PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

2 LIMINGAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ 1. Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Perusopetuksen arvot Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tehtävät Limingassa Perusopetuksen järjestäminen Limingan kunnan koulujen tuntijako ja kielivalinnat Perusopetuksen rakenne Opetuksen toteuttaminen Oppimiskäsitys Oppimisympäristöjen ja toimintakulttuurin kuvaus Limingassa Opetusmenetelmät ja työtavat Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Limingan kunnan opetussuunnitelmassa Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Yksilölliset suunnitelmat Oppimissuunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus

3 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus Erityisopetus Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetty oppivelvollisuus Toiminta-alueittain opiskelu Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ohjauksen järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Joustavan perusopetuksen toiminta JOPO Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Monialainen oppilashuollon yhteistyö yhteisöllinen oppilashuolto yksilökohtainen oppilashuolto oppilashuoltosuunnitelmat oppilashuolto limingan kunnan perusopetuksessa Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Kouluruokailu Koulumatkakuljetukset Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Saamelaiset Romanit Viittomakieliset Maahanmuuttajat Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Äidinkieli ja kirjallisuus

4 7.3 Vieraat kielet Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto Elämänkatsomustieto Historia Yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous Valinnaiset aineet TIETOTEKNIIKKA Oppilaanohjaus Oppilaan arviointi Arviointi opintojen aikana OPPILAAN SUORITUKSET YLEINEN KOULUMENEsTYS Päättöarviointi Todistukset

5 LIITTEET: Liite 1. Liite 2. Kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit Kielen opetuksen ja oppimisen yleiseurooppalainen viitekehys ja sen suomalainen sovellus Liite 3. Valtioneuvoston asetus 1435/2001 Liite 4. Liite 5. Limingan kunnan perusopetuksessa käytettävä sivistyslautakunnan hyväksymä tuntijako Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Limingassa 4

6 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.1 OPETUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat: perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa virkavelvollisuudella. Opetussuunnitelmaa täydennetään vuosittain laadittavassa koulukohtaisessa työsuunnitelmassa. Opetussuunnitelman on laatinut opetuksen järjestäjä kuultuaan oppilaita, heidän vanhempiaan sekä yhteistyötahoja OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus 5

7 tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa yhteistyö muiden toimijoiden kanssa oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja tukimuodot eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen. 6

8 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 PERUSOPETUKSEN ARVOT Perusopetuksen arvot perustuvat ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, tasa-arvoon, luonnon monimuotoisuuden ja maapallon elinkelpoisuuden säilyttämiseen ja monikulttuurisuuden hyväksymiseen. Perusopetuksessa toteutetaan kestävän kehityksen periaatteita. Se edellyttää luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön säilyttämistä ja kehittämistä. Koulu opettaa oppilaita ottamaan vastuun oman elämäntavan ja elinpiirin kestävyydestä. Opetuksen on edistettävä ihmisten kaikinpuolista fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Perusopetuksen tehtävänä on edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Perusopetuksessa otetaan huomioon, miten suomalainen kulttuuri on muotoutunut idän ja lännen kulttuurien kohdatessa. Suomalainen kulttuuri-identiteetti rakentuu kansallisen kulttuurin pohjalle osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on aatteellisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnuksetonta uskonnon opetusta lukuun ottamatta. Limingan kunnan kouluissa painotetaan seuraavia tärkeiksi koettuja arvoja: oppilaan tunne-elämän kehittäminen sosiaalisen kasvun edistäminen tasa-arvon toteuttaminen oman sekä vieraiden kulttuurien arvostaminen elinympäristön ja luonnon kunnioittaminen tiedon hankinta ja omaksuminen fyysisten ominaisuuksien kehittäminen kädentaitojen edistäminen. 2.2 YLEISET KASVATUKSEN JA OPETUKSEN TEHTÄVÄT LIMINGASSA Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena Limingassa on korkeatasoinen, monipuolinen oppilaiden erilaisuuden huomioonottava koululaitos, joka antaa valmiuksia elinikäiseen oppimiseen, jatko-opiskeluun, kansainvälistymiseen, syrjäytymisen estämiseen ja sopeutumiseen yhteiskuntaan ja sen jatkuviin muutoksiin. Yhteistyö eri oppilaitosten, korkeakoulujen ja työelämän välillä on tärkeää. Perusopetus järjestetään elinikäisen oppimisen ja sivistymisen periaatteen mukaisesti. Perusopetus kasvattaa oppilaan halukkuutta kehittää itseään, vastata muuttuvan elinympäristön haasteisiin ja kouluttautua uusiin tehtäviin. Se tukee yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kasvua. Perusopetus antaa oppilaille valmiuksia toimia demokraattisessa yhteiskunnassa ja kehittää sitä. Opetus tukee kasvua vastuulliseen mielipiteen muodostamiseen ja itsenäisiin valintoihin. Oppilaan kasvua kestävään elämäntapaan tuetaan ja samalla kannustetaan itsenäisiin valintoihin uuden tiedon pohjalta. 7

9 Opetuksessa tutustutaan kulttuuriperintöön ja valmennetaan kulttuurin kehittämiseen sekä aktiiviseen toimimiseen kansainvälistyvässä maailmassa. 2.3 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Perusopetuslain mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa ja opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (POL 3 2 mom. ja 29 1 mom.). Opetuksen, ohjauksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana on huolenpito hyvästä, turvallisesta ja tasa-arvoisesta koulupäivästä. Koulutyö järjestetään siten, että oppilaan hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle on mahdollisimman suotuisat olosuhteet huomioiden oppilaan ikäkausi ja edellytykset. Perusopetuksessa edistetään kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta niin, että oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa omaan ja yhteiseen työskentelyyn sekä toimintaympäristöön. Oppilaalla on lain mukaan oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Myös oppimisympäristön turvallisuutta tai terveyttä vaarantaviin tekijöihin puututaan heti. Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaaliset edut ja palvelut (POL 30 1 mom.; POL 31 1 mom. ja 31 a 1 mom.). Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (Suomen perustuslaki 6 2 mom.). Suomi on myös sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin, ohjelmiin ja julistuksiin, jotka edellyttävät opetuksen järjestämistä siten, että lasten ja nuorten oppiminen voidaan turvata yhteisessä koulussa (YK:n Yleissoppimus lasten oikeuksista 1989, Salamancan julistus 1994, Luxemburgin peruskirja 1996 ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus 2006). Oppilasta tukeva yhteisöllinen koulu arvostaa oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Limingassa koulu tekee yhteistyötä paitsi kotien, myös esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, muiden perusopetusta antavien koulujen, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. 2.4 LIMINGAN KUNNAN KOULUJEN TUNTIJAKO JA KIELIVALINNAT Tuntijako Ala- ja yläkouluissa noudatetaan liitteellä 4 esitetyn tuntijaon mukaista vuosiluokkaopetusta. Tuntijako on sivistyslautakunnan hyväksymä. Kielivalinnat Limingan peruskouluissa A1-kielenä on englanti, A2-kielenä saksa, B1-kielenä ruotsi ja B2-kielenä saksa ja ranska. 8

10 A1-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena kolmannelta luokalta alkaen, A2-kieltä opiskellaan vapaaehtoisena ja myöhemmin valinnaisena aineena neljänneltä luokalta alkaen. B1-kieltä opiskellaan kaikille yhteisenä aineena seitsemänneltä luokalta alkaen. Valinnaisten B2- kielten opiskelu aloitetaan kahdeksannelta luokalta. 2.5 PERUSOPETUKSEN RAKENNE Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11 :n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. 9

11 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelma on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee aktiivisessa, vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. 3.2 OPPIMISYMPÄRISTÖJEN JA TOIMINTAKULTTUURIN KUVAUS LIMINGASSA Limingassa on kaksi perusopetusta antavaa yhtenäiskoulua: Tupoksen yhtenäiskoulu ja Liminganlahden yhtenäiskoulu. Liminganlahden yhtenäiskouluun kuuluvat myös alaluokkien opetusta antavat Ketunmaan, Lakeuden ja Rantakylän koulut, jotka toimivat omina yksikköinään. Koulujen oppimisympäristöissä on keskeistä rohkaiseva ja myönteinen ilmapiiri. Erilaiset oppimis-, työskentely- ja arviointitavat otetaan huomioon. Opettaja kannustaa ja ohjaa oppilasta sekä asettaa oppilaalle rajoja ja kohdistaa häneen odotuksia. Oppimisympäristöt ovat turvallisia ja ne tukevat oppilaan terveyttä. Työvälineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut ovat oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden itsenäiseen, luovaan ja aktiiviseen oppimiseen sekä edistävät oppilaan oman toiminnan arviointia. 3.3 OPETUSMENETELMÄT JA TYÖTAVAT Opetuksessa käytetään oppilaan edellytykset huomioonottavia, eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistehtäviin ja tilanteisiin soveltuvia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja. Niiden avulla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Tavoitteena on kehittää sellaisia yksin- ja ryhmässä toimimisen taitoja, jotka ovat oppilaan tulevaisuuden kannalta tärkeitä. Näitä ovat mm. ajattelun ja ongelmanratkaisun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen, itsetuntemuksen ja vastuullisuuden, 10

