SAVONLINNAN KAUPUNKI TASEKIRJA TILINPÄÄTÖS VUODELTA

SAVONLINNAN KAUPUNKI TASEKIRJA TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012

SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 3 Kaupunginjohtajan katsaus... 3 Savonlinnan kaupungin hallinto-organisaatio (toimielimet ja toimialat)... 5 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 7 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa... 9 Henkilöstö... 10 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 10 Ympäristötekijät... 12 Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä... 12 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 14 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 14 Toiminnan rahoitus... 15 Rahoitusasema ja sen muutokset... 17 Kokonaistulot ja -menot... 20 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 20 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 27 Toteutumisvertailu Tavoitteiden toteutuminen... 28 Keskushallinto... 29 Perusturvan toimiala... 40 Sivistystoimen toimiala... 63 Tekninen toimiala... 89 Savonlinnan Vesi... 120 Henkilöstösuunnitelmat ja -selvitys... 125 Investointiosa... 154 Konserniosien tiedot... 173 Avustukset... 195 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 197 Käyttötalouden toteutuminen... 198 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 204 Investointien toteutuminen... 205 Rahoitusosan toteutuminen... 208 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 209 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma... 212 Rahoituslaskelma... 213 Tase... 214 Konsernilaskelmat... 216 Tilinpäätöksen liitetiedot Kunnan liitetiedot... 221 Konsernin liitetiedot... 231 Eriytetyt tilinpäätökset Savonlinnan Vesi... 237 Allekirjoitukset ja merkinnät Tilinpäätöksen allekirjoitus... 241 Tilinpäätösmerkintä... 242 Luettelot ja selvitykset... 244 2

OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2012 osalta merkittävä rakenteellinen asia oli Punkaharjun ja Kerimäen kuntaliitoksen valmistelu ja päätöksenteko sekä liitoksen toimeenpano. Kuntaliitos syntyi Punkaharjun ja Kerimäen halusta liittyä Savonlinnaan, koska näiden kuntien talous oli voimakkaasti heikentynyt ja painunut jo lähelle kriisikuntakriteerejä. Parhaillaan käsittelyssä oleva kuntarakennelaki mahdollistaa pakkoliitokset kriisikuntien osalta. Punkaharju ja Kerimäki tekivät liitoksen hyvään aikaan ja uusi kaupunki on nyt tasapainoinen kokonaisuus. Talouden haasteisiin vastaamista helpottaa isompi kokonaisuus ja sen tuoma liikkumavara. Strategisesti kuntaliitos yhdistää merkittäviä vahvuuksia Savonlinnaan ja avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa elinvoimaisuuden kehittämisessä sekä mahdollistaisi ylimääräisten hallintorakenteiden purkamisen sekä johtamisen ja päätöksenteon virtaviivaistamisen. Jo kuntaliitoksen valmistelu työllisti hyvin paljon kaupungin organisaatiota ja erityisesti esimiehiä. Tilapäisestä isosta kuormituksesta huolimatta kuntaliitoshankkeesta selviydyttiin kokonaisuudessaan hyvin ja vuoden 2013 alusta kaupunki pystyi suoriutumaan kaikista tehtävistä. Tätä ennen oli tehty sadoittain erilaisia hallinnollisia toimenpiteitä ja päätöksiä yhdistymisen toimeenpanemiseksi. Kuitenkaan kuntaliitos ei tuo itsestään säästöjä vaan edellyttää uuden kaupungin päätöksenteossa voimakasta tahtotilaa tehostaa toimintaa ja katsoa uuden kaupungin kokonaisuutta talouden ja palveluiden turvaamiseksi. Jatkossa tarvitaankin paljon valmistelua, päätöksentekoa ja toimeenpanoa uuden kaupungin toiminnan tehostamiseksi. Yksin keskeinen osa olisi sosterin kuntayhtymärakenteen purku ja liittäminen osaksi kaupungin toimintaa toiminnan tehostamiseksi. Valmistelua on vaikeuttanut ja hidastanut valtion tempoileva ote kunta- ja soteuudistuksessa. Uuden maan hallituksen ohjelma oli erinomaisen selkeä ja kuntien rakenteita yksinkertaistava. Maan hallituksen selvänä tahtotilana on purkaa monimutkaisia yhteistoimintarakenteita, joissa vastuu- ja valtasuhteet ovat hämärtyneet. Yhdistymisneuvotteluissa keskeiseksi talouden tehostamismahdollisuudeksi tulikin juuri näiden hallintorakenteiden purku ja niiden avulla saatavat merkittävät kustannussäästöt. Taloudellisesti viime vuosi oli ennen kaikkea voimakkaiden valtionosuusleikkausten seurauksena selvästi käänne huonompaan koko Suomen kuntataloudessa ja niin myös Savonlinnan kaupungin osalta. Valtio päätti lisää valtionosuusleikkauksia, joiden yhteenlaskettu vuositason vaikutus on noin puolitoista tuloveroprosenttiyksikköä. Edellisten tilikausien ylijäämät eivät riittäneet puskuroimaan talouden voimakasta käännettä huonompaan. Tätä varten käynnistettiin jo elokuussa uuden tasapainotusohjelman valmistelu vuosille 2013-2017. Tasapainotusohjelman avulla tullaan tavoittelemaan noin 22 miljoonan euron tasapainotusta vuoteen 2018 mennessä. Ohjelma jaettiin toimenpidelinjoihin: palveluverkon karsiminen, palvelujen priorisointi, henkilöstön vähentäminen, toimitilojen vähentäminen, tuotantotapojen muutokset, omaisuuden realisointi, työllisyyden ja talouskasvun parantaminen sekä verojen korotukset. Valmistelu aikataulutettiin siten että valtuusto käsittelee talouskehyksiä ja tasapainottamisohjelmaa osana kaupunkistrategiaa ja valmistelu tehdään huhtikuun loppuun 2013 mennessä. Yksi keskeinen osa talouden tasapainottamista on sosiaali- ja terveysmenojen kustannuskehityksen ja menokasvun hillitseminen. Tätä varten käynnistettiin rakennevalmistelu ja vaihtoehtojen selvittäminen uudeksi toimintamalliksi asiantuntijaryhmän avulla. Onnistuminen edellyttää huolellista valmistelua sosterissa, johon myös henkilöstö sitoutuu. Talouden tasapainottamisohjelman tavoitteesta noin puolet on laitettu sosterin menojen osalle. Siksi tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Olennainen osa on myös työllisyyden ja talouskasvun parantamisessa verotulopohjan parantamiseksi. Tätä tarkoitusta varten valtuusto päätti perustaa kehitysyhtiön, jolle tulostavoite on asetettu. Savonlinnan kaupunki on pystynyt vuosina 2007-2010 kattamaan suuret alijäämät ja nostamaan talouden ylijäämäiseksi sekä samaan aikaan tekemään noin 60 miljoonan euron investoinnit ja painamaan velan selvästi alle valtakunnan keskitason onnistuneen talouden tasapainotusohjelman laatimisen, päättämisen ja toimeenpanon avulla. On selvää että myös tulevista haasteista tullaan selviämään. Viime vuoden talouden osalta ongelmallista oli jälleen sosterin kuntalaskutuksen merkittävä ylitys mutta myös muiden sosiaalipalvelujen menojen ylitykset yhteensä alkuperäiseen talousarvioon nähden noin kuusi miljoonaa euroa. Samoin toimitilapalveluyksikkö ylitti rajusti budjettinsa. Lisäksi kaupungin myyntitulot jäivät selvästi toteutumatta. Samoin elinkeinokuntayhtymän talous on ollut tappiollista ja sen noin 1,5 miljoonan euron alijäämä kirjattiin kuntaliitoksesta aiheutuen kokonaan viime vuodelle. Samoin kahden kiinteistön poistaminen käytöstä aiheuttaa yli 0,6 miljoonan euron alaskirjauksen viime vuodelle. Viime vuonna investoinnit olivat jättimäisen isot 22 miljoonaa euroa ja iso tahti jatkuu tulevina vuosina, mikä tulee nostamaan kaupungin velkamäärää ja korko- sekä poistokuluja huomattavasti tulevina vuosina. Tulevina vuosina velka uhkaa kivuta yli 3.000 euroon asukasta kohti. 3

Erittäin myönteinen asia on, että Savonlinnan kaupungin, Punkaharjun ja Kerimäen henkilöstö, erityisesti tulosalueiden esimiehet ja toimialajohtajat jaksoivat punnertaa kuntaliitoksen toimeenpanon hyvin. Työmäärä oli suuri ja työ tehtiin omien normaalien virkatöiden ohessa. Tästä on syytä kiittää henkilöstöä ja antaa tunnustusta. Tahdonkin kiittää luottamusmiehiä ja henkilöstöä uutterasta työstä kaupunkimme parhaaksi. 4

Toimielimet ja toimialat Savonlinnan kaupunki saarien kaupunki keskellä sinistä Saimaata Kaupunginvaltuusto 43 Kaupunginhallitus 11 Kaupunginjohtaja Tarkastuslautakunta 9 Tilintarkastaja Aluejohtokunta 7 PERUSTURVAN TOIMIALA TEKNINEN TOIMIALA SIVISTYSTOIMIALA KESKUSHALLINTO Perusturvalautakunta 9 Vammaisneuvosto Veteraanitoimikunta Seniorineuvosto Aikuissosiaalityö Lastensuojelu Vammaispalvelut Kehitysvammahuolto Toimeentuloturva Pakolaistyö Vanhustenhuolto Päihdetyö Terveydenhuoltopalvelut Tekninen lautakunta 9 Tiejaosto 3 Saaristotoimikunta 5 Pysäköinti Joukkoliikennepalvelut Kunnallistekniset palvelut Jätehuolto Mittaus- ja kartastopalvelut Kaupunkisuunnittelupalvelut Maankäyttö Metsätilat Satamalaitos Pelastustoimipalvelut Asuntotoimi Tiepalvelu Konekeskus Toimitilapalvelut Savonlinnan vesi Koulutuslautakunta 9 Varhaiskasvatus Perusopetuspalvelut Lukiopalvelut Muut koulutuspalvelut Kulttuurilautakunta 7 Kulttuuritoimi Kirjastotoimi Museotoimi Vapaa-aikalautakunta aikalautakunta 7 Nuorisotoimi Ruoka- ja siivouspalvelut Kehittämis mis- ja omistajaohjauspalvelu Hallinto- ja henkilöst stöpalvelu Talouspalvelut Keskusvaalilautakunta 5 Rakennuslautakunta 7 Liikuntatoimi Vaalilautakunnat 5 Rakennusvalvonta Ympärist ristölautakunta 7 Ympäristönsuojelu Yhteistyötoimikunta toimikunta 5

Tilivelvolliset tehtäväalueittain v. 2012 Tilivelvollisia ovat kaupunginhallituksen ja kaikkien lauta- ja johtokuntien jäsenet sekä viranhaltijat kunkin toimielimen tehtäväalueilta seuraavasti: Tehtäväalue KESKUSHALLINTO Tarkastuslautakunta Tarkastustoimi Kaupunginhallitus Hallintopalvelut Osaamisen ja elinkeinoelämän kehittämispalvelut Monipalvelukeskus PERUSTURVAN TOIMIALA Sosiaalilautakunta Hallintopalvelut Sosiaali- ja perhepalvelut Sosiaalipalvelut terveyspiiriltä Terveyspalvelut SIVISTYSTOIMIALA Koulutuslautakunta Hallintopalvelut Varhaiskasvatus Perusopetuspalvelut Lukiopalvelut Muut koulutuspalvelut Vapaa-aikalautakunta Vapaa-aikatoimipalvelut Kulttuurilautakunta Kulttuuritoimipalvelut TEKNINEN TOIMIALA Tekninen lautakunta Hallintopalvelut Kunnallistekniset palvelut Maankäyttöpalvelut Pelastustoimipalvelut Ruoka- ja siivouspalvelut Toimitilapalvelut Savonlinnan Vesi Tiejaosto Tiepalvelut Rakennuslautakunta Rakennusvalvontapalvelut Ympäristönsuojelulautakunta Ympäristönsuojelupalvelut Tilivelvollinen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Kansliapäällikkö Kaupunginjohtaja Palvelupäällikkö Perusturvajohtaja Perusturvajohtaja Perusturvajohtaja Perusturvajohtaja Sivistystoimenjohtaja Varhaiskasvatuspäällikkö Opetuspäällikkö Sivistystoimenjohtaja Sivistystoimenjohtaja Sivistystoimenjohtaja Kulttuuritoimenjohtaja Tekninen johtaja Rakennuspäällikkö Kaupungingeodeetti Tekninen johtaja Ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö Kiinteistöjohtaja Toimistoinsinööri Kiinteistöinsinööri Rakennustarkastaja Ympäristöpäällikkö 6

Puoluejakautuma vuoden 2008 kunnallisvaaleissa Valtuutetut 2009 2012 Suomen Keskusta r.p. 13 Kansallinen Kokoomus r.p. 7 Vihreä liitto r.p. 3 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue r.p. 14 Suomen Kristillisdemokraatit r.p. 2 Vasemmistoliitto r.p. 3 Perussuomalaiset r.p. 1 Puoluejakautuma vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Valtuutetut 2013 2016 (kokoontui ensimmäisen kerran 12.11.2012) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. 14 Kansallinen Kokoomus r.p. 8 Vasemmistoliitto r.p. 2 Suomen Kristillisdemokraatit r.p. 3 Vihreä liitto r.p. 3 Suomen Keskusta r.p. 15 Perussuomalaiset r.p. 6 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS VUONNA 2012 Maailmantalouden kasvu hidastui vuoden 2011 loppupuolella ja kasvun hidas vaihe jatkui koko vuoden 2012. Kasvun hidastumisen taustalla olivat hallitusten elvytystoiminen päättyminen, julkisten talouksien vakauttamistarpeet sekä yksityisen kysynnän hauraus. Euroalueen kriisi jarrutti taloutta muuallakin maailmassa. Maailman kokonaistuotannon kasvu hidastui vuoden 2011 3,5 prosentista 2,8 prosenttiin. Euroalue ja EU kääntyivät lievään taantumaan lähinnä heikentyneen kilpailukyvyn ja joiden euromaiden eräiden julkistalouden mittavien vakauttamistarpeiden johdosta. Euromaiden kokonaistuotanto v. 2012 kasvoi 1,5 prosenttia ja inflaatio oli noin 2,5 prosenttia muun muassa kalliina pysyneen energian ja veronkorotusten vuoksi. Pankkivalvontaa ja Euroopan vakausmekanismia koskevat päätökset rauhoittivat tilannetta euroalueella, mutta talouskehitys on riskialtista etenkin jos velkaantuminen jatkuu kriisimaissa. Euroalueen maiden välillä oli merkittäviä kasvueroja vuonna 2012. Kriisimaiden Kreikan ja Portugalin tuotanto supistui eniten. Myös Italian, Espanjan ja Alankomaiden tuotanto väheni selvästi. Euroopan vahvimpiin talouksiin kuuluvat Ruotsi ja Saksa ylsivät vain noin 1 2 prosentin kasvuvauhtiin. Ranskassa kasvu oli lähellä nollaa. SUOMEN TALOUDELLINEN KEHITYS VUONNA 2012 Valtiovarainministeriön loppuvuodesta antaman suhdannekatsauksen mukaan Suomen kokonaistuotanto ei kasvanut lainkaan vuonna 2012 viennin ja kulutuksen heikon kehityksen vuoksi. Heikon kysynnän vuoksi yritysten investoinnit myös supistuivat. Viennin kasvu jäi alle puoleen prosenttiin vuonna 2012 ja tuonnin reiluun puoleen prosenttiin. Kauppataseen alijäämä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli runsaat 2 miljardia euroa samoin kuin vaihtotaseen alijäämä Työvoima Työllisten määrä kasvoi 0,4 % edellisestä vuodesta, vaikka tuotanto supistui. Yhtenä tekijä tähän oli talouden rakennemuutos, jossa teollisuustyöpaikkojen määrän vähentyessä uusia työpaikkoja syntyi työvoimavaltaisemmille palvelualoille. Työttömyysaste kääntyi kesän 2012 jälkeen nousuun, mutta vuoden keskimääräisiä tilanteita vertailtaessa edelleen hiukan laski vuodesta 2011. Työttömyysaste oli 7,7 %. Ansiokehitys Raamisopimuksen mukaiset palkankorotukset nostivat ansiotasoindeksiä vuonna 2012 vajaat kolme prosenttia. Nimellinen ansiotasoindeksi kohosi arviolta 3,5 %, kun huomioidaan myös muiden kuin sopimuskorotusten vaikutus. Hinnat ja ostovoima Kuluttajahinnat kohosivat keskimäärin 2,8 prosenttia kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Vuoden aikana inflaatio hidastui alkuvuoden noin kolmesta prosentista loppuvuode runsaaseen kahteen prosenttiin. Alkuvuodesta 2012 hintojen nousua vauhditti mm. edellisestä vuodesta kohonneet asunto- ja kulutusluottojen korot sekä ennätyskorkealle kohonneet liikenteen polttoaineiden hinnat. Lisäksi asuntojen vuokrat koho- 7

sivat alkuvuonna nopeasti. Vuoden keskivaiheilla tuore-elintarvikkeet kallistuivat huonon kasvukauden takia. Lähes koko alkuvuoden laskusuunnassa ollut sähkön hinta painui edellisen vuoden tason alapuolelle loppukesällä. Useat välillisen verotuksen muutokset tulivat voimaan alkuvuoden 2012 aikana. Vuoden alussa makeis-, virvoitusjuoma-, alkoholi- ja tupakkaverot nousivat. Lisäksi polttoaine- ja autoverotus kiristyivät. Kuluttajahintoihin vaikuttivat myös eräiden palveluiden alennetun arvonlisäverokokeilun päättyminen sekä sanoma- ja aikakauslehtien tilausmaksujen siirtyminen nollaverokannasta 9 % arvonlisäverokantaan. Yhteensä veromuutokset vaikuttivat noin prosenttiyksikön koko vuoden inflaatiosta. Korkotason pysyessä matalana kotitalouksien velkaantuminen jatkui edelleen. JULKISEN TALOUDEN KEHITYS VUONNA 2012 Tilastokeskuksen alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen velka kasvoi vuoden 2012 aikana 10,3 miljardilla eurolla 103,1 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 49 prosentista 53 prosenttiin. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 1,9 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 0,8 prosenttia. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella. Vuonna 2012 julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 3,7 miljardia euroa alijäämäinen. Valtiosektorin alijäämä kasvoi 0,9 miljardia euroa 6,7 miljardiin euroon pääosin verotulo kasvun hidastumisen ja maksettujen tulonsiirtojen lisääntymisen vuoksi. Kuntasektorin alijäämä kasvoi 1,0 miljardia euroa 1,2 miljardiin euroon. Vaikka kuntasektorin menojen lisääntyminen hieman hidastui, rahoitusasemaa heikensi etenkin verotulojen selvästi edellisvuotta pienempi kasvu. Työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot keräsivät 5,1 miljardin ylijäämän. Kuntien toimintamenot kasvoivat 1,8 mrd. euroa eli 5 prosenttia edellisvuodesta. Verotulot ja valtionosuudet yhteensä nousivat 2,5 prosenttia. Kuntien vuosituottojen ja kulujen erotus eli vuosikate heikkeni 0,8 mrd. euroa eli 55 prosenttia. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, kasvoi 4 prosenttia. Palvelujen ostot lisääntyivät 6 prosentilla. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot pienenivät prosentin ja maksetut avustukset kasvoivat 8 prosenttia. Toimintatulot lisääntyivät 2 prosenttia. Kuntien investoinnit kasvoivat 6 prosenttia ja investointitulot 3 prosenttia. Kuntien lainakanta nousi vuonna 2012 noin 1,6 mrd. euroa eli peräti 13 prosenttia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen, valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton ennakkotietoihin. Etelä-Savon tilinpäätösennustetietoja vuodelta 2012 (1000 ) Etelä-Savo Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATE TP2011 TA2012 TPE2012 TP2011 TA2012 TPE2012 TP2011 TA2012 TPE2012 247 050 284 215 291 336-1 004 809-1 067 657-1 086 569-770 613-787 735-794 712 TA tot/muutos (%) 103 17,9 102 8,1 101 3,1 Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta TP2011 TA2012 TPE2012 TP2011 TA2012 TPE2012 TP2011 TA2012 TPE2012 391 936 401 311 407 217 33 431 34 495 35 536 40 197 35 981 28 343 TA tot/muutos (%) 101 3,9 102 6,3 79-29,5 VEROTULOT YHT. Valtionosuudet VUOSIKATE TP2011 TA2012 TPE2012 TP2011 TA2012 TPE2012 TP2011 TA2012 TPE2012 465 573 471 887 470 593 326 996 336 728 343 992 27 773 25 739 30 581 TA tot/muutos (%) 100 1,1 102 5,2 119 10,1 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ NETTOINVESTOINNIT Lainakanta 31.12. TP2011 TA2012 TPE2012 TP2011 TA2012 TPE2012 TP2011 TA2012 TPE2012-3 185-6 159-4 025 55 270 65 413 52 378 362 839 395 216 391 326 TA tot/muutos (%) 26,4 80-5,2 99 7,9 Lähde: Kuntakysely tammikuu 2013/Etelä-Savon maakuntaliitto 8

SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄN KUNTIEN TYÖTTÖMYYSPROSENTIT JA ASUKASMÄÄRÄT työttömyys-% sis. asukasmäärä muutos muutos myös lomautetut hlölkm % 31.12.2012 31.12.2011 31.12.2012 ENONKOSKI 14,7 1 565 1 532-33 -2,11 KERIMÄKI 13,7 5 554 5 526-28 -0,50 PUNKAHARJU 10,4 3 718 3 645-73 -1,96 RANTASALMI 14,6 3 950 3 924-26 -0,66 SAVONLINNA 15,3 27 585 27 420-165 -0,60 SULKAVA 12,4 2 878 2 846-32 -1,11 YHTEENSÄ 45 250 44 893-357 -0,79 SAVONLINNAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄN KUNTIEN TYÖTTÖMYYS -% HEINÄ-JOULUKUUN LOPUN TILANTEET % sis. myös lomautetut HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOULUKUU ENONKOSKI 11,5 11,9 13,7 12,4 13,4 14,7 KERIMÄKI 12,2 12,0 11,7 11,3 12,0 13,7 PUNKAHARJU 10,9 11,0 10,0 9,7 9,6 10,4 RANTASALMI 13,7 12,9 13,5 13,9 13,5 14,6 SAVONLINNA 15,2 14,3 14,1 13,6 13,9 15,3 SULKAVA 10,3 9,3 10,9 11,4 11,5 12,4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2012 tilinpäätös on 7,22 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin taseeseen jää katettavaa alijäämää. Taseen kertynyt alijäämä vuoden lopussa on 5,70 miljoonaa euroa. Vuoden 2012 talousarviossa tilikauden tulos on alijäämäinen 0,06 miljoonaa euroa. Perusturvan toimialalla palvelutarve kasvoi arvioitua enemmän etenkin lastensuojelussa ja vammaispalveluissa. Lastensuojelussa kasvoivat sekä oman lastenkodin, perhehoidon että ammatillisten perhekotien hoitopäivien määrä, mutta uusien huostaanottojen määrä pysyi ennallaan. Vammaispalveluissa mm. henkilökohtaisen avustajan palvelut ovat kasvaneet edelleen, samoin kuljetuspalvelut, lähes sadalla uudella asiakkaalla. Terveydenhuollossa erikoissairaanhoidon hoitopäivät ja lähetteet ovat määrällisesti vähentyneet, mutta talousarviomuutoksesta huolimatta talousarvio ylittyi tältä osin. Perusterveydenhuolto oli paremmin hallinnassa. Toimintakulut ylittyivät kaikkiaan 7,68 miljoonaa euroa. Kustannusten kasvussa on huomioitava, että niiden vaikutus tulee pysyvänä kulurakenteeseen myös tuleville vuosille. Toimintatuottojen ja verotulojen 0,93 miljoonan euron alituksilla sekä valtionosuuksien ylityksellä 1,82 miljoonaa euroa tulos muodostui alijäämäiseksi. Toimintatuottoihin sisältyi kertaerinä käyttöomaisuuden myyntivoittoja 0,63 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 1,57 miljoonaa euroa. Tulopohja ei kokonaan siirry sellaisenaan seuraaville vuosille kattamaan menojen lisäystä. 9

Kokonaisuutena lomapalkkavelka kasvoi edellisestä vuodesta yhteensä 0,75 miljoonaa euroa. Osatekijä lomapalkkavelan kasvuun oli henkilöstömäärän lisäys ja pitämättömien lomien lisäys. Poikkeamat alkuperäiseen talousarvioon toimialoittain olivat seuraavat: määrärahat ylittyivät keskushallinnon osalta 0,95 miljoonaa euroa, perusturvan toimialalla 6,32 miljoonaa euroa, sivistystoimen toimialalla 1,07 miljoonaa euroa ja teknisen toimialan osalta 0,46 miljoonaa euroa. Korkokulut alittuivat talousarvioon nähden 0,01 miljoonaa euroa. Kaupungin toimintatuotot alittuivat alkuperäisestä talousarviosta 0,66 miljoonaa euroa. Merkittävin tulojen alitus oli teknisellä toimialalla 1,09 miljoonaa euroa, josta käyttöomaisuuden myyntivoittojen ylitys oli 0,63 miljoonaa euroa. Verotulot alittuivat 0,28 miljoonaa euroa ja valtionosuudet ylittyivät 1,82 miljoonaa euroa. Toimintatuottojen vähennys edelliseen vuoteen oli 2,10 %. Toimintakulut kasvoivat 5,78 %. Palkat ja palkkiot kasvoivat edelliseen vuoteen 6,25 % ja palvelujen ostot 6,12 %. Henkilöstöä oli vuoden lopussa 9 enemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna, joista vakituisia oli 1 vähemmän ja ei vakinaisia 10 lisää. Henkilöstömäärään on vaikuttanut mm. päivähoitopaikkojen lisätarve, ostopalveluja on purettu ja otettu omaksi työksi ja joitakin palkkatyöllistetyillä hoidettuja tehtävä hoidetaan nyt vakinaistetulla henkilöstöllä. Henkilöstön lisäyksestä jää pysyviä kustannuksia tuleville vuosille. Kaupungin investoinnit vuonna 2012 olivat 21,98 miljoonaa euroa. Investoinnit rahoitettiin seuraavasti: avustukset 3,51 miljoonaa euroa, investointien myyntitulot 0,33 miljoonaa euroa. Lainakanta vuoden 2012 lopussa oli 61,42 miljoonaa euroa, 2 240 euroa/asukas (koko maan arvio 2 282 euroa/asukas). Vuonna 2012 lainakanta kasvoi 18,86 miljoonaa euroa. Lainakanta asukasta kohden vuonna 2011 oli 1 543 euroa. Arvioitu lainakanta taloussuunnittelukauden lopussa vuonna 2016 on 3 015 euroa/ asukas. Suhteellinen velkaantuneisuus 31.12.2012 oli 48,9 % ja omavaraisuusaste 56,6 %. Savonlinnan työttömyysaste oli joulukuun lopussa 15,3 %, kun koko maan vastaava luku oli 10,7 %. Savonlinnan kaupungin perusturvalautakunta hallinnoi kahta suurta työllistämishanketta: Kanava-hanke ja Kuntakokeilu-hanke. Kanava-hanke on suunnattu yli 25-vuotiaille alle vuoden työttömänä olleille työnhakijoille 30.6.2014 saakka ja Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen vuoden 2015 loppuun. Kanavahankkeen toimintakulut olivat 233 112 euroa, johon kaupunki sai ESR-rahaa 197 245 euroa. Kuntakokeilu käynnistyi syyskuussa 2012 ja sen toimintakulut olivat 78 236 euroa, johon kaupunki sai työllisyyspoliittista tukea 50 564 euroa. Savonlinnan kaupungin, Punkaharjun kunnan ja Kerimäen kunnan valtuustot ovat tehneet 19.3.2012 päätöksen kuntaliitoksesta 1.1.2013 alkaen. Henkilöstö Henkilöstöstä on erillinen selvitys. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Toiminnan riskit Henkilöstön osalta on mm. - henkilöstön saatavuus tietyillä ammattialoilla (esim. sosiaalityöntekijät, psykologit, koulukuraattorit, atk-ammattilaiset, lääkärit) - erityisosaamisen keskittyminen yksille henkilöille/työparit, sijaiset - kunta-alan palkkaustaso - henkilöstön ikärakenne/kokemuksen, tiedon siirto - ammattitaidon kehittäminen ja osaamisen laajentaminen/taloudelliset mahdollisuudet Palvelujen ostosopimukset Sosiaali- ja terveydenhuollon viime vuosien kustannusten kasvu, joka väestön ikääntyessä edelleen tulee kasvamaan. Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimivuusalue on pieni, joten kustannusten kasvuun on vaikea vaikuttaa. Useiden jäsenkuntien eroaminen Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymästä aiheuttaa jäljelle jääville kunnille useiden miljoonien eurojen lisäkustannukset, koska kiinteät kustannukset joudutaan jakamaan pienemmälle käyttäjämäärälle. Osa ostopalveluna hoidetuista tehtävistä on siirtymässä kaupungin omaksi toiminnaksi. Tämä riski on viime vuosina realisoitunut. Tilannetta vaikeuttaa entisestään valtionhallinnon valmisteleman sote-uudistuksen viipyminen, jonka väestöpohjavaatimukset ovat vielä tilinpäätöstä kirjoitettaessa avoinna. 10

Toimintojen siirtoa kaupungin omaksi toiminnaksi joudutaan siirtämään vuoteen 2015. Tilanne on jäsenkuntien kannalta hankala, eikä ratkaisuja esimerkiksi palvelurakenteesta ole voitu vielä tehdä. Palvelujen ostosopimuksiin liittyen sivistystoimialalla ei ole merkittäviä riskejä. Suhdannevaihtelut Eurokriisi ja maailmantalouden epävarmuus heikentävät tulevien vuosien talouskehitystä. Suomen valtion talous on jo pahasti alijäämäinen. Kuntien valtionosuusleikkaukset jatkuvat, mutta samalla on uhkana, että valtiovalta edelleen määrää kunnille uusia velvoitteita. Tuloverokasvu pysähtyy, kun vienti ei vedä ja työllisyys heikkenee. Kuntien, myös Savonlinnan kaupungin, talous heikkenee entisestään ja sen tasapainottaminen vaatii rankkoja toimenpiteitä. Rahoitusriskit Kaupungin lainasalkku jakautuu vaihtuva- (26,2 %) ja kiinteäkorkoisiin (73,8 %) lainoihin. Korkoriski kohdistuu vaihtuvakorkoisiin lainoihin, yhteensä 16,1 miljoonaan euroa, josta lyhytaikaisten lainojen osuus oli 11,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 nostettiin 20,0 miljoonaa euroa kiinteäkorkoista pitkäaikaista lainaa. Suurin rahoitusriski on kaupungin takaamissa lainoissa. Takauslainojen määrä 31.12.2012 on 26,8 miljoonaa euroa. Vastavakuuksia takauksille on 10,1miljoonaa euroa. Kaupungille ei ole realisoitunut maksettavaksi takauslainoja. Takauksiin sisältyy kuitenkin huomattavat taloudelliset riskit. Takauslainojen maksamisen välttämiseksi kaupunki voi joutua tekemään pääomasijoituksia yhtiöihin. Takausten realisoitumisriskiarvio on nyt noin 20 % takausten määrästä. Taloussuunnittelukaudella 2013-2021 ylivelkaantumisriski on suuri varsinkin, jos kaupungin omarahoitusosuus jää suunniteltua pienemmäksi. Palveluverkkoa pitäisi pystyä supistamaan ja omaisuuden realisointi pitäisi toteutua suunnitelman mukaisesti. Vahinkoriskit Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaupungin vakuuttamispolitiikan 1.10.2007 448. Vakuutukset on kilpailutettu vuonna 2008. Vahinkoriskeihin kaupunki on varautunut siirtämällä vakuutussopimuksella riskejä vakuutusyhtiön kannettavaksi. Vakuutusmaksujen pienentämiseksi vakuutukset on otettu rakennuksille 30 000 euron omavastuuosuuksilla ja vastuuvakuutukset 2 000 euron omavastuuosuuksilla. Lisäksi kaupungilla on 797 985 euron vahinkorahasto. Kaupunki on maksanut vuonna 2012 vakuutusmaksuja lakisääteiset vakuutukset huomioituna 1,6 miljoonaa euroa. Toimitilariskit Työturvallisuuteen ja paloturvallisuuteen liittyviä riskejä on pystytty vähentämään mm uusien työturvallisuusmääräysten käyttöönotolla, riskipaikkojen sprinklaus asennuksilla, pelastussuunnitelmilla/-harjoituksilla, työ- ja paloturvallisuuden huomioiminen tilojen käytössä, korjauksissa ja investoinneissa. Edelleen riskinä ovat riskien välttämiseen liittyvien määrärahojen karsinta, mistä johtuen tavoitteena oleva riskien ennaltaehkäisy on edelleen liian paljon hätäkorjauksia. Korjausten suunnitteluun jää liian vähän aikaa, joten kiireessä tehtäviin päätöksiin sisältyy merkittäviä riskiä. Isoissa hankkeissa ennakkoon tehtävillä rakenteiden tutkimuksilla ja selvityksillä voidaan tehdä oikeita johtopäätöksiä ja vältytään edes osittain kalliiksi tulevilta lisä- ja muutostöiltä. Oikeudenkäyntitapaukset Vireillä olevista oikeudenkäyntitapauksista ei todennäköisesti ole kaupungille tulossa merkittäviä korvauksia maksettavaksi. Vuoden 2010 puolella kaupunki maksoi oikeudenkäyntikuluja 1 270 euroa eräästä työsuhdetta koskevasta oikeudenkäyntitapauksesta, jossa käräjäoikeus hyväksyi kanteen. Kaupunki on valittanut tuomiosta hovi-oikeuteen vuoden 2011 alussa. Hovioikeus on pitänyt käräjäoikeuden tuomion voimassa, josta kaupunki on hakenut valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Siviiliriita-asioiden osalta Savonlinnan kaupunki on lisäksi yhdessä Punkaharjun, Enonkosken, Kerimäen ja Puumalan kunnan kanssa nostanut vuonna 2011 vahingonkorvauskanteen Metsäliitto Osuuskuntaa, Stora Enso Oyj:tä sekä UPM-Kymmene Oyj:tä vastaan puukartelli asiassa. Vuonna 2012 vireillä oli edelleen kolme hallintoriita-asiaa, joissa Savonlinnan kaupunki on kantajana. Savonlinnan kaupunki vaatii eräältä kunnalta perusteettoman edun palautusta ympärivuorokautisesta palvelusasumisesta ja erikoissairaanhoidosta. Hallinto-oikeus on hyväksynyt kaupungin vaatimuksen liittyen asumispalveluiden kustannusten korvaamiseen. Asian käsittely jatkuu korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaupunki vaatii Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä perityn ylihinnan takaisinmaksua 637 524 euron edestä. Hallinto-oikeus on hylännyt hakemuksen ja Savonlinna valittanut asiasta korkeimpaan hallintooikeuteen kesällä 2011. Vuoden 2012 lopulla oli vireillä yksi valitus liittyen kaupunginvaltuuston kaavoitusta koskeviin päätöksiin. Vireillä olivat lisäksi valitukset koskien teknisenlautakunnan päätöksiä rakennuksen purkamisluvasta sekä 11

maisematyöluvasta, kaupunginhallituksen päätöstä koskien Savonrannan kuntokeskusta, rakennuslautakunnan päätöstä koskien Savolan alueen rakennuksia koskevaa purkamislupaa, Ympäristölautakunnan päätöstä koskien viemäriverkkoon liittymisestä. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on valitus koskien Kesko Oyj:n viljasiilon purkamislupaa. Hallinto-oikeudessa on muutamia valituksia koskien pysäköintivirhemaksujen oikaisuvaatimuksista annettuja päätöksiä. Perinnässä on muutamia merkittäviä yksittäisiä saatavia oikeushenkilöiltä ja yksityishenkilöiltä. Yhteensä perinnässä olevia saatavia sisältyy tilinpäätökseen 177 261 euroa. Ympäristötekijät Suurin pilaantuneita maita koskeva ympäristökysymys, joka oli vireillä vuonna 2012, koski Linnansalmenkujan rakentamattomia tontteja. Kaupungilla on vaatimus UPM:n puhdistamisvastuusta. Kaupungin taloudelliseen tulokseen tai asemaan sillä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta kävi asiassa lopullisesti miten tahansa. SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kaupungin sisäisen valvonnan ohje on hyväksytty kaupunginhallituksessa 22.5.2006 241 ja päivitetty 18.6.2012 251. Hallintokunnat laativat tämän ohjeen pohjalta omat sisäisen valvonnan suunnitelmansa. Ohjeen mukaan tilivelvollisen pitää dokumentoida kirjallisesti vuoden aikana tekemänsä valvontasuunnitelman mukainen valvonta, joka on osa tilivelvollisen sisäisen valvonnan materiaalia. Dokumentoinnin pohjalta tehdään raportti valvontasuunnitelman mukaisesta valvonnasta kerran vuodessa. Raportissa esitetään valvontakohteiden valvonnan johdosta tehdyt toimenpiteet ja havainnot. Sisäisestä valvonnasta raportoidaan vuosittain kaupunginhallitukselle ja lautakunnille. Lautakunnat hyväksyvät toimialojensa sisäisen valvonnan suunnitelman. Kaupunginhallitus hyväksyy keskushallinnon toimialan sisäisen valvonnan suunnitelman. Vuoden 2012 sisäisen valvonnan kohteita olivat mm. yritysvaikutusten arvioinnin käyttöönotto, avustusten jakaminen, määrärahojen tarkkailu ja ylitykset, tulojen kertyminen, sijaisjärjestelyt, riskienhallinta osana päivittäistä työtä, harkinnanvaraisten ostopalvelujen käyttö, omaisuuden myynti, sopimusosapuolten toimivaltaisuus ja sopimusten seuranta laajempana kokonaisuutena sekä riskienhallintaan liittyvät erilaiset toimet. Sisäisen valvonnan havaintoja käsiteltiin vuoden 2012 aikana tarpeen mukaan kaupunginjohtajan johtoryhmässä ja sovittiin tehtävistä toimenpiteistä. Sisäisen valvonnan havainnoista raportoitiin kaupunginhallitukselle puolivuosittain. Sisäisen valvonnan raportit on käsitelty lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallitus on käsitellyt sisäisen valvonnan raportteja vuodelta 2012 kokouksessaan 18.2.2013 108 ja edellyttää, että sisäisessä valvonnassa tehtyjen tarkastushavaintojen osalta ryhdytään toimenpiteisiin. Vuodelle 2013 laaditut toimialojen sisäisen valvonnan suunnitelmat on käsitelty lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa 4.2.2013 52. Sopimustoiminta Kaupunginlakimiehen ohje kaupungin sopimusten laatimisesta, ennakkotarkastuksesta ja tallentamisesta Dynasty-asiahallintajärjestelmän sopimuskantaan on annettu 19.5.2011 ja jaettu toimialoille uudelleen sekä syksyn 2011 että syksyn 2012 aikana. Lisäksi kaupunginlakimies on vuoden 2012 aikana tarkastanut satunnaisotannalla kaikkien toimialojen Dynasty-sopimuskantaan talletettuja sopimuksia. Vuosien 2013-2014 aikana tullaan tekemään laajempi tarkastelu. Tarkastelu suoritetaan sen jälkeen, kun liittyvien kuntien sopimushallinta on siirretty Dynasty-tietokantaan. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kaupunginjohtajan alaisuudessa toimiva sisäinen tarkastaja suoritti vuonna 2012 sisäistä tarkastusta kaupunginhallituksen 20.2.2012 68 vahvistaman vuosisuunnitelman mukaisesti. Vuosisuunnitelman mukaisia sisäisen tarkastuksen kohteita vuonna 2012 olivat talousarvioavustukset, pysäköinninvalvonta, arvonlisäveron käsittely, päätöksenteko, puhelut, tietohallinto, riskien kartoitus, johtamisjärjestelmä, Itä-Savon sairaanhoitopiirin (sosteri) laskutuksen oikeellisuus, urakkalaskujen tuntikirjanpito, hankintaprosessi, Asematien päiväkoti ja henkilöstöraportti. Lisäksi sisäinen tarkastaja on suorittanut tarkastussuunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia erillisten toimeksiantojen perusteella. Sisäisestä tarkastuksesta on raportoitu puolivuosittain johtoryhmälle ja kaupunginhallitukselle. Sisäisen tarkastuksen raportit on käsitelty kaupunginjohtajan johtoryhmässä 27.8.2012 207 ja 18.2.2013 51 sekä kaupunginhallituksessa 10.9.2012 312 ja 18.2.2013 109. Kaupunginhallitus on vahvistanut sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman vuodelle 2013 kokouksessaan 4.2.2013 53. Sisäinen tarkastus on hyvin toimiva. Hallituksen kannanotto sisäisen valvonnan ja siihen liittyvän riskienhallinnan järjestämisestä Hallitus esittää kannanottonaan, että sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen perusteella on saatu kohtuullinen varmuus siitä, että toimintoja on hoidettu olennaisilta osin sääntöjen, ohjeiden ja päätösten mukai- 12

sesti. Sisäisen valvonnan havaintojen perusteella toiminnassa ei ole ollut vakavia ongelmia tai puutteita. Esille tulleet pienet epäkohdat ja puutteet on pyritty korjaamaan heti. Kaupungin sisäinen valvonta ja tarkastus on järjestetty vuosittain suunnitelmiin perustuvaksi. Suunnitelmien pohjalta on laadittu dokumentointi ja raportointi. Riskienhallinnan toimenpideohjelman toimeenpaneminen oli sisäisen valvonnan suunnitelmassa jo vuonna 2008, jolloin päivitettiin kaikki lain edellyttämät suunnitelmat ja kirjalliset ohjeet. Valmisteltiin riskianalyysi kaupungin takauksista. Kilpailutettiin vakuutukset. Tämän jälkeen riskienhallinnan toimenpiteitä on jatkettu joka vuosi. Riskienhallinta nousi entistä voimakkaammin esille vuoden 2012 aikana, kun kuntaliitosta alettiin suunnitella. Riskienhallinnan vastuut on määritelty Savonlinnan kaupungin riskienhallintapolitiikassa, jonka päivitetty versio hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 4.2.2013 66. Toimialojen riskienhallinnan vastuuhenkilöistä on tehty päätökset. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Savonlinnan kaupungin valmiussuunnitelmat kokonaisuudessaan 24.8.2009 355. Valmiussuunnitelman yleisen osan päivitys hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 20.12.2012 94. Päivityksessä otettiin huomioon kuntaliitokset ja muut muuttuneet asiat sekä uudet ohjeet valmiussuunnitelman yleisen osan laatimiseksi. 4.2.2013 63 kaupunginhallitus hyväksyi Savonlinnan kaupungin päivittäistavarahuoltosuunnitelman sekä merkitsi tiedoksi teknisen-, perusturvan- ja sivistystoimen toimialojen valmiussuunnitelmat. Tärkeä osa kaupungin riskienhallintaohjelmaa on tietoturvapolitiikka, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt 14.1.2013 29. Sisäisen valvonnan suunnitelmaan vuodelle 2013 sisältyvien riskienhallintaohjelman toimenpiteiden lisäksi suunnitelmaan sisällytettiin myös tietoturvapolitiikan toteuttamisen edellyttämät toimenpiteet. Päivitetty turvallisuussuunnitelma, jossa on myös otettu huomioon tapahtuneet kuntaliitokset, on hyväksytty kaupunginhallituksessa 14.1.2013 28. Samassa yhteydessä kaupunginhallitus hyväksyi raportin vuonna 2012 suoritetuista turvallisuutta edistävistä toimenpiteistä ja suunnitelman vuonna 2013 suoritettavista toimenpiteistä. Kaupungin omistamien kiinteistöjen pelastussuunnitelmia täydennettiin ja päivitettiin jo vuoden 2011 aikana, jolloin pelastussuunnitelmat laadittiin kiinteistöihin, joista ne puuttuivat. Kaupungintalon kiinteistössä suoritettiin myös palotarkastus vuoden 2011 loppupuolella ja päivitettiin pelastussuunnitelmaa. Poistumisharjoitus pelastuslaitoksen johdolla suoritettiin 19.1.2012. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen kehittämistä jatketaan edelleen niin, että varmistetaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuus kaikilla tehtäväalueilla. Tähän pyritään perustamalla sisäinen valvonta systemaattiseen riskien tunnistamiseen, arviointiin ja hallintaan. 13

TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2012 2011 Toimintatuotot 22 699 291 24 248 853 Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut -168 215 022-158 695 202 Toimintakate -145 515 730-134 446 348 Verotulot 89 611 031 88 756 066 Valtionosuudet 55 490 927 51 412 159 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 70 855 98 996 Muut rahoitustuotot 1 981 110 447 568 Korkokulut -1 382 405-1 150 038 Muut rahoituskulut -15 560-52 334 Vuosikate 240 228 5 066 069 Poistot ja arvonalentumiset -6 350 337-5 406 551 Satunnaiset erät -1 125 000 Tilikauden tulos -7 235 108-340 482 Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) 12 654 12 654 Tilikauden yli-/alijäämä -7 222 454-327 828 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2012 2011 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,5 15,3 Vuosikate/Poistot, % 3,8 93,7 Vuosikate,euro/asukas 9 184 Asukasmäärä 27 420 27 585 Toimintatuotot/toimintakulut 13,5 % Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi varsinaisen toiminnan tuotoilla. 100 * toimintatuotot(ulkoiset) 22 699 291 13,5 % toimintakulut(ulkoiset) 168 215 022 Vuosikate-% poistoista 3,8 % 100 * vuosikate 240 228 3,8 % poistot 6 350 337 Vuosikate /asukas 9 vuosikate 240 228 8,76 asukasluku 27 420 14

Toiminnan rahoitus RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2012 2011 Toiminnan rahavirta Vuosikate 240 228 5 066 069 Satunnaiset erät -1 125 000 Tulorahoituksen korjauserät 437 030-1 699 910 Investointien rahavirta Investointimenot -21 977 792-10 354 509 Rahoitusosuudet investointimenoihin 3 513 766 483 878 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 948 610 2 066 878 Toiminnan ja investointien rahavirta -17 963 158-4 437 593 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -275 000-225 000 Antolainasaamisten vähennykset 450 000 95 696 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 20 000 000 10 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -5 841 494-5 648 321 Lyhytaikaisten lainojen muutos 4 700 000 200 000 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -43 465 72 207 Vaihto-omaisuuden muutos -7 773 91 187 Saamisten muutos -4 685 114 1 017 389 Korottomien velkojen muutos 3 331 815-860 605 Rahoituksen rahavirta 17 628 969 4 742 552 Rahavarojen muutos -334 189 304 960 Rahavarat 31.12. 658 888 993 077 Rahavarat 1.1. 993 077 688 118 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 1,3 51,3 Pääomamenojen tulorahoitus, % 1,0 32,4 Lainanhoitokate 0,2 0,9 Kassan riittävyys, pv 1 2 Asukasmäärä 27 420 27 585 15

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2012 Investointien tulorahoitus 1,3 % Luku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella 100 * vuosikate 240 228 1,3 % invest. omahank.meno 18 464 026 Investointien omahankintameno: Investointimenot 21 977 792 - inv. rahoitusosuudet 3 513 766 18 464 026 Pääomamenojen tulorahoitus 1,0 % Luku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. 100 * vuosikate 240 228 invest. omahank.meno + antolain.nettolis.+lain.lyh. 18 464 026 + -175 000 + 5 841 494 Lainanhoitokate 0,22 Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. vuosikate + korkokulut 240 228 + 1 382 405 0,22 korkokulut + lainanlyh. 1 382 405 + 5 841 494 Kassavarat 31.12.2012 0,66 m Kassavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset rahoitusarvopaperit 389 345 rahat ja pankkisaamiset 269 543 658 888 Kassastamaksut 31.12.2012 M 197,26 m Kassastamaksut: Toimintakulut (ulkoiset) 168 215 022 Korkokulut 1 382 405 Muut rahoituskulut 15 560 Käyttöomaisuusinvestoinnit 21 977 792 Antolainojen lisäys -175 000 Pitkäaikaisten lainojen väh. (lyh.) 5 841 494 197 257 273 Kassan riittävyys pv 1 pv Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla 365 * kassavarat 658 888 1 kassastamaksut 197 257 273 16

RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE VASTAAVAA 31.12.2012 31.12.2011 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 53 575 82 661 Muut pitkävaikutteiset menot 481 375 342 363 534 949 425 024 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 53 829 941 53 435 175 Rakennukset 54 503 721 54 977 020 Kiinteät rakenteet ja laitteet 23 190 330 20 942 774 Koneet ja kalusto 2 159 740 2 181 604 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 9 111 197 2 160 717 142 794 928 133 697 288 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 37 706 454 35 134 072 Muut lainasaamiset 3 602 006 3 777 006 41 308 459 38 911 078 PYSYVÄT VASTAAVAT 184 638 337 173 033 390 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 18 360 119 627 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 522 343 498 456 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 540 703 618 083 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 31 976 24 202 31 976 24 202 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 144 396 155 960 Muut saamiset 0 226 393 144 396 382 353 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 887 522 1 509 738 Lainasaamiset 52 218 50 874 Muut saamiset 7 313 655 2 755 473 Siirtosaamiset 3 511 17 749 9 256 905 4 333 834 Saamiset 9 401 301 4 716 187 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet 389 345 389 345 Rahat ja pankkisaamiset 269 543 603 732 VAIHTUVAT VASTAAVAT 10 092 165 5 733 467 VASTAAVAA YHTEENSÄ 195 271 205 179 384 939 17

VASTATTAVAA 31.12.2012 31.12.2011 OMA PÄÄOMA Peruspääoma -115 213 185-115 213 185 Arvonkorotusrahasto -101 630-101 630 Muut omat rahastot -797 986-797 986 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) -1 519 146-1 846 975 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 7 222 454 327 828 OMA PÄÄOMA -110 409 493-117 631 948 POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET Poistoero -159 599-172 253 POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET -159 599-172 253 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset -214 254-287 356 Muut pakolliset varaukset -1 125 000 0 PAKOLLISET VARAUKSET -1 339 254-287 356 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot -113 022-223 801 Lahjoitusrahastojen pääomat -525 941-491 579 Muut toimeksiantojen pääomat -629 952-674 380 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT -1 268 915-1 389 760 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta -42 982 651-29 803 805 Lainat julkisyhteisöltä -457 500-1 162 500 Ostovelat 0-6 177 Liittymismaksut ja muut velat -1 419 379-1 224 305 Siirtovelat 0-233 341-44 859 530-32 430 130 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta -17 271 155-10 886 495 Lainat julkisyhteisöiltä -705 000-705 000 Saadut ennakot -27 906-6 229 Ostovelat -11 094 547-9 388 431 Muut velat -944 954-844 050 Siirtovelat -7 190 852-5 643 288-37 234 414-27 473 494 VIERAS PÄÄOMA -82 093 944-59 903 623 VASTATTAVAA YHTEENSÄ -195 271 205-179 384 939 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 56,6 65,7 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 48,9 36,4 Kertynyt yli-/alijäämä, milj. 6 2 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 208 55 Lainakanta 31.12., milj. 61 43 Lainakanta 31.12., /asukas 2 240 1 543 Lainasaamiset, milj. 4 4 Asukasmäärä 27 420 27 585 18

Omavaraisuusaste 56,6 % Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä tähtäyksellä 100 * oma pääoma+poistoero ja vap.eht.var. 110 409 493 + 159599 56,6 koko pääoma - saadut ennakot 195 271 205-27 906 Oman pääoman sidottujen erien osuus 59,1 % Sidotun pääoman osuus taseen loppusummasta kuvaa kunnan taserakenteen vakautta 100 * peruspääoma+arvostuserät 115 213 185 + 101630 59,1 koko pääoma - saadut ennakot 195 271 205-27 906 Rahoitusvarallisuus /asukas -2699 Rahoitusvarallisuus osoittaa kattavatko rahoitusomaisuus ja pitkäaikaiset sijoitukset vieraan pääoman Rahoitusvarallisuus : Saamiset 9 401 301 Rahoitusarvopaperit 389 345 Rahat ja pankkisaamiset 269 543 -Vieras pääoma -82 093 944 Saadut ennakot 27 906-72 005 849 Suhteellinen velkaantuneisuus 48,9 % Suhteellinen velkaintuneisuusprosentti kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) 82 093 944-27 906 48,9 käyttötulot 167 801 250 Lainakanta 31.12.2012 M 61,4 m Lainakanta: Vieras pääoma 82 093 944 - saadut ennakot -27 906 - ostovelat (lyhyt ja pitkä) -11 094 547 - siirtovelat -7 190 852 - muut lyhytaikaiset velat -944 954 - liittymismaksut -1 419 379 61 416 306,34 Lainat /asukas 2 240 27 420 Lainasaamiset 31.12.2012 3,8 M Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 19

KOKONAISTULOT JA -MENOT 2012 TULOT euroa MENOT euroa Toiminta Toiminta Toimintatuotot 22 699 291,44 Toimintakulut 168 215 021,55 Verotulot 89 611 031,11 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet 55 490 927,00 Korkokulut 1 382 404,78 Korkotuotot 70 854,71 Muut rahoituskulut 15 560,28 Muut rahoitustuotot 1 981 110,49 Satunnaiset kulut 1 125 000,00 Satunnaiset tuotot 0,00 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis. (-), väh. (+) -1 051 897,80 hyödykkeiden luovutusvoitot -625 167,99 - Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot -10 300,04 Rahoitusosuudet investointimenoihin 3 513 766,48 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödyk- Investointimenot 21 977 792,15 keiden luovutustulot 948 609,80 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 275 000,00 Antolainasaamisten vähennykset 450 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 5 841 493,90 Pitkäaikasten lainojen lisäys 20 000 000,00 Lyhytaikasten lainojen vähennys 69 100 000,00 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 73 800 000,00 Oman pääoman vähennykset Oman pääoman lisäykset Kokonaismenot yhteensä 266 870 074,82 Kokonaistulot yhteensä 267 940 423,04 Täsmäytys Kokonaistuotot - kokonaismenot 1 070 348,22 Muut maksuvalmiuden muutokset - 1 404 537,53 Rahavarojen muutos -334 189,31 1 070 348,22 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Omistajaohjauksen periaatteet Omistajaohjauksen tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja omaisuus sekä voimavarat turvataan. Talousarviossa valtuusto päättää konsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista. Talousarvioon sisältyy konserniyhteisöjen tavoitekortit. Toimintaohjeiden antamisesta vastaa kaupunginhallitus tai kaupunginjohtaja. Konsernin vastuuhenkilön vastuulla on seurata ja valvoa vastuulleen annetun konserni- ja tuottajayksikön sekä takauksia saaneiden yhteisöjen toimintaa ja valmistella kaupunginhallitukselle tai kaupunginjohtajalle kaupungin edun niin vaatiessa toimintaohje päätettäväksi. Konsernivastuuhenkilöllä on pääsääntöisesti puhe- ja läsnäolo-oikeus valvomiensa yhteisöjen hallituksissa. Vastuuhenkilöt saavat myös valvomiensa yhteisöjen toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat sekä muun tarvitsemansa materiaalin. Lisäksi vastuuhenkilöt toimivat pääsääntöisesti kaupungin edustajana valvomiensa yhteisöjen yhtiökokouksissa tai vastaavissa. Kokonaisvastuu kaupunkikonsernin kehittämis- ja omistajaohjauspalveluista on keskitetty kehitysjohtajalle. Kehitysjohtaja huolehtii siitä, että yhtiökokouksien päätöspöytäkirjat toimitetaan tiedoksi kaupunginhallitukselle. Kuntalain 68 a :ssä on säädetty konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudesta ja sisällöstä sekä niihin liittyvistä poikkeuksista. Kuntakonsernin tulee laatia täydellinen tilinpäätös, joka sisältää konsernitaseen, konsernintuloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman sekä liitetiedot. Täydellinen konsernitilinpäätös laadittiin ensimmäisen kerran vuodelta 2008. Tavoitteet Konserniohjausjärjestelmän ja -rakenteen edelleen kehittäminen 20