Paikallinen maaseudun kehittämisstrategialunns Ennkski-Heinävesi-Savnlinna OHJELMAKAUSI 2014 2020 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-timintaryhmä
1 Jhdant Leader-timintatapa n vakiinnuttanut paikkansa niin Sumessa kuin muuallakin EU:n alueella erinmaisena paikallisen kehittämisen työkaluna. Piällysmies ry n maaseudun kehittämisyhdistys, jnka tehtävänä n lisätä alueen elinvimaisuutta ja auttaa maaseudun eri timijita sallistumaan ja vaikuttamaan man timinta-alueensa kehittämiseen. Piällysmies ry:n alueen maaseudun kehittämisstrategiassa ludaan phjaa hjelmakauden 2014 2020 tteutukselle. Strategiassa kerrtaan suuntaviivat ja tavitteet. Strategia-asiakirja n tässä vaiheessa hjelmavalmistelua vielä lunns. Paikallista maaseudun kehittämisstrategiaa työstetään vielä kesän 2013 aikana.
2 Sisällysluettel 1 Piällysmies ry uuden hjelmakauden kynnyksellä... 3 1.1 Alueen kuvaus 1.1.1 Timinta-alue 1.1.2 Väestö 1.1.3 Työllisyys ja kulutus 1.1.4 Elinkeint 1.1.5 Klmassektri 1.2 Piällysmies ry:n timinta-alueen SWOT 2 Kuluvan hjelmakauden 2007-2013 tulkset ja alustava arviinti... 8 2.1 Timintalinja 1. Maa- ja metsätalusalan kilpailukyvyn parantaminen 2.2 Timintalinja 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen 2.3 Timintalinja 3. Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinelämän mnipulistaminen 2.4 Timintalinja 4. Leader -timinta 2.5 Väliarviinti vusista 2007-2010 3 Strategian kuvaus, painpisteet ja tavitteet... 9 3.1 Tuetaan palvelutimintaa ja maaseutuasumista10 3.2 Tuetaan ihmisten hyvinvintia 3.3 Tuetaan kestävää kehitystä 3.4 Tuetaan elinkeinja 3.5 Panstetaan nuriin 4 Strategian valmisteluprsessi... 16 4.1 Yhteensvittaminen 5 Timintasuunnitelma... 16 5.1 Verkstjen hyödyntäminen ja yhteistyö 5.2 Aktivinti, tiedttaminen, hankeneuvnta ja hankkeiden timinnan seuranta 5.3 Piällysmies ry:n mat hankkeet 5.4 Hankkeiden valintakriteerit 5.4.1 Yleiset valintakriteerit 5.4.2 Yritystuen valintakriteerit 6 Strategian hallinnn ja seurannan järjestäminen... 19 6.1 Yhdistyksen jäsenet, hallitus ja henkilökunta 6.2 Piällysmies ry:n timintatapa ja kyky hitaa julkista rahitusta 6.3 Timinnan ja strategian tteutumisen seuranta.. 7 Strategian rahitussuunnitelma... 21 7.1 Suunnitelma rahituksen jakautumisesta strategian painpistealueille 7.2 Suunnitelma rahituksen jakautumisesta hanketyypeille 7.3 Rahitusneuvttelut kuntien kanssa
3 1 Piällysmies ry uuden hjelmakauden kynnyksellä 1.1 Alueen kuvaus 1.1.1 Timinta-alue Piällysmies ry:n timinta-alueen mudstavat Savnlinnan kaupunki (maaseutualueet), Ennksken ja Heinäveden kunnat. Vuden 2013 alusta kuntien lukumäärä supistui klmeen, kun Kerimäki ja Punkaharju ja Savnlinna yhdistyivät. Piällysmies ry jatkaa alueneuvtteluja Savnlinnan kaupungin ja ELY-keskuksen kanssa ennen lpullisten rajjen spimista Savnlinnan kaupunkialueen ympärille. Naapuritimtaryhmien kanssa n svittu timinta-aluerajauksesta, jka pysyy entisellään. Piällysmies ry:n timinta-alueen asutus n harvaa ja Saimaan vesistöjen pilkkmaa. Asukastiheys n 10,1 henkilöä/ maakm 2. Alueen pinta-alasta lähes pulet n vettä ( 1 771 km 2 ). Veden laatu n pääsin jk hyvää tai erinmaista. Alueen muikkukannat vat hyvät. Kalataluden timintaedellytyksiin llaan satsaamassa merkittävästi mm. Kerimäelle rakennettavalla kalalgistiikkakeskuksella. Alueen vesialueista merkittävä sa n Saimaan nrpan asuinaluetta ja se vaatii sujelun ja kalastuksen yhteensvitusta, jssa viime aikina n edistytty. 1.1.2 Väestö Yhdistyksen alueella sijaitsevissa kunnissa asui vuden 2012 lpussa yhteensä nin 42 000 henkilöä. Varsinainen yhdistyksen timinta-alueen asukasluku (31.12.2012) li nin 20000 henkilöä (Ennkski,Heinävesi ja Savnlinnan maaseutualueet). Väestön ikääntyminen ja väheneminen aiheuttavat haasteita palveluiden järjestämiseen. Väestön ikääntyessä haasteeksi mudstuu alueen tasapaininen kehittäminen niin, että peruspalveluiden saatavuus turvataan myös haja-asu-tustusalueilla. Alueella li 10 484 kesämökkiä vunna 2011. Kesäaikaan alueen väkimäärä jpa kaksin-kertaistuu. Osa-aikaiset asukkaat vat kasvava palveluiden käyttäjäryhmä, kska vapaa-ajan asunlla vietetään entistä pitempiä jaksja vudesta. Väestön ikääntyessä aktiiviset eläkeläiset tulevat myös lemaan yhä merkittävämpi maaseudun palveluiden käyttäjäryhmä. HEINÄVESI Savnranta ENONKOSKI SAVONLINNA Kerimäki Punkaharju VÄESTÖTILASTO (Lähde: Tilastkeskus/kuntatiedt 31.12.2011) Savnlinna Ennkski Heinävesi Yhteensä / k-a Väkiluku 36 854 1 566 3 827 42247 Väkiluvun muuts, % 2010-2011 -0,6-3.0-2,2-1,9 0-14 -vutiaiden suus väestöstä, % 13,6 12,8 12,7 13,0 15-64 -vutiaiden suus väestöstä, % 62,2 57,3 57,3 58,9 65 vutta täyttäneiden suus väestöstä, % 24,3 29,9 30,0 28,1 Eläkkeellä levien suus väestöstä, % 31,6 38,3 40,0 36,6
4 ASUMINEN (Lähde: Tilastkeskus/kuntatiedt 31.12.2011) Savnlinna Ennkski Heinävesi Yhteensä/k-a Asuntkuntien lukumäärä 18 509 729 1 916 21 154 Vukra-asunnssa asuvien asuntkuntien suus, % 29,1 18,5 20,4 22,7 Rivi- ja pientalissa asuvien asuntkuntien suus asuntkunnista, % 59,4 96,4 83,6 79,8 Kesämökkien lukumäärä 8 050 719 1 715 10 484 1.1.3 Työllisyys ja kulutus Alueella li vunna 2010 yhteensä 15 541 työpaikkaa. Työttömyysaste li alueella vuden 2011 lpussa 15,0 %. Eniten työpaikista li palvelutyöalilla eli 65 %. Alkututant työllisti 13,8 %. Taludellinen hultsuhde (mntak työviman ulkpulella levaa ja työtöntä n yhtä työllistä khti) n alueella 1,9, mikä n Etelä-Savn keskiarva (1,58) krkeammalla taslla. Syynä tähän vat ikääntyvän väestön suuri suus ja muuta maakuntaa krkeampana pysytellyt työttömyys. TYÖMARKKINAT (Lähde: Tilastkeskus/kuntatiedt 31.12.2011) Savnlinna Ennkski Heinävesi Yhteensä / k-a Kunnassa levien työpaikkjen lukumäärä 31.12.2010 13 780 458 1 303 15 541 Työllisten suus 18-74-vutiaista, % 31.12.2011 52,9 48,8 48,1 49,9 Työttömyysaste, % 31.12.2011 14,4 17,0 13,6 15,0 Kunnassa asuvan työllisen työviman määrä 31.12.2011 13 985 528 1 288 15 801 Asuinkunnassaan työssäkäyvien suus työllisestä työvimasta, % 31.12. 2010 88,2 58,7 80,2 75,7 Krkeakulutusta Savnlinnassa antaa Itä-Sumen ylipist, jnka yksiköitä kaupungissa timii kaksi. Ammattikrkeakulupetusta tarjaa Mikkelin ammattikrkeakulu ja amma-tillista kulutusta Savnlinnan ammatti- ja aikuispist SAMI. Lisäksi alueella timii kattava peruskuluja lukiverkst. Muita alueella timivia kulutuslaitksia vat muun massa Puruvesi-pist, Linnalan pist, Sisal-pist, Itä-Karjalan kansanpist, Savnlinnan kesäylipist, Savnlinnan kristillinen pist, Tanhuvaaran urheilupist ja Valamn kansanpist. OPPILAITOKSET (Lähde:Wikipedia.fi) Savnlinna Ennkski Heinävesi Yhteensä Peruskulut 20 1 3 24 Lukit 5 1 6 Ammattikrkeakulut 1 1 Krkeakulut 1 1 Muut ppilaitkset 6 2 8
5 1.1.4 Elinkeint Maatiljen lukumäärä n jatkuvassa laskussa ja keskimääräinen peltpinta-ala nusussa. Vunna 2012 maatilja li Ennkskella 68, Heinävedellä 89, Kerimäellä 122, Punkaharjulla 88 ja Savnlinnassa 194. Metsällä n suuri merkitys alueen timeentullle ja hyvinvinnille. Seudun tellinen selkäranka, mekaaninen metsätellisuus, njaa pitkälti alueen metsävarantn ja saavaan työvimaan. Maaseudun sivuelinkeinjen merkitys n kasvanut mnessa tapauksessa entisestä sivuelinkeinsta n mudstunut pääelinkein. Ulkmaalaisen työviman merkitys n myös kasvanut erityisesti työvimavaltaisessa tutannssa. Langattmat internet yhteydet mahdllistavat palveluiden käyttämisen ja tuttamisen maaseudulla, mutta n ensiarvisen tärkeää että yhteydet edelleen kehittyvät taajamien tahtiin, kska tutant ja palveluliiketiminta n j tullut riippuvaiseksi ICTsvelluksista. Matkailu ja nk. kakksasuminen vat tuneet maaseudulle työmahdllisuuksia, jissa n vielä paljn kehitettävää palveluiden tarpeen ja saatavuuden khdentamisessa. Verkstituminen vaatii myös uudenlaisia rakenteita, jtta palvelutyölle saadaan riittävät timintaedellytykset TYÖPAIKAT (Lähde: Tilastkeskus/kuntatiedt 31.12.2011) Savnlinna Ennkski Heinävesi K-a / yhteensä Alkututant % 31.12.2010 6,6 22,9 12,0 13,8 Jalstus % 31.12.2010 21,0 10,0 25,9 19,0 Palvelut % 31.12.2010 70,4 64,8 59,9 65,0 Timialaltaan tuntemattmat % 31.12.2010 2,0 2,2 2,1 2,1 Taludellinen hultsuhde, työviman ulkpulella tai työttömänä levat yhtä työllistä 1,64 1,97 1,97 1,9 khti 31.12.2011 Yritystimipaikkjen lukumäärä 2011 2 300 128 279 2 707 1.1.5 Klmassektri Alueella timii kaikkiaan 53 kyläyhdistystä ja n. 350 erilaista järjestöä kulttuurin, urheilun, plitiikan ja muun vapaan kansalaistiminnan alueelta. Aktiivisella järjestötiminnalla n alueella niin histrian kuin nykypäivänkin valssa erittäin suuri merkitys. Nykyisellä hjelmakaudella kylien suunnitelmallinen kehittäminen n lisääntynyt. Kylien alueella timivien järjestöjen kanssa n tteutettu mnimutista hankeyhteistyötä. Kunta- ja palvelurakenteen muuttuessa ja palvelujen järjestämistä kskevien muutstrendien paineessa kuntien ja klmannen sektrin suhteen merkitys kasvaa. Järjestöt ja klmas sektri nähdään tulevaisuudessa myös julkisten palvelujen täydentäjänä, palvelujen tuttajana ja myyjänä. KYLÄT JA TAAJAMAT (Lähde:Wikipedia.fi) Savnlinna Ennkski Heinävesi Yhteensä Kaupungin sat ja taajama-alueet 31 1 1 33 Kylät 68 15 16 99
6 1.2 Piällysmies ry:n timinta-alueen SWOT Seuraavaan taulukkn (kuva 1.) n kuvattu alueen kehitykseen vahvuuksina, mahdllisuuksina, heikkuksina ja uhkina vaikuttavia tekijöitä, jtka nusevat alueen sisäisestä ja ulkisesta timintaympäristöstä Kuva 2. Piällysmies ry:n timinta-alueen vahvuudet, mahdllisuudet, heikkudet ja uhat VAHVUUDET Timintaympäristö - puhdas lunt - alueen sijainti suhteessa Pietarin alueeseen - suuri vapaa-ajan asuntjen määrä - turvallisuus Osaaminen - matkailu- ja kulttuurisaaminen - kulutus- tutkimus- ja saamiskeskittymät - aktiiviset ja mnitaitiset ihmiset - aivtunti (vapaa-ajan asukkaat) Maa- ja metsätalus - metsän kasvu vahvaa - runsaat metsävarat - puuta jalstavaa tellisuutta - hyvät lsuhteet perinteiseen ja lumuviljelyyn - pienet tilakt ( erikistutant) Matkailu - vahvat matkailukeskittymät - vetvimaiset matkailukhteet - Venäjän läheisyys Järvilunt ja kalastus - puhtaat ja laajat järvialueet - vahvat muikkukannat - tasapain nrpan sujelun ja kalastuksen kesken MAHDOLLISUUDET Timintaympäristö - väestön ikääntymien lu kysyntää hivapalveluille - klmannen sektrin hyödyntäminen kyläkeskusten vähenevän palvelurakenteen krvaajina Osaaminen - alueen nstaminen metsäenergiasaamisen keskittymäksi - hankerahastjen hyödyntäminen Maa- ja metsätalus - lumu- ja lähiruan menekin lisääntyminen - maatiljen rakenteen ja tuttavuuden uudistaminen Matkailu - lunt- ja kulttuuriympäristömatkailun tutteistaminen - järvilunnn parempi hyödyntäminen matkailussa lunnnrauhan tutteistaminen - mikryritysten yhteistyö - venäläismatkailijiden virran hyödyntäminen (viisumivapaus? rajanylityspaikka Parikkalaan?) Järvilunt ja kalastus - vesistön kalakantjen aiempaa parempi hyödyntäminen - kalalgistiikkakeskus
7 HEIKKOUDET Timintaympäristö - tiestön heikk kunt - heikt tietliikenneyhteydet - palveluiden keskittyminen kaupunkiin ja kirknkyliin - väestön ikääntyminen Osaaminen - sukuplven ja mistajavaihdsten viivästyminen ja tteutumattmuus yrityksissä ja yhdistyksissä Maa- ja metsätalus - tuttajien ikärakenne ja jatkajien puute - pienet tilakt Matkailu - sesnkilunteisuus - palveluketjun hallinnan puutteellisuus - puutteet matkailupalvelujen tutteistamisessa Järvilunt ja kalastus - hajanaiset ja pirstalituneet vesialueet UHAT Timintaympäristö - palvelut vähenevät - väestön ikääntymisestä jhtuva kylien kuihtuminen ja turvattmuus - perusinfran (esim. tiestön) kunnn rmahtaminen Osaaminen - työttömyyden lisääntyminen - eläköityminen - kulutetun työviman väheneminen (aivvienti) - kulutuspaikkjen väheneminen Maa- ja metsätalus - maatiljen määrän väheneminen - maatalusyritysten kannattavuuden aleneminen - jaksaminen - (ikärakenne, ei nuria yrittäjiä) Matkailu - ilmastnmuuts (talvimatkailu) - plttaineen hinnan nuseminen - alueen kiinnstavuus heikkenee - lentvurjen väheneminen Kunta- ja palvelurakenteen muutkset - puutteelliset laajakaistayhteydet - kuntien reuna-alueiden näivettyminen
8 2 Kuluvan hjelmakauden 2007-2013 tulkset ja alustava arviinti 2.1 Timintalinja 1. Maa- ja metsätalusalan kilpailukyvyn parantaminen Piällysmies ry:lla li varattu kehyksestä timintalinjan 1 hankkeisiin nin 5%, jllin tämän timintalinjan suus kk kehyksestä (2007 2013) li rahallisesti erittäin pieni. Timintalinja yhdestä rahitettavaksi lisivat kelvanneet kehittämissuunnitelman mukaisesti esimerkiksii kulutushankkeet, jnka hyödynsaajina lisivat lleet maa-ja metsätaluden harjittajat. Laajempialaisia kulutushankkeita lisivat vineet hakea esimerkiksi timinta-alueen kunnat. 2.2 Timintalinja 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen Timintaryhmien kautta vat tällä hjelmakaudella ensimmäistä kertaa myös yhdistykset vineet hakea erityisympäristötukia (ei-tutannlliset investinnit), samalla tavin kuin viljelijät. Erityisympäristötukiin n llut kiinnstusta, Piällysmies ry:lle tuli yhteensä 8 hakemusta. Piällysmies ry:n hallitus pulsi kaikkia haettuja erityisympäristötukihakemuksia, mutta laillisuustarkistuksen jälkeen pulta tukialueille eivät hakijat saaneet. Hylkäyksen perusteena li pääasiassa tukiehtjen täyttymättömyys. Ksteikkhankkeista li kaksi kiinnstunutta hakijaa, metsästysseura Punkaharjulta ja viljelijä Savnlinnan maaseutualueelta. Piällysmies ry piti erityityisympäristötuki-illan Kerimäen kunnantallla vunna 2010. Tilaisuuteen sallistui 14 henkilöä. Osallistujat edustivat alueen eri yhdistyksistä. Puhujina livat Etelä-Savn ELY-keskuksen erityisympäristötukisaajat sekä tukisuunnitelmia tekevä yksityisyrittäjä Veli-Matti Pekkarinen, T:mi Siipipeili. 2.3 Timintalinja 3. Maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinelämän mnipulistaminen Timintalinja 3 li timikaudella 2007 2013 Piällysmies ry:n hankerahituksen pain-pistealue. Piällysmies ry:lle tuli uutena elementtinä aiempaan hjelmakauteen verrattuna myös yritystuet. Yritystuille uskttiin hjelmakauden alussa levan suurempi kysyntä kuin lemassa levat tulkset sittavat. OHJELMAKAUSI 2007-2013 tteuma 1.5.2013 Tavite kpl Tteuma kpl Myönnetyt tuet Yritystuet 130 29 368 548,00 Hanketuet 100 69 2 085 602,00 Yrityshankkeiden hakijat pitivät Piällysmies ry:tä pääsin hyvänä rahituskananvana. Tulksia katsttaessa taviteltu maaseudun naisten yritystiminnan tukeminen li kappalemääräisesti merkittävä. Hakijiden mielestä hankkeiden vaikuttavuus näkyi pikkeuksetta elämän laadun kehittymisenä sekä parantumisena. Kaikki yritystuet tivat lisäarva ja vaikuttavuutta alueelle. Useissa yrityshankkeissa tuettiinkin ensimmäisen työntekijän palkkausta ja se n erinmainen mittari kertmaan elinkeinelämän kehittymisestä. Piällysmies ry:n kehittämissuunnitelman parhaat tulkset vat alueen asukkaiden elämän laadun kehittymisessä. Yritystukien määrällinen lisääminen vaatii vielä timintaryhmältä knkreettisia timia.
9 2.4 Timintalinja 4. Leader -timinta Alueiden ja valtiiden välisiä yhteistyöhankkeita rahitettiin Piällysmies ry:n kehyksestä 1,8 % (6 kpl). Alueidenväliset hankkeet livat pääsin Etelä-Savn Ely-keskuksen alueella sijaitsevan Rajupusu Leader ry:n ja Veej`jakaja ry:n kanssa tehtyjä hankkeita. Klmantena alueidenvälisten hankkeiden yhteystyötahna li Etelä-Karjalan Kärki-Leader ry. Alueiden väliset hankkeet livat pääsin kehittämishankkeita. Hankkeiden hakijina livat pikkeuksellisesti ismmat yhdistykset, jilla li laajempi khderyhmä. 2.5 Väliarviinti vusista 2007-2010 Vunna 2011 tehtiin Piällysmies ry:lle väliarviinti vusista 2007 2010 hankehakijita ja sidsryhmiä haastattelemalla. Arviinnissa selvitettiin hankkeiden ja yritystukia hakeneiden kkemuksia hakuprsessista, maksatuksesta ja hankkeiden sekä yritystukien vaikuttavuudesta. Yhdistykset kkivat hankkeiden rahituksen erittäin tärkeäksi, jskin itse hakuprsessi ja maksatus eivät saaneet ihan niin hyvää arvsanaa. Hakeminen ja maksatus kettiin hankalaksi tai muuten vaikeasti ymmärrettäväksi, henkilöstön antama hankeneuvnta kettiin pääsin erinmaiseksi. 3 Strategian kuvaus, painpisteet ja tavitteet V Piällysmies ry:n timinta-alueen kehittämissuunnitelmalla tavitellaan seuraavaa: isi: Alue n Savnlinnan ydinkeskustan kanssa vurvaikutuksessa leva ihmisläheinen ja hukutteleva asumis-, työ- ja vapaa-ajan ympäristö, jssa ihmiset viihtyvät ja yritykset menestyvät hyödyntäen puhdasta lunta innvatiivisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Alueen elinvimaisuus ja hyvinvinti perustuu työhön, timeentuln ja ihmisten viihtyvyyteen. Pääpain strategiassa n lla yhtenä timijana edistämässä ihmisten hyvinvintia ja yritysten timintaedellytyksiä paikallista tarpeista lähtevillä pienimutisilla yhteisöjen ja elinkeinjen kehittämistimenpiteillä. Maaseutu käsitetään tässä strategiassa laajasti: ulkpulelle n rajattu vain Savnlinnan kaupungin keskustaajama. Alueen pienet kunnat (Ennkski ja Heinävesi) mudstavat yhdessä vuden 2013 alusta kuntaliitsten myötä laajenevan Savnlinnan kaupungin maaseutualueiden kanssa yhtenäisen maaseutuplitiikan timialueen. Tavitetilaa khti hakeudutaan tteuttamalla seuraavia painpistealueita Tuetaan palvelutimintaa ja maaseutuasumista Tuetaan ihmisten hyvinvintia Tuetaan kestävää kehitystä Tuetaan elinkeinja Panstetaan nuriin Nämä painpisteet vat purettu tavitteiksi seuraavissa luvuissa. Alueellisen kehittämissuunnitelman painpisteet vat sisällöltään yhdensuuntaiset Etelä-Savn ELY-keskuksen strategian ja Etelä-Savn maakuntastrategian kanssa. Lisäksi EU:n maaseutuasetuksen läpileikkaavat tavitteet, innvaatit, ilmastnmuuts ja ympäristö, humiidaan kunkin painpisteen salta.
10 Tuetaan palveluita ja asumista Tuetaan ihmisten hyvinvintia Tuetaan kestävää kehitystä Tuetaan elinkeinja Panstetaan nuriin 3.1 Tuetaan palvelutimintaa ja maaseutuasumista TAVOITETILA Tämän painpisteen alaisten hankkeiden tulee aktivida alueen asukkaita sallistumaan kehittämistyöhön sekä syventää yhteistyötä eri timijiden välillä. Tavitteena n tukea asukaslähtöistä timintaa ja yhteisöllisyyttä kylä- ja ktiseututyössä sekä klmannen sektrin järjestöjen timinnassa. Piällysmies ry:n tukemien hankkeiden tulee lla paikallisesti merkittäviä kehittämis-, investinti- ja kulutushankkeita. Teeman kautta parannetaan lähipalveluita, kehitetään kylätimintaa ja maaseudun asukkaiden vapaa-ajanviettmahdllisuuksia. Piällysmies ry:n timinta-alueen mnipuliset palvelut ja vapaa-ajanviettmahdllisuudet takaavat arjen sujumisen
11 TAVOITE TOIMENPITEET MITTARIT RAHOITUS kylät ja kunnat alueen vimavara tyhjät kiinteistöt käyttöön kylien suunnitelmallinen kehittäminen kylien välisen yhteistyön lisääminen kylä- ja seurataljen timinnallisuuden kehittäminen tyhjillään levan kiinteistökannan hyödyntäminen uudet/päivitetyt kyläsuunnitelmat kpl kylien yhteiset hankkeet kpl talktyöt htv käyttööntettujen kiinteistöjen lukumäärä Leader ESR lisää asukkaita kylälle kesäasukkaiden humiiminen luda mahdllisuudet maanmistajien rakennus- ja vapaa-ajantnttien myyntiin paikallisten palveluiden tarjaminen uusien asukkaiden määrä rakennuslupien määrä palvelujen tarjajat lkm timivat lähipalvelut sähköisten palveluiden kehittäminen ikäihmisten selvitymiseen uusia palveluita etätyömahdllisuuksien edistäminen uusia sähköisiä palveluita kpl uusia kuntien ja yhdistysten välisiä spimuksia kpl Leader EAKR aktiivinen vapaa-aika ja tapahtumat harrastuspaikkjen timinnan kehittäminen maaseutukulttuurin edistäminen uudet virkistyspalvelut (green care) ktitarvekalastuksen elvyttäminen ITE-taiteen tukeminen erilaisten tilaisuuksien järjestäminen harrastus- ja liikuntapaikkjen kehittäminen virkistysreittien turvaaminen retket ja kilpailut uudet tapahtumat kpl uudet harrastuspaikat kpl kalastusringit Leader EKTR
12 3.2 Tuetaan ihmisten hyvinvintia TAVOITETILA Tämän painpisteen alaisten hankkeiden tulee aktivida alueen asukkaita ja klman-nen sektrin timijita sallistumaan kehittämistyöhön, jka syventää yhteistyötä eri timijiden välillä, tavitteena vetvimainen ja turvallinen kyläyhteisö. Piällys-mies ry:n tukemien hankkeiden tulee lla paikallisesti merkittäviä kehittämis-, investinti- ja kulutushankkeita. Painpisteen kautta parannetaan yksilöiden ja perheiden hyvinvintia ja edistetään kyläyhteisön yhteisöllisyyttä Piällysmies ry:n timinta-alue tarjaa vetvimaisen asuin- ja yritysympäristön, jssa ihmisten hyvinvinnin ja turvallisuuden edistäminen vat keskeisiä kyläyhteisön tehtäviä. TAVOITE TOIMENPITEET MITTARIT RAHOITUS hyvinvivat ihmiset yhteisöllisyyden tukeminen tilaisuuksien lkm hyvinvintikysely Leader tukiverkt turvallinen asuinympäristö sittrinkien perustaminen tukihenkilöverkn luminen kylien turvallisuuskartitukset kylien turvallisuussuunnitelmat sittrinkien lkm tukihenkilöt lkm turvallisuuskartitukset kpl turvallisuussuunnitelmat kpl Leader ESR Leader
13 3.3 Tuetaan kestävää kehitystä TAVOITETILA Piällysmies ry tukee tämän painpisteen alla hankkeita, jtka edistävät ympäristön hyvinvintia ja kestävää kehitystä. Hankkeiden tulee lla paikallisesti merkittäviä kehittämis-, investinti- ja kulutushankkeita. Timenpiteen alla parannetaan maiseman viihtyisyyttä ja tuetaan lunnnvarjen kestävää hyödyntämistä, uusien ympäristöratkaisujen kehittämistä sekä lähirukaan vihreään hyvinvintiin liittyviä hankkeita (green care). Piällysmies ry:n timinta-alueen lunnnvarja hyödynnetään mnipulisesti ja kestävästi. Innvatiiviset ympäristöratkaisut, lähi- ja lumuruka sekä vihreä hyvinvinti luvat uusia liiketimintaedellytyksiä. TAVOITE TOIMENPITEET MITTARIT RAHOITUS lunnntutteiden (kalat, marjat, sienet) mnipulinen hyödyntäminen kalastuksen heispalveluiden hyödyntäminen (nutanvet ym. elämyspalvelu) kalan mnipulisempi hyödyntäminen luntretkeily (myös marjatus ja sienestys) uudet myyntitutteet ja jalsteet elämyspalveluiden määrä kpl, jnka yhteydessä itsevalmistettujen tutteiden määrä kpl Leader EKTR uudet ympäristöratkaisut vetvimaiset vesistöalueet Lähiruka ja green care eli ssiaali-, terveys-, kasvatusja kuntutuspalvelut hiilijalanjäljen pienentäminen ympäristöystävällisemmät lämmitysmudt ympäristötietisuuden lisääminen pienimutiset paikalliset vesistöjen kunnstustimenpiteet vesistöjen tilan seuranta vihreän hyvinvinnin ja green care-palveluiden edistäminen lähiruualle kiinteitä myyntipaikkja (käynnistäminen ja selvittäminen) uudet energiaratkaisut muikkuherkut ja muut uudet tutteet, uusia tutteita kpl lähirukaringit kpl myyntipaikat ja yritykset kpl yritysryhmät kpl Leader ESR EKTR Leader EKTR
14 3.4 Tuetaan elinkeinja TAVOITETILA Piällysmies ry:n rahittamien hankkeiden tulee lisätä timinta-alueen maaseudun elinkeinrakenteen mnipulisuutta. Ohjelman kautta rahitetaan sekä alkavien yri-tysten että j timivien yritysten investinti-, kehittämis- ja käynnistystimia. Tuettavien hankkeiden n hyvä humiida alueen luntaiset vahvuudet ja resurssit. Lisäeduksi katstaan innvatiivisyys ja se että hanke edistää verkstitumista muiden alueen yrittäjien ja timijidenkanssa. Piällysmies ry:n timinta-alueen elinkeinelämä n verkstitunutta, kilpailukykyä vahvistetaan paikallisuuden ja alueen saamisen kautta. TAVOITE TOIMENPITEET MITTARIT RAHOITUS yrittäjyyden tukeminen yrittäjien jaksamisen ja yhteistyön tukeminen yrittäjien saamisen lisääminen hankerahituksessa yritysten kehittämisen tukeminen yritystukien kautta yritysten timintaympäristön kehittäminen nurten aktivinti ja innstaminen yrittäjyyteen yrityskummitiminta nurille yrittäjille yrittäjien välisen yhteistyön lisääminen yhteisyrittäjyyden lisääminen yrittäjän työhyvinvinnin tukeminen kulutuksia kpl yrityskhtaista neuvntaa kpl nurten perustamien yritysten määrä kpl yrityskummikulutus tilaisuudet kpl yritysryhmähankkeista kpl yrittäjien yhteisiä tapahtumia kpl työhyvinvintia tukevia hankkeita kpl Leader ESR EAKR EKTR Leader ESR EAKR EKTR elinvimaa paikallisuudesta lunt- ja kulttuurimatkailun edistäminen teemaphjaisen matkailun kehittäminen klmannen sektrin yrittäjyysmahdllisuuksien tukeminen hyvinvinti- ja ssiaalialan yrittäjyyden kehittäminen uudet tutteet kpl uudet hjelma- ja heispalvelut lkm uudet matkailukhteet kpl Leader ESR EAKR EKTR
15 3.5 Panstetaan nuriin TAVOITETILA Piällysmies ry tteuttaa ja tukee tämän painpisteen alla paikallisia kehittämis-, investinti- ja kulutushankkeita, jtka parantavat nurten sallistumis- ja vaikuttamismahdllisuuksia, tukevat nurten kasvua ja aktiivista timintaa, edistävät sukuplvien välistä vurvaikutusta, nurten työllistymistä ja yrittäjyyttä sekä kansainvälistymistä. Piällysmies ry:n timinta-alueen nuret vat aktiivisia ja tasapainisia timijita, jtka sallistuvat aktiivisesti maaseudun kehittämistyöhön ja mien hankkeiden tteuttamiseen. TAVOITE TOIMENPITEET MITTARIT RAHOITUS aktiivinen nuri tulee pärjäämään elämässään nurten harrastusmahdllisuuksien lisääminen> nuret viihtyvät alueella nurten matimisuuden tukeminen>nuret ppivat etsimään itselleen mieleistä harrastustimintaa, vivat miettiä heille tärkeitä asiita ja tuda ne tätä kautta päättäville tahille tiedksi nurten mat hankkeet kpl nuret sisäistävät EUhankkeen timintamallin uudet tapahtumat kpl uudet harrastuspaikat ja alueet kpl Leader ESR EAKR perinnetiedn siirtäminen juurensa tunteva ihminen situtuu paremmin alueeseen hiljaisen tiedn ja taidn siirtäminen vanhemmilta nurille kulujen petushjelmiin perinnekursseja museihin nurille suunnattuja teemapäiviä perinnetyöpajat kpl tarinatuvat kpl kurssien määrä kpl Leader ESR EAKR kansainvälinen nuri tulee sijittumaan paremmin työelämässä, enemmän mahdllisuuksia paikallisissa vientiyrityksissä nurten työllistäminen ja yrittäjäkasvatus vahvistaa nurten pysymistä paikkakunnalla kansainvälisyyskasvatuksen lisääminen kv-vaihtihin kannustaminen> auttaa ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja tapja, suvaitsevaisuus lisääntyy. Venäjän läheisyys yrittäjyyskasvatuksen lisääminen> auttaa nurta työllistymään man yrityksen kautta, edesauttaa nurta pysymään paikkakunnalla kv-vaihtihin sallistuneiden nurten lkm kv-valmiuksia tukevat hankkeet kpl ystävyyskaupunki /-kunta/ -kylätiminta nurten työllistämistä tukevat hankkeet kpl yrittäjyyskasvatushankkeet kpl Leader ESR EAKR Leader ESR EAKR
16 4 Strategian valmisteluprsessi Piällysmies ry:n strategian valmistelu käynnistyi keväällä 2012. Maaseudun kehittämishjelman 2014 2020 paikallisten kehittämisstrategiiden valmistelun hjeistus saatiin MMM:ltä 11.5.2012. Etelä-Savn alueellinen tulevaisuustyöpaja järjestettiin 28.8.2012 Rantasalmella. Uuden hjelmakauden tiedtus- ja ideintitilaisuuksia klmannen sektrin timijille järjestettiin yhteensä 5 kpl Piällysmies ry:n timinta-alueella keväällä 2012. Ne tteutettiin yhteistyössä ESLI:n KyläSprtti-hankkeen kanssa Ennkskella, Heinävedellä, Kerimäellä, Punkaharjulla ja Savnrannalla. Alueen kuntien kanssa keskusteltiin strategian tavitteista syksyllä 2012, ja kunnilta saatiin kirjalliset situtumiset alustavasta mukana lsta paikallisen Leader-hjelman valmistelussa ja rahitusneuvtteluissa uudelle hjelmakaudelle. Piällysmies ry:n hallitus linjasi strategiavalmistelun tavitteet ja timenpiteet 25. 26.2.2012 Plvijärvellä pidetyssä kulutustilaisuudessa. Hallitus työsti strategiaa vuden aikana kerättyjen ideiden phjalta Ideariihessä 4.12.2012 Kerimäellä. Lisäksi strategiassa n humiitu Piällysmies ry:n kehittämissuunnitelman 2007-2013 väliarviinnissa esiin nstetut kehittämiskhteet. Strategialunns liitettiin kaikkien nähtäväksi Piällysmies ry:n verkksivulle 2.-12.5.2013. Täten kaikilla asukkailla, timijilla ja sidsryhmillä li mahdllisuus lunnksen yhteydessä levan kyselyn kautta vaikuttaa strategian sisältöön. Kyläyhdistyksiä tai vastaavia kylän keskeisiä timijita, yrittäjäyhdistyksiä ja aluejhtkuntia lähestyttiin vielä ennen kyselyn alkua sähköpstiviestillä ja pyynnöllä vastata verkksivulla levaan kyselyyn. Kyselyvastauksia saatiin 7 kpl. 4.1 Yhteensvittaminen Alueellista yhteensvittamista tehtiin ja tehdään edelleen sekä Etelä-Savn ELY-keskuksen, Etelä- Savn maakuntaliitn sekä naapuritimintaryhmien kanssa. Paikallinen strategia svitetaan vielä tarkemmin yhteen valmistelussa levan Etelä-Savn alueellisten hjelman sekä uuden Manner- Sumen maaseudun kehittämishjelman kanssa. Työpajista ja kyselyistä saatujen aineistjen hella kehittämisstrategian laadintaa vat tukeneet mm. seuraavat hjelma- ja strategia-asiakirjat: Etelä-Savn ELY-keskuksen strategia 2015 Uusiutuva Etelä-Sav 2020 -maakuntastrategia (1. lunns) Etelä-Savn maakuntahjelma 2011 2014 ja maakuntahjelman tteuttamissuunnitelma 2012 2013 Etelä-Savn maaseudun kehittämissuunnitelma vusille 2007 2013 Etelä-Savn maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 (lunns) Etelä-Savn maaseutustrategia 2014-2020 Etelä-Savn ELY-keskuksen Nuristakuun tiekartta 2012 2013 (lunns) Itä-Sumen kalatalusryhmän kehittämishjelma 2008 2013 Valmistelun phjana vat lleet lisäksi Savnlinnan kaupungin ja kuntien kehittämissuunnitelmat. 5 Timintasuunnitelma Piällysmies ry:ssä n menssa vahva kehittämistyö ja se jatkuu myös uudella hjelmakaudella. Yhdistyksen ma laatutyö käynnistettiin vunna 2011 Askel laatuun -hankkeen avulla. Sen myötä yhdistyksen hallintkäytännöt, viestintä, keskeiset prsessit ja timinnan mittarit tulevat tarkin läpikäydyiksi ja kuvatuiksi. Laatutyö n jatkuva prsessi ja se n j sisään ajettu sa yhdistystä ja erityisesti timintaryhmätyötä.
17 Piällysmies ry ilmittautui man laatutyön lisäksi mukaan myös Maaseutuverkstn järjestämään valtakunnalliseen laatutyöhön. Prsessi vahvistaa edelleen timintaryhmätyön laatua ja auttaa peilaamaan ja kehittämään hallinnn, hankeneuvnnan, hankkeiden käsittelyn ja seurannan käytäntöjä. Uuden hallintmallin tivtaan karsivan päällekkäisiä timintja timintaryhmien, ELY:n ja maaseutuvirastn välillä. Timintja vidaan tehstaa esimerkiksi erilaisia yhteistyömutja lisäämällä ja mahdllistamalla yhteisten sähköisten järjestelmien samanaikainen hyödyntäminen. 5.1 Verkstjen hyödyntäminen ja yhteistyö Piällysmies ry:llä n vakaat ja timivat yhteistyöverkstt. Olemassa levien verkstjen lisäksi etsitään jatkuvasti uusia yhteistyömutja ja innvatiivisia avauksia yhteistyön lisäämiseksi eri tahjen kanssa. Yhteistimintaa timijiden kesken kehitetään niin Piällysmies ry:n timinta- alueen sisällä kuin naapuritimintaryhmien ja näiden alueiden timijiden kanssa unhtamatta kansainvälisen yhteistyön ja timinnan kehittämistä. Kansainvälisen timinnan pitkäntähtäimen tavitteena n hankkeiden jälkeenkin jatkuvan kanssakäymisen ja yhteistyön aikaansaaminen. Piällysmies ry tekee yhteistyötä naapuritimintaryhmien kanssa esim. tiedttamisessa. Merkittäviä yhteistyökumppaneita vat myös Järvi-Sumen kylät ry, aluejhtkunnat, Savnlinnan kylät ry sekä kuntien kylä- tai yhdistyskrdinaattrit. Mikryritysten aktivintia yritystukien hakemiseen tehdään yhteistyössä Savnlinnan Yrityspalvelut Oy:n, Itä-Savn Uusyrityskeskuksen ja Pr Agria -neuvntajärjestöjen kanssa. Timintaryhmä vastaa varsinaisesta mikryritystukiin liittyvästä neuvnnasta. Savnlinnan Yrityspalvelut Oy, Itä- Savn Uusyrityskeskus ja Pr Agria -neuvntajärjestöt vastaavat pulestaan perinteisestä yritysneuvnnasta. Etelä-Savn Ely-keskuksen krdinima yritystukiryhmä n kettu hyväksi ja tarpeelliseksi. Sitä tullaan jatkamaan myös ensi hjelmakaudella. 5.2 Aktivinti, tiedttaminen, hankeneuvnta ja hankkeiden timinnan seuranta Aktivinti n hyvän timintaryhmätyön edellytys. Piällysmies ry:n keskeinen tehtävä n tuda Leader-rahitusta esille varteentettavana ja hyvänä keinna kehittää maaseutua. Näin llen timinta-alueen timijita ja asukkaita aktividaan järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti. Selkeä ja ikea-aikainen viestintä tukevat aktivintia. Lisäksi avainhenkilöiden ja -tahjen kanssa pidettävät säännölliset tilannekatsaukset vahvistavat rliamme alueen verkstssa. Sveltuviin tapahtumiin ja tilaisuuksiin sallistuminen, ja näissä Leader-rahituksesta tiedttaminen tuvat lisää pntta työlle. Timinnanjhtaja yhdessä hankeneuvjan kanssa vastaavat aktivinnista. Hallituksen jäsenet hyödyntävät aktivinnissa mia hyviä verkstjaan. Käytännön timenpiteet kirjataan vusittain timintasuunnitelmaan, jssa tetaan humin myös saapunut palaute ja vusikhtaiset kehittämistiveet. Tiedttaminen tukee aktivintia. Ulkisen viestinnän kanavia vat verkksivut, painjulkaisut, tiedtteet medialle, yhdistyspalstat maakunta- ja paikallislehdissä, messu- ja muut julkiset tilaisuudet ja ssiaalinen media. Viestintäkanavia kehitetään edelleen. Erityisesti rahitettujen hankkeiden esille tula vahvistetaan. Hyvin hidettu, ikea-aikainen ja laadukas hankeneuvnta madaltaa kynnystä hakea Leaderrahitusta. Neuvntaa annetaan hankkeen haku-, käynnistys-, tteutus- ja päättämisvaiheessa. Seuranta turvataan vähintään 1-2 käynnillä hankkeessa. Seuranta kattaa sekä talus- että timinnan seurannan. Ohjausryhmätyö, maksatukset ja raprtinnit vat leellinen sa seurantaa. Yleistä tiedttamista sekä alueiden välisten ja kv-hankkeiden neuvntaa tehdään yhteistyössä naapuritimintaryhmien kanssa ja mahdllisten yhteisten työntekijöiden avulla.
18 5.3 Piällysmies ry:n mat hankkeet Piällysmies ry vi hakea ja tteuttaa strategiansa tteutumista tukevia mia hankkeita. Hankkeet vivat lla jk paikallisesti, alueidenvälisesti tai kansainvälisesti tteutettuja. Hankkeita suunnitellaan esim. strategian seurannassa humattujen puutteiden phjalta ja ne vivat lla esim. aktivinti-, neuvnta-, kulutus-, tiednvälitys- tai elinkeinjen kehittämishankkeita tarpeesta riippuen. Mikäli lainsäädäntö ei tulevalla hjelmakaudella mahdllista pieniä hankkeita, Piällysmies vi tehdä mia krdinintihankkeita pienten hankkeiden tteuttamiseksi. 5.4 Hankkeiden valintakriteerit Hankkeiden ja hankehakijiden n täytettävä Manner-Sumen maaseudun kehittämishjelman ja vimassa levan lainsäädännön asettamat vaatimukset. Valintakriteeristö tarkistetaan ja mutillaan uudelleen, kun keskushallinnn rahastja ja mnirahastisuutta kskevat linjaukset vat tiedssa. 5.4.1 Yleiset valintakriteerit Piällysmies ry n asettanut tällä kaudella seuraavat kriteerit kaikille hankehakijilleen ja heidän hankkeilleen: hyöty khdistuu timintaryhmän alueelle hyödynsaajat vat maaseutualueella hanke tteuttaa hjelmaa ja täyttää laillisuuskriteerin hankkeella n suunnitelma ja budjetti hankesuunnitelmassa n j ltava selvillä mitä tapahtuu hankkeen lppumisen jälkeen (kuinka jatkuu) yksityinen rahitus n ltava selvillä hakuvaiheessa ja ismmissa hankkeissa selvitettävä lisäksi väliaikaisrahituksen saaminen tteuttajan n pystyttävä viemään hanke lppuun (tekeminen ja rahitus) hanke vi lla innvatiivinen ja riskirahitusta vaativa hanke n lähtöisin tteuttajalta (bttm up) 5.4.2 Yritystuen valintakriteerit Yritystuen myöntämiselle Piällysmies asettaa seuraavat valintakriteerit: paikalliset yritysten timintamahdllisuuksia parantavat timenpiteet mm. verkstitumista, tutekehitystä ja liiketimintasaamista kehittävät hankkeet paikalliset yritystiminnan alittamiseen liittyvät aktivinti- ja kehittämistimenpiteet uusien innvaatiiden ja yritysideiden löytämiseksi ja kehittämiseksi tehtävät paikalliset timenpiteet painpistealueena yrittäjyyttä suunnittelevien liiketiminta- ja yrittäjäsaamisen parantamiseen tähtäävät paikalliset kehittämistimenpiteet painpistealueena yrittäjyyteen tähtäävän tietuden jakaminen j peruskuluasteen piskelijille yhteistyön kehittäminen paikallisten yrittäjäjärjestöjen kanssa mahdlliset alkuvaiheen yritysten yrityskhtaisten hankkeiden tukitimenpiteet painpistealueena paikalliset maaseutumatkailun kehittämistimenpiteet, painpistealueena paikalliset timenpiteet naisten yrittäjyyden aktivimiseksi paikalliset timenpiteet, jilla kehitetään maaseudun peruspalvelujen pysyvyyttä ja kylien elinvimaisuutta, timenpiteet, jilla vidaan tteuttaa hankkeita myös muiden rahituslähteiden kautta kansainvälinen timinta hyödynnetään timialueen vimakas kulttuurinen ilmapiiri
19 6 Strategian hallinnn ja seurannan järjestäminen Maaseutuverkstn laatutyö sekä hallintmallin uudistaminen vaikuttavat myös hallinnn ja seurannan järjestämiseen. 6.1 Yhdistyksen jäsenet, hallitus ja henkilökunta Piällysmies ry perustettiin 9.3.1999 Savnrannalla ja ensirekisteröinti tehtiin Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 15.10.1999. Yhdistyksen jäseneksi vi liittyä kuka tahansa maaseudun kehittämisestä kiinnstunut, jka hyväksyy yhdistyksen tarkituksen ja säännöt. Vuden 2012 lpussa yhdistyksen jäsenrekisterissä li 99 henkilöjäsentä, 20 yhdistystä, 7 yritystä ja 5 kuntaa. Yhdistyksen timipaikka sijaitsee Savnlinnassa s. Puistkatu 1 samissa tilissa Savnlinnan Yrityspalvelut Oy:n ja Itä-Savn Uusyrityskeskuksen kanssa. Piällysmies ry n timinut Leader - timintaryhmänä Etelä-Savn ELY-keskuksen hallinnimana hjelmakausilla 2000-2006 ja 2007 2013. Yhdistyksen ylin päättävä elin n yleinen kkus. Se tekee päätökset timinnan periaatteista ja mudista. Piällysmies ry pitää kevät- ja syyskkukset, jissa käsitellään sääntömääräiset asiat. Piällysmies ry:n hallitukseen kuuluu puheenjhtaja ja 11 jäsentä. Puheenjhtajalla ja hallituksen jäsenillä n kullakin henkilökhtainen varajäsen. Hallituksen jäsenet n valittu klmikantaperiaatteen mukaisesti paikallishallinnn, yhteisöjen ja paikallisten asukkaiden edustajista. Hallituksen jäsenen timikaudet n rajattu klmeen kaksivutiskauteen. Hallituksen jäsenten valinnassa humiidaan timinta-alueen eri alueiden edustus. Hallituksen tehtävänä n suunnitella ja jhtaa yhdistyksen timintaa yhdistyksen sääntöjen mukaan. Hallituksen alaisena vi timia hankeryhmä. Tarvittaessa pyydetään asiantuntijalausuntja. Yhdistyksen timihenkilöt valmistelevat käsiteltävät hankkeet. Hallituksen tehtävä n tarkastella, miten hanke täydentää alueellista kehittämistimintaa ja miten se tteuttaa yhdistyksen kehittämisstrategiaa. Hallitus hulehtii siitä, että päätöksentessa jääviysasiat tetaan humin. Yhdistyksen hallitus valitsee ja palkkaa kehittämisstrategian tteutukseen tarvittavan henkilöstön. Yhdistyksellä n timintaa tteuttamassa timinnanjhtaja ja hankeneuvjan.
20 6.2 Piällysmies ry:n timintatapa ja kyky hitaa julkista rahitusta Piällysmies ry:n timintaryhmätyö n tärkeä julkinen hallinttehtävä, jnka yhdistys pyrkii hitamaan mahdllisimman laadukkaasti sekä rahittajan että rahitusten hakijiden suuntaan. Piällysmies ry:n man laatutyön puitteissa määriteltiin timintaa hjaavat arvt, jita vat: Asiantuntemus Aluetuntemus (kylät, ihmiset) Hallituksen asiantuntemus (saamisalueet) Timihenkilöiden asiantuntemus (ammattitait) Ulkpulinen apu (knsultaatit) Henkilöstön ja hallituksen jäsenten säännöllinen kulutus Asiiden hyvä valmistelu Asiakaslähtöisyys Matalan kynnyksen virkamies -helpsti lähestyttävä Uskttavuus Jämäkkyys Bttm Up: tarve hankkeisiin alhaalta ylös Käsitellään palaute, jka liittyy esim. rahituskhteisiin tai Piällysmiehen timintaan Avimuus Lutettavuus Selkeä kieli Tiedttaminen Paikallisuus näkyy hankkeiden tteutuksessa ja timenpiteiden hyödynsaajina tulee lla paikalliset asukkaat, vaikka tteuttajatah lisikin alueen ulkpulinen timija. Hankkeiden innvatiivisuus näkyy esimerkiksi paikallisesti uutena timintatapana, uusina yhteistyömutina tai yksittäisen timijan kannalta uutena timintana. Hallitustyöskentely n dynaamista, situtunutta ja lgista. Kehittämiste, näkemyksellisyys ja hyvä rakentava keskustelukulttuuri sekä jämäkkyys lunnehtivat hallitustyöskentelyä alkavallakin hjelmakaudella. Päätöksenten avimuutta kuvaa myös se, että hallituksen jäsenet vaihtuvat aika ajin. Perehdyttämiseen ja kulutukseen kiinnitetään humita, ja hallituksen jäseniä kannustetaan paikallisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin kulutus- ja verksttilaisuuksiin. Hallinttehtävän käytännön timet hitaa timinnanjhtaja ja hankeneuvja. Tehtävien hitaminen laadukkaasti, lutettavasti ja ammattitaitisesti turvataan riittävän kulutuksen ja kkemuksen maavan henkilöstön avulla. Täydennyskulutukseen ja verksttapaamisiin henkilöstö sallistuu j työvelvitteensa pulesta. Yhdistyksen kirjanpit n järjestetty yhdistyslain ja Maa- ja metsätalusministeriön hjeistuksen mukaisesti. Kirjanpidn hitaa auktrisitu tilitimist ja tilintarkastajana timii auktrisitu KHTtilintarkastaja. Yhdistyksen hallitus seuraa säännöllisesti talutta ja rahituksen tteutumista. Hankkeiden hallinninnissa nudatetaan viranmaishjeita.
21 6.3 Timinnan ja strategian tteutumisen seuranta Piällysmies ry:n kehittämisstrategian tteutumista seurataan säännöllisesti. Painpisteiden ja tavitteiden tteutumista mitataan viranmaislmakkeilla ja sittain myös Piällysmies ry:n milla mittareilla. Tarvittaessa timintaa hjataan strategiaan linjattuun suuntaan ja taviteltaviin painpistealueisiin esim. viestinnän keinin tai tteuttamalla ma hanke. Oma laatutyön kautta kehitetty järjestelmä auttaa mittaamaan timintja ja jhtamaan prsesseja tavitteellisemmin. Laatutyön tulksena syntyvä laatukäsikirja timii yhdistyksen hjenurana, timihenkilöiden ja hallituksen perehdytysppaana ja pikkeamatilanteissa kriisimappina. Lisäksi käsikirja timii kehittämistyökaluna kustannustehkkaampaan ja avimempaan timintatapaan. Sura hyöty laatujärjestelmästä tulee työntekijöille, hallituksen jäsenille, sidsryhmille ja asiakkaille. Itsearviinti ja ulkinen arviinti vat knkreettisia työkaluja seurata strategian tteutumista. Tilannekatsaukset ja mahdlliset kehittämistimenpiteet kuvataan timintasuunnitelmissa, vusikertmuksissa sekä väliraprteissa. Hallitukselle tudaan säännöllisesti tiedksi strategian tteutumiseen liittyvät asiat. Itsearviinti vidaan tteuttaa myös yhdistyksen mien hankkeiden avulla tai pinnäytetyönä. Piällysmies pyytää lisäksi palautetta masta timinnastaan rahitetuilta hankkeilta. Itsearviinti n jatkuvaa. Ulkinen arviinti stetaan kaksi kertaa hjelmakauden aikana, ja siinä käydään läpi timintahjelman tteutuminen ja käytetyt arviintimenetelmät. 7 Strategian rahitussuunnitelma Piällysmies ry:n strategian tteuttamisessa hyödynnetään pääsin maaseudun kehittämiseen varatulla Leader-rahituksella, sekä lisäksi hyödynnetään ESR:n, EAKR:n ja kalatalusrahastn varja. Yhdistyksen maa varainhankintaa kehitetään. Maaseuturahastn rahitus khdistuu erikseen määritellylle maaseutualueelle kun taas EAKR-rahitusta halutaan hyödyntää pääsin paikallisten innvaatiiden tukemiseen PK-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. ESR-rahitus-ta halutaan hyödyntää ssiaalisen sallisuuden edistämiseen elinikäistä ppimista ja työllistymistä tukemalla. Js mnirahastisuusmalli tteutuu Piällysmies ry n valmis tteuttamaan k. rahastjen avulla kaupunki-leaderin tteuttamista Savnlinnan ydinkeskustan alueella. Piällysmies ry:n strategia tukee Maaseuturahastn tavitetta: 1. Tiednvälityksen ja innvaatiiden edistäminen maa- ja metsätaludessa sekä maaseutualueilla 4. Maa- ja metsätaludesta riippuvaisten eksysteemien säilyttäminen ja parantaminen 6. Taluden ja ssiaalisen sallisuuden kasvattaminen ja köyhyyden vähentäminen maaseutualueilla Maaseutuhjelman rahituksen ulkpulelle rajataan Savnlinnan kaupungin keskusta-alueet. Näiden alueiden yhteenlaskettu asukasmäärä hjelmakaudella 2007-2013 li n. 28 000 asukasta. Timinta-alueen maaseutualueella n n. 22 000 asukasta. Piällysmiehen alustavan arvin mukaan Maaseuturahastn kautta haetaan strategian tteuttamiseen hjelmakaudella 2014-2020 julkista rahitusta 3,9 miljnaa eura. Maaseutuhjelmaan situtuva kuntaraha n 20 % ilman kuntakiintiötä. Taviteltava yksityinen rahitus n 35 % hjelman kknaisrahituksesta. Julkinen 65 % 3 900 000,00 EU 45 % 1 755 000,00 Valti 35 % 1 365 000,00 Kunnat 20 % 780 000,00 Yksityinen 35 % 2 100 000,00 Yhteensä 6 000 000,00
22 Tällä hetkellä ei le riittävästi tieta ESR- ja EAKR -rahituksien jattelun määrittämiseksi. EAKR - varja khdistetaan alustavan suunnitelman mukaan PK -yritysten kilpailukyvyn parantamiseen (EAKR:N painpiste 1) ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseen ja energian kulutuksen vähentämiseen (EAKR:N painpiste 3). ESR -varja khdistetaan työllisyyteen ja työviman liikkuvuuteen (ESR:n painpiste 1) ja ssiaalisen sallisuuden ja köyhyyden trjuntaan (ESR:n painpiste 3). Tavitteena n, että kaupunkien ja maaseudun asukkaat arvstetaan samanarvisiksi kuntarahaa määritettäessä. 7.1 Suunnitelma rahituksen jakautumisesta strategian painpistealueille Kknaisrahituksen n suunniteltu alustavasti jakautuvan strategian eri painpistealuille seuraavasti. PAINOPISTE % Eura Kylien palvelutiminta ja maaseutuasuminen 25 1 500 000,00 Ihmisten hyvinvinti 10 600 000,00 Kestävä kehitys 10 600 000,00 Elinkeint 20 1 200 000,00 Nuret 10 600 000,00 Aktivinti (hallint) 25 1 500 000,00 Yhteensä 100 6 000 000,00 7.2 Suunnitelma rahituksen jakautumisesta hanketyypeille HANKETYYPPI % Eura Hankerahitus 50 3 000 000,00 Yritysrahitus 25 1 500 000,00 Aktivinti (hallint) 25 1 500 000,00 Yhteensä 100 6 000 000,00 7.3 Rahitusneuvttelut kuntien kanssa Lpulliset neuvttelut alueen kuntien kanssa käydään rahituksen varmistuttua siten, että kuntien sitvat päätökset sallistumisesta uuden hjelmakauden kuntarahitukseen saadaan ennen 2- hakuvaiheen päättymistä. Savnlinnan kaupungilta sekä Ennksken ja Heinäveden kunnilta n saatu viime vuden vaihteessa alustavat situtumiset mukana lsta uuden hjelmakauden suunnittelussa ja rahitusneuvtteluissa.