12 osallistumisen ja vaikuttamisen sekä ilmaisun ja käden taidot. Myös tieto- ja viestintätekniikan sekä verkossa toimimisen taidot huomioidaan opetuksessa monipuolisesti. Opettaja valitsee opetusmenetelmät ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Työtapojen valinnassa oleellista on, että ne virittävät halun oppia ja ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen luonteen sekä huomioivat oppiaineiden ja oppiainekokonaisuuksien lähtökohdat ja tavoitteet. Kaikessa työskentelyssä pyritään kehittämään oppilaan tavoitteellisuutta, vuorovaikutustaitoja, sosiaalista joustavuutta, vastuunottoa, oppimaan oppimisen taitoja, oppimisstrategioita sekä niiden soveltamista. Ensisijaisena keinona kaikessa opetuksessa on opetuksen eriyttäminen huomioiden opetusryhmän tarpeet ja oppilaiden erilaisuus. Eriyttämisessä huomioidaan eri oppilaille ominaiset tavat oppia, erilaiset työskentelyrytmit, erot oppilaiden kiinnostuksen kohteissa ja valmiuksissa sekä motivaatiossa ja itsetunnossa. Tyttöjen ja poikien väliset sekä oppilaiden yksilölliset kehityserot ja taustat otetaan huomioon. Eriyttämisellä vaikutetaan oppimismotivaatioon ja tuodaan sopivia haasteita sekä onnistumisen kokemuksia ja näin tarjotaan mahdollisuus kehittyä ja oppia omien vahvuuksien mukaisesti. Samassa opetusryhmässä olevien oppilaiden erilainen osaaminen ja harrastuneisuus pyritään hyödyntämään. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden kiinnostuksen kohteet kytkemällä opittavat tiedot ja taidot oppilaille merkityksellisiin kokemuksiin ja toimintamuotoihin. Opettajat toimivat yhteistyössä paitsi keskenään, myös huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukeakseen eriyttämistä. Sen kolme keskeistä ulottuvuutta liittyvät opiskelun laajuuteen, syvyyteen ja etenemisnopeuden vaihteluun. Eriyttäminen voi kohdistua esimerkiksi opetuksen sisältöihin, käytettäviin materiaaleihin ja menetelmiin, työtapoihin sekä koulu- ja kotitehtävien määrään ja käytettävään aikaan. Oppilaat saattavat tarvita myös erilaisia mahdollisuuksia oman osaamisensa ja edistymisensä näyttämiseen. Oppilasta ohjataan oppimaan itselleen parhaiten soveltuvalla tavalla. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa, oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus tulee ottaa huomioon. 11

13 4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu ja erityinen tuki kuvataan luvuissa 4.1, 4.2 ja 4.3. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista monenlaiset oppijat ja oppimisen erilaiset lähtökohdat, kulttuuritaustat ja tavat huomioon ottaen. Tuen jatkumisesta huolehditaan erityisesti koulunkäynnin nivelvaiheissa. Oppilaan tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Erityistä huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen: opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä (POL 30 1 mom.). Oppilaiden tarpeita tulee arvioida jatkuvasti ja aloittaa tuen antaminen riittävän varhain. Tuen oikea-aikaisuus ja tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää oppilaalle tehtyjen terveystarkastusten ja mahdollisten muiden arviointien tuloksia (valtioneuvoston asetus 380/2009, 9 ). Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä päivähoidosta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle tai perusopetuksessa koulusta toiseen. Koulun johdolla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamisen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Pedagoginen asiantuntemus ja opettajien yhteistyö tuen tarpeen havaitsemisessa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että oppilaan oikeus tukeen voi toteutua käytännössä, mm. määrittelemällä tuen tarpeen toteamiseen ja tuen toteuttamiseen liittyvät vastuut ja työnjako. Limingan kunnan osalta em. asiat on esitetty kaaviona (LIITE 5). Tuki erityisissä tilanteissa Oppilaalla on myös oikeus saada tarvitsemaansa tukea esimerkiksi sairauden tai vaikean elämäntilanteen aikana. Opetusta voidaan tällöin järjestää muun muassa sairaalaopetuksena siten, kuin POL 4 3 mom. määrätään, tai koulukodeissa. Em. tapauksissa oppilaan kotikunnalla on velvollisuus kotikuntakorvauksen maksamiseen (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 1704/2004, 41 ). Muiden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa oppilaan asuinkunta (POL 4 1 mom). Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen osalta oppilaan kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 41 3 ja 4 mom.) Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti kunnan oman koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun. 12

14 Jos oppilas opiskelee sellaisessa yksityisen opetuksenjärjestäjän opetuksessa tai valtion koulussa, jossa ei anneta erityistä tukea, opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa erityistä tukea tarvitsevasta oppilaastaan oppilaan asuinkunnalle, joka päättää erityisen tuen antamisesta ja osoittaa oppilaan sellaiseen kouluun tai muuhun soveltuvaan paikkaan, jossa erityistä tukea annetaan (POL 17 5 mom.). Näissäkin tapauksissa oppilaalla on oikeus kaikkeen perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden mukaiseen tukeen. Opetusta antava taho arvioi tuen tarpeen ja päättää tuesta edellä mainittujen normien mukaan. 4.1 YLEINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Koulun toimintatapoja ja kulttuuria kehitetään niin, että yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista voidaan hyödyntää ja oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Opettajalla on vastuu sekä opetusryhmänsä että sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioon ottamisesta opetuksessa. Yhteistyö huoltajien, toisten opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa edesauttaa tässä onnistumista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppilaan itsetuntoa, opiskelumotivaatiota sekä oppimaan oppimisen taitoja vahvistetaan kaikissa opiskelutilanteissa ja oppiaineissa. Opettajan tehtävänä on ohjata ryhmää toimimaan niin, että sen sisäinen vuorovaikutus edistää oppimista. Opetustyöhön sisältyy myös ohjauksellisia ja oppilashuollollisia tehtäviä. Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluu opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä ja opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Yhdysluokkaopetuksessa näiden järjestelyjen merkitys korostuu. Koulu käyttää erityisesti tukiopetusta. Sen lisäksi voidaan käyttää myös oppimissuunnitelmaa, osa-aikaista erityisopetusta ja avustajan työpanosta keinoina vastata opetusryhmän tai yksittäisten oppilaiden tuen tarpeisiin jo ennen tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. Oppilaan hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon voidaan vaikuttaa myös koulun kerhotoiminnan ja aamu- ja iltapäivätoiminnan avulla. Suunnittelemalla ne osaksi oppilaan päivää voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Limingan koulujen kerhotoiminnasta sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta kerrotaan lisää luvussa TEHOSTETTU TUKI Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti (POL 16a ) Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehi- 13

15 tystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Se suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Tehostetun tuen avulla tuetaan suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana oppiaineita ei yksilöllistetä. Sen sijaan osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja joustavien opetusryhmien käytön sekä kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu; tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta. Tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltotyössä siten kuin yksittäisen oppilaan asian käsittelystä säädetään (POL 31 a 4 mom.). Tämän käsittelyn jälkeen oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan (oppimissuunnitelmasta tarkemmin luvussa 4.5.1). Tehostetun tuen aikana oppilashuollolla on muutoinkin suurempi osuus oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä. Oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti ja tilanteen muuttuessa oppimissuunnitelmaa tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Siinä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen arvion. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. 4.3 ERITYINEN TUKI Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu kirjalliseen erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista (POL 17 1 mom.). Käytettävissä ovat kaikki perusopetuksen tukimuodot. Erityisen tuen päätös tehdään moniammatillisesti laaditun pedagogisen selvityksen käsittelyn jälkeen, jos erityisen tuen tarve todetaan. Päätös tulee tarkistaa aina tarvittaessa sekä ainakin 2. vuosiluokan jälkeen ja ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä (POL 17 2 mom.). Päätös tehdään hallintolain mukaisesti (Hallintolaki 434/2003). Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemisja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen (POL 17 2 mom.). Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos 14

16 psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten (POL 17 4 mom.). Jos erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena. Erityisen tuen tehtävänä on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota vahvistetaan ja häntä kannustetaan ottamaan edellytystensä puitteissa vastuuta opiskelustaan. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa lain edellyttämissä vaiheissa sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään aina uusi pedagoginen selvitys. Mikäli erityisen tuen tarpeen katsotaan jatkuvan, siitä tehdään uusi päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys (POL 17 3 mom.). Selvitystä varten opetuksen järjestäjän päättämä toimielin, viranhaltija tai työntekijä hankkii oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä sekä moniammatillisena oppilashuoltotyönä tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Näiden perusteella opetuksen järjestäjä tekee arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Nämä kaksi selvitystä sekä niiden perusteena luotu arvio muodostavat pedagogisen selvityksen (POL 17 3 mom.). Liitteessä 5 kuvataan vastuut pedagogisen selvityksen laadintaan Limingassa. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Tukijärjestelyt voivat sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilöstöön, oppilashuoltoon, avustajiin ja muihin tarvittaviin palveluihin, opetusmenetelmiin ja työtapoihin, opiskelumenetelmiin sekä materiaaleihin ja välineisiin liittyviä tekijöitä. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta mahdollisesti aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Tarvittaessa pedagogista selvitystä varten voidaan hankkia muita lausuntoja (esim. psykologinen tai lääketieteellinen lausunto). 15

17 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI LIMINGAN KUNNAN OPETUSSUUNNITELMASSA Tässä luvussa kuvataan Limingan kunnan oppimisen ja koulunkäynnin tuki kokonaisuutena käyttäen viitekehyksenä valtakunnallista perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Oppilaan opetus tulee järjestää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tavoitteena on oikea-aikainen ja ennaltaehkäisevä oppilaan oppimisen ja kasvun tukeminen. Tuen tarvetta tulee arvioida jatkuvasti ja tuen antaminen on aloitettava riittävän ajoissa. Tuen tarpeen varhainen havaitseminen ja tuen aloittaminen mahdollisimman nopeasti ehkäisevät ongelmien syvenemistä ja pitkäaikaisvaikutuksia. Opetusta ja tukea suunniteltaessa on otettava huomioon, että oppilaan tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvempaan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen. Tuen oikea-aikaisuus sekä tuen oikea taso ja muoto ovat ratkaisevia oppimisen ja kehityksen turvaamiseksi. Opetusjärjestelyjen ja oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Tuki suunnitellaan ja toteutetaan tarvittaessa moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Huoltajalle ja oppilaalle tulee antaa tietoa tukitoimista sekä mahdollisuus esittää näkemyksensä tuen antamisesta. Tuki annetaan oppilaalle omassa koulussa tai esiopetuksessa lapsen omassa esiopetusryhmässä erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen antaminen välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen kouluun tai opetusryhmään tai esiopetuksessa muuhun soveltuvaan esiopetuksen järjestämispaikkaan. Oppilas saattaa tarvita tukea erityisissä tilanteissa, kuten sairauden yhteydessä tai vaikeassa elämäntilanteessa. Opetusta voidaan tällöin järjestää muun muassa sairaalaopetuksena ja koulukodeissa. Oppilaan tukeminen on osa kaikkea kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Opettaja havainnoi tuen tarpeita ja suunnittelee opetuksen ja oppimisympäristön sekä mahdolliset tukitoimet. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien kanssa on kaikilla tuen tasoilla tärkeää. Oppilaille suunnattua yleistä tukea ovat muun muassa eriyttäminen, oppilaan ohjaus, tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus. Oppilaan opetuksen tukeminen etenee jatkumona, jossa tuki tarvittaessa asteittain vahvistuu siirtyessä yleisestä tuesta tehostettuun ja tehostetusta tuesta erityiseen tukeen. Tuen tasosta toiseen siirtyminen tapahtuu aina pedagogisen arvion tai pedagogisen selvityksen sekä tiiviin seurannan ja arvioinnin perusteella. Lisäksi siirryttäessä tuen tasosta toiseen kumpaan tahansa suuntaan on asia käsiteltävä moniammatillisesti oppilashuoltotyössä (tehostettu ja erityinen tuki) sekä tarvittaessa tehtävä hallintopäätös (erityinen tuki) YLEINEN TUKI Luokanopettaja/luokanvalvoja/aineenopettaja vastaavat yleisen tuen järjestämisestä sekä mahdollisesta oppimissuunnitelman laatimisesta. Tarvittaessa erityisopettaja konsultoi heitä. Yleisen tuen muotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, yhteistyö huoltajien kanssa, eriyttäminen (menetelmällinen ja sisällöllinen, huomioimalla myöskin lahjakkaat), joustavat koe- ja opetusjärjestelyt, samanaikaisopetus, joustavat ryhmittelyt, tulkitsemis- ja avustajapalvelut, mahdollisuuksien mukaan läksyparkki. Vastuualueet ja yhteistyö on esitetty tarkemmin kaaviona (LIITE 5). 16

18 4.4.2 TEHOSTETTU TUKI Kun yleisen tuen muodot eivät ole oppilaan kasvun, koulunkäynnin ja/tai oppimisen tukemiseksi riittävät, järjestetään oppilaalle tehostettua tukea. Tehostettuun tukeen siirrytään pedagogisen arvion kautta. Oppilaan kokonaistilanne kartoitetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Asia käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tehostetun tuen vaiheessa osa-aikainen erityisopetus yleensä lisääntyy. Opetus voi tapahtua osittain myös pienryhmässä. Koulunkäyntiavustajaresursseja käytetään tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Kunkin oppilaan oppimissuunnitelmassa määritellään tarkemmin tehostetun tuen tavoitteet, järjestäminen ja työnjako, ottaen huomioon oppilaan kokonaistilanne. Oppimissuunnitelmaa tarkistetaan säännöllisesti, ja sitä pyritään käyttämään tiiviisti työskentelyn välineenä. Vastuualueet ja yhteistyö on esitetty tarkemmin kaaviona (LIITE 5) ERITYINEN TUKI Jos tehostettukaan tuki ei riitä, tehdään oppilaan tilannetta kokonaisvaltaisesti kartoittava pedagoginen selvitys moniammatillisena yhteistyönä. Selvityksen perusteella huoltajat/asiantuntijaryhmä tekee erityisen tuen hakemuksen. Hallintopäätöksen erityiseen tukeen siirtymisestä tekee kulloinkin kunnassa voimassa olevan hallintosäännön mukainen taho. Erityisen tuen piirissä olevalle oppilaalle laaditaan aina henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS, joka ohjaa oppilaan yksilölliseen kasvuun, opetukseen ja koulunkäyntiin liittyviä ratkaisuja. Vastuualueet ja yhteistyö on esitetty tarkemmin kaaviona (LIITE 5). 4.5 YKSILÖLLISET SUUNNITELMAT Oppilaan yksilöllisiä suunnitelmia ovat yleisen ja tehostetun tuen aikana oppimissuunnitelma ja erityisen tuen aikana henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS. Tässä luvussa kuvataan tarkemmin näitä oppilaan yksilöllisiä suunnitelmia OPPIMISSUUNNITELMA Oppimissuunnitelma on kirjallinen pedagoginen asiakirja, jossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemistä ja siinä tarvittavia opetusjärjestelyitä sekä oppilaan tarvitsemaa tukea. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää osana yleistä tukea ja sitä on käytettävä tehostetun tuen aikana (POL 16 a ). Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan; se on apuväline opettajan työn suunnitteluun sekä opettajien väliseen ja kodin sekä oppilaan kanssa tehtävään yhteistyöhön. Oppimissuunnitelma myös laaditaan yhteistyössä em. toimijoiden kanssa. Oppilaan oma osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Suunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja 17

19 voi siten paremmin tukea lastaan. Oppilaan yksilöllinen oppimissuunnitelma antaa myös pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelma laaditaan pedagogisessa arviossa tuotetun tiedon pohjalta. Opettajat laativat sen yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Tarvittaessa laatimiseen osallistuu myös muita asiantuntijoita. Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti osana yleistä tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan huoltajan luvalla hyödyntää. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet Eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä hyvin perustelluista syistä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti (POA 11 3 mom.). Jos tällainen hallintopäätös tehdään yksittäisen oppilaan kohdalla, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisjärjestelyin myös, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä (POL 18 1 mom.). Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa arvioidaan säännöllisesti. Sen käyttöä jatketaan, kunnes tehostetun tuen tarve poistuu tai oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös. Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Se sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Yleisen tuen aikana opettaja päättää mahdollisesta oppimissuunnitelman laatimisesta. Jos opettaja päättää laatia yksittäiselle oppilaalle oppimissuunnitelman, se tehdään yhteistyössä kodin kanssa. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös moniammatillisesti. 18

20 Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti (POL 16 a ). Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa (POL 16 a 1 mom.). Limingassa luokanopettaja/ aineenopettaja on vastuussa oppimissuunnitelman tekemisen hoitamisesta siten, kuin pedagogisen arvion pohjalta tuotetun tiedon turvin asia on sovittu hoidettavan. Yläkoulussa luokanvalvoja on pidettävä ajan tasalla oman ryhmänsä oppilaiden asioiden käsittelystä sekä mahdollisesta oppimissuunnitelmasta. Myös erityisopettaja on tarvittaessa mukana oppimissuunnitelman laadinnassa. Oppimissuunnitelma joustavassa perusopetuksessa Limingassa järjestetään joustavan perusopetuksen toimintaa (POA 9 b 1 mom.). Siinä mukana oleville oppilaille on laadittava oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi siinä kuvataan oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä. Lisää joustavan perusopetuksen toiminnasta Limingassa luvussa 5.3. Erityinen tuki Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen (POL 17 a ). Se on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja, joka laaditaan yhteistyössä oppilaan opettajien ja huoltajan kanssa (ellei siihen ole ilmeistä estettä). Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKSissa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Sen tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on pedagoginen asiakirja, eikä siihen voida hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät (mikäli nämä poikkeavat yleisestä tuntijaosta) 19

21 opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä o kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan koulukuljetuksen järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa suunnitelman laatimiseen osallistuneet Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin tulee kirjata edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain 20

22 HOJKSin laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. HOJKS asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKS tulee tarkistaa ja sitä tulee arvioida tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi (POL 17 a ). Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata HOJKSiin, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin, hänelle laaditaan oppimissuunnitelma. Vastuu HOJKS asiakirjan laadinnasta Limingan kunnassa on pääasiassa erityisopettajalla/erityisluokanopettajalla. Jos oppilaan kotiluokka on yleisopetuksen ryhmässä, on luokanopettaja/luokanvalvoja aktiivisesti mukana asiakirjan laadinnassa. HOJKS laaditaan lukuvuosittain yhteistyössä huoltajien kanssa. Tarvittaessa suunnitelma tehdään moniammatillisesti. HOJKSissa asetettujen tavoitteiden täyttyminen arvioidaan aina tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa. 21

23 5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Tässä luvussa esitetään tarkemmin oppimisen ja koulunkäynnin eri tukimuodot ja niiden käyttö tuen eri tasoilla. Lisäksi luku sisältää joustavan perusopetuksen toimintaa koskevan osuuden. Luvussa kuvataan myös oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen. 5.1 OPETUSJÄRJESTELYIHIN LIITTYVÄ TUKI Koulun opetusjärjestelyihin liittyviä tukikeinoja ovat eriyttämisen ohella mm. tukiopetus, osaaikainen erityisopetus, erityisopetus, oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen, sekä pidennetty oppivelvollisuus, joka vaikeimmin vammaisten osalta voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain TUKIOPETUS Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta (POL 16 1 mom.). Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta (= ennakoiva tukiopetus). Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Koulutyö tulee suunnitella niin, että jokaisella oppilaalla on tukiopetusta tarvitessaan mahdollisuus siihen osallistua. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena oppilaan tavallisessa opetusryhmässä, pienryhmässä tai täysin yksilöllisesti. Myös erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen toteuttamisessa oppituntien aikana. Oppilaan tukiopetukselle järjestetään joustavasti aikaa joko aamulla ennen koulun alkamista tai koulupäivän jälkeen. Jos kuljetus- tai muista vastaavista asioista johtuen tukiopetusta ei voida näin järjestää, annetaan tukiopetusta koulupäivän aikana. Tukiopetusta oppilaalle pitää pääsääntöisesti opettaja, joka kyseistä ainetta oppilaalle opettaa. Hän ilmoittaa luokanopettajalle/luokanvalvojalle oppilaan saamasta tukiopetuksesta. Tukiopetusta voi antaa myös mm. erityisopettaja tai joku toinen opettaja, jos se tukiopetuksen järjestämisen kannalta on hyvä vaihtoehto. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille. Tukiopetuksen antamisesta, tavoitteista ja järjestämisestä pidetään yhteyttä huoltajiin siten, kuin luvussa kuvataan. 22

24 Tukiopetus yleisen tuen aikana Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai tilapäisistä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista. Tukiopetuksen antaminen heti tuen tarpeen ilmetessä ehkäisee ongelmien kasautumista ja pitkäaikaisvaikutuksia. Keskeinen tavoite tukiopetuksessa yleisen tuen tasolla on ennaltaehkäistä oppimisen vaikeuksia. Yhteistyö kodin kanssa edesauttaa tukiopetuksen vaikuttavuutta. Tukiopetus tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin. Tukiopetus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa. Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa (POL 16 2 mom.). Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai koulunkäynnissä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia, että osa-aikaista erityisopetusta varten on tarvittavaa ja riittävää erityispedagogista osaamista. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla. Osa-aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös oppilashuollon palveluista vastaavien kanssa. Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia perustaitoja. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada tarvitessaan osaaikaista erityisopetusta. 23

25 Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arvioita, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen. Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä vai pienryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin. Tarkempaa tietoa Limingan kunnan perusopetuksen koulujen osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteista, järjestämisestä, toimintatavoista, yhteistyöstä, vastuista ja työnjaosta löytyy Oppilashuolto ja koulunkäynnin tuki Limingassa käsikirjasta. Kirja on nähtävissä Limingan kunnan internet sivustolla ERITYISOPETUS Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan annettavasta tuesta (POL 17 1 mom.). Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan oppimista. Oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. HOJKS on pedagoginen asiakirja, joka ohjaa erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa. HOJKSissa kuvataan erityisopetuksen järjestämiseen liittyvä seikat sekä opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt, oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät. HOJKSista kerrotaan enemmän luvussa Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa. Erityistä tukea koskevassa päätöksessä voidaan määrätä mahdollinen oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta poikkeaminen (POL 17 1 ja 2 mom.). Opetusryhmiä muodostettaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet (POL 30 2 mom.). Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin perusopetusasetuksessa (POA 2 ). Erityisopetuksesta päätetään erityistä tukea koskevan päätöksen yhteydessä, joka on kuvattu luvussa 4.3. Oppilaan HOJKSissa määritellään tarkemmin yksilölliset toimintatavat erityisopetuksen järjestämisessä, yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken sekä yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN JA OPETUKSESTA VAPAUTTAMINEN Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin (POL 3 2 mom.). Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen 24

26 avulla siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sovituilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Ilman erityisen tuen päätöstä oppimäärää ei voida yksilöllistää. Ennen erityisen tuen päätöstä on tehtävä pedagoginen selvitys, joka sisältää arvion oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Jos pedagogisessa selvityksessä todetaan, että oppilaan ei tukitoimista huolimatta arvioida saavuttavan oppiaineessa yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä yksilöllistetään. Kunkin oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä laativat edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla. Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja kohtaan tulee mainita siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Vapauttamisesta tehdään perusopetuslain 18 :ssä tarkoitettu hallintopäätös. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa (POA 5 1 mom.). Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta vapauttaminen kuvataan seuraavassa luvussa PIDENNETTY OPPIVELVOLLISUUS Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuksessa säädettyä aikaisemmin ja voi kestää 11 vuotta (POL 25 2 mom.). Esiopetus voi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi vuotta (POL 9 2 mom.). Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa yksilöllistetyn opetussuunnitelman mukaan mahdollisimman hyvin. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin voivat kuulua esimerkiksi kuulo- ja näkövammaiset lapset, kehityksessään viivästyneet tai muutoin henkisesti tai fyysisesti vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen (HE 86/1997). Päätös pidennetystä oppivel- 25

27 vollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua. Oppivelvollisuuden pidennys tapahtuu aina perusopetuksen alkupäässä, ei koskaan sen keskellä tai lopussa. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja valinnan vaikutuksista. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen tulee suunnitella lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Tämä vaatii eri hallintokuntien välistä yhteistyötä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla: Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen. Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös (koulunkäynnin poikkeava aloittaminen). Pidennetty oppivelvollisuus järjestetään Limingan kunnassa oppilaan yksilölliset edellytykset huomioon ottaen henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä kokevan suunnitelman (HOJKS) mukaan. Yhteistyötä tehdään oppilaan edellytysten ja ikäkauden mukaisesti eri tahojen kanssa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä. Oppilaan edellytysten ja tarpeiden mukaan oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin (Tuntijakoasetus 1435/2001). Aineita, joista oppilaan yksilöllisen tarpeen mukaan yhdistetään kokonaisuuksia, ovat biologia ja maantieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia ja yhteiskuntaoppi sekä fysiikka ja kemia. Opetukseen ja koulunkäyntiin integroidaan oppilaan yksilöllisten, HOJKSissa määriteltyjen tavoitteiden mukaan tarvittaessa myös päivittäistoimintojen taitojen, itsenäistymiseen liittyvien- sekä työskentelytaitojen opetusta. Vaikeimmin vammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain TOIMINTA-ALUEITTAIN OPISKELU Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toimintaalueittain (tuntijakoasetus 9 3 mom.). Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain (POL 18 1 mom.). Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä (POL 17 2 mom.). Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. 26

28 Opetuksen järjestäminen perustuu kokonaisvaltaisten tavoitteiden määrittelyyn, oppilasryhmässä tapahtuvan vuorovaikutuksen edistämiseen sekä toimivan ja motivoivan oppimisympäristön kehittämiseen. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja tavoitteena oppilaan koko potentiaalin käyttöön saaminen. Koulupäivän eri toimintoja hyödynnetään oppimisessa. Toimintaalueittain opiskelevan oppilaan kunkin toiminta-alueen tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti siten, että ne ovat saavutettavissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä. Toiminta-alueittain järjestettyyn opetukseen liittyy aina myös kuntouttavia ja hoitavia elementtejä. Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi annetaan toiminta-alueittain aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonaisja hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on kontaktin muodostuminen oppilaan kanssa ja sen pohjalle rakentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalla tulee olla käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osaalueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Opetuksen tulee sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista edistäviä osa-alueita. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa. Jokaisen toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan HOJKSissa kuvataan tarkemmin toiminta-alueisiin liittyvät yksilölliset tavoitteet, sisällöt ja menetelmät. 27

29 5.2 OHJAUKSELLINEN JA MUU TUKI Tässä luvussa kirjoitetaan koulun toimintaan opetustyön ohella olennaisesti kuuluvista ohjaus-, ja yhteistyöstä sekä tulkitsemis- ja avustajapalveluista KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa (POL 3 3 mom.). Opetus ja kasvatus tulee järjestää yhteistyössä kotien ja huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea (tuntijakoasetus 4 1 mom.) Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa (POL 26 2 mom.; lastensuojelulaki 2 1 mom.). Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä (POL 3 2 mom.; tuntijakoasetus 2,3 ja 4 ; lastensuojelulaki 2 2 mom.). Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Hyvä kodin ja koulun välinen yhteistyö on toimivan oppilashuollon ydin. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä kieli- ja kulttuuritausta. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajan kanssa niin, että huoltaja voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että koti ja opettaja tapaavat keskustellen sekä perinteisissä vanhempainilloissa että kahden kesken vain yksittäisen lapsen asioissa. Yhteisötasolla tapahtuvia toimintoja Limingan kunnan perusopetuksessa ovat mm: tiedotusasiat lukuvuoden alussa jaettavalla koulutiedotteella ja lukuvuoden aikana sähköisen reissuvihkon välityksellä vanhempainillat koulun juhlat ja tempaukset sekä vanhempainyhdistyksen ja muiden yhdistysten ja järjestöjen järjestämät vanhempaintilaisuudet. Yksilötasolla tapahtuvia toimintoja ovat mm: 28

30 tiedotusasiat puhelimitse, reissuvihon, kirjeen, sähköpostin ja sähköisen reissuvihkon välityksellä vanhempainvartit lisäksi muita vanhempien / huoltajien tapaamisia tarpeen mukaan o syynä tapaamisiin voivat olla esimerkiksi oppimisvaikeudet, käyttäytymis- ja sopeutumisongelmat, kiusaaminen, syömisongelmat tai läksyongelmat (POL 24, POL 35 ) o tällöin mietitään millaisin tukitoimin lasta voidaan tukea tapaamiset oppimissuunnitelman laatimista varten ja tapaamiset oppimissuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen arviointia varten sekä tapaamiset henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laatimista varten sekä tapaamiset HOJKS:ssa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen arviointia varten. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajalle (POL 26 2 mom.). Toimintamallit oppilaan poissaoloihin on esitetty kuvioina Oppilashuolto ja koulunkäynnin tuki käsikirjassa (kuviot 2-5). Koulun tulee antaa huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta (POL 31 a 3 mom.; 3 3 mom; 26 2 mom.; koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 4 2 mom., 9 ja 13 ; lastensuojelulaki 9 ja 12 ) sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä (luku 5.4.3). Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa (POL 31 a 3 ja 4 mom, 40, 41 4 mom., mom.). Kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa kodin ja koulun välillä. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajalle tulee antaa tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa (koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 15 ). Ongelma- ja kurinpitotilanteita varten Limingan kunnan perusopetuksessa on olemassa toimintaohje, josta löytyy lisää tietoa Oppilashuolto ja koulunkäynnin tuki Limingassa käsikirjasta. Kodin kanssa tehtävää yhteistyötä seurataan mm. sähköisen reissuvihkon oppilasraporttien avulla sekä vanhempainvarteissa ja muissa huoltajatapaamisissa OHJAUKSEN JÄRJESTÄMINEN Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta (POL 30 1 mom.). Ohjaustoiminnan tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustuminen ja tulevaisuuden vaihtoeh- 29

31 tojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä. Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa. Oppilaanohjauksen tehtävä sekä yleiset tavoitteet ja tavoitteet vuosiluokilla 1-2, 3-6 ja 7-9 täsmennetään luvussa Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat valmiuden huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta huolehtivat opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan koko perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa. Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan eri osaalueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit, eri alojen tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot (TET) tai työpaikalla tapahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää ainesta, joka liittää opiskelut tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä. Ohjaus osana yleistä tukea Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin. oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden kannustamiseen ja ohjaamiseen. Ohjaus tehostetun tuen aikana Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja taidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle tulevaisuudelle. Ohjaus erityisen tuen aikana Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja työelämätuntemuksen vahvistamista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen. Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti avustavan muun henkilöstön asiantuntemusta. 30

32 Ohjaustoiminta Limingan kunnan perusopetuksessa Limingan kunnan perusopetuksen oppilaan ohjauksen tavoitteena on, että ohjaus toteutuu henkilökunnan yhteisvastuullisena toimintana, oppilaan yksilöllisyyttä arvostaen sekä oppilaiden osallisuutta ja keskinäistä tasa-arvoisuutta lisäten. Ohjaus tukee oppilaan kasvua aktiiviseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi ja kannustaa elinikäiseen oppimiseen. Oppilaita ohjataan myös toisten kunnioittamiseen ja moninaisuuden arvostamiseen. Jokaisen oppilaan tulee saada riittävästi henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa opintojensa suunnitteluun ja suorittamiseen, jatko-opinto- ja uravalintaan sekä elämänhallintaan. Huolehditaan, että tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaitten ohjaukseen varataan riittävät resurssit. Jokaiselle oppilaalle pyritään järjestämään jatko-opintopaikka toisen asteen koulutuksessa tai lisäopetuksessa. Oppilaan jatko-opintovalmiuksia tuetaan takaamalla hänelle riittävät opiskeluvalmiudet sekä perustiedot ja taidot. Eri koulumuodot toimivat yhteistyössä oppilaan opinpolulla erityisesti nivelvaiheissa. Oppilaan edistymistä seurataan säännöllisesti ja siitä tiedotetaan huoltajille ja muille oppilaan opinpolun tukijoille. Oppilaiden työelämätietouden lisääminen on kaikkien oppiaineiden ja opettajien tehtävä. Työelämään tutustutaan TET jaksoilla vuosiluokilla 7-9 (7. luokalla yksi päivä, 8. luokalla kolme päivää ja 9. luokalla viisi päivää). TET jaksojen tavoitteena on mm. harjoitella työhakua ja tutustua työelämän pelisääntöihin. Luokilla 1-6 ohjauksesta vastaa pääasiassa luokanopettaja ja luokilla 7-9 opinto-ohjaajat, luokanvalvojat ja aineenopettajat. Pienryhmissä erityisluokanopettaja ohjaa yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa TULKITSEMIS- JA AVUSTAJAPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut (POL 31 1 mom.). Niiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö. Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan identiteetin muotoutumiseen. Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla. Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. 31

33 Avustajan antama tuki voidaan suunata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle. Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Avustaja ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan tulkitsemisja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Limingassa tulkitsemis- ja avustajaresurssien käytössä lähtökohtana on se, että tarve harkitaan moniammatillisessa yhteistyössä ja resurssit kohdennetaan tapauskohtaisesti harkiten. Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden käytössä pyritään joustavaan yhteistyöhön sekä koulun sisällä että kunnan perusopetuksen koulujen välillä. Rehtori on viime kädessä vastuussa tulkitsemis- ja avustajapalveluiden hallinnan käytänteistä. Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Etenkin avustajapalveluiden tarve saattaa olla myös lyhytaikainen. Oikea-aikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen tuen tarve. Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista (POL 17 2 ja 3 mom.). HOJKSissa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja. 32

34 5.2.4 PERUSOPETUSTA TUKEVA MUU TOIMINTA Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa (POL 47 ). Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Toimintaa voidaan myös käyttää osana oppilaiden suunnitelmallista tukea. Limingassa perusopetusta tukevaa muuta toimintaa ovat esimerkiksi koulujen kerhotoiminta sekä koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoiminta. Kerhotoiminta Koulun kerhotoiminta on koulun työsuunnitelmassa (POA 9 ) määriteltyä tavoitteellista toimintaa. Se on toimintaa, joka tukee oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Oppilas voi kerhotoiminnasta saada vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea kaikinpuoliseen hyvinvointiinsa. Kerhotyöskentely antaa myös mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua. Kerhotoimintaa voidaan tarjota oppilaalle osana tehostettua tukea tai erityistä tukea. Kerhotoiminta on vapaaehtoista. Kerhotoiminnan tavoitteet ovat: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen oppilaiden osallisuuden lisääminen onnistumisen ja osaamisen kokemuksien tarjoaminen oppilaiden eettisten ja sosiaalisten taitojen kehittäminen ja yhteisöllisyyteen kasvamisen tukeminen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen kannustaminen oman kulttuurin tuottamiseen oppilaiden harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen sekä opettajan mahdollisuus oppilaan tuntemuksen lisäämiseen. Kuntamme kouluissa tarjotaan eri-ikäisille oppilaille monipuolisia mahdollisuuksia osallistua kerhotoimintaan. Oppilaat pystyvät vaikuttamaan toiveilla ja valinnoilla toteutuvien kerhojen aihealueisiin. Useassa koulussa toimii myös muiden tahojen ja järjestöjen ylläpitämiä ja järjestämiä kerhoja. Aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, kehitystä ja terveyttä. Se muodostaa jatkumon varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle. Lähtökohtana ovat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet ja arvopohja. Lapselle tarjotaan turvallinen ympäristö, jossa hän voi osallistua monipuoliseen toimintaan aikuisen ohjauksessa. Toiminta tukee kodin ja koulun kasvatustehtävän toteutumista. 33

35 Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on: tukea kodin ja koulun kasvatustyötä edistää lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua edistää lapsen hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa ennaltaehkäistä lapsen syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta tarjota monipuolisia mahdollisuuksia osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan sekä tarjota mahdollisuuden lepoon rauhallisessa ympäristössä ammattitaitoisen tehtävään soveltuvan henkilön valvonnassa. Aamu- ja iltapäivätoiminta voi tarvittaessa olla osa perusopetuksessa oppilaalle annettavaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Oppilaat, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös, ovat oikeutettuja hakemaan aamu- ja iltapäivätoimintaan koko perusopetuksen ajan. Kunnassamme järjestetään aamu- ja iltapäivätoimintaa koulupäivinä lauantaityöpäiviä ja lukuvuoden aloitus- ja päättöpäiviä lukuun ottamatta 1. ja 2. luokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta oppilaille, joilla on perusopetuslain mukainen päätös erityisestä tuesta. Tarkemmat toiminnan järjestämisen periaatteet löytyvät toimintasuunnitelmasta, Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Limingan kunnassa. Se on nähtävillä Limingan kunnan internet sivustolla. 5.3 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOIMINTA JOPO Limingassa järjestetään joustavan perusopetuksen toimintaa (POL 5 ) 7-9 vuosiluokan oppilaille. Sen tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Se on tarkoitettu oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta, sekä niille, joita näyttää uhkaavan vaara syrjäytyä jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Joustavan perusopetuksen toiminnalla tarkoitetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan järjestettävää opetusta ja kasvun ja oppimisen tukea. Oppilasta varten asetetut tavoitteet, oppimisympäristöt sekä tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne vastaavat perusopetuksen tavoitteita. Poikkeuksellisesti toimintaan voidaan ottaa mukaan myös erityistä tukea saava oppilas, jos hän kykenee noudattamaan joustavan perusopetuksen toiminnassa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan kokonaisuudessaan pitää oppilaan edun mukaisena (POA 9 b 2 mom.). Joustavana perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vahvistaa kokonaisvaltaisesti oppilaan opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Siinä painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi tavoitteena on tukea oppilasta toisen asteen koulutukseen siirtymisessä sekä antaa valmiudet selviytyä opiskelussa. Joustavan perusopetuksen toimintaan haetaan kirjallisella hakemuksella. Hakuaika on kevätlukukauden lopulla. Moniammatillinen työryhmä haastattelee oppilaan sekä hänen huoltajansa. Tämän pohjalta työryhmä esittää JOPO luokalle valittavat oppilaat voimassa olevassa hallintosäännössä määritellylle henkilölle, joka tekee asiassa hallintopäätökset. (POA 9 b 2 mom.). Koeaika JOPO opetuksessa on kolme kuukautta. Tänä aikana arvioidaan oppilaan ja huoltajan soveltuvuus ja sitoutuminen JOPOopetukseen. Jos joustavan perusopetuksen toiminta päättyy yksittäisen oppilaan kohdalla ennen perusopetuksen päättymistä, tehdään tästä hallintopäätös. 34

36 Oppilasvalinnan kriteereitä: Oppilaalla on vaara jäädä vaille perusopetuksen päättötodistusta tai hänellä on vaikeuksia suoriutua opinnoistaan (mm. heikko koulumotivaatio, alisuoriutuminen, runsaat poissaolot). Oppilas hyötyy työpainotteisuudesta ja toiminnallisista työtavoista sekä pienryhmäopetuksesta. Oppilas on riittävän aktiivinen ja pystyy ainakin jossain määrin joustavan perusopetuksen vaatimaan itsenäiseen työskentelyyn. Oppilas aloittaa syksyllä opintonsa pääsääntöisesti vuosiluokalla 8 9. Oppilas ja hänen huoltajansa sitoutuvat JOPO opetukseen. Oppilas on riittävän oma-aloitteinen ja sitoutuu opiskeluun koulussa ja erilaisissa oppimisympäristöissä, sekä työpaikoilla. Huoltajien tuki ja sitoutuminen JOPO opiskelun pelisääntöihin on tärkeää. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa lähiopetuksena, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä ohjattuna opiskeluna moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen (POA 9 a ). Opettajan työparina joustavassa perusopetuksessa toimii ohjaaja, joka on perehtynyt nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki- ja neuvontatyöhön. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaan hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaan yhteistyöhön, oppilashuoltoon ja ohjaukseen. Muissa oppimisympäristöissä, kuten työpaikoilla, tapahtuva oppiminen on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Se suunnitellaan vastaamaan opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä, esimerkiksi oppimistehtävät laaditaan niin, että ne toteuttavat opetussuunnitelman sisältöä. Suoriutuminen ja oppimistehtävät arvioidaan osana oppilaan arviointia. Koulun tulee sopia kirjallisesti opettajien ja työpaikalla tai muualla koulun ulkopuolella opiskelua ohjaavien henkilöiden työnjaosta ja vastuista. Muissa oppimisympäristöissä toteutettavat opiskelujaksot suunnitellaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Oppilas voi saada tarvitsemaansa yleistä tai tehostettua tukea. Erityistä tukea saavalle joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan vastaavasti HOJKS. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikissa oppimisympäristöissä on huolehdittu työturvallisuudesta ja varauduttu mahdollisten tapaturmien varalta. Myös salassapitoon ja tietosuojaan liittyviin asioihin tulee joustavan perusopetuksen tehtävissä toimivat henkilöt perehdyttää. 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollossa otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1 3 mom.). Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 4 mom.). Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti 35

37 ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi oppilaalla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 1 ja 2mom.). Monialainen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen. Perusopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Tässä luvussa käsitellään Limingan kunnan oppilashuoltoa koskevia keskeisiä periaatteita sekä oppilashuoltoon kuuluvia tavoitteita kunnallisella tasolla MONIALAINEN OPPILASHUOLLON YHTEISTYÖ Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 9 1mom.). Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 4mom. ja 18 1mom.) Kouluyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 1 ja 2 mom.). Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3 3mom.). Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palveluja tarjotaan oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla (Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013 vp.). Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 15 ja 17 ). Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta kunnan ja koulujen kotisivuilla, vanhempainilloissa ja tiedotteilla. Heitä ohjataan hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 11 1 ja 2mom.) Oppilaan ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuuluvien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa. Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Käytänteitä, muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Oppilashuoltoa arvioidaan Limingan kunnassa suunnitelmallisesti opiskeluhuollon ohjausryhmän ja koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän toimesta. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 25 ). Oppilashuoltoryhmät (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki mom.) Opiskeluhuollon ohjausryhmän sekä koulukohtaisten oppilashuoltoryhmien kokoonpanot löytyvät Limingan kunnan opiskeluhuoltosuunnitelmasta. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä 36

38 tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää. Opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa kuntakohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Limingan kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmä on kunnan esi-, ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen yhteinen. Ohjausryhmän toiminnasta löytyy lisätietoa Limingan kunnan opiskeluhuoltosuunnitelmasta. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun koulun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Lisätietoa koulukohtaisten oppilashuoltoryhmien toiminnasta löytyy Limingan kunnan opiskeluhuoltosuunnitelmasta. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. (Hallituksen esitys eduskunnalle oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi 67/2013). Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai oppilaiden läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää oppilaan tai, mikäli oppilaan ikä, kehitystaso ja muut henkilökohtaiset edellytykset edellyttävät, huoltajan suostumusta YHTEISÖLLINEN OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 4 1mom.). Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Oppilaiden ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on opetuksen järjestäjän tehtävä (Perusopetuslaki 47a 1mom.). Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintatavat edesauttavat myös ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Oppilaalla on oikeus turvalliseen kouluympäristöön (Perusopetuslaki 29 1mom.). Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulun järjestyssäännöt lisäävät kouluyhteisön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä (Perusopetuslaki 29 4 ja 5mom.). Limingan kunnan kouluissa on laadittu suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelma on osa kriisisuunnitelmaa. Opettaja tai rehtori ilmoittaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen osallistuneiden huoltajille. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 2mom. 4- kohta ja perusopetuslaki 29 3 ja 7mom.) Turvallisuus- ja kriisisuunnitelmat ovat koulukohtaisia ja niitä arvioidaan ja päivitetään tarpeen mukaan. Suunnitelmat sisältävät seuraavanlaisia ohjeita: 37

