LUHANKA HAKULINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE LUHANGAN KUNNAN LUHANGAN KYLÄSSÄ SIJAITSEVAA KIINTEISTÖÄ HAKULINNIEMI RN:O 19:0 RANTA-ASEMAKAAVALLA MUODOSTUVAT KORTTELIT 130-132 (RA) SEKÄ MAA- JA METSÄTALOUSALUE (M). RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS 25.05.2009 Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 1(19)
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT KUNTA: KYLÄ: KAAVAN NIMI: LUHANKA LUHANKA HAKULINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA KIINTEISTÖT: HAKULINNIEMI, RN:O 19:0, n. 14 ha. MUODOSTUVAT KORTTELIT JA MUUT ALUEET: RA 130-132, M-ALUE POHJAKARTTA: 1:2000, KKJ - koordinaatisto. Mittausluokka 3. Pohjakartta on hyväksytty 18.12.2008 (Teuvo Pajukoski MML/60/621/2008) Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 2(19)
YHTEENVETO JA TILASTOTIEDOT Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulo- ja kaavan valmisteluvaihe: Vireilletulo, kunnanhallitus 5.5.2008, kuulutus 7.5.2008 7.5.2008 tiedotekirje naapureille ja arvioidun vaikutusalueen ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille OAS nähtävillä 8.5.-6.6.2008 Viranomaisneuvottelu 13.6.2008 Kunnanhallitus 23.6.2008 Tarkistettu OAS ja kaavaluonnos nähtävillä 21.7.-19.8.2008 - Kaavatoimikunta 20.10.2008 - Kunnanhallitus 27.10.2008 Kaavaehdotus ja hyväksyminen: - Kaavaehdotus nähtävillä 06.11. 05.12.2008 - Kaavatoimikunta 26.03.2009-2. viranomaisneuvottelu 6.5.2009 - Kunnanhallitus 25.5.2009 - Kunnanvaltuusto..2009 Ranta-asemakaavan sisältö ja tarkoitus Ranta-asemakaava on laadittu loma-asumisen järjestämiseksi Ranta-asemakaavalla muodostuvat RA-korttelit 130-133 ja M-alue. Yhteenveto kaavan vaikutuksista Alueen käyttötarkoitus muuttuu leirikeskuskäytöstä yksityiseen lomaasumiseen Ranta-asemakaavan toteutus Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta kokonaan. Rantaviivan pituus - Todellisen rantaviivan pituus on noin 1000 m. Korttelitiedot Kortteli Tontti Pinta-ala, m² Kerrosala, k-m² käytetty k-m² 130 RA 1 3880 225 0 2 4360 225 0 131 RA 1 12227 350 n. 100 2 8208 350 n. 60 3 11261 350 n. 90 132 RA 1 8913 350 n. 80 RA YHT. 48 849 1850 M-alue 94 398 - Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 3(19)
SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT... 5 1.1 SIJAINTI JA NYKYTILANNE... 5 1.2 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 8 2. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 2.1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 8 2.2 OSALLISET... 11 2.3 VIRANOMAISYHTEISTYÖ... 11 2.4 LAADITUT SELVITYKSET... 12 3. TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN... 14 4. OSALLISTEN MIELIPITEET... 15 5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS... 16 5.1 KAAVAN RAKENNE... 16 5.1.1 Mitoitus... 16 5.1.2 Palvelut... 16 5.1.3 Yhdyskuntatekninen huolto... 17 5.2 ALUEVARAUKSET JA PINTA-ALAT... 17 5.2.1 Korttelialueet... 17 5.2.2 Muut alueet ja liikennejärjestelyt... 18 6. KAAVAN VAIKUTUKSET... 18 6.1 VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN SUORITTAMISTAPA... 18 6.2 TOTEUTETTAVAN RANTA-ASEMAKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 18 7. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19 LIITTEET 1. Ranta-asemakaavakartta 1:2000 ja kaavamääräykset 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Ilmakuva alueelta 4. Emätilaselvitys 5. Liito-oravaselvitys 6. Luontoselvitys 2008 7. Ote rantayleiskaavasta määräyksineen 8. Tilastolomake 9. Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ja vastineet 10. Oleva rakennuskanta 11. Kaavaehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 4(19)
1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Sijainti ja nykytilanne Ranta-asemakaavan alue koskee koko kiinteistöä Hakulinniemi RN:o 19:0 Luhangan kunnan Luhangan kylässä. Kaava-alue on yksityisomistuksessa. Alue sijaitsee Luhangan kirkonkylän asemakaava-alueen ulkopuolella Päijänteen rannalla. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 14 ha. Alueen leirikeskuskäyttö on päättynyt. Rakennuskanta: Alueella sijaitsee leirikeskustoiminnassa olleita ajalleen tyypillisiä majoitus-, kokoontumis-, sauna- ja varastorakennuksia. Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 5(19)
Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 6(19)
Luonnonympäristö ja maisema: Alue sijaitsee niemessä ja Päijänteen rantaviivaa on noin kilometrin verran. Alue on monin paikoin kallioista ja valtapuulajina on vanha mäntymetsä. Rannat ovat pääosin karut ja kivikkoiset. Alueen keskeltä, mäen laelta avautuu hyvät näköalat Päijänteelle. Korkeimmilla ja kallioisilla lakialueilla on maisemallisia arvoja. Alueella on tehty v. 2008 harvennushakkuita. Alueelle on laadittu luontoselvitys kesällä 2008, joka perustuu maastotutkimuksiin 15.7.2008. Selvitys on tämän selostuksen liitteenä. Kevättalvella 2008 selvitettiin liito-oravien esiintymistä alueella. Merkkejä liito-oravien elinympäristöistä tai itse oravista ei löydetty. Selvitys on tämän selostuksen liitteenä. Mäntymetsää ja kallioinen mäki Hakulinniemen keskellä Lähi- ja kaukomaiseman kannalta herkimmät alueet ovat Hakulinniemen keskiosassa sijaitsevat kallioiset mäkien lakialueet. Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 7(19)
Yhdyskuntatekniset laitteet ja verkostot sekä liikenneyhteydet: Alueella on rakennettuna sähkö- ja lankapuhelinverkko ilmajohtoina. Alueella ei ole vesihuoltoverkostoa. Alueelle tulee kaksi yksityistietä, toinen niemen eteläkärkeen ja toinen niemen länsipuolelle. Yksityistiet alkavat yleisen tien päätepisteestä kaavaalueen pohjoisrajalta. Hakulinniemen eteläkärjen ohitse kulkee merkitty venereitti. Palvelut Alue tukeutuu kirkonkylän palveluihin. 1.2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet - Alueelle suunnitellaan ensisijaisesti loma-asuntotontteja. 2. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelu on käynnistynyt alueen maanomistajien aloitteesta. Maanomistajat vastaavat ranta-asemakaavan laatimisen kustannuksista ja kaavan toteuttamisesta. Maankäyttösopimuksia ei ole tarpeen tehdä. Aluetta koskevat aiemmat suunnitelmat: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Hakulinniemessä ei sijaitse valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden luetteloituja erityiskohteita. Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 8(19)
