YLÖJÄRVEN KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

Ylöjärven kaupunki Loppuraportti 2.1.2012 Päivitetty 23.10.2012 3.1 Väestömäärä ja väestöennuste 3.3 Arvio ostovoimasta ja sen kehityksestä 2020 ja 2030 4.2.2 Arvio liiketilan lisätarpeesta 2020 ja 2030

Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 3 ALKUSANAT Ylöjärven kaupan palveluverkkoselvitys on laadittu Ylöjärven kaupungin toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä. Tilaajan yhteyshenkilönä on ollut kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen. Kaupan palveluverkkoselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven vähittäiskaupan nykytilaa, kehitysnäkymiä, kehittämistarpeita ja kehittämismahdollisuuksia, kaupallisten alueiden rakennetta ja sijaintia sekä kaupan palveluverkon kokonaisuutta osana toimivaa ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaupan palveluverkkoselvitys on tehty maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavoitukselle asettamien vaatimusten mukaisesti. Selvityksen laadinnassa on hyödynnetty uusimpia tilasto- ja rekisteritietoja sekä aikaisempia kaupan alan selvityksiä. Olemassa olevaa lähtöaineistoa on täydennetty maastokäyntien yhteydessä sekä haastattelemalla kaupan edustajia. Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys toimii lähtökohtana Ylöjärven osayleiskaavojen laadinnassa sekä Ylöjärven kaupan tavoitteellisen palveluverkon määrittelyssä. Palveluverkkoselvitystä voidaan hyödyntää myös asemakaavojen laadinnassa sekä yksittäisten kaupan hankkeiden arvioinnissa. FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä selvityksen ovat tehneet FM Taina Ollikainen, yo-merkon. Kirsti Toivonen, DI Sakari Mustalahti, FM Katarina Pahkasalo ja FM Mikko Keskinen.

4 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy SISÄLTÖ ALKUSANAT...3 1 JOHDANTO...5 1.1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET...5 1.2 KAUPAN SIJAINNINOHJAUS...5 1.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...6 1.2.2 Maankäyttö ja rakennuslain kauppaa koskevat säännökset...6 1.3 TARKASTELUALUE...9 2 YHDYSKUNTARAKENNE JA KAAVOITUSTILANNE... 10 2.1 MAAKUNTAKAAVAN TAVOITTEELLINEN PALVELUVERKKO... 10 2.2 LIIKENNEVERKKO... 11 2.2.1 Nykyinen liikenneverkko ja liikennemäärät... 11 2.2.2 Rakenteilla olevat ja suunnitellut muutokset liikenneverkkoon... 11 2.3 ASUMISEN SIJOITTUMINEN... 12 2.4 KAAVOITUSTILANNE... 14 2.4.1 Maakuntakaava... 14 2.4.2 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030... 16 2.4.3 Yleiskaavoitus... 19 3 VÄESTÖ JA OSTOVOIMA... 21 3.1 VÄESTÖMÄÄRÄ JA VÄESTÖENNUSTE... 21 3.2 LOMA-ASUNTOJEN MÄÄRÄ... 22 3.3 ARVIO OSTOVOIMASTA JA SEN KEHITYKSESTÄ 2020 JA 2030... 22 4 KAUPAN NYKYTILA JA KEHITYSNÄKYMÄT... 25 4.1 KAUPAN NYKYTILA... 25 4.1.1 Myymäläverkko... 25 4.1.2 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus... 29 4.1.3 Ylöjärven keskustan kaupan rakenne... 31 4.1.4 Vähittäiskaupan myynti... 35 4.1.5 Ostovoiman siirtymät... 39 4.2 KAUPAN KEHITYSNÄKYMÄT... 41 4.2.1 Kaupan yleiset kehitysnäkymät... 41 4.2.2 Arvio liiketilan lisätarpeesta 2020 ja 2030... 42 4.2.3 Tiedossa olevat kaupan hankkeet... 44 5 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMINEN... 46 5.1 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 46 5.2 KAUPAN TAVOITTEELLINEN PALVELUVERKKO 2030... 47 5.2.1 Kaupan palveluverkon kehittämistavoitteet... 47 5.2.2 Kaupan sijoittumisperiaatteet ja esitys mitoituksesta... 48 5.2.3 Kaupan tavoitteellinen palveluverkko... 49 5.3 KAUPAN TAVOITEVERKON ARVIOINTI... 50 5.3.1 Kauppa ja palvelurakenne... 50 5.3.2 Yhdyskuntarakenne ja keskusverkko... 51 5.3.3 Kaupan palvelujen liikenteellinen saavutettavuus... 52 5.4 KAUPAN PALVELUVERKON KEHITTÄMISTARPEET... 56 5.4.1 Keskusta-alueen kaupallinen kehittäminen... 56 5.4.2 Muiden alueiden kaupan kehittämistarpeet... 58 6 LÄHDELUETTELO... 59 7 LIITTEET... 61 LIITE 1. ERIKOISKAUPAN TOIMIALARYHMÄT JA TOIMIALAT... 62 LIITE 2. KAUPAN KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ... 64

Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 5 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Ylöjärvi osana Tampereen kaupunkiseutua on vahvasti kasvavaa aluetta. Ylöjärvellä on vireillä useita yleiskaava- ja asemakaavahankkeita. Kirkonseudun, Metsäkylän ja Ydinkeskustan osayleiskaavat ovat Ylöjärven yhdyskuntarakenteen ja väestökehityksen kannalta merkittävimmät. Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys toimii lähtökohtana osayleiskaavojen laadinnassa sekä Ylöjärven kaupan tavoitteellisen palveluverkon määrittelyssä. Väestömäärän ja ostovoiman kasvu luo edellytykset kaupan palveluverkon kehittämiselle ja uuden liiketilan rakentamiselle. Vähittäiskaupan palveluverkkoselvityksessä on tarkasteltu Ylöjärven vähittäiskaupan nykytilaa, kehitysnäkymiä, kehittämistarpeita ja kehittämismahdollisuuksia, kaupallisten alueiden määrää, rakennetta ja sijaintia sekä kaupan palveluverkon kokonaisuutta osana toimivaa ja kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaupan palveluverkkoselvitys on tehty maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavoitukselle asettamien vaatimusten mukaisesta. Selvityksen laadinnassa on hyödynnetty uusimpia tilasto- ja rekisteritietoja sekä aikaisempia kaupan alan selvityksiä. Merkittävimmät lähtöaineistot ovat olleet Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkoselvitys (Tampereen kaupunki 2008) ja Tampereen kaupunkiseudun rakennemallityön kaupan vaikutusten arviointi (Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 2009), joissa on tarkasteltu nykyistä kaupallista palveluverkkoa ja sen kehittämismahdollisuuksia koko kaupunkiseudulla. Olemassa olevaa lähtöaineistoa on täydennetty maastokäyntien yhteydessä sekä haastattelemalla kaupan edustajia. Haastatteluissa esille tulleet asiat on kirjattu raporttiin asianomaisiin kohtiin. 1.2 Kaupan sijainninohjaus Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja yleiskaava asemakaavan laatimiselle. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttöja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Maakuntakaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat maakunnan tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja talouden kannalta kestävien liikenteen järjestelyjen sekä maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt. Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen.

6 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy Asemakaavalla toteutetaan kaupallisten palvelujen kehittämistä koskevia yleiskaavan tavoitteita ja ohjataan palvelujen toteutusta. Asemakaavassa määritellään kaupallisten palvelun mitoitus, kaupan laatu ja tarkka sijainti. Asemakaavan sisältövaatimuksissa korostuvat palvelujen alueellinen saatavuus, elinympäristön laatu ja liikenteen järjestämistä koskevat määräykset. 1.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN 13.11.2008) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: - yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. - kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. - maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. - uusia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukainen. - alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. 1.2.2 Maankäyttö ja rakennuslain kauppaa koskevat säännökset Eduskunta hyväksyi 15.3.2011 esityksen maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien säännösten muuttamisesta (HE 309/2010). Lakimuutos tuli voimaan 15.4.2011. Lakimuutoksen keskeisenä tavoitteena on selkeyttää vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen tavoitteita ja periaatteita, vahvistaa seudullista näkökulmaa ja kokonnaisvaltaista otetta kaupan palveluverkon kehittämisessä ja muutosten hallinnassa sekä yhdenmukaistaa kaupan ohjausta koskevat säännökset koskemaan kaikkia kaupan toimialoja.

Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 9 1.3 Tarkastelualue Selvityksen tarkastelualueena on Ylöjärven, Hämeenkyrön, Nokian ja Tampereen läntisten osien muodostama alue. Tarkastelualue on määritelty sen perusteella, mihin Ylöjärven kaupan kehittämisen vaikutusten arvioidaan pääasiassa ulottuvan. Ensisijaisesti on ajateltu asioinnin suuntautumisessa ja kilpailutilanteessa tapahtuvia muutoksia, jotka voivat heijastua myymäläverkkoon ja palvelujen saavutettavuuteen. Vaikutukset ovat luonnollisesti merkittävimpiä Ylöjärven kaupan alueita lähimpänä olevilla alueilla ja lievenevät etäisyyden kasvaessa. Kuva 1. Tarkastelualue. Karttapohja: Maanmittauslaitos, käyttöoikeuslupa PISA/028/2009.

10 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 2 YHDYSKUNTARAKENNE JA KAAVOITUSTILANNE 2.1 Maakuntakaavan tavoitteellinen palveluverkko Pirkanmaan 1. maakuntakaavan laatimisen yhteydessä on määritelty maakuntaan tavoitteellinen palvelukeskusverkko vuodelle 2020. Luokitusta tehtäessä on kriteerinä käytetty seuraavia palveluita: hallinto, opetus, terveydenhoito, sosiaalihuolto, vähittäiskauppa, tukkukauppa, kaupalliset palvelut, kulttuuri, liikunta ja liikenne. Palvelukeskusverkon kehittämistavoitteisiin on kirjattu, että Pirkanmaan laajuuden vuoksi on tarpeellista kehittää työtilaisuuksia ja palveluja tarjoavan pääkeskuksen lisäksi eri puolille maakuntaa nykyistä voimakkaammat alueelliset keskukset. Keskukset olisivat tasoltaan joko kaupunki- tai kuntatasoisia. Kaavaselostuksen mukaan keskukset muodostavat keskushierarkioita, joissa suurempien ylemmän tason keskuksien vaikutusalueilla toimii pienempiä keskuksia. Ylempien keskusten palveluvarustus on monipuolisempi kuin pienempien keskuksien, ja suuriin keskuksiin tullaan kaukaa hakemaan sellaisia harvoin tarvittavia palveluja, joita lähempänä sijaitsevat pienemmät keskukset eivät pysty tarjoamaan. Suurilla keskuksilla on laajalle levittyvä vaikutusalue. Keskusluokkia ovat valtakunnanosankeskus, kaupunkikeskus, kuntakeskus, paikalliskeskus ja palvelukyläkeskus. Maakuntakaavan tavoitteiden mukaan Ylöjärven keskusta on kaupunkikeskustasoinen. Kurun taajama on tavoitteelliselta luokaltaan kuntakeskustasoa ja Viljakkala, Kaihari, Siivikkala, Metsäkylä ja Vuorentausta ovat paikalliskeskustasoisia. Palvelukyläkeskuksia ovat Itä-Aure, Länsi-Aure, Parkkuu, Poikelus, Länsi-Teisko, Karhe, Takamaa ja Mutala. Maakuntakaavan keskusluokitus on kaavan laatimisen jälkeen tapahtuneiden kuntaliitosten takia nimistöltään ja hierarkialtaan osin vanhentunut. Kuva 2. Vuoden 2020 tavoitteellinen keskusverkko.

Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 21 3 VÄESTÖ JA OSTOVOIMA 3.1 Väestömäärä ja väestöennuste Tampereen kaupunkiseudun väestömäärä oli vuoden 2010 lopussa yhteensä 356 826 asukasta, joista 213 217 asukasta (60 %) asui Tampereella. Tampereen väestöstä noin 21 % asui tarkastelualueeseen kuuluvalla läntisten kaupunginosien alueella. Tampereen kaupunkiseudun väestömäärä on kasvanut voimakkaasti. Vuosina 2000-2010 väestömäärä on kasvanut noin 42 000 asukasta (13 %). Noin 60 % väestönkasvusta on kohdistunut kehyskuntiin ja noin 40 % Tampereelle. Vuosien 2006-2010 väestönkasvusta Tampereen (41 %) jälkeen suurin osuus on kohdistunut Ylöjärvelle (12 %) ja Nokialle (12 %). Taulukko 2. Väestökehitys vuosina 2000-2010 (Tilastokeskus, Ylöjärven kaupunki ja Tampereen kaupunki). Väestö 31.12. 2000 2010 Muutos 2000-2010 % Ylöjärvi 25 299 30 500 5 201 21 % Hämeenkyrö 9 897 10 489 592 6 % Nokia 26 905 31 647 4 742 18 % Tampereen länsiosat 41 625 44 725 3 100 7 % TARKASTELUALUE YHT. 103 726 117 361 13 635 13 % Tampereen kaupunkiseudun väestömäärä kasvaa vuosina 2010-2030 Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan noin 70 000 asukkaalla ja Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman väestötavoitteen mukaan noin 78 000 asukkaalla. Rakennesuunnitelman mukaan kaupunkiseudun väestömäärä olisi vuonna 2030 noin 435 000 asukasta. Kasvusta noin puolet ennakoidaan toteutuvan Tampereella ja noin puolet kehyskunnissa (Tampereen kaupunki 2011, Kaupunkiseudun tilastoaineisto ja Tampereen kaupunkiseutu 2010). Tässä selvityksessä on käytetty ostovoiman kehitysarvion perusteena Ylöjärven, Nokian ja Tampereen länsiosien osalta Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman väestötavoitteita vuodelle 2030 sekä Hämeenkyrön osalta Tilastokeskuksen väestöennustetta (2009) vuodelle 2030. Vuoden 2020 väestöennuste on Ylöjärven, Nokian ja Tampereen länsiosien osalta arvioitu olettaen, että vuosien 2010-2030 väestönkasvu jakautuu tasaisesti koko ajanjaksolle. Hämeenkyrön osalta on käytetty Tilastokeskuksen väestöennustetta (2009) vuodelle 2020. Ylöjärven väestömäärä kasvaa noin 11 000 asukkaalla ja koko tarkastelualueen väestömäärä noin 26 800 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, jolloin Ylöjärvellä asuu noin 41 500 asukasta ja koko tarkastelualueella noin 144 200 asukasta. Vuonna 2020 Ylöjärvellä asuu noin 36 000 asukasta ja koko tarkastelualueella noin 130 800 asukasta. Väestömäärän kasvu on sekä määrällisesti että suhteellisesti suurinta Ylöjärvellä. Taulukko 3. Väestömäärä 2010 sekä väestöennuste 2020 ja 2030 (Lähde: Tilastokeskus, Tampereen kaupunki ja Tampereen kaupunkiseutu) Väestö Ennuste Muutos 2010-2020 Ennuste Muutos 2010-2030 2010 2020 % 2030 % Ylöjärvi 30 500 36 000 5 500 18 % 41 500 11 000 36 % Hämeenkyrö 10 489 11 261 772 7 % 12 000 1 511 14 % Nokia 31 647 34 724 3 077 10 % 37 800 6 153 19 % Tampereen länsiosat 44 725 48 812 4 087 9 % 52 900 8 175 18 % TARKASTELUALUE YHT. 117 361 130 797 13 436 11 % 144 200 26 839 23 %

22 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 3.2 Loma-asuntojen määrä Vuoden 2010 lopussa Ylöjärvellä oli Tilastokeskuksen mukaan 4 248 lomaasuntoa, joista paikallisten omistuksessa on arviolta puolet. Mikäli oletetaan talouksien keskikooksi 2,3 henkilöä/loma-asunto, on ulkopaikkakuntalaisia mökkiläisiä noin 5 900 henkilöä. Jos lisäksi oletetaan heidän viipyvän paikkakunnalla keskimäärin kuukauden vuodessa, lisää heidän osuutensa laskennallisesti Ylöjärven kokonaisväestömäärää vuoden 2010 tilanteessa noin 410 hengellä. Uusia mökkejä valmistuu vuodessa 5-10. Näistä valtaosa on ulkopaikkakuntalaisten omistuksessa (oletus 4 mökkiä). Taulukko 4. Loma-asuntojen määrä (Lähde: Tilastokeskus). 1970 1980 1990 2000 2010 Ylöjärvi 1 962 2 587 3 574 3 987 4 248 Hämeenkyrö 691 895 1 131 1 387 1 350 Nokia 1 038 1 128 1 361 1 571 1 512 Tampere 2 047 2 079 3 207 3 486 3 605 3.3 Arvio ostovoimasta ja sen kehityksestä 2020 ja 2030 Arvioinnin perusteet Ostovoimaa koskevat laskentaperusteet perustuvat Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkoselvitykseen (Tampereen kaupunki ja Tuomas Santasalo Ky 2008) sekä Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman kaupan vaikutusten arviointiin (Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä ja Tuomas Santasalo Ky 2009). Tiedot on päivitetty vuoden 2010 hintatasoon. Edellä mainittujen selvitysten tunnuslukujen käyttöön on päädytty, koska - selvitykset ovat uusimmat koko kaupunkiseudun kattavat selvitykset ja kuntien yhteisesti hyväksymät, - selvitykset