Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus Autoalan opettaja- ja kouluttajapäivät Tampere to 23.4.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi
Puheenvuoron sisältö Hallitus vaihtuu, tulevaisuus muuttuu? Ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen keväällä 2015 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä muuttuu, osaamisperusteisuus vahvistuu Näyttötutkintojärjestelmä uudistuu
Hallitus vaihtuu, tulevaisuus muuttuu?
Oppilas- ja opiskeluhuoltolain toimeenpano Opintopolku.fi Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteellinen kehittäminen: järjestäjäverkko ja järjestämisluvat Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten uudistaminen + opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen ja toimeenpano Laadunhallinnan vahvistaminen: järjestelmien itsearviointi Oppisopimuskoulutuksen ja työssäoppimisen kehittäminen Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Opiskelijavalintaan liittyvät muutokset Ammatillinen koulutus Kataisen ja Stubbin hallituskaudella
Lähde: Ylen tulospalvelu 2015
Ketkä heistä rakentavat ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta ja millaista tulevaisuutta? Kuvat Helsingin Sanomat
Suurimpien puolueiden hallitusohjelmatavoitteet (1) Kattava ammatillisen koulutuksen verkko Koulutuksen kestoa tiivistettävä, samalla huolehdittava jatkoopintokelpoisuuden säilymisestä Nuorten oppisopimuskoulutus koulutussopimukseksi Byrokratiaa ja turhia normeja karsittava Eri koulutusmuotojen ja koulutusasteiden tiiviimpi yhteistyö Kattava järjestäjäverkko Tasapuoliset rahoitusmallit (laadulliset ja työllistymistä edistävät mittarit) Lähiopetustunteja lisää Oppisopimuskoulutusjärjestelmä osaksi ammatillista koulutusta, toteuttajina itsenäiset organisaatiot Mestari-kisälli-mallin käyttöönotto Toimiva aikuiskoulutus ammattitaidon ylläpitämiseksi
Suurimpien puolueiden hallitusohjelmatavoitteet (2) Lisää valinnaisuutta Lisää kielten opetusta ja kansainvälistä opiskelija- ja henkilöstövaihtoa Uudistetaan oppimisympäristöt (digitaalisuus) Nuorisotakuu: jokaiselle tie opintoihin, harjoitteluun ja töihin Vähemmän koulutetun ja suurimman työttömyysuhan alla olevan aikuisväestön osaaminen Riittävä toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen laatu ja tarjonta
Ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen keväällä 2015
Vuoden 2015 haut Opintopolussa Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen ammatilliset perustutkinnot lukiokoulutus Hakuaika 24.2. - 17.3.2015 Haku erityisopetuksena järjestettävään ammatilliseen koulutukseen erityisen koulutustehtävän perusteella erityisopetuksena järjestettävät ammatilliset perustutkinnot erityisen koulutustehtävän perusteella erityisopetuksena järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) Hakuaika 14.4. - 29.4.2015 Haku perusopetuksen jälkeiseen valmistavaan koulutukseen kymppiluokat ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus (LUVA) Hakuaika 19.5. - 21.7.2015
Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku kevät 2015 Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat Perusopetuksen keväällä päättävät hakijat Muut hakijat Ammatillinen peruskoulutus 45 700 46 300 25 400 20 900 Lukiokoulutus 38 800 33 400 31 700 1 700 Yhteensä 84 500 79 700 57 100 22 600
Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä uudistuu, osaamisperusteisuus vahvistuu Lait, asetukset ja Opetushallituksen määräykset voimaan 1.8.2015
Osaamisperusteisuutta vahvistavat muutokset Terminologiaa yhtenäistetty ja täsmennetty Ammatillinen tutkinto ja ammatilliset tutkintotyypit (pt, at, eat) määritelty osaamisperusteisesti ja työelämälähtöisesti Mitoitusperustetta muutettu opintoviikkojen tilalle osaamispisteet ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavissa perustutkinnoissa nimellislaajuudesta tutkinnon vähimmäislaajuuteen ja kunkin opiskelijan todennetun osaamisen laajuuteen Tutkinnon perusteita pelkistetty: keskitytään osaamiseen ja sen arviointiin Tutkinnon muodostumista muutettu: pakollisuus = yhteinen osaamisperusta, valinnaisuus = yksilölliset polut Yhteiset tutkinnon osat koottu laajoiksi temaattisiksi kokonaisuuksiksi Vapaasti valittavat tutkinnon osat rajattu tukemaan tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita Työssäoppiminen osaamisen hankkimista Osaamisen arviointi osaamisen laadunvarmistusta
Tarvitaan sekä ajattelutavan että toiminnan muutosta Opetus(aika)keskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen ja opiskelijalähtöiseen ajatteluun Ryhmille tarjottavasta standardiannoksesta yksilölliset valinnat mahdollistavaan seisovaan pöytään Oppiaineista ja opetussisällöistä oppimistuloksiin eli siihen, mitä opiskelijan pitää osata koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen jälkeen Opintoviikkoihin pohjaavasta opetuksen suunnittelusta osaamisen hankkimisen tueksi / osaamisen varmistamiseksi tarvittavaan opetukseen ja ohjaukseen Opiskelijan osaaminen ja sen kehittymisen tuki keskiöön Ammattitaidon laadun varmistaminen tärkeää Erilaiset oppimisympäristöt ja opetusteknologian mahdollisuudet käyttöön Liikkuvuus tavaksi hankkia osaamista ja osaamispisteitä
Olemassa olevan osaamisen tunnistaminen, puuttuvan osaamisen hankkiminen osaamisperusteisuus = opiskelijalähtöisyys Osaamisen laadun varmistaminen (ml. osaamisen tunnustaminen) Yksilölliset, joustavat opintopolut
Aseta opiskelija keskiöön. Kohtaa opiskelija yksilönä.
40000 35000 30000 25000 20000 15000 Näyttötutkintojärjestelmä uudistuu 10000 5000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
Analyysi nykytilasta Järjestelmän perusidea osaamisen hankkimistavasta riippumattomana tutkinnon suorittamismahdollisuutena ja työelämän tutkintojärjestelmänä edelleen hyvä, mutta ei kaikilta osin toimi käytännössä. Toiminnan laajennuttua tutkintotoimikunnilla liikaa teknistä työtä. Toiminnan ja järjestelmän kehittämiseen jäänyt eri tasoilla liian vähän mahdollisuuksia. Työelämäyhteistyön tosiasiallista toteutumista arvioitava uudelleen: syvällinen ja kehittävä työelämäyhteistyö ei toimi käytännössä. Tutkintotoimikuntien käytännöt poikkeavat liiaksi toisistaan. Näyttötutkinnon järjestäjien ammatillisia ja taloudellisia edellytyksiä ei voida varmistaa. Arvioinnin ja arvioijien rooli epäselvä ja suhde tutkintotoimikuntiin jäsentymätön. Ongelmia tutkinnon suorittajan oikeusturvassa.
Keskeiset muutokset Tutkintotoimikuntien tehtävät täsmentyvät: tehtävissä korostuvat näyttötutkintojen ja näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen ja laadunvarmistus. Tutkintotoimikuntien kokoonpanoon pieniä muutoksia Näyttötutkinnon järjestäjistä ja niiden tehtävistä säädetään nykyistä yksityiskohtaisemmin. Säädökset järjestämissopimuksista täsmentyvät, sopimuksen sisältö valtioneuvoston asetukseen. Näyttötutkintosihteeristö Opetushallituksen yhteyteen Arvioinnista ja arvioijille asetetuista edellytyksistä säädetään. Arvioijien roolia vahvistetaan. Arvioinnin oikaisua koskevat säännökset uudistuvat. Henkilökohtaistamisesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Muutokset voimaan 1.8.2016
Opiskeluvalmiuksia parantavat opinnot Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin uusi 8 b (247/2015) Toteutetaan osana näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta Ovat opintoja, joiden tarkoituksena on mahdollistaa näyttötutkinnon tai sen osan suorittaminen ja näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuminen niissä tapauksissa, joissa opiskelijalla ei ole riittäviä opiskeluvalmiuksia. Kesto päätoimisina enintään kuusi kuukautta. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskeluvalmiuksia parantavien opintojen järjestämisestä ja sisällöstä. Laki voimaan 1.8.2015