Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys



Samankaltaiset tiedostot
Muistipotilaan käytösoireiden lääkehoito. Prof. Hannu Koponen ISY ja KYS psykiatria Turku

Onko käytösoireiden lääkehoidon tehosta näyttöä? Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Lääkkeet muistisairauksissa

Muistisairaan hoidon kokonaisuus Tutkimustiedon valossa

Muistisairauksien koko kuva

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

KÄSITTEITÄ MUISTISAIRAAN POTILAAN TUTKIMUS- JA HOITOPOLKU. muistioire kognitiiviset oireet lievä kognitiivinen heikentyminen dementia omatoimisuus

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

Dementian varhainen tunnistaminen

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Muistisairaudet Käypä Hoito. Päivitys 2017

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

MUISTISEMINAARI , Huhtamäkisali, Alavus Tarja Lindholm, geriatri

Sydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Muistisairaan lääkitys ja sen seuranta. Geriatri Pirkko Jäntti

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Fyysinen kuntoutuminen

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

Muistisairaudet ja ikääntyneiden kuntoutus

Tunnista kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet

Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen

Psyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito

Emme ole yksin. Harriet Finne-Soveri. Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut, THL

Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät

AGGRESSIIVINEN VANHUS

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

Liite II. Tieteelliset päätelmät

Alzheimerin tautia sairastavien lääkitys käyttö ja riskit

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Suomen Psykologinen Instituutti Raul Soisalo, vaativan erityistason psykoterapeutti Psykoterapiakouluttaja ja -tutkija

Muistisairaudet. Lähi- ja perushoitajien koulutuspäivä TYKS Eveliina Upmeier, geriatri, os.lääkäri TKS/geriatrinen arviointiyksikkö

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Geriatrin ajatuksia lonkkamurtumapotilaan hoidosta Maaria Seppälä

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

- MUISTISAIRAAN LÄÄKEHOIDON SEURANTA HOIVAKODISSA

Osallistuuko asiakas oman arviointinsa tekoon? RAI-seminaari

Masennuslääkkeet. Pekka Rauhala

Lääkehoidon kokonaisarviointi iäkkäillä

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO LEVOMEPROMAZINE ORION 5 MG, 25 MG, 50 MG JA 100 MG TABLETTI (LEVOMEPROMATSIINIMALEAATTI) ORION OYJ

Ravitsemus- kaikkien asia

Sukellus ja lääkehoito

Muistisairaudet. TPA Tampere: Muistisairaudet

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Psykoosilääkkeet Antipsykootit. Pekka Rauhala

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

Asumispalvelun ja kotihoidon lääkehoitoprosessit

VANHUKSEN PERIOPERATIIVINEN SEKAVUUS

Keuhkoahtaumatautia sairastavan ohjaus - hoitosuositus omahoidon ohjauksen sisällöstä

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Vos 10 Vos 12 Tk:t k.a. Lukkoilakoti Vk:t k.a. 1,4 1,3 1,5 3,3 3,0 1,7 2,2 3,9 3,2 3,2 3,0

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Iäkkäiden lääkehoidon ongelmakohdat

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena

Maria Arvio, LKT, Professori, lastenneurologian erikoislääkäri

Osio VI: Yhteenveto riskienhallintasuunnitelman toimista

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Kaikille pakolliset tutkinnon osat HOITO JA HUOLENPITO

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Kotihoidon, kotihoidon tukipalvelujen ja asumispalvelujen myöntämisperusteet

Psykoosilääkkeet Antipsykootit

Psykoosilääkitys ikääntyneillä- hyötyä vai haittaa? Hanna-Mari Alanen, LT, emba Projektiylilääkäri Ylilääkäri, Neuro- ja vanhuspsykiatria TAYS

Tietoa muistisairauksista Geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Maija-Helena Keränen

Haasteellinen. opastan läheisiä?

Dementian vaikeiden käytösoireiden lääkehoito - mitä ja kuinka paljon? Esa Leinonen Psykiatrian professori TaY

Vanhus ja päihteet - seminaari Turun AMK, Salon toimipiste Salon Muistiyhdistys, Projektityöntekijä Sari Nyrhinen

Muistisairaus työiässä Mikkeli Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

Miten lääkehoidon vaikuttavuutta mitataan? Lääketeollisuus, syysseminaari

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Muistisairaudet saamelaisväestössä

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Transkriptio:

Tiedosta hyvinvointia 1 Käytösoireisten asiakkaiden/potilaiden lääkitys Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Sisältö Käytösoire missä ja kenellä? lääkkeetön hoito käypä hoito entä arjessa? miten eteenpäin 1

Tiedosta hyvinvointia 3 Käytösoire - missä? Jokin käytös oire % on joka toisella laitosasukkaalla 50 on joka kuudennella kotihoitoasiakkaalla Kotihoito 17 Palveluasuminen 47 Vanhainkoti 52 Terveyskeskus 46 Tiedosta hyvinvointia 4 Käytösoire - missä? Jokin käytösoire % on dementiaa sairastavalla laitosasukkaalla 59 on dementiaa sairastavalla avohoitoasiakkaalla 31 Kotihoito 27 Palveluasuminen 47 Vanhainkoti 52 Terveyskeskus 46 2

Tiedosta hyvinvointia 5 Käytösoire - kenellä? Käytösoireisista vanhainkodeissa 10% on akuutti sekavuus 71% on dementian diagnoosi 15% on aivohalvaus 54% on masennusdiagnoosi 37% on masennusoire 6% on skitsofrenia 23% on päivittäinen kipu Tiedosta hyvinvointia 6 Käytösoire - kenellä? Käytösoireisista TK-sairaalassa 6% on akuutti sekavuus (99% kroon sekav) 64% on dementian diagnoosi 20% on aivohalvaus 54% on masennusdiagnoosi 33% on masennusoire 7% on skitsofrenia 20% on päivittäinen kipu 3

Tiedosta hyvinvointia 7 Käytösoire - kenellä? Käytösoireisista kotihoidossa 27% on dementian diagnoosi 16% on aivohalvaus 33% on masennusoire 19% on jokin psykiatrinen sairaus 16% pitää terveydentilaansa huonona Tiedosta hyvinvointia 8 Käytösoire - kenellä? Käytösoireisista palvelutaloissa 45% on dementian diagnoosi 27% on aivohalvaus 48% on masennusoire 35% on jokin psykiatrinen sairaus 30% pitää terveydentilaansa huonona 4

Tiedosta hyvinvointia 9 Käytösoire - kenellä? Jokin käytösoire dementian asteen mukaan kaikissa palvelutyypeissä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % KH PT VK TK 30 % 20 % 10 % 0 % 0 1 2 3 4 5 6 Tiedosta hyvinvointia 10 Sisältö Käytösoire missä ja kenellä? lääkkeetön hoito käypä hoito entä arjessa? miten eteenpäin 5

Tiedosta hyvinvointia 11 Lääkkeetön hoito 1. aina ensisijainen 2. asianomaisen henkilöhistoriaan tutustuminen ja vuorovaikutuksen rakentaminen sen pohjalle 3. kaikki ne toimenpiteet, jotka ohjaavat käytösoireista realiteetteihin tai muuten asianmukaiseen toimintaan 4. kaikki ne toimenpiteet, joilla asianomaisen omaa kärsimystä lievitetään (kun sellaista ilmenee) 5. kaikki ne toimenpiteet, joilla muita henkilöitä suojataan tai heidän elämisen "vapautensa" turvataan käytösoireisen lähipiirissä 6. kaikki ne toimenpiteet, joihin ryhdytään turvallisuuden lisäämiseksi Tiedosta hyvinvointia 12 Sisältö Käytösoire missä ja kenellä? lääkkeetön hoito käypä hoito entä arjessa? miten eteenpäin 6

Tiedosta hyvinvointia 13 Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito - Käypä hoito (Duodecim) 29.3.2006 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä Tämä suositus käsittelee Alzheimerin taudin (AT) diagnostiikkaa ja lääkehoitoa. Suositusta varten ei ole tehty näytönasteen arviointia AT:n lääkkeettömistä hoidoista ja kuntoutuksesta eikä muiden muistisairauksien hoidosta. AT:n hoito muodostuu hyvin erilaisista sairastuneen ja hänen läheistensä selviytymistä tukevista toimenpiteistä, joiden laajempi arviointi ja käsittely on jätetty tämän suosituksen ulkopuolelle. Ne on kuitenkin tuotu esille suosituksessa, sillä työryhmä haluaa korostaa, että lääkehoidosta on hyötyä vain silloin, kun se on osa hoidon laajaa kokonaisuutta. Tiedosta hyvinvointia 14 Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito - Käypä hoito (Duodecim) 29.3.2006 Dementia Suosituksessa dementia= useamman kuin yhden kognitiivisen toiminnon heikentyminen aikaisempaan suoritustasoon nähden siinä määrin, että se heikentää itsenäistä selviytymistä jokapäiväisissä toimissa, työssä tai sosiaalisissa suhteissa. Omatoimisuus Omatoimisuus= kyky selviytyä jokapäiväisistä toimista (ADL). Omatoimisuus edellyttää perustoimintojen (esimerkiksi henkilökohtainen hygienia, ruokailu, liikkuminen) sekä monimutkaisten tai instrumentaalisten toimintojen (IADL) (esimerkiksi talouden suunnittelu ja rahan käyttö, kodinkoneiden käyttö, työkyky, harrastukset) sujumista vaikeuksitta. Käytösoireet Käytösoireilla tarkoitetaan tässä aivosairauden aiheuttamia haitallisia muutoksia käyttäytymisessä tai tunne-elämässä (behavioral and psychological symptoms of dementia, BPSD). 7

Tiedosta hyvinvointia 15 Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito - Käypä hoito (Duodecim) 29.3.2006 Käytösoireita esiintyy jossakin vaiheessa 90 %:lla dementiassa. Käytösoireet heikentävät elämänlaatua ja lisäävät palvelujen ja laitoshoidon tarvetta. Käytösoireiden säännöllinen kartoittaminen ja hoito on oleellinen osa potilaan seurantaa. Käytösoireiden ilmaantuessa tai pahentuessa tulee selvittää somaattisten sairauksien tai muiden laukaisevien tekijöiden osuus Käytösoireita pitää hoitaa, kun ne rasittavat potilasta tai heikentävät hänen kykyään huolehtia itsestään, sosiaalista vuorovaikutusta tai omatoimisuutta. Käytösoireiden hoito on aiheellista myös silloin, kun oireet aiheuttavat vaaratilanteita potilaalle itselleen tai muille, vaikuttavat hoitopaikkaratkaisuun tai kun omaiset eivät enää niiden vuoksi jaksa hoitaa potilasta. Lääkkeettömät keinot ovat ensisijaisia useimpien käytösoireiden hoidossa. Osa dementiaan liittyvistä käytösoireista häviää itsestään, joten lääkehoidon tarvetta arvioidaan 3 6 kuukauden välein. Tiedosta hyvinvointia 16 Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito - Käypä hoito (Duodecim) 29.3.2006 Kliinisen tilan äkillisen muutoksen ja käytösoireiden ilmaantumisen mahdollisia syitä. Kipu Muu epämukavuutta aiheuttava tekijä, esimerkiksi ummetus tai virtsaretentio Turhautuminen Infektio: keskushermosto- tai yleisinfektio Epäasianmukainen lääkitys Päihteiden haittavaikutukset Metabolinen häiriö: maksan, munuaisten, keuhkojen tai kilpirauhasen toimintahäiriö, hypo- tai hyperglykemia Epileptinen kohtaus Sydän- ja verisuonisairaudet: sydämen vajaatoiminta, infarkti, vakavat rytmihäiriöt Kasvaimet Aivoverenkierron sairaudet: TIA, aivoinfarkti, aivoverenvuoto Trauma: pään vamma, murtuma, subduraalihematooma 8

Tiedosta hyvinvointia 17 Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito - Käypä hoito (Duodecim) 29.3.2006 Käytösoireiden lääkehoito-1 tilapäisesti vaikeimpien masennus-, levottomuus- ja psykoosioireiden hoidossa moniin vaikeisiin oireisiin niistä ei ole apua:»kuljeskelu,»tavaroiden keräily»kätkeminen»tarkoitukseton pukeutuminen ja riisuutuminen,»huutelu,»esineiden syöminen,»hyperseksuaalisuus ja itsensä vahingoittaminen (raapiminen, hakkaaminen). Tiedosta hyvinvointia 18 Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito - Käypä hoito (Duodecim) 29.3.2006 Käytösoireiden lääkehoito-1 Pyritään vain yhden psyykenlääkkeen käyttöön. Ei useiden samankaltaisen vaikutuksen omaavien lääkkeiden yhteiskäyttöä. pieniä annoksia keskipitkävaikutteisia bentsodiatsepiineja voidaan käyttää käytösoireiden lyhytaikaisessa hoidossa hoitoon liittyvät hyödyt ja haitat tulee arvioida ja huomioida ikääntymiseen liittyvät muutokset lääkkeiden metaboliassa ja jakaantumistilavuudessa. Sertraliini saattaa olla tehokas ja turvallinen dementiapotilaan masennuksen hoidossa. Trisyklisistä depressiolääkkeistä ei liene hyötyä dementiaan liittyvässä masennuksessa. Sitalopraami saattaa olla tehokas dementiaan liittyvien käytösoireiden hoidossa laitospotilailla. Sertraliinilla ja sitalopraamilla vaikuttaisi olevan vähemmän kliinisesti merkittäviä interaktioita kuin muilla serotoniinin takaisinoton estäjillä. 9

Tiedosta hyvinvointia 19 Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito - Käypä hoito (Duodecim) 29.3.2006 Käytösoireiden lääkehoito-1i Dementiaan liittyvät vaikeat käytösoireet ovat vain risperidonin virallinen käyttöaihe. Tutkimusten määrän vähäisyyden vuoksi osa lääkkeiden valmistajista ei suosita lääkevalmisteensa (aripipratsoli, olantsapiini, tsiprasidoni) käyttöä dementiaan liittyvien käytösoireiden hoidossa. Haloperidoli on tehokas dementiaan liittyvän aggressiivisuuden hoidossa Dementiaan liittyvään agitaatioon haloperidolilla sen sijaan ei ole vaikutusta Risperidoni on tehokas dementiaan liittyvien vaikeiden käytösoireiden hoidossa laitospotilailla Olantsapiini saattaa olla tehokas dementiaan liittyvien harhaluulojen ja aistiharhojen hoidossa Ketiapiini ei ilmeisesti tehoa laitoshoidossa olevien vaikeata AT:tä sairastavien levottomuuteen Tiedosta hyvinvointia 20 Alzheimerin taudin diagnostiikka ja lääkehoito - Käypä hoito (Duodecim) 29.3.2006 Käytösoireiden lääkehoito-iii Karbamatsepiini saattaa vähentää vaikeasti dementoituneiden käytösoireita Sillä on kuitenkin paljon mahdollisia haittavaikutuksia ja lääkeinteraktioita, minkä vuoksi sitä on käytettävä varoen. Natriumvalproaatin tehosta laitoshoidossa olevien dementiapotilaiden levottomuuteen ei ole näyttöä Toisen polven psykoosilääkkeet aiheuttavat vähemmän neurologisia haittavaikutuksia kuin vanhemmat neuroleptit. Kuitenkin niiden käyttöön liittyvät metaboliset haitat ja osassa tutkimuksista todettu aivoverenkierron häiriöiden määrän ja kuolleisuuden mahdollinen kasvu rajaa tämän lääkeryhmän käytön vaikeampiin psykoottisiin ja levottomuutena tai aggressiivisuutena ilmeneviin käytösoireisiin. Vanhempien neuroleptien käyttöön liittyvä kuolleisuus ja mahdollisesti myös aivoverenkierron häiriöiden riski saattaa olla suurempi kuin toisen polven psykoosilääkkeisiin liittyvä 10

Tiedosta hyvinvointia 21 Sisältö Käytösoire missä ja kenellä? lääkkeetön hoito käypä hoito entä arjessa? miten eteenpäin Tiedosta hyvinvointia 22 Käytösoire - mikä lääke? Käytösoireisista kotihoidossa 30% on dementialääke 29% on psykoosilääke 28% on masennuslääke 15% on rauhoittava 30% on unilääke 11

Tiedosta hyvinvointia 23 Käytösoire - mikä lääke? Käytösoireisista palvelutaloissa 33 % on dementialääke 37 % on psykoosilääke 38 % on masennuslääke 25 % on rauhoittava 30 % on unilääke Tiedosta hyvinvointia 24 Käytösoire - mikä lääke? Käytösoireisista vanhainkodeissa 29 % on dementialääke 66% on psykoosilääke 37% on masennuslääke 35 % on rauhoittava 47% on unilääke 12

Tiedosta hyvinvointia 25 Käytösoire - mikä lääke? Käytösoireisista TK-osastoilla 21% on dementialääke 46% on psykoosilääke 43% on masennuslääke 33% on rauhoittava 24% on unilääke Tiedosta hyvinvointia 26 Käytösoire ja jokin psyykenlääke Kotihoito 64% Palvelutalo 72% Vanhainkoti Terveyskeskus 13

Tiedosta hyvinvointia 27 Sisältö Käytösoire missä ja kenellä? lääkkeetön hoito käypä hoito entä arjessa? miten eteenpäin Tiedosta hyvinvointia 28 RAPs 14

Tiedosta hyvinvointia 29 RAPs Tiedosta hyvinvointia 30 CAPs (päivitys) 15

Tiedosta hyvinvointia 31 Käytösoireiden ymmärtäminen kulkee henkilöhistorian kautta 16