Nuorten mielenterveyden edistäminen kouluterveydenhoidossa hoitopolku masentuneen n yhteydessä 12.11.2010 OTTTA LUENNOSTA Perusterveydenhuollon nuorisopsykiatrian yhteistyöpäivä 28.10.2010 Martta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnitteli, TtT Kuopion sosiaali- terveyskeskus Taustaa Suositukset R-BDI -kyselyn käyttämistä Kouluterveydenhuolto -kir (Tervo ym. 2000) Opiskeluterveydenhuollon opas (STM 2006:17) Neuvolatoiminta, koulu- opiskeluterveydenhuolto asetuksen (380/2009) perustelut soveltamisohjeet (STM 2009:20) Apuväline masennusoireilun, sen vakavuuden mahdollisen konsultaation hoidon tarpeen selvittämiseen Seulontojen eettiset periaatteet: varmistettava - hoitomahdollisuudet Kehittämishanke 2006: TtT -opiskeli Säde Pirttimäki etsi sopivaa ta, löydettiin Vantaan Sateenvarjo-hanke Clarken stressinhallintakurssi Monikeskustutkimus (Kuopio, Turku, Vantaa/THL) n vaikuttavuudesta käynnistyi 2007 Laadittiin hoitopolku, tavoitteena mielenterveyden edistäminen, masennusoireiden varhainen tunnistaminen Hoitopolku-työryhmä 2006 alkaen Asumaa Mervi, osastonhoita, LNY Kokkonen Tar, terveydenhoita, SIHTI Korhonen Kaj, ap. ylilääkäri, terveydenhoito, STK Koskinen Tar, KYS, erikoislääkäri, KYS, LTT-opiskeli, tutki Kosonen Riitta, psykologi, LNY Marjoranta Riitta, tk.lääkäri, SIHTI Pirttimäki Säde, TtT-opiskeli, tutki, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Ruuskanen Riitta th, opiskeluterveydenhuolto Tenhunen Susanna, th, kouluterveydenhuolto Pääkkönen Auli, lapsiperheyksikön esimies, sosiaalityö Väätäinen Mer, koulukuraattori Pirskanen Martta, suunnitteli - työryhmän pj. Tutkimusvastuu Kuopiossa Laukkanen Eila, nuorisopsykiatrian professori Pietilä Anna-Mai, professori Nuorten mielenterveyden edistämisen toimintamalli Tunnistamismenetelmät R-BDI kysely arvio voimavaroista, suoavat tekijät altistavat riskitekijät Tukimenetelmät stressinhallinta ryhmä yksilöllinen kouluterveydenhuollossa tarvittava yhteistyö 1
R-BDI, Beckin kyselyn suomalainen versio Lisätty ensimmäiseksi myönteinen väittämä, toinen väittämä neutraali Esim: kysymys 5. Minkälaisena pidät itseäsi? 1=0p. Tunnen itseni melko hyväksi 2=0p. En tunne itseäni huonoksi arvottomaksi 3=1p. Tunnen itseni huonoksi arvottomaksi melko usein 4=2p. Nykyään tunnen itseni arvottomaksi melkein aina 5=3p. Olen kerta kaikkiaan huono arvoton Masennus Aaron Beckin (1977) teoria: Tunneperäinen negatiivinen atuskaava pessimistinen käsitys itsestä pessimistinen käsitys maailmasta pessimistinen käsitys tulevaisuudesta Nuorille tyypillistä Ärtynyt, vihainen kärttyisä Herkkyys suuttua, menettää maltti pienistäkin asioista altistavien tekijöiden suhde arvioitaessa masentuneisuuteen liittyvää huolta suoavia tekijöitä *Perheen kyky tukea nuorta, turvallinen kiintymyssuhde vanhempaan/aikuiseen *Nuoren hyvät sosiaaliset taidot *Hyvä itsetunto stressinhallinta *Ystävät sosiaalinen *Harrastukset