Someron kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

Sivistystoimi Someron kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Yleinen osa Turvassa Pirkko Mäkelä-Haapalinna 2010

1 SISÄLLYSLUETTELO 1. OPETUSSUUNNITELMA 3 1.1. OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN 3 1.2. OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 3 1.2.1 Koulun arvoperusta 4 1.2.2 Koulun toiminta-ajatus 4 1.2.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet 5 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 5 2.1 OPPIMISKÄSITYS 5 2.2 OPPIMISYMPÄRISTÖ JA TOIMINTAKULTTUURI 5 2.3 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 6 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 6 3.1 OPPILAIDEN OSALLISUUS 6 3.2. TUNTIJAKO 6 3.3 KIELIOHJELMA 7 3.4 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT 7 3.5. VALINNAISAINEET 7 3.6. OPPILAAKSI OTTO 8 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 11 4.1 YLEINEN TUKI 12 4.2 TEHOSTETTU TUKI 13 4.3 ERITYINEN TUKI 13 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI PAIKALLISESSA OPETUSSUUNNITELMASSA 15 4.4.1 Yleinen tuki 16 4.4.2 Tehostettu tuki 16 4.4.3 Erityinen tuki 16 4.5. YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT 17 4.5.1 Oppimissuunnitelma 17 4.5.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 19 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 21 5.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI 21 5.1.1 Tukiopetus 21 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus 22 5.1.3 Erityisopetus 24 5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen 25 5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus 26 5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu 28 5.2. OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI 30 5.2.1 Kodin ja koulu välinen yhteistyö 30 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen 31 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen 32 5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta 34 5.3 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA 34 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 36 5.4.1 Oppilashuolto 36 5.4.2 Turvallisuuden edistäminen 37 5.4.3 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen 39 5.4.4 Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa 41 6. HYVINVOINNIN TUKIPALVELUT 43 MUUT TUKIPALVELUT 43 Perusterveydenhuolto 43 Hammashuolto 44 Koulumatkat 45

2 7. YHTEISTYÖ OPETUKSEN JA OPISKELUN TUKENA 45 Vanhempainillat ja tapaamiset 45 Tiedottaminen 45 Vanhempien tuki koululle 45 Esi- ja alakoulun välinen yhteistyö 46 Alakoulun ja yläkoulun välinen nivel 46 Yläkoulun ja toisen asteen oppilaitosten välinen nivel 47 8. OPPILAAN ARVIOINTI 47 8.1. ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA 47 8.1.1. Arvioinnin tehtävä ja periaatteet 47 8.1.2. Oppilaan itsearviointi 48 8.1.3. Työskentelyn arviointi 48 8.1.4. Käyttäytymisen arviointi 49 8.1.5. Tukea tarvitsevien oppilaiden arviointi 50 8.1.6. Opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet 51 8.1.7. Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas 51 8.2. PÄÄTTÖARVIOINTI 51 8.3. TODISTUKSET 52 8.3.1. Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset 52 8.3.2. Perusopetuksen päättötodistus 53 8.3.3. Arvioinnin uusiminen 53 8.4. OPETTAJIEN TOIMINTA TYÖYHTEISÖSSÄ JA ITSEARVIOINTI 54 8.5. KOULUN TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI 54

3 1. OPETUSSUUNNITELMA Yleistä Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 täydentää perusopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta tukea koskevia säännöksiä. Tuen painopistettä siirretään varhaiseen tukeen ja mm. seuraaviin kohtiin kiinnitetään erityistä huomiota; - tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus 16 - tehostettu tuki 16a - erityinen tuki 17 - henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 17a - arviointi 21-22 - oppilaan mahdollisuus saada tukea ja ohjausta jokaisena työpäivänä 30 - oppilashuolto 31a -henkilötietojen salassapito ja käsittely 40 - tietojen saantioikeus 41 1.1. Opetussuunnitelman laatiminen Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat - perusopetuslaki 21.8.1988/628 ja 24.6.2010 /642 ja asetus 20.11.1998/852 ja 21.10.2010/893 - valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta - esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet - opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma - opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelmaa on käsitelty Someron sivistyslautakunnassa 22.6.04 135, 13.12.05 144, 14.11.06 98, 24.4.07 39, 11.12.07 111, 2.6.09 40, 10.5.11 36. 1.2. Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: - arvot ja toiminta-ajatus - yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet - kieliohjelma - noudatettava paikallinen tuntijako - toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset - opetuksen koulukohtaiset painotukset kerrotaan toimintasuunnitelmassa - aihekokonaisuuksien toteuttaminen - opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa - valinnaisaineiden opetus

4 - tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle - yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa - yhteistyö muiden toimijoiden kanssa - oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot luvuissa 4 ja 5 täsmennettyjen ohjeiden mukaisesti - eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus (mamu ops) - oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin - opinnoissa etenemisen periaatteet - todistukset - tietostrategia (koulukohtaiset) - toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen Koulun opetussuunnitelmasta tulee ilmetä ainakin luettelossa olevat seikat. Lisäksi opetussuunnitelman kuntakohtaisten osioiden yhteydessä annetaan tarvittaessa muita opetuksen järjestämiseen liittyviä tarkennuksia. 1.2.1 Koulun arvoperusta Someron kaupungin kouluissa - jokaisella on oikeus hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen sekä ihmisenä kasvamiseen ja sivistymiseen - toimitaan demokraattisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus kasvaa vastuullisena yhteisön jäsenenä ja vaikuttaa yhteisiin asioihin - edistetään tasa-arvoa, kunnioitetaan jokaisen ihmisarvoa pitäen yhdessä huolta ystävällisestä ilmapiiristä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista - arvostetaan suomalaista kulttuuria ja jokaisen omaa kulttuuritaustaa sekä edistetään kulttuurien välistä vuorovaikutusta - arvostetaan työn tekemistä ja ahkeruutta - ei sallita minkäänlaista väkivaltaa, syrjintää tai rasismia - sitoudutaan kestävään kehitykseen ja kasvetaan ottamaan vastuuta ympäristöstä ja tulevaisuudesta 1.2.2 Koulun toiminta-ajatus Koulun yleisenä tavoitteena on valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti mahdollisimman monipuolisesti ja monikanavaisesti oppilaan persoonallisuutta ja kokonaisilmaisua kehittäen luoda edellytykset tarvittavien perustietojen ja taitojen oppimiselle musiikkia, kuvaamataitoa ja käden taitoja oppimisen välineenä käyttäen/painottaen. Kodin ja koulun yhteistyöllä pyritään kasvattamaan oppilaista itsenäisiä ja vastuuntuntoisia myös toisen mielipidettä kunnioittavia tiedonhankkijoita. Tätä ajatusta toteutetaan mm. antamalla vahvat perustiedot ja taidot, kehittämällä sosiaalisia taitoja sekä mediataitoja ja tekemällä tiivistä yhteistyötä kodin ja koulun välillä. Opetuksessa huomioidaan oppilaan yksilölliset kyvyt ja tarpeet.

5 1.2.3 Koulun kasvatus- ja oppimistavoitteet - Sivistynyt ihminen - Myönteinen ihmiskäsitys - Oppimaan oppiminen - Syrjäytymisen ehkäiseminen - Monikulttuurisuus koulussa - Eväitä elämään ja jatko-opiskeluun 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Opetusta annetaan alakouluissa sekä yhdessä yläkoulussa. Koulun arvoperusta pohjautuu kohtaan 1.2.1. 2.1 Oppimiskäsitys Someron kaupungin kouluissa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on tavoitteellista opiskelua opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajan ja ympäristön kanssa. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo, kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle oppimiselle. Hyvän oppimisen tärkeä edellytys on hyvä opetus. 2.2 Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Oppimisympäristö Someron kaupungin perusopetuksessa oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä, sosiaalisista ja pedagogisista rakenteista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Koulun aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi. Hyvä oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja ilmapiiriltään ystävällinen sekä edistää

6 oppilaan osallisuutta ja hyvinvointia. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Opetuksessa hyödynnetään myös koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä. Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä 2.3 Opetuksen järjestäminen Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa. 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppilaiden osallisuus Someron kouluissa osallisuuden vahvistaminen on demokratian toteutumisen edellytys. Somerolla kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan hyvää oppimista, ihmiseksi ja yhteiskunnan jäseneksi kasvamista. Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään. Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään. Oppilaskuntien ja luokkatoimikuntien toiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria. Tällainen toiminta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaannuttaa neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. 3.2. Tuntijako Someron kaupungissa noudatetaan yhtenäistä tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston asetukseen ja kunnan linjaukseen. Valtioneuvosto on päättänyt oppiainekohtaisista vähimmäistuntimääristä perusopetuksen sisällä. Somerolla on lisäksi määritelty oppilaan tuntimäärät vuosiluokittain. Liitteenä on Somerolla noudatettava tuntijakotaulukko.

