Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet"

Eija Aaltonen
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Mielenterveystyön kehittäminen Pekka Makkonen Marita Päivärinne Irmeli Leino Liisa Anttila

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ Case-työpaja työskentelyn tuloksena hyvät käytännöt ja kehittämishaasteet Lapset Nuoret Työikäiset Vanhukset Erityisryhmät

3 LAPSET hyvät käytännöt Varhainen puuttuminen Lapset puheeksi toimintamalli Vanhemmuuden roolikartta Liikuntatoimen tuomat mahdollisuudet LENE (Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio) 5-vuotistarkastus yhteistyö päivähoito ja neuvola

Liikuntatoimen tuomat mahdollisuudet LENE (Leikki-ikäisen

4 LAPSET hyvät käytännöt VAVU- varhainen vuorovaikutus Laajennettu perhevalmennus KELTOjen toimintamalli Päivähoidon toimintamalli huolen heräämisestä Päivähoidon kotikäynnit Vertaisryhmätoiminta

5 LAPSET kehitettävää Konsultaatiokäytäntöjen kehittäminen erikoissairaanhoidon kanssa Yhteistyön ja työparityöskentelyn kehittäminen edelleen Ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön lisääminen Neuvolan ja päivähoidon yhteistyön lujittaminen

työparityöskentelyn kehittäminen edelleen

6 LAPSET kehitettävää Perhetyöntekijöiden tarve neuvolassa Arjen apua koteihin Omahoitajamallin ja kotikäyntien vakiinnuttaminen päiväkodeissa Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Ryhmätoiminnan järjestäminen, eroryhmät, vanhempainkoulut

vakiinnuttaminen päiväkodeissa Yhteistyö kolmannen

7 NUORET hyvät käytännöt Ennaltaehkäisevä työ: Näyttöön perustuva kouluterveydenhuolto Oppilashuoltoryhmä> poissaoloihin puuttuminen Tuki- ja erityisopetusjärjestelyt Työparitoiminta esim. kuraattori ja terveydenhoitaja päihteiden käyttöön puuttuminen> Valomerkkitoiminta SRK: rippikoulu, nimetty koulupappi Järjestöjen toiminta esim. Tuexi- hanke Kouluille nimetty oma vastaava liikunnanohjaaja

esim. kuraattori ja terveydenhoitaja päihteiden käyttöön puuttuminen> Valomerkkitoiminta SRK:

8 NUORET hyvät käytännöt Moniammatillinen yhteistyö: Henkilökohtainen tai verkostotyyppinen yhteistyö julkisen ja kolmannen sektorien kesken Nuori ja vanhemmat mukana verkostopalavereissa Mahdollisuus kotikäynteihin Työ-ja elinkeinotoimiston joustavat palvelut nuorille Nuorten työkokeilu ja koulutuskokeilu

vanhemmat mukana verkostopalavereissa Mahdollisuus kotikäynteihin Työ-ja

9 NUORET hyvät käytännöt Nuorisopsykiatrian ja koulun välinen yhteistyö: kummikoulutoiminta konsultaatiomahdollisuus koululla nuorisopsykiatrian akuuttityöryhmän toiminta Tiedon siirto yli sektorirajojen! potilaskertomuksen sähköinen suostumuksen hallinta lomake

nuorisopsykiatrian akuuttityöryhmän toiminta Tiedon siirto yli

10 NUORET kehitettävää Ennaltaehkäisevä nuorisotyö: Vapaa-ajan toiminnan kehittäminen mm. liikunta- ja nuoriso-kahvilatoiminta Nuorisotyön jalkautuminen nuorten tapaamispaikkoihin Nuorten terveysongelmiin varhaisempi puuttuminenpäihteet Nuorille tietoa yhdistysten toiminnasta vrt. mamu-nuoret Nuorten oma työkalupakki nettiin Valomerkkitoiminnan ja korjaavan lastensuojelun välisen rajapinta-alueen kehittäminen

terveysongelmiin varhaisempi puuttuminenpäihteet Nuorille tietoa yhdistysten toiminnasta vrt.

11 NUORET kehitettävää Koulun henkilöstö lisäämään nuoren hyvinvointia ja turvallisuutta (poissaolojen seuranta, oppilashuoltoryhmien edelleen kehittäminen ) Terveydenhoitaja ja kuraattori läsnä arjessa! Vanhempien osallisuuden lisääminen koulutyöhön Koulujen vanhempainiltojen kehittäminen Nuorten ja perheiden tukeminen arjessa nuoren vanhempien mielenterveongelmien huomiointi ja hoitaminen > perhekeskeisyys

Vanhempien osallisuuden lisääminen koulutyöhön Koulujen vanhempainiltojen kehittäminen Nuorten ja

12 NUORET kehitettävää Nuorten palvelut: Riittävästi aikuisia ja matalan kynnyksen palveluja Sektorirajat ylittävän työparikäytännön jalkauttaminen kouluille: perus- ja erikoissairaanhoidon yhteistyön vastuukysymysten selvittäminen Perheissä tehtävän työn lisääminen

työparikäytännön jalkauttaminen kouluille: perus- ja

13 NUORET kehitettävää Oman työn kehittäminen: Erilaisten verkostomenetelmät esim. tulevaisuuden muistelo, Huoli puheeksi jne. työvälineeksi Monikulttuurisuuden uudet oppimishaasteet ja tukkipalvelujen käyttö Mielenterveyspalveluista kertova palveluopas ja Hyvien käytäntöjen pankki Nykyiset yhteistyöfoorumit palveluista tiedottamisen väylänä

työvälineeksi Monikulttuurisuuden uudet oppimishaasteet ja tukkipalvelujen käyttö

14 NUORET kehitettävää Koulutuksen ulkopuolelle jääneet yli 18- vuotiaat nuoret Velka- ja riippuvuusongelmien ennalta-ehkäisy Palvelujen ikärajaa nostettava vuoteen Palveluihin oma sosiaalityöntekijä Perhekeskeisen työn tehostaminen

ennalta-ehkäisy Palvelujen ikärajaa nostettava 23-25

15 TYÖIKÄISET hyvät käytännöt Perhekeskus ja avoin päiväkoti lapsiperheiden tukena Liikuntaneuvonnan mahdollisuudet esim. erilaiset ryhmät Perustasolla mielenterveystyön osaamisen lisääntyminen (kotikuntouttajat) Erikoissairaanhoidon kehittämät uudet palvelut (tutkimuspoliklinikka) 11/2010

erilaiset ryhmät Perustasolla mielenterveystyön osaamisen lisääntyminen

16 TYÖIKÄISET hyvät käytännöt Kolmannen sektorin tarjoamat palvelut Omaiset mielenterveystyön tukena järjestön vertaistuki (retket, luennot, ryhmät jne.) Klubitalon toiminta Seurakunnan järjestämä toiminta

tukena järjestön vertaistuki (retket, luennot,

17 TYÖIKÄISET kehitettävää Yhteistyö systemaattisemmaksi Hoitovastuun selkiyttäminen Lähetekäytännöt ja yhteydenotot helpommiksi (mielenterveysopas) Kolmannen sektorin huomioiminen

18 TYÖIKÄISET kehitettävää Palveluohjaaja toiminta; nuoret aikuiset Vaitiolovelvollisuuteen liittyvät asiat Lisää ohjattuja liikunnallisia ryhmiä Psykoosipotilaan hoitopolun kehittäminen Internetin hyödyntäminen tiedottamisessa

ohjattuja liikunnallisia ryhmiä Psykoosipotilaan

19 TYÖIKÄISET kehitettävää Perusterveydenhuollon asiantuntemus tulee nostaa vahvemmin esille Työparikäytännön käyttöönottaminen Konsultaatiokäytännöt käyttöön Case-tapaamisten jatko

20 VANHUKSET hyvät käytännöt Vanhusten toimintakyvyn ylläpitäminen: Liikuntaryhmät Vertaisohjaajat ikäihmisten liikuttamisessa Viriketoiminta laitoksissa Päiväkeskukset

21 VANHUKSET hyvät käytännöt Moniammatillinen yhteistyö: Omalääkäri, terveyskeskus, kotihoito, aluesairaala, mielenterveyskuntouttajat, Rolle- työryhmä, muistineuvola, A-klinikan Rolletyö, depressiohoitajan palvelut Moniammatilliset hoitoneuvottelut yhteistyössä omaisten kanssa Omahoitajasysteemi Effica -potilastietojärjestelmä

22 VANHUKSET hyvät käytännöt Arjen tuki omaisille: Sosiaalinen verkosto, vertaistukiryhmät, ystävätoiminta Palveluseteli laajentaa mahdollisuutta ostaa palvelu yksityisiltä palvelun tuottajilta Omaishoitajien jaksaminen: Palveluohjauksen tehostaminen, vapaajärjestelyt (kotihoito, intervalli- ja päiväpaikat)

23 VANHUKSET kehitettävää Vanhusten toimintakyvyn ylläpitäminen: Vanhusten turvattomuuden, yksinäisyyden ja masentuneisuuden tunnistaminen, ennaltaehkäisy ja hoito Liikunta ja lihaskuntoharjoittelumahdollisuuksien lisääminen Vanhusten terveystapaamisten ja ennakoivien kotikäyntien kehittäminen (vrt.ikäihmisten palvelujen laatusuositus 2008)

24 VANHUKSET kehitettävää Ikäihmisten tarpeiden arvostaminen Riittävät ja oikein suunnatut resurssit vanhustyöhön Hoitopolkujen kuvaaminen ja selkeät kriteerit oikealle asumismuodolle Asianmukainen ja turvallinen hoitoympäristö Laitoshoitoon viriketoiminta Tehostetun palveluasumisen kehittäminen Päiväkeskustoiminta kattavaksi Tietoa yksityisen / yhdistysten tarjoamista palveluista > palveluopas

25 VANHUKSET kehitettävää Omalääkärin sitoutuminen työhön, säännölliset laitoskäynnit Hoitajien konsultaatiomahdollisuuksien kehittäminen hoitajien välinen ja perus- ja erikoissairaanhoidon välinen konsultaatio Vanhusneuvola > geriatriaan / psykogeriatrian erikoistunut yksikkö Päihdeongelmaisten ikääntyvien asiakkaiden psykososiaalisten palveluiden kehittäminen

26 MAMU hyvät käytännöt Yhteistyö sosiaalityön, TK psykologin, lääkärin ja MTK, työvoimaohjaajien välillä Maahanmuuttotarkastusten keskittäminen Puhelintulkkaus Kriisikeskus Etappi täydentää julkisen sektorin mielenterveyspalveluja

27 MAMU hyvät käytännöt Verkostopalaverit Asiakkaalta saatu kirjallinen lupa lupahallintokunnat ylittävään Asenne ja uskallus ottaa asioita esille perheiden kanssa Avoin päiväkotitoiminta Lapsille tehdään kotoutumissuunnitelma

28 MAMU hyvät käytännöt Tuki-ohjaustiimi ja oppilashuollon kehittäminen Salon seudun aikuisopistossa Työvoiman palvelukeskus on matalan kynnyksen paikka Yhteistyö työvoimaohjaajien kanssa Poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyö ja tiedon kulku on sujuvaa

29 MAMU kehitettävää Yhteistyömuotojen kehittäminen perheen ja ammattilaisten välille Perheväkivalta ja väkivaltaa kokeneet naiset Tulkin käyttö eri sektoreilla Ryhmien käyttö ja vertaisryhmätoiminta ennaltaehkäisevänä työmuotona Tukihenkilötoiminta

30 MAMU kehitettävää Mielenterveysongelmien selvittäminen päivystysaikana Depressiohoitaja maahanmuuttajille Vanhempien ja perheen mielenterveysongelmista ei saa tietoa Selkeä malli, mihin ohjataan, kun koulutus keskeytyy Poliisi ja tiedonsaanti

31 LAPSEN KEHITYSVAMMA hyvät palvelukäytännöt Ammattilaisia koulutettu havaitsemaan kehitysviiveet > terveyskeskuksen lasten kuntoutustyöryhmä Moniammatillinen verkostotyö perheen tarpeen mukaisesti Vammaispalvelulain mukainen palveluohjaus Erityislapsien liikuntaryhmä Tuki perheen arkeen (perhetyö)

32 LAPSEN KEHITYSVAMMA palveluissa kehitettävää Varhainen reagointi kehitysviiveeseen > viiveettä asianmukaiset kuntoutus ja tukitoimet Kehitysvammaisten lasten hoidon erityisosaamisen lisääminen Perus- ja erikoissairaanhoidon välinen tiedonkulun ja konsultaatiomahdollisuuden kehittäminen Perheen kokonaisvaltainen keskeytymätön tukiverkosto

33 LAPSEN KEHITYSVAMMA palveluissa kehitettävää Erityislapsien liikuntaryhmät ja urheiluseurojen yhteistyö (uusi toiminta nuorten erityisliikuntaryhmä) Perhetyöntekijän palvelujen lisääminen/ kehittäminen Koulu lapsen tarpeiden mukaisesti Lapsen terapiakäyntien sovittaminen koulupäivään Kehitysvamma ja mielenterveysongelma> mistä apua?

Samankaltaiset tiedostot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani