Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014
Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen Ympäristönhoitonurmet Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys Peltoluonnon monimuotoisuus
Miksi?
4
Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg 140 kg Sateisuus? Edeltävä kasvukausi? 930 kg 84 kg Pasi Valkama Kuvat:Pasi Valkama2014.Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.
Kokemuksia fosforin huuhtoutumisesta 61 kg 6 kg 24 kg 3 kg Kuvat:Pasi Valkama2014.Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.
Kuormitus ei synny tasaisesti kaikilta pelloilta Maataloustieteen Päivät 2010 Kuvat:Pasi Valkama2014.Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry.
Peltomaan laadusta huolehtiminen
Muutokset viljelykäytännöissä Viljely yksipuolistunut viime vuosikymmeninä Karjatalous keskittynyt alueellisesti/tilakohtaisesti Nurmiviljely vähentynyt Kevätkylvöisten yksivuotisten kasvien viljely yleistynyt Maan orgaanisen aineksen määrä vähentynyt
Mitä kasvinviljelytila voi tehdä?
Tavoite Hyvärakenteinen maa, joka tuottaa satoa kohtuullisin tuotantopanoksin Ravinnehävikit ympäristöön ovat pienet Taloudellisesti kannattavaa
Miten hyvä maan rakenne ja hyvät sadot? Kuivatus Hyvä ph ja ravinnetila Oikea-aikaiset peltotyöt Vihreä kasvipeitteisyys Monivuotiset viherlannoitusnurmet/kesannot Syyskylvöiset kasvit Alus- ja kerääjäkasvien viljely
Miksi vihreää kasvipeitteisyyttä? Sitoo liukoisia ravinteita maasta kasvustoon Suojaa eroosiolta Parantaa maan rakennetta Juuret tekevät maahan reikiä (biologinen kuohkeutus) Kuivattaa maata Lisää maan eloperäisen aineksen määrää Lisää monimuotoisuutta
Vihreän kasvipeitteisyyden lisääminen - Monivuotiset viherlannoitusnurmet viljelykierrossa Maan kasvukunnon parantaminen Tiivistymien rei ittäminen (syväjuuriset kasvit!) Mururakenteen parantaminen Multavuuden lisääminen Viljelyn monipuolistaminen Kasvitautipaineen pienentäminen Rikkakasvien hallinta Talviaikainen kasvipeitteisyyden lisääminen Biologisen typensidonnan hyödyntäminen Työhuippujen tasaaminen
Kuva: Markus Gustaffson / RaHa-hanke
16 Kuvat: Markus Gustaffson / RaHa-hanke
Viherlannoitusnurmien hyödyntäminen Viherlannoitusnurmet viljelykiertoon (myös hyville lohkoille) Biologisen typensidonnan hyödyntäminen säästö lannoituskustannuksissa Viherlannoitusnurmien viljely ajatuksella (siemenseos ja -määrä, hoitotoimenpiteet, lopetus) 17
Viherlannoitusnurmen toteuttaminen käytännössä Perustetaan suojaviljaan (vähintään 20 % typensitojakasveja) Monipuolinen siemenseos. esim. 20 kg/ha (puna-apila 4 kg, valkoapila 2 kg, timotei 7 kg, nurminata 4 kg, ruokonata 3 kg)
Viherlannoitusnurmien siemenmääriä Taulukko 1. Viherlannoitusnurmissa käytettävien monivuotisten kasvien siemenmääriä ja ominaisuuksia Viljelykasvi Siemenmäärä seoksissa kg/ha Ominaisuuksia Puna-apila 2-10 Alsikeapila 2-8 Valkoapila 1-2 Sinimailanen 5-10 Hyvä maan kuohkeuttaja. Omaa syvän paalujuuren. Korkea typentuotto. Hidas alkukehitys. Matala juuristo. Voidaan käytettää seoksissa puna-apilan ja heinien kanssa. Talvehtii puna-apilaa varmemmin. Matala juuristo. Voidaan käyttää seoksissa puna-apilan ja heinien kanssa. Korkea typentuotto. Omaa syvän ja vahvan juuriston. Kuivatuksen ja ph:n oltava kunnossa, jotta talvehtii. Korkea typentuotto. Timotei 5-10 Viljelyvarma heinä kaikille maalajeille. Hidas alkukehitys. Kasvaa voimakkaasti heti kasvukauden alusta perustamisvuoden jälkeen. Nurminata 5-7 Kestää hyvin niittoa. Voimakas jälkikasvu. Ruokonata 5-7 Nurminataa voimakkaampi ja syvempi juuristo.
Viherlannoitusnurmen toteuttaminen käytännössä Perustetaan suojaviljaan (vähintään 20 % typensitojakasveja) Monipuolinen siemenseos. esim. 20 kg/ha (puna-apila 4 kg, valkoapila 2 kg, timotei 7 kg, nurminata 4 kg, ruokonata 3 kg) Viherlannoitusnurmikin vaatii hoitoa. Rikkaruohojen niitääminen/murskaus kasvukauden aikana Lopetus tehtävä huolella
Viherlannoitusnurmen lopetus Viherlannoitusnurmien vesiensuojeluriskit liittyvät lopetukseen Huomio nurmen lopetusaikaan ja seuraavaan kasviin: Syysrypsi tai syysruis viherlannoitusnurmen jälkeen Lopetus myöhään syksyllä (aikaisintaan lokakuussa) Lopetus keväällä, jos mahdollista Sänkimuokkaus ennen kyntöä?
Vihreän kasvipeitteisyyden lisääminen - Syyskylvöiset kasvit Ravinteiden keruu syksyllä (ruis ja öljykasvit) Talviaikainen kasvipeitteisyys Syysviljoilla laajempi juuristo kuin kevätviljoilla Sopivat hyvin esim. viherlannoitusnurmien jälkeen kylvettäviksi
Muut monivuotiset kasvit
Vihreän kasvipeitteisyyden lisääminen - Alus- ja kerääjäkasvit Peitekasvi: Viljellään suojaamaan pellon pintaa eroosiolta, kun viljelykasvi ei sitä tee Kerääjäkasvi: Keräävät liukoista typpeä maasta. Voidaan kylvää joko aluskasviksi tai aikaisin korjattavan satokasvin jälkeen. Aluskasvit: Kasvavat yhdessä satokasvin kanssa mutta jätetään kasvamaan sen korjuun jälkeen. Soveltuu kerääjäkasvien viljelyyn ja typen sidontaan Suomessa, missä kasvuaika sadonkorjuun jälkeen on usein lyhyt.
KYNNÖS/SÄNKI/KERÄÄJÄKASVI KUVA TÄHÄN
Kerääjäkasveilla pelto vihreämmäksi 1.Typen keruu huuhtoutumiselta ( satokasvien käyttöön tai maan orgaanisen aineksen lisäämiseen) 2. Eroosion esto ja maan rakenteen hoito ( ravinteikkain maa viljelykäyttöön, lisää orgaanista ainesta, maan murustaminen) 3. Biologisen typensidonnan hyödyntäminen ( lannoitussäästö, lisää orgaanista ainesta maahan) 4. Rikkakasvien, tuholaisten ja kasvitautien hallinta
1. Typen keruu huuhtoutumiselta Typpi huuhtoutuu liukoisena nitraattityppenä Aluskasvit keräävät satokasvilta käyttämättä jäänyttä ja maan orgaanisesta aineksesta vapautuvaa typpeä Heinäkasvit (esim. italian raiheinä) tehokkaita typen kerääjiä Monivuotiset (timotei, nadat) vähentävät liukoisen typen määrää myös keväällä
Aluskasvin vaikutus maan mineraalitypen pitoisuuteen syksyllä 2011 40 35 30 N kg/ha 25 20 15 10 5 0 Ohra + kynnös 8.11.2011 Ohra+italian raiheinä 8.11.2011 Härkäpapu + kynnös 26.10.2011 Härkäpapu + italian raiheinä 26.10.2011 20-50 cm 20,4 12,2 15 6,7 0-20 cm 17,6 8,9 17,5 10,7
30 Kerääjäkasvin vaikutus liukoisen typen määrään N kg/ha 25 20 15 10 5 0 8.9.2011 26.10.2011 4.5.2012 Härkäpapu 0-20 cm Härkäpapu 20-50 cm Härkäpapu+IR 0-20 cm Härkäpapu +IR 20-50 cm
2. Eroosion esto ja maan rakenteen hoito Fosforia huuhtoutuu kiintoainekseen sitoutuneena ja liukoisena Vihreä kasvipeite estää kiintoaineksen huuhtoutumista Lisää orgaanista ainesta Elävä juuristo murustaa maata ja parantaa mururakenteen kestävyyttä Kerääjäkasvin lopetus keväällä joko kemiallisesti, muokkaamalla tai käyttämällä 1-vuotisia kasveja Parantaa maan muokkautuvuutta
Talviaikainen kasvipeitteisyys
Italian raiheinä + ohra aluskasvina? 33
34 Dia: Hannu Känkänen, MTT
35
36
37
38
39
3. Biologisen typensidonnan hyödyntäminen Viherlannoitus viljavuotena viljelemällä palkokasveja aluskasveina (valkoapila, puna-apila) Lannoitushyöty seuraavana vuonna 10-60 kg/ha Suositellaan viljeltäviksi seoksina 40
20 Aluskasvin vaikutus maan liukoisen typen pitoisuuteen 18 16 14 12 N kg/ha 10 8 6 4 2 0 ir+valoapila 10.9.2012 sänki 10.9.2012 ir+valoapila 25.10.12 sänki 25.10.12 0-20 cm 9,4 8,5 7,9 10,7 20-50 cm 9,5 9,5 6,7 7,4 41
4. Rikkakasvien, tuholaisten ja tautien hallinta Kilpailu rikkakasveja vastaan peittävällä kasvustolla Öljyretikka ja sinappi ankeroisen torjunnassa Viljelykierron monipuolistaminen Kuva: Anna Liljeström / RaHa-hanke
43
Aluskasvin kilpailu satokasvin kanssa 44 Dia: Hannu Känkänen, MTT
45 Dia: Hannu Känkänen, MTT
Esimerkki aluskasvin viljelystä Kylvetään italianraiheinää 7-10 kg/ha aluskasviksi kylvön yhteydessä erillinen kylvö kevätviljan kylvön jälkeen rikkaäestyksen yhteydessä hajakylvö pintaan Aikaisella kylvöllä ja siemen multaamisella hyvä lopputulos Lopetus myöhään syksyllä / tai keväällä
Millainen on hyvä aluskasvi? Kasvilajin ominaisuus aluskasvina Typen kerääminen maasta Biologinen typensidonta Juuriston määrä Maan multavuuden lisäys Kasvun painottuminen syksyyn Kasvu seuraavana keväänä Typen tuotto seuraaville satokasveille Kasvilaji Valkoapila o o o o o o o o o o o o o o o o o o Puna-apila o o o o o o o o o o o o o o o o o o Persianapila o o o o o o o o - o o o Italianraiheinä o o o o - o o o o o o o o o o o Timotei o o o - o o o o o o o o o o o o Nurminata o o - o o o o o o o o Nurmimailanen o o o o o o o o o o o - o o o Öljyretikka/retiisi * - - Valkosinappi * - -
Aluskasvin siemenmääriä Kylvömäärään vaikuttaa kylvöaika, kylvötapa, maalaji ja tavoitteet Aluskasvien siemenmääriä Kasvilaji Siemenmäärä kg/ha Siemenkustannus /ha Valkoapila 2-6 20-61 Puna-apila 4-10 34-85 Persianapila 2-10 9-45 Italianraiheinä 5-15 10-31 Muut monivuotiset heinät 5-15 13-26 Timotei 5-12 17-41 Seokset Italianraiheinä + valkoapila 5-10 + 2-8 10-21 + 20-82 Timotei + puna-apila 3-10 + 2-8 8-26 + 17-68 Kerääjäkasvien siemenmääriä Öljyretikka 5-15 21,55-64,65
Lisätietoja www.ymparisto.fi/raha
Toimenpiteiden kohdentaminen Kaltevat vesistöjen varrella sijaitsevat pellot Suojavyöhykkeet
Vesistöjen varsilla sijaitsevat kaltevat pellot Uudellamaalla Etäisyys vesistöstä 0-2 % 2-6 % 6-10 % 10-15 % yli 15 % Yhteensä 0 25 m 5477 ha 4032 ha 1302 ha 679 ha 478 ha 11969 ha 0 50 m 12674 ha 8494 ha 2711 ha 1330 ha 819 ha 26029 ha 0 100 m 25400 ha 17314 ha 5598 ha 2588 ha 1357 ha 52256 ha 0 150 m 35478 ha 25358 ha 8312 ha 3731 ha 1797 ha 74677 ha Uusimaa 84789 ha 68813 ha 21417 ha 8470 ha 3446 ha 186935 ha Kuva: Joni Koskinen, 2013. Varsinais-Suomen ELY-keskus
Toimenpiteiden kohdentaminen Kaltevat vesistöjen varrella sijaitsevat pellot Suojavyöhykkeet Kaltevat pellot Talviaikainen kasvipeitteisyys Pellot, joilla ongelmia maan rakenteessa Monivuotiset viherlannoitusnurmet (peruskunnostukset viherlannoitusvuosina!) Aluskasvien viljely Orgaanisen aineksen lisäys Hyvät pellot Aluskasvien viljelyllä kasvukunnon ylläpito
Lisää vihreää kasvamaan
Kiitos!