7 Taito- ja taideaineiden tuntimäärissä jää koulukohtainen välys, joka mahdollistaa koulukohtaisen painottumisen. Välyksen käytöstä päätetään koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa. Vuosiluokilla 7 9. tulee tehdä suunnitelma siitä, miten opetussuunnitelman perusteissa määriteltävien aihekokonaisuuksien, erityisesti viestintä- ja ilmaisukasvatuksen toteuttaminen oppiaineiden välisenä yhteistyönä koulussa järjestetään. 3.3 Kieliohjelma Someron kaupungin peruskouluissa A -kielen opetus aloitetaan kolmannelta vuosiluokalta. A kielenä kaikki lukevat englantia. Seitsemänneltä vuosiluokalta alkava kaikille yhteinen B kieli on ruotsi. Ruotsia luetaan kaikilla yläkoulun vuosiluokilla. Kahdeksannelta vuosiluokalta alkava valinnainen B kieli voi olla ranska tai venäjä (syksystä 2013 alkaen voidaan valita myös saksa). Valinnaisen B kielen ryhmän perustamisen ehtona on, että kielenopetukseen halukkaita on vähintään 10 oppilasta. 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Someron koulujen työtavoilla vahvistetaan koulun arvoja ja perustehtävää. Tärkeitä ovat oppimaan oppimisen taidot sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Opettaja valitsee työtavat siten, että ne tukevat monipuolisesti tietojen ja taitojen oppimista, oppilaan kehittymistä oppijana sekä antavat mahdollisuuksia kasvuun yhteisön jäsenenä. Opetuksessa käytetään eri oppiaineille ominaisia, monipuolisia työtapoja ja painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä työskentelyä. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon tyttöjen ja poikien väliset sekä yksilölliset erot ja oppilaiden erilaiset tavat oppia. Oppilaalla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen luovaan toimintaan sekä leikkiin. Työtavat tukevat jokaisen oppilaan osallisuutta oman elämän ja ympäristön vastuulliseen rakentamiseen. Työtapojen valinnalla tuetaan työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Työskentelylle asetetut tavoitteet määritellään myöhemmin kohdassa oppilaan arviointi. 3.5. Valinnaisaineet Perusopetuksen valinnaisaineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisaineiden tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valinnaisaineiden tulee tukea perusopetuksen tavoitteita. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan. Laadinnassa tulee huomioida valtioneuvoston asetus 1435/2001 6 :n määräykset.

8 Ne valinnaisaineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin myös päättöarvioinnissa. 3.6. Oppilaaksi otto Ensisijaiset oppilaaksi oton valintaperusteet - Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä lähikoulua. - Kaikilla ulkokuntalaisilla oppilailla, jotka asuvat Somerolla, on oikeus päästä Someron kaupungin järjestämään perusopetukseen. - Yhtäläinen oikeus lähikouluun on myös koulunsa vuotta ennen oppivelvollisuusikää aloittavalla lapsella, joka on saanut koulunkäyntioikeuden perusopetuslain 27 :n nojalla siinä mainittujen tutkimusten perusteella. - Oppilaalla on oikeus päästä muuhun lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun, jos koulu ei ole oppilaan terveydentilaan liittyvän syyn takia hänelle sovelias (lääkärintodistuksen tmv. asiantuntijalausunnon perusteella) - Ulkokuntalaisilla oppilailla, joiden asuinkunta on tehnyt ensisijaista koulunkäyntiä koskevan sopimuksen Someron kaupungin kanssa, on oikeus päästä Someron kaupungin järjestämään perusopetukseen sopimuksessa sovituilla ehdoilla Toissijaiset oppilaaksi oton valintaperusteet Jos koulussa on tilaa ensisijaisen, lähikouluperiaatteella tapahtuvan oppilaaksi oton jälkeen, voidaan jäljellä olevat paikat täyttää toissijaisessa oppilaaksi otossa yhdenvertaisin perustein. Toissijaisessa perusopetuslain 28 :n 2 momenttiin perustuvassa oppilaaksi otossa noudatetaan kouluissa seuraavia periaatteita: - vastaanottavassa koulussa ei jouduta lisäämään henkilö-, tarvike- eikä tilaresurssia eikä perustamaan uutta luokkaa lähikoulualueen ulkopuolelta tulevien oppilaiden vuoksi (1-2 lk / 24 oppilasta; 3-6 lk / 28 oppilasta, huomioidaan integroidut oppilaat ja luokkahuoneen koko) - oppilaasta luopuvan koulun henkilöresurssit eivät vähene eikä ryhmien muodostuminen esty. - kaavoitettujen kasvualueiden tulevat koulutuspalvelut turvataan (koulutuspalveluja tarvitsevien lasten määrä ja lukuvuoden aikana tapahtuva mahdollinen muuttoliike ennakoidaan) Oppilaan koulunkäyntiä koskevat periaatteet Someron kaupungin peruskouluissa - oppilaalla, jonka asuinpaikka vaihtuu Someron kaupungin sisällä, on mahdollisuus käydä kaikki luokka-asteet kyseisessä koulussa, johon hän ennen asuinpaikkansa vaihtumista kuului em. kohdan periaatteet huomioiden. Matkaetuudet myönnetään kuitenkin aina vain lähikouluun.

