MAESTRO. Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa hoitopolku masentuneen mielialan yhteydessä

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut: Nuorten työryhmä ja SIHTI Sosiaalityö, lapsiperhepalvelut Oppilashuoltopalvelut Erityisnuorisotyö ja Kuopion ev. lut. seurakunnan nuorisotyö Kuopion yliopistollinen sairaala Nuorisopsykiatrian tulosyksikkö Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Kuopiossa hoitopolku masentuneen mielialan yhteydessä Hyväksytty Päivitetty MAESTRO MASENNUKSEN EHKÄISYÄ STRESSINHALLINTAA OPPIMALLA

2 2. Sisältö 1 Tausta Masennuksen määrittäminen Nuorten mielenterveys ja masennuksen esiintyvyys Kuopiossa Tarvitaanko tähän lukuun uusia tietoja esim taulukko 1:een näin olisivat perusteluina sille, miksi tämä toimintamalli on edelleen ajankohtainen? Masentuneen mielialan ja voimavarojen tunnistaminen Hoitopolku tunnistetun huolen mukaan Stressinhallinta -ryhmäintervention toteuttaminen Lähteet Suositeltavaa kirjallisuutta...11 Liite 1. Kysely mielialasta (R-BDI)...11 Kuvio 1. Huoli yläkouluikäisen nuoren mielialasta; mielialakysely ja toimintakaavio Liitetaulukko 1. Yläkouluikäisten nuorten mielialan ja siihen liittyvän huolen neljä tasoa sekä interventiosuositukset. 13 Liite 2. Tiedote stressinhallintakurssista....14

3 1 Tausta 3 Tämä nuorten mielenterveyden edistämisen hoitopolku rakennettiin osana Kuopiossa vuonna 2006 alkanutta kehittämis- ja tutkimushanketta Yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistäminen Hoitopolun ja interventioiden kehittäminen masentuneille nuorille. Hankkeen tavoitteen mukaisesti kehitettiin yläkouluikäisten nuorten mielenterveyden edistämisen toimintamalli moniammatillisessa yhteistyössä. Toimintamalli sisältää masennuksen varhaisen tunnistamisen käyttäen Beckin mielialakyselyn suomalaista versioita R-BDI (Raitasalo 1995, Karlsson & Raitasalo 2011) ja hoitopolun nuorten mielenterveyden edistämiseksi tukemalla yksilöllisesti kaikkia nuoria ja erityisesti nuoria, joilla on eriasteisia masennusoireita. Toimintamalli sisältää myös stressinhallinta -ryhmäintervention (The Adolescent Coping with Stress Course, Clark ym. 2003) lievistä tai keskivaikeista (ei vaikeita) masennusoireista kärsiville vuotiaille nuorille. Stressinhallinta -intervention soveltuvuutta ja vaikuttavuutta arvioitiin vuosien aikana interventio- ja vertailuryhmä koeasetelman mukaisesti tieteellisen tutkimuksen menetelmin. Tämän THL:n johtaman Nuorten vakavan masennuksen ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen kouluterveydenhuollossa -tutkimushankkeeseen osallistuivat Kuopion lisäksi Turku ja Vantaa. Kouluterveydenhoitajat ovat olleet keskeisiä toimijoita tutkimusaineiston keruussa ja stressinhallintakurssien järjestämisessä vuosina Tutkimusaineiston keruun loputtua, syksystä 2010 alkaen R-BDI -kysely, hoitopolku ja ryhmäinterventio on otettu käyttöön perusterveydenhuoltoon ja oppilashuoltoon nuorten mielenterveyden edistämisen vakiintuneiksi menetelmiksi 8.-luokkalaisten laaja-alaisessa terveystarkastuksessa. Hankkeen paikallisesta tutkimuksellisesta osuudesta vastaavat TtM, TtT -opiskelija Säde Pirttimäki ja LL ja erikoislääkäri Tarja Koskinen. Säde Pirttimäki tutkii kouluterveydenhuollossa toteutettavan ryhmäintervention (stressinhallintakurssin) vaikuttavuutta 8. luokkalaisten masennusoireisiin. Tarja Koskinen tutkii 8. luokkalaisten masennuksen ilmaantuvuutta ja riskitekijöitä. Säde Pirttimäen ohjaajina toimivat professori Anna-Maija Pietilä (Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos) ja dosentti Eila Laukkanen (Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS), nuorisopsykiatrian yksikkö). Tarja Koskisen ohjaajina toimivat professori Mauri Marttunen (Itä-Suomen yliopisto, HUS, THL) ja dosentti Eila Laukkanen (KYS, nuorisopsykiatrian yksikkö). Kehittämis- ja tutkimushankkeen toteuttamiseen vuosina on nimettiin kaksi asiantuntijatyöryhmää: 1) nuorten mielenterveyspalvelujen hoitopolkua työstävä ryhmä ja 2) lievistä mielenterveyspulmista kärsiville nuorille interventiota kehittävä työryhmä. Näihin asiantuntijaryhmiin ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Asumaa Mervi, osastonhoitaja, lasten- ja nuorten mielenterveys- ja kuntoutuspalvelut (LNY) (v ) Asumaa Pekka, eritysnuorisotyön ohjaaja, Kuopion ev.lut. seurakunta (v ) Kokkonen Tarja, terveydenhoitaja, SIHTI Korhonen Kaj, ap. ylilääkäri, terveydenhoito, Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet (KPT) Koskinen Tarja, erikoislääkäri, nuorisopsykiatrian tulosyksikkö, Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) Kosonen Riitta, psykologi, Nuorten mielenterveyspalvelut Könönen Reetta, erityisnuorisotyöntekijä, Vinkkeli Laukkanen Eila, professori, nuorisopsykiatrian ylilääkäri, KYS, nuorisopsykiatrian yksikkö Marjoranta Riitta, terveyskeskuslääkäri, KPT, kouluterveydenhuolto, SIHTI Pirttimäki Säde, TtM, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Ruuskanen Riitta, terveydenhoitaja, KPT, opiskelijaterveydenhuolto (v. 2006) Tenhunen Susanna, terveydenhoitaja, KPT, kouluterveydenhuolto Pääkkönen Auli, lapsiperheyksikön esimies, KPT, sosiaalityö Varjoranta Pirjo, koulutuspäällikkö, KPT, kehittämisyksikkö Väätäinen Merja, koulukuraattori, oppilashuoltoyksikkö Pirskanen Marjatta, terveyden edistämisen suunnittelija, KPT Lisäksi kouluterveydenhoitajatyön asiantuntijoina ovat toimineet terveydenhoitajat Kristine Heiskanen ja Kirsi Santala. Kehittämishanketta koordinoi terveyden edistämisen suunnittelija Marjatta Pirskanen (v ).

4 2 Masennuksen määrittäminen 4 Masennus tarkoittaa Suomen perussanakirjan mukaan masentuneisuutta, alakuloisuutta, apeutta ja depressiota. Sen vastakohtana on lannistumattomuus, murtumattomuus ja toiveikkuus. Lääketieteessä masennus on kuvattu jatkumona, jonka toisessa päässä on normaali tunnetila ja toisessa päässä vakava, elämää uhkaava mielenterveyden häiriö. Normaaliin elämään kuuluvana masentunut tunnetila on surua, mielipahaa ja epäonnistumisen tunnetta, joka menee ohi elämän edetessä. Voimakas surullisuus ja mielialan lasku on mielenterveyden häiriö, johon tarvitaan hoitoa. (Lehtinen & Kantola 1996.) Masennuksen kehitystä voidaan selittää esimerkiksi kognitiivisten, psykoanalyyttisten tai vuorovaikutukseen perustuvien teorioiden lisäksi myös geneettisten tai neurokemiallisten teorioiden perusteella. Aaron Beckin (1977) teorian mukaan masennus johtuu yksilön ajatusvirheistä, jonka mukaan hän on epäonnistuja. Hän on voinut muodostaa tunneperäisen negatiivisen ajatuskaavan esimerkiksi vanhempien masentuneen asennoitumisen, toverisuhteiden heijastuman tai opettajien kritiikin perusteella. Tämän ns. kognitiivisen triadin mukaa henkilöllä on vääristynyt, pessimistinen käsitys itsestään, maailmasta ja tulevaisuudesta. Negatiivinen ajattelu voi aktivoitua stressaavissa elämäntilanteissa, joissa henkilö esimerkiksi edellyttää itseltään täydellisyyttä. Näin masennus on yhteydessä itsetuntoon ja kielteinen itsearviointi alentaa entisestään itsetuntoa ja johtaa masennukseen ja toivottomuuden tilaan. (Beck 1977.) Beckin teoria masennuksesta on optimistinen, koska se mahdollistaa masentuneen mielialan muuttamisen ajatusmalleja korjaamalla. Positiivisia ajatusmalleja voidaan vahvistaa erityisesti nuoruusiässä, kun käsitys itsestä, itsetunnosta ja tulevaisuudesta itsenäisenä yksilönä ovat muotoutumassa. 3 Nuorten mielenterveys ja masennuksen esiintyvyys Kuopiossa Tarvitaanko tähän lukuun uusia tietoja esim taulukko 1:een näin olisivat perusteluina sille, miksi tämä toimintamalli on edelleen ajankohtainen? Nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin seuranta ja tukeminen on tärkeää, koska noin %:lla nuorista esiintyy masennusoireita (Birmaher ym. 1996), joista huomattava osa jää tunnistamatta (Aalto-Setälä 2002). Nuorten masennusoireet lisääntyvät asteittain etenkin 13 ikävuoden jälkeen. Eniten uusia masennusjaksoja ilmaantuu vuotiailla nuorilla. (Hankin ym ) Kuopiolaisnuorten terveyttä ja hyvinvointia on seurattu Stakesin valtakunnallisen Kouluterveyskyselyn avulla vuodesta 1996 alkaen. Masentuneisuutta on arvioitu Kouluterveyskyselyssä käyttäen Beckin mielialamittarin 12 kysymyksen sarjaa. Kouluterveyskyselystä on poistettu itsemurha-ajatuksia koskeva kysymys, koska sen on arvioitu soveltuvan heikosti tutkimukseen, johon ei ole varmistettu keskustelumahdolllisuutta terveydenhoitajan kanssa. Ko. mittarin mukaan kehittämistyön käynnistyessä vuonna 2006 kuopiolaisilla 8. ja 9. luokkalaisilla oli lieviä masennusoireita 11 %:lla ja keskivaikeita tai vaikeita masennusoireita 11 %:lla (taulukko 1). Masentuneisuus oli tytöillä hieman yleisempää kuin pojilla. Keskivaikean tai vaikean masentuneisuuden esiintyvyys lukiolaisilla oli 10 %. Lukumääriksi muutettuna tämä tarkoittaa, että Kuopiossa on lähes 200 kahdeksasluokkalaisista, joilla on lieviä tai keskivaikeita masennusoireita (ikäluokan koko on Kuopiossa yhteensä lähes 1000 oppilasta). Masennuksen esiintyvyys on ollut samanlaista koko 2000-luvun ajan Kuopiossa. Kuopiolaisnuorten masentuneisuus on yhtä yleistä kuin koko Suomessa keskimäärin. (Markkula ym. 2006, Lommi ym ) Taulukko 1. Kuopiolaisten 8. ja 9. luokkalaisten masentuneisuus (%) vuonna 2006 (Beckin mielialamittarin 12 kysymyksen mukaan, Kouluterveyskysely 2006) Masentuneisuus ja luokiteltu Beckin summapistemäärä Poika* % Tyttö* % Yht.** % Ei masennusoireita (0-4 pistettä) Lievä masentuneisuus (5-7 pistettä) Keskivaikea masentuneisuus (8-15 pistettä) Vaikea masentuneisuus (16 pistettä tai enemmän) Yhteensä %

5 N *Luokka-astevakioidut prosenttiosuudet, **Luokka-aste- ja sukupuolivakioidut prosenttiosuudet 5 Huoli kuopiolaisnuorten mielenterveydestä näkyi eri palveluissa seuraavasti vuonna 2006: - Koulukuraattoreiden asiakkaista 6.2 % tuli vastaanotolle ensisijaisesti masentuneisuuden tai alakuloisuuden takia, mutta usein myös esim. käytösongelmien selvittelyissä taustalta löytyy tunne-elämän ongelmia. - LNY:n nuorten työryhmän asiakkaiden tulosyynä oli huoli nuoren mielialasta 57 %:lla asiakkaista. - SIHTI:n vuotiaiden asiakkaiden (64 nuorta) ensisijaiset tutkimukseen tulosyyt olivat: mieliala 7.7 %, ahdistus 2.9 % ja kouluvaikeudet 5.1 %. - KYS/ nuorisopsykiatrian avohoidossa 45 50% käynneistä kohdentuu nuoriin, joilla ainakin yhtenä diagnoosina on vakava masennus. Mielenterveysongelmien esiintyvyyden lisääntyminen nuoruusiässä (Hankin ym. 1998) näkyy myös paikallisesti SIHTI-työryhmän asiakkaiden ikäjakaumassa. Vuonna 2006 SIHTI:n asiakkaista (yhteensä 405 nuorta) 27 % oli vuotiaita, 35 % vuotiaita ja 35 % vuotiaita. Edellä kuvatuista syistä mielenterveysongelmien, erityisesti masennuksen varhainen tunnistaminen ja tuki kriittisessä nuoruusiän kehitysvaiheessa on valittu preventiivisen toiminnan ja hoidon kehittämisen kohteeksi. 4 Masentuneen mielialan ja voimavarojen tunnistaminen Mielialan arvioimisen ja masentuneen mielialan tunnistamiseen käytetään Beckin mielialakyselyn 13 kysymystä sisältävää, suomalaista R-BDI -kyselyä (Raitasalo 1995, Karsson & Raitasalo 2011). R-BDI-kyselyn (Liite 1, Kysely mielialasta, R-BDI) käyttämistä suositellaan Kouluterveydenhuolto kirjassa (Tervo ym. 2000) ja STM:n Opiskeluterveydenhuollon oppaassa (2006). R-BDI -kyselyyn on lisätty kysymys 14, joka mittaa nuoren jännittyneisyyttä ja ahdistuneisuutta. Tästä vastausosasta ei lasketa pisteitä BDI- yhteispisteisiin. Kuitenkin, jos nuori saa ahdistuneisuuskysymyksestä 2-3 pistettä, tulos vahvistaa huolta nuoren mielenterveydestä. Ahdistuneisuuden on katsottu olevan yksi riskitekijä nuoruusiän depressiolle. R-BDI -mielialakyselyn kysymysten aihealueet tiivistetysti ovat: 1. Minkälainen on mielialasi? 2. Miten suhtaudut tulevaisuuteen? 3. Miten katsot elämäsi sujuneen? 4. Miten tyytyväiseksi tai tyytymättömäksi tunnet itsesi? 5. Minkälaisena pidät itseäsi? 6. Onko Sinulla pettymyksen tunteita? 7. Onko sinulla itsesi vahingoittamiseen liittyviä ajatuksia? 8. Miten suhtaudut vieraitten ihmisten tapaamiseen? 9. Miten koet päätösten tekemisen? 10. Minkälaisena pidät olemustasi ja ulkonäköäsi? 11. Minkälaista nukkumisesi on? 12. Tunnetko väsymystä ja uupumusta? 13. Minkälainen ruokahalusi on? 14. Oletko ahdistunut tai jännittynyt? (ei lasketa yhteispistesiin) Nuoret täyttävät Kysely mielialasta (R-BDI) -lomakkeen osana 8. luokan laaja-alaista terveystarkastusta varten koottavia lomakkeita. R-BDI -lomakkeen käyttö aloitettiin tutkimukseen liittyen ja syksystä 2010 alkaen vakiintuneena toimintana. Nuori täyttää R-BDI -kyselyn rengastamalla yhden vaihtoehdon kustakin kysymyksestä. Jokaisen kysymyksen ensimmäinen vaihtoehto (väittämä) kuvaa positiivista tunnetilaa tai ajatusta. Toinen vaihtoehto on neutraalimpi, mutta

6 6 ei vielä kuvaa masennustilaan liittyviä mielialan piirteitä. Vaihtoehdot 3-5 käsittelevät depressio-oireita, joiden voimakkuus ja syvyys lisääntyvät siten, että vaihtoehto 3 kuvaa lievempää oiretta kuin vaihtoehto 5. R-BDI -kyselyn kahdesta ensimmäisestä vastausvaihtoehdosta (kuvaavat siis myönteistä mielialaa) ei lasketa pisteitä: vaihtoehdot 1 ja 2 = 0 pistettä, vaihtoehto 3 = 1 pistettä; vaihtoehto 4 = 2 pistettä; vaihtoehto 5 = 3 pistettä. Enimmäispistemäärä kysymyksistä 1 13 on 39. Taulukossa 1 on havainnollistettu pisteiden tulkinta (Haarasilta & Marttunen 2000, Terho ym. 2000, STM 2006) ja huolen määrittäminen voimavarojen perusteella. Käytännön kokemusten mukaan voi olla huolestuttavaa myös, jos nuoren vastauksen yhteispistemääräksi tulee 0 pistettä. Tällöin nuoren tilanne on arvioitava, koska taustalla saatta olla esim. nuoren masennusoireiden tahaton tai tietoinen peitteleminen. Taulukko 1. R-BDI-yhteispisteiden viitearvot ja mielalan sekä huolen määrittäminen Yhteispisteet Tulkinta/ mielalan määrittäminen Huolen määrittäminen 0 Viite mielialaan liittyvästä huolesta Tilanne arvioitava 1-4 Normaali mieliala, ei masennusoireita Ei huolta 5-7 Lieviä masennusoireita Lievä huoli 8-15 Kohtalaisia masennusoireita Tuntuva huoli Vakavia masennusoireita Vakava /suuri huoli R-BDI-kysymykset ovat luotettava apu masennusoireiden systemaattisessa seulonnassa ja vastausvaihtoehtojen yhteispisteet auttavat mielialan arvioinnissa. Pisteet ovat kuitenkin viitteellisiä, eikä niiden perusteella voi tehdä masennustilan diagnoosia. Arviota täydennetään taustatiedoilla ja kliiniseen vuorovaikutukseen perustuvilla havainnoilla. Kouluterveydenhuollossa on tärkeä puhua mielialaan liittyvistä huolestuttavista oireista ja nuoren mielialaan ja hyvinvointiin liittyvästä huolesta (Arnkil ym. 1998), mutta diagnostisia käsitteitä vältetään. Tilannearviossa on tärkeä muistaa, että nuorilla masennuksen ydinoireena voi olla aikuisista poiketen ärtynyttä, vihaista tai kärttyistä mielialaa ja herkkyyttä suuttua tai menettää maltti näennäisesti pieniltäkin tuntuvista asioista. Ärtynyt mieliala voi esiintyä masennuksen tunteen sijasta, mikäli muutos nuoren aikaisempaan mielialaan on selvästi erotettavissa. ICD-10- luokituksessa depression ydinoireet ovat 1. masentunut mieliala, 2.mielenkiinnon tai mielihyvän kokemisen menetys sekä 3. uupumus, väsymys ja voimattomuus. Masennusoireyhtymässä kahteen ydinoireiseen liittyy samanaikaisesti depression vaikeusasteen mukaan vaihteleva määrä muita mielialahäiriön oireita: keskittymiskyvyn heikentyminen, unihäiriöt, fyysinen hidastuminen tai levottomuus, omanarvontunnon väheneminen ja syyllisyyden tunteet, ruokahalun ja painon muutokset tai toivottomuus, kuoleman- ja itsemurha-ajatukset. (Haarasilta & Marttunen 2000.) Huolen määrittämisessä arvioidaan R-BDI pisteiden lisäksi myös nuoren voimavaroja ja riskitekijöitä, jotka on tiivistetty taulukkoon 2. Tärkeimmät voimavarat on esitetty myös toimintakaaviossa, jossa kuvataan huolen määrittäminen ja intervention eteneminen R-BDI -yhteispisteiden ja voimavarojen arvioimisen perusteella (Kuvio 1). Taulukko 2. Nuoren mielialaan liittyviä voimavaroja ja suojaavia sekä altistavia tekijöitä arvioitaessa masentuneisuuteen liittyvää huolta Voimavaroja ja suojaavia tekijöitä Altistavia tekijöitä / Riskitekijöitä

7 Perheen kyky tukea nuorta, turvallinen kiintymyssuhde vanhempaan/aikuiseen Nuoren hyvät sosiaaliset taidot Hyvä itsetunto ja stressinhallinta Ystävät ja sosiaalinen tuki Harrastukset ja muut mielihyvän lähteet Terveelliset elämäntavat Pitkäaikaiset perheen sisäiset ristiriidat Vanhemman masennus Hoivan ja huolenpidon puute Stressitilanteet: esim. läheisen ihmisen menetys, seurustelusuhteen katkeaminen Koulukiusaaminen (kiusattu tai kiusaaja) Oppimisvaikeudet Nuoren muut psykiatriset sairaudet: esim. ahdistuneisuus (huom. R-BDI, kysymys 14), käytöshäiriöt Nuoren fyysiset sairaudet Päihteidenkäyttö 7 Voimavarat voidaan ryhmitellä eri tavoin. Ryhmittely voi olla esimerkiksi seuraava: 1. nuoren voimavarat (terveys, toimintakyky, itsetunto, stressinhallinta), 2. perheen voimavarat (vanhempien hoiva ja tuki), 3. nuoren muu elämän piiri (harrastukset, mielihyvän lähteet, opiskelu) ja 4. nuoren elämäntavat (elämän rytmi, terveystottumukset, realistinen suhtautuminen päihteisiin jne.). Keskustelu nuoren kanssa ja arvio voimavaroista sekä suojaavien ja altistavien tekijöiden suhteesta auttaa terveydenhoitajaa määrittämään huolen lievittymisen tai vahvistumisen. Keskustelu voimavaroista on myös keskeinen terveydenhoitajan auttamismenetelmä, jonka avulla nuorta autetaan tunnistamaan voimaannuttavia, myönteisiä puolia elämäntilanteessaan (Liitetaulukko 1). 5 Hoitopolku tunnistetun huolen mukaan Nuoren hoitopolku ja intervention suunnittelu määrittyy R-BDI yhteispistemäärän ja terveyskeskustelun aikana arvioitujen voimavarojen mukaan (arvio suojaavien tekijöiden ja riskitekijöiden suhteesta). Hoitopolku esitetään toimintakaaviona (Kuvio 1), joka havainnollistaa mielenterveyden tunnistamista ja huolen määrittämistä (ks. Arnkil ym. 1998) voimavarojen arvioinnin perusteella. Nuoren lievien ja kohtalaisten masennusoireiden yhteydessä riittävät voimavarat lievittävät huolta ja puutteelliset voimavarat vahvistavat huolen astetta. Kun huolen aste on määritetty, voidaan suunnitella tarvittava interventio nuoren kanssa neuvotellen. Toimintakaaviossa on esitetty suosituksia myös seurannasta ja yhteistyöstä eri yhteistyötahojen kanssa. Toimintakaavio ja interventiosuositukset perustuvat Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyössä kehitettyyn Nuorten päihdemittariin (Adolescents' Substance Use Measurement, ADSUME) ja varhaisen puuttumisen malliin nuorten päihteettömyyden edistämiseksi (Pirskanen 2007, 2011). Liitetaulukossa 1 on esitetty suosituksia intervention sisällöistä ja nuorten tukemisesta tunnistetun neljän mielialan tason yhteydessä (1. normaali mieliala, 2. lieviä masennusoireita, 3. kohtalaisia masennusoireita ja 4. vakavia masennusoireita). Normaalin mielialan tilanteissa voimavaroja vahvistava interventio sisältää myönteistä palautetta ja keskustelua ajankohtaisista murros- ja nuoruusikään liittyvistä tuntemuksista. Seuranta toteutetaan normaalin terveystarkastusohjelman mukaisesti. Lievien ja kohtalaisten masennusoireiden yhteydessä nuori kutsutaan A) stressinhallintakurssille tai B) nuorta tuetaan kouluterveydenhuollossa ja perusterveydenhuollossa (ks. kuvio 1 ja taulukko 1). A) Stressinhallintakurssi toteutetaan niillä yläkouluilla, joille löytyy 4-8 stressinhallintakurssille tulemisesta kiinnostunutta nuorta. Mikäli nuori osallistuu stressinhallintakurssille, nuoren tilannetta seurataan kurssin aikana ja tarvittaessa järjestettävissä seurantaryhmissä. Erillisiä seurantakäyntejä terveydenhoitajan vastaanotolle järjestetään vain tarvittaessa. Stressinhallintakurssin toteuttaminen esitellään seuraavalla sivulla. B) Niitä nuoria, jotka eivät halua osallistua stressinhallintakurssille tai joiden koululla ei saada järjestettyä stressinhallintakurssia, tuetaan kouluterveydenhuollon ja yhteistyökumppanien yhteistyönä. Lievien

8 8 masennusoireiden tilanteessa tuki on preventiivistä, sisältäen hyvää oloa tuottavien ja voimaannuttavien tekijöiden sekä toiminnan pohtimista nuoren kanssa. Voimaannuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi lukeminen, ulkoilu, nukkuminen, rentoutuminen, syöminen, päihteiden käytön välttäminen, ystävien saaminen, tukioppilaan apu jne. Kannustava ja empaattinen ilmapiiri ovat keskeistä, samoin nuoren itsetunnon tukeminen auttamalla nuorta tunnistamaan omia vahvuuksiaan puutteiden asemasta. Yhteistyö käynnistetään tarpeen mukaan esimerkiksi vanhempien ja oppilashuollon edustajien kanssa. Mielialamuutosta seurataan R-BDI-mittauksin ja keskusteluin, kunnes oireettomuus saavutetaan. Kohtalaisten masennusoireiden yhteydessä tuki on kannattelevaa. Tuki sisältää samoja voimaannuttavien toimintojen tunnistamista ja vahvistamista kuin lievän masennuksenkin yhteydessä, mutta yhteistyötä koululääkärin ja vanhempien kanssa tiivistetään. Yhteys kotiin otetaan nuoren luvalla ja tarvittaessa yhteydenottoa perustellaan vanhempien vastuulla alaikäisen lapsen asioissa. Yhteistyötä tiivistetään myös oppilashuoltotyöryhmän kanssa seuraamalle esimerkiksi koulunkäyntiä ja poissaoloja. Mielialamuutosta seurataan R-BDI-mittauksin ja keskusteluin, kunnes oireettomuus saavutetaan. Vakavien masennusoireiden yhteydessä (R-BDI 16 pistettä tai enemmän) arvioidaan hoidon tarvetta. Nämä nuoret kutsutaan vanhempiensa kanssa koululääkärin tai omalääkärin vastaanotolle, jossa tilanne arvioidaan ja suunnitellaan jatkohoito sekä yhteistyö nuoren, vanhempien ja eri viranomaisen kanssa. Toisaalta terveydenhoitaja voi varata nuorelle suoraan vastaanottoajan SIHTI -työryhmään. Erikoissairaanhoitoon lähettämisen kriteerit ovat 1. masennus, johon liittyy itsetuhoisuus, vaikea päihde- tai syömishäiriö, psykoottisuus, 2. dystymia (krooninen, yli vuoden jatkunut masennus) ja 3. masennukseen liittyvä pitkäkestoinen toimintakyvyn aleneminen. (Kuvio 1). Lisäksi, jos perusterveydenhuollon toimet eivät lievitä nuoren oireita, on syytä ainakin konsultoida nuorisopsykiatrian konsultoivaa erikoissairaanhoitajaa (puh ). Nuorten vakavien masennusoireiden hoidon yhteydessä varmistetaan tiedon siirtyminen erikoissairaanhoidosta kotiin ja kouluterveydenhuoltoon järjestämällä seuranta- ja hoitokokouksia. 6 Stressinhallinta -ryhmäintervention toteuttaminen Stressinhallintakurssi on psykoedukatiivinen, kognitiivis-behavioristinen yläkouluikäisten nuorten masennuksen ehkäisyyn kehitetty ryhmämuotoinen menetelmä (Clarke ym. 2001, Clarke & Lewinsohn 1995, Beardslee ym. 1993, Munoz 1993). Kurssilla opetetaan työ- ja tehtäväkirjan avulla uusia ajatusmalleja ja vahvistetaan stressinhallintakeinoja masennusta edesauttavia tekijöitä kohtaan. Kurssilla opetellaan myös ongelmanratkaisutaitoja. Kurssien vetäjinä toimivat erityiskoulutuksen saaneet terveydenhoitajat, koulukuraattorit ja seurakunnan nuorisoohjaajat. Stressinhallintakurssin vetäjän erikoiskoulutuksen saaneita on syksyllä 2010 yhteensä 10 henkilöä ja uusia kurssin vetäjiä tullaan kouluttamaan lisää vuonna Kurssi toteutetaan työparityönä noudattaen Clarken (2001) kehittämää, suomeksi käännettyä ohjaajan käsikirjaa MAESTRO, Stressinhallintakurssi nuorille, masennuksen ehkäisyä stressinhallintaa oppimalla (ks. erillinen PDF -tiedosto). Myös nuoret saavat oman MAESRO -käsikirjan. MAESTRO -kurssimateriaalia on koekäytetty Kuopion lisäksi Turussa ja Vantaalla vuodesta 2007 alkaen THL:n johtaman Nuorten vakavan masennuksen ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen kouluterveydenhuollossa -tutkimushankkeen yhteydessä. Stressinhallintakurssien toteuttaminen on yläkoulujen kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon vakiintunut toimintamuoto Kuopiossa syksystä 2010 alkaen. Lieviä tai keskivaikeita masennusoireita - nuorten ohjaaminen stressinhallintaryhmiin Nuorille, jotka saavat mielialakyselystä 5-15 pistettä, kerrotaan mahdollisuudesta osallistua stressinhallintakurssiin. Kurssista tiedotetaan myös nuoren vanhemmille (ks. Liite 2). Jos koululta löytyy 4-8 kurssista kiinnostunutta nuorta, terveydenhoitaja on yhteydessä apulaisosastonhoitaja Riitta Turuseen (puh ), joka etsii kurssinvetäjätyöparin. Tämän jälkeen nuorille kerrotaan kurssin alkamisajankohta ja paikka. Ryhmän alkua odottaville nuorille kerrotaan mahdollisuudesta hakeutua odotusaikana tarvittaessa hoitopolun mukaiseen hoito- tai tukitoimien piiriin.

9 9 MAESTRO -kurssi koostuu kahdeksasta viikoittaisesta tapaamisesta. Kukin tapaaminen kestää 90 minuuttia. Yhden ryhmän koko on 4-8 nuorta, tyttöjä ja poikia. Kurssin tapaamiset toteutetaan koulussa koulupäivien aikana. Tapaamiset pyritään järjestämään eri ajankohtina. Näin minimoidaan poissaoloja yksittäisen oppiaineen tunneilta. Kuukausi kurssin päättymisen jälkeen kokoonnutaan yhden kerran seurantatapaamiseen. Seurantatapaamisten tarkoituksena on kerrata nuorten aiemmin oppimia asioita. R-BDI-kyselyä hyödynnetään tuen tai hoidon seurannassa. Tällöin R-BDI -kyselyn avulla arvioidaan esim. oireiden lievittymistä tai uusiutumista. Stressinhallintakurssiin osallistumisen esteet ovat lähes samat kuin erikoissairaanhoitoon lähettämisen kriteerit. Stressinhallintakurssille osallistumisen poissulkukriteereitä ovat: - ajankohtainen vakava masennustila (R-BDI:n tulos 16 pistettä tai enemmän), - akuutti vakava päihdeongelma (tilanne selvitettävä, jos Nuorten päihdemittarin yhteispisteet ovat 10 pistettä tai enemmän), - muu ryhmään osallistumisen estävä akuutti vakava mielenterveyden häiriö, - itsetuhoisuus, nuori saa itsemurha-ajatuksia koskevasta kysymyksestä 3 pistettä tai enemmän tai - riittämätön kielitaito ja riittämätön kognitiivinen taso, joka heikentää ryhmästä hyötymistä.

10 7 Lähteet 10 Arnkil T, Eriksson E. & Saikku P Huolen harmaa vyöhyke. Dialogi 7, Aalto-Setälä T Depressive disorders among young adults. The University of Helsinki. Department of Mental Health and Alcohol Research. National Public Health Institute. Hakapaino, Helsinki. Beardslee WR., Salt P, Porterfield K, Rothberg PC, van de Velde P, Swatling S, Hoke L., Moilanen DL. & Wheelock I Comparison of preventive interventions for families with parental affective disorder. Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry 32, Beck AT, Beck RW Screening depressed patients in family practice. Postgrad Med; 52: Beck A Depression. Causes and Treatment. Philadelphia: University of Pennsylvania Press. Birmaher B, Ryan ND, Williamson DE., Brent DA, Kaufman J, Dahl RE, Perel J & Nelson B Childhood and adolescent depression. A review of the past 10 years. Part I. Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry 35, Clarke GN & Lewinsohn PM Instructor s manual for the Adolescent Coping with Stress Course. Oregon Health Sciences University. Portland. Oregon. Clarke GN., Hornbrook M., Lynch F, Polen M, Gale J, Beardslee W, O Connor E & Seeley J A Randomized trial of a group cognitive intervention for preventing depression in adolescent offspring of depressed Parents. Archives of general Psychiatry 58(12), Haarasilta L, Marttunen M Nuorten depressio, Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille, Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto. Hankin BL., Abramson LY, Moffitt TE, Silva PA, McGee R & Angell KE Development of depression from preadolescence to young adulthood. Emerging gender differences in a 10-year longitudinal study. Journal of Abnormal Psychology 107, Kaltiala-Heino R. Rimpelä M. Rantanen P. Laippala P. Finnish modification of the 13-item Beck Depression Inventory in screening an adolescent population for depressiveness and positive mood. Nordic Journal of Psychiatry 1999; 53 (6): Karlsson L & Raitasalo R Mielialakysely, RBDI. Teoksessa Mäki P, Wikström K, Hakulinen-Viitanen T & Laatikainen T (toim.). Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. THL:n Opas 14/2011. Helsinki, Lommi A, Luopa P, Puusniekka R, Roine M, Viikki S, Jokela J & Kinnunen T Kouluterveys 2010: Kuopion kuntaraportti. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Lukkari O. Kaltiala-Heino R. Rimpelä M. Rantanen P. Nuorten kokema avun tarve ja hoitoon hakeutuminen masentuneisuuden vuoksi. Suomen Lääkärilehti 1998; 53: Markkula J, Sinkkonen A, Jokela J, Puusniekka R, Luopa P & Pietikäinen M Kouluterveys 2006: Kuopion kuntaraportti. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Stakes. Munoz RF The prevention of depression. Current research and practice. Applied and Preventive Pscyhology 2, Pirskanen M Nuorten päihteettömyyden edistäminen. Varhaisen puuttumisen malli koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 140. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos, Kuopio. Pirskanen M Nuorten päihdemittari, ADSUME. Teoksessa Mäki P, Wikström K, Hakulinen-Viitanen T & Laatikainen T (toim.). Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. THL:n Opas 14/2011. Helsinki,

11 Raitasalo R Elämänhallinta sosiaalipolitiikan tavoitteena. Helsinki: Kansaneläkelaitos, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia Raitasalo R. Mielialakysely. Suomen oloihin Beckin lyhyen depressiokyselyn pohjalta kehitetty masennusoireilun ja itsetunnon kysely. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 86, Sosiaali- ja terveysministeriö Opiskeluterveydenhuollon opas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:12. Yliopistopaino, Helsinki. 8 Suositeltavaa kirjallisuutta 1. Nuorten depressio: tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille Mielenterveys, Oppaat ja käsikirjat, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto MAO, Nuorten itsetuhokäyttäytymisen tunnistaminen ja arviointi: tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille Mielenterveys, Oppaat ja käsikirjat, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto MAO, Nuorten masennus: tietoa nuorille ja heidän perheilleen Mielenterveys, Oppaat ja käsikirjat, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto MAO, Nuorten päihdehäiriöiden hoito Mielenterveys, Oppaat ja käsikirjat, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto MAO, Nuorten päihdehäiriöiden ja samanaikaisten muiden mielenterveyshäiriöiden arviointi ja hoito Mielenterveys, Oppaat ja käsikirjat, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto MAO, Nuorten päihdehäiriöiden varhaistunnistaminen: tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille Mielenterveys, Oppaat ja käsikirjat, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto MAO, Nuorten päihdehäiriöt ja muut mielenterveyden häiriöt: tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille Mielenterveys, Oppaat ja käsikirjat, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto MAO, Tarkkaavuus- ja käytöshäiriöt nuorilla. Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille Mielenterveys, Oppaat ja käsikirjat, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto MAO, 2006

12 12 Liite 1. Kysely mielialasta (R-BDI) Nimi: Syntymäaika: Päivämäärä Vastaa seuraaviin kysymykseen siten, millaiseksi tunnet itsesi tänään. Rengasta kustakin kysymyksestä vain yksi vaihtoehto. Joku kysymys voi tuntua Sinusta yllättävältä. Toivomme kuitenkin, että vastaat kaikkiin kysymyksiin. 1. Minkälainen on mielialasi? 1 mielialani on melko valoisa ja hyvä 2 en ole alakuloinen tai surullinen 3 tunnen itseni alakuloiseksi ja surulliseksi 4 olen alakuloinen jatkuvasti, enkä pääse siitä 5 olen niin masentunut ja alavireinen, etten enää kestä 2. Miten suhtaudut tulevaisuuteen? 1 suhtaudun tulevaisuuteen toiveikkaasti 2 en suhtaudu tulevaisuuteen toivottomasti 3 tulevaisuus tuntuu minusta melko masentavalta 4 minusta tuntuu, ettei minulla ole tulevaisuudelta mitään odotettavaa 5 tulevaisuus tuntuu minusta toivottomalta, enkä jaksa uskoa, että asiat muuttuisivat parempaan päin 3. Miten katsot elämäsi sujuneen? 1 olen elämässäni onnistunut huomattavan usein 2 en tunne epäonnistuneeni elämässä 3 minusta tuntuu, että olen epäonnistunut pyrkimyksissäni tavallista useammin 4 elämäni on tähän saakka ollut vain sarja epäonnistumisia 5 tunnen epäonnistuneeni täydellisesti ihmisenä 4. Miten tyytyväiseksi tai tyytymättömäksi tunnet itsesi? 1 olen varsin tyytyväinen elämääni 2 en ole erityisen tyytyväinen 3 en nauti asioista samalla tavoin kuin ennen 4 minusta tuntuu, etten saa enää tyydytystä juuri mistään 5 olen täysin tyytymätön kaikkeen 5. Minkälaisena pidät itseäsi? 1 tunnen itseni melko hyväksi 2 en tunne itseäni huonoksi ja arvottomaksi 3 tunnen itseni huonoksi ja arvottomaksi melko usein 4 nykyään tunnen itseni arvottomaksi melkein aina 5 olen kerta kaikkiaan huono ja arvoton 6. Onko sinulla pettymyksen tunteita? 1 olen tyytyväinen itseeni ja suorituksiini 2 en ole pettynyt itseni suhteen 3 olen pettynyt itseni suhteen 4 minua inhottaa itseni 5 vihaan itseäni 7. Onko sinulla itsesi vahingoittamiseen liittyviä ajatuksia? 1 minulla ei ole koskaan ollut itsemurha-ajatuksia 2 en ajattele, enkä halua vahingoittaa itseäni 3 minusta tuntuu, että olisi parempi, jos olisin kuollut 4 minulla on tarkat suunnitelmat itsemurhasta 5 tekisin itsemurhan, jos siihen olisi mahdollisuus 8. Miten suhtaudut vieraiden ihmisten tapaamiseen? 1 pidän ihmisten tapaamisesta ja juttelemisesta 2 en ole menettänyt kiinnostusta muihin ihmisiin 3 toiset ihmiset eivät enää kiinnosta minua niin paljon kuin ennen 4 olen melkein menettänyt mielenkiintoni sekä tunteeni toisia ihmisiä kohtaan 5 olen menettänyt mielenkiintoni muihin ihmisiin, enkä välitä heistä lainkaan 9. Miten koet päätösten tekemisen? 1 erilaisten päätösten tekeminen on minulle helppoa 2 pystyn tekemään päätöksiä samoin kuin ennenkin 3 varmuuteni on vähentynyt ja yritän lykätä päätöksen tekoa 4 minulla on suuria vaikeuksia päätösten teossa 5 en pysty enää lainkaan tekemään ratkaisuja ja päätöksiä 10. Minkälaisena pidät olemustasi ja ulkonäköäsi? 1 olen melko tyytyväinen ulkonäkööni ja olemukseeni 2 ulkonäössäni ei ole minua haittaavia piirteitä 3 olen huolissani siitä, että näytän epämiellyttävältä 4 minusta tuntuu, että näytän rumalta 5 olen varma, että näytän rumalta ja vastenmieliseltä 11. Minkälaista nukkumisesi on? 1 minulla ei ole nukkumisessa minkäänlaisia vaikeuksia 2 nukun yhtä hyvin kuin ennenkin 3 herätessäni aamuisin olen paljon väsyneempi kuin ennen 4 minua haittaa unettomuus 5 kärsin unettomuudesta, nukahtamisvaikeuksista tai liian aikaisesta kesken unien heräämisestä 12. Tunnetko väsymystä ja uupumusta? 1 väsyminen on minulle lähes täysin vierasta 2 en väsy helpommin kuin tavallisestikaan 3 väsyn helpommin kuin ennen 4 vähäinenkin työ väsyttää ja uuvuttaa minua 5 olen liian väsynyt tehdäkseni mitään 13. Minkälainen ruokahalusi on? 1 ruokahalussani ei ole mitään hankaluuksia 2 ruokahaluni on ennallaan 3 ruokahaluni on huonompi kuin ennen 4 ruokahaluni on nyt paljon huonompi kuin ennen 5 minulla ei ole enää lainkaan ruokahalua 14. Oletko ahdistunut ja jännittynyt? 1 pidän itseäni melko hyvähermoisena enkä ahdistu kovinkaan helposti 2 en tunne itseäni ahdistuneeksi tai huonohermoiseksi 3 ahdistun ja jännityn melko helposti 4 tulen erityisen helposti tuskaiseksi, ahdistuneeksi tai jännittyneeksi 5 tunnen itseni jatkuvasti ahdistuneeksi ja tuskaiseksi kuin hermoni olisivat loppuun kuluneet

13 R-BDI -mielialakysely (0 39 pistettä) Voimavarojen ja riskitekijöiden sekä nuoren toimintakyvyn arvioiminen ja huolen määrittäminen Interventiosuositus Seuranta, jatkotoimenpiteet 1-4 p. Normaali mieliala EI HUOLTA Voimavaroja vahvistava interventio Normaalit terveystapaamiset 5 7 p. Lieviä masennusoireita LIEVÄ HUOLI 1) Nuoren oma arvio 2) Perheen/läheisten tuki / arvio ja tarvittaessa yhteys huoltajaan 3) Yhteistyö koulu-/omalääkärin kanssa 4) Yhteistyö: opinto-ohjaaja, kuraattori, oppilashuoltoryhmä 5) Yhteistyö lapsiperheyksikön sosiaalityöntekijän kanssa 6) Verkosto- / hoitokokous: sovitaan yhteistyö, vastuunjako, tiedonkulku 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita ja / tai alentunut toimintakyky TUNTUVA HUOLI Kuvio 1 Huoli yläkouluikäisen nuoren mielialasta; mielialakysely ja toimintakaavio. Preventiivinen interventio Seurantakäynti 1), 2), tarv. 3), 4), 5) Stressinhallintaryhmäinterventio Kannatteleva tuki Seurantakäynnit kouluterveydenhuollossa 1), 2), 3), 4), 5) Hoitoonohjaus SIHTI - Nuorten työryhmä 1), 2), 3), 4), 5), 6) Selvitä 0 pistettä p. Vakavia masennusoireita ja alentunut toimintakyky VAKA VA HUOL I Koulu- / omalääkäri - hoidon tarpeen arviointi (BDI 21) ja seuranta KONSULTOIVA sairaanhoitaja / KYS, puh Lähete erikoissairaanhoitoon: 1. Masennus, jos siihen liittyy - itsetuhoisuus - psykoottisuus - vaikea päihdehäiriö - vaikea syömishäiriö 2. Pitkäkest. toimintakyvyn aleneminen ESH 3. / Pitkäaik. avohoito masentuneisuus tai osastohoito 6)

14 Liitetaulukko 1. Yläkouluikäisen nuorten mielialan ja siihen liittyvän huolen neljä tasoa sekä interventiosuositukset Pisteet / nuoren mieliala Huolen vyöhykkeen ja yhteistyön tarpeen määrittäminen Interventiosuositukset 0 p. Selvitettävä tilanne Nuoren tilanne selvitettävä ja toiminta etenee todetun huolen mukaan. 1 4 p. Normaali mieliala Ei mielialaan liittyvää huolta Voimavaroja vahvistava interventio - Myönteinen palaute - Keskustelu nuoruusiän kehityksestä 5 7 p. Lieviä masennusoireit a 8 15 p. Kohtalaisia masennusoireita p. Vakavia masennusoireita Lievä huoli, luottamus terveydenhuollon neuvonnan riittävyyteen on hyvä. Tuntuva huoli, ns. huolen harmaa vyöhyke, joka määrittyy voimavarojen mukaan. Tunne terveydenhuollon auttamiskeinojen puutteellisuudesta ja yhteistyökumppanien ja vanhempien avun tarpeesta herää. Myös ristiriitainen tunne yhteydenoton tarpeesta vanhempiin ja ilmoitusvelvollisuudesta suhteessa vaitiolovelvollisuuteen herää. Vakava huoli, huolta on paljon ja jatkuvasti, kouluterveydenhuollon omat keinot loppumassa, lisävoimavaroja saatava hoitoprosessiin. A) Stressinhallintakurssi B) Preventiivinen interventio, voimaannuttava tuki - Varmistetaan rauhallinen, riittävä vastaanottoaika, tunne helposti lähestyttävästä, luotettavasta aikuisesta - Kannustus, tuki, empatia, kuunteleminen, nuoren tarpeista lähtevä keskustelu - Nuoren oma arvio tilanteesta - Yhteinen pohdinta hyvää oloa tuottavasta ja voimaannuttavasta konkreettisesta toiminnasta (lukeminen, ulkoilu, nukkuminen, rentoutuminen, syöminen, päihteiden välttäminen, ystävien saaminen, tukioppilastoiminta avuksi jne.) - Yhteistyö vanhempien ja lääkärin, oppilashuollon, lastensuojelun tai muiden yhteistyökumppanien kanssa - Sovitaan seuranta-aika. Mielialamuutosta seurataan R-BDI -mittauksin ja keskusteluin A) Stressinhallintakurssi B) Kannatteleva tuki kouluterveydenhuollossa (edellisten lisäksi) - Tukea antavat keskustelut kouluterveydenhuollossa, tarvittaessa ohjeita KYS:n konsultoivalta sairaanhoitajalta - Yhteistyössä vanhempien kanssa terveydenhoitajan, koululääkärin / omalääkärin tekemä arvio nuoren tilanteesta ja tarvittaessa hoitoonohjaus - Yhteistyön tiivistäminen oppilashuoltoryhmän kanssa, koulunkäynnin ja poissaolojen seuranta jne. - Yhteistyö lastensuojelun kanssa - Kirjallinen materiaali neuvonnan tueksi, esim. KLT:n ohje vanhemmille Nuorten masennus: tietoa nuorille ja heidän perheilleen - Mielialamuutosta seurataan R-BDI -mittauksin ja keskusteluin Tarvittavan hoidon järjestäminen - Edellisten toimenpiteiden lisäksi lääkärin arvio ja nuoren ohjaus tarvittavaan hoitoon - Kysy tarvittaessa ohjeita KYS:n konsultoivalta sairaanhoitajalta, puh Sovitaan yhteystyöstä vanhempien ja terveyskeskuksen Nuorten työryhmän, SIHDIN, KYS:n sekä lastensuojelun kanssa - Seuranta, varmistetaan tiedon siirtyminen kotiin ja kouluterveydenhuoltoon - hoito- ja seurantakokoukset

15 Positiivinen kierre: Tiedote nuorille ja huoltajille MAESTRO Stressinhallintakurssi nuorille MASENNUKSEN EHKÄISYÄ STRESSINHALLINTAA OPPIMALLA

16 Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kouluterveydenhuolto omia negatiivisia ajatuksia ja ajattelutapoja ja vahvistamaan positiivista ajattelua esimerkiksi sarjakuvien ja erilaisten tehtävien avulla. IDEA Jatkuva, pitkäkestoinen tai liian suuri stressi voi aiheuttaa erilaisia mielialaoireita: unettomuutta, väsymystä, jännittyneisyyttä, masennusta ym. Maestro-kurssilla opetellaan työkirjan avulla uusia stressinhallintakeinoja ja ongelmanratkaisutaitoja. Nämä taidot auttavat selviytymään stressaavista elämäntilanteista. STRESSINHALLINTAKURSSIN TAVOITE Stressaavilta elämäntilanteilta ei aina voi välttyä, mutta elämä helpottuu stressiä hallitsemalla. Maestro-kurssin tavoitteena on vahvistaa stressinhallintataitoja, opettaa uusia ongelmanratkaisutaitoja ja vahvistaa positiivista ajattelua. KENELLE? Maestro-kurssille voivat osallistua vuotiaat nuoret. Nuoret keskustelevat terveydenhoitajan kanssa terveystarkastuksessa muun muassa terveyteen, hyvinvointiin, päihteisiin ja mielialaan liittyvistä asioista. Tarvittaessa terveydenhoitaja voi ehdottaa nuorelle stressinhallintakurssia. MITEN? Maestro-kurssi koostuu kahdeksasta viikoittaisesta tapaamisesta. Tapaamiset kestävät 90 minuuttia ja ne järjestetään koulupäivien aikana. Yksi jatkotapaaminen järjestetään puolen vuoden kuluttua kurssin päättymisestä. Maestro-kurssin ohjaajina toimivat kaksi koulutettua työntekijää: kouluterveydenhoitaja työparinaan joko koulukuraattori, erityisopettaja tai seurakunnan nuorisotyöntekijä. Kurssilla on omat työkirjat, joiden mukaan kurssia käydään. Kurssilla opetellaan mm. tunnistamaan LISÄTIEDOT Oman koulun terveydenhoitaja voi kertoa lisää MAESTRO -stressinhallintakursseista. Tarvittaessa voi kysyä lisätietoja myös kurssiohjaajien kouluttajilta, jotka tutkivat kurssien vaikutusta: Tarja Koskinen, nuorisopsyk. ja psyk. erikoislääkäri, Kuopion yliopistollinen sairaala, nuorisopsykiatrian tulosyksikkö puh: , Säde Pirttimäki, sairaanhoitaja, TtM, TtT -jatko-opiskelija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos - hyvinvointikoordinaattori, Kuopion kaupunki puh: ,

17