Maakuntakaava Maakuntakaava on hyväksytty ja vahvistettavana ympäristöministeriössä. Hakulinniemeen ei kohdistu maakuntakaavan aluevarauksia eikä suunnittelualue sisälly kirkonkylän taajama-alueeseen. Ote maakuntakaavaehdotuksesta, ranta-asemakaavan alue on merkitty karttaan punaisella ympyrällä Seutukaava Alueella on voimassa Keski-Suomen seutukaavan 5. vaihekaava, vahvistettu 2.8.1999. Seutukaava on oikeusvaikutteinen ja voimassa kunnes se kumotaan maakuntakaavan voimaantulon myötä. Seutukaavan merkintä Hakulinniemeen on virkistysaluemerkintä (VL 435120, leirikeskus, ulkoilualue) Seutukaava on Hakulinniemen alueen rakentamisen käyttötarkoituksen osalta tavoitteeltaan vanhentunut. Yleiskaava Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 22.04.1996 hyväksymä oikeusvaikutteinen Päijänteen rantaosayleiskaava, joka on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 30.10.1998. Hakulinniemi kuuluu rantaosayleiskaavan mitoitusvyöhykkeeseen 6 7 loma-asuntoa / rantaviiva km. Rantaosayleiskaavassa Hakulinniemi on RMja MU- aluetta. Ote rantayleiskaavasta määräyksineen on selostuksen liitteenä. Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 9(19)
Rantayleiskaava ohjaa ranta-asemakaavoitusta, mutta Hakulinniemen rakennusalueiden käyttötarkoituksen (RM) osalta yleiskaava on tavoitteeltaan vanhentunut alueen maanomistusolojen muuttumisen myötä. Rantayleiskaavassa on lisäksi esitetty, että Hakulinniemen alueella on myös ympäristöarvoja sekä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU-alueet). Voimassaolevan Päijänteen rantaosa-yleiskaavakartan pienennös. Asemakaava Alueella ei ole ennestään asema- tai ranta-asemakaavaa. Rakennusjärjestys Luhangan kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 19.12.2002. Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 10(19)
Pohjakartta Alueelle on laadittu ranta-asemakaavan pohjakartta 1:2000 uudiskartoituksena Kiinteistö ja Mittaus Oy:n toimesta. Pohjakartta on hyväksytty 18.12.2008. Alueelle aiemmin laaditut selvitykset ja muu suunnitteluaineisto Ortokuvat alueesta (ilmakuvat) Metsätaloussuunnitelmat Päijänteen rantaosayleiskaava siihen liittyvine selvityksineen Luhangan muinaisjäännösten inventointi (Keski-Suomen liitto, 2004) Päijänteen rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys (Leena Kiuru, 1994) Luhangan rakennusinventointi 1996 2.2 Osalliset Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat ja kaikki ne joiden asumiseen tai työntekoon kaava oleellisesti vaikuttaa Kaikki ne yritykset ja yhteisöt, sekä viranomaiset, joiden toimintaan kaava oleellisesti vaikuttaa Luhangan kunta Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen museo Merenkulkulaitos, Järvi-Suomen väyläyksikkö Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri Keski-Suomen liitto 2.3 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin em. viranomaisille tiedoksi kaavan vireilletulovaiheessa. Vireilletulovaiheessa järjestettiin 1. viranomaisneuvottelu 13.6.2008 Keski- Suomen ympäristökeskuksessa Jyväskylässä. Kaavaehdotuksesta pyydettiin viranomaislausunnot ja kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen järjestetään 2. viranomaisneuvottelu tarvittaessa. Viranomaislausunnot on huomioitu lopullista kaavaratkaisua laadittaessa. Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 11(19)
2.4 Laaditut selvitykset MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset tulee mitoittaa niin, että suunnittelutehtävän merkitys ja laajuus otetaan huomioon. Seuraavassa on esitetty kaavan laadinnan kannalta keskeiset selvitykset. Erillisinä raportteina ovat tämän selostuksen liitteenä liito-orava-, emätilaja luontoselvitykset. Muut selvitykset on kirjoitettu tähän kaavaselostukseen. Luonnonympäristö ja maisema Luonnonympäristöä ja maisemaa on selvitetty alueella suoritetuilla maastokäynneillä. Luontoselvityksessä alue on jaoteltu kasvillisuus- yms. kuvioihin, joilta selvitettiin alueen kasvillisuutta. Liito-oravaselvitys laadittiin kevättalvella 2008. Maisemallisia arvoja on selvitetty kaavaa laadittaessa suoritettujen maastokäyntien yhteydessä. Maaperää ja arvioita pohjavedestä on selvitetty maastokäynneillä ja taustaaineiston perusteella. Taajamarakenne Hakulinniemi ei sijaitse taajama-alueeksi luettavalla alueella, vaan kirkonkylän keskustaan tulee alueelta matkaa noin 2 km. Alueella ei sijaitse kunnallisteknisiä verkostoja eikä kunnalla ole suunnitelmissa laajentaa verkostoja tähän suuntaan lähiaikoina. Ei ole näköpiirissä, että vakituinen asuminen levittäytyisi Hakulinniemeen asti lähivuosina. Kunta rakentaa parhaillaan uutta asuinaluetta Hepoluhdan alueelle, joka sijaitsee taajaman kyljessä keskustan pohjoispuolella. Hepoluhdan asuinalue riittänee vakituisen asumisen tonttien kysynnän tarpeisiin lähivuosiksi eteenpäin. Koska kirkonseudun asemakaavan ja Hakulinniemen ranta-asemakaavan alueet eivät todennäköisesti lähivuosina kohtaa, alueelle ei ole myöskään odotettavissa kunnan ylläpitämää katuverkkoa vaan tieverkoston runko muodostuu yleisestä tiestä ja alueen yksityisistä teistä. Hakulinniemeen johtava yleinen tie kuulunee niihin teihin, jotka poistuvat yleisen tieverkon piiristä yleisen liikenteen puuttumisen vuoksi. Vakituinen asutus ei todennäköisesti kasva kirkonkylässä vaan rakentaminen keskittynee lähivuosina vapaa-ajan asumiseen. Vapaa-ajan asunnoista osa tullaan kylläkin rakentamaan ympärivuotista käyttöä varten. Näkemystä tukenee väestönkehityksen ennusteet. Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 12(19)
Kirkonkylän virkistysalueet Seutukaavassa ja rantayleiskaavassa Hakulinniemen aluetta koskevat osittain ulkoilun ja yleisen virkistyksen ohjaustavoitteet. Alueelle ei ole rakennettu ulkoilureitistöjä vaan kulkeminen on tapahtunut tiestöä pitkin sekä alueen metsissä jokamiehenoikeuksin. Hakulinniemen alueelle ei ole suunnitelmissa rakentaa uusia reitistöjä, joten virkistyskäyttö jatkuu alueella jokamiehenoikeuksin pois lukien rakennettavien alueiden pihapiirit ja näiden rannat. Vakituisen asutuksen keskittyessä taajaman keskustaan ja Hepoluhdan alueelle, mahdollisia ulkoilureitistöjä voisi ajatella rakennettavan niiden lähialueille. Vuonna 2008 voimaantulleissa Hepoluhdan yleis- ja asemakaavoissa onkin osoitettu ulkoilureitistölle ja yleiselle virkistykselle sopivat puistoalueet asuinkortteleiden välittömään läheisyyteen kunnan omistamille maille. Vesihuollon rakentamisselvitys Hakulinniemen alueen rakennusten liittäminen kunnan vesihuollon verkostoon tarkoittaisi noin 2 km pitkän vesihuoltolinjan rakentamista. Lähin mahdollinen liitoskohta sijaitsee Lomakeitaan alueella. Vaihtoehtona on joko vesistön alitse vedettävä johtoyhteys suoraan tai maata pitkin kulkevat runkojohdot. Asuinrakennusten ja loma-asuntojen lukumäärä tällä alueella on kuitenkin tällä hetkellä niin pieni, ettei vesihuoltolinjan rakentamiseen ole tarkoituksenmukaista tässä vaiheessa lähteä. Hakulinniemi tulisikin ottaa mukaan suunnitelmiin siinä vaiheessa, kun kunnassa suunnitellaan kirkonkylän eteläpuolen haja-asutuksen vesihuoltoa laajemmin. Tämä tullee ajankohtaiseksi vasta siirtoviemäriputkistojen Luhanka Tammijärvi Joutsa rakennuttua. Näillä perustein kaava-alueen kiinteistöt toteuttavat vesihuollon kiinteistökohtaisesti- tai useamman kiinteistön ryhmissä. Emätilaselvitys ja mitoitus Ranta-asemakaavaa varten laadittiin yleiskaavan yhteydessä tehtyä kantatilaselvitystä tarkentava emätilaselvitys, josta selviää Hakulinniemi tilan muodostumishistoria sekä rakennusoikeuksien jakautuminen. Ranta-asemakaavan mitoituksen lähtökohtana on ollut rantayleiskaavan yhteydessä kunnanvaltuuston hyväksymät mitoitusvyöhykkeet. Hakulinniemi kuuluu rantayleiskaavan mitoitusvyöhykkeeseen 6-7 rakennuspaikkaa/km. Emätilaselvitys on tämän selostuksen liitteenä. Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 13(19)
Rakentamisen määrä Alueella noudatetaan soveltuvin osin rantayleiskaavan rakentamismääräyksiä. Yhdelle tontille saa sijoittaa yhden loma-asunnon ja sitä palvelevia talousrakennuksia niin, että rakennuksia sallitaan enintään 5 kpl. Kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Alueelta ei tunneta muinaisjäännöksiä. Alueen rakennuskanta on tarkoitus säilyttää. 3. TIEDOTTAMINEN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN Vireilletulo- ja kaavan valmisteluvaihe: Vireilletulo, kunnanhallitus 5.5.2008, kuulutus 7.5.2008 7.5.2008 tiedotekirje naapureille ja arvioidun vaikutusalueen ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille kaavoituksesta OAS nähtävillä 8.5.-6.6.2008 Viranomaisneuvottelu 13.6.2008 Kunnanhallitus 23.6.2008 Tarkistettu OAS ja kaavaluonnos nähtävillä 21.7.-19.8.2008 - Kaavatoimikunta 21.10.2008 - kunnanhallitus 27.10.2008 Kaavaehdotus ja hyväksyminen: - Kirjeet ulkopaikkakuntalaisille - Kuulutus kaavaehdotuksen nähtävilläolosta ja mahdollisuudesta muistutuksen tekemiseen 5.11.2008 Joutsan Seutu lehdessä, kunnan kotisivuilla internetissä sekä kunnan ilmoitustaululla - Kaavaehdotus nähtävillä 06.11. 05.12.2008 - Kaavatoimikunta 26.03.2009 - Kaavaehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu 6.5.2009 - Kunnanhallitus 25.5.2009 - Kunnanvaltuusto Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 14(19)
4. OSALLISTEN MIELIPITEET VIREILLETULO- JA KAAVAN VALMISTELUVAIHE: - Keski-Suomen liitto kommentoi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa vireilletulovaiheessa - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta ei jätetty yhtään mielipidettä kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana. - Kaavoittaja on keskustellut kaavan sisällöstä ympäristökeskuksen edustajien kanssa sähköpostitse ennen kaavaehdotuksen laatimista. KAAVAEHDOTUS: Kaavatoimikunta käsitteli 20.10.2008 laadittua kaavaehdotusta kokouksessaan 21.10.2008. Kaavatoimikunta esitti kunnanhallitukselle, että tarkistettu kaavaehdotus asetetaan yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaavaehdotus sisältää 7 loma-asuntotonttia sekä maa- ja metsätaloutta varten varattua aluetta. Luonnosvaiheessa esitetyt omakotitontit (AP) sekä erillisen savusaunan rakennusala niemen kärjestä poistettiin. Mahdolliset muistutukset kaavaehdotuksesta pyydettiin jättämään Luhangan kunnanhallitukselle nähtävilläoloaikana kirjallisena. Kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana kaavaehdotuksesta jätettiin seuraavat lausunnot: Keski-Suomen museo, Keski-Suomen liitto, Keski- Suomen ympäristökeskus ja Tiehallinto/Keski-Suomen tiepiiri. Lisäksi kaavasta jätettiin yksi muistutus: Joutsan seurakunta. Lausunnot ja muistutus sekä annetut vastineet ovat liitteenä. Kaavaehdotuksen käsittely kunnassa: Kaavatoimikunta 26.03.2009, viranomaisneuvottelu 6.5.2009. Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 15(19)
5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutosalue on pinta-alaltaan n. 14 ha. Rakentamisen mitoituksena on käytetty yleiskaavasta johtuvaa 7 rp / rantakm. Rakennusoikeudet on johdettu rantayleiskaavan määräyksiä soveltaen. 6.5.2009 pidetyssä viranomaisneuvottelussa todettiin, että olevan rakennuskannan lisäksi tonteille sallitaan kohtuullinen talousrakennusten lisärakentamismahdollisuus. Loma-asunnon suurimmaksi sallituksi kooksi määrätään 170 k-m² ja rakentamisessa on noudatettava yleiskaavan rantaetäisyysmääräyksiä. Loma-asunnoista voi näin ollen rakentaa ns. kakkosasunnon, joka tukeutuu lähietäisyydellä olevan kirkonkylän palveluihin. Rakennuspaikalle saa rakentaa vain yhden loma-asunnon. Tonttikohtainen kokonaisrakennusoikeus vaihtelee 225 350 k-m²:n välillä. Rantayleiskaavaa suurempi kokonaisrakennusoikeuden määrä on perusteltu alueella ennestään olevilla leirikeskuskäytöstä peräisin olevilla talousrakennuksilla, jotka merkitään kaavassa olevina rakennuksina, joiden rakennusoikeus on erikseen osoitettu. Alueella ennestään olevat leirikeskuksen aikaiset rakennukset sekä maanomistus aiheuttavat sen, että tonteista muodostuu tavanomaista leveämpiä. Tämän vuoksi on päädytty siihen, että loma-asuntojen rakennusalat on merkitty kaavaan tarkemmin. Kaavaehdotusvaiheessa rakennusaloja pienennettiin lisää, jotta rakentaminen varaisi rantaviivaa vähemmän. Kiinteistön omistajana olevan Kiinteistö Oy Luhangan Hakulinniemen osakkaiden kesken on maapohja ja sillä olevat rakennukset jaettu siten, että osakkaiden välinen hallintaoikeus noudattaa laaditun rantaasemakaavan ohjeellista tonttijakoa. Vapaata rantaviivaa jää hieman yli puolet koko kaava-alueen rantaviivan pituudesta: - RA-tonttien varaaman rantaviivan pituus on 490 metriä. - M-alueeksi ja rakentamattomaksi jäävän rantaviivan pituus on 510 metriä. 5.1.2 Palvelut Kaavamuutosalueella ei ole kaupallisia palveluja. Alue tukeutuu kirkonkylän palveluihin. Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 16(19)