9 - jos Someron kaupungin peruskouluun oppilaaksi tulleen oppilaan asuinpaikka muuttuu Someron kaupungin ulkopuolelle, oppilaan koulunkäyntioikeus Someron kaupungin peruskoulussa päättyy viimeistään sen lukuvuoden lopussa, jolloin oppilas on muuttanut Someron ulkopuolelle. - Koulukuljetusedut ja -avustukset myönnetään aina lähikoulun mukaan. Mikäli huoltajat haluavat käyttää oikeutta jatkaa koulunkäyntiä muuton jälkeen vanhassa koulussa, huolehtivat he itse oppilaan kuljettamisesta. Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös Oppilaat, joilla on erityisopetuspäätös, on ensisijainen oikeus käydä lähikoulua. Jos lähikoulu ei pysty järjestämään lapsen tarvitsemia tukitoimia, osoitetaan oppilaalle sellainen koulu, jossa nämä palvelut on saatavilla. Oppilaaksi ottaminen erityisluokalle tapahtuu huoltajan hakemuksesta ja asiantuntijalausuntojen perusteella.

10 Someron kaupungin perusopetuksen tuntijako VUOSILUOKAT 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 6 6 5 5 3 3 3 45 A-kieli 2 2 2 2 2 3 3 16 B-kieli Ruotsi 2 2 2 6 Matematiikka 4 4 4 4 4 4 3 3 4 34 Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 3 3 10 Biologia ja maantieto 2 1 2 2 3 10 Fysiikka ja kemia 1 1 2 3 2 9 Terveystieto 1 1 1 3 Uskonto ja elämänkatsomustieto 1 1 2 1 1 2 1,5 0,5 1 11 Historia ja yhteiskuntaoppi 2 2 2 3 2 11 Musiikki 1 1 1 1 1 1 1 7 Kuvataide 1 1 1 1 1 1 2 8 Käsityö 1 1 1 1 2 2 3 11 Liikunta 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18 Taito- ja taideaineiden välys 1 1 2 3 3 3 13 Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Valinnaiset aineet 7 6 13 Oppilaan tuntimäärä 20 20 24 24 26 26 30 30 30 230 Vapaaehtoinen A-kieli Saksa 2 2 2 2 2 2 12

4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu ja erityinen tuki kuvataan luvuissa 4.1, 4.2 ja 4.3. Luvussa 5 esitetään tarkemmin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla. Lukujen 4 ja 5 ja niiden alalukujen muodostama kokonaisuus on perustana paikallisen opetussuunnitelman laadinnalle sekä oppimisen ja koulunkäynnin tuen käytännön toteuttamiselle. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus omista lähtökohdistaan käsin onnistua oppimisessa, kehittyä oppijana sekä kasvaa ja sivistyä ihmisenä. Koulutyössä tulee ottaa huomioon monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat ja tavat sekä oppilaiden kulttuuritausta. Oppilaita kannustetaan aloitteellisuuteen ja vastuullisuuteen, tarjotaan haasteita kehittymiselle ja annetaan onnistumista edistävää ohjausta ja tukea. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen. On tarpeen havaita sekä oppilaaseen että kouluun ja toimintaympäristöön liittyvät tekijät. Opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi toteutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tämä ehkäisee ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Tarvittaessa tuki suunnitellaan ja toteutetaan moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Tuki erityisissä tilanteissa Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan järjestää tällöin mm. sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle

12 opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Koulukotiin sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa koulukodissa toimiva koulu, jos koulukodilla on opetuksen järjestämislupa. Oppilaan kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen sairaalakoulussa ja koulukotiopetuksessa olevista lapsista ja nuorista. Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus. Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun. Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksen järjestäjän opetuksessa tai valtion koulussa, jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle. Oppilaan asuinkunta päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan. Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen tarpeen ja päättää tuesta edellä mainittujen normien mukaan. 4.1 Yleinen tuki Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja -kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opettaja ohjaa oppilaita tunnistamaan omat voimavaransa, oppimiseen liittyvät vahvuutensa ja kehityshaasteensa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaiden itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta, sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta tai avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla, mikäli opetuksenjärjestäjä niitä tarjoaa. Suunnittelemalla ne osaksi oppilaan päivää voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia.

13 4.2 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta, joka kuvataan luvussa 5.1.3. Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. On tärkeää huolehtia oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän jäsenenä sekä tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisessa arviossa kuvataan -oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena -oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista -oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet -arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa, ja etenkin silloin kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Pedagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään. Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma käsitellään tarkemmin luvussa 4.5.1. 4.3 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai

14 pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Käytettävissä ovat perusopetuksen kaikki tukimuodot. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimista varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii - oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä - moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä, tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Selvitysten perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan; - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena - oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea - perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista

15 arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisen tuen jatkamisesta tehdään päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. 4.4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki paikallisessa opetussuunnitelmassa Kaaviokuva tukimuodoista. - vahvistetaan tuen jatkumoa varhaiskasvatuksesta perusopetukseen - erityistä tukea koskeva kirjallinen päätös tarkistetaan vähintään toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä.

16 4.4.1 Yleinen tuki Yleiseen tukeen on oikeus kaikilla oppilailla. Yleisen tuen antaminen ei edellytä hallinnollisia päätöksiä. Tavoitteena on tuottaa laadukasta perusopetusta huomioimalla oppilaiden yksilölliset oppimistaidot. Tavoitteena on, että jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan. Varhainen puuttuminen edellyttää valmiuksia havaita, tunnistaa ja arvioida oppilaan kehityksessä tapahtuvia muutoksi ja oppilaan tuen tarpeita. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen tukemiseksi. Lapsen ja nuoren tilannetta tulee arvioida kokonaisvaltaisesti ja moniammatillisesti yhdessä huoltajan kanssa. Peruslähtökohdat: yhteistyö huoltajien kanssa, ennaltaehkäisevä ja varhainen tuki, moniammatillinen yhteistyö, eheä ja yhtenäinen oppimispolku esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen siirtymävaiheissa. 4.4.2 Tehostettu tuki Tehostettuun tukeen siirrytään, kun yleinen tuki ei riitä. Tehostetun tuen aloittamisesta ja sen muodoista neuvotellaan oppilaan ja huoltajien kanssa. Tehostetun tuen tavoitteena on vahvistaa oppilaan oikeutta saada suunnitelmallista varhaista ja ennaltaehkäisevää oppimisen ja kasvun tukea. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagogisen arvion tekee oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä ja se käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Silloin, kun kyse on oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyvistä ongelmista, arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Tehostettu tuki järjestetään laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden edellyttämällä tavalla. Oppilas voi olla tehostetun tuen alueella tarvittaessa vaikka koko perusopetuksen ajan. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen yleisen tuen tai erityisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä. Oppimissuunnitelman laadinnasta ja siihen tarvittavien selvitysten hankinnasta vastaa luokanopettaja/luokanvalvoja. Oppimissuunnitelma tehdään yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja oppilasta opettavien sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Viime kädessä oppimissuunnitelman laadinnasta vastaa koulun rehtori/koulunjohtaja. Tehostetun tuen riittävyyttä arvioidaan vähintään lukuvuosittain ja samalla oppimissuunnitelma päivitetään. Tuen arvioinnista ja oppimissuunnitelman päivittämisestä vastaa ensisijaisesti luokanopettaja/luokanvalvoja. Arviointi ja päivittäminen tehdään yhteistyössä muiden oppilasta opettavien opettajien ja huoltajien kanssa. 4.4.3 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki edellyttää aina oppilaalle annettua tehostettua tukea oppimissuunnitelmineen.