muut mielihyvän lähteet *Terveelliset elämäntavat Altistavia tekijöitä / Riskitekijöitä Pitkäaikaiset perheen sisäiset ristiriidat Vanhemman masennus Hoivan pidon puute Stressitilanteet: esim. läheisen ihmisen menetys, seurustelusuhteen katkeaminen Koulukiusaaminen (kiusattu tai kiusaa) Oppimisvaikeudet Nuoren muut psykiatriset sairaudet: esim. ahdistuneisuus (huom. R-BDI, kysymys 14), käytöshäiriöt Nuoren fyysiset sairaudet Päihteidenkäyttö 2) Perheen/läheisten /arvio tarvit. yhteys huoltaan 4) Yhteistyö: opinto-oha, kuraattori, oppilashuoltoryhmä yhteistyö, vastuunko, tiedonkulku -ryhmä Seurantakäynnit kouluterveydenhuollossa 1), 2), 3), 4), 5) alentunut VAKAVA seuranta KONSULTOIVA sairaanhoita / KYS, puh. 044 717 5431 Lähete erikoissairaanhoitoon: 1. Masennus, jos siihen liittyy - itsetuhoisuus - psykoottisuus - vaikea päihdehäiriö - vaikea syömishäiriö 2. Pitkäkest. toimintakyvyn Hoitoonohus - SIHTI -, KYS:n aleneminen avohoito 1), 2), 3), 4) 5), 6) 3. Pitkäaik. masentuneisuus ESH / avohoito tai osastohoito 6) 2
R-BDI - kysely toimintakyvyn masenusoireita alentunut alentunut -ryhmä 2) Perheen/läheisten /arvio tarvit. yhteys huoltaan 4) Yhteistyö: opinto-oha, kuraattori, oppilashuoltoryhmä yhteistyö, vastuunko, tiedonkulku 2) Perheen/läheisten /arvio tarvit. yhteys huoltaan 4) Yhteistyö: opinto-oha, kuraattori, oppilashuoltoryhmä yhteistyö, vastuunko, tiedonkulku -ryhmä Seurantakäynnit kouluterveydenhuollossa 1), 2), 3), 4), 5) alentunut seuranta Hoitoonohus - SIHTI 1), 2), 3), 4) 5), 6) ESH / avohoito tai osastohoito 6) -ryhmä alentunut VAKAVA seuranta KONSULTOIVA sairaanhoita / KYS, puh. 044 717 5431 Lähete erikoissairaanhoitoon: Seurantakäynnit kouluterveydenhuollossa 1), 2), 3), 4), 5) - itsetuhoisuus 1. Masennus, jos siihen liittyy 2) Perheen/läheisten /arvio tarvit. yhteys huoltaan - psykoottisuus - vaikea päihdehäiriö 4) Yhteistyö: opinto-oha, kuraattori, oppilashuoltoryhmä - vaikea syömishäiriö 2. Pitkäkest. toimintakyvyn Hoitoonohus - SIHTI - LNY, aleneminen yhteistyö, vastuunko, tiedonkulku KYS:n avohoito 1), 2), 3), 4) 5), 6) 3. Pitkäaik. masentuneisuus ESH / avohoito tai osastohoito 6) 3
Pisteet 0 p. 1 4 p. masennus -oireita Interventiosuositukset Nuoren tilanne selvitettävä toiminta todetun mukaan. - Myönteinen palaute -Keskustelu nuoruusiän kehityksestä -Voimavarojen puute: yhteisyö kodin koulun kanssa -preventionäkökulma A) Kutsu stressinhallintakurssille B), voimaannuttava - rauhallinen, riittävä vastaanottoaika, tunne helposti lähestyttävästä, luotettavasta aikuisesta - Kannustus,, empatia, kuunteleminen, nuoren tarpeista lähtevä keskustelu - Nuoren oma arvio -Pohdinta hyvää oloa tuottavasta voimaannuttavasta konkreettisesta toiminnasta (lukeminen, ulkoilu, nukkuminen, rentoutuminen, syöminen, päihteiden välttäminen, ystävien saaminen, oppilastoiminta avuksi jne.) - Tarv. yhteistyö: vanhemmat lääkäri, oppilashuollon, sosiaalityön tai muut yhteistyökumppanit - Seuranta-aika 1 6 kuukauden kuluttua 16 36 p. A) Kutsu stressin hallintakurssille B) kouluterveydenhuollossa (edellisten lisäksi) - Terveydenhoitan tarv. koulu/omalääkärin ilmaiseminen - Keskustelu nuoren omista tunteista kokemuksista - Tarvittaessa hoidon tarpeen arviointi seuranta yhteistyössä vanhempien koulu- tai omalääkärin kanssa - Yhteys kotiin nuoren luvalla, perustellaan vanhempien vastuuta alaikäisen lapsen asioissa - Yhteistyön tiivistäminen oppilashuoltotyöryhmän kanssa, koulunkäynnin poissaolojen seuranta jne. - Yhteistyö lastensuojelun kanssa - Kirllinen materiaali neuvonnan tueksi Tarvittavan hoidon järjestäminen - Edellisten toimenpiteiden lisäksi lääkärin arvio nuoren ohus tarvittavaan hoitoon - Sovitaan yhteystyöstä vanhempien SIHDIN, KYS:n sekä lastensuojelun kanssa - varmistetaan tiedon siirtymisen kotiin kouluterveydenhuoltoon - hoito- seurantakokoukset Mikä on stressinhallintakurssi? Negatiivinen kierre Stressaantunut ihminen attelee automaattisesti huomaamattaan enemmän kielteisiä atuksia PERUSIDEA: Jos koettu stressi on liian suuri tai se tkuu pitkään (=> paljon negatiivisia atuksia =>) muuttuu masentuneisuudeksi riski sairastua masennukseen lisääntyy Ennaltaehkäisyyn kehitetty ryhmämuotoinen auttamismenetelmä Masennusriskissä oleville nuorille. Myös ahdistuneisuuden, häiriöiden ehkäisyyn Tehokkaimmaksi todettu (Merry ym. 2007) (psychological and/or educational ns) Suunniteltu käytettäväksi kouluympäristössä. Nuoren kehitykselliset vaiheet huomioitu. 4
kurssi = "rokottamista masennusta vastaan" Positiivinen kierre Masennusta voidaan ehkäistä 1. stressinhallintataito lisäämällä 2. vaikuttamalla joihinkin riskitekijöihin esim. negatiiviseen opittuun attelutapaan! Opetetaan nuorta tarkkailemaan tunnistamaan omaa attelutapaa taito, joiden avulla nuori pystyy vähentämään kielteisiä atuksia aikakautena, jolloin masennuksen ilmaantuvuushuippu alkaa kielteinen attelu alkaa vakiintua pysyvämmäksi rakenteeksi siten voittamaan masennuksen. Ongelmanratkaisukeino stressitilanteisiin => nuorelle muodostuu tietynlainen immuniteetti masennukseen sairastumiselle, vaikka heillä olisikin monia riskitekijöitä Itse stressi ei muutu, vaan OMA REAGOINTI siihen OMA REAGOINTITAPA muuttunut stressiin: Miten attelet stressaavasta tilanteesta Mitä teet stressaavan tilanteen/ asian suhteen => mitä tunnet kuinka hyvin pärjp rjäät Kun muuttaa atuksia tai tulkintoan stressitilanteista, ei ole niin poissa tolaltaan. Tunnet itsesi vähemmv hemmän n alakuloiseksi, vihaiseksi Jatko Hoitopolku tarkistetaan vuosittain kortaan saatujen kokemusten perusteella Saatavilla internet-sivuilta / STK KYS Vaikka nuorten osallistuminen stressinhallintakurssille vähäistä, kurssinvetokoulutus on antanut valmiuksia nuoren yksilölliseen tukemiseen Vaikuttavuustutkimuksen tuloksia odotetaan > > todennäköisyys masentua vähentyy v 5