39 vaaratilanteet koulussa ja koulun ulkopuolella toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi ja suojautumismahdollisuudet toimenpiteet koulukiusaamisen ehkäisemiseksi toiminta erilaisissa kriisi-, onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteissa sekä toiminnasta tiedottaminen, psykososiaalinen tuki ja jälkihoito turvallisuudesta vastaavat henkilöt ja turvallisuuskoulutus turvallisuusmateriaalit koulun turvallisuussuunnitelma. Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Opetuksen järjestäjä varmistaa, että oppilaan oppimisympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen vuoden välein toteutettavissa tarkastuksissa (Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 16 2mom. ja valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) 12 ). Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapaturmien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat YKSILÖKOHTAINEN OPPILASHUOLTO Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 1mom.) Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja ne tuottavat tietoa myös yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamiseen. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkätä on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilaiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakentamisessa että koulun arjessa. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen (Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 14/2013vp.). Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 1mom.). Vuorovaikutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa koskevia säännöksiä. Asian käsittely myös yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi tarvittaessa osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 1 ja 2mom.). Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta (Oppilas- 38

40 ja opiskelijahuoltolaki 19 3mom. ja laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) 26 3mom.) Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Limingan kunnan opiskeluhuollon kertomuslomake ohjaa opiskeluhuollon kertomuksen tekemistä. Siihen on merkittynä lain edellyttämät asiat (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 2mom. ja 20 1, 3, 4 ja 5mom.) Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Opetuksen järjestäjä vastaa henkilötietojen käsittelystä ja ylläpitää mainittua rekisteriä. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muuta yksityistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 21 1mom. ja 22 1mom.). Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 20 2mom., laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) 12 ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000). Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23 2mom.). Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot (Perusopetuslaki 40 2mom. (1288/2013)). Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uudelle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 23 3mom.). Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä. (Perusopetuslaki 40 4 mom. (1288/2013)). Luokanopettaja/-valvoja seuraa oman valvontaluokkansa oppilaiden poissaoloja. Seurantaan ja puuttumiseen on luotu käytäntöjä. Näitä esitellään tarkemmin mm. oppilashuollon käsikirjassa Oppilashuolto ja koulunkäynnin tuki Limingassa. 39

41 5.4.4 OPPILASHUOLTOSUUNNITELMAT Limingan kunnan opetussuunnitelma on laadittu yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa (Perusopetuslaki 15 2mom. (477/2001)). Oppilailla on myös ollut mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulujen järjestyssääntöjen valmisteluun. Oppilaskuntaa on kuultu ennen näiden suunnitelmien ja määräysten vahvistamista. (Perusopetuslaki 47a 1 ja 3mom. (1267/2013). Valmistelutyössä on tehty yhteistyötä huoltajien kanssa. Limingan kunnan opiskeluhuollon suunnitelmakokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka yhdessä ohjaavat opiskeluhuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat on valmisteltu monialaisessa yhteistyössä. Suunnitelmat ovat: Limingan kunnan lastensuojelusuunnitelma, johon kirjataan opiskeluhuoltoa koskeva osuus (lastensuojelusuunnitelma on sama kuin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma) (Oppilasja opiskelijahuoltolaki 12 ja lastensuojelulaki (417/2007) 12 1mom.) Limingan kunnan opetussuunnitelmiin sisältyvä kuvaus oppilashuollosta (esi- ja perusopetus) ja opiskelijahuollosta (lukio) (perusopetuslaki 14 2mom. (477/2003) Opiskeluhuoltosuunnitelma, joka on Limingassa esi-, perus- ja lukio-opetuksen yhteinen suunnitelma (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 ) Limingan kunnan lastensuojelusuunnitelma sekä muut kunnan lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset otetaan huomioon valmisteltaessa paikallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä koulukohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia OPPILASHUOLTO LIMINGAN KUNNAN PERUSOPETUKSESSA Oppilashuoltotyötä ohjaavia periaatteita ovat: monialainen yhteistyö, yhteisöllisyys ja moniammatillisuus, luottamuksellisuus, oppilaan ja huoltajan kunnioittaminen sekä osallisuuden tukeminen, oppilashuollon tarpeen oikea-aikainen tunnistaminen, oppilashuollon riittävä saatavuus sekä uusien toiminta- ja ratkaisumallien kehittäminen. Oppilashuollon tavoitteita ja tehtäviä ovat: hyvinvointia tukevan kouluyhteisön ja oppimisympäristön kehittäminen, seuraaminen ja arvioiminen, yhteisöllisen toimintatavan kehittäminen ja vahvistaminen edistämällä oppilaan ja huoltajan sekä muiden mahdollisten toimijoiden osallisuutta kouluyhteisön hyvinvoinnin kehittämisessä, 40

42 myönteisen vuorovaikutuksen ja keskinäisen huolenpidon ilmapiirin edistäminen sekä tarvittaessa ongelmiin puuttuminen, terveen ja turvallisen oppimis- ja kasvuympäristön ylläpitäminen ja kehittäminen, toimenpiteet ja vastuunjako ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi: - mielenterveyden suojaaminen - syrjäytymisen ehkäiseminen - kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä suojaaminen - poissaolojen seuranta - tupakoinnin ja päihteiden käytön ehkäiseminen - toimintatavat erilaisissa tapaturmissa, onnettomuuksissa ja kuolemantapauksissa oppilaan yksilöllisen kasvuun, kehitykseen ja terveyteen liittyvien tarpeiden huomioiminen koulun arjessa kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien ja muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain sekä yhteistyön kehittäminen ja vuorovaikutuksellisen jatkumon muodostaminen esiopetuksesta perusopetukseen ja sitä kautta toisen asteen koulutuksiin Lastensuojelulain mukaan kunnan on yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa laadittava suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Limingan kunnassa tämä suunnitelma on nimeltään Limingan kunnan lastensuojelun suunnitelma. Lastensuojelulain tarkoittamassa laajassa merkityksessä lastensuojelu sisältää 1) kunnassa asuvien lasten kasvuolojen kehittämisen sekä ongelmien vähentämisen ja ehkäisemisen, 2) lasten vanhempien ja muiden lasten kasvatuksesta huolehtivien tukemisen sekä ehkäisevän lastensuojelun ja 3) lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun järjestämisen. Perusopetuksen oppilashuollossa tehdään monialaista yhteistyötä terveystoimen sekä sosiaalitoimen kanssa. Perusopetuksen oppilashuolto on osa ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Oppilashuollon palveluja järjestämällä ja kehittämällä tuetaan myös vanhempia kasvatustehtävässä. Limingan kunnassa on esi-, perus- ja lukiokoulutuksen yhteinen opiskeluhuoltosuunnitelma (Limingan kunnan opiskeluhuoltosuunnitelma). Täten pyritään turvaamaan opiskeluhuollon yhtenäinen jatkumo. Suunnitelma sisältää seuraavia asioita: 1. Opiskeluhuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat opiskeluhuoltopalvelut Limingassa 2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja sen toimintatavat 3. Yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestäminen 4. Opiskeluhuollon yhteistyön järjestäminen opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa 5. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Opiskeluhuoltosuunnitelma on tarkistettava vuoden kuluessa siitä, kun Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (Lastensuojelun suunnitelma) on tarkistettu. Koulutuksen järjestäjän on seurat- 41

43 tava opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumista. Limingan kunnassa suunnitelman toteutumista seuraa opiskeluhuollon ohjausryhmä TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (POL 29 1 mom.). Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon koulun kaikessa toiminnassa. Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko kouluyhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta. Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten koulussa tulee olla järjestyssäännöt tai koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä (POL 29 3 ja 4 mom.). Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville (POL 29, Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa säätelevä valtioneuvoston asetus 12 ). Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö. Kiusaamisella tarkoitetaan systemaattista, tahallista ja toistuvaa samaan henkilöön tai ryhmään kohdistuvaa sanallista tai fyysistä kielteistä toimintaa. Kiusaamiselle on ominaista kiusaajan ja kiusatun välinen voimasuhteiden epätasapaino. Tavallista on myös se, että kiusaaminen tapahtuu ryhmässä. Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei-toivottuna fyysisenä kosketuksena. Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhteisössä voi esiintyä myös muuta ei-toivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä. Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä, uhkailua tai toteutettua. Sen seurauksena voi olla vamma, psyykkinen haitta tai kehitykseen liittyvä vaikeus. Kaikkiin näihin tilanteisiin on puututtava. Oppilaille, heidän huoltajilleen ja koulun henkilöstölle tulee antaa myös tietoa väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän erilaisista ilmenemistavoista, ennaltaehkäisystä ja kouluyhteisön toimintatavoista näissä tilanteissa sekä koulussa sovellettavista järjestysmääräyksistä. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisystä Limingan kunnan kouluissa kerrotaan lisää luvussa Fyysistä turvallisuutta edistetään huolehtimalla koulurakennukseen, opetustiloihin, opetusvälineisiin, opetuksen järjestämiseen, opetustilanteisiin ja välitunteihin sekä kouluyhteisön ulkopuolella tapahtuvaan opetukseen liittyvistä turvallisuustekijöistä. Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että työelämään tutustumispaikka on turvallinen ja että oppilaan oppimisympäristö on työelämään tutustumisen aikana oppilaalle turvallinen (POL 29 1 mom., Työturvallisuuslaki 9 ja 10, Terveydensuojelulaki 26 ja 27 ). Kouluyhteisön turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksiin, tapatur- 42

