Kirjavinkkaussuunnitelmat ja -pohdinnat!

Samankaltaiset tiedostot
Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

Elina Harjunen Elina Harjunen

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Uusi kirjoittaminen yhteisöllistä tuottamista ja osallistavaa kommunikointia Outi Kallionpää

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

MITÄ MIELTÄ? Mielipidekirjoittamista lukiossa Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi Helsinki. Inka Mikkonen

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

AJATTELE ITSE. Hanna Vilkka

Luetun pohjalta esiinnostettavaa

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Työpaja A1/B1. Monipuoliset arviointikäytänteet ja osaamisen osoittaminen perusopetuksessa. klo ja klo

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Romanikielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015

S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.

Monilukutaito. Marja Tuomi

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Miten äidinkieltä osataan 7. luokan alussa?

Aikuisten perusopetus

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Sen edestään löytää. Miten peruskoulun päättäneet kirjoittavat? Hanna Näremaa-Perälä

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

POM SU OM I & KIRJALLISUUS

Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen

Suomalaisnuoret ovat kansallisissa ja

Horisontti

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

Matematiikan opetuksen kehittäminen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen avulla Petri Salmela & Petri Sallasmaa

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?

kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Miten arvioimme oppimista? Lahden perusopetus. Arvioinnin päivä Lahden perusopetuksen opettajille

Suomen kielen opiskelijasta tutkivaksi äidinkielen opettajaksi

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

NUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista.

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Opettajalle. Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Aarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset LIITE 1


Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Summanen Anna-Mari TERVEYSTIEDON OPPIMISTULOKSET PERUSOPETUKSEN PÄÄTTÖVAIHEESSA 2013

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Tule tule hyvä tieto!

Suomi toisena kielenä - oppimistulosten arviointi: riittävän hyvää osaamista? Katri Kuukka

Tässä arviointia koskevassa yhteenvedossa esitellään lyhyesti mm:

OPS-työryhmä. enorssin kevätseminaari Savonlinna. enorssi/ops-ryhmä

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

S2-opetuksen toimintamalli

Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut

Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen

Toimenpiteet luku- ja kirjoitustaidon parantamiseksi: laaja-alaista ja jatkuvaa kehittämistä

OPPIMINEN TYÖPAIKALLA TAI TYÖPAJALLA

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Tutkija: Koulun kirjoittamisopetuksen pitää uudistua blogit ja rap-lyriikkaa aineiden tilalle?

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Savonlinnan normaalikoulu

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

Opetussuunnitelmien uudistaminen antaa mahdollisuuden miettiä oman työn lähtökohtia, tavoitteita, toteuttamista

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2. Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

KIEPO-projektin kieliohjelmavaihtoehdot (suomenkieliset koulut, yksikielinen opetus)

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

Koulu. Hyrylän yläaste. Hyökkälän koulu. Jokelan yläaste. Kellokosken koulu. Kirkonkylän koulu. Klemetskogin koulu. Kolsan koulu.

Autenttisuus ja omistajuus kieltenopeusta muuttamassa

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Savonlinnan normaalikoulu

Tieteellistä viestintää monitieteisesti

Marraskuussa 2011 järjestettiin kuulemistilaisuus (mm. Kuntaliitto, OAJ, opiskelijajärjestöjä,alueellisia ja paikallisia sivistystoimen edustajia,

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Transkriptio:

Merja Kauppinen

Kehitystehtäväryhmät & aiheet Katja & Liisa: kirjoitustaidot Eeva-Maija & Saara-Sofia: vuorovaikutustaidot/tunnetaidot Tapani & Marianne: lukutaito Mira Hu & Annika: tiedonhallintataidot Anna, Johanna, Mira, Suvi: tekstien tulkinta & muokkaus & tuottaminen, juonen eteneminen tarinoissa Annastiina & Marjukka: kirjallisuus Riikka: kielen metataidot Kirjavinkkaussuunnitelmat ja -pohdinnat!

Kirjoittamisen taidot Miten kehittyvät oppimisen näkökulma Miten mahdollista kehittää opettamisen näkökulma

Missä mennään? kuudesluokkalaisten kirjoitustaidot Lappalainen, Hannu-Pekka 2008. On annettu hyviä numeroita. Perusopetuksen 6. vuosiluokan suorittaneiden äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten arviointi 2007. Opetushallitus. 1. Millaiset ovat alakoulun päättävän kirjoitustaidot? Mikä sujuu mallikkaasti? Missä on parantamisen varaa? 2. Millaisia kehittämisehdotuksia Lappalaisella on kirjoittamisen opettamiseen? 3. Missä olet yhtä mieltä raportin havaintojen kanssa? Missä omat näkemyksesi eroavat?

Kirjoittamisen taidot - nyt Useiden tutkimusten mukaan kirjoitustaidot hälyttävän heikkoja, esim. kolmasluokkalaisilla tytöillä keskimäärin tyydyttävät ja pojilla heikot taidot (Huisman 2007) kuudesluokkalaisilla tytöillä keskimäärin tyydyttävät ja pojilla välttävät taidot (Lappalainen 2008) yhdeksäsluokkalaisilla tytöillä keskimäärin tyydyttävät ja pojilla välttävät taidot. Osa oppilaista (useimmat poikia) käytännössä kirjoitustaidottomia. (Lappalainen 2011.) Lappalainen (2011): Alueelliset erot pieniä mutta koulukohtaiset erot suuria. Oppilaille annetaan taitoja parempia numeroita. Todistusarvosana ei kerro mitään kirjoitustaidosta: valtaosalla enintään välttävästi kokeessa suoriutuneilla todistuksissa tyydyttävä, hyvä tai kiitettävä arvosana. Heikoimmilla kirjoittajilla puutteita perustaidoissa: jääneet koko koulu-uransa ilman tuki- tai erityisopetusta. Kirjoittamisen opetuksen ja tekstien arviointikäytänteiden kehittämiselle tarvetta

Lappalainen (2010) 2 Äikänopettajilta (122) saatuja taustatietoja (poimintoja): opetus oppikirjapainotteista valtaosa ei tee yhteistyötä alakoulun opettajien kanssa kirjoittamisen opetuksessa käytettiin monipuolisesti erilaisia tekstilajeja ja työtapoja MUTTA: vain harva katsoi vuorovaikutteisten tai sähköisten kirjoittamisen työtapojen sopivan hyvin opetukseen. Päätelmiä Tarvitaan vaihtelevampia ja haasteellisempia työtapoja, kirjoittamisen perusharjoittelua ja entistä monipuolisempia opiskelun muotoja (tekniset välineet, mediatekstit, projektityöskentely, runsas kokemus kirjoitusprosessista (suunnittelu, muokkaus, lukijoiden huomioiminen ) Erillinen arvosana kirjoittamisesta? Oppimateriaaleja tulee kehittää suunnitelmallisesti (hyöty arkielämän, jatko-opintojen ja työelämän kannalta)

Yläkoululaisten tekstien prosessoimistaidot Murtorinne, Annamari 2005. Tuskan hauskaa! Tavoitteena tiedostava kirjoittaminen. Kirjoittamisprosessi peruskoulun yhdeksännellä luokalla. Tarkastelun kohteena yksi 9. luokka (oppilaiden tekstiversioita ja kahden ryhmän pienryhmäkeskustelut) Joitain havaintoja: Pienryhmän merkitys tiedostettiin ja sen uskottiin edistävän kirjoitusprosessia. Eniten keskusteltiin tekstien teemoista ei kuitenkaan kovin syvällisesti tai johdonmukaisesti vaan näkökulmat vaihtuivat nopeasti. Tekstejä muokattiin enemmän itsenäisen työskentelyn aikana kuin ryhmäkeskustelun jälkeen. Toisen ryhmän teksteissä näkyi palautekeskustelun tekstiä kehittävä vaikutus, toisen ei juurikaan. Muokkausstrategioista käytettiin vaivattomampia (lisäys, poisto, korvaus, jatkaminen) Tekstin muokkaaminen on vaikeaa. Päätelmiä Oppilaalla tulee olla tietoa kirjoitus-, keskustelu- ja muokkausprosessin (välija päättö)tavoitteista ja eri vaiheista opetuksessa pyrittävä tiedostavaan kirjoittamiseen Motivaation ja sosiaalisten taitojen merkitys korostuvat

Lukiolaisten tekstien prosessoimistaidot Ranta, Tuula 2007. Kirjoittamisprosessi teksteinä. Tekstilingvistinen näkökulma abiturienttien tekstintuottamismenettelyihin. Joensuun yliopisto. Voiko jollain menettelyllä tuottaa onnistuneempia tekstejä kuin joillain toisilla? Tarkastelussa abiturienttien kirjoitusprosessin vaiheet virittely, kirjoittaminen ja muokkaaminen. On monta tapaa prosessoida tekstiä Kirjoittamista todella voidaan opettaa! Melkoinen osa lukiolaisista tuottaa tekstinsä varsin vähän henkistä vaivaa tuottavin menettelyin Vaativissa (jatko-opintojen ja työelämän) kirjoittamistehtävissä on kuitenkin toimittava eksperttimäisemmin = suunniteltava, jaettava kirjoitusprosessia osaprosesseihin, muokattava muutenkin kuin sanatasolla Totuttuja toimintatapoja ei muuteta helposti prosessimaisen kirjoittamiseen on harjoitettava koko kouluajan koulussa tarjottava sillä tavalla vaativia kirjoitustehtäviä (esim. aineistotehtävät), että ne ohjaavat opiskelijaa jakamaan kirjoittamisprosessiaan työskentelyä helpottaviin osaprosesseihin ei vain kirjoittamisen muokkaamisen teoriaa vaan yksilöllinen ohjaus tärkeää

Lukiolaisten argumentointitaidot Mikkonen, Inka 2010. Olen sitä mieltä, että Lukiolaisten yleisönosastotekstien rakenne ja argumentointi. Jyväskylän yliopisto. Tarkastelun kohteena 89 lukiolaisten kirjoittamaa yleisönosastotekstiä Yleisesti ottaen keskeiset mielipiteet osataan muotoilla ja perustella, osalla kuitenkin ongelmia (mm. pääväitteen sijoittamisessa ja perustelujen vakuuttavuudessa) Syytä kiinnittää huomiota lukiolaisten argumentointitaitojen ja argumentoinnin opetuksen tilaan Kaikilla ei tarpeeksi tietoa tekstilajien konventioista: argumentoivassa tekstissä vakuuttavuuden syntyyn tarvitaan monta asiaa: yleisö, esisopimukset, väitteet, argumentointitekniikat, suhtautumisen ilmaiseminen, yleisrakenne, funktionaaliset jaksot (= pohjatekstin referointi, oma mielipide, perustelu, myönnytys, ohje) Opettamiseen apua mallintamisesta (genrepedagogiikka), äänen ajattelusta, oman tekstin työstämisestä ja keskustelemisesta muiden kanssa sekä yhdessä kirjoittamisesta

Tutkimustulokset alakoulun näkökulmasta? Suuri koulukohtainen vaihtelu useissa tutkimuksessa mikä on opettajan merkitys? Kirjoitustaidon kehittäminen systemaattisesti alaluokilta lähtien: kirjoitusprosessin tuntemus; lukijapalautteen hyödyntäminen tekstien tarkastelu ja palaute suhteessa tavoitteeseen, vastaanottajaan ja tekstilajiin argumentointitaidot ajattelutaitojen kehittyminen tekstitaidot: lukemis-, kirjoitus- ja vuorovaikutustaitoja sekä kielentuntemusta kehitetään käsi kädessä

Tavoitteiden tarkastelua Mainitse mielestäsi tärkein kirjoittamisen opetuksen tavoite a) alkuopetuksessa, b) vlk. 3 4 sekä c) vlk. 5 6 (vrt. opseihin).