SAARISTEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA



Samankaltaiset tiedostot
SAARISTEN KOULU KUVATAIDEPAINOTTEINEN ERITYISKOULU

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

MILLAINEN MINÄ OLEN?

Jukka-Pekka Levy, Lacasina 2003 OPETUSSUUNNITELMA TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS OPISKELIJAN OSA VALMENTAVA II

Toiminta-alueittain etenevä opetus ja sen tavoitteet

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

Raahen kaupunki LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Toiminta-alueittain tapahtuvan opetuksen yleiset tavoitteet, sisällöt ja menetelmät Kokkolassa

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

KOULUTUSPALVELUT LUKUVUOSI ESIOPETUSPAIKKA

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja: Liitteet

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Ilmaisun monet muodot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PALAUTE KOULUSTA 1 (6)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

Munkkiniemen ala-aste

Arkistot ja kouluopetus

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

VALINNAINEN MUSIIKKI -OPPIAINEEN YLEINEN KUVAUS VUOSILUOKALLA 4-6

Lomake täytetään tekstaamalla. Päiväkoti/perhepäivähoitaja:

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä Helsingin kaupungin koulut

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

Opetussuunnitelma uudistui- mikä muuttuu?

SUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

Yleissivistävä koulutus uudistuu Ritva Järvinen

Kurikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Edivan lomakkeen pohjalta muokattu) Salassa pidettävä, arkistoitava, kopio siirtyy lapsen mukana

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Metsokankaan koulu Alakoulun valinnaiset aineet luokat Valinnat tehdään Wilmassa

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

Yhteenveto koulujen työsuunnitelmista lv

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta /47

Lapsi työskentelee ja oppii

Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Lielahden koulun huoltajille

1-2- v. 1.Ajattelu ja oppiminen

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

Huoltaja: sähköposti: työ-/opiskelupaikka:

Valinnaiset aineet Paulaharjussa

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Tukitoimet koulupolulla

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Toiminnallinen oppiminen -Sari Koskenkari

OPS Minna Lintonen OPS

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Huoltaja: sähköposti: työ-/opiskelupaikka:

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Oppilaat opiskelevat valinnaisaineita 5. ja 6. luokilla.

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta /2012 Valtioneuvoston asetus

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Transkriptio:

SAARISTEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 2. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN... 3 3. ARVOPOHJA... 3 4. TOIMINTAKULTTUURI... 4 5. OPISKELUN YLEINEN TUKI... 5 5.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ... 5 5.2 KOULUMATKAT... 5 5.3 KOULURUOKAILU... 5 5.4 OPPILAANOHJAUS JA KOULUTYÖN NIVELVAIHEET... 5 5.5 OPPILASHUOLTO... 6 5.6 KOULUTERVEYDENHOITO... 6 6. MAAHANMUUTTAJAOPETUS, VIITTOMAKIELINEN OPETUS... 6 7. AIHEKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN... 6 8. OPETUKSEN KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT... 7 8.1 KOGNITIIVISET / TIEDOLLISET TAIDOT... 7 8.2 KOMMUNIKAATIO, KIELI... 9 8.3 TAIDE- JA TAITOAINEET... 10 8.4. SOSIAALISET TAIDOT... 14 8.5 MOTORIIKKA... 15 8.6. PÄIVITTÄISET TAIDOT... 16 9. OPPILAAN ARVIOINTI.17 10. TUNTIJAKO... 17 11. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOULUTYÖN ARVIOINTI... 17 LIITTEET 2

SAARISTEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1. YLEISTÄ Saaristen koulu on erityiskoulu, joka toteuttaa perusopetuslain 25 2 momentin mukaista 11- vuotisen oppivelvollisuuden opetusta esiaste 1-9.luokille. Oppilaat ovat aistimonivammaisia, kehitysvammaisia henkilöitä. Koulun oppilaat tulevat Hämeenlinnasta ja sen ympäristökunnista. Lakisääteinen ryhmäkoko on kuusi oppilasta. Päätöksen 11-vuotisesta oppivelvollisuudesta ja erityisoppilaaksi otosta tekee kotikunnan opetusviranomainen. Oppilaaksi otto tapahtuu yhteistyössä huoltajien, varhaiskuntoutuksen asiantuntijoiden ja kotikunnan ja Hämeenlinnan opetusviranomaisten kanssa. Oppilaaksi ohjautumisen prosessin käynnistää useimmiten oppilaan kuntoutuksesta vastaava taho. 2. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Saaristen koulun opetussuunnitelma pohjautuu valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteisiin 2004 ja Hämeenlinnan kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelman ja koulutyön painopisteenä on oppilaiden erityispiirteet huomioonottava kuvataideopetus, jota toteutetaan oppilaiden kanssa eri aisteihin ja vuoden kiertoon perustuvana elämys- ja kokemusprosessina. Mukana toteutuksessa ovat myös vanhemmat. Tämän avulla pyritään entistä paremmin ymmärtämään ja tukemaan oppilaiden tapaa toimia, hahmottaa, kokea maailmaa sekä päästä vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa. Koulu- ja oppimisympäristöä kehitetään ja järjestetään kuvaamataidon avulla siten, että se tarjoaa oppilaille esteettisiä elämyksiä ja tukee myös muiden oppiaineiden tavoitteiden saavuttamista. Kaupungissa järjestettäviin aihealueeseen liittyviin näyttelyihin ja tapahtumiin osallistuminen tukee oppimista kuvaamataidon ja sosiaalisten taitojen alueilla. 3. ARVOPOHJA Kuntakohtaisen opetussuunnitelman yhteisten arvojen lisäksi Saaristen koulussa painotetaan erityisesti seuraavia asioita: TASA-ARVO normaalien olojen luominen o huomioidaan tarpeelliset ja riittävät, oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaiset tukitoimet ja fyysiset tuet tasavertainen osallistuminen o normaalien olojen luominen edellytys tasavertaiseen osallistumiseen monikulttuurisen yhteisöllisyyden huomioiminen, erilaisuus on rikkaus 3

YKSILÖN OIKEUKSIEN JA VAPAUKSIEN KUNNIOITUS asiakaslähtöisyys o yksilökohtaisen opetuksen rakentaminen vanhempien oman lapsensa tuntemuksen arvostuksen pohjalta yksilöllisyys, vapaus, kunnioitus elämänkaariajattelu o oppilaan valmistaminen hyvissä ajoin ennakoiden muutosvaiheisiin yhteistyössä hänen huoltajiensa ja kuntoutustahojen sekä tarvittavien muiden viranomaisten kanssa koulun aloitusvaihe mitä koulun jälkeen - vaihtoehtojen etsiminen koulun jälkeiselle toiminnalle aikuisuuteen valmistaminen ERILAISTEN OPPIJOIDEN HUOMIOIMINEN yksilön voimavaroille rakentuva ihmiskäsitys VASTUULLISUUS OMAN TOIMINNAN OIKEUDENMUKAISUUDESTA YLEISTEN ASENTEIDEN MUOKKAAMINEN YMPÄRÖIVÄN LUONNON KUNNIOITTAMINEN, LUONNON MONIMUOTOISUUDEN HUOMIOIMINEN 4. TOIMINTAKULTTUURI Koulun tilat ja oppimisympäristö järjestetään siten, että ne mahdollistavat ja tukevat strukturoitua opiskelua sekä ajan, paikan ja tilan hahmottamista. Työtapojen ja opetusmenetelmien valinta tapahtuu yksilöllisesti kunkin oppilaan kehitystason, iän ja vammojen asettamien erityistarpeiden mukaisesti. Opetus toteutetaan opettajan antamana yksilöopetuksena, ryhmäopetuksena ja pienryhmäopetuksena (2-3 oppilasta) opetettavasta aineesta ja oppilaskohtaisesti yksilöllisestä tavoiteasettelusta riippuen. Opetus toteutetaan erityispedagogisin ja aistitoimintojen harjaannuttamista tukevin menetelmin, oppimateriaalien eriyttämisen, erityisliikunnan ja vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen avulla. Kommunikaatiokäytössä ovat pcs- ja pictogram-kuvat, valokuvat, kommunikaatioesineet, kokonaissanahahmot, tukiviittomat, puhekoneet ja tietokone kommunikoinnin ja kokonaisoppimisen tukena. Opetuksella tuetaan kokonaisvaltaisesti persoonallisuuden kehitystä sekä lisätään ja vakiinnutetaan käytännön valmiuksia ja taitoja arkipäivän tilanteista selviytymiseen. Toiminta perustuu kunkin oppilaan senhetkisiin tiedollisiin, kielellisiin, elämänhallinnallisiin, liikunnallisiin, ja sosiaalisiin taitoihin. Oppimisprosessiin liittyen on tärkeätä myös oppilaiden mahdollisimman hyvän fyysisen kunnon tukeminen. Fyysisen kunnon kohentamisessa ja ylläpidossa hyödynnetään mm. erityisliikunnan ja kuntoutuksen metodeita ja erilaisia apuvälineitä. Oppimisen tavoitteet määritellään jokaiselle oppilaalle henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) EHA-opetusten ja tarvittaessa myös muiden opetussuunnitelmien pohjalta. Oppiaineita ovat kommunikaatio ja äidinkieli, tiedolliset taidot, sosiaaliset taidot, motoriikka ja liikunta, päivittäiset taidot, matematiikka, ympäristöoppi ja luonnontieto, musiikki sekä kuvaamataito. 4

HOJKS laaditaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Sen laadinnassa ovat mukana myös oppilaan kuntoutukseen osallistuvat tahot sen mukaan kuinka koulu ja huoltajat tarpeelliseksi arvioivat. Koulutyössä painottuvat opetuksen lisäksi kasvatuksellinen ja kuntouttava näkökulma ja opetusta tukee moniammatillinen yhteistyö. Koulutyö kytkeytyy vahvasti vuoden kiertoon ja tapahtumiin. Oppimisympäristö koulussa rakennetaan ja sisustetaan siten, että se esim. värien avulla kertoo oppilaille eri vuodenajoista sekä ajankohtaisista juhlista ja tapahtumista. Tämän avulla opetellaan hahmottamaan ajan kulkua. Kaikkia opittavia asioita tutkitaan hyvin konkreettisesti eri aisteja hyväksi käyttäen ja niiden toimintoja kuntouttaen. Opitun yleistäminen toimimaan eri paikoissa ja tilanteissa on vaikeaa, siksi opetellaan toimimista aidoissa ympäristöissä. Kaupunkia käytetään siis oppimisympäristönä. Kaupassa asioimista pitää harjoitella oikeassa kaupassa eikä kauppaleikin avulla. Samoin opetellaan, miten pitää käyttäytyä asioitaessa erilaisissa paikoissa, esim. kirjastossa, osallistuttaessa erilaisiin tapahtumiin jne. 5. OPISKELUN YLEINEN TUKI 5.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Oppilaiden huoltajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Oppimisen tavoitteet käsitellään yhteisesti HOJKS-keskusteluissa tavoitteita asetettaessa ja niiden saavuttamista arvioitaessa. Yleisen tiedottamisen lisäksi oppilasta koskevissa asioissa ollaan yhteyksissä huoltajiin tarvittaessa päivittäin. Huoltajat ovat valinneet keskuudestaan ns. yhdysvanhemmat, jotka tarvittaessa ovat edustaneet huoltajia koulua koskevissa asioissa. Yhteisiin tapaamisiin kokoonnutaan vanhempainiltoihin sekä kuvaamataidon opetukseen liittyviin tilaisuuksiin. 5.2 KOULUMATKAT Kaikille oppilaille järjestetään koulukuljetus. Terveydellisten syiden nojalla sen on mahdollista toteutua taksikuljetuksena ja päätösprosessin ohjeistaa opetusvirasto. Koulukuljetuksesta tehdään maininta HOJKS:iin. 5.3 KOULURUOKAILU Ruokailutilanne on myös koulutunti ja siihen liittyvät yleisten, hyvien tapojen mukaisten tavoitteiden lisäksi yksilölliset oppimisen tavoitteet, jotka määritellään HOJKS:ssa. Kouluruokailun järjestämisessä huomioidaan oppilaan terveydentila, eettiset ja uskonnolliset syyt. 5.4 OPPILAANOHJAUS JA KOULUTYÖN NIVELVAIHEET Oppilaaksi tulevien ja myös koulutyönsä tässä koulussa päättävien siirtymistä uuteen oppimisympäristöön ja elämänvaiheeseen tuetaan koulun taholta tekemällä aktiivisesti yhteistyötä oppilaan lähettävän ja vastaanottavan tahon kanssa. Koulun jälkeisen toiminnan suunnittelu käynnistetään kahdeksannen luokan aikana ja siirtymävaiheen harjoittelut yhdeksännellä luokalla elleivät yksilölliset tavoitteet muuta edellytä. Suunnitelmat ja toteutukset tehdään yhteistyössä huoltajien ja kuntoutustahojen sekä muiden tarvittavien viranomaisten kanssa. 5

5.5 OPPILASHUOLTO Oppilaiden hyvinvointiin liittyviä asioita käsitellään HOJKS-keskusteluissa, joihin osallistuvat huoltajien lisäksi kunkin oppilaan kuntoutuksessa mukana olevat asiantuntijat. Koulussa on toiminut huoltajien tukiryhmä, johon ovat kuuluneet koululääkäri, kouluterveydenhoitaja, avopalveluohjaaja, psykologi, sosiaalityöntekijä ja ryhmän opettaja. 5.6 KOULUTERVEYDENHOITO Kouluterveydenhuollosta ja kouluhammashuollosta vastaa Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä. 6. MAAHANMUUTTAJAOPETUS, VIITTOMAKIELINEN OPETUS Oppilaiden yksilölliset tavoitteet ja opetuksen suunnittelu ja toteutus huomioidaan HOJKS:ssa, erityisen tärkeää on oman äidinkielen opetus. 7. AIHEKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Huomioidaan soveltaen kuntakohtainen opetussuunnitelma ja kuvaamataitopainotteisuus. 6

8. OPETUKSEN KESKEISET TAVOITTEET JA SISÄLLÖT 8.1 KOGNITIIVISET / TIEDOLLISET TAIDOT 8.1.1 MATEMATIIKKA Matemaattisia käsitteitä opetetaan yksinkertaisin ja konkreettisin käytännön esimerkein. Matematiikan opetus voidaan myös integroida muihin oppiaineisiin kuten kotitalouteen. OPPILAAN TAVOITTEET : - keskittyminen, kuunteleminen ja kommunikointi - saada kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä - ymmärtää luonnollisen luvun käsitettä ja oppia peruslaskutaitoja - havainnoida erilaisia ominaisuuksia ja rakenteita kaikkien aistien avulla OPPISISÄLLÖT : - avaruudelliset käsitteet - määrän käsite - aikakäsite - muoto ja koko - lukumäärä ja numerosymboli - kymmenjärjestelmä - yhteen- ja vähennyslasku 7

8.1.2 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tapahtuu elämyksellisesti ja kokemuksellisesti kaikkia oppilaan aistikanavia hyväksi käyttäen. OPPILAAN TAVOITTEET: - maailmankuvan muodostaminen lähiympäristöstä kohti ulkomaailmaa - ihmisen ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen - luonnon ja kaupunkiympäristön tuntemus ja havainnointi - tehdä yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita - hahmottaa yksinkertaisia karttoja OPPISISÄLLÖT : - elollisen ja elottoman luonnon tunnistaminen - erilaisten elinympäristöjen hahmottaminen ( puisto, metsä, piha ) - tavallisimpiin kasvi-, ja eläinlajeihin tutustuminen - eri vuodenaikojen havainnointi - kasvien ja eläinten elinympäristöön tutustuminen - omaan lähiympäristöön tutustuminen - äänen ja valon ilmiöihin tutustuminen - lämpötilan tutkiminen - veden ominaisuuksien ja olomuodon muutosten tutkiminen 8

8.2 KOMMUNIKAATIO, KIELI ÄIDINKIELI Kommunikaatio-opetuksen tavoitteena on vaikuttaa oppilaaseen kokonaisvaltaisesti niin, että hänen sisäinen kielensä kehittyisi ja hänelle löydettäisiin tarvittaessa sopiva vaihtoehtoinen kommunikaatiokeino. Oppilaan kykyjen ja taitojen mukaisesti kommunikaatioopetuksessa voidaan edetä kokonaisvaltaisempaan äidinkielen oppimiseen ja näin parantaa oppilaan vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja edelleen. OPPILAAN TAVOITTEET: - oppimisedellytysten kehittäminen - vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen löytäminen - puheen ja kielen vastaanottaminen ja tuottaminen - käsitteellinen ajattelu - oppii lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikan - kieleen tutustuminen erilaisten tekstien ja kuuntelun avulla OPPISISÄLLÖT : - suun alueen motoriikan vahvistaminen - kuunteleminen - katsominen, osoittaminen - äänteiden, sanojen ja puheen vahvistaminen - lukeminen - kirjoittaminen 9

8.3 TAIDE- JA TAITOAINEET 8.3.1 MUSIIKKI Musiikin opetuksen tehtävänä on harjaannuttaa oppilasta kuunteluun, kehittää hänen tunneelämäänsä ja antaa hänelle elämyksiä. Musiikin avulla kehitetään myös oppilaan sosiaalisia taitoja. OPPILAAN TAVOITTEET : - äänen tuottaminen - jäljittely - kuuntelu - kehonhahmotus - itsensä ilmaiseminen musiikin, laulun, soiton ja laululeikkien avulla OPPISISÄLLÖT : - äänenkäytön harjoitukset : laulut, lorut, laululeikit, puhe - keho- ja rytmisoitinten käytön opettelu - yksilösoitto, ryhmäsoitto - laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmistoa, eri maiden musiikki sekä musiikin eri tyylilajit 10

8.3.2 KUVATAIDE Kuvataideopetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle kokemuksia, elämyksiä sekä onnistumisen tunteita erilaisten prosessien kautta. Keskeisenä lähtökohtana kaikissa prosesseissa on aistien monipuolinen käyttö. OPPILAAN TAVOITTEET: - hienomotoriikan vahvistaminen - silmä-käsikoordinaation vahvistaminen - havaintojen ja valintojen tekeminen - erilaiset tekniikat ja työvälineet - materiaaleihin tutustuminen - elämykset ja aistien vahvistaminen OPPISISÄLLÖT: - maalaaminen, painaminen, massatyöt, piirtäminen, muovailu ja rakentelu - viiva, väri, muoto, tila, liike - töiden tarkastelu aisteja monipuolisesti käyttäen - museoihin ja näyttelyihin tutustuminen - omien taidenäyttelyiden järjestäminen ja niihin valmistautuminen 11

8.3.3 KOTITALOUS Kotitalous on voimakkaita aistimuksia antavaa toimintaa, johon kukin oppilas osallistuu omien kykyjensä mukaan. Kotitalous integroituu monen osa-alueen tavoitteisiin kuten päivittäisten taitojen tavoitteista ruoan ottaminen tai hygieniasta huolehtiminen. OPPILAAN TAVOITTEET: - kuunteleminen - ohjeiden noudattaminen - erilaisten kokemusten ja elämysten hankkiminen - aistitoimintojen vahvistaminen - uusien ruokien maisteleminen - omien kykyjensä mukaan osallistuminen valmistusprosesseihin - työtoiminta OPPISISÄLLÖT: - erilaisten ruoanvalmistusvaiheiden opettelu : pilkkominen, leikkaaminen, raastaminen, peseminen, sekoittaminen, vatkaaminen - makuaistimukset - hajuaistimukset - tuntoaistimukset - kuuloaistimukset - näköaistimukset - hienomotoriikan sekä silmä-käsikoordinaation vahvistaminen 12

8.3.4 KÄSITYÖ, ASKARTELU Käsityön ja askartelun opetuksen tehtävänä on kehittää mm. oppilaan kädentaitoja ja harjaannuttaa hänen työvalmiuksiaan. Työnteon opettelun lisäksi oppilaan hienomotoriset taidot vahvistuvat. Oppilas tutustuu myös erilaisiin materiaaleihin ja työtapoihin. OPPILAAN TAVOITTEET: - hienomotoriikan vahvistaminen - silmä-käsikoordinaation vahvistaminen - työnteon opettelu - erilaisiin materiaaleihin ja työtapoihin tutustuminen - onnistumisen kokemukset OPPISISÄLLÖT: - solmimistyöt - pujottelutyöt - painanta - silkkimaalaus - liimaus / liisteröinti - leikkaaminen - suoran ompeleen ompeleminen koneella 13

8.4. SOSIAALISET TAIDOT Sosiaalisten taitojen opettamisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Sosiaalisia taitoja harjoitellaan yksilön ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa mm. päivittäisissä tilanteissa, yksilö-, ja ryhmätunneilla. OPPILAAN TAVOITTEET : - fyysisen kontaktin sietäminen - katsekontaktin vahvistaminen - vuorovaikutustaitojen vahvistaminen - tunteiden tunnistaminen - itsehallinta OPPISISÄLLÖT : - kehonhahmotus - visuaaliset ärsykkeet - erilaiset yksilö- ja ryhmätunnit : leikit, laulut, liikunta - jäljittely - erilaiset ympäristöt, vieraat tilanteet - kommunikaatiotaitojen vahvistaminen 14

8.5 MOTORIIKKA 8.5.1 LIIKUNTA Motoristen taitojen ja valmiuksien kehittyminen tukee kaikkea oppimista. Motoriikan merkitys on tärkeä lapsen kokonaiskehityksen kannalta ja oppilaan motorisen kehityksen herkkyyskausien huomioiminen opetuksessa on välttämätöntä. Oppilaan tavoitteet valitaan yksilöllisesti oppilaan motorisen kehitystason ja liikunnallisten taitojen mukaan. OPPILAAN TAVOITTEET: - kehon tuntemus ja tasapaino - karkea motoriikka - motoriset perustaidot - liikunnan ilon kokeminen - hienomotoriikka - silmän ja käden yhteistyö - elämykset OPPISISÄLLÖT: - kehonhahmotusharjoitukset - monipuolinen erityisliikunta - kävely, juoksu - erilaisissa maastoissa ja ympäristöissä liikkuminen - eri kehonosien omat jumppaohjelmat - erityisliikunnan välineiden monipuolinen käyttäminen 15

8.6. PÄIVITTÄISET TAIDOT Päivittäisissä toiminnoissa opeteltavat taidot muodostavat itsenäistämisopetuksen perustan. Tavoitteena on tehdä oppilas tietoiseksi omista tarpeistaan, kehittää hänen valmiuksiaan selviytyä mahdollisimman omatoimisesti päivittäisistä toiminnoista ja harjaannuttaa hänen kykyjään toimia omassa lähiympäristössään. OPPILAAN TAVOITTEET : - mahdollisimman itsenäinen ja siisti ruokailu - puhtauden ja hygienian ymmärtäminen - mahdollisimman itsenäinen pukeutuminen - omatoimisuus lähiympäristössä - päivittäiset työtaidot - ympäristöön orientoituminen OPPISISÄLLÖT : - itsenäisen ruokailun edellytysten opettelu luonnollisissa tilanteissa - pöytätapojen opettelu - säännöllinen Wc: n käytön opettelu - käsien pesun opettelu - hampaiden pesun opettelu - oppilaan ohjaus pukeutumis- ja riisuutumistilanteissa - kattamisen / tiskaamisen / siivoamisen opettelu - liikkuminen omassa lähiympäristössä 16

9. OPPILAAN ARVIOINTI Oppimistuloksia arvioidaan HOJKS:ssa tavoitteita asetettaessa sekä opetuksen edetessä. Huoltajien kanssa käydään tarvittavat arviointikeskustelut ja kouluvuoden päättyessä annetaan kirjallinen, sanallinen arviointi. 10. TUNTIJAKO Viikkotuntijako toteutetaan kuntakohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti. 11. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOULUTYÖN ARVIOINTI Koulun opetusmenetelmiä ja työtapoja arvioidaan oppilasarviointikeskustelujen yhteydessä. Arviointimenetelmänä käytetään 360 asteen arviointia. 17