17 Erityisen tuen päätöksen tekeminen Erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös. Päätös on määräaikainen, jota tarkistetaan ainakin 2.- vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Erityisen tuen päätöksen tekee sivistysjohtaja ja siitä on valitusoikeus. Ennen päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa sekä hankittava oppilaan opetuksesta vastaavilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä ja moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta, oppilaan kokonaistilanteesta sekä tehtävä näiden perusteella arvio erityisen tuen tarpeesta eli pedagoginen selvitys. Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Pedagoginen selvitys käydään läpi oppilaan ja huoltajien kanssa. Samassa neuvottelussa täytetään hakemus erityisen tuen saamiseksi. Erityisen tuen antamista koskevassa päätöksessä määrätään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut 31 :ssä tarkoitetut palvelut sekä tarvittaessa 1 momentissa tarkoitettu oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Hallinnollisen erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma eli HOJKS. Periaatteena on ottaa huomioon oppilaan yksilölliset vahvuudet, tarpeet ja mahdollisuudet oppimiseen ja koulunkäyntiin. Toisinaan on tarvetta joidenkin aineiden yksilöllistämiseen. Huomattava on, että yhdenkin oppiaineen yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esitai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Erityisen tuen päätöstä tarkastellaan vuosittain HOJKS -päivityksen yhteydessä vähintään kerran lukuvuodessa. Lyhyemmän aikavälin tavoitteena erityisen tuen antamisessa on palaaminen tehostetun tai yleisen tuen alueelle. 4.5. Yksilölliset suunnitelmat 4.5.1 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman laatimisessa otetaan huomioon oppilaan vahvuudet ja kehittämisen alueet sekä aikaisempi oppimishistoria. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä

18 kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Oppilaalle voidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma, sen tekevät oppilaan opettajat. Oppilas osallistuu oman oppimissuunnitelman tekemiseen ikäkautensa edellytysten mukaan. Oppilaan huoltajat osallistuvat oppimissuunnitelman laatimiseen mahdollisuuksien mukaan. Suunnitelman tekoon osallistuvat tarvittaessa erityisopettajat ja oppilashuoltohenkilöstö. Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Jos oppilaalle on esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetuksen suunnitelma, oppimissuunnitelma tehdään lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalta. Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet - opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki - fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut - moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet - yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki - edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi - suunnitelman laatimiseen osallistuneet Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Oppilasta varten pohditut tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn

19 oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma laaditaan aina oppilaalle, joka saa tehostettua tukea. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa. Tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä. Erityinen tuki Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa jokaiselle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan opinto-ohjelma ja se, miten opiskelun etenemistä seurataan. Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa oppilaan opinto-ohjelma muodostuu opintokokonaisuuksista. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa joustavan perusopetuksen toimintaan, minkä jälkeen hänelle tulee laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä. Oppilaan siirtyessä perusopetuslain mukaisen opetuksen piirissä saman kunnan sisällä koulusta toiseen tarpeelliset tiedot voidaan tällöin siirtää koulusta toiseen. Oppimissuunnitelman tiedot ovat lähtökohta uusien opetusjärjestelyjen toteuttamiseksi ja siten välttämättömiä opetuksen asianmukaiseksi järjestämiseksi. Oppilaan siirtyessä toisen kunnan peruskouluun tietojen välittämiseen tarvitaan aina huoltajan suostumus. Oppimissuunnitelma laaditaan valmiille lomakkeelle. Oppimissuunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain arviointikeskusteluissa. 4.5.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jos oppilaan erityistuen tarve on suuri, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Huoltaja hakee lapselle erityisopetuspäätöstä. Hakemuksen liitteenä on erilaisia asiantuntijaselvityksiä erityisopetuksen tarpeesta. Erityisopetuspäätökset tekee sivistysjohtaja tai sivistyslautakunta. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan oppimissuunnitelma on osa henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa eli HOJKS:ia. Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen.

20 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: - oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet - oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet - oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät - opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä - oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet - edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi - pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki - fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut - erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet - kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/ tai erityisopetuksen ryhmässä -kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä - moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet - kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta - oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa - yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki - suunnitelman laatimiseen osallistuneet Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi - luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt - edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan