TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014

PARIKKALAN KUNTA Kehitysvammaisten asuntola, Petäjämäki Kuva: Jouko Makkonen TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Toimintakertomus Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernitilinpäätös Liitetiedot Henkilöstöraportti Kunnanhallitus 31.3.2015 Kunnanvaltuusto

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 2014... 4 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 6 1.1. KUNNAN HALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET... 6 1.2. YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 8 1.3. OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA...13 1.4. KUNNAN HENKILÖSTÖ...16 1.5. ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA...16 1.6. YMPÄRISTÖTEKIJÄT...17 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS...20 3.1. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT...20 3.2. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT...21 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET...22 5. KOKONAISTULOT JA MENOT...24 6. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS...25 6.1. YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ...25 6.2. KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS...26 6.3. OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT...26 6.4. SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ...26 6.5. KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT...26 7. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET...27 7.1. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY...27 7.2. TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET...27 8. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN...27 8.1. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TULOSALUEITTAIN...28 8.2. TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN...55 8.3. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN...57 8.4. RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN...60 8.5. YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA...61 9. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT...62 9.1. TULOSLASKELMA...62 9.2. RAHOITUSLASKELMA...63 9.3. TASE 31.12.2014...64 9.4. KONSERNILASKELMAT...66 10. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT...70 10.1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT...70 10.2. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT...70 10.3. TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT...71 10.4. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT...74 11. ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET...82 11.1. VESIHUOLLON TILINPÄÄTÖSLASKELMAT JA TUNNUSLUVUT...82 12. LUETTELOT JA SELVITYKSET...84 12.1.LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA...84 12.2. SELVITYS KIRJANPIDON SÄILYTYKSESTÄ...84 13. ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT...85 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014...87 2

Kunnan kehitysvisio 2015 Parikkala vilkas ja kansainvälinen rajakunta - vilkas, eloisa, palveleva - joustava ja uudistuskykyinen - kansainväliset kuntalaiset ja yritykset - useilla rajoilla yhteistyökykyisesti toimiva Kunnan päästrategia Elinkeinojen monipuolistaminen ja kansainvälistäminen toimimme ennakkoluulottomasti ja uusia avauksia tehden panostamme bioenergiaan ja uusiutuviin energioihin sekä hyödynnämme niiden mahdollisuudet laaja-alaisesti kehitämme olemassa olevaa yritystoimintaa (maatalous, jalostus, palvelut, erikoistuminen) Logistisen aseman ja rajanylityspaikan hyödyntäminen panostamme rajanylityspaikan kansainvälistämiseen ja käynnistämme sekä osallistumme sitä edistäviin kehityshankkeisiin, haemme Rikkautta rajasta varaudumme logistisen aseman vaatimiin maanhankintoihin Parikkala on alueensa taloudellis-hallinnollinen keskus huolehdimme tarkoituksenmukaisesta ja yhteistyökykyisestä edunvalvonnasta järjestämme julkiset palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti joko omana toimintana tai palvelusopimuksin edistämme yksityisten palvelujen kehittämistä maankäytön suunnittelulla ja infrastruktuurin kehittämisellä Edistämme kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2011 2015 Virkistys- ja liikuntapaikkojen kehittäminen Pidämme taloutemme tasapainossa kilpailukykyisellä verotuksella Tuloveroprosentti alle maan keskiarvon 3

KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 2014 Vuosi oli Parikkalan kunnan kannalta myönteinen. Kunnan toiminnot ja palvelut aina varhaiskasvatuksesta senioreiden sosiaali- ja terveyspalveluihin pystyttiin toteuttamaan laadukkaasti, taloudellisesti ja talousarvion puitteissa. Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämistä tukevat maakuntien liitot ja Savonlinnan kaupunki sekä seudun elinkeinoelämä. Kunta on varautunut ylityspaikan kansainvälistymiseen kaavoituksen ohella hankkimalla maa-alueita. Edunvalvonnan painopiste on lähiaikoina tulevan hallitusohjelman valmistelussa ja näin valtioneuvoston tasolla. Hankkeen saaminen hallitusohjelman ohella raja-alueohjelmaan kaudelle 2016-2020 on erityisen tärkeää nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, missä mahdollisuus valtion budjettirahoitukseen on rajallinen. Rajaviranomaisten henkilöstöresurssit on saatava joka tapauksessa valtion budjettikirjaan, mikä on valtion velkaantumisen jatkuessa haasteellista. Hankkeen toteuttamista aikataulun osalta varjostaa poliittisesti jännittyneen tilanteen aiheuttama ruplan arvon lasku ja siitä johtuva matkustajamäärien romahtaminen. Rakentaminen ja olemassa olevan kiinteistökannan korjaukset ovat toteutuneet suunnitelmallisesti. Kehitysvammaisten asuntolan harjakaisia pidettiin marraskuussa ja se on otettu käyttöön maaliskuussa. Lämpölaitoksen öljyn sijasta pellettiin perustuva ja siten kunnan ekologista brändia vahvistava varavoimajärjestelmä valmistuu huhtikuussa. Muutoin investointiohjelma sisälsi pääosin peruskorjauksia ja laitosten saneerauksia. Uuteen jätevedenpuhdistamoon liittyvä periaatteellinen ratkaisu tehtiin syksyllä. Hanke on käytettävän MBR-tekniikan osalta merkittävä ja laitos tulee valmistuessaan uudenlaiset standardit päästöille erityisesti fosforijäämien osalta. On ilmeistä, ettei suunniteltua rahoitustukea laitoksen rakentamiselle saada ja hankkeen sitä edeltänyt budjetointi on tuotava uudestaan valtuuston käsiteltäväksi. Rakentaminen alkanee aikataulussa syksyllä 2015. Samanaikaisesti toteutettavat investoinnit ja kiinteistöjen korjausvelan lyhentäminen ovat haaste erityisesti teknisille palveluille. On arvioitava kriittisesti, voidaanko ja onko järkevää ylläpitää nykyistä kiinteistömassaa. Sosiaali- ja terveyshuollon järjestämislaki siirtyi lakiluonnoksen kuntien itsehallintoa koskevien perustuslaillisen ongelmien vuoksi seuraavalle hallitukselle. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri tulee jatkamaan toimintaansa suunnitelmallisesti taaten myös Parikkalan peruspalvelut. Imatran kaupunki on tulossa täysvaltaiseksi jäseneksi kuntayhtymään, minkä perussopimusta on tältä osin tarkennettava, joihin liittyvät neuvottelut ajoittunevat vuoden 2015 syksyyn. Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitys vaati voimavaroja sekä luottamushenkilöltä että kunnan viranhaltijoilta. Selvitys on laaja ja perusteellinen. Poliittiset realiteetit johtivat ratkaisuun, jossa maakunnan kuntarakenteessa ei tapahdu lähivuosina merkittäviä muutoksia. Kuntien rooli ja tehtävät sekä kuntarakenne ovat melkoisella varmuudella osa tulevan hallituksen ohjelmaa, mikä vaikuttanee kuntamme tulevaisuuteen, ja on ehkä keskeisin seikka arvioitaessa kunnan strategian päivitystä valtuustokauden puolessa välissä syksyllä 2015. Kunnanvaltuusto päätti syksyllä 2013 ennakkoluulottomasti kunnan organisaatiosta, joka ei noudattele perinteistä toimialajakoa ja eroaa merkittävästi vastaavista kuntaorganisaatioista. Perusrakenne on osoittautunut kohtuullisen toimivaksi, vaikka erityisesti teknisien palvelujen osalta jouduttaneen henkilöstörakennetta tarkistamaan. Edelleen viimeistään strategian laadinnan ja vuoden 2016 talousarvion käsittelyn yhteydessä on päätettävä, mitä osia teknisistä palveluista pitää tai voidaan ja kannattaa yhtiöittää. 4

Aloitin kunnanjohtajan tehtävässä heinäkuun alussa edeltäjäni Hans Olanderin irtisanouduttua vuoden alusta. Työnjako viranhaltijoiden, kunnan virkamies- ja poliittisen johdon välillä on toimiva. Kunnan keskeisiä viranhaltijoita on jäämässä eläkkeelle vuoden 2016 alusta, mikä edellyttää tehtävien sisällön huolellista arviointia ja suunnitelmallista työnantajan tarpeista lähtevää rekrytointia. Kaiken kaikkiaan kunnassa vallitsee positiivinen yhdessä tekemisen meininki. Vuoden 2014 tilinpäätös on talousarviota parempi ja ylijäämäinen. Valtiovarainministeriön oikaisu vuosien 2012-2014 valtionosuuksista antaa hieman liikkumavaraa ja vähentää velanottoa nähtävissä olevien investointien osalta. Nykyinen veropohja ja sen tuotto on rajallinen ja todennäköisesti laskeva, mikä asettaa paineita veroprosentin tarkistamiselle tai palvelujen keventämiselle. Pitkällä aikajänteellä valtion kunnille asettamat velvoitteet ja huoltosuhteen ennustettu muutos edellyttävät väistämättä veroasteen nostamista, mikä on kuitenkin edelleen jäämässä huomattavasti naapurikuntia alhaisemmalle tasolle. Parikkala seisoo vahvasti, ylpeänä omilla jaloillaan ja katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen. Parikkalassa 31.3.2015 Vesa Huuskonen, kunnanjohtaja 5

1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Valtuusto Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa on valittu vaalikaudeksi 2013-2016 kunnan ylintä päätösvaltaa käyttämään 27 -jäseninen valtuusto, jonka poliittiset voimasuhteet ovat seuraavat: KESK. 13, UP sit 4, KOK 3, SDP 3, KD 2, PS 1 ja VIHR 1. Kunnanvaltuuston kokoonpano ja osallistuminen vuoden 2014 kokouksiin: Nimi Ammatti Läsnä Anttonen Pekka SDP lähihoitaja 5 Berg Ari KESK toiminnanjohtaja, maa- ja metsät. yrittäjä 5 Heltimoinen Jouni KESK toimitusjohtaja 5 Hernesmaa Harri KD ensihoitaja AMK 4 Huotilainen Kari KESK isäntä 3 Hämäläinen Sakari KOK yrittäjä 5 Jantunen Timo PS yrittäjä 5 Kiviaho Jouni UP sit. vanhempi rajavartija 4 Koiso-Kanttila Pekka UP sit. toimittaja 5 Kontiokorpi Anniina VIHR DI, projektipäällikkö 5 Kosonen Leena KOK KM, opettaja 4 Kosunen Alpo KESK kunnallisneuvos 3 Kähkönen Matti KESK maaseutuyrittäjä 5 Niiranen Kari KOK rakennusinsinööri 5 Paajanen Antti KESK maaseutuyrittäjä 5 Paakkinen Sakari KESK maanviljelijä 5 Pekonen Kari KESK maaseutuyrittäjä 5 Poutanen Jussi UP sit rajavartija 4 Rissanen Varpu SDP käytöntarkkailija 5 Saikkonen Matti KESK maanviljelijä 2 Saukkonen Jouko KESK yrittäjä 4 Sinkkonen Sami UP sit YTM, lehtori 5 Tiainen Ilkka KESK opistoupseeri 3 Tiainen Sari KESK maatalousyrittäjä 3 Tynnilä Päivi SDP sosiaaliohjaaja 5 Valkeapää Pirjo KD työterveyslääkäri 5 Vilska Miia KESK metsätalousinsinööri, laadunvalvoja 5 Laukkanen Marjatta, va. kunnanjohtaja, 3-30.6.2014 Huuskonen Vesa, kunnanjohtaja, 2 1.7.2014- Laukkanen Marjatta, hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä 5 Valtuuston kokouksia 5, joissa käsiteltiin 47 asiaa. 6

Luottamushenkilöorganisaatio KUNNANVALTUUSTO 35 27 TILINTARKASTAJA TARKASTUSLTK 5 KUNNANHALLITUS 10 Henkilöstöjaosto 7 5 KESKUSVAALILTK 5 MAASEUTUELINKEINOLTK 7 J TERVEYSLTK - SIVISTYSLTK 97 SIVISTYSLTK TEKNINEN LTK 97 TEKNINEN RAKENNUSLTK 75 Hallinto- ja palvelutuotanto-organisaatio 31.12.2014 7

Kunnan hallintoa ja palvelutuotantoa johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnanjohtaja. Kunnanjohtajan sijaisena toimii hallintojohtaja. Kunnanjohtajan alaisena palveluista vastaavat tulosaluepäälliköt. Kunnassa toimii johtoryhmä, jonka tehtävänä on kehittää ja sovittaa yhteen hallintokuntien toimintaa ja taloutta niin, että kunnan toiminta-ajatuksen mukaiset kokonaistavoitteet ja taloudellisuus toteutuvat. Johtoryhmän muodostavat kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja elinkeinojohtaja sekä laajennetussa muodossa kaikki tulosaluepäälliköt. Kunnanvaltuusto on 25.6.2013 hyväksynyt 1.10.2013 voimaan tulleen organisaatiouudistuksen. Organisaation toimivuutta ja kehittämistarpeita tarkastellaan vuoden 2015 aikana. Tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen ja lautakunnan jäsenet ja esittelijät sekä taloussuunnitelmassa tulosalueiden tilivelvollisiksi nimetyt henkilöt. Kunnan vastuullisena tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö BDO Audiator Oy ja vastuullisena tilintarkastajana JHTT Ulla-Maija Tuomela ja varahenkilönä JHTT Eeva-Liisa Auvinen. 1.2. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 1.2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön joulukuussa 2014 julkaisema ennuste pitää sisällään oletuksen hyvin maltillisesta kasvusta kuluvan vuoden neljännelle neljännekselle ja siten BKT:n vuosikasvuksi vuodelle 2014 ennustetaan 0,1 %. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen ja työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 0,9 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Työttömyyden rakenne on muuttunut aiempaa vaikeammaksi. Vuoteen 2013 verrattuna pitkäaikais- ja rakennetyöttömien lukumäärä on kasvanut voimakkaasti ja kasvu jatkunee edelleen myös ensi vuonna. Lokakuussa 2014 yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleita pitkäaikaistyöttömiä oli kaikkiaan yli 93 000. Julkinen talous on v. 2014 alijäämäinen jo kuudetta vuotta peräkkäin. Alijäämä pienenee v. 2015 sopeutustoimien ja talouden hienoisen elpymisen ansiosta. Alijäämä on kuitenkin edelleen tuntuva ja julkisyhteisöjen velka on ylittämässä 60 prosentin rajan. Kotimaiset riskit liittyvät edelleen reaalitalouden kehitykseen. Julkisen talouden tilanteen paranemisen välttämätön ehto on suotuisa reaalitalouden kehitys. Ennustetulla kasvu-uralla tilanne ei tule itsessään paranemaan. Suomen kohdalla rakenteellisten uudistusten voimaansaattamisella on kiire, jotta talouspoliittinen uskottavuus säilyy ja kasvupotentiaalia saadaan keskipitkällä aikavälillä nostettua. 8

1.2.2 Oman talousalueen kehitys Väestö Parikkalan väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 5371 henkeä. Väki väheni 138 henkilöllä, joka on edellisvuosiin nähden poikkeuksellisen suuri. Luonnollinen poistuma on 67 henkeä, joten muuttotappiota on 71 henkilöä. Eniten Parikkalaan muutettiin Savonlinnasta (27) Joensuusta (11) sekä Lappeenrannasta ja Imatralta (10). Vastaavasti samoihin kuntiin kohdistuu muutot Parikkalasta; Savonlinnaan (42), Lappeenrantaan (33) ja Imatralle (19). Eläkeikäisten muutto kuntaan ja kunnasta pois olivat tasapainossa eli noin 20 henkilön luokkaa, samoin nuorten alle 21 -vuotiaiden osalta, mutta työikäisten osalta n. 40 henkeä negatiivinen. Vuoden 2014 lopussa parikkalalaisten väestörakenne oli seuraava: Ikäluokka Miehiä Naisia Yhteensä lkm % lkm % lkm % 0-6 vuotta 132 2.46 % 115 2.14 % 247 4.60 % 7-15 vuotta 181 3.37 % 154 2.87 % 335 6.24 % 16-64 vuotta 1579 29.40 % 1356 25.25 % 2935 54.65 % 65-105 vuotta 816 15.19 % 1038 19.33 % 1854 34.52 % summa 2708 50.42 % 2663 49.58 % 5371 100.0 % Väestöllinen huoltosuhde, eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden oli vuoden 2014 lopussa 67,1. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2015 väestöllinen huoltosuhde Parikkalassa on 80,6 ja 95,8 vuonna 2020. Luvut ovat yhteneväiset Etelä-Karjalan muiden maalaiskuntien kanssa. Työllisyys Työssäkäynti, pääasiallinen toiminta, Parikkala 2013 Ikäluokat yhteensä 0-17 18-64 65+ Koko väestö 5 509 741 2 969 1 799 Työvoima 2 219 1 2 188 30 Työlliset 1 858 0 1 828 30 Työttömät 361 1 360 0 Työvoiman ulkopuolella olevat 3 290 740 781 1 769 0-14 -vuotiaat 569 569 0 0 Opiskelijat, koululaiset 288 164 123 1 Varusmiehet, siviilipalvelusmiehet 2 0 2 0 Eläkeläiset 2 285 1 519 1 765 Muut työvoiman ulkopuolella olevat 146 6 137 3 Vuonna 2012 Parikkalassa oli työpaikkoja noin 1 600 kappaletta, jotka jakautuivat seuraavasti: valtio 4 %, kunta 28 %, yksityinen sektori 38 % ja yrittäjät 29 %. Parikkalan työpaikkaomavaraisuus on n. 85 %:n luokkaa. 9

Työllisten suhdetta työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohden mittaava taloudellinen huoltosuhde oli vuoden 2012 lopussa 1,89, joka on suunnilleen samaa luokkaa kuin naapurikunnissa. Työllisyystilanne parani kuukausittain vuoden alusta aina elokuulle saakka, mutta lähti syksyllä taas huononemaan. Työttömänä oli eniten tammikuussa 15,5 % ja vähiten toukokuussa 11,5 % työvoimasta. Vuoden 2014 keskiarvo oli 13,2 %, joka on lähes sama kuin vuonna 2013. Luvut ovat suunnilleen samansuuruiset kuin koko Etelä-Karjalassa. Parikkalassa oli yli vuoden työttömänä keskimäärin 80,7 henkilöä ja alle 25 -vuotiaita 26,8 henkilöä kuukaudessa. Kuukausittain avoimia työpaikkoja on ollut keskimäärin 10 15 kappaletta. Parikkalassa kuten koko valtakunnassa työikäisen väestön supistuminen vaikuttaa merkittävästi työllisyystilanteeseen lähivuosina, työllisten määrän laskulla ei ole suoranaista vaikutusta työllisyysasteeseen. Parikkalassa työvoima vähenee vuosittain noin 50 henkilöllä. Ennusteiden mukaan vuonna 2030 Parikkalassa on yli 65-vuotiaita lähes yhtä paljoin kuin työikäistä väestöä. Toteutuakseen tämä aiheuttaa valtavat haasteet kunnan palveluiden järjestämiseen ja ennen kaikkea painopisteen siirtämistä edelleen päivähoidosta ja opetuksesta vanhusten hoitoon. Parikkalan työpaikkarakenne vuonna 2013: Maa- ja metsätalous 21 % Jalostus 17 % Palvelut 60 % Tuntematon 2 % Maa- ja metsätalouden työpaikkojen osuus Parikkalassa on suurempi ja teollisten työpaikkojen määrä pienempi kuin seudun muissa kunnissa. Rakentamisen ja palveluiden osuus on samaa tasoa kuin seutukunnan muissa kunnissa. Parikkalan palvelualojen työpaikkakatoa selittää useiden valtion palvelujen supistaminen viime vuosina, kuten poliisi, verotoimisto ja posti. Vuoden lopulla vuonna 2010 perustettu yhteispalvelutoimisto, josta sai myös verottajan ja maistraatin joitakin palveluja on TE-toimiston toimesta lakkautettu. Asuminen ja rakentaminen Parikkalassa oli vuoden 2013 lopussa 2 792 asuntokuntaa, joista 2 138 omistusasuntoa. Asuntokunnat ja väestö, Parikkala 2013 Asuntokuntien lukumäärä Asuntoväestön lukumäärä 2013 2013 Kaikki talotyypit 2 792 5 400 Erillinen pientalo 1 924 4 178 Rivi- tai ketjutalo 449 598 Asuinkerrostalo 329 462 Muu rakennus 90 162 Ahtaasti asuvia asunto- asuvia hen- Ahtaasti kuntia, lkm kilöitä, lkm Asunnon pinta-ala/asuntokunta, m2 211 808 88,6 45,7 10 Asunnon pinta-ala/henkilö, m2

Vuoden 2013 lopussa tilastojen mukaan Parikkalassa oli 1 817 vapaa-ajan asuntoa. Asuntotuotanto oli kertomusvuonna hieman edellistä vilkkaampaa; uusia omakotitaloja valmistui 9 kpl (ed. vuonna 6 kpl) ja asuinrakennusten peruskorjauksia ja / tai laajennuksia 19 kpl (17 kpl). Uusia vapaa-ajan rakennuksia valmistui 16 kpl (11 kpl). Koko kunnan alueella valmistui 68 rakennusta (82). Rakennuslupia myönnettiin 99 kpl ja toimenpideilmoituksia hyväksyttiin 77 kpl. Vuonna 2014 kunnan keskustassa oli rakenteilla kaksi merkittävää rakennusta; kehitysvammaisten asuntola Petäjikköön ja pienkerrostalo alakylän alueelle. Talous Parikkalan kunnan tuloveroprosentti on vuodesta 2013 ollut 19,50, joka on vahvistettu myös vuodelle 2015. Koko maan vuoden 2015 keskiarvo on 19,84, Etelä-Karjalan 20,06 ja 2 000-6 000 asukkaan kuntien 20,69. Naapurikuntien vahvistetut tuloveroprosentit vuodelle 2015 ovat meitä korkeammat Rautjärvellä ja Ruokolahdella 20,50, Savonlinnassa 22,00 ja Kiteellä 22,50. Kiinteistöveroprosentit ovat vuodesta 2010 lähtien olleet seuraavat; yleinen 1,00, vakituisesta asunnosta 0,50 ja muusta kuin vakituisesta asuinrakennuksesta 1,10. Vuodelle 2015 ei kiinteistöveroprosentteja korotettu. Etelä-Karjalan kuntien keskimääräiset prosentit vuonna 2015 ovat 1,28, 0,50 ja 1,08. Parikkalan rajanylityspaikka Parikkala Syväoron rajanylityspaikan kehittäminen ja avaaminen kansainväliselle liikenteelle on ollut vuosikymmeniä Parikkalan kunnan tärkein elinkeinojen kehittämistavoite ja keskeinen osa kunnan strategiaa. Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon maakuntaliitot sekä Parikkalan kunta ja Savonlinnan kaupunki ovat esittäneet, että maan hallitus tekee keväällä 2015 periaatepäätöksen ja käynnistää Parikkalan tilapäisen rajanylityspaikan kansainvälistämiseen tähtäävän valmistelun. Parikkalan kunnanhallitus on15.10.2013 asettanut Parikkalan rajanylityspaikan kehittämisen seurantaryhmän rajanylityspaikkaan liittyvän kehittämis- ja edunvalvontatyön koordinointia varten. Seurantaryhmä kokoontui vuonna 2014 yhteensä kuusi kertaa. Seurantaryhmään kuuluvat organisaatiot ja henkilöt ovat tehneet merkittävää edunvalvontatyötä Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämiseksi. Seurantaryhmän jäsenet ovat Etelä-Karjalan liiton, Etelä- Savon maakuntaliiton, Savonlinnan kaupungin, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon kauppakamarien edustajia. Parikkalan kuntaa edustavat kunnanhallituksen puheenjohtaja, joka on seurantaryhmän puheenjohtaja ja kunnanjohtaja. EU:n nykyisellä ohjelmakaudella ovat maakunnat omalta osaltaan valmiita suuntaamaan Kaakkois-Suomi - Venäjä rajayhteistyöohjelman (CBC 2014-2020) varoja ylityspaikan kehittämiseen ja Kolmikannan sekä vt6 välisen liittymän ja Karjalanradan ylittävän rautatiesillan parantamiseen. Rajanylityspaikan kansainvälistämisen aluepoliittinen merkitys sekä Suomen että Venäjän puolella on kiistaton myös nyt valmistuneen TAKin selvityksen mukaan: pelkästään matkailutulo Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa kasvaisi yli 50 miljoonaa euroa. Matkailullisesti vetovoimaisimmat mutta luonnoltaan erityyppiset Saimaa ja Laatokka yhdistyvät Parikkalan kautta. Parikkala Syväoro rajanylityspaikka mahdollistaa kestävän luonto- ja kiertomatkailun Euroopan suurimmalla järvellä, Laatokalla ja Saimaan vesistön järvillä. Järviä erottaa Parikkalan rajanylityspaikan kautta 52 km leveä kannas. Myös aikaisemmat Parikkalaa ja Lahdenpoh- 11

jaa koskevat toteutettavuusselvitykset vuosilta 2004 ja 2007 ovat osoittaneet rajanylityspaikan kansainvälistämisen olevan erittäin kannattavaa. Venäjän puolen tieyhteyksien valmistuminen välillä Syväoro Raivio Ihala ja tieyhteyden nopeutuminen Pietariin ja Petroskoihin federaatiotien A121 kautta luovat realistiset edellytykset rajanylityspaikan statuksen muuttamiseksi kansainväliseksi. Toimenpiteet Venäjän puolella kuvastavat myönteistä suhtautumista rajanylityspaikan kehittämiseen myös Venäjän puolella. Valtatie Sortavalaan saakka valmistuu 2016. Venäjän puolella välttämättömät teiden peruskorjaukset ja uudet linjaukset Syväoro Raivio Ihala ovat pääosin valmiit. Hankkeita osarahoitetaan Karjala ENPI- ja Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI-ohjelmista. Parikkalan kunta on partneri hankkeessa, jonka kohdistuu tieosuuteen Raivio Syväoro 14 28 km ja jota rahoitetaan Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI-ohjelmasta. Kunnan rahoitusosuus hankkeeseen on yhteensä 7 500 euroa. Todelliset kustannukset ovat olleet yhteensä 5 636 euroa ja ne kohdistuivat kunnan henkilöstön palkkamenoihin, matkakustannuksiin ja 21.3.2014 toteutetun Lahdenpohjan ja tiehankkeiden tutustumismatkan kuljetusja tulkkauskustannuksiin. Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen on hyväksytty Etelä-Karjalan maakuntakaavassa. Lisäksi Etelä-Karjalan vahvistettavassa vaihemaakuntakaavassa on otettu erityisesti huomioon rajanylityspaikan, liikenteen ja elinkeinojen kehittämistarpeet pitkällä aikavälillä. Parikkalan rajanylityspaikan kehittäminen on huomioitu Etelä-Karjalan toteuttamissuunnitelmassa 2014 2015 ja Etelä-Karjalan maakuntasuunnitelmassa 2030. Parikkalan kunta on käynnistänyt syksyllä 2012 Kolmikanta Koirniemi alueen osayleiskaavan laadinnan. Osayleiskaavassa on otettu tarkemmin huomioon rajanylityspaikan, liikenteen ja elinkeinojen kehittämistarpeet. Koirniemen valmistuvassa asemakaavassa on varauduttu yritystoiminnan kehittämistarpeisiin. Lisäksi Parikkalan kunta on ajantasaistanut keskustaajaman pohjoisen osan asemakaavan. Kansainvälinen Parikkala Syväoron rajanylityspaikka on Savonlinnan ja ympäröivien maaseutualueiden ainoa näköpiirissä oleva konkreettinen elinkeinojen kehittymiseen merkittävästi vaikuttava tekijä. Jo kansainvälistämispäätös yksistään tulee vaikuttamaan elinkeinoja monipuolisesti aktivoivasti ilman yhteiskunnan muuta tukea. Aluekehitysnäkökulma hyödyttäisi myös Lahdenpohjan piiriä. Päivämatkailu käynnistyy ja tuo välittömästi tuloja eikä alkuvaiheessa vaadi suuria matkailuinvestointeja. Parikkalan kunta ja Lahdenpohjan piiri ovat olleet ystävyyskuntia vuodesta 1990 alkaen. Liikenneverkko Helsinki Kajaani valtatie 6:n vuorokautinen keskimääräinen liikennemäärä Parikkalan kohdalla on 5 000 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen osuus on 600. Särkisalmelta erkanevan valtatie 14:n liikenne Parikkalan kunnan alueella on 1 800 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on 200. Läpikulkuliikennettä hyödynnetään kunnan matkailussa ja palveluissa. Raideliikenteen osalta Parikkalalla on hyvä tilanne; risteysasema on aivan kunnan keskustaajamassa, jossa matkustajajunat yhtä lukuun ottamatta kaikki pysähtyvät. 12

1.3. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Talous Kertaluonteisena, budjetoimattomana tuloeränä oli valtiovarainministeriön oikaisu vuonna 2014 Parikkalan valtionosuuksia vuosilta 2012-2014 yhteensä 5,5 milj. eurolla, mikä muutti huomattavasti käyttötalouden osalta talousarvion toteutumista. Talousarviossa tarkistamisen jälkeen tilikauden alijäämäksi oli vahvistettu 1,2 milj. euroa ja toteutuminen oli 3,5 milj. euroa ylijäämäinen. Käyttötalouden osalta toimintakatteen toteutuma oli 102,8 %, toimintatuottojen 90,8 %, ja menojen 99,4 %. Tuottojen alhainen toteutuma johtuu Eksotelta perittävien eläke- yms. vakuutusmaksujen kirjausmuutoksesta. Käyttötalousmenot sisältää budjetoimattoman 1,2 milj. euron suuruisen vuodelta 2010 kirjatun saatavan Eksotelta, koska perussopimusta oli tulkittu niin, että kunkin vuoden maksuosuus määräytyy käytön ja / tai kunnan osuuden mukaan. Asiasta oli tehty valitus, jonka hallintooikeus oli vuonna 2014 hylännyt. Valittaja on edelleen tehnyt jatkovalituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, josta ei päätöstä ole vielä saatu. Kuitenkin on katsottu tarkoituksenmukaiseksi tässä vaiheessa kirjata se taseesta vuoden 2014 menoksi. Verotulot toteutuvat 250 000 euroa budjetoitua paremmin. Valtionosuudet toteutuivat ilman em. oikaisua 105 000 euroa arvioitua enemmän. Verotulot kasvoivat 1,73 % edellisestä vuodesta eli reilut 275 000 euroa, mikä on inflaatiota enemmän. Verotulot olivat yhteensä 15,99 milj. euroa. Valtionosuudet pysyivät lähes edellisvuoden tasolla ollen 16,3 milj. euroa ilman vuosien 2012-2014 oikaisua, jonka jälkeen valtionosuudet olivat 21,8 milj. euroa. Verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet, 32,4 milj. euroa kattaa kunnan kaikista menoista 75 % ja on 6 026 euroa /asukas ilman kertaluonteisia tuloja. Käyttötalouden toimintatuotot olivat 11,5 milj. euroa, joka on noin miljoona euroa pienempi kuin edellisvuonna johtuen Eksoten eläkevakuutusmaksun kirjauksen muutoksesta, jolla ei ole merkitystä tulokseen, toimintakulut olivat edellisvuoden tasolla ilman kertaluonteisia menoja eli 43,3 milj. euroa. Vuosikate oli ilman kertaluonteisia tuloja ja menoja oli 0,9 milj. euroa ja reilut 600 000 euroa budjetoitua enemmän. Tilikauden tulos kertaluonteiset erät mukaan lukien oli 3,5 milj. euroa ylijäämäinen. Investointien menot olivat 2,5 milj. euroa, johon ulkopuolisia rahoitusosuuksia, tukia ja avustuksia on saatu 205 000 euroa ja omaisuuden myyntituloja lähes 192 000 eroa. Nettoinvestoinnit olivat 2,1 milj. euroa. Vuoden 2014 investoinnit painottuivat pääosin kiinteistöjen ja laitosten peruskorjauksiin, talonrakennukseen käytettiin 1,1 milj. euroa. Kertomusvuonna on pitkäaikaisia lainoja lyhennetty 350 000 eurolla ja uutta lainaa ei ole nostettu. Vuoden lopussa lainakanta oli 3,1 milj. euroa eli 580 euroa /asukas. 13

Toiminta Hallinto Kuntarakennelain mukainen kuntarakenneuudistukseen liittyvä koko maakunnan kattava selvitystyö sekä sote- ja valtionosuusuudistukseen liittyvät kannanotot. Kunnanjohtajan viran täyttämisprosessi. Parikkalan yhteispalvelutoimiston lakkaaminen 31.12.2014. Saaren aluekeittiön muuttuminen palvelukeittiöksi kesällä 2014. Parikkalan messut. EU:n uusi ohjelmakausi. Sivistyspalvelut Liikkuva koulu -ohjelma sekä ala- että yläkoulussa. Oppilaskunta myös alakoulun puolelle. Maakunnallinen Heili-kimppa kuljetukset, kirjastojen tietokannat ja aineistot ovat kaikkien asiakkaiden käytettävissä. Nuorisotyöntekijän toimi täytetty 1.6.2014 alkaen. Kummun ryhmäperhepäivähoitokodin toiminta loppui 31.5.2014 tarpeettomana. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävien uudelleenjärjestäminen Ruokolahden kunnan kanssa 1.8.2014 alkaen. Tekniset palvelut Rakentamispäällikkö aloitti virassaan 1.4.2014 ja rakennustarkastaja jäi eläkkeelle 1.9.2014 lukien. Useita merkittäviä kaavoitushankkeita samanaikaisesti vireillä. Uusi sammutusauto Parikkalaan. Uuden Särkisalmen paloaseman suunnittelu. Ympäristötoimelle uudet tilat Kannaksentie 4:stä. Vesi- ja viemäriverkostoon korjauksia. Uuden jätevedenpuhdistamon esisuunnittelu. Lämpölaitokselle uusi ohjauslogiikka ja varateholaitoksen hankinnan käynnistäminen. 1.3.1 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Yleistä Vuoden 2014 tilinpäätös muodostui merkittävästi ennakoitua paremmaksi johtuen valtionosuuksien oikaisusta vuosilta 2012-2014. Tuloveroprosenttia ei vuodelle 2015 nostettu, talousarvio on 0,5 milj. euroa alijäämäinen. Tavoitteena on kuitenkin, että tilikauden tulos muodostuisi budjetoitua paremmaksi, mikä edellyttää erittäin tiukkaa budjettikuria ja toiminnan tehostamista. Helmikuussa 2015 julkaistun verokehysennusteen mukaan verotulot näyttäisivät jäävän jonkin verran budjetoitua pienemmiksi. Toisaalta valtionosuusuudistuksesta johtuen ei talousarviota tehtäessä ollut käytettävissä kaikkia tietoja ja lopulliset päätökset ovat arvioitua suuremmat. Talletusten korkotuotoilla ei ole nykyisin merkitystä toisaalta vähäisten talletusten määrän takia, koska aiemmat suuret investoinnit on rahoitettu kassavaroista ja toisaalta alhaisen korkotason vuoksi. Uusiin investointeihin ei ihan heti jouduta käyttämään ulkopuolista rahoitusta, mutta suunnitelmakauden aikana kuitenkin, koska kolmen vuoden investoinnit ovat yli 13 milj. euroa. Mikäli korkotaso pysyy nykyisellään, ei lainojen hoitokulut tuota suurta ongelmaa. 14

Toimialat Tilikauden tulos 3,5 milj. euroa lisää edellisten kausien ylijäämää, joka on vuoden 2014 lopussa reilut 14 milj. euroa ja 2 600 euroa / asukas. Uudet investoinnit tulevat lisäämään käyttökustannuksia ja nostamaan poistojen määrää. Kun terveen talouden tunnusmerkki on, että vuosikate pysyy positiivisena niin tämä edellyttää tulorahoituksen kasvua vähintäänkin menojen suhteessa. Paljolti riippuu tulevan hallituksen hallitusohjelmasta, kuinka kuntalain kokonaisuudistus sekä kuntien tehtävien karsinta etenee. Vaarana on, että toimintamenojen kasvu ylittää verorahoituksen kasvun, jolloin vaihtoehdoiksi jää lainoituksen lisääminen tai tuloveroprosentin nosto. Parikkalan osalta nämä molemmat tunnusluvut, lainamäärä asukasta kohden ja veroprosentti ovat vielä varsin kohtuulliset. Tuleville vuosille haasteita tuo rahoitukseen kiinteistöjen peruskorjaukset ja jätevedenpuhdistamon rakentaminen. Lämpölaitoksen varavoimalan ja Särkisalmen paloaseman rahoitukset painottuvat kuluvalle vuodelle. Vuoden 2015 talousarvio on entistäkin tiukempi, käyttötalouspuolen tulot ja menot tulee saada tasapainoon. Hallinto Uusi kuntalaki voimaan 1.5.2015, ei kunnallisvaaleja 2016, valtuustokausi jatkuu 31.5.2017 saakka. Ns. sote-laki ja toisen asteen koulutusuudistus. Kuntastrategian päivitys 2015. Seudullisen ja maakunnallisen yhteistyön jatkuminen. Peruspalvelujen säilyttäminen, edunvalvonta. Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikka hankkeen eteenpäin vieminen. Maatalouslomituksen osalta valtakunnallisen selvityksen mahdollisesti aiheuttamat muutokset. Sivistyspalvelut Pienenevät opiskelijamäärät sekä lukiossa että perusopetuksessa ja kansalaisopistossa. Uudet esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat käyttöön 1.8.2016. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset 2016. Kirjastopalvelut edelleen lähipalveluna, alueellinen yhteistyö. Lasten kotihoidontuen kuntalisästä päätös voimassa tälle valtuustokaudelle, lasten läsnäolopäivät vähenemään päin. Esiopetus muuttuu velvoittavaksi 1.8.2015. Tekniset palvelut Useita kaavoitushankkeita vireillä. Uudisrakennukset Särkisalmen paloasema ja jätevedenpuhdistamo 2015. Vesitornin ja asuinrakennusten peruskorjaukset, merkittävän suuri korjausvelka. Rakennusvalvonnan järjestäminen ylikunnallisena, valtakunnallinen selvitystyö käynnissä. 15

1.4. Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstömäärä 31.12.2014 2014 2013 Tilapäiset/ Kaikki Tilapäiset/ Kaikki Vakituiset työllistetyt yhteensä Vakituiset työllistetyt yhteensä Hallinto*) 99 29 128 100 31 131 Sivistys 90 32 122 88 42 130 Tekninen 13 3 16 14 5 19 Yhteensä 202 64 266 202 78 280 Maksetut palkat ja palkkiot 2014 2013 Maksetut palkat ja palkkiot 7 738 665 8 063 874 (palkkalaskennan tiedot) Sosiaaliturvan kustannukset - eläkevakuutusmaksut 2 217 723 3 086 054 - muut sosiaaliturvan kustannukset 501 899 482 092 Kustannukset yhteensä 10 458 287 11 632 020 1.5. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan kannalta on tärkeää onnistua toiminnan suunnittelussa ja strategisissa valinnoissa. Erityisesti strategisissa hankkeissa ja investoinneissa tai palvelujen kohdistamisessa ja tuotantotapojen toteuttamisessa epäonnistuminen, vaikuttaisivat negatiivisesti Parikkalan kehitykseen ja sen toimintaympäristöön, mutta myös kuntalaisiin. Erilaisista varautumisista huolimatta aina voi esiin tulla niitä, joihin ei osattu varautua. Kuntien riskit jaetaan yleensä vahinkoriskeihin ja toiminnallisiin riskeihin, joissa kummassakin painopisteen tulee olla erityisesti riskien tunnistamisessa ja sitä kautta ennaltaehkäisyssä. Kuntien riskienhallinnan pääpaino on vahinkoriskeissä, jotka jaetaan henkilö- ja omaisuusriskeihin. Riskien hallittavuus riippuu siitä, miten niihin voidaan varautua. Vahinkoriskejä hallitaan omaisuutta vakuuttamalla. Vahinkojen ja toiminnan keskeytymisen varalta olevat vakuutukset on kilpailutettu 2010, jolloin on samalla määritelty käytettävät vakuutusmuodot ja omavastuut. Uudet sopimukset ovat tulleet voimaan 1.1.2011. Vakuutusten kilpailutus tulee ajankohtaiseksi 2015-2016, mikä tapahtunee yhteishankintana maakunnallisen hankintatoimen toimesta, kuten edelliselläkin kerralla. Vakuutusturva käydään läpi vuosittain pidettävässä vakuutuspalaverissa, jossa arvioidaan myös mahdolliset ajankohtaiset riskit ja päivitetään vakuutusturvat. Kertomusvuonna kunnan kiinteistöissä on ollut useita vesivahinkoja ja / tai sisäilmaongelmia, joihin osaan on saatu myös vakuutuskorvauksia. Vuonna 2011 esiin tullut koulukiinteistön myynnin purkamisvaatimus on edelleen kesken, ostajan kanssa ei ole päästy sopimukseen. Kirjanpitolain mukainen pakollinen varaus on tehty vuoden 2011 tilinpäätökseen ja on edelleen. 16

Omaisuuden hankintaan ja hallintaan sekä sen myymiseen tulee jatkuvasti kiinnittää huomiota. Erityisesti kiinteistöjen merkitystä ja kuntoa sekä korjaustarvetta tulee seurata, jotta varmistetaan arvon säilyminen. Kiinteistömassan asianmukaisella hoidolla sekä tarkoituksenmukaisella hankinnalla ja käytöllä voidaan vähentää taloudellisten riskien uhkaa. Kunnan käyttämättömät tai vajaakäyttöiset kiinteistöt on inventoitu ja laitettu myyntiin taikka päätetty purkaa, toiminta on jatkuvaa. Henkilöstöriskejä hallitaan ensisijaisesti rekrytoinnilla, vaarallisten työyhdistelmien estämisellä, perehdyttämisellä, koulutuksella sekä kehityskeskusteluissa esiin tulleiden ongelmien ratkaisuilla. Henkilöstöriskejä ovat myös työturvallisuuteen, työssäviihtymiseen yms. liittyvät vaaratekijät, joiden osalta lakisääteiset työsuojelu ja työterveyshuolto ovat kunnossa. Lisäksi työhyvinvointikyselyjä tehdään parin vuoden välein ja ongelmatilanteisiin puututaan. Parikkalassa avoimeksi tulleet virat ja toimet on pääsääntöisesti saatu täytetyiksi kelpoisuusehdot täyttävillä henkilöillä. Henkilöstön keski-ikä on kuitenkin korkea, mikä asettaa haasteita jaksamisen tukemiselle ja ammattitaidon ylläpitämiselle. Lähivuosina eläkkeelle siirtyminen kiihtyy, mihin jokaisen hallintokunnan tulee varautua hyvissä ajoin. Rahoitusriskejä ovat mm. tulojen ja menojen kertymiseen liittyvät ongelmat sekä sijoitustoimintaan ja lainoihin liittyvät vaaratekijät. Rahoitusriskejä hallitaan maksuvalmiussuunnittelulla ja maltillisella sijoitus- ja lainapolitiikalla. Ajankohtainen raportointi on äärimmäisen tärkeää menojen ja tulojen seurannassa. Tällä hetkellä sekä sijoitus- että lainasalkut ovat varsin pienet, joten niihin kohdistuva riski ei ole suuri. Parikkalan kunta on toteuttanut suuret investoinnit ilman lainanottoa, mutta viimeisin, päiväkodin rakentaminen 2012-2013 on tehty pääosin lainarahalla. Huolimatta pienistä määristä niin sijoitukset kuin lainatkin on kilpailutettu. Maksuvalmius on ollut vielä tyydyttävä, mutta mahdolliseen lainanottoon tulee varautua, alhainen korkotaso näkyy ainakin alussa edullisina lainakustannuksina, mutta taloudenpidossa on varauduttava myös mahdollisiin korkojen nousuun. Kunnan osuus Eksoten alijäämästä vuodelta 2014 on lähes miljoona euroa. Kunta on 15.10.2013 vuokrannut Kiinteistö Oy Onnenlähde nimiseltä yhtiöltä 25 vuodeksi kehitysvammaisten asuntolan, vuokrasopimus tulee voimaan 1.3.2015, johon mennessä kiinteistö on valmistunut. Tietoturvariskeihin on varauduttu hyväksymällä tietoturvasuunnitelma, jonka mukaan mm. käyttöoikeuksia rajoittamalla on pyritty minimoimaan riskejä. IT-palveluiden siirryttyä vuonna 2012 Saimaan tieto ja talous Oy:n hoidettavaksi, on läpikäyty ja päivitetty koko henkilöstön osalta tietoverkon käyttöoikeudet. Samalla jokainen on sitoutunut kunnan tietojärjestelmän käyttösääntöihin. Kunnassa ei ole tullut esiin tietoturvaongelmia. 1.6. Ympäristötekijät Parikkalassa ei ole tiedossa olennaisesti kunnan talouteen vaikuttavia ympäristökysymyksiä. Kunnissa kuten myös Parikkalassa on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota vesihuollon moitteettomaan toimivuuteen. Viime vuosien tapaiset luonnonkatastrofit voivat hyvinkin uusiutua, mutta niihin varautuminen muutoin kuin vakuuttamalla ei liene tarpeellista. Parikkalan kunta on yksi viidestä alkuperäisistä HINKU-kunnasta. Kunta on sitoutunut tavoittelemaan koko alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja määrittelemään lähiajan kasvihuonekaasupäästötavoitteeksi vähintään 15 %:a vuoden 2016 loppuun mennessä ja tärkeimmät keinot tavoitteeseen pääsemiseksi kolmen vuoden sisällä hankkeeseen liittymisestä ja sen jälkeen vähintään kerran viidessä vuodessa. 17

2. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kuntalain sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa koskevat säännökset ovat tulleet voimaan 1.1.2014. Kunnanvaltuusto on 10.4.2014 päättänyt perusteista ja hyväksynyt tarvittavat muutokset myös hallintosääntöön. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Lakisääteisten tehtävien toteuttamisessa on noudatettu hyvää hallintotapaa. Lakien ja kunnan toimielinten päätösten noudattamisessa ei ole havaittu puutteita. Tavoitteiden toteuttaminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus. Kunnanhallitus on 11.5.2009 päättänyt, että talousarvion toteutumisesta raportoidaan vuosikolmanneksittain niin, että 1/3- ja 2/3- raportit sisältävät tuloslaskelman ja talousarvion toteutumisvertailun, ml. investoinnit sekä kommentit merkittävimmistä poikkeamista. Raportit saatetaan tiedoksi myös kunnanvaltuustolle. Valtuusto käsitteli 1/3 -raportin 17.6.2014 ja 2/3 raportin 13.10.2014. Varojen käytön valvonta on ollut systemaattista ja säännöllistä kunnan kaikissa toimielimissä eikä valvonnassa ole havaittu olennaisia ongelmia. Tehtävät, vastuut ja velvollisuudet on toimielimittäin määritelty joitakin yksityiskohtia lukuunottamatta varsin selkeästi, tarkoitus on, että tulevana vuonna asia on kaikilta osin kunnossa. Eri toimialojen keskeisiin toimintaprosesseihin sisältyy riittävästi valvontatoimenpiteitä, jotka varmistavat toiminnan tuloksellisuuden. Riskienhallinnan järjestäminen Kuntalain 2012 muutoksen edellyttämällä tavalla kaikki hallintokunnat ovat tehneet osaltaan riskikartoitukset kuluvan vuoden lopulla ja tulevana vuonna aloitetaan niiden pohjalta korjaus ja / tai ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Koko kuntaa koskeva valmiussuunnitelma on hyväksytty vuonna 2010. Toimialakohtaisia valmiussuunnitelmia on päivitetty tarpeen mukaan. Riskienhallinnasta raportoidaan kunnanhallitukselle. Tulosaluepäälliköt raportoivat omille lautakunnille. Toimialakohtaisia sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyviä erillisarviointeja ei ole suoritettu. Informaatio ja tiedonkulku Johtoryhmällä ja henkilöstöllä on ollut käytettävissään riittävän oikeaa tietoa, oikea-aikaisesti ja riittävän oikeassa muodossa johtamisen ja siihen sisältyvän sisäisen valvonnan kannalta. Tiedonkulun varmistamiseksi kunnassa käytetään tarkoituksenmukaisesti nykyaikaisia tiedonkulun kanavia (palaverit, tiedotustilaisuudet, kotisivut ja sähköposti). Kunnanhallituksen päätöksistä tiedotetaan välittömästi koko henkilökunnalle. Johtoryhmän muistiot ovat olleet yleisesti esillä hallinnon verkossa. Ulkoisen tiedotuksen menettelytavat ja vastuuhenkilöt on selkeästi määritelty hallintosäännössä sekä viestintä- ja tiedotussuunnitelmassa. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnassa on riittävä toiminnan ohjeistus, jolla varmistetaan tehokas ja lainmukainen toiminta sopimustoiminnassa, hankintojen kilpailuttamisessa ja omaisuuden myymisessä ja luovutuksessa. Parikkalan kunta on ollut mukana vuoden lopulla päättyneessä Etelä-Karjalan Hankintapalvelut Oy:ssä. Vuoden 2015 alusta yhteishankkinat hoidetaan Lappeenrannan kaupungin hallinnoimana maakunnallisen yhteistoimintasopimuksella. 18

Sopimustoiminta Kunnan eri toimialoja koskevien sopimusten seuranta ja valvonta on kunnossa. Vuonna 2013 sopimushallinta siirtyi osittain sähköisesti hoidettavaksi asianhallintaohjelma Dynastyn kautta, jolloin seuranta ja valvonta tehostuu entisestään. Kunnassa hyödynnetään tarvittaessa ottooikeutta toimivaltuuksien noudattamisessa. Ulkoistettujen palvelujen seuranta ja valvonta on ajan tasalla. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäinen tarkastus on osa kunnan normaalia johtamistoimintaa. Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen 8.3.2011. Konserni Toimivallan ja -vastuunjako konserniohjauksessa 1.1.2011 voimaan tulleissa konserniohjeissa on määritelty täsmällisesti konsernijohto ja sen vastuut. Kuntakonsernissa on noudatettu hyvää hallintotapaa, mitä myös konserniohjeet edellyttävät. Konserniohjeet ovat riittävät varmistamaan konserniyhteisöjen tehokkaan johtamisen, tarkoituksenmukaisen päätöksenteon, riskien ennalta ehkäisemisen ja hallinnan sekä ajantasaisen raportoinnin ja tiedottamisen. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Kunnan edustajille tytäryhteisöissä on annettu riittäviä ja täsmällisiä ohjeita koskien mm. yhtiökokouksessa käsiteltäviä asioita, tavoitteiden asettamista ja seurantaa, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ja raportointia. Tytäryhteisöt ovat Parikkalan Ravi- ja Markkinakettä Oy:tä ja Parirealty Oy:tä lukuun ottamatta asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä. Konsernitavoitteiden asettamista ja toteutumista koskeva arviointi Kunta on asettanut tytäryhteisöille tarkoituksenmukaiset, realistiset ja oikeat tavoitteet, jotka myös antavat oikean kuvan konserniyhteisöjen toiminnan tuloksellisuudesta. Konsernitavoitteiden osalta yleisvastuu konsernitavoitteiden ohjauksesta, valvonnasta ja raportoinnista on kunnanjohtajalla. Asunto-osakeyhtiöiden toiminnan osalta vastuu on rakentamispäälliköllä. Vuodelle 2014 asetetut tavoitteet ovat olennaisilta osin toteutuneet. Kuntastrategian ja taloussuunnitelman mukaan asunto-osakeyhtiöiden tavoitteena oli asuntojen kunnon parantaminen. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta-, analysointi- ja raportointijärjestelmät ovat olleet jokseenkin toimivia Parikkalan konsernin rakenne ja laajuus huomioon ottaen. Parirealty Oy:n hallituksen esityslistat ja pöytäkirjat tulevat kunnanjohtajalle. Konsernijohto on käsitellyt dokumentoidusti konserniyhtiöiden tavoitteiden saavuttamista osavuosikatsauksissa. Taloudellista asemaa ei ole dokumentoidusti tarkasteltu ajantasaisesti tarkasteluvuoden kuluessa, koska siihen ei ole katsottu olevan tarvetta epävirallisen informoinnin lisäksi. Keskitettyjen konsernitoimintojen käyttö Konserniohjeen mukaan tavoitteena on, että konsernissa hyödynnetään erilaisten tukipalvelujen hankinta- ja volyymiedut sekä ammatti- ja erityisosaaminen. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Tytäryhteisöjen riskikartoitukset ja riskien ennakointi ovat konsernin rakenne ja laajuus huomioon ottaen riittäviä ja ajantasaisia. Tätä koskeva konsernijohdon ohjeistus ja valvonta on ollut myös riittävää. 19

3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 3.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 2013 1 000 1 000 Toimintatuotot 9 476 10 817 Toimintakulut -42 157-40 835 Toimintakate -32 681-30 018 Verotulot 15 995 15 719 Valtionosuudet 21 847 16 317 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 11 Muut rahoitustuotot 63 74 Korkokulut -41-35 Muut rahoituskulut -3-4 Vuosikate 5 182 2 064 Poistot ja arvonalentumiset -1 704-1 398 Tilikauden tulos 3 478 666 Tilinpäätössiirrot 25 25 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 3 503 691 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 22,5 26,5 = 100 x Toimintatuotot / Toimintakulut Vuosikate/Poistot % 304 148 = 100 x Vuosikate / poistot ja arvonalentumiset Vuosikate, euroa/asukas 965 375 = 5182137,58/5371 Asukasmäärä 5371 5509 = vuodenvaihteen 2014 / 2015 tilanne 20

3.2. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2014 2013 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 5 182 2 064 Tulorahoituksen korjauserät -127-37 Investointien rahavirta Investointimenot -2 510-4 286 Rahoitusosuudet investointeihin 205 527 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 192 413 Toiminnan ja investointien rahavirta 2 942-1 319 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 7 12 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 700 2 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 059-291 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 1 209-599 Rahoituksen rahavirta 857 1 122 Heleniuksen rahaston muutos -2 Rahavarojen muutos 3 799-199 Rahavarat 31.12. 4 614 815 Rahavarat 1.1. 815 1 014 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1547-3946 Investointien tulorahoitus % 225 55 = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate 4,7 6,5 = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv 37 7 = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudella Asukasmäärä 5371 5509 = Vuodenvaihteen 2014-2015 tilanne 21

4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2014 2013 VASTATTAVAA 2014 2013 1 000 1 000 1 000 1 000 A PYSYVÄT VASTAAVAT 31323 30795 A OMA PÄÄOMA 29708 26205 I Aineettomat hyödykkeet 1270 1363 I Peruspääoma 15558 15558 Aineettomat oikeudet 11 19 Muut pitkävaikutteiset menot 1259 1344 III Arvonkorotusrahasto V Edellisten tilikausien II Aineelliset hyödykkeet 26811 26142 ylijäämä (alijäämä) *) 10647 9956 Maa- ja vesialueet 3650 3504 VI Tilikauden ylijäämä Rakennukset 17490 17441 (alijäämä) 3503 691 Kiinteät rakenteet ja laitteet 4755 4679 Koneet ja kalusto 121 139 B POISTOERO JA VAPAA- Muut aineelliset hyödykkeet 39 39 EHTOISET VARAUKSET 326 351 Ennakkomaksut ja kesken- Poistoero 326 351 eräiset hankinnat 756 340 III Sijoitukset 3242 3290 C PAKOLLISET VARAUKSET 133 133 Osakkeet ja osuudet 3091 3132 Muut pakolliset varaukset 133 133 Muut lainasaamiset 151 158 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 213 215 B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 110 123 Valtion toimeksiannot 5 Valtion toimeksiannot 5 Lahjoitusrahastojen Muut toimeksiantojen varat 110 118 pääomat 213 210 Muut toimeksiantojen pääomat C VAIHTUVAT VASTAAVAT 6108 3834 I Vaihto-omaisuus 0 2 E VIERAS PÄÄOMA 7161 7848 Aineet ja tarvikkeet 2 I Pitkäaikainen 4416 4730 Lainat rahoitus- ja II Saamiset 1494 3017 vakuutuslaitoksilta 2755 3115 Pitkäaikaiset saamiset 71 71 Muut velat/liittymismaksut ja Lainasaamiset 71 71 muut velat 1661 1615 Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset 1423 2946 II Lyhytaikainen 2745 3118 Myyntisaamiset 711 854 Lainat rahoitus- ja Muut saamiset 666 827 vakuutuslaitoksilta 359 359 Siirtosaamiset 46 1265 Ostovelat 899 1044 Muut velat 249 491 III Rahoitusarvopaperit 300 300 Siirtovelat 1238 1224 Sijoitukset rahamarkkina- 37541 34752 instrumentteihin 300 300 VASTATTAVAA YHTEENSÄ IV Rahat ja pankkisaamiset 4314 515 VASTAAVAA YHTEENSÄ 37541 34752 22

Tunnusluvut Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma- Saadut ennakot) Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2014 80,2 78,0 76,4 80,0 Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntien keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Alle 50 % omavaraisuus merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Kuntien keskimääräinen omavaraisuusaste oli vuoden 2013 tilinpäätösten mukaan 60,50 %. Valtioneuvoston asetus kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista (172/2007) asettaa kunnan omavaraisuusasteen raja-arvoksi 50 %. Suhteellinen velkaantuneisuus, % (=100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot) Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2014 15,1 17,0 18,3 15,1 Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kuntien keskimääräinen suhteellinen velkaantuneisuus oli vuoden 2013 tilinpäätösten mukaan 50,7 %. Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2014 11 156 185,87 9 956 253,18 10 647 333,51 14 150 535,33 Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosin. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2014 1 968,97 1 781,40 1 932,72 2 634,62 Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Lainakanta 31.12 = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2014 1 436 000 1 764 500 3 474 034 3 114 603 Lainat /asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Lainat, /asukas Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2014 253 316 630 580 Vuoden 2013 tilinpäätösten mukaan kuntien lainamäärä on 2 542 euroa /asukasta ja tilinpäätösennusteiden 2014 mukaan 2 733 euroa / asukas. Lainasaamiset 31.12. (= sijoituksiin merkityt jkv -lainasaamiset ja muut lainasaamiset) Lainasaamiset 31.12. Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2014 181 583 169 978 158 373 151 208 23

5. KOKONAISTULOT JA MENOT TULOT M % MENOT M % Toiminta Toiminta Toimintatuotot 9,5 19,6 Toimintakulut 42,2 92,1 Verotulot 16,0 33,1 Korkokulut 0 0,0 Valtionosuudet 21,8 45,0 Muut rahoituskulut 0 0,0 Korkotuotot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Muut rahoitustuotot 0,1 0,2 Pakollisten varausten muutos Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten lis (+), väh (-) 0 0,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden Pysyvien vastaavien luovutusvoitot -0,1-0,2 hyödykkeiden luovutustappiot 0,0 Investoinnit 0 0,0 Rahoitusosuudet investointi- Investoinnit menoihin 0,2 0,4 Investointimenot 2,5 5,5 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,2 0,4 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1,1 2,4 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,7 1,4 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0,0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Kokonaismenot yhteensä 45,8 100,0 Kokonaistulot yhteensä 48,4 100,0 Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot = 48,4-45,8 = 2,6 Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutos = [1,2]- [3,8] =[2,6] 24

6. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä KONSERNIRAKENNE 31.12.2014 Tytär Kuntayhtymä Asunto Oy Kaivoniemi 100 % 4,53 % Etelä-Karjalan liitto huoneistoja 12 Tytär Kuntayhtymä Asunto Oy Kaivotienvatro 100 % 2,46 % Etelä-Karjalan koulutusky huoneistoja 7 Tytär Kuntayhtymä Asunto Oy Tarnalan Kylätalo 100 % PARIKKALAN KUNTA 4,05 % Etelä-Karjalan sosiaali- ja huoneistoja 4 terveydenhuollon ky Tytär Kuntayhtymä Asunto Oy Vatrinne 92,90 % 1,41 % Itä-Savon koulutusky huoneistoja 10 kunnan huoneistoja yhteensä 33 Osakkuusyhteisöt / pääomaosuus Kuntayhtymä Kiinteistö Oy Pohjanlämpö 46,60 % 0,62 % Itä-Suomen Päihdehuolto ky Asunto Oy Purokujansato 36,00 % 5 Asunto Oy Tulppaanipelto 29,55 % 2 Tytär Asunto Oy Maironiemen Kaivorinne 39,08 % 2 Parirealty Oy 60 % Asunto Oy Parikkalan Rinnetalo 44,83 % 2 Asunto Oy Saaren keskus 20,51 % 2 Asunto Oy Hoviselkä 40,54 % 4 Asunto Oy Niukkalanhovi 24,19 % 2 Tytär kunnan huoneistoja yhteensä 19 Parikkalan Ravi- ja Markkina- 55,48 % kenttä Oy tytäryhteisöt ja kuntayhtymät Tytäryhteisöt yhdistelty pariarvomenetelmällä Kuntayhtymä yhdistelty suhteellisen omistusosuuden mukaisesti osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt yhdistelty pääomaosuusmenetelman mukaisesti asuinhuoneistojen erittely: tytäryhteisö: huoneistoja 33 osakkuusyhteisöt: huoneistoja 19 25

6.2. Konsernin toiminnan ohjaus Parikkalan kunnan konserniin kuuluvat tytäryhtiöinä Parirealty Oy ja Parikkalan Ravi- ja Markkinakenttä Oy sekä asunto-osakeyhtiöt Asunto Oy Kaivoniemi, Asunto Oy Kaivotienvatro, Asunto Oy Tarnalan Kylätalo ja Asunto Oy Vatrinne. Edellisten lisäksi konsernitilinpäätökseen on yhdistetty seuraavat kuntayhtymät, joissa kunta on osakkaana: Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä ja Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä. Kunnanvaltuusto on 17.12.2009 hyväksynyt kunnalle konserniohjeet. Tunnistetiedot konsernitilinpäätökseen kuuluvista yhteisöistä ovat liitetietoina. 6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kunnanvaltuusto on jatkanut Kiinteistöyhtiö Parirealty Oy:lle myönnetyn 50 000 euron lainan takaisinmaksun eräpäivää 31.12.2018 saakka, johon mennessä Tehomet Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen mukaan yhtiö lunastaa kunnan osuuden kiinteistöyhtiöstä. 6.4. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konserniohjeen mukaan kunnanvaltuusto mm. määrittelee omistajapolitiikan ja hyväksyy talousarviossa vuotuiset tavoitteet kuntakonsernille. Tavoitteet on asetettu ja toteutumisen seuranta tapahtuu tilinpäätöksessä. Kunnanhallitus valitsee toimikaudekseen edustajat konserniin kuuluvien yhtiöiden hallintoon ja antaa heille tarvittaessa ohjeita sekä seuraa konserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa. Kunnanjohtaja vastaa kuntakonsernin operatiivisesta johtamisesta ja vaatii tarvittaessa hallinnossa olevalta edustajalta selontekoa yhtiön asioista. Selontekoja ei ole vaadittu. Kunnalla on ollut edustajana kunnanhallituksen jäsen tai keskushallinnon johtava viranhaltija kaikkien tytäryhtiöiden hallituksissa. Kaikkien tytäryhteisöinä olevien asunto-osakeyhtiöiden isännöinti ja tilinpito hoidetaan kunnassa. Näin ollen tiedonkulku yhtiöiden ja konsernivalvonnasta vastaavien toimielinten ja viranhaltijoiden välillä on ollut jatkuvaa ja tilanteen seuraaminen kuntaan toimitetuista asiakirjoista on jatkuvasti mahdollista. Konsernivalvonnassa ei ole havaittu puutteita tai virheitä. 6.5. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Parikkalan Ravi- ja Markkinakenttä Oy: Yhtiö järjestää Parikkalan Markkinat ja toimii kannattavasti. - Parikkalan Markkinat pidettiin syyskuussa 2014. Yhtiön tulos oli 3 410,96 euroa tappiollinen. Parirealty Oy: Yhtiö pystyy vuokratuloillaan vastaamaan sille kuuluvista hallinto-, kiinteistö- ja lainanhoitomenoista sekä veroista. - Yhtiö pystyi vuokratuloillaan vastaamaan em. kustannuksista, poistojen jälkeen tulos oli 72 957,33 euroa. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt: Yhtiöt toimivat kannattavasti ja huolehtivat riittävästä kiinteistöjensä kunnossapidosta. Kunnalla on konserniin kuuluvissa asunto-osakeyhtiöissä 52 huoneistoa. Yhtiöiden yhteenlaskettu vuoden 2014 tulos oli 5 517 euroa. Osakkuusyhteisöt: Kunta myy omistamiaan osakkeita ensisijaisesti huoneistoissa oleville vuokralaisille. Vuonna 2014 on myyty yksi osake Asunto Oy Saaren Tulppaanipellosta. 26

7. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET 7.1. Tilikauden tuloksen käsittely Kunnanhallituksen on KuntaL 69 :n mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tilikauden tulos on 3 477 957,11 euroa ylijäämäinen. Kunnanhallitus ehdottaa, että investointivarauksista muodostettua poistoeroa vähennetään kohteiden suunnitelman mukaisten poistojen määrällä 25 013,95 eurolla. Lisäksi kunnanhallitus ehdottaa, että Artturi ja Aina Heleniuksen lahjoitusrahastoon siirretään säännön mukainen osuus Pylkkälä tilan laskennallisesta metsäntuotosta 12 237,58 euroa, josta vuoden 2014 käyttö 12 006,82 euroa on kirjattu kuluksi, jolloin rahaston muutokseksi tuloslaskelmaan jää 230,76 euroja. Edellä mainittujen erien jälkeen jäävä tilikauden ylijäämä 3 503 201,82 euroa kirjataan taseeseen oman pääoman eränä Tilikauden yli-/ alijäämän tilille. 7.2. Talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnalla ei ole taseessa kattamatonta alijäämää, joten lakisääteistä selontekoa talouden tasapainottamista ei tarvita. 8. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalousosan toimintakulujen ja -tuottojen jakautumien 2014: 27

8.1. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tulosalueittain HALLINTO Hallinnon osuus käyttötalousosan toimintakuluista ja tuotoista Toimintamenot Toimintatuotot 68 % 47 % 210 Keskusvaalilautakunta Lautakunnan kokoonpano Varsinainen jäsen Asema Läsnä Varajäsen Läsnä (ei henkilökohtainen) Laukkanen Olavi puheenjohtaja 2 1. Sokkanen Matti 1 Ainesjärvi Arian varapuheenjohtaja 2 2. Hirvonen Eetu 12.10.2014 Ilkka Pöllänen 13.10.2014 - - Ahoranta vuokko jäsen 2 3. Rönkkönen Johanna Laakkonen Virva jäsen 1 4. Korjus-Kiviaho Sari Rautio Seppo jäsen 2 5. Kokki Reino Laukkanen Marjatta pöytäkirjanpitäjä 2 6. Jukarainen Eini 7. Kujanpää Ulla 8. Joronen Tuula 9. Venjärvi Anne 10. Granlund Allan Keskusvaalilautakunta kokoontui 2 kertaa ja käsitteli 14 asiaa. Toiminta-ajatus ja tehtävät Valtiollisten ja kunnallisten vaalien toteuttaminen kunnassa virheettömästi oikeusministeriön ohjeiden mukaisesti. 2001 Vaalit Tilivelvollinen: Hallintojohtaja Olennaiset tapahtumat tilikaudella Europarlamenttivaalien toimittaminen, vaalipäivä 25.5.2014. 28

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 1.5.2015 voimaan tulevan kuntalain mukaan kuntavaalit siirretään pidettäväksi nykyisin syksyn sijaan keväälle. Näin ollen vuonna 2016 ei vaaleja ole tiedossa. Tavoitteet Eduskuntavaalit 2015, vaalipäivä 19.4.2015. Kuntavaalit 2017, vaalipäivä 9.4.2017. Sitovat tavoitteet 2014 Vaalien suorittaminen tehokkaasti, täsmällisesti ja virheettömästi Talous Mittari/seurantatapa Tavoitetaso Ei valituksia Vaalien tulos valtakunnan tietojärjestelmään kello 21.00 mennessä Toteutuminen Ei toteutunut, saatu valtakunnan tietojärjestelmään 21.09 Edell. TP Sitovuus: TA TA-muutos Muutettu Toteutuminen Poikkeama Tot.-% Tulot/menot TA Toimintatulot 9 500 9 500 9 406 94 99,0 397 Toimintamenot 16 500 16 500 10 186 6 314 61,7-397 Toimintakate -7 000-7 000-780 -6 220 11,1 220 Tarkastuslautakunta Lautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunta 2013 2016 Varsinainen jäsen Asema Läsnä Henkilökohtainen varajäsen Tiainen Ilkka puheenjohtaja 5 Paakkinen Pekka Kiviaho Jouni varapuheenjohtaja 5 Silventoinen Sirkka Aronen Tuija jäsen 5 Laukkanen Olavi Kettunen Minna jäsen 5 Kosunen Alpo Turunen Jukka jäsen 5 Kokkonen Minna Läsnä Tarkastuslautakunta kokoontui v. 2014 aikana viisi kertaa ja käsitteli 25 asiaa. Perehtymis- ja arviointipäiviä työpajoineen käytettiin yhteensä 1. Toiminta-ajatus ja tehtävät Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lisäksi lautakunnan on 1. seurattava tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, 29

2. huolehdittava siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä 3. tehtävä aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. 2002 Tarkastustoimi Tilivelvollinen: Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tavoitteet Sitovat tavoitteet 2014 Mittari/seuranta Tavoitetaso Toteutuminen Arviointikertomuksen laatiminen määräaikaan mennessä Kokoukset, tutustumiset, työpalaverit Toteutunut. Talous Edell. TP Sitovuus: TA TA-muutos Muutettu Toteutuminen Poikkeama Tot.-% Tulot/menot TA Toimintatulot 14 049 Toimintamenot 10 480 10 480 10 322 158 98,5-14 049 Toimintakate -10 480-10 480-10 322-158 98,5 Toiminnan tunnusluvut (perustelutietoja) Edell. TP Hyödyke ja mittayksikkö Talousarvio Toteutuminen Poikkeama Toteutumis-% 5 Kokoukset 6 5 1 83,3 Tilintarkastajan tarkastuspäivät 8-10 10-100 230 Kunnanhallitus 2003 Keskushallinto ja tukipalvelut Tilivelvollinen: hallintojohtaja Kunnanvaltuusto Tilivelvollinen: kunnanjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Valtuuston tehtäväalueet ovat kunnan strategia ja toiminta-ajatus, tavoitteiden asettaminen, asukkaiden tarpeiden ja järjestettävien palveluiden yhteensovittaminen, taloudellisten resurssien jakaminen sekä toiminnan arviointi ja seuranta. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Vuoden 2014 aikana laadittiin Etelä-Karjalan erityinen kuntajakoselvitys. Parikkalan kunta ei hyväksynyt kuntajakoselvittäjän esittämää kahden kaupungin mallia Etelä- Karjalaan, jossa Parikkalan kunta olisi yhdessä Rautjärven ja Ruokolahden kuntien kanssa liittynyt Imatran kaupunkiin. Selvityksen perusteella ei Etelä-Karjalan kuntakartassa tapahdu muitakaan muutoksia. Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen aloitti virassa 1.7.2014. 30

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Uusi kuntalaki tulee voimaan 1.5.2015. Kuntavaalit siirretään pidettäväksi nykyisen lokakuun sijasta huhtikuulle, jolloin nykyisen valtuuston toimintakausi jatkuu 31.5.2017 saakka ja uusi valtuusto aloittaa 1.6.2017. Kuntalain mukaan kunnalla on mahdollisuuden vaikuttaa myös kunnanvaltuuston kokoon, josta kunta voi itse päättää. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskeva laki siirtyi seuraaville valtiopäiville. Koulutuksen järjestämislaki ja koulutukseen liittyvä hallituksen säästöpäätös siirtyy samoin seuraavan hallituksen käsiteltäväksi. Kuntastrategia päivitetään vuoden 2015 syksyllä. Kunnanhallitus Tilivelvollinen: kunnanjohtaja Kunnanhallituksen kokoonpano Kunnanhallitus 2013 2016: Asema Läsnä Henkilökohtainen Läsnä varajäsen Berg Ari puheenjohtaja 17 Saikkonen Matti 1 Anttonen Pekka varapuheenjohtaja 18 Penttinen Raimo Kosonen Leena jäsen 16 Valkeapää Pirjo 2 Eerikäinen Anne jäsen 17 Merja Kosonen Paajanen Antti jäsen 17 Huotilainen Kari 1 Sinkkonen Sami jäsen 12 Jantunen Timo 5 Vilska Miia jäsen 13 Aidanjuuri Lumi 3 Laukkanen Marjatta esittelijä 11-30.6.2014 Huuskonen Vesa esittelijä 7 1.7.2014- Laukkanen Marjatta pöytäkirjanpitäjä 18 Kunnanhallitus kokoontui v. 2014 aikana 18 kertaa ja käsitteli 220 asiaa. Toiminta-ajatus ja tehtävät Keskushallinnon toimintaedellytysten luominen ja hallinnon toteuttaminen sekä sisäisistä palveluista ja tiedottamisesta vastaaminen. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Etelä-Karjalan erityinen kuntarakenneselvitys. Maan hallituksen hallitusohjelman mukaisesti samanaikaisesti valmistelussa valtionosuusuudistus, kuntalain uudistaminen, soteuudistus, rakennepoliittinen ohjelma sekä kuntarakenteen muutos, mihin kaikkiin kunnat joutuivat paneutumaan ja antamaan useita eri lausuntoja. Kunnanjohtajan viran hoitaminen sijaisuutena puoli vuotta ja kunnanjohtajan ja rakentamispäällikön virkojen täyttöprosessit. 31

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Uuden kuntalain edellyttämät luottamushenkilö- viranhaltijaorganisaatioiden tarkistamiset. Seudullisen ja maakunnallisen yhteistyön jatkaminen. Peruspalvelujen säilyttäminen, edunvalvonta. Parikkalan kansainvälisen rajanylityspaikka hankkeen eteenpäin vieminen. Kunnan tehtävien tarvetta vastaava henkilöstömitoitus ml. arviot nykyisen organisaation toimivuudesta. Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto Asema Läsnä Henkilökohtainen Läsnä varajäsen Berg Ari puheenjohtaja 5 Paajanen Antti - Anttonen Pekka varapj. 5 Eerikäinen Anne - Vilska Miia jäsen 4 Kosonen Leena - Marjatta Laukkanen -30.6.2014 Vesa Huuskonen 1.7.2014- Seppänen Seija -31.8.2014 Jänönen Anne 1.9.2014- esittelijä 3 esittelijä 2 pöytäkirjanpitäjä 3 pöytäkirjanpitäjä 2 Kunnanhallituksen henkilöstöjaosto kokoontui v. 2014 aikana 5 kertaa ja käsitteli 35 asiaa. Henkilöstöjaoston tehtäväalueena on henkilöstöhallinto. Henkilöstöjaosto päättää henkilöstöpolitiikasta ja harkinnanvaraisista palvelussuhde-eduista. Sosiaali- ja terveyspalvelut Tilivastaava: kunnanjohtaja Olennaiset tapahtumat tilikaudella Terveysaseman muuttaminen hyvinvointikeskukseksi, päätös syksyllä 2014, toteutus vuonna 2015. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, ns. sote-uudistus. Keskussairaalan investointiohjelman hyväksyminen. Palvelusopimus vuodelle 2015. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Sosiaali- ja terveyshuollon järjestämislain siirryttyä seuraavan hallituksen valmisteltavaksi ja valtiopäivien säädettäväksi ei Etelä-Karjalassa ei tapahtune oleellisia muutoksia. Imatran kaupunki on tulossa Eksoten täysvaltaiseksi jäseneksi joko vuoden 2016 tai 2017 alusta, mikä edellyttää kunnan vahvaa edunvalvontaa tulevissa sopimusneuvotteluissa. Eksoten ja kunnan kesken valmistellaan nykyisen terveysaseman toiminnan kehittämistä hyvinvointikeskukseksi, johon olisi keskitetty muitakin sosiaali- ja terveysalaa tukevia toimintoja. 32

Edunvalvonta niin palvelujen järjestämisessä kuin taloudessakin. Keskushallinto Tilivastaava: hallintojohtaja Olennaiset tapahtumat tilikaudella Asuntopalvelut henkilöstöineen siirtyneet teknisestä hallintoon. Kaikkien saatavien perintä keskitetty kirjanpitoon. Kahden henkilön siirtyminen eläkkeelle ja yhden jääminen opintovapaalle. Puun myynnit suunnitelmien mukaisesti. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Talouden tiukkeneminen. Henkilöstön toimenkuvien uudistaminen ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Ruoka- ja puhtauspalvelut Tilivastaava: ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö Olennaiset tapahtumat tilikaudella Saaren aluekeittiö muuttui palvelukeittiöksi. Suoritteet vähenivät Eksoten suunnitelmien takia. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Eksoten suunnitelmat vähentävät edelleen suoritemääriä, jolloin joudutaan myös menopuolta vastaavasti sopeuttamaan. Henkilöstön osalta ensisijaisesti sijaisten käytön vähentämisellä. Keskushallinto ja tukipalvelut tulosalueen tavoitteet Tilivelvolliset: Kunnanjohtaja, hallintojohtaja ja ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö Sitovat tavoitteet 2014 Mittari/seuranta Tavoitetaso Toteutuminen Päätös kuntaliitoksesta tai itsenäisenä jatkamisesta erityisen kuntajakoselvityksen pohjalta Valtuuston päätös 31.12.2014 mennessä Kansainvälistä rajanylityspaikkaa tukeva kaavoitus ja maanhankinta Tilaa vievän kaupan ja matkailun keskittymä Koirniemen alueelle Keskeisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen säilyminen Parikkalassa Kestävä ja terve kuntatalous Sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö talousraportit 3 x vuodessa Työhyvinvoinnin kartoitus, tulos edellistä parempi Osayleiskaava 2014 Osayleiskaava 2014 asemakaava 31.3.2015 Nykyinen palvelutaso Toteutunut. Tuloveroprosentti enintään 2 000-6 000 asukkaan kunnan keskiarvo Tulokset 31.5.2014 Toteutunut. Kvalt. 11.12.2014 / 45 Toteutunut. Kemppisen pk:n kauppa, n. 40 ha Molemmat kaavat ehdotusvaiheessa 31.12.2014 Toteutunut Parikkala 19,5 2 000 6 000 asukkaan kunnat 20,49 Toteutunut. Koko kunta ka 3,55, ed. vuonna 2011/3,52 33

Paikallisruuan lisääminen ruokapalveluissa Talous Hankintojen sisältö Valmis 30.6.2014 Lähellä tuotettujen elintarvikkeiden osuus väh. 13 % Ei toteutunut. Hyv. muutos kvalt. 11.12.2014 / 41 Toteutunut. Edell. TP Sitovuus: Tulot/menot TA Asuntopoliittinen ohjelma Työryhmän ehdotukset TAmuutos Muutettu TA Toteutuminen Poikkeama Tot.-% 3 362 224 Toimintatulot 2 795 790 2 795 790 1 824 931 970 859 65,3 24 732 140 Toimintamenot 25 826 470 25 826 470 26 171 730 345 260 101,3-21 369 916 Toimintakate -23 030 680-23 030 680-24 346 799 1 316 119 105,7 Toiminnan tunnusluvut (perustelutietoja) Edell. TP Hyödyke ja mittayksikkö Talousarvio Toteutuminen Poikkeama Toteutumis-% 4489,41 Menot /asukas 4827,38 4872,79 45,41 100,9 Merkittävimmät poikkeamat talousarviosta ja niiden perustelut Sosiaali- ja terveyspalvelut: Vuodelta 2010 oli kirjattu Ekson maksuosuudesta 1,2 milj. euroa saataviin, koska perussopimusta oli tulkittu niin, että kunkin vuoden maksuosuus määräytyy käytön ja / tai kunnan osuuden mukaan. Asiasta oli tehty valitus, jonka hallinto-oikeus oli vuonna 2014 hylännyt. Valittaja on edelleen tehnyt jatkovalituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, josta ei päätöstä ole vielä saatu. Kuitenkin on katsottu tarkoituksenmukaiseksi tässä vaiheessa kirjata se taseesta pois ja vuoden 2014 menoksi. Maa- ja metsätilat: Metsänmyyntituloja oli 50 000 euroa budjetoitua vähemmän, koska hakkuusopimukset toteutuvat 2-3 vuoden aikana ja näin ollen osa vuodelle 2014 arvioiduista hakkuista siirtyi seuraavalle vuodelle. Ruoka- ja puhtauspalvelut: Suoritemäärät putosivat Eksoten muuttuneiden toimintojen takia, mikä vaikutti välittömästi tuloihin, muttei vastaavassa aikataulussa kokonaisvaltaisesti menoihin. 34

240 Maaseutuelinkeinolautakunta Lautakunnan kokoonpano Varsinainen jäsen Asema Läsnä Henkilökohtainen varajäsen Pekonen Kari puheenjohtaja 4 Repo Minna Jantunen Timo varapuheenjohtaja 4 Tuominen Kirsi Karhinen Joonas jäsen - Kaijansinkko Hanna 3 Kähkönen Matti jäsen 4 Kettunen Seppo Parvinen Heli jäsen 4 Tiainen Jarmo Läsnä Saukkonen Mia jäsen 2 Jääskeläinen Juha-Matti Tynnilä Päivi jäsen 2 Ahtiainen Pekka 1 Ritola-Grahn Aune esittelijä / pöytäkirjanpitäjä 4 Maaseutuelinkeinolautakunta kokoontui v. 2014 aikana 4 kertaa ja käsitteli 15 asiaa. Toiminta-ajatus ja tehtävät Toiminnan tarkoituksena on kunnan monipuolinen kehittäminen ja elinkeinojen edistäminen. Lisäksi yhteistyöverkostojen avulla vahvistetaan paikallista osaamista ja edistetään innovaatioita. Parikkalan lomituspalvelujen paikallisyksikkö vastaa lomituspalvelujen järjestämisestä kahden kaupungin ja neljän kunnan alueella. Maaseutuelinkeinolautakunta vastaa kylien ja maaseutuelinkeinojen kehittämiseen varattujen määrärahojen kohdentamisesta. Parikkalan maaseututoimen viranomaistehtävät ja henkilöt siirtyivät 1.1.2013 alkaen Lappeenrannan kaupungin hallinnoimaan Etelä-Karjalan maaseututoimeen. 2004 Elinkeinojen kehittäminen ja lomituspalvelut Maatalouselinkeinojen kehittäminen ja maatalouden viranomaistehtävät Kunta edistää maaseudun elinkeinoja ja kylätoiminnan kehittämistä. Parikkalan lomituspalvelujen paikallisyksikkö vastaa Enonkosken, Imatran, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Savonlinnan lomituspalvelujen järjestämisestä. Maatalouden viranomaistehtävistä vastaa Etelä-Karjalassa Lappeenrannan kaupunki. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kylien kehittämismäärärahoista kohdeavustuksia jaettiin yhteensä noin 21 500 euroa. Lomituspalvelujen ja maaseutuviranomaisten toimisto siirtyi Petäjikönkatu 2:een vuoden 2014 lopulla. Maaseututoimen viranomaistehtäviin jätettyjen sähköisten lomakkeiden määrä vuonna 2014 oli Parikkalassa 54,4 %. Parikkalan tukihakemusten jättäneiden tilojen määrä väheni 11 tilalla eli 4 %. Tukea haki yhteensä 261 tilaa, mikä on 16,9 % Etelä-Karjalan tilojen määrästä. Parikkalassa on edelleen 19 % Etelä-Karjalan peltopinta-alasta. 35

Maataloustukia Parikkalaan maksettiin 8,76 miljoonaa euroa, mikä on 22,8 % Etelä- Karjalan tukisummasta. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tietoliikenne- ja liikenneyhteyksien toimivuus ratkaisee maaseutuyrittämisen mahdollisuudet. Lomituspalvelut Olennaiset tapahtumat tilikaudella Parikkalan yhteispalvelutoimiston toiminnan loppuessa lomituspalvelujen hallinto siirtyi uusiin toimintatiloihin maaseutuhallinnon kanssa. Paikallisyksikön tilastot 2014: lomitetut vuosilomapäivät 8 495, lomitetut vuosilomapäivät /yrittäjä 25,21, vuosiloman käyttäjiä 337 yrittäjää ja vakituisia maatalouslomittajia 59. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Lomitettavien tilojen määrä vähenee edelleen merkittävästi. Jatkavien tilojen vaativuustaso asettaa haasteita lomittajien ammattitaidolle. Lomitettavien tilojen palvelusuunnitelmien ja työaikojen tarkistaminen työllistävät hallintohenkilöstöä edelleen yksikön ollessa alueellisesti laaja. Elinkeinojen kehittäminen Olennaiset tapahtumat tilikaudella Parikkalan Messut järjestettiin 28.6.2014 yhteisyössä Parikkalan ja Saaren yrittäjäyhdistysten ja MTK Parikkalan seudun kanssa. Kolmikannan Koirniemen alueen osayleiskaavan ja Koirniemen asema-kaavan valmistelu on lisännyt yritysten kiinnostusta Parikkalaa kohtaan. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Parikkala - Syväoron rajanylityspaikan kansainvälistämispäätöksellä olisi merkittävä vaikutus aluekehitykseen, olemassa olevien työpaikkojen säilymiseen ja uusien yritysten perustamiseen. Kehittämisprojektit Olennaiset tapahtumat tilikaudella Parikkalan biotalouden kehittäminen -hankkeessa toteutettiin selvityksiä ja raportteja, jotka ovat välttämättömiä yritysten sijoituspäätösten aikaansaamiseksi. Parikkalan rajanylityspaikan kehittämistyötä jatkettiin. Kunta osallistui Ihala Raivio - Syväoro ENPI-osarahoitteisten tiehankkeiden ohjausryhmien kokouksiin ja järjesti viranomaistahoille ja lehdistölle maaliskuussa 2014 tutustumismatkan tiehankkeisiin, joista pääosa valmistui suunnitelman mukaisesti vuoden 2014 loppuun mennessä MBR-kehittämishankkeen pilotointi ja jätevesien puhdistukseen liittyvät analysoinnit saatettiin päätökseen. Parikkalan keskustaajaman jäähileasema sai EKTR-osarahoitusta 90 %. 36

Kunta solmi pitkäaikaisen vuokra- ja lunastussopimuksen Parikkala Saari Uukuniemi kalastusalueen kanssa. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Hankkeiden paikallinen vaikuttavuus on riippuvainen taloudellisesta ja henkilöstöresurssista. Paikallisten yritysten ja kuntalaisten sitoutuminen ja aktiivisuus hankkeisiin lisääntyy ja korostuu. Hankkeiden toteuttaminen vaatii laajaa ja monipuolista yhteistyötä ja verkostoitumista yliopistojen ja alueellisten kehittäjien kanssa. Elinkeinojen kehittäminen ja lomituspalvelut tulosalueen tavoitteet Tilivelvolliset: Elinkeinojohtaja ja lomituspalvelupäällikkö Sitovat tavoitteet 2014 Mittari/seuranta Tavoitetaso Toteutuminen Yritysten kehittämistarpeisiin Asiakaskysely Asteikolla 1-5 vähintään 4 Toteutui asteikolla 4 vastaaminen Biotaloushankkeen toteuttaminen Hankesuunnitelma Suunnitelman mukainen toteuttaminen Hanke toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti, mutta päätavoitteiksi asetettuja investointipäätök- Talous Edell. TP Sitovuus: Tulot/menot TA TA-muutos 37 siä ei saavutettu. Tavoitetaso vähintään 4 Toteutui 3,9 Muutettu TA Parikkalan lomituspalvelujen laadullinen kehittäminen Asiakastyytyväisyyskysely Toteutuminen Poikkeama Tot.-% 3 483 724 Toimintatulot 3 732 150 215 300 3 947 450 3 576 650 370 800 90,6 3 826 753 Toimintamenot 4 285 320 257 000 4 542 320 4 084 822 457 498 89,9-343 028 Toimintakate -553 170 41 700-594 870-508 172-86 698 85,4 Nettositovuus = määräraha on toimintakate, jota ei saa ylittää ilman valtuuston päätöstä. Merkittävimmät poikkeamat talousarviosta ja niiden perustelut Lomitus: Maatalouslomittajien koulutukseen kului noin 20 000 arvioitua enemmän (ensiapu-, työturvallisuus- ja asiakaspalvelukoulutus). Lomituspäivien väheneminen vaikutti palvelumaksutuottojen alenemiseen sekä lyhytaikaisten maatalouslomittajien henkilöstökuluihin. Elinkeinojen kehittäminen: Papinniemen leirintäalueen kehittäminen ei käynnistynyt suunnitelman mukaisesti, koska välttämättömiin investointeihin sitoutunutta yritystä ei löytynyt. Nykyisen vuokralaisen kanssa on sovittu leirintäkauden 2015 vuokrauksesta. Papinniemen toimintakulut ylittyivät 22 753 eurolla: merkittävimmät menoerät olivat rakennusten ja alueiden kunnossapitopalvelut 17 000 euroa ml. uuden varastorakennuksen rakentaminen, henkilöstökulut ja asiantuntijapalvelut, jotka kohdistuivat leirintäalueen yhtiöittämisen asiakirjojen valmisteluun. Kunnan osuus Parikkalan Messut 2014 -toimintakuluista oli yhteensä 12 500.

Kehittämisprojektit: EU:n uusi ohjelmakausi alkoi vuoden 2014 alusta lukien mutta uusien kehittämis- ja rahoitusohjelmien käynnistyminen siirtyy vuoteen 2015. Parikkalan biotalouden kehittämishankkeessa ei saatu hankesuunnitelman mukaisia yritysten perustamispäätöksiä. Hankkeelle saatiin jatkoaikaa 30.3.2015 saakka. Etelä-Karjalan liiton rahoittama MBR-hanke käynnistyi vuoden 2014 alussa. Hanke toteutettiin yhteistyössä LUTin kanssa. Hankkeen rahoitukseen ei talousarviossa oltu varauduttu. Työllisyyspoliittiseen kuntakokeiluun oli varauduttu 1 500 eurolla: käytettiin 4 859 euroa. RAKI -hankkeeseen oli varauduttu 24 000 eurolla: käytettiin 9 082 euroa, koska hankkeen kaikkia toimenpiteitä ei ollut lupa toteuttaa. ProAgria Etelä-Suomen toteuttamaan Yrittäville hankkeeseen oli varauduttu 1 500 eurolla, käyttö 2 398 euroa. 38

22 SIVISTYSTOIMI Sivistystoimen osuus käyttötalousosan toimintakuluista ja -tuotoista Toimintamenot 18 % Toimintatuotot 4 % 250 Sivistyslautakunta Lautakunnan kokoonpano, kokoukset ja osallistuminen Varsinainen jäsen Asema Läsnä Henkilökohtainen Läsnä varajäsen Tiainen Sari puheenjohtaja 6 Loikkanen Johanna Tynnilä Päivi varapuheenjohtaja 2 Nukarinen Pentti 3 Anttonen Mika jäsen 4 Neuvonen Petri Huotilainen Kari jäsen 4 Tiainen Jarmo 1 Nikkinen Paula Inkeri jäsen 6 Uimonen Riikka Nokelainen Timo jäsen 5 Innanen Sirpa Tavi-Kuosmanen Päivi jäsen 4 Paakkinen Päivi Paajanen Antti kh:n edustaja 3 Laukkanen Marjatta esittelijä 4-30.6.2014 Huuskonen Vesa esittelijä 2 1.7.2014- Lonka Riitta pöytäkirjanpitäjä 6 Sivistyslautakunta kokoontui v. 2014 aikana 6 kertaa ja käsitteli 47asiaa. Toiminta-ajatus ja tehtävät Sivistystoimen hallinnonalan tehtävänä on taata kuntalaisille koulutuksen, henkisen ja fyysisen itsensä kehittämisen mahdollisuudet järjestämällä yksilön elämäntilanteeseen sopivia koulutus-, kulttuurija vapaa-aikapalveluja. 2005 Perusopetus ja lukio Perusopetus Uuden oppilashuoltolain mukaisesti oppilashuolto jaettiin yhteisölliseen, pedagogiseen ja yksilölliseen oppilashuoltoon. Yksilöllisen oppilashuollon salaista rekisteriä varten hankittiin Lappeenrannan kaupungin ja Eksoten tuottama oppilashuoltosovellus, johon päätökset kirjataan. Opettajia ohjattiin käyttämään yksilöllisen oppilashuollon ohjelmaa. 39

Olennaiset tapahtumat tilikaudella Käynnistettiin opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen turvin liikunnallisuutta lisäävä Liikkuva koulu -ohjelma sekä ala- että yläkoulussa. Oppilaiden osallisuutta lisättiin perustamalla oppilaskunta myös alakoulun puolelle. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä tasa-arvorahalla edistettiin syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden sosiaalisia taitoja, opiskelumotivaatiota ja kiinnostusta kehittäviin harrastuksiin kuntouttavan ryhmätoiminnan avulla, tutustuttamalla heitä eri harrastusmahdollisuuksiin ja järjestämällä apua läksyjentekoon. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Pienenevien oppilasmäärien takia osalla tuntiopettajista tuntimäärät ovat vaarassa laskea alle päätoimisuuden rajan, mikä vaikeuttaa pätevien opettajien rekrytointia Joidenkin viranhaltijoiden kanssa joudutaan käymään vuosittain osa-aikaistamiskeskusteluja ja edessä voi olla ennen pitkää viran lakkauttaminen ja siirtyminen tuntiopettajan tehtävään. Lukio Olennaiset tapahtumat tilikaudella Opettajien käyttöön tarkoitettujen ipadien vuonna 2013 aloitettua hankintaa jatkettiin. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Pienenevät lukioikäluokat johtuvat pienenevistä perusopetuksen ikäluokista. Riittävän kurssitarjonnan turvaamiseksi syventävissä kursseissa pienille valitsijamäärille joudutaan ostamaan verkkokursseja ISOverstaasta. Kuljetusten sujuvoittamiseksi laadittu lukion työpäivän ajastus vaatii video-opetusyhteistyön sovittamista Imatran kaupungin kanssa. Pienenevän lukion suurin ongelma tulee olemaan lähiopetuksen järjestäminen varsinkin syventävissä kursseissa. Opiskelijakohtaiset menot tulevat kasvamaan. Yhteistyö lähilukioiden kanssa olisi välttämätöntä tarjonnan varmistamiseksi ja kustannusten hillitsemiseksi esim. video-opetusyhteistyöllä ja/tai käyttämällä yhteisiä opettajia. Lukion uuden paikallisen opetussuunnitelman, joka otetaan käyttöön 1.8.2016, laatiminen sitoo opettajien koulutus- ja suunnitteluresurssia. Opetussuunnitelman laadinnassa pyritään tekemään yhteistyötä Imatran kaupungin kanssa. Sähköisten ylioppilaskirjoitusten tuloon vaiheittain syksystä 2016 alkaen varaudutaan perehdyttämällä opettajia ja tietotekniikkatukihenkilöä tarvittavaan tekniikkaan ja sähköisiin kokeisiin ja tekemällä hankintoja kirjoitusluokan varustamiseksi. Perusopetus ja lukio tulosalueen tavoitteet Tilivelvollinen: Rehtori Sitovat tavoitteet 2014 Jokainen 9. luokan oppilas saa päättötodistuksen ja sijoittuu toisen asteen oppilaitokseen Mittari/seuranta Tavoitetaso Toteutuminen Päättötodistus Kaikki Kaikki Yhteishaun tulokset Kaikki Kaikki 40

Oppimisongelmien ja käytöshäiriöiden vähentäminen perusopetuksessa Koulukuljetusten oppilaskohtaisten kustannusten laskeminen valtakunnalliselle tasolle Kaikki lukiolaiset läpäisevät ylioppilaskirjoitukset ja / tai saavat lukion päättötodistuksen Lukiolaiset saavat hyvän jatko-opintokelpoisuuden Talous Oppilashuoltoryhmän arvioinnit Oppilaskohtaiset kuljetuskustannukset kurssitarjonta Sijoittuminen korkeaasteen opintoihin Puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Valtakunnan keskimääräinen oppilaskohtainen kuljetuskustannus pakolliset kurssit tarjotaan lähiopetuksena ja valtakunnalliset syventävät kurssit joko lähi-, video- tai verkko-opetuksena Vähintään 50 % Pedagoginen oppilashuoltoryhmä kokoontui Kirjolassa ja Saarella yhteensä 58 kertaa. Kouluilla tehtiin 19 tehostetun tuen ja 11 erityisen tuen päätöstä. Purettiin 3 tehostetun tuen päätöstä. Pitkät välimatkat, hajanainen asutus ja kuljetusoppilaiden suuri määrä (Kirjolassa 58 % oppilaista ja Saarella 88 %) tekivät tavoitteen toteutumisen mahdottomaksi. 27 abiturienttia, joista 25 sai lukion päättötodistuksen ja 23 suoritti ylioppilastutkinnon. 54% (2013 Tilastokeskuksen tilasto) Edell. TP Sitovuus: Tulot/menot TA TAmuutos Muutettu TA Toteutuminen Poikkeama Tot.-% 257 875 Toimintatulot 211 700 211 700 265 084-53 384 125,2 5 134 970 Toimintamenot 5 262 090 5 262 090 4 984 508-277 582 94,7-4 877 095 Toimintakate -5 050 390-5 050 390-4 719 424-330 966 93,4 Merkittävimmät poikkeamat talousarviosta ja niiden perustelut Lukion käyttöön hankittiin 20 ipadia kurssi- ja luokka/ryhmä kerrallaan eikä opiskelijoille henkilökohtaisesti. Opettajille hankittiin 4 ipadia 2014 aikana. Toiminnan tunnusluvut (perustelutietoja) Edell. TP Hyödyke ja mittayksikkö Talousarvio Toteutuminen Poikkeama Toteutumis-% 48 Saari 0-6 lk 61 60-1 98,36 130 Kirjola, perusopetus 7-9 lk 121 121 100,00 177 Kirjola, perusopetus 1-6 lk 154 152-2 98,70 ja EHA 355 opp. yht. 336 333-3 99,11 12 494 Menot /oppilas 13 360 12 922-438 96,72 74 Lukion oppilasmäärä 66 61-5 92,42 9 456 Menot /oppilas 11 712 11 117-595 94,92 41