toimivat lähtökohtana Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkon tulevalle kehittämiselle, - yksittäisen kunnan palveluverkon suunnittelussa on perusteltua käyttää pohjana laajemman alueen = koko kaupunkiseudun selvitystä palveluverkon kokonaisvaltaisen kehittämisen varmistamiseksi. Ostovoima ja ostovoiman kehitys on arvioitu vuoden 2010 väestömäärän sekä vuosien 2020 ja 2030 väestötavoitteiden sekä asukaskohtaisten kulutuslukujen ( /asukas/vuosi) perusteella. Väestöennusteena on käytetty edellä olevassa taulukossa esitettyjä väestötavoitteita. Kulutuslukuina on käytetty edellä mainituissa kaupan selvityksissä käytettyjä kulutuslukuja. Kulutuksen kasvuarviona on käytetty vuosina 2009-2020 päivittäistavarakaupassa keskimäärin 1,2 %/vuosi, erikoiskaupassa keskimäärin 1,9 %/vuosi sekä autokaupassa ja huoltamotoiminnassa keskimäärin 2,3 %/vuosi. Pitkällä aikavälillä vuosina 2020-2030 ostovoiman ennustetaan kasvavan päivittäistavarakaupassa 0,8 %/vuosi, erikoiskaupassa keskimäärin 1,3 %/vuosi sekä autokaupassa ja huoltamotoiminnassa keskimäärin 1,8 %/vuosi. (Nokian kaupunki ja Tuomas Santasalo Ky 2009).

Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 23 Yksityiseen kulutukseen vaikuttavat muun muassa väestön tulotaso, sosioekonominen asema sekä kotitalouden koko ja tyyppi. Yksityinen kulutus vaihtelee myös alueittain. Seuraavassa taulukossa on esitetty tarkastelualueen keskimääräiset kulutusluvut ja niiden kehitysarviot. Kulutusluvut vaihtelevat kunnittain. Työssä käytettyjen kulutuslukujen keskiarvo (vuoden 2009 rahassa): Kulutusluvut, /asukas Kasvuarvio, %/vuosi 2010 2020 2030 2009-20 2020-30 Päivittäistavarakauppa 2 508 2 835 3 070 1,2 % 0,8 % Tilaa vaativa kauppa 1 229 1 482 1 726 1,9 % 1,3 % Muu erikoiskauppa 2 188 2 664 3 008 1,9 % 1,3 % Autokauppa ja huoltamot 4 019 5 084 6 055 2,3 % 1,8 % Arvio Ylöjärven ostovoimasta ja sen kehityksestä Ylöjärven oman väestön vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) ostovoima oli vuonna 2010 noin 168 milj.. Ostovoimasta kohdistui päivittäistavarakauppaan noin 71 milj. ja erikoiskauppaan noin 97 milj.. Autokaupan ja huoltamotoiminnan ostovoima oli noin 115 milj.. Vähittäiskaupan ostovoiman kasvu vuosina 2010-2020 on Ylöjärvellä noin 66 milj., josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 24 milj. ja erikoiskauppaan noin 42 milj.. Autokaupan ja huoltamotoiminnan ostovoiman kasvu on arvion mukaan noin 57 milj.. Vähittäiskaupan ostovoiman kasvu vuosina 2010-2030 on Ylöjärvellä noin 133 milj., josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 47 milj. ja erikoiskauppaan noin 86 milj.. Autokaupan ja huoltamotoiminnan ostovoiman kasvu on arvion mukaan noin 121 milj.. Taulukko 5. Arvio vähittäiskaupan sekä autokaupan ja huoltamotoiminnan ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä Ylöjärvellä, milj. (vuoden 2009 rahassa). Ostovoima, milj. OV kasvu OV kasvu 2010 2020 2010-20 2030 2010-30 Päivittäistavarakauppa 71 94 24 118 47 Erikoiskauppa yhteensä 97 139 42 183 86 Tilaa vaativa kauppa 35 50 15 67 32 Muu erikoiskauppa 62 89 27 116 54 Vähittäiskauppa yhteensä 168 234 66 301 133 Autokauppa ja huoltamot 115 172 57 237 121 Arvio tarkastelualueen ostovoimasta ja sen kehityksestä Tarkastelualueen (=Ylöjärvi, Hämeenkyrö, Nokia, Tampereen länsiosat) oman väestön vähittäiskaupan (pl. autokauppa ja huoltamot) ostovoima oli vuonna 2010 noin 717 milj.. Ostovoimasta kohdistui päivittäistavarakauppaan noin 304 milj. ja erikoiskauppaan noin 413 milj.. Autokaupan ja huoltamotoiminnan ostovoima oli noin 444 milj..

24 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy Vähittäiskaupan ostovoiman kasvu vuosina 2010-2020 on tarkastelualueella noin 223 milj., josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 78 milj. ja erikoiskauppaan noin 145 milj.. Autokaupan ja huoltamotoiminnan ostovoiman kasvu on arvion mukaan noin 237 milj.. Vähittäiskaupan ostovoiman kasvu vuosina 2010-2030 on tarkastelualueella noin 439 milj., josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 151 milj. ja erikoiskauppaan noin 288 milj.. Autokaupan ja huoltamotoiminnan ostovoiman kasvu on arvion mukaan noin 449 milj.. Taulukko 6. Arvio vähittäiskaupan sekä autokaupan ja huoltamotoiminnan ostovoimasta ja ostovoiman kehityksestä tarkastelualueella, milj. (vuoden 2009 rahassa). Ostovoima, milj. OV kasvu OV kasvu 2010 2020 2010-20 2030 2010-30 Päivittäistavarakauppa 304 382 78 455 151 Erikoiskauppa yhteensä 413 558 145 701 288 Tilaa vaativa kauppa 148 199 51 255 107 Muu erikoiskauppa 265 359 94 446 181 Vähittäiskauppa yhteensä 717 940 223 1156 439 Autokauppa ja huoltamot 444 681 237 893 449

Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 41 4.2 Kaupan kehitysnäkymät 4.2.1 Kaupan yleiset kehitysnäkymät Tampereen kaupunkiseutu muodostaa selkeän Pirkanmaan maakunnan kaupan pääkeskuksen, joka tarjoaa nyt ja tulevaisuudessa monipuolisesti vähittäiskaupan palveluja koko maakunnan väestölle. Pirkanmaan muut kaupungit ja kunnat alakeskuksineen muodostavat palveluverkon, jossa kullakin keskuksella on oma alueellinen ja osin seudullinen roolinsa ja merkityksensä. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima on kasvamassa ja erikoiskauppaa lisäämällä etenkin kuntien keskukset ja alakeskukset voivat lisätä kaupallista painoarvoaan ja vetovoimaansa. Voimakkaimmin kasvavia ovat todennäköisesti erikoiskaupan keskukset, tilaa vaativa erikoiskauppa ja laajan tavaravalikoiman myymälät (halpahintamyymälät). Päivittäistavarakaupassa hypermarkettien ja isojen supermarkettien merkitys kasvaa edelleen lähitulevaisuudessa. Hypermarkettien koko ei kuitenkaan enää välttämättä kasva ja markkinoille tulee myös aiempaa pienempiä hypermarketteja. Päivittäistavarakaupassa viime vuosien kehityspiirteisiin on kuulunut myös se, että on alettu perustaa uusia pienmyymälöitä, etenkin suurimmilla kaupunkiseuduilla. Laadukkaiden pienmyymälöiden ja lähimyymälöiden merkitys on ollut kasvussa ja kasvaa edelleen tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Suurten ja pienten myymälöiden merkityksen kasvaessa keskikokoisten päivittäistavaramyymälöiden asema heikkenee. Nettikaupan merkitys tulee pitkällä ajanjaksolla kasvattamaan merkitystään myös päivittäistavarakaupassa. Edellytyksenä kuitenkin on, että kuljetuspalvelut saadaan logistisesti ja taloudellisesti kannattavaksi ja että myös tavaroiden vastaanottopää kehittyy. Tämä tarkoittaa sitä, että taloissa on riittävät ja tarkoitukseen soveltuvat tavaroiden vastaanottotilat. Erikoiskaupassa nettikauppa vahvistuu nopeammin ja selkeämmin kuin päivittäistavarakaupassa, vaikka eri toimialojen välillä onkin suuria eroja. Etenkin kansainvälinen nettikauppa kasvaa. Suomeen saattaa myös tulla nettikaupan näytemyymälöitä (esim. tavarataloja, joissa on vain vaatteiden sovituskappaleet ja tuotteet tilataan netin välityksellä). Tällaisia näytemyymälöitä on jo esimerkiksi Saksassa. Nettikauppa tulee vaikuttamaan myös kaupan liiketilantarpeeseen, mutta tällä hetkellä ei ole voida luotettavasti arvioida, kuinka suuri vaikutus nettikaupalla tulee olemaan. Erikoiskaupassa myymälöiden valikoimat monipuolistuvat ja kasvavat. Tämä merkitsee mm. sitä, että myymäläkoko kasvaa ja kauppakeskukset vahvistuvat. Samalla erikoistuminen, niin yksittäisten myymälöiden kuin pienten kauppakeskustenkin, lisääntyy. Myös hybridikaupat lisääntyvät ja avaimet käteen -periaate yleistyy. Nähtävissä on myös, että Suomeen tulee muutama suuri outlet -keskus ja että hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluihin sekä elämyksellisyyteen liittyvä kauppa lisääntyy. Tampereen kaupunkiseudulla on koko maan tapaan kaupan yleisenä kehitystrendinä ollut kaupan keskittyminen ja palveluyksiköiden koon kasvu. Lisäksi pääteiden varsiin on syntynyt ja syntymässä uutta palvelutarjontaa ja tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Kaupallisten keskittyminen merkitys koko maassa on kasvanut ja kasvaa edelleen samalla kun irrallaan olevien yksittäisten myymälöiden asema heikkenee. Etenkin kaupunkirakenteeseen liittyvät kauppakeskukset menestyvät.

