lautakunnan toimintakatteen puitteissa. Käyttösuunnitelmat toimitetaan kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus seuraa talousarvion toteutumista neljännesvuosiraportein, ja lautakuntien on ilmoitettava heti kunnanhallitukselle, jos vuoden mittaan tapahtuu sellaista, mikä voi johtaa talousarvion ylittämiseen. Palkkaamiskieltoa jatketaan myös vuonna. Toistaiseksi voimassa olevia palvelussuhteita ei saa hyväksyä ilman kunnanhallituksen lupaa. Toimialojen tulee laatia suunnitelma tulevien eläköitymisten toteuttamiseksi ( 2019), niin ettei kaikkien eläkkeelle jäävien tilalle palkata uusia työntekijöitä. Suunnitelmat on laadittava huhtikuun loppuun mennessä. Investointihankkeiden aloittamista edeltävää lupamenettelyä jatketaan vuonna. Kaikille investointihankkeille, joiden arvioitu hankekustannus on yli 250 000 euroa, on saatava aloituslupa kunnanhallitukselta. Kunkin lautakunnan on vuoden aikana kehitettävä toimintaansa ja tarkistettava investointitarvettaan rakennetyöryhmien ehdotusten mukaisesti, jotta talous saadaan tasapainoon. Lautakuntien on toisin sanoen tunnistettava, millä toimenpiteillä toimintakatetta saadaan pienemmäksi. Lautakuntien on myös tutkittava, miten toimintaa voidaan tehostaa lautakuntien välisellä yhteistyöllä. Lautakuntien työn tulokset tulee ottaa huomioon vuoden aikana ja talousarvion 2016 työstämisessä. Lautakuntien on huomioitava, että tulevina vuosina ei ole resursseja mihinkään uuteen toimintaan, minkä vuoksi mahdollisiin esityksiin uudesta toiminnasta täytyy sisältyä myös selvitys siitä, miten uusi toiminta aiotaan rahoittaa olemassa olevien kehysten puitteissa. Investointitarpeet on tutkittava ja nykyisten rakennusten ja infrastruktuurin tehokkaampaan käyttöön on pyrittävä löytämään ratkaisuja. Kehittämisjaosto koordinoi rakennetyöryhmien raporttien pohjalta suurimmat investointihankkeet. Tavoitteena on vähentää uusinvestointeja ja lisätä nykyisten rakennusten käyttöä. Kunnanhallitus seuraa jatkuvasti suunnittelutyön etenemistä lautakunnissa ja kehittämisjaostossa. 8
Mustasaaren kunta Mustasaaren kunta Vuosien 2014 2017 veroennusteet Kirjattu vero vuosina 2006 2014 (Mustasaari) Kv:n päätös 8.12.2014 Tuloveroprosentti: 18,75 % 18,75 % 18,75 % 19,25 % 19,25 % 19,75 % 19,75 % 19,75 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % 20,75 % Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös ENNUSTE ENNUSTE ENNUSTE Miljonaa euroa 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2016 2017 Kunnallisvero 42,29 45,72 50,66 54,24 54,96 58,51 61,72 64,84 68,38 70,70 72,95 75,50 Yhteisövero 1,49 1,96 2,48 1,91 2,21 2,78 1,94 2,07 2,42 2,45 2,20 2,35 Kiinteistövero 1,68 1,79 1,89 2,05 3,02 3,12 3,47 3,45 3,87 4,75 4,90 5,05 YHTEENSÄ: 45,46 49,47 55,04 58,20 60,18 64,42 67,14 70,35 74,67 77,90 80,05 82,90 Edellä oleva kehitys prosentteina Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös Tilinpäätös ENNUSTE ENNUSTE ENNUSTE edellisvuosiin verrattuna 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2016 2017 Kunnallisvero* 7,0 8,1 10,8 7,1 1,3 6,5 5,5 5,0 5,5 3,4 3,2 3,5 Kuntaliiton mukaan: 6,2 6,4 8,0 2,4 2,1 2,9 3,8 6,7 1,2 1,8 3,1 3,5 Yhteisövero 0,4 31,9 26,7-23,1 15,6 26,1-30,1 6,3 17,2 1,2-10,2 6,8 Kuntaliiton mukaan: 7,5 18,0 4,1-21,9 17,5 18,6-27,3 8,2 11,3 0,7-10,9 6,1 Kiinteistövero** 1,6 6,3 5,7 8,5 47,2 3,5 11,2-0,8 12,3 22,8 3,2 3,1 YHTEENSÄ: 6,6 8,8 11,3 5,8 3,4 7,0 4,2 4,8 6,1 4,3 2,8 3,6 Kuntaliiton mukaan: Kuntaliiton koko maata koskeva ennuste 2014 2018 on päivätty 27.11.2014. Tiedot 2006 2013 ovat lopullisia. Koko maan ennustetta 2014 2018 ei pidä soveltaa yksittäiseen kuntaan! * * HUOMAA, että vuosina 2009 ja 2011 noin 2,7 prosenttiyksikköä kasvusta ja vuonna 2014 noin 5,1 prosenttiyksikköä kasvusta johtuu tuloveroprosentin korottamisesta ** kiinteistöveroa korotettiin vuoden 2010 alusta ja sitä ehdotetaan korotettavaksi vuoden alusta 9
Mustasaaren kunta TULOSLASKELMA Tilinpäätös 2013 2014 Vertailu talousarvioon 2014, % Vertailu tilinpäätökseen 2013, % Toimintatuotot: Myyntituotot 31 508 239 31 692 640 34 104 422 107,6 % 108,2 % Maksutuotot 7 675 492 6 078 783 6 164 317 101,4 % 80,3 % Tuet ja avustukset 549 440 591 630 672 100 113,6 % 122,3 % Muut toimintatuotot 11 547 332 12 468 924 12 266 140 98,4 % 106,2 % Toimintatuotot yhteensä: 51 280 503 50 831 977 53 206 979 104,7 % 103,8 % Valmistus omaan käyttöön 270 464 250 700 170 700 68,1 % 63,1 % Toimintakulut: Henkilöstökulut -59 772 730-61 142 440-63 006 280 103,0 % 105,4 % Palvelujen ostot -64 219 079-64 610 168-66 811 237 103,4 % 104,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 003 981-8 268 718-8 430 215 102,0 % 105,3 % Avustukset -4 794 301-4 859 410-5 289 177 108,8 % 110,3 % Muut toimintakulut -8 799 004-9 636 420-10 205 647 105,9 % 116,0 % Kunnanvaltuusto 8.12.2014 Kunnahallituksen muut muutokset 811 117 + Hoivaltk ja kuntayht. - 800 942 + 0 % + 0 % Toimintakulut yhteensä: -145 589 095-148 517 156-152 931 439 103,0 % 105,0 % SUUNN. 2016 SUUNN. 2017 TOIMINTAKATE -94 038 128-97 434 479-99 553 760 102,2 % 105,9 % -99 553 760-99 553 760 Verotulot 70 347 553 75 300 000 77 900 000 103,5 % 110,7 % 80 050 000 82 900 000 Valtionosuudet 28 237 095 28 056 000 26 700 000 95,2 % 94,6 % 26 700 000 26 700 000 Verot ja valtionosuudet yhteensä: 98 584 648 103 356 000 104 600 000 101,2 % 106,1 % 106 750 000 109 600 000 Rahoitustuotot 325 717 230 000 230 000 100,0 % 70,6 % Rahoituskulut -683 862-780 000-880 000 112,8 % 128,7 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä: -358 145-550 000-650 000 118,2 % 181,5 % -750 000-850 000 VUOSIKATE 4 188 375 5 371 521 4 396 240 81,8 % 105,0 % 6 446 240 9 196 240 Poistot -6 444 709-7 000 000-7 200 000 102,9 % 111,7 % -7 300 000-7 400 000 TILIKAUDEN TULOS -2 256 334-1 628 479-2 803 760 172,2 % 124,3 % -853 760 1 796 240 KERTYNYT YLIJÄÄMÄ 31.12. 4 337 771 2 709 292-94 468-3,5 % -2,2 % -948 228 848 012 10
Mustasaaren kunta Tilinpäätökset 2008 2013 ja talousarvio 2014 ja sekä suunnitelmat 2016 2017 Mustasaaren kunta - rahoituslaskelma Sis. TA-muutokset Kunnanvaltuuston päätös 8.12.2014 1 000 euroa Tilinp. Tilinp. Tilinp. Tilinp. Tilinp. Tilinp. Suunn. Suunn. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2016 2017 (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) (1 000 ) Toiminnan rahavirta: 4 726 5 676 4 906 3 620 1 905 2 701 3 714 3 780 5 796 8 496 Vuosikate 4 873 5 929 5 419 4 098 2 294 4 188 5 372 4 396 6 446 9 196 Satunnaiset erät 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -147-252 -512-478 -389-1 487-1 657-616 -650-700 Investointien rahavirta: -7 694-7 953-10 517-8 302-19 374-18 918-17 234-8 783-7 551-9 208 Investointimenot -8 186-8 326-11 138-10 799-20 174-20 534-19 703-9 633-8 251-10 758 Rahoitusosuudet investointimenoihin 233 109 76 1 977 258 79 0 200 0 800 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 259 265 545 520 542 1 538 2 469 650 700 750 Toiminnan ja investointien rahavirta (A): -2 968-2 277-5 611-4 682-17 469-16 216-13 520-5 003-1 755-712 Antolainauksen muutokset: 139-21 161 88 142 112 101 101 101 101 Antolainasaamisten lisäykset 0-160 0-50 0-30 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 139 139 161 138 142 142 101 101 101 101 Lainakannan muutokset (netto), sitovuustaso: 2 403 1 640 11 640 5 290 10 390 12 390 11 990 5 700 1 200 200 asukasta kohti: 133 89 625 280 546 647 621 293 61 10 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 16 000 10 000 0 15 000 21 500 0 7 000 5 500 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -697-1 960-1 960-1 610-1 610-3 610-13 510-5 500-5 500-5 500 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 100 3 600-2 400-3 100 12 000 1 000 4 000 11 200-300 200 Liittymismaksut: 485 299 676 649 742 497 535 485 665 665 Vaasan radan sähköistys: -169-2 248-2 184 4 600 Muut maksuvalmiuden muutokset: 77 413 1 053 149 756-674 100 100 100 100 Rahoituksen rahavirta (B): 3 104 2 330 11 282 3 992 16 629 12 324 12 726 6 386 2 066 1 066 Rahavarojen muutos (A + B): 136 53 5 671-690 -840-3 892-794 1 383 311 354 Velkataakka kunakin vuonna 31.12. (1 000 euroa): 13 662 15 302 26 941 32 231 42 621 55 010 67 000 72 700 73 900 74 100 Velkataakka asukasta kohti kunakin vuonna 31.12.: 754 834 1 446 1 708 2 242 2 872 3 470 3 738 3 766 3 742 9.12.2014 RE 11
Mustasaaren kunta euroa/asukas 3 800 3 700 3 600 3 500 3 400 3 300 3 200 3 100 3 000 2 900 2 800 2 700 2 600 2 500 2 400 2 300 2 200 2 100 2 000 1 900 1 800 1 700 1 600 1 500 1 400 1 300 1 200 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2016 2017-100 -200-300 Kertynyt ylijäämä ja velkataakka (euroa/asukas), vuosina 1996 2013 tilinpäätöksen mukaan ja vuosina 2014 2017 talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan, kunnanvaltuuston päätös 8.12.2014. MUSTASAARI Vuosi Velkataakan keskiarvo koko maassa 2013 Kertyneen ylijäämän keskiarvo koko maassa 2013 Kertynyt ylijäämä Velkataakka 12
Mustasaaren kunta Tilinpäätös 2013 MUSTASAAREN KUNTA Toimintakate lautakunnittain/tehtäväalueittain 2014 TALOUSARVIO Muutos 14/15 % Muutos 15-14 euroa Muutos 13/15 % -503 Keskusvaalilautakunta/Vaalit -18 200-17 200-5,5 1 000 3 322,5-28 173 Tarkastuslautakunta/Tilintarkastus -35 000-35 000 0,0 0 24,2-4 455 478 Kunnanhallitus/Keskushallinto -4 295 129-4 365 000 1,6-69 871-2,0 Kh:n muut muutokset 100 917-35 342 117 Sivistyslautakunta -35 373 570-35 804 000 1,2-430 430 1,3-486 191 Hallinto -541 700-562 170-19 852 439 Perusopetus -20 115 230-20 461 040-1 576 011 Korsholms gymnasium -1 462 140-1 531 550 lautakuntien ehdotusten mukaan -12 015 128 Lasten päivähoito -11 854 400-11 968 610 ilman kv:n muita muutoksia -925 196 Kirjastotoiminta -927 400-937 180-487 154 Mustasaaren musiikkiopisto -472 700-493 450 Kh:n muut muutokset 150 000-1 667 293 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta -1 740 000-1 693 700-2,7 46 300 1,6-566 673 Vapaa-aika- ja kulttuuritoiminta -636 000-636 700 0,1-700 12,4-282 765 Avustukset liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimintaan -298 200-276 000-7,4 22 200-2,4-817 855 Mustasaaren aikuisopisto -805 800-781 000-3,1 24 800-4,5-15 957 944 Sosiaalilautakunta -17 270 080-17 852 860 3,4-582 780 11,9-353 232 Hallinto -397 740-402 590 lautakuntien ehdotusten mukaan -9 013 362 Vanhustenhuolto ja kotipalvelu -10 121 290-10 967 560 ilman kv:n muita muutoksia -6 591 350 Perhe- ja yksilöhuolto -6 751 050-6 782 710 Kh:n muut muutokset 300 000 293 339 Hoivalautakunta 515 000 590 000 14,6 75 000 101,1 17 361 200 Hallinto 18 346 048 19 462 866 lautakuntien ehdotusten mukaan ilman -17 067 861 Kansanterveystyö -17 831 048-18 872 866 kv:n muita muutoksia 2 086 777 Yhdyskuntarakentamisen lautakunta 2 263 500 2 758 000 21,8 494 500 32,2-351 221 Hallinto -388 260-457 220 1 364 963 Vesihuoltolaitos 1 575 680 1 724 730-1 008 643 Tekniset palvelut -1 098 790-1 119 970-625 781 Liikenneväylät -638 390-709 710 3 351 737 Kiinteistöosasto 3 634 700 3 835 780 142 057 Siivous- ja ruokapalvelut -7 680 11 370-786 336 Kaavoitus -813 760-787 180 Kh:n muut muutokset 260 200 lautakuntien ehdotusten mukaan ilman kv:n muita muutoksia -71 131 Rakennuslautakunta/Rakennusvalvonta -88 000-85 000-3,4 3 000 19,5 6 267 Länsirannikon valvontalautakunta 7 000 1 000-85,7-6 000-84,0 6 267 Ympäristöterveydenhuolto 7 000 1 000-85,7-6 000-84,0 0 Ympäristönsuojelu -0 0 0,0-23 742 765 Kh/Erikoissairaanhoito -24 100 000-24 350 000 1,0-250 000 2,6-13 766 484 Kh/Kunnan osuus perusterveydenhuollosta -14 350 000-14 500 000 1,0-150 000 5,3-460 688 Kh/Työllistäminen -360 000-750 000 108,3-390 000 62,8-2 951 441 Kh/Muut kuntayhtymät ja yhteistoiminta-alueet -3 123 000-3 100 000-0,7 23 000 5,0 3 708 219 Kh/Kiinteistötulot 2 153 000 1 250 000-41,9-903 000-66,3-1 688 713 Kh/Varhe- ja eläkemenoperusteiset maksut (KuEL) -1 620 000-1 600 000-1,2 20 000-5,3-94 038 128 Toimintakate: -97 434 479-99 553 760 2,2-2 119 281 5,9 Kunnanvaltuuston muut muutokset 811 117 Kunnanvaltuuston muutos kunnan osuuteen perusterveydenhuollosta 812 692 Kunnanvaltuuston muutos muihin kuntayhtymiin -11 750 Kunnanvaltuuston muutokset yhteensä 1 612 059 9.12.2014 RE 13
Mustasaaren kunta Mustasaaren kunnan ohjausasiakirja 2016 Ohjausasiakirja on kokoava asiakirja, jonka tarkoituksena on selventää kunnan prioriteetteja. Siinä nivotaan yhteen kunnan olemassa olevat strategiat ja niiden toimintasuunnitelmat sekä yleiset tavoitteet. Ohjausasiakirjassa nostetaan esiin lähivuosien keskeisimmät toimenpiteet. Toiminnassa on tarkoitus noudattaa strategisen yleiskaavan ja asiakirjan Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit linjauksia. Painopiste on laajoissa, pitkäjänteisissä kokonaisuuksissa, jotka edellyttävät koordinoitua toimintaa yli toimialarajojen. Ohjausasiakirja kytkee poliittiset prioriteetit talousarviopäätökseen, mikä korostaa päättäjien roolia talousarvioprosessissa ja antaa viranhaltijoille selkeät suuntaviivat. Ohjausasiakirja käsitellään kunnanvaltuustossa. kirjaan liitettävä ohjausasiakirja ohjaa talousarviotyötä yhdessä taloussuunnitelman ja yksityiskohtaisempien talousarvio-ohjeiden kanssa. Mustasaaren kuntaan vaikuttavat valtakunnalliset tavoitteet ja trendit Palveluilta halutaan jatkuvasti entistä parempaa saatavuutta ja laatua. Väestönkasvu ja ikärakenteen muutokset luovat tarvetta sekä ruotsin- että suomenkielisten palvelujen kehittämiselle. Samaan aikaan kuntatalous pysyy kireänä ja kunnan on sopeutettava toimintaansa siihen, että valtion rahoitus kuntapalveluihin pienenee. Investointitarve jatkuu suurena, vaikkakin hieman maltillisempana kuin edeltävinä vuosina. Tämä lisää velkaantumista, poistoja ja käyttömenoja. Kunnan on pyrittävä kestävään kustannus- ja investointitalouteen. Valtio pyrkii tahollaan samaan, mikä puolestaan heijastuu negatiivisesti kuntaan. Tavoitteena on toimenpiteiden avulla vuosina 2016 tasapainottaa toiminnan talous niin, että rahoitus kattaa menot ja kertynyt ylijäämä pysyy positiivisena ja kasvaa. Investointitasoa sopeutetaan vuosina 2016 niin, että investoinnit voidaan kattaa vuosikatteella ja velkataakka ei kasva enää vuodesta 2016. Taloudellisen liikkumavaran vähetessäkin ovat riittävä henkilökunta ja työssä viihtyminen avainasemassa, jotta kunta voi tarjota jatkossakin lakisääteiset palvelut, joihin väestöllä on oikeus. Valtakunnallisiin trendeihin kuuluu tahto yhtenäistää yhdyskuntarakennetta sekä pyrkimys päästöjen vähentämiseen ja ekotehokkaisiin ratkaisuihin kunnan ilmasto- ja energiastrategian mukaisesti. Heikkenevä vaihtotase kasvattaa vientivetoisen elinkeinotoiminnan poliittista kysyntää. Tämä suosii Pohjanmaan, Vaasan seudun ja Mustasaaren hyvinvoivia vientielinkeinoja. Uusi toimintaympäristö edellyttää päämäärähakuista politiikkaa, joka perustuu elinkeinoelämän, koulutuksen ja viranomaisten keskinäiseen yhteistyöhön. Vaasan seudun ja Mustasaaren kunnan uhkakuviin kuuluu logistinen eristäytyminen, koulutustarjonnan supistuminen, yhteistyöilmapiirin huonontuminen, energiaklusterin heikentyminen ja uusi muuttoaalto isompiin kaupunkeihin. Koulutuspaikkojen laaja-alainen tarjonta, kasvava väestö ja kansainväliset kontaktit yhdessä kasvavan viennin kanssa antavat nykyisin verrattain vankan pohjan julkisten palvelujen kehittämiselle sitä mukaa kuin kunta kehittyy. Keskeiset toimenpiteet vuosina ja 2016 Yhdyskuntasuunnittelu asuminen, elinkeinoelämä, virkistys, liikenne Mustasaaren kunta odottaa väestönkasvun jatkuvan koko kunnan alueella. Kunnan asukasluku oli 19 153 asukasta 31.12.2013. Väestönkasvu voi olla 1 1,5 prosenttia vuodessa, jos kunta pystyy tarjoamaan monipuolisia ja kiinnostavia asuntotontteja. Yhdyskuntasuunnittelun keskeisen perustan muodostavat strateginen yleiskaava ja asiakirja Mustasaari 2040 kehitys ja hyvinvointitrendit. Hyvinvoinnille on keskeistä, että asukkaille on elämän kaikissa vaiheissa tarjolla sopivia asumismuotoja viihtyisässä ja turvallisessa ympäristössä. Ikääntyneiden 65 84-vuotiaiden osuus väestöstä on kasvussa koko kunnan alueella, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia asumisen huolettomuudelle. Mustasaaren kunta luo kaavanmuutoksilla edellytyksiä kerrostalorakentamiselle kunnanosakeskuksiin ja ottaa kaikessa kaavatyössään huomioon erilaisten asumismuotojen tarpeen. Sepänkylän uuden osayleiskaavan työstämistä jatketaan ideakilpailun tulosten pohjalta. Tölbyn Vikbyn ja Helsingbyn Tuovilan alueiden kokonaistarkastelut toteutetaan uusilla osayleiskaavoilla. Myös Koivulahdessa, Sulvalla ja Pohjois-Mustasaaressa kaavoitusta on tarpeen tarkastella a kokonaisperspektiivistä. Mustasaaren strategian mukaan kunta tarjoaa laadukkaita ja helposti saatavilla olevia palveluja maan viihtyisimpiin kuuluvissa asuinympäristöissä. Mustasaaren kunta pyrkii tasapainoiseen ja positiiviseen väestönkehitykseen kaikilla osaalueilla. Kunnan toiminta perustuu kestävään talouteen. Mustasaari on johtava pohjalainen maaseutukunta ja alueellisen kehityksen liikkeelle paneva voima. Kataisen I hallituksen ohjelmassa vahvistetaan, että hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kunta on asettanut kolme työryhmää käymään läpi kunnan palvelutuotantoa. Vanhustenhuoltoa, sivistystoimintaa ja terveydenhuoltoa tarkastelevat työryhmät esittävät toimenpiteitä, joilla toiminta voitaisiin järjestää tulevaisuudessa kustannustehokkaasti. Ryhmien työtä koordinoidaan, jotta toimialojen välillä sekä kiinteistöjen käytössä saavutetaan synergiaetuja. 14
Mustasaaren kunta Asumisen ja elinkeinopolitiikan tavoitteisiin vastatakseen kunta toteuttaa maakauppoja, jotka mahdollistavat kunnan välttämättömät investoinnit ja uudet asuinalueet. Kunta kehittää kaikkia teollisuusalueitaan. Erityistä huomiota kiinnitetään kuitenkin seuraaviin uusiin alueisiin: logistiikkakeskus, Lintuvuoren uudet alueet ja Vikby II. Edellytyksiä yrityshotellin perustamiseen selvitetään. Yleisten teiden ja kevyen liikenteen väylien kiireellisyyslistoilla huomioidaan liikenneturvallisuuden parantamisen ja yhtenäisten liikennekokonaisuuksien tarve. Sepänkylän osayleiskaavassa huomioidaan yhtenäisten virkistysreittien tarve. Kunta toteuttaa kuituverkon kunnan kiinteistöihin Mustasaaren kunnan avoin kuituverkko -hankkeen mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä. Palvelut Kunta suunnittelee kuntapalveluja väestömäärän kasvun ja demografian muutosten mukaisesti. Kunta seuraa jatkuvasti sähköisen hyvinvointikertomuksen tunnuslukujen kehittymistä ja perustaa ohjelmatyönsä päivitettyihin väestöennusteisiin. Strategisessa yleiskaavassa on määritelty kunnan keskeiset kasvualueet, ja kiinteitä palveluja laajennetaan lähinnä näillä alueilla. Kaupallisten palvelujen edellytyksiä vahvistetaan aluekohtaisella kokonaissuunnittelulla. Kunta kehittää palveluja käyttäjän näkökulmasta ja soveltaa tarvittaessa uusia konsepteja hyvän kustannustehokkuuden ja käyttäjätyytyväisyyden saavuttamiseksi. Verkkopohjaiset ratkaisut kehittyvät yhä käyttäjäystävällisemmiksi, ja ne tarjoavat yhä enemmän palveluja, jotka ovat saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Henkilöstöpolitiikassa keskitytään terveellisiin työpaikkoihin, rekrytointiin ja osaamisen kehittämiseen. Kaupunkiseutu Kuntauudistuksessa kiinnitetään huomiota elinvoimaisiin kaupunkiseutuihin. Mustasaaren kunta toimii aktiivisesti parantaakseen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä kuntarajat ylittävien palvelujen tuotantoa ja käyttöä. Kunta toimii asiakirjan Vaasanseudun alueelliset kehityslinjat 2011 2014 päivittämiseksi sen jälkeen kun Vaasan seudun rakennemalli on hyväksytty. Mustasaaren kunta on yhdessä Vaasan kaupunkiseudun kanssa mukana valtion innovaatiokeskittymäohjelmassa ja osallistuu seudulle laadittuun kasvusopimukseen. Mustasaaren kunta tekee työtä sen hyväksi, että uusi organisaatio Vaasan seudun Matkailu Oy saa hyvän alun toiminnalleen. Tavoitteena on, että Merenkurkun maailmanperintö saa laajempaa valtakunnallista tunnustusta ja että Matkailun edistämiskeskus markkinoi maailmanperintöaluetta kansainvälisesti. Mustasaaren kunta toimii seudullisen strategian laatimiseksi Vaasan seudun liikuntapaikkojen käytölle, kehittämiselle ja laajentamiselle. Mustasaari nostaa kuntauudistuksen yhteydessä esiin kysymyksen koko Pohjanmaalle yhteisistä, kuntarajat ylittävistä keskeisistä rakenteista (esim. erikoissairaanhoito, pelastuslaitos, toisen asteen koulutus ja elinkeinoelämän kehittämisedellytykset). Toiminnan muu kehittäminen Kunta edistää seudun joukkoliikenteen yhteensovittamista ja kohdistaa tarkoitukseen varoja. Kunta noudattaa kaikissa suurissa tuulivoimahankkeissa periaatetta, jonka mukaan paikallisomistus on mahdollistettava ja tuulivoimayhtiöiden on maanomistajille maksamissaan korvauksissa noudatettava oikeudenmukaisuutta. Mustasaaren kunta valvoo aktiivisesti kunnan etuja uusiutuvia energiamuotoja koskevassa vaihemaakuntakaavassa. Mustasaaren kunta toteuttaa vesihuollon kehittämissuunnitelmaa. Maailmanperintöaluetta kehitetään kokonaisuutena, johon kuuluu laadukkaita käyntikohteita Svedjehamnissa sekä Merten talo Raippaluodon sillan kupeessa. Kunta edistää Maailmanperintötien toteuttamista Björkön ja Vistanin välille. Vuoden aikana ryhdytään toimenpiteisiin, jotta kunta voi vastaanottaa 20 pakolaista vuonna 2016. Kunta ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin turvatakseen perustavat palvelutoiminnot kriisitilanteissa kunnan valmiussuunnitelman ja eri keskusten kriisinhallintasuunnitelmien mukaisesti. Seuranta Kunta laatii tilinpäätöksen yhteydessä selonteon talousarvioon kirjattujen tavoitteiden ja ohjausasiakirjan tavoitteiden toteutumisesta. Kunnanvaltuustolle esitellään vuosittain syyskuussa väliraportti kuluvan vuoden kirjallisten tavoitteiden toteutumisesta. Ohjausasiakirja sekä jokaisen lautakunnan kohdalla mainitut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat avainasemassa seurannan ja sisäisen valvonnan toteuttamisessa. 15
Mustasaaren kunta Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: KESKUSVAALILAUTAKUNTA Kansliapäällikkö Solveig Söderback Vaalit Kansliapäällikkö Solveig Söderback Sitovat tavoitteet vuodeksi Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Vastaa vuoden eduskuntavaalien toimittamisesta. Kunta tarjoaa äänestäjille riittävästi vaihtoehtoja käyttää äänioikeuttaan. Vaalien teknisten järjestelyjen parantamista jatketaan. Toimiala Vaalilautakunnille ja vaalitoimitsijoille annetaan selkeää informaatiota. Kunnan jakaminen äänestysalueisiin. Ennakkoäänestys. Osallistutaan sähköisen vaaliluettelon käytön kokeiluun. Kunnan vaalitulos on selvillä viimeistään klo 22. Äänestyspaikkojen määrä säilyy ennallaan. Vaalisalaisuus turvataan pienillä äänestysalueilla yhdistämällä äänet vaalilain mukaisesti. Ennakkoäänestys järjestetään ainakin virastotalossa ja kirjastoautossa sekä laitos- ja kotiäänestyksenä. Sähköistä vaaliluetteloa käytetään 7 äänestysalueella. Keskusvaalilautakunta vastaa vaalilain nojalla kunnan keskusvaalilautakunnalle kuuluvista tehtävistä kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa sekä europarlamenttivaaleissa ja mahdollisissa kansanäänestyksissä. Muutokset toiminnassa vuonna Eduskuntavaalit toimitetaan 19.4.. Muutokset toiminnassa vuosina 2016 2017 Kunnallisvaalit toimitetaan lokakuussa 2016. Vuonna 2017 ei toimiteta yleisiä vaaleja. Kuntauudistukseen liittyen on esitetty kunnallisvaalien ajankohdan siirtämistä huhtikuulle. Jos ehdotus hyväksytään, seuraavat kunnallisvaalit siirtyvät vuoden 2017 huhtikuuhun. Kunnan luottamushenkilöiden toimikautta jatketaan 31.5.2017 saakka. Toimintatilasto Tilinpäätös 2013 2014 ei yleisiä vaaleja eur.parl.vaalit eduskuntavaalit äänestysalueita 23 23 23 äänioikeutettuja, yhteensä 15 816 15 800 joista Suomessa asuvia 14 411 14 400 ennakkoäänestysprosentti 9,9 20 äänestysprosentti, yhteensä 50,1 73 joista Suomessa asuvia 54,7 79 Henkilöstö Tulosalueella ei ole omaa henkilökuntaa. KESKUSVAALILAUTAKUNTA Tilinpäätös 2013 2014-15 verrattuna talousarvioon -14 Toimintatuotot: Myyntituotot 660 27 000 28 000 103,7 % Toimintatuotot yhteensä: 660 27 000 28 000 103,7 % Toimintakulut: Henkilöstökulut -936-30 600-30 600 100,0 % Palvelujen ostot -227-8 300-8 300 100,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0-4 300-4 300 100,0 % Muut toimintakulut 0-2 000-2 000 100,0 % Toimintakulut yhteensä: -1 163-45 200-45 200 100,0 % TOIMINTAKATE -503-18 200-17 200 94,5 % Sisäiset vuokrat -2 000 16 Muut sisäiset palvelut -800
Mustasaaren kunta Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Leif Bengs Tilintarkastus Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Leif Bengs Toimiala Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet toimintavuoden aikana. Lautakunta arvioi kunnan toimintaa ja taloutta laatimansa arviointisuunnitelman mukaisesti. Lautakunta esittää tarkastuskertomuksen perusteella valtuustolle, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myöntää vastuuvapaus. TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilinpäätös 2013 2014-15 verrattuna talousarvioon -14 Toimintakulut: Henkilöstökulut -7 809-6 700-6 700 100,0 % Palvelujen ostot -20 003-27 800-27 800 100,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -360-500 -500 100,0 % Toimintakulut yhteensä: -28 173-35 000-35 000 100,0 % TOIMINTAKATE -28 173-35 000-35 000 100,0 % Muut sisäiset palvelut -700 17
Mustasaaren kunta KUNNANHALLITUS Sitovat tavoitteet vuodeksi Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Mustasaari tarjoaa laadukkaita ja helposti saatavilla olevia palveluja. Kehitetään vaihtoehtoisia tapoja tuottaa kunnan palveluja. Kehitetään kunnan tiedottamista ja kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon. Mustasaaren strategia päivitetään. Kehittämisjaosto esittelee vaihtoehtoisia tapoja tuottaa kunnan palveluja. Kunnan uudet verkkosivut www.mustasaari.fi avataan keväällä. Luottamushenkilöitä varten avataan ekstranet-palvelu. Päivitetty Mustasaaren strategia hyväksytään valtuustossa. Mustasaarella on kestävä talous. Vuosikate. Positiivinen vuosikate varsinaisessa talousarviossa. Mustasaaressa on tasapainoinen väestönkasvu. Mustasaarella on aktiivinen ja innovatiivinen elinkeinopolitiikka. Investointihankkeiden yhteensovittaminen. Palvelurakennetta tarkistetaan. Vuotuinen väestönkasvu. Sepänkylän asemakaava luo edellytykset kehittää kuntakeskuksen liike- ja elinkeinoelämää. Kehitetään Vikby 2 -aluetta. Lintuvuoren yrityskeskuksen asemakaavan laajennus luo edellytykset elinkeinoelämän jatkuvaan kehittämiseen. Kehittämisjaosto tekee esityksiä uusien investointihankkeiden yhteensovittamiseksi peruspalveluissa ja yli toimialarajojen. Rakennetyöryhmien (3 työryhmää) tulokset huomioidaan toiminnassa vuoden alusta lähtien. Asukasluku 19 450. Positiivinen väestönkasvu kaikissa kunnanosissa. Suunnitellaan yrityshotellia. Suunnitellaan hybridikorttelia. Kehittämisjaosto suunnittelee aluetta. Hyväksyttyä asemakaavaa toteutetaan vaiheittain vuodesta alkaen. KESKUSHALLINTO Tilinpäätös 2013 2014-15 verrattuna talousarvioon -14 Toimintatuotot: Myyntituotot 56 058 20 000 30 000 150,0 % Maksutuotot 0 1 700 0 0,0 % Tuet ja avustukset 19 912 33 000 0 0,0 % Muut toimintatuotot 607 897 510 000 576 338 113,0 % Toimintatuotot yhteensä: 683 868 564 700 606 338 107,4 % Toimintakulut: Henkilöstökulut -2 306 143-2 271 686-2 275 410 100,2 % Palvelujen ostot -1 955 294-1 677 280-1 793 720 106,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -146 351-86 000-109 500 127,3 % Avustukset -413 857-460 000-515 000 112,0 % Muut toimintakulut -317 701-364 863-378 625 103,8 % Toimintakulut yhteensä: -5 139 346-4 859 829-5 072 255 104,4 % TOIMINTAKATE -4 455 478-4 295 129-4 465 917 104,0 % Kunnanvaltuuston muut muutokset 100 917 18 TOIMINTAKATE, Kv:n päätös -4 365 000 101,6 % Sisäiset vuokrat -202 070 Muut sisäiset palvelut -39 920
Mustasaaren kunta Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: KUNNANHALLITUS Kunnanjohtaja Rurik Ahlberg Keskushallinto Hallintojohtaja Linda Jakobsson-Pada Toimiala Kunnanhallitus vastaa kunnan yleisestä kehittämisestä, kunnan hallinnosta ja taloudesta sekä konserniohjauksesta. Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto vastaa kunnan henkilöstöpolitiikasta, ja kunnanhallituksen kehittämisjaosto avustaa kunnanhallitusta kunnan kehittämistä koskevissa asioissa. Toimiala käsittää konsernihallinnon ja kuntakehityksen. Konsernihallinto käsittää hallintopalvelut, talouspalvelut, IT-palvelut ja henkilöstöpalvelut sekä tukipalvelut. Kuntakehitys vastaa kunnan strategisesta suunnittelusta, maankäytön ohjauksesta, investointihankkeiden suunnittelusta, elinkeinoelämän ja joukkoliikenteen kehittämisestä, tilastojen tuottamisesta, palvelutuotannon yhtenäistämisestä ja kehittämishankkeista. Toimialalla koordinoidaan kunnan tukemia EU- ja muita hankkeita ja kunnan omaa hanketoimintaa. Muutokset toiminnassa vuonna Mustasaaren kunnan verkkosivut www.mustasaari.fi uudistetaan. Luottamushenkilöitä varten avataan ekstranetpalvelu. Henkilökuntaa varten avataan intranet-palvelu. EU-hankkeisiin ja ulkoisiin hankkeisiin varataan 290 000 euron määräraha, josta 150 000 euroa varataan Tuovilanjoen ja Sulvanjoen alaosan ruoppaamiseen ja 96 500 euroa Leader-ohjelman kuntarahoitukseen (5 euroa/asukas). Kunnan omaan hanketoimintaan varataan 20 000 euron määräraha, joka käytetään mm. kuitukaapelihankkeen jatkamiseen. Muutokset toiminnassa vuosina 2016 2017 Kunta siirtyy käyttämään uutta arkistonmuodostussuunnitelmaa 1.1.2016. Henkilöstöasioiden hallintaa varten hankitaan HR-järjestelmä. Henkilöstöhallintojärjestelmä ja myöhemmin myös taloushallintojärjestelmä uusitaan. Toimintatilasto Tilinpäätös 2013 2014 Kunnanvaltuuston kokouksia 7 7 7 Kunnanhallituksen kokouksia 21 21 21 Henkilöstöjaoston kokouksia 7 6 6 Kehittämisjaoston kokouksia 8 10 10 EU-hankkeet ja ulkoiset hankkeet - 178 422-210 000-290 000 Omat hankkeet -19 387-20 000-20 000 Henkilöstö Tilinpäätös 2013 2014 Päätoimi, kokoaik. 35 35 35 osa-aik. 7 7 7 Sivutoimi 1 1 1 19
Mustasaaren kunta SIVISTYSLAUTAKUNTA Sitovat tavoitteet vuodeksi Toimenpide/mittari Vuoden tavoitetaso Esiopetuksen ja perusopetuksen 1. 9. luokkien opetussuunnitelman perusteet hyväksyttäneen Opetushallituksessa joulukuussa 2014. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksystä 2016. Oppilashuollon ja turvallisuuden edistämisen opetussuunnitelma esiopetukselle, perusopetukselle ja lukiokoulutukselle on tullut voimaan syksyllä 2014. Mustasaari tarjoaa laadukkaita palveluja ja kunnalla on kestävä talous. Korsholms gymnasium sopeutetaan lisääntyneeseen tietokoneavusteiseen opetukseen. Valmistellaan siirtymistä sähköiseen ylioppilastutkintoon. Lautakunta luo hyvät edellytykset elinikäiseen musiikin ja tanssin harrastamiseen sekä alan ammattiopintoihin. Kuvataiteen, teatteritaiteen ja käsityötaitojen opetus ostetaan aikuisopistolta. Ylläpidetään yhteistyössä muiden Fredrika-kirjastoverkkoon kuuluvien kirjastojen kanssa uutta yhteistä verkkokirjastoa, johon kunnankirjaston verkkosivut on integroitu, ja osallistutaan aktiivisesti verkkokirjaston kehittämiseen. Asetetaan työryhmät laatimaan kuntakohtaista opetussuunnitelmaa. Opettajat osallistuvat opetussuunnitelmatyön täydennyskoulutukseen. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön kunnan yksiköissä ja asianomaiselle henkilöstölle tarjotaan täydennyskoulutusta. Palvelurakennetta tarkistetaan. Opettajat käyttävät tietokonetta opetuksessa. Kannettavasta tietokoneesta tulee opiskelijalle tavallinen työväline. Testataan sähköisiä kokeita. Pätevä henkilökunta antaa ruotsinja suomenkielistä opetusta. Toiminta suunnataan lähinnä lapsille ja nuorille koko kunnan alueella. Tuotetaan ja päivitetään aktiivisesti verkkokirjaston tarjontaa ja palveluja. Verkkokirjasto esittelee tarjontaansa eri asiakasryhmille esimerkiksi antamalla kirjavinkkejä. Ensimmäinen luonnos kuntakohtaiseksi opetussuunnitelmaksi laaditaan vuoden aikana. Asetetaan oppilashuollon lakisääteiset ryhmät. Arvioidaan oppilashuoltopalvelujen saatavuus. Rakennetyöryhmän tulokset huomioidaan toiminnassa vuoden alusta lähtien. 100 prosenttia opettajista käyttää tietokonetta opetuksessaan. 100 prosenttia opiskelijoista käyttää omaa tietokonetta. Testattujen kokeiden määrä. Musiikin ja tanssin kokonaistuntimäärä on 7 966. Verkkokirjaston monipuolistuvat käyttömahdollisuudet lisäävät myös asiakkaan ja kirjaston välistä vuorovaikutusta. 20
Mustasaaren kunta SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA Tilinpäätös 2013 2014-15 verrattuna talousarvioon -14 Toimintatuotot: Myyntituotot 655 039 541 400 541 400 100,0 % Maksutuotot 2 126 580 2 426 777 2 478 477 102,1 % Tuet ja avustukset 163 995 71 100 75 800 106,6 % Muut toimintatuotot 269 120 175 400 175 400 100,0 % Toimintatuotot yhteensä: 3 214 733 3 214 677 3 271 077 101,8 % Valmistus omaan käyttöön 202 0 0 Toimintakulut: Henkilöstökulut -24 700 689-24 758 170-24 892 840 100,5 % Palvelujen ostot -6 549 113-6 327 600-6 588 110 104,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 001 319-1 026 860-1 014 460 98,8 % Avustukset -1 393 850-1 307 100-1 346 657 103,0 % Muut toimintakulut -4 912 082-5 168 517-5 383 010 104,1 % Toimintakulut yhteensä: -38 557 052-38 588 247-39 225 077 101,7 % TOIMINTAKATE -35 342 117-35 373 570-35 954 000 101,6 % Kunnanvaltuuston muut muutokset 150 000 TOIMINTAKATE, Kv:n päätös -35 804 000 101,2 % Sisäiset vuokrat -5 206 320 Muut sisäiset palvelut -3 662 040 21
Mustasaaren kunta Tilivelvollinen: Tehtäväalue: vastaava: SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistysjohtaja Maj-Len Swanljung Hallinto Taloussuunnittelija Annikki Ujanen Toimiala Huolehtii päivähoitoon, perusopetukseen ja lukiokoulutukseen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvistä hallintoasioista. Sivistyslautakunnalle kuuluvat lisäksi kirjastotoiminnan ja Mustasaaren musiikkiopiston tehtäväalueet. Henkilöstö Tilinpäätös 2013 2014 Päätoimi, kokoaik. 6 6 7 osa-aik. 1 3 2 HALLINTO Tilinpäätös 2013 2014-15 verrattuna talousarvioon -14 Toimintatuotot: Tuet ja avustukset 4 268 3 000 3 300 110,0 % Toimintatuotot yhteensä: 4 268 3 000 3 300 110,0 % Toimintakulut: Henkilöstökulut -414 094-462 330-476 610 103,1 % Palvelujen ostot -40 987-43 430-44 630 102,8 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8 152-10 800-15 800 146,3 % Muut toimintakulut -27 224-28 140-28 430 101,0 % Toimintakulut yhteensä: -490 458-544 700-565 470 103,8 % TOIMINTAKATE -486 191-541 700-562 170 103,8 % Sisäiset vuokrat -24 970 Muut sisäiset palvelut -5 380 Huomaa, että kunnanvaltuuston muita muutoksia ei ole huomioitu tämän tehtäväalueen kohdalla. 22