Meri-Porin lukion tietostrategia



Samankaltaiset tiedostot
Pihlavan koulun tietostrategia 2008

Meri-Porin koulun tietostrategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA

TIETOSTRATEGIA LÄNSI-PORIN LUKIO. Työryhmä Hedlund Leena Ihamäki Jussi Kirkanen Toni Niiniviita Sirpa Rajahalme Kati

Tietostrategia Päivitetty

Sisällysluettelo. Visio. Visio 1 Tavoite 2 Kulttuurimittaus 2 Strategiat 6 Tiivistelmä 8

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

HERRALAHDEN KOULUN TIETOSTRATEGIA

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Hallinnon ja henkilökunnan välisellä Intranetillä ylläpidetään koulun sisäisiä infosivuja, joilla tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista.

Tietotekniikan OPS Vähärauman koulussa

Lukiokokeilu (-21)

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

aikuisten perusasteen

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ

SAARISTEN KOULUN TIETOSTRATEGIA

Antti Ekonoja

Antti Ekonoja

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

LÄNSI-PORIN KOULUN TIETOSTRATEGIA

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

Porin Lyseon koulu Tietostrategia 2008

TOUKARIN KOULUN TIETOSTRATEGIA

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

Porin suomalaisen yhteislyseon lukion tietostrategia 2008

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / v: yht / v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Tietoyhteiskuntaosaamista kouluille Selänteellä. TVT osaamiskartoituksen tuloksia

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TAHTO. Tueksi Oppimisessa. Koulutoimenjohtaja Esa Santakallio, Pedagoginen suunnittelija Heini Majaranta Riihimäen kaupunki

Käppärän koulun tietostrategia

Siilinjärven kunnan Opetusverkon käyttösäännöt. Siilinjärven kunta Tietotekniikkapalvelut Jukka Simola

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

Opetushenkilöstö Punkaharju

Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää. Antti Turunen ICT-asiantuntija

KESKEISIÄ TAITOJA TIETOTEKNIIKASSA

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen. Ryhmä 5

Oppilaan polku hanke (9/ /2016)

TIETOSTRATEGIA KUNINKAANHAAN KOULU

Kaikki vastaajat (N=81) Kotimäki Piikkiö Piispanlähde Valkeavuori

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa Tiina Pyrstöjärvi

Savonlinnan aikuislukion tieto- ja viestintätekniikan strategia vuosille

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Tuorsniemen koulun TIETOSTRATEGIA

Opetustoimen tietostrategia

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

HELILÄN KOULUN TIETO- JA VIESTINTÄSTRATEGIA

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

Porilainen tapa toimia

Päivitetyn opetussuunnitelman mukainen tuntijako on hyväksytty varhaiskas vatus- ja koulutuslautakunnassa /13.

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

JATKAISINKO LUKIOSSA?

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Digikansalaiseksi Olarin lukiossa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Kurre 7 työjärjestyssovelluksen käyttöönotto ja mitä sen jälkeen?

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI HELSINKI

Osaava Etelä-Kymenlaakso 2015 Maija Mikkilä ja Outi Vainikainen

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy )

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Kalliomaan koulu. Taito- ja taideaineet ja valinnaiset aineet

LUKIO-OPINNOT. Viherlaakson lukion opinto-ohjaajat Riina Laasonen & Salla Purho

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?

Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti

Perusopetuksen laadun huoltajakysely 2014

Porin suomalaisen yhteislyseon koulun TVT-strategia

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Yhteisöllisen oppimisen työpaja Reflektori 2010 Tulokset

Asiakastyytyväisyyskysely huoltajille Varhaiskasvatus, perusopetus, lukio

MITEN LUKIO SIIRTYY DIGIAIKAAN? Simo Veistola Rehtori, toimitusjohtaja FT, MBA

MATO-hankkeen tuloksia

Yhtenäiskoulu. Louhentie HELSINKI PL HELSINGIN KAUPUNKI. YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Luonnos. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen Ope.fi -osaamisalueiden päivitys luvulle.

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

TeknoEmo-malli pähkinänkuoressa 2012 TEKNOEM. Musiikkiteknologian opetus ja musiikkiteknologinen oppimisympäristö

Porkkalan lukio. Kirkonkylän opetuspiste Vanhempainilta

Matka tietoyhteiskuntaan kohti paratiisia vai kadotusta?

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/ Lukuvuosi _ R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

Tabletit opetuskäytössä - työpaja

Transkriptio:

Meri-Porin lukion tietostrategia Viimeisin muutos 20.5.2008 Meri-Porin lukion tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian eli tietostrategian tehtävänä on ohjata ja tukea Meri-Porin lukion toiminnan laadullista kehittymistä. Tietostrategian avulla huolehditaan siitä, että opettajilla on mahdollisuus mediatekniikan sekä sähköisten oppimateriaalien ja palvelujen pedagogiseen hyödyntämiseen työssään. Tietostrategia edellyttää, että koulun opetuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä osallistuvaksi tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden, muun mediatekniikan ja tietoverkkojen ohjattuun ja itsenäiseen käyttämiseen. Meri-Porin ympäristötieteiden erityislukion opettajien hyvä pedagoginen ja tietotekninen osaaminen mahdollistavat oman työn ja koulun toiminnan kehittämisen sekä opetusmenetelmien uudistamisen. Tietostrategia edellyttää, että koko henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus hankkimansa tieto- ja viestintätekniikan osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Tietostrategia edellyttää, että koulun teknisen varustelutason tulee tukea koulun perustehtävien laadukasta toteutumista sekä vähentää mahdollista eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Tämä tietostrategia määrittelee Meri-Porin lukion tietotekniikan hyväksikäytön ja kehittämisen suuntaviivat tuleville toimintavuosille. Nopean teknisen kehityksen seurauksena strategiaa tarkennetaan vuosittain.

2 SISÄLLYS Meri-Porin lukion tietostrategia...1 1 Nykytilan 2008 analyysi...3 1.1 Tietotekniset resurssit...3 Tietoliikennearkkitehtuuri...3 Laitearkkitehtuuri...3 Ohjelma-arkkitehtuuri...3 Tietoarkkitehtuuri...3 1.2 TAO = Tietokoneavusteinen oppiminen/opettaminen...4 1.3 Osaaminen...4 1.4 Ylläpito ja hallinto...6 1.5 Rahoitus...6 1.6 Ongelmia...6 2 Tavoitteet...6 3 Painopisteiden määrittely...7 4 Keinot... 10 Hankinnat ja karkea kustannusarvio vuosittain... 10 Koulutus... 10 Tukitoimintojen organisointi koulussa... 10 Hallinnolliset järjestelyt koulussa... 10 Kehitysprojektit... 10 5 Hyödyt ja esteet... 10 6. Päätöksenteko ja toimeenpano... 10

3 1 Nykytilan 2008 analyysi 1.1 Tietotekniset resurssit Tietoliikennearkkitehtuuri Meri-Porin lukiolla on kiinteä 2 MB:n verkkoyhteys Porin Opetusteknologiakeskuksessa sijaitsevaan Cedunetin palvelimeen. Koulun omalla palvelimella oleva erillinen hallintoverkko siirrettiin koulutusviraston palvelimelle. Koulun omalla palvelimella on kurssikohtaisesti opettajien ja opiskelijoiden materiaalia. Luokat on verkotettu siten, että jokaiseen luokkaan on mahdollisuus saada useita koneita. Laitearkkitehtuuri Multimedialuokassa on 38 työasemaa, yksi lasertulostin, verkkoyhteys kopiokoneeseen ja yksi dataprojektori. Luokan käyttö on pääsääntöisesti valvottua. Keskitetyn multimedialuokan vuoksi vain yhdessä perusopetusluokassa on tietokone ja dataprojektori. Opettajienhuoneessa on kaksi työasemaa, mv- ja värilaser, 95%:lla opettajista on kone kotona. Opettajienhuoneesta voi tulostaa myös suoraan monistuskoneelle. Käyttöjärjestelminä ovat Windows 98, NT4, 2000 ja XP. Macintosheja on kaksi. Tietokoneiden uusimistahti on venynyt yli viiteen vuoteen, joten käytössä on melko vanhoja koneita. Koulun hallintoverkossa on tietokone rehtorilla, koulusihteerillä ja opolla. Hallintoverkon koneissa on paikalliset lasertulostimet. Koululla on tasoskanneri, filmiskanneri, digitaalikamera ja digitaalivideokamera. Ohjelma-arkkitehtuuri Toimisto-ohjelmana kaikissa työasemissa on MS Office 97 tai 2000 tai Open Office. Kaikissa koneissa on www-selain. Www-sivujen laatimiseen käytetään NVU-ohjelmaa. Opettajista 95% :lla on sähköpostiosoite. Sähköpostina toimii pääsääntöisesti koululaitoksen web-posti. Opiskelijarekisterin ylläpitoon käytetään Primus-hallintoohjelmaa ja Kurre-johtamisohjelmaa koulutusviraston ylläpitämässä hallintoverkossa. Koululla on joitakin satunnaisia TAO-ohjelmia. Tietoarkkitehtuuri Opettajia varten on opiskelijoiden tiedot hallintoverkon palvelimella. Arvostelut suoritetaan erillisillä hallintoverkon koneilla koulussa. Oman levykkeen käyttöön ei ole mahdollisuutta. Lisäksi arviointiin liittyviä toimenpiteitä voi suorittaa myös internetin yli Wilma-ohjelmalla. Opiskelijoilla on tilapäisesti tietoja luokkien koneilla; pääsääntöisesti materiaalit ovat kurssikohtaisesti oppilasverkon palvelimella. Hallinnolliset tiedot ovat vain hallintoverkon palvelimella, pääasiassa kanslistin ja rehtorin hallinnassa. Oppilailla on mahdollisuus saada tunnus CEDUNETiin ja sen kautta e-mail ja mahdollisuus omiin www-sivuihin.

Varmuuskopiot hallintopalvelimella hoitaa koulutusvirasto. CEDUNET hoitaa omat palvelimensa 4 1.2 TAO = Tietokoneavusteinen oppiminen/opettaminen Multimedialuokassa opetetaan tietotekniikkakursseja valinneille perustaitojen lisäksi ohjelmointia. Erilainen lähtötaso ja lukion tietotekniikan valinnaisuus lisäävät eriarvoisuutta ja syrjäytymisen mahdollisuutta. Oppiaineissa TAO:a käytetään vaihtelevassa määrin; riippuu opettajista ja käytettävissä olevista ohjelmista. Opiskelijoilla on mahdollisuus kurssien tuntien lisäksi käyttää tietokoneita ja muita mediateknisiä laitteita osittain valvotussa ympäristössä. Opetuksessa käytettävä mediatekniikka riippuu opettajan aktiivisuudesta. Opettajilla on käytössä muutamia oppiainekohtaisia erikoisohjelmia (fysikka, kemia, kielet, maantiede, musiikki). Ohjelmat eivät ole yleensä verkkoversioita. Omatoiminen opetusohjelmien käyttö on lisääntymässä 1.3 Osaaminen Opiskelijaryhmien heterogeenisuudesta aiheutuvat ongelmat ovat lähtöisin aikaisempien asteiden tietotekniikan valinnoissa ja harrastuneisuuden puutteesta. Sähköposti ja internet eivät ole syrjäyttäneet tekstiviestejä. Opettajien taidot ovat hyvät, asenne yleensä positiivinen ja paranemassa. CEDUNETin tarjoamaan koulutukseen on osallistuttu kohtalaisesti ja siihen on toivottu jatkoa ja uusia aiheita.

Osaaminen nyt ja tulevaisuudessa? 5 Laitteisto ja ohjelmat nykytilanne tavoite opettajat opiskelijat opettajat opiskelijat Windows ja kone Kaikki kohtalaisesti, vaihtelee Kaikki jonkin verran, vaihtelee Kaikki niin, että voisivat hyödyntää työssään Kaikki niin, että voisivat hyödyntää opiskelussaan Word Kaikki osannevat kohtalaisesti Suurin osa osaa jonkin verran Kaikki niin, että voisivat hyödyntää työssään Kaikki niin, että voisivat hyödyntää opiskelussaan Excel Muutama hallitsee Muutama hallitsee luonnontieteissä apuna työssä opiskelijoille hyvä apuväline Powerpoint Muutama hallitsee Muutama tuntee perusteet välttämätön apu työssä Havaintovälineenä paikallaan monessa aineessa E-mail Melkein kaikilla osoite. Osa koulun tiedottamisesta e- mailin kautta Suurimmalla osalla on osoite Kaikilla osoite. Koulun ajankohtaistiedottaminen e- maililla. Kaikilla osoite. Koulun ajankohtaistiedottamiseen ja etäopiskeluun. Www-tiedonhaku Suurin osa hallitsee jossakin määrin Suurin osa hallitsee jossakin määrin Kaikkien työkaluksi. Kaikkien työkaluksi Www-sivujen sisältötuotanto Sisällöntuotanto yleensä hallinnassa. Tekniseen tuotantoon tarvitaan tietotekniikan opettajan apua. Kaikki opiskelijat osaavat perusteet. Atk-opettaja toimii tarvittaessa vain teknisenä opastajana Kaikki osaavat perusteet. TAO-ohjelmat Olemassa olevia käytetään. Olemassa olevia käytetään. Käyttöä lisätään hankkimalla ja käyttämällä uusia ohjelmia. Käyttöä lisätään hankkimalla ja käyttämällä uusia ohjelmia Tietotekniikan opettaminen Tietotekniikan opettajan alue 30% on valinnut koulukohtaisia kursseja Laitteiden ja ohjelmistojen uudistuessa tukityön tarve lisääntyy Työvälineohjelmien opiskelu kaikille. Muut mediatekniset laitteet (projektorit, digiboxit, kuvausvälineet, äänityslaitteet jne.) Perinteisiä laitteita osataan käyttää. Perinteisiä laitteita osataan käyttää. Opetellaan uusien laitteiden turvallinen käyttö laitteita vaarantamatta. Opetellaan uusien laitteiden turvallinen käyttö laitteita vaarantamatta. Osaamisen siirto Opettajat panttaavat tietoa Opiskelijat vaihtavat kokemuksia Koulutusten anti siirtyy kaikille Opiskelijoiden tiedonvaihto automaattista

1.4 Ylläpito ja hallinto Koulussa mediaopettajaksi kouluttautunut tietotekniikan opettaja huolehtii työasemista ja opiskelijanverkosta, joista hän saa kolmen vuosikurssin korvauksen. CEDUNET tarjoaa tukipalveluja kouluille. CEDUNETissa pääkäyttäjä, joka vastaa käyttäjätunnuksista yms. Hankinnoista huolehtii kaupungin hankintatoimi, koulutuslautakunta päättää keskitetysti, koulut hankkivat lisäksi jonkin verran itsenäisesti omalla määrärahallaan. Multimedialuokan käyttövaraukset hoidetaan jaksojen alussa ja satunnaiskäyttö opettajien keskinäisellä sopimuksella. Lisäksi opiskelijat voivat käyttää multimedialuokkaa kirjautumisperiaatteella. 1.5 Rahoitus Yleensä keskitetty budjetti kaupungilta koulutusvirastolle, joka päättää sen jaosta kouluille vuosittain Koulun budjetista laitteiden hankinta on mahdollista vain poikkeustapauksissa. Päätökset kertaluonteisia, mikä heikentää suunnitelmallisuutta. Opettajan kotikäytön kulut on toistaiseksi maksanut opettaja itse. 1.6 Ongelmia Koulun oma tukipalvelu ovat varsin hyvin hoidossa. Tukipalveluun koulussa varattu aika ei riitä kaikkien asioiden hoitoon. Tietotekniikan opetuksen osuus opetussuunnitelmassa vähentynyt resurssipulan vuoksi. Opettajien välineosaaminen jossakin määrin puutteellista tiedon ja välinpitämättömyyden vuoksi. Asenne käyttöä ja koulutusta kohtaan joissakin tapauksissa lähes negatiivista. TAO-ohjelmien tarjonta, hinta ja laatu koulumaailmaan sopimattomia. Opettajan kotikäytön kustannukset rajoittavat halukkuutta mediataitojen kehittämiseen. Luokkatilojen ja luokkalaitteiden riittämättömyys sekä kalusteiden sopimattomuus vaikeuttavat mediakulttuurin kehittymistä. Tieto- ja mediatekniikan nopea kehittyminen edellyttäisi uusien laitteiden ja ohjelmistojen hankkimista sekä jatkuvaa opettelua ja harjoittelua työn ohessa useimmiten korvauksetta. 2 Tavoitteet Koulun toiminnan keskeisin alue on normaali lukiokoulutus, jossa ylioppilastutkinnon kannalta korostuvat äidinkieli, kielet, matematiikka ja reaaliaineet. Ympäristötieteen erityislukiona korostuu lisäksi ympäristötiede, viestintä ja ilmaisutaito. Lisäksi kuvataiteessa, musiikissa ja liikunnassa voi suorittaa yo-kirjoituksiin verrattavan lukiodiplomin. Koulun opetuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä osallistuvaksi tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden, muun mediatekniikan ja tietoverkkojen ohjattuun ja itsenäiseen käyttämiseen. 6

7 Kaikilla opiskelijoilla pitää olla mahdollisuus käyttää työvälineohjelmia. Kaikissa lukioaineissa on mahdollista käyttää tietolähteenä internetiä. Monissa aineissa on valmiita lukiokursseja opiskeltavissa internetin välityksellä. Virtuaalilukio lisää mahdollisuuksia suorittaa lukion harvinaisia kursseja itsenäisesti tietotekniikkaa välineenä käyttäen. Lähdekritiikin tarvetta tulisi korostaa verkko-opiskelussa. Tietotekniikka on edelleen opintojen ja oppimisen väline. Kaikki opiskelijat pitäisi saada innostumaan tietotekniikan monipuolisesta käytöstä. Kaikkiin luokkiin olisi saatava multimediavarustettuja koneita ja halukkaille opettajille mahdollisuus käyttää dataprojektoria, jolloin internet ja muut TAO-ohjelmat voitaisiin ottaa helpommin luokkakäyttöön. 3 Painopisteiden määrittely Jokaisella oppiaineella pitäisi olla mahdollisuus käyttää tietotekniikan ja internetin tarjoamat mahdollisuudet hyväkseen luokassa. Siksi kaikkiin luokkiin olisi saatava koneita. Koko luokan opetuksessa tarvitaan dataprojektori. Pyritään saamaan dataprojektori, dokumenttikamera ja digiviritin jokaiseen luokkaan. Kustannuskehityksen tasaamiseksi tutkitaan mahdollisuutta Linuxkäyttöjärjestelmän käyttämiseen. Vanhoja, mahdollisia lahjoituskoneita voidaan hyödyntää ainakin internetkäytössä maksuttoman Linuxkäyttöjärjestelmän avulla. Koulun ja sidosryhmien esitystarpeisiin varustetaan auditorio videoprojektorilla ja uudella äänentoistolaitteistolla. Luokkiin sijoitettaviin koneisiin asennetaan oppilashuoltoa helpottavia hallinto-ohjelmia, mm. taulukko-ohjelma kurssikertymän ja poissaolojen seurantaan. Multimedialuokan koneiden käyttöjärjestelmät päivitetään, jotta kielistudioohjelmaa voidaan käyttää tehokkaasti kaikissa koneissa. Multimedialuokan äänentoisto uusitaan. Opetusmateriaalin tuottamiseen tarvittavat laitteet ja ohjelmistot pidetään tarvittavalla tasolla. Toimisto-ohjelman lisäksi pyritään hankkimaan kuvankäsittely-, videoeditointi- ja äänenmuokkausohjelmia. Kuvankäsittelyn ja videoeditoinnin tarpeisiin pyritään hankkimaan tarvittavan tehokas laitteisto. Siirretään painopiste yksittäisistä ainekohtaisista projekteista laajempiin hankkeisiin, mm. ympäristötieteiden ja ilmaisutaidon yhteisprojekteihin. Näiden projektien tehtävänä on ohjata ja tukea Meri- Porin lukion toiminnan laadullista kehittymistä. Kesällä 2008 saataneen tietokone, dataprojektori ja äänentoisto asennetua neljään luokkaan. Kahteen näistä luokista tulee dokumenttikamera. Syksyllä 2008 pyritään saamaan vastaava varustus kaikkiin luokkiin.

Yksittäiset kehittämistarpeet ja mahdollisuudet hanke-ehdotuksina ja kehittämisen alueet. Hanke Kuvaus Nykyvaihe Vastuuhenkilö 1 Oppimateriaalien käyttämisen ja tuottamisen opiskelu sekä koulun opettajakunnan rohkaiseminen tietotekniikan hyödyntämiseen Opettajilla 95%:sti on OPE.FI 1 tiedot hallinnassa. Osalla on OPE.FI 2 taitoja sekä tietotekniikan opettaja kouluttautuu mediaopettajaksi. 2 Kieltenopetus Multimedialuokan kielistudio-ohjelma on sisäänajovaiheessa. Opetusmateriaalin tuottaminen on käynnistynyt. Lisäksi langattoman kuuntelulaitteiston käyttö videomateriaalin käytön yhteydessä on lisääntynyt. 3 Uskonnon, filosofian ja elämänkatsomustiedon opetus 4 Luonnontieteiden, ympäristötietieden ja matematiikan opetus Opetusmateriaalia on valmiina ja lisää valmistumassa. Dataprojektori-tietokone yhdistelmä on täyspäiväisesti käytössä ja hyvä palaute on rohkaissut myös muita aineryhmiä toivomaan ko. laitteistoa. Multimedialuokka on auttanut TAO-ohjelmien käyttöä. Internetin käyttö on lisääntynyt merkittävästi. 5 Koulun kotisivut Koulun kotisivusto työn alla. Työn tekeminen muun opetustoimen ohessa hidasta. Koulutoimi edellyttää Porin koulujen sivustoille yhtenäisenpää ulkoasua. Rehtori Kieltenopettajat Katsomusaineiden opettajat Luonnontieteiden opettajat Multimediaopettaja 8

6 Äidinkielen opetus Äidinkielenopettaja on tehnyt yhteistyötä paikallisen päivälehden (Satakunnan Kansa) ja Helsingin Sanomien kanssa. 7 Ilmaisutaitokurssien opettaminen 8 Oppilashallinnon kehittäminen ja erityisesti tietotekniikan hyödyntäminen oppilaiden kurssivalintojen suunnittelussa. 9 Ympäristötiedelukion esittelymateriaali ja mittausraportit Produktioiden tuottamisessa ja kurssien opettamisessa käytetään tehokkaasti mediatekniikkaa. Uusi koulutusviraston ylläpitämä hallintoohjelma on otettu käyttöön. Hallintokoneita on verkotettu (kansliarehtori-opoopettajainhuone). Data/video DVD:n tuottaminen, jossa esitellään Meri-Porin lukion normaalin toiminnan lisäksi ympäristötieteitä ja ilmaisutaitoa. Äidinkielen opettaja Ilmaisutaidon opettajat Rehtori Rehtori 9 Koulun kehittämisen kannalta kaikki hankkeet ovat arvokkaita, mutta niiden toteutus riippuu mm. rahatilanteesta ja olosuhteista; opettajilla on valmius hankkeiden toteuttamiseen. Koulutustarpeita kartoitetaan säännöllisesti. Tavoitteiden toteutumisen kannalta tarpeellisiin koulutuksiin voi osallistua virka-aikana. Työntekijän oma-aloitteisuus koulutustarpeensa esilletuomisessa on tärkeää. Koulun uudistettu www-sivusto helpottaa tiedon julkaisua.

10 4 Keinot Hankinnat ja karkea kustannusarvio vuosittain Koulutus Koska Porin koululaitoksen budjetti määrittelee hankintojen nopeuden, koulun tasolla on vaikea tehdä kustannusarviota. Tämän hetken hintatasolla vuositarve on minimissään 10 000. Vuositasolla pitäisi hankkia ainakin neljä uutta dataprojektori-tietokoneyhdistelmää, jotka asennetaan kiinteästi luokkaan. Porin Opetusteknologiakeskuksen tarjoama tietotekniikkakoulutus on osoittautunut suosituksi ja halutuksi koulutusmuodoksi, jota koulun tasolla suositaan edelleen. Koulutustarpeita kartoitetaan säännöllisesti. Tavoitteiden toteutumisen kannalta tarpeellisiin koulutuksiin pitää voida osallistua virka-aikana. Työntekijän oma-aloitteisuus koulutustarpeensa esilletuomisessa on tärkeää. Koulun uudistettu www-sivusto helpottaa tiedon julkaisua. Tukitoimintojen organisointi koulussa Tukitoiminta keskittyy tietotekniikan opettajalle. Tavoitteena on muissa kaupungeissa toteutettu opetusvelvollisuuden huojennus. Hallinnolliset järjestelyt koulussa Kehitysprojektit Hallintoverkko on hyvässä kunnossa. Opettajien käyttöön tulisi saada useampia työasemia. Hanke-ehdotuksia on lueteltu sivun 8 taulukossa. Uusia projekteja syntyy jatkuvasti. 5 Hyödyt ja esteet Tavoitteena on työympäristö, jossa kaikilla opiskelijoilla ja opettajilla on valmius käyttää tietokonetta ja internetiä luovasti ja kriittisesti opintojensa ja opetuksensa edistämiseen. Tällöin eriarvoisuuden ja syrjäytymisen mahdollisuus pienenee. Kehityksen esteenä on osittain resurssien puute, mutta myös tiedon puute mediatekniikan tarjoamista mahdollisuuksista. Osa opettajista ja opiskelijoista tarvitsee lisäkoulutusta. 6. Päätöksenteko ja toimeenpano Koulutuslautakunta hyväksyy strategian ja seuraa sen toteuttamista. Tietostrategian toimeenpanosta koulun tasolla vastaa pääasiassa tietotekniikan opettaja yhdessä rehtorin kanssa eri aineiden opettajien myötävaikutuksella.