42 Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy Tilaa vaativa erikoiskauppa on tällä hetkellä ja tulevaisuudessakin erittäin voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala. Tilaa vaativan kaupan alalle tulee jatkuvasti uutta tarjontaa ja uusia toimialakeskittymiä rakennetaan. Saavutettavuuden merkitys korostuu ja tilaa vaativan erikoiskaupan ketjut pyrkivät keskittämään myymälöitä lähelle toisiaan. Mikäli kaavat ja tonttitarjonta antavat mahdollisuuden, tilaa vaativan erikoiskaupan hankkeet tulevat sijoittumaan jo syntyneille tai uusille vetovoimaisille palvelualueille, kaupunkien reuna-alueille hyvien liikenneyhteyksien varteen. Avainasioita ovat riittävän suuret tontit, hyvä saavutettavuus ja näkyvyys. 4.2.2 Arvio liiketilan lisätarpeesta 2020 ja 2030 Arvioinnin perusteet Ostovoiman kasvu mahdollistaa kaupan paremmat toimintamahdollisuudet. Nykyiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään ja uusille yrityksille voi syntyä riittävät toimintaedellytykset. Arviot ostovoiman kehityksestä ja liiketilan lisätarpeesta perustuvat Tampereen kaupunkiseudulla tehtyihin kaupan selvityksiin (mm. Tampereen kaupunki ja Tuomas Santasalo Ky 2008, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä ja Tuomas Santasalo Ky 2009 sekä Nokian kaupunki ja Tuomas Santasalo Ky). Kaupan mitoitustarve on arvioitu ostovoiman kasvun perusteella muuttamalla kasvu liiketilan lisätarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m2) avulla. Keskimääräisenä myyntitehokkuutena on käytetty edellä mainituissa raporteissa käytettyjä tehokkuuksia, jotka ovat - päivittäistavarakaupassa noin 5 600 /k-m 2 - tilaa vaativassa erikoiskaupassa noin 1 900 /k-m 2 - muussa erikoiskaupassa noin 3 000 /k-m 2 - autokaupassa ja huoltamotoiminnassa 5 600 /k-m 2 Laskennallinen arvio liiketilan lisätarpeesta tarkastelualueella Vähittäiskaupan liiketilan lisätarve on tarkastelualueella vuosina 2010-2020 noin 72 000 k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 14 000 k-m 2, tilaa vaativaan kauppaan noin 27 000 k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 31 000 k-m 2. Autokaupan ja huoltamoiden liiketilan lisätarve on noin 42 000 k-m 2. Vähittäiskaupan liiketilan lisätarve on tarkastelualueella vuosina 2010-2030 noin 144 000 k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 27 000 k-m 2, tilaa vaativaan kauppaan noin 57 000 k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 60 000 k-m 2. Autokaupan ja huoltamoiden liiketilan lisätarve on noin 80 000 k-m 2. Taulukko 10. Arvio tarkastelualueen laskennallisesta liiketilan tarpeesta vuosina 2010, 2020 ja 2030 (k-m 2 ). Liiketilatarve, k-m 2 Lisätarve Lisätarve 2010 2020 2010-20 2030 2010-30 Päivittäistavarakauppa 54 000 68 000 14 000 81 000 27 000 Erikoiskauppa yhteensä 167 000 225 000 58 000 284 000 117 000 Tilaa vaativa kauppa 78 000 105 000 27 000 135 000 57 000 Muu erikoiskauppa 89 000 120 000 31 000 149 000 60 000 Vähittäiskauppa yhteensä 221 000 293 000 72 000 365 000 144 000 Autokauppa ja huoltamot 80 000 122 000 42 000 160 000 80 000

Ylöjärven kaupunki, FCG Finnish Consulting Group Oy 43 Laskennallinen arvio liiketilan lisätarpeesta Ylöjärvellä Ylöjärven vähittäiskaupan liiketilan laskennallinen lisätarve vuosina 2010-2020 on noin 21 000 k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 4 000 k-m 2, tilaa vaativaan kauppaan noin 7 500 k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 9 500 k-m 2. Autokaupan ja huoltamoiden liiketilan lisätarve on noin 10 000 k-m 2. Ylöjärven vähittäiskaupan liiketilan laskennallinen lisätarve vuosina 2010-2030 on noin 43 000 k-m 2. Liiketilan lisätarpeesta kohdistuu päivittäistavarakauppaan noin 8 000 k-m 2, tilaa vaativaan kauppaan noin 17 000 k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 18 000 k-m 2. Autokaupan ja huoltamoiden liiketilan lisätarve on noin 22 000 k-m 2. Taulukko 11. Arvio Ylöjärven laskennallisesta liiketilan tarpeesta vuosina 2010, 2020 ja 2030 (k-m 2 ). Liiketilatarve, k-m 2 Lisätarve Lisätarve 2010 2020 2010-20 2030 2010-30 Päivittäistavarakauppa 13 000 17 000 4 000 21 000 8 000 Erikoiskauppa yhteensä 39 000 56 000 17 000 74 000 35 000 Tilaa vaativa kauppa 18 500 26 000 7 500 35 500 17 000 Muu erikoiskauppa 20 500 30 000 9 500 38 500 18 000 Vähittäiskauppa yhteensä 52 000 73 000 21 000 95 000 43 000 Autokauppa ja huoltamot 21 000 31 000 10 000 43 000 22 000 Ostovoiman siirtymän vaikutus Ylöjärven liiketilatarpeeseen Taulukossa 11 esitetty tilantarvearvio perustuu Ylöjärven oman väestön arvioituun ostovoimaan ja sen kehitykseen. Ostovoiman vuodon vähentäminen ja alueen ulkopuolelta tuleva ostovoima lisäävät liiketilan tarvetta. Päivittäistavarakaupassa Ylöjärven ostovoiman siirtymä on positiivinen (+4 %), tilaa vaativassa kaupassa negatiivinen (-9 %) ja muussa erikoiskaupassa negatiivinen (-36 %). Mikäli päivittäistavarakaupassa asetetaan tavoitteeksi nykyisen ostovoiman siirtymän säilyttäminen, tarvitaan taulukossa 11 esitetyn liiketilatarpeen lisäksi noin 1 000 k-m 2 enemmän päivittäistavarakaupan liiketilaa. Mikäli erikoiskaupassa asetetaan tavoitteeksi ostovoiman vuodon vähentäminen nollaan, tarvitaan taulukossa 11 esitetyn liiketilatarpeen lisäksi noin 9 000 k-m 2 enemmän erikoiskaupan liiketilaa, josta kohdistuu tilaa vaativaan erikoiskauppaan noin 2 000 k-m 2 ja muuhun erikoiskauppaan noin 7 000 k-m 2. Liiketilan lisäyksen vähimmäis- ja enimmäistarve Ylöjärvellä Edellä esitetty liiketilatarve kuvaa liiketilatarpeen suuruusluokkaa tilanteessa, jossa kaikki ostovoiman kasvu kohdistuu uusperustantaan. Käytännössä osa ostovoiman kasvusta kohdistuu nykyisten yritysten myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Tampereen seudulla tehdyissä selvityksissä (Nokian kaupunki ja Santasalo 2009) on arvioitu erikseen liiketilan vähimmäistarve ja enimmäistarve. Vähimmäislisätilatarvelaskelmassa päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvusta noin puolen odotetaan toteutuvan uusien myymälöiden muodossa ja erikoiskaupan ostovoiman kasvusta noin kolmasosan. Enimmäislisätilatarvelaskelmassa on arvioitu, että päivittäistavarakaupan ostovoiman kasvusta noin 75 % ja erikoiskaupan ostovoiman kasvusta noin 2/3 kohdistuu uusiin neliöihin.