2006 Vapaa sivistystyö Kansalaisopisto Olennaiset tapahtumat tilikaudella Toteutuneita opetustunteja on ollut eniten kielten ja kädentaitojen aineryhmissä. Osallistujamäärien perusteella suosituin aineryhmä on liikuntakurssit. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Valtionosuuteen oikeuttavien opetustuntien määrä laskee edelleen, mikä pienentää opiston tuntiresursseja, ja haastaa entistä tarkempaan opetuksen suunnitteluun. Toimintaedellytysten säilyttämiseksi joudutaan kurssimaksuja tarkastelemaan viimeistään seuraavalle suunnitelmakaudelle. Kansalaisopiston yhteiskunnallinen merkitys aikuisten harrastamisen ja sosiaalisen kanssakäymisen paikkana on edelleen merkittävä. Kirjastopalvelut Olennaiset tapahtumat tilikaudella Heili-kimpan kuljetukset ovat toimineet hyvin ja tarkoituksenmukaisesti. Etelä-Karjalan kirjastojen tietokannat ja aineistot ovat kaikkien asiakkaiden käytettävissä. Kokoelma on tietopuolisen kirjallisuuden osalta laajentunut huomattavasti kimpan ansiosta. Lainausmäärien kasvaminen on suureksi osaksi Heili-kimpan ja sieltä tulleiden varausten/lainausten ansiota. Parikkalan kunnan kolmen kirjaston kävijämäärä vuonna 2014 oli 36 367 kävijää. Osa pääkirjaston lukusalista on ollut vesivahingon vuoksi pois käytöstä. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kirjastopalvelut halutaan säilyttää lähipalveluna, mutta alueellisen yhteistyön merkitys tulee kasvamaan muun muassa kokoelmien ylläpidossa ja hankinnassa. Vapaa-aikapalvelut Olennaiset tapahtumat tilikaudella Nuorisotyöntekijän toimi täytettiin toistaiseksi voimassaolevaksi 1.6.2014 alkaen. Nuorisotilojen valvontaan saatiin mukaan paikallisia yhdistyksiä. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Kolmannen sektorin merkitys vapaa-aikapalveluiden yhteistyökumppanina kasvaa. Vapaa-aikapalvelut toimii kannustajana ja hyvinvoinnin edellytysten luojana; yhdistyksiä avustamalla lisätään omaehtoista harrastamista sekä kokonaisvaltaista hyvinvointia. Vapaa sivistystyö tulosalueen tavoitteet Tilivelvolliset: Kulttuuripäällikkö ja kirjastonjohtaja Sitovat tavoitteet 2014 Heili-kimpan käynnistäminen ja käyttöönotto kirjastopalveluissa Mittari/seuranta Tavoitetaso Toteutuminen Kimpan sisäisten kuljetusten seuranta (lähtevät / saapuvat) Etelä-Karjalan kirjastojen tietokannat ja aineistot kaikkien käytettävissä. Sisäiset kuljetukset ovat toimineet suunnitellusti ja tarkoituksenmukaisesti. Lähtevät 3121 / saapuvat 2282. 42

Talous Edell. TP Sitovuus: Tulot/menot TA TAmuutos Muutettu TA Toteutuminen Poikkeama Tot.-% 39 958 Toimintatulot 36 000 36 000 46 298 10 298 128,6 990 119 Toimintamenot 941 010 941 010 888 904 52 106 94,5-950 161 Toimintakate -905 010-905 010-842 606-62 404 93,1 Merkittävimmät poikkeamat talousarviosta ja niiden perustelut Kansalaisopiston netto-opiskelijamäärä on 18,7 % edellisvuotta pienempi, koska kaikki suunnitellut opintoryhmät eivät osanottajamäärien vähäisyyden vuoksi toteutuneet. Kirjaston arvioitu lainausmäärä / asukas ei toteutunut. Syynä tähän on mm. siirtokokoelmien poistuminen Kirjolan koululta ja terveyskeskukselta. Lisäksi Heili-kimpan käyttö on vähentänyt tarvetta kaukolainoihin. Nuorisotilaisuuksien määrään vaikutti Uukuniemen nuorisotila Nuotan sulkeminen. Nuorisotyöntekijän työajasta noin neljännes on ollut perusopetuksen kerhotyön koordinointia ja ohjausta sekä koulutuksellisen tasa-arvorahan avulla järjestetyn toiminnan suunnittelua ja ohjausta Toiminnan tunnusluvut (perustelutietoja) Edell. Hyödyke ja mittayksikkö Talousarvio Toteutuminen Poikkeama Toteutumis-% TP 49 kulttuuritilaisuudet 30 43 + 13 143 114 nuorisotilaisuudet 200 173-27 87 418 liikuntatilaisuudet 350 406 +56 116 2702 kansalaisopiston opetustunnit 3000 2424-576 80,8 632 kansalaisopiston oppilasmäärä 700 514-186 73,4 104.15 netto /opetustunnit 57,77 66,45 8,68 115,0 445,28 netto /opiskelija 247,60 313,40 65,80 126,6 8,08 kirjaston lainausmäärä/as. 11,50 9,8-1,7 85,2 2007 Varhaiskasvatus Olennaiset tapahtumat tilikaudella Varhaiskasvatuksen laadun säännöllinen arviointi ja tiimipalaverit sekä tiimikehityskeskustelut toteutuivat suunnitellusti. Kummun ryhmäperhepäivähoitokodin toiminta loppui 31.5.2014, koska alueella ei ole enää hoidontarvetta. Vakinainen työntekijä ja osa lapsista siirtyi ryhmäperhepäivähoito Kuperkeikkaan. Kotona työskentelevien perhepäivähoitajien määrä väheni loppuvuodesta kahteen hoitajaan. Sopimusta varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtävien järjestämisestä Ruokolahden kunnan kanssa muutettiin 1.8.2014 alk. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan työaika on 20 % Parikkalassa (ennen 40 %). Esiopetusryhmien erityisopetuksesta huolehtivat perusopetuksen erityisopettajat. Esiopetusryhmissä on pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvia tai suomi toisena kielenä opiskelevia oppilaita. 43

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Lasten päivähoidon tarve pysynee entisellään ja päivähoitopaikka pystytään turvaamaan kaikille hakijoille nykyisin resurssein. Kotihoidontuen kuntalisä tarjoaa edelleen vaihtoehdon päivähoidolle. Samoin esiopetusryhmät ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaryhmät säilyvät entisellään. Lasten läsnäolopäivät ovat vähentyneet hiukan edellisistä vuosista, mutta vastaavasti erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten prosentuaalinen määrä on lisääntynyt. Varhaiskasvatuksen laatua kehitetään edelleen päivittämällä kunnan varhaiskasvatussuunnitelma sekä esiopetussuunnitelma valtakunnallisten perusteiden pohjalta. Kunnan pohjoispäässä varhaiskasvatusyksikkönä tällä hetkellä on ainoastaan 12- paikkainen ryhmäperhepäivähoito Kuperkeikka. Päivähoidon tarve alueella vaihtelee suuresti ja sitä on vaikea ennustaa. Henkilöstöjärjestelyillä ryhmän kokoa voidaan pienentää tai suurentaa tarpeen mukaan. Saaren esiopetusryhmä on toiminut omana ryhmänään ja ikäluokat jatkuvat suunnilleen samansuuruisina. Yhteistyötä alkuopetuksen kanssa aletaan suunnitella niin, että ryhmässä toimisi useampi ikäluokka lastentarhanopettajan ja luokanopettajan johdolla (vuosiluokkiin sitoutumaton opetus). Muutos mahdollistaa joustavat ratkaisut luokkakokoihin ikäluokkien määrän vaihdellessa. Perusopetuslakia on muutettu 1.1.2015 voimaan tulleella lailla (1040/2014) siten, että esiopetus muuttuu velvoittavaksi. Lapsen on 1.8.2015 alkaen osallistuttava oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Kunnan velvollisuus on järjestää esiopetusta. Parikkalassa 100 % esioppilaista on osallistunut esiopetukseen, joten lakimuutos ei aiheuta muutoksia. Varhaiskasvatus tulosalueen tavoitteet Tilivelvollinen: Varhaiskasvatuspäällikkö Sitovat tavoitteet 2014 Mittari/seuranta Tavoitetaso Toteutuminen Päivähoidon riittävyys Hoitopaikka lain asettamassa 100% 100% 4 kk:n (hoi- don tarve ennakoitavissa) tai 2 vkon (työllistyminen, opiskelu, kou- lutus) ajassa, % hakijoista Laadun arvioinnin toteutuminen Laadun vuosiympyrään kirjattujen asioiden toteuttaminen. 100% 100% Talous Edell. TP Sitovuus: Tulot/menot TA TAmuutos Muutettu TA Toteutuminen Poikkeama Tot.-% 206 409 Toimintatulot 160 300 160 300 183 336 23 036 114,4 1 813 567 Toimintamenot 2 003 830 115 500 2 119 330 2 059 745 59 585 97,2 1 607 158 Toimintakate -1 843 530-115 500 1 959 030-1 876 410-82 620 95,8 44

Merkittävimmät poikkeamat talousarviosta ja niiden perustelut Lasten kotihoidon tuen ja kotihoidontuen kuntalisän ylittyminen (lisätalousarvio 108 000 ), nousua edelliseen vuoteen 60 000. Lasten kotihoidontuen piirissä olevia lapsia arvioitua enemmän. Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalveluiden kustannukset nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 6 600 (lisätalousarvio 4 500 ) sekä sähkö 4 300 (lisätalousarvio 3 000 ). Syynä oli yleinen kustannusten nousu sekä uuden päiväkodin arvioitua korkeammat kustannukset. Sitovista tavoitteista poiketen oppilasverkon ja Wilma -yhteydenpitojärjestelmän käyttöönottoa päiväkoteihin ja esiopetusryhmiin ei toteutettu (siv. ltk. 19.6.14, 31), koska se ei osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi. Toiminnan tunnusluvut (perustelutietoja) Edell. TP Hyödyke ja mittayksikkö Talousarvio Toteutuminen Poikkeama Toteutumis- % 141 Hoitopaikat kpl 141 130 11 92,2 23461 Läsnäolopäivät kpl 26400 22613 3787 85,7 154 Lapsia hoidossa 31.12. 141 143 2 101,4 11 % joista erityistä hoitoa ja kasvatusta 8 % 15% 7 % 187,5 tarvitsevia *) 77,30 Menot / läsnäolopäivä **) 80,28 91,09 10,81 113,5 Käyttöaste % 81 - päiväkodit 85 83 2 97,6 79 - ryhmäperhepäiväkodit 85 72 13 84,7 Lasten kotihoidontuki 97 - lapsia kpl 75 92 20 122,7 *) erityisen tuen tarve: lastensuojelun tarve, vamma tai pitkäaikainen sairaus, kielellinen kehitys ja kommunikaatio, tarkkaavaisuus, kognitiivinen alue, tunne-elämä tai sosiaalinen kasvu **) luku sisältää myös lasten kotihoidontuen ja kotihoidontuen kuntalisän 45

23 TEKNINEN TOIMI Teknisen toimen osuus kunnan käyttötalousosan toimintakuluista ja tuotoista Toimintamenot Toimintatuotot 14 % 49 % 260 Tekninen lautakunta Lautakunnan kokoonpano, kokoukset ja osallistuminen Varsinainen jäsen Asema Läsnä Henkilökohtainen varajäsen Niiranen Kari puheenjohtaja 7 Kainulainen Eeva Heltimoinen Jouni varapuheenjohtaja 6 Jääskeläinen Veli 1 Kontiokorpi Anniina jäsen 6 Eerikäinen Anne 1 Poutanen Jussi jäsen 4 Sopanen Risto Repo Minna jäsen 7 Parvinen Heli Rissanen Varpu jäsen 6 Ahokas Unto 1 Saikkonen Matti jäsen 6 Kontiokorpi Paavo Sinkkonen Sami kh:n edustaja 7 Laukkanen Marjatta -30.6.2014 Huuskonen Vesa 1.7.2014- Määttänen Heikki -31.3.2014 Tanskanen Janne 1.4.2014 esittelijä 4 esittelijä 3 pöytäkirjanpitäjä 2 pöytäkirjanpitäjä 5 Tekninen lautakunta kokoontui v. 2014 aikana 7 kertaa ja käsitteli 66 asiaa. Toiminta-ajatus ja tehtävät Läsnä Teknisen toimen toiminta-ajatuksena on turvata kuntalaisille terveellinen ja viihtyisä elinympäristö tuottamalla ja ylläpitämällä taloudellisesti laadukkaita yhdyskuntapalveluja. Teknisen lautakunnan tehtävänä on vastata teknisen hallinnon toteuttamisesta, maankäytön suunnittelun valmistelusta, liikenne- ja yleisten alueiden hoidosta, jätehuollon toteutuksesta, kiinteistötoimesta, liikelaitoksista, palo-, pelastus- ja suojelutoimesta, yksityisteiden avustusten myöntämisestä ja kunnan toimesta tapahtuvasta rakentamisesta ja rakennuttamisesta. 46