5.1.3 Yhdyskuntatekninen huolto Alue ei liity vesihuoltoverkostoihin. Jätevesien käsittelyssä noudatetaan yleisiä haja-asutusalueiden jätevesien käsittelylle annettuja ohjeita ja määräyksiä. Jätehuolto järjestetään kunnan yleisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Muu kiinteistöhuolto tapahtuu rakennettavien yksityisteiden kautta. 5.2 Aluevaraukset ja pinta-alat 5.2.1 Korttelialueet Kortteli Tontti Pinta-ala, m² Kerrosala, k-m² käytetty k-m² (leirikeskus) 130 RA 1 3880 225 0 2 4360 225 0 131 RA 1 12227 350 n. 100 2 8208 350 n. 60 3 11261 350 n. 90 132 RA 1 8913 350 n. 80 RA YHT. 48 849 1850 M-alue 94 398 - RA-alueet Kullekin rakennuspaikalle saa sijoittaa kerrosalaltaan enintään 170 m²:n suuruisen loma-asunnon, 25 m²:n suuruisen saunarakennuksen sekä muita talousrakennuksia enintään 30 m². Tämän lisäksi rakennuspaikalla voi sijaita sauna- ja muita talousrakennuksia, joiden rakennusala sekä kerrosala on erikseen osoitettu kaavassa rakennusoikeusluvulla. Rakennusten lukumäärä rakennuspaikalla saa olla enintään viisi. Rakennuspaikalle muodostuvan kokonaisrakennusoikeudenmäärä on enintään 350 m². - Talousrakennuksen saa sijoittaa tontille 30 m etäisyydelle rantaviivasta. - Rakentamisen tulee sopeutua väritykseltään rantamaisemaan. Rakennusten ja rannan välinen puusto tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. - Saunarakennusten kosteudelle alttiit rakennusten osat tulee sijoittua korkeustasoon + 80.0 m (N60) tai tätä ylemmäs. - Suurin sallittu kerrosluku on II. Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 17(19)
5.2.2 Muut alueet ja liikennejärjestelyt M-alue - M-alueelle saa rakentaa vain vähäisiä maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennelmia ja katoksia yli 150 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Metsien hakkuissa tulee noudattaa Metsäkeskus Tapion rantametsien käsittelyn ohjeita. Tiestö Tieverkoston muodostavat yksityistiet. Tontit saavat oikeuden tiehen kiinteistöjen muodostamisen yhteydessä. 6. KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Arviointi perustuu suoritettuihin selvityksiin ja lähtötietoihin sekä kaavan laadinnan aikana suoritettuihin maastokäynteihin ja kaavan nähtävilläoloaikana saatuihin palautteisiin. 6.2 Toteutettavan ranta-asemakaavan vaikutusten arviointi Vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon laadittavan rantaasemakaavan laajuus ja rakentamisen määrä ja arvioinnin suorittamistapa on suhteutettu tähän. Vaikutukset kirkonkylän taajamarakenteeseen ja taajamakehitykseen: Alueen osoittaminen loma-asumiseen ei vaikuttane suuremmin kirkonkylän taajamarakenteeseen tai kehitykseen. Sosiaaliset vaikutukset: Kaava-alueen sosiaalinen luonne muuttui maanomistuksen vaihtumisen myötä yhteisön omistamasta leirikeskusalueesta yksityiseksi lomaasuntojen alueeksi. Alueen luonne muuttuu tästä johtuen yksityisemmäksi kuin ennen. Vaikutukset taajamakuvaan ja maisemaan: Kirkonkylän taajama sijoittuu niemen toiselle puolelle, jonne rakentamista ei osoiteta. Kaava ei näin ollen vaikuta kirkonkylän taajamakuvaan tai maisemaan. Rakentamista ei osoiteta myöskään niemen korkeimmille osille. Paikalliset vaikutukset järvimaisemaan ovat lomaasuntorakentamista ja pihoja, mutta metsän osuus säilyy yhä huomattavan suurena. Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 18(19)
Vaikutukset luontoon, maa- ja kallioperään: Kaavalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia alueen luonnonympäristöön tai maa- ja kallioperään. Vaikutukset pohjaveteen: Kaavalla ei arvioida olevan vaikutuksia pohjaveden laatuun tai määrään. Vaikutukset turvallisuuteen, terveyteen ja viihtyisyyteen Kaavalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia turvallisuuteen, terveellisyyteen tai viihtyisyyteen. Kuntatalouteen Kaavalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kuntatalouteen. 7. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Ranta-asemakaavan toteuttamisesta, toteuttamisaikataulusta sekä tonttien rakentamisen kustannuksista vastaavat yksinomaan alueen maanomistajat. Luhangassa 25.05.2009 Jari Lämsä maanmitt.ins. AMK Jukka S Lehtonen arkkitehti SAFA Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 19(19)
LUHANKA HAKULINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa laadittaessa tulee tehdä kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarkoituksenmukainen suunnitelma kaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. SISÄLTÖ: 1. Sijainti ja nykytilanne 2. Suunnittelun lähtökohdat 3. Osalliset 4. Viranomaisyhteistyö 5. Laadittavat selvitykset ja arvioitavat vaikutukset 6. Tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen vaiheittain 7. Kaavoituksen kulku, arvioitu aikataulu ja päätöksenteko 8. Yhteystiedot Ranta-asemakaava-alueen sijainti RM Voimassaolevan Päijänteen rantaosayleiskaavan pienennös. Kaavoitettava alue koskee kiinteistöä Hakulinniemi RN:o 19:0. 1(7)
1. Sijainti ja nykytilanne Kaava-alue sijaitsee kiinteistöllä Hakulinniemi RN:o 19:0 Luhangan kunnan Luhangan kylässä. Kaava-alue on yksityisomistuksessa. Alue sijaitsee Luhangan kirkonkylän asemakaava-alueen ulkopuolella Päijänteen rannalla. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 14 ha. Alueen leirikeskuskäyttö on päättynyt. Rakennuskanta: Alueella sijaitsee leirikeskustoiminnassa olleita majoitus-, kokoontumis-, sauna- ja varastorakennuksia. Mökkejä niemen länsiosasta Luonnonympäristö: Alue sijaitsee niemessä ja Päijänteen rantaviivaa on noin kilometrin verran. Alue on moniin paikoin kallioista ja valtapuulajina on vanha mäntymetsä. Rannat ovat pääosin karut ja kivikkoiset. Alueen keskeltä, mäen laelta avautuu hyvät näköalat Päijänteelle. Alueella on tehty v. 2008 harvennushakkuita. 2(7)
Mäntymetsää ja kallioinen mäki Hakulinniemen keskellä Yhdyskuntatekniset laitteet ja verkostot sekä liikenneyhteydet: Alueella on rakennettuna sähkö- ja lankapuhelinverkko ilmajohtoina. Alueella ei ole vesihuoltoverkostoa. Alueelle tulee kaksi yksityistietä, toinen niemen eteläkärkeen ja toinen niemen länsipuolelle. Yksityistiet alkavat yleisen tien päätepisteestä kaavaalueen pohjoisrajalta. Hakulinniemen eteläkärjen ohitse kulkee merkitty venereitti. 2. Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelu on käynnistynyt alueen maanomistajien aloitteesta. Maanomistajat vastaavat myös kaavan toteuttamisesta. Alueelle suunnitellaan ensisijaisesti loma-asuntotontteja. 3(7)
Aluetta koskevat aiemmat suunnitelmat: Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. Maakuntakaava Maakuntakaava on hyväksytty ja vahvistettavana ympäristöministeriössä. Hakulinniemeen ei kohdistu maakuntakaavan aluevarauksia. Ote maakuntakaavaehdotuksesta Seutukaava Alueella on voimassa Keski-Suomen seutukaavan 5. vaihekaava, vahvistettu 2.8.1999. Seutukaava on voimassa kunnes se korvataan maakuntakaavalla. Seutukaavan merkintä on virkistysaluemerkintä (VL 435120, leirikeskus, ulkoilualue) Yleiskaava Alueella on voimassa kunnanvaltuuston 22.04.1996 hyväksymä oikeusvaikutteinen Päijänteen rantaosayleiskaava, joka on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 30.10.1998. Hakulinniemi kuuluu rantaosayleiskaavan mitoitusvyöhykkeeseen 6 7 loma-asuntoa / rantaviiva km. Rantaosayleiskaavassa Hakulinniemi on RMja MU- aluetta. 4(7)
Asemakaava Alueella ei ole ennestään asema- tai ranta-asemakaavaa. Rakennusjärjestys Luhangan kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 19.12.2002. Pohjakartta Alueelle laaditaan ranta-asemakaavan pohjakartta 1:2000 uudiskartoituksena. Alueelle aiemmin laaditut selvitykset ja muu suunnitteluaineisto Ortokuvat alueesta (ilmakuvat) Päijänteen rantaosayleiskaava selvityksineen Emätilaselvitys Luhangan muinaisjäännösten inventointi (Keski-Suomen liitto, 2004) Päijänteen rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys (Leena Kiuru, 1994) Luhangan rakennusinventointi 1996 3. Osalliset Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat ja kaikki ne joiden asumiseen tai työntekoon kaava oleellisesti vaikuttaa Kaikki ne yritykset ja yhteisöt, sekä viranomaiset, joiden toimintaan kaava oleellisesti vaikuttaa Luhangan kunta Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen museo Merenkulkulaitos, Järvi-Suomen väyläyksikkö Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri Keski-Suomen liitto 4. Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään yllä luetelluille viranomaisille tiedoksi kaavan vireilletulovaiheessa. Vireilletulovaiheessa järjestettiin 1. viranomaisneuvottelu. Kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot ja kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen järjestetään 2. viranomaisneuvottelu tarvittaessa. 5(7)
5. Laadittavat selvitykset ja arvioitavat vaikutukset Ranta-asemakaavan luonto- ja maisemaselvitys Yhdyskuntarakenneselvitys Kunnallistekniikan rakentamisselvitys Liito-oravaselvitys Emätilaselvitys Kaavan rakentamisen vaikutuksia arvioidaan niiltä osin kuin mahdollisia vaikutuksia arvioidaan syntyvän mm: - yhdyskuntarakenteeseen - kuntatalouteen - ympäristöön - turvallisuuteen ja viihtyisyyteen 6. Tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen vaiheittain Kaavan vireilletulovaihe: Kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta tiedotetaan Joutsan seutu-lehdessä sekä kuuluttamalla Luhangan kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla internetissä. Kaavan arvioidun vaikutusalueen ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille ja rajanaapureille tiedotetaan kirjeitse kaavan vireilletulovaiheessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävänä / kommentoitavana 30 päivää Luhangan kunnantoimistolla os. Hakulintie 2, 19950 LUHANKA. Kaavan valmistelu / kaavaluonnosvaihe: Kaavaluonnoksen nähtävilläolosta tiedotetaan Joutsan Seutu-lehdessä sekä kuuluttamalla Luhangan kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla internetissä. Kaavaluonnos pidetään nähtävänä / kommentoitavana 30 päivää Luhangan kunnantoimistolla os. Hakulintie 2, 19950 LUHANKA. Kommentit ja mielipiteet kaavaluonnoksesta tulee jättää Luhangan kunnan kaavatoimikunnalle kaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana. Osallisten antama palaute kaavaluonnoksesta käsitellään kunnassa kaavatyön aikana ennen kaavaehdotuksen laatimista. Kaavaehdotus: Kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan Joutsan seutu-lehdessä sekä kuuluttamalla Luhangan kunnan ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla internetissä. Kaavan arvioidun vaikutusalueen ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille sekä kaavan rajanaapureille tiedotetaan kirjeitse kaavaehdotuksen nähtävilläolosta. Kirjeeseen liitetään mukaan kaavaehdotuskartta. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskukselta ja tarpeen mukaan muilta viranomaisilta. 6(7)
Ranta-asemakaavaehdotus pidetään nähtävänä 30 päivää Luhangan kunnantoimistolla os. Hakulintie 2, 19950 LUHANKA. Mahdolliset muistutukset kaavaehdotuksesta tulee jättää kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana kirjallisena Luhangan kunnanhallitukselle. kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen järjestetään viranomaisneuvottelu tarvittaessa (MRA 26 ) kaavaehdotuksen hyväksymisestä päätetään arviolta syksyllä 2008. Suunnitteluvaiheista tiedotetaan myös Luhangan kunnan kotisivuilla internetissä os. http://www.luhanka.fi. 7. Kaavoituksen kulku, arvioitu aikataulu ja päätöksenteko kaavamuutoksen vireilletulo, toukokuu 2008 luonnos/valmisteluvaiheen kuuleminen, Kesällä 2008 kaavan vaikutusten arviointi ja kaavaehdotuksen laatiminen, syksyllä 2008 Kaavaehdotus, syksyllä 2008 Hyväksyminen, loppuvuodesta 2008 Aikataulu on arvio. Aikatauluun voi tulla laadittavista erillisselvityksistä johtuvia muutoksia. Lisätietoja kaavan vaiheista saa Luhangan kunnasta. 8. Yhteystiedot Lisätietoja kaavamuutoksesta saa Luhangan kunnasta: Kunnanjohtaja Reijo Urtti p. 014 879 206, gsm. 0400 712 172 Tekninen johtaja Matti Pälvimäki p. 014 879 223, gsm. 0400 635 624 Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on saatavilla Luhangan kunnan teknisestä toimistosta ja siitä voi halutessaan antaa palautetta kaavan laatijalle. Palautteen voi jättää kunnan tekniseen toimistoon. Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ympäristökeskukselle (os. Ailakinkatu 17, postios. PL 110, 40101 Jyväskylä) neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. OAS 21.07.2008, 21.10.2008 7(7)
Liite 3.
EMÄTILASELVITYS 20.10.2008 LUHANKA KIINTEISTÖN HAKULINNIEMI 19:0 JA EMÄTILAN RANTAVIIVAN PITUUS JA RAKENTAMISTILANNE MITOITUSVYÖHYKKEET OVAT LAINVOIMAISEN RANTAYLEISKAAVAN MUKAISET SELVITETTÄVÄ EMÄTILA ON KIRKKOHERRAN VIRKATALO (RN:O 435-402-9-2x, MUODOSTUNUT 9.2.1954) KIINTEISTÖN MUODOSTUS EMÄTILASTA (1959) NYKYHETKEEN: (x = LAKANNUT KIINTEISTÖ) SAMAAN AIKAAN TAPAHTUNEET KIINTEISTÖJAON MUUTOKSET ON ESITETTY TAULUKOSSA YHTENÄISELLÄ TAUSTAVÄRILLÄ Tilan RN:o, nimi, kiinteistön muodostuminen, rekisteröinti pvm HUOM. RANTAVIIVAA TOD. MUUNN. MITOITUS RP / KM LASKENN. RAK. PAIK. OLEVAT RAKENNUSPAIKAT JÄÄ RAK. OIK 9:2x KIRKKOHERRAN VIRKATALO 9.2.1954 9:3x PAPINNIITTY (10.2.1960) 15:0 PAPINNIITTY (10.2.1960) EI RANTAVYÖH. 0,000 0,000 9:4x KIRKKOHERRAN VIRKATALO (10.2.1960) 9:5x SALMENSIVU (24.2.1960) 9:6x HÄYRYLÄ (24.2.1960) 9:7x KOTALA (24.2.1960) 16:0x LOHKOLA (24.2.1960) 16:1 SALMENSIVU (24.2.1960) 0,080 0,080 7 0,6 1 0 16:2x HÄYRYLÄ (24.2.1960) Säilös-emätilan rantaviivan osuutta 405:15:0x SÄILÖS (28.7.1989) KIINTEISTÖJEN 16:2x JA 405:3:136x YHD. ja siitä muodostuneita tiloja ei huomioida laskelmaan. 405:15:1x KIVINIEMI 2 (14.2.1990) MUODOSTUNUT TOISESTA EMÄTILASTA: 405:3:8 SÄILÖS (26.5.1921) 405:3:191 KIVINIEMI (22.6.2005) KIINTEISTÖJEN 3:118x JA 15:1x YHD. EMÄTILA SÄILÖS (0,135) (0,135) (1) 405:15:2 SÄILÖS (14.2.1990) RM, EMÄTILA SÄILÖS (1,440) (1,100) (RM-alue) 405:15:3 SUVILULLA (7.11.2002) EMÄTILA SÄILÖS (0,060) (0,060) (1) 16:3 KOTOLA (24.2.1960) 0,070 0,070 6 0,4 1 0 9:8x KIRKKOHERRAN VIRKATALO (24.2.1960) 9:9x KIRKKOHERRAN VIRKATALO (14.5.1968)
9:10 KIRKKOHERRAN VIRKATALO (8.6.1970) USEITA PALSTOJA ERI MITOITUS- VYÖHYKKEILLÄ RYK 4 RP. 1,650 1,000 5-7 6 4 0 4:737 JÄNÖLÄ (5.5.2005) KIINTEISTÖJEN 4:715x JA 9:10 YHD. RYK 6 KORVATT. RAK. PAIKKAA (ONKISALO) 2,700 2,000 3 6 6 0 Jänissaaret, RYK 2 rp 1,200 0,700 3 2,1 2 0 9:11 KALLIOSAARI (17.12.2005) RYK, V-ALUETTA 0 0 19:0 HAKULINNIEMI (8.6.1970) RYK, RM 1,000 0,900 7 6,3 6 18:0x HAKULINTONTIT (14.5.1968) 18:1 RIUTTARINNE (14.5.1968) EI RANTAV. 18:2 HAKULINNIEMI (14.5.1968) 0,250 0,250 6 1 1 0 18:3 TOIMELA (14.5.1968) EI RANTAV. Luhangassa 20.10.2008 Jari Lämsä maanmitt. Ins. AMK EMÄTILA YHTEENSÄ 6,950 5,000 (3-7) 22,4 15 7,4
Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 100/2008 LUHANGAN HAKULINNIEMEN LIITO-ORAVASELVITYS Irene Huuskonen Jyväskylä 2008
JOHDANTO Luhangan Hakulinniemen alueella tehtiin liito-oravaselvitys 5.5.2008. Liito-orava (Pteromys volans) on luontodirektiiviin (92/43/ETY) liitteessä IV(a) mainittu laji, ja sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen tuhoaminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49.1 :n mukaan kiellettyä. Selvityksen kohteena ollutta aluetta sekä siellä tehtyjä havaintoja kuvaava kartta on esitetty liitteessä 1. Liitteessä 2 on kuvia selvitysalueelta. SELVITYSALUEEN LUONTO JA KASVILLISUUSTYYPIT Selvitysalueen laajuus oli 15 ha. Alue rajautui pohjoisessa niemen halkaisevalle metsätielle, josta on talvisin kulku jäätielle ja idässä Hakulintiehen ennen tien kaartumista niemen sisäosiin (liite 1). Hakulinniemen rannassa oli muutamia lomaasuntoja, ja niemen keskellä kohosi kallioinen kumpare, jolla kasvoi VT-tyypin mäntymetsää. Kumpareen pohjoisosa oli päätehakattu (liite 2, kuva 1). Rantaan rajautuvalla kapealla vyöhykkeellä kasvoi lehtipuita, mm. terva- ja harmaaleppää. Selvitysalueen pohjoisosassa oli muutamia puustoisia kuvioita (liite 2, kuva 2). Kumpareen etelärinne kasvoi varttunutta, harvennettua männikköä (liite 2, kuva 3). Kumpareen laen tuntumassa oli pienialainen soistunut painanne. Niemen eteläkärki oli kallioinen, ja siellä pääpuulajina oli mänty, mutta sekapuustona kasvoi runsaasti riukumaista lehtipuuta. Niemen eteläkärkeä oli niin ikään harvennettu (liite 2, kuva 4). LIITO-ORAVAHAVAINNOT Selvitysalueella ei ollut liito-oravalle soveltuvia elinympäristöjä, eikä alueella tehty liito-oravahavaintoja. LIITTEET Liite 1. Kartta Hakulinniemen selvitysalueesta. Liite 2. Kuvia selvitysalueelta. 1
LIITE 1. Hakulinniemen selvitysalueen kartta. Selvitysalue on merkitty punaisella rasterilla. Kartan lähde: Hertta-tietokanta. 2
LIITE 2(1). Kuvia selvitysalueelta. (Kuvat: IH) Kuva 1. Hakulinniemen länsirantaa. Kuva 2. Kuusikkokuvio selvitysalueen pohjoisrajalla. 3
LIITE 2(2). Kuva 3. Varttunutta männikköä mäen etelärinteellä. Kuva 4. Hakulinniemen eteläkärkeä. 4
Luhangan Hakulinniemen luontoselvitys 2008 Emmi Lehkonen
1. JOHDANTO Tämä luontoselvitys tehtiin Päijänteen rannalla sijaitsevan Luhangan Hakulinniemen ranta-asemakaavaa varten. Kaava-alue sijaitsee kiinteistöllä Hakulinniemi RN:o nro 19:0 Luhangan kunnan Luhangan kylässä. Luontoselvitykseen liittyvä maastokäynti tehtiin 15.7.2008. 2. LUONTOSELVITYS 2.1. Menetelmät Luontoselvitys tehtiin kävelemällä kaavoitettava alue läpi ja määrittämällä alueella sijaitsevat kasvillisuustyypit. Kasvillisuustyypit rajattiin kartalle kuvioiksi ja niiltä kirjattiin ylös kasvillisuustyypeillä esiintyvät kasvilajit ja puuston ominaisuudet. 2.2. Kasvillisuuden yleispiirteet Kaavoitettavalle alueelle on ominaista ihmistoiminnan vaikutus, eikä alueella ole täysin luonnontilaisena säilyneitä osia. Pääsosan alueesta muodostaa harvennushakattu, paikoin kivikkoinen mäntymetsä. Myös ajouria kulkee kaavoitettavan alueen halki. 2.3. Kuviokartta ja kuvioselosteet Kuvio 1: Suurin osa kaavoitettavan alueen pinta-alasta on harvennushakattua MTtyypin mäntymetsää. Jykevien mäntyjen lisäksi hakkuualalla on jätetty pystyyn joitakin lehtipuita kuten haapoja, koivuja, nuoria pihlajoita ja harmaaleppiä. Hakkuuaukon pohjakerroksen valtalajeja ovat seinäsammal, metsäkerrossammal ja paikoin myös metsäliekosammal. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, puolukka, metsäalvejuuri, vadelma, metsätähti, kangasmaitikka ja maitohorsma. Paikoitellen esiintyy myös hietakastikkaa, metsämansikkaa, metsäkurjenpolvea, nurmirölliä, vanamoa, rohtotädykettä, niittynätkelmää, aitovirnaa, kanervaa, vanamoa, kurjenkelloa ja metsäkortetta. Kuvion keskiosissa mäen päällä on avokallioita, joiden läheisyydessä kasvaa pilkkunahkajäkälää ja kallioimarretta. Harvennushakkuualue rajoittuu melkein Riihilahden rantaan asti. Rantaan on jätetty kaistale lehtipuuvaltaista (harmaaleppä, pihlaja, hieskoivu, haapa) mustikkatyypin metsää. Rantametsän kenttäkerroksessa esiintyy muun muassa kangasmaitikkaa, puolukkaa, käenkaalia, isotalvikkia ja mustikkaa. Metsäliekosammal ja metsäkerrossammal vallitsevat pohjakerroksessa. Järviruoko muodostaa Riihilahden Hakuliniemen puoleiselle rannalle vaihtelevanlevyisen keskimäärin noin 20 metriä leveän kasvuston. Järvikaislaa esiintyy paikoitellen järviruokokasvuston seassa. Aivan rannan tuntumassa kasvaa myös rentukkaa, järvikortetta, kurjenmiekkaa ja kurjenjalkaa.viiltosara muodostaa kasvuston aivan rannan tuntumaan. Kuvio 2: Hakkuualueen itäpuoli on avohakattua/harvennettua käenkaalilillukkatyypin metsää (ORT). Lehtomaisia piirteitä löytyy myös paikoitellen kuviolta 1. Pohjakerroksen valtalajeina ovat metsäliekosammal, isomyyränsammal,
koukkukusuikerosammal, lehtohaivensammal ja metsälehväsammal. Kenttäkerroksessa vallitsevat hiirenporras, sananjalka, käenkaali, oravanmarja, metsäimarre, vuohenputki ja mesiangervo. Paikoitellen esiintyy myös mustakonnanmarjaa, kevälinnunhernettä, näsiää, kieloa, punaviinimarjaa ja sudenmarjaa. Hakkuiden jälkeen jäljelle jäänyttä puustoa ja pensastoa hallitsevat lehtipuut kuten pihlaja sekä terttuselja ja lehtokuusama. Vaahteran taimia sekä tuomen ja lepän vesoja esiintyy runsaasti. Myös kaadettuja lehtipuita on jäänyt alueelle. Kuvio 3: Harvennushakkuualueen pohjoispuolelle rajoittuu kaistale OMT-tyypin istutuskuusikkoa. Kuusten lomassa pohjakerroksessa kasvaa laikkuina metsäliekosammalta, isomyyränsammalta ja lehtohaivensammalta. Kenttäkerros on niukkalajinen. Kuvio 4: Kaavoitettavan alueen koillisosassa on pienialainen ruoho-ja heinäluhta. Puusto on hieskoivu-, harmaaleppä- ja pajuvaltaista. Pohjakerroksen valtalajeina ovat luhtakuirisammal, haprarahkasammal, suonihuopasammal ja okarahkasammal. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat kurjenjalka, raate, harmaasara ja korpikaisla. Kuviolla esiintyy myös rantamataraa, terttualpia, järvikortetta, rönsyleinikkiä ja röyhyvihvilää. Kuvion pohjoispuolella on kaivettu oja, jossa kasvaa muun muassa limaskaa, suohorsmaa, harakankelloa, ranta-alpia, ojakellukkaa, nokkosta, isomyyränsammalta ja koukkusuikerosammalta. Paikoin ojan penkoilla kasvaa myös röyhyvihvilää, rönsyleinikkiä ja niittyhumalaa. Kuvio 5: Pääosa Hakulinniemen länsi- ja eteläosasta on harvennettua MT-tyypin männikköä. Mäntyjen lomassa alikasvoksena kasvaa katajaa, pihlajaa, virpapajua, hieskoivua ja harmaaleppää. Kuvio on paikoitellen kivikkoinen ja lohkareinen. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, puolukka ja kangasmaitikka. Paikoitellen esiintyy myös kanervaa. Pohjakerroksen valtalaji on seinäsammal, paikoitellen esiintyy myös metsäliekosammalta. Kuvion läpi on ajettu raskailla koneilla. Niemen eteläosissa kuvio on valoisampaa, harvempaa männikköä, jota halkovat ajourat. Eteläosan männikön kasvilajistossa esiintyvät ylläkuvatun lajiston lisäksi muun muassa vuohenputki, ojakellukka, metsätähti ja metsäliekosammal. Kuvio 6: Hakulinniemen länsiosissa, harvennetun männikön (kuvio 5) keskellä on pieni korpipainanne. Kuvion läpi on ajettu raskailla koneilla, joten kuvio näyttää myllätyltä. Puusto on pääosin rauduskoivua, harmaaleppää ja pihlajaa kasvaa taimena. Kenttäkerroksessa esiintyy jokapaikansaraa, metsäalvejuurta, hiirenporrasta, suoohdaketta, rantamataraa ja röllilajia. Pohjakerrosta hallitsevat okarahkasammal ja luhtakuirisammal. Kuvio 7: Aivan Hakulinniemen eteläosissa on pieni alue mänty- ja koivuvaltaista OMT/MT-tyypin metsää. Järeiden mäntyjen ja koivujen seassa kasvaa nuoria pihlajia. Kenttäkerrosta hallitsee mustikka, kangasmaitikka, rohtotädyke ja lampaannata. Paikoin esiintyy myös käenkaalia, oravanmarjaa, kieloa, metsäimarretta, metsäkurjenpolvea ja kurjenkelloa. Pohjakerroksessa kasvaa metsäkerrossammalta ja paikoin palmusammalta, koukkusuikerosammalta ja metsälehväsammalta.
Kuvio 8: Hakulinniemen eteläosan rannat ovat pääosiltaan koivuvaltaista lehtimetsää, jossa rauduskoivun lisäksi kasvaa paikoitellen paatsamaa ja tervaleppää. Rantametsän kasvilajisto on monilajinen ja kenttäkerroksessa kasvaakin muun muassa vuohenputkea, horsmaa, vadelmaa, karhunputkea, rönsyleinikkiä, lemmikkilajia, tähtitalvikkia ja jokapaikansaraa. Pohjakerroksessa esiintyy muun muassa palmusammalta, kivikynsisammalta, seinäsammalta, kiiltosuikerosammalta ja metsälehväsammalta. Heti rantapuuston pohjoispuolella kulkee ajoura, jonka jälkeen alkaa harvennettu männikkö (kuvio 5). Järviruoko muodostaa Hakulinniemen eteläosassa noin 20 metriä rannasta poispäin ulottuvan kasvuston. Ruovikon lomassa ja välittömillä rannoilla kasvaa ranta-alpia, rantakukkaa, viiltosaraa, järvikortetta, metsäkortetta, suoputkea, rentukkaa ja viitakastikkaa. Kuva 1. Hakulinniemen luontoselvityksen kuviokartta. Maanmittauslaitos lupa nro 7/MML /08.
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 435 Luhanka Täyttämispvm 31.03.2009 Kaavan nimi Hakulinniemen ranta-asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm 21.10.2008 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 07.05.2008 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 14,3247 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 14,3247 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 1,00 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 6 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 6 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 14,3247 100,0 1850 0,01 14,3247 1850 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 4,8849 34,1 1850 0,04 4,8849 1850 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 9,4398 65,9 0 9,4398 0 W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 14,3247 100,0 1850 0,01 14,3247 1850 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 4,8849 34,1 1850 0,04 4,8849 1850 RA 4,8849 100,0 1850 0,04 4,8849 1850 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 9,4398 65,9 0 9,4398 0 M 9,4398 100,0 0 9,4398 0 W yhteensä
LUHANKA 22.02.2009 HAKULINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVAN LAATIJAN / MAANOMISTAJIEN VASTINEET HAKULINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAEHDOTUKSESTA JÄTETTYIHIN LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSEEN 1. Yhteenveto Ranta-asemakaavaehdotus pidettiin yleisesti nähtävillä 6.11. 5.12.2008 välisen ajan Luhangan kunnantoimistossa. Nähtävillä pitämisestä kuulutettiin Joutsan Seutu lehdessä, kunnan ilmoitustaululla sekä kunnan kotisivuilla internetissä. Ulkopaikkakuntalaisille lähialueiden maanomistajille lähettiin tiedotekirje kaavaehdotuksen nähtävillä pitämisestä. Kaavaehdotuksen nähtävilläoloaikana kaavaehdotuksesta jätettiin seuraavat lausunnot: Keski-Suomen museo, Keski-Suomen liitto, Keski- Suomen ympäristökeskus ja Tiehallinto/Keski-Suomen tiepiiri. Lisäksi kaavasta jätettiin yksi muistutus: Joutsan seurakunta. (Lausunnot ja muistutus ovat liitteenä). 2. Vastine Joutsan seurakunnan muistutukseen Kirkkoneuvoston lausunto: Seurakunnan kirkkoneuvosto toteaa lausuntonaan, että Hakulinniemen ranta-asemakaavasta tulee poistaa yksi rakennuspaikka, lähinnä seurakunnan omistamaa Kirkkoherran virkatalon rajaa sijaitseva rakennuspaikka. Riilahti tulee liian täyteen rakentamisella ja seurakunnan tonttien arvo laskee. Lisäksi seurakunnan rakennustontit ovat saarista Hakulinniemen ympäriltä siirrettyä rakennusoikeutta, joka jo on Hakulinniemen etu ja rakentamalla Riilahden liian täyteen etu moninkertaistuu Hakulinniemelle. Vastine: - Muistutuksen johdosta yksi rakennuspaikka poistetaan kaavasta ja Riihilahteen pyritään osoittamaan mahdollisuuksien mukaan rakentamisesta vapaata rantaviivaa seurakunnan ja Hakulinniemen tonttien väliin. - Seurakunnan omistaman Kirkkoherran virkatalo nimisen tilan loma-asuntojen rakennuspaikat on osoitettu rantayleiskaavassa ja Hakulinniemen ranta-asemakaavan mitoituksessa tullaan noudattamaan saman rantayleiskaavan mitoitusmääräyksiä.
3. Keski-Suomen museon lausunto Vastine: Ranta-asemakaavaan huomioidaan olevat leirikeskuksen aikaiset rakennukset lähinnä talousrakennuksina. Rakennukset on tarkoitus säilyttää. 4. Keski-Suomen tiepiirin lausunto Vastine: 5. Keski-Suomen liiton lausunto Todetaan tiepiirin lausunto. Ei aiheuta toimenpiteitä kaavaan. Tiepiirin lausunto yhdystien asemasta ei sisälly nyt kaavoitettavana olevaan alueeseen. Asia tulee huomioida, mikäli yhdystien (16640 Pappila) aluetta kaavoitetaan tulevaisuudessa laajemmin. Vastine: Todetaan liiton lausunto. Ei aiheuta toimenpiteitä kaavaan. 6. Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausunto Vastine: - Mitoitusta tarkistetaan ja kaavasta poistetaan yksi rakennuspaikka seurakunnan muistutuksessa esittämältä alueelta. - Kaavaselostuksen mitoitusta koskevaa osaa täydennetään ja todetaan vapaan rantaviivan pituuden suhde rakennettavaan rantaviivaan. - Kaavaehdotusta tarkistetaan tonttien leveyden suhteen, kaavaselostukseen lisätään perustelut, mikäli tonteista syntyy tavanomaista leveämpiä. - Kaavan M-alueen kaavamääräystä tarkistetaan niin, että kaavamääräys yhdenmukaistetaan rantayleiskaavan M-alueen kaavamääräyksen kanssa, jossa todetaan, että vain maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen on sallittua yli 150 m päässä rannasta kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti. - Kaavan kerroslukua tarkistetaan kunnan rakennusjärjestyksen ja rantayleiskaavan mukaiseksi siten, että suurin sallittu kerrosluku on II-kerrosta. Myös kerrosalaan laskettavat kellarikerrokset poistetaan.
- Kaavan tonttikohtaiset rakennusoikeudet tarkistetaan rakennusten käyttötarkoitusten mukaan jaotellen. - Lisätään määräys, että tontille saa rakentaa enintään 5 rakennusta. - Rakennusalojen rajauksia muutetaan suuremmiksi niin, että lomaasunnon rakentaminen on mahdollista eri etäisyyksille 25-60m rannasta. - Kaavamääräyksiin lisätään määräys suojapuuston jättämisestä rakennusten ja rannan väliin. - Näiden edellä mainittujen kaavaan tehtävien muutosten myötä, kaavan katsotaan täyttävän MRL 73 :n mukaiset ranta-asemakaavan sisältövaatimukset. Luhangassa 22.02.2009 Jari Lämsä
LUHANKA HAKULINNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA OLEVA RAKENNUSKANTA 1.5.2009 131 RA tontti 1 G F E A) Talousrakennus 100 m² B) Aitta 35 m² C) Sauna 20 m² D yhteensä: 155 m² C B A I H tontti 2 D) loma-asunto 34 m² E) Aitta 21 m² yhteensä: 55 m² tontti 3 F) Aitta 35 m² G) Saunarakennus 65 m² yhteensä: 100 m² Kaava-alueen oleva rakennuskanta on esitetty yllä sinisellä värillä. Pinta-alat on mitattu ulkoseinien mukaan. 132 RA tontti 1 H) Talousrakennus (ruokala) 72 m² I) Varasto 18 m² yhteensä: 90 m² Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 1(4)
131 RA, tontti 1: A) Talousrakennus 100 m² B) Aitta 35 m² C) Sauna 20 m² Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 2(4)
131 RA, tontti 2 D) loma-asunto 34 m² E) aitta 21 m² 131 RA, tontti 3 F) Aitta 35 m² Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 3(4)
131 RA, tontti 3 G) Saunarakennus 65 m² 132 RA, tontti 1 H) Talousrakennus (ruokala) 72 m² I) Varasto 18 m² Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 4(4)
LUHANKA Muistio Hakulinniemen ranta-asemakaava 2. Viranomaisneuvottelu kaavaehdotusvaiheessa Aika: Keskiviikko 6.5.2009 klo 9:00-10:00 Paikka: Keski-Suomen ympäristökeskus Läsnä: Pirjo Hokkanen, ympäristökeskus Kari Huntus - - Reijo Urtti, Luhangan kunta Jukka S Lehtonen, aluearkkitehti Päivi Andersson, Keski-Suomen museo Jari Lämsä kaavasuunnittelija Mikko Ruotsalainen maanomistajien edustaja Asiat: 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen Pirjo Hokkanen avasi kokouksen. Sovittiin, että Pirjo toimii puheenjohtajana ja Lämsä laatii kokouksesta muistion. 2. Yhteenveto kaavaehdotuksen ja lausuntojen käsittelystä kunnassa ja kaavaehdotukseen tehdyt muutokset Lämsä selosti kaavan laatimisen kulkua ja kaavaan tehtyjä muutoksia eri suunnitteluvaiheissa. Käytiin läpi Luhangan kunnan kaavatoimikunnan kokouksen 26.3.2009 sisältöä. Kunta antoi vastineet saapuneisiin muistutukseen ja lausuntoihin. Yksi rakennuspaikka poistettiin kaavatoimikunnan päätösten myötä kaavaehdotuksesta ja joitakin tarkennuksia tehtiin kaavamääräyksiin. Rakennusoikeudet ja tonttikoot säilytettiin ennallaan vielä tuolloin ennallaan. Toisen viranomaisneuvottelun tarve tuli esiin tonttikohtaisen rakennusoikeuden tarkentamiseksi ja suurten tonttikokojen vuoksi. Hakulinniemen ranta-asemakaava, Luhangan kunta 1(3)