44 mien ennaltaehkäisyyn ja tietoturvallisuuteen liittyvät tekijät. Koulumatkakuljetusten järjestämisestä sekä matkojen aikaisesta turvallisuudesta kirjoitetaan lisää luvussa Tapaturmien ehkäisyyn liittyvässä ohjeistuksessa otetaan huomioon tapaturmien torjunnan kansalliset linjaukset ja ohjeistukset sekä toiminnan edellyttämä yhteistyö. Oppilashuollon yhteistyössä sovitaan tapaturmien ennaltaehkäisyyn, ensiapuun, hoitoon ohjaukseen ja tapaturmien seurantaan liittyvistä menettelytavoista. Niistä annetaan tietoa oppilaalle ja huoltajalle. Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita sekä muita turvallisuutta koskevia linjauksia. Kouluyhteisön turvallisuutta ohjaavat myös työturvallisuuslaki ja sen mukainen työsuojelun toimintaohjelma (Työturvallisuuslaki 8,9 ja 10 ). Muita turvallisuutta ohjaavia säädöksiä ovat pelastuslain- ja asetuksen edellyttämä ajan tasalla oleva pelastussuunnitelma (Pelastuslaki 9 3 mom., Pelastusasetus 9 ja 10 ). Pelastussuunnitelmasta tiedotetaan pelastustoimintaohjeiden avulla. Kaikilla kouluilla on turvallisuutta koskevat toimintaohjeet. Kouluyhteisön terveellisyyttä, turvallisuutta ja toimintaohjeiden toteutumista seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja muiden tarvittavien viranomaisten kanssa. Kouluilla on myös järjestyssäännöt, joiden avulla pyritään turvaamaan opiskelun esteetön sujuminen sekä kouluyhteisön turvallisuus ja viihtyisyys HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELY, SALASSAPITO JA TIETOJEN LUOVUTTAMINEN Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa. Kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu (POL 31 a 3 mom.). Tällaisia henkilöitä voivat olla rehtori tai koulun johtaja, luokanvalvoja tai oppilaan opettaja, kouluterveydenhoitaja, erityisopettaja, oppilaan kanssa työskentelevä koulunkäyntiavustaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja yläluokilla myös opinto-ohjaaja ja tarvittaessa koululääkäri ja lastensuojelun sosiaalityöntekijä (Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 4/2010vp). Ratkaisu asian käsittelyyn osallistuvista tehdään kunkin käsiteltävän asian ja aiheen perusteella erikseen. Oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja (POL 31 a 3 mom.). Käsiteltäessä yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa oppilashuoltotyössä kirjataan asian vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteen ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä se, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. Henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä opetuksen järjestäjä (POL 31 a 4 mom.). Oppilashuoltotyössä käsitellään monia oppilasta ja hänen perhettään koskevia tietoja, jotka ovat lainsäädännön mukaan salassa pidettäviä (POL 40. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 1 mom.). Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi. Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe-elämästä, poliittisesta vakaumuksesta, yksityis- 43

45 elämän piirissä esitetyistä mielipiteistä ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta, terveydentilasta ja vammaisuudesta. Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta, opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa pidettävä tieto (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 1 mom.). Salassapitovelvollisia ovat rehtori, opettajat, opetusharjoittelijat, koulunkäyntiavustajat, kouluterveydenhuollon edustajat, koulukuraattorit sekä opetuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet (POL 40 1 mom.). Myöskään muut opetuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt eivät saa sivullisille ilmaista tietoonsa saamiaan salassa pidettäviä tietoja eivätkä luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sisältäviä asiakirjoja. Oppilashuoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot (POL 40 2 mom.). Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteessa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen rakentamiseksi ja turvaamiseksi on syytä pyrkiä aina ensisijaisesti hankkimaan huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseksi. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta (POL 40 3 mom.). Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä (POL 41 4 mom.). Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot (POL 40 4 mom.). Salassa pidettäviä tietoja ei voida, ilman huoltajan suostumusta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon ja ammatilliseen koulutukseen KOULURUOKAILU Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä koulu- 44

46 ruokailun virkistystehtävä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Koulussa ja esiopetuksessa annettava ateria on päivän tärkein ateria ja kattaa 1/3 päivän ravinnon- ja energian tarpeesta. Sen suunnittelussa huomioidaan ravitsemussuositukset ja erikoisruokavaliot. Ruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun tai esiopetuksen henkilöstön ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa sekä terveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa. Kouluruokailun ja esiopetuksen ruokailun toteutuksesta ja tavoitteiden laadinnasta vastaa Limingan kunnan ruoka- ja puhdistuspalvelut. Vuosittain työsuunnitelmassa määritellään välipalan tarjoaminen pitkinä koulupäivinä. Kouluruokailun ja esiopetuksen ruokailun tavoitteet ovat: terveellisten ruokatottumusten opettaminen tapa- ja ruokakulttuurin tukeminen kansainvälisyyskasvatuksen tukeminen suomalaisen ruokakulttuurin välittäminen ympäristökasvatuksen tukeminen sekä oppilaan ohjaaminen työn arvostamiseen ja vastuullisuuteen KOULUMATKAKULJETUKSET Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä (5) kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Koulumatkalla tarkoitetaan matkaa oppilaan vakituisesta, väestörekisteriin merkitystä asuinpaikasta kouluun. Oppilaan koulumatkan pituus lasketaan lyhyintä, jalankulkukelpoista ja yleisessä käytössä olevaa tietä pitkin asuinkiinteistön rajalta kouluportille. Mikäli oppilas voi kulkea koulumatkansa vaihtoehtoisesti jalankulku-, kevytliikenne- tai autoliikenteen käyttämää tietä pitkin, katsotaan koulumatkaksi lyhyin reitti, jota pitkin matka voidaan liikennesääntöjä noudattaen turvallisesti jalan kulkea. Limingan kunta järjestää lisäksi koulukyydin kaikille ensimmäisen luokan oppilaille ja esikoululaisille, mikäli koulumatka ylittää kolme (3) kilometriä. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, jos koulumatka muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi huomioiden oppilaan ikä tai muut olosuhteet. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. Oppilaan päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas on lukuvuoden alkaessa täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään kolme tuntia. Kuljetusta odottavalle oppilaalle järjestetään valvonta ja mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Jos huoltajat haluavat lapsensa muuhun kuin lähikouluun, he ovat velvollisia kustantamaan/järjestämään koulukuljetuksen. Jos oppilas ei vammaisuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty kulkemaan koulumatkaansa itsenäisesti tai bussilla, järjestää kunta maksuttoman koulukuljetuksen palveluliikenteen bussilla tai taksilla. Esimerkiksi tapaturman seurauksena oppilaalle korvataan koulumatkakuljetus lääkärintodistuksen perusteella. Erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden koulumatkakuljetuksista sovi- 45

47 taan oppilaan HOJKSissa; tavoitteena on, että oppilas kulkee koulumatkansa ikänsä ja kykyjensä mukaan mahdollisimman itsenäisesti. Jos oppilas huoltajien hakemuksesta siirtyy johonkin muuhun kuin kunnan osoittamaan lähikouluun tai asuinpaikan vaihdoksen myötä haluaa jatkaa entisessä koulussa, mahdollisista kuljetuskustannuksista ja -järjestelyistä vastaavat huoltajat. Jos oppilaalla on kuljetusetu kunnan osoittamaan kouluun eikä oppilaalle tule uutta kuljetusetuisuutta huoltajien valitsemaan kouluun eikä kunnalle lisäkustannuksia, oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen. Jos oppilas vaihtaa asuinkuntaa kesken peruskoulun, hän voi jatkaa koulunkäyntiä entisessä koulussaan lukuvuoden loppuun asti, mikäli huoltaja huolehtii mahdollisista kuljetuskustannuksista. Koulumatkakuljetuksissa noudatetaan liikenne- ja viestintäministeriön asetusta koulu- ja päivähoitokuljetusten kuormituksesta ja turvallisuusjärjestelyistä. Liikennöitsijä vastaa siitä, että asetusta noudatetaan. Turvalaitemääräysten osalta kunta tilaajana ottaa selvää kuljetuskaluston tilasta ja asetuksen noudattamisesta tehdessään sopimusta liikennöitsijän kanssa. Oppilaiden kanssa sovitaan kuljetuskauden alussa pelisäännöt, joita lukuvuoden aikana noudatetaan. Kouluissa keskustellaan siitä, miten koulukuljetusten aikana käyttäydytään, miksi tällaisia sääntöjä on olemassa, ja mitä häiriökäyttäytymisestä takseissa tai linja-autoissa voi seurata. Oppilaille on kerrottava koulussa ja kotona, että kuljettajan ohjeita on noudatettava jo turvallisuuden takia. 46

48 6. KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 6.1 SAAMELAISET Toimitaan oph:n vastaavan osion mukaisesti. 6.2 ROMANIT Toimitaan oph:n vastaavan osion mukaisesti. 6.3 VIITTOMAKIELISET Toimitaan oph:n vastaavan osion mukaisesti. 6.4 MAAHANMUUTTAJAT Toimitaan oph:n vastaavan osion mukaisesti. 47

49 7. OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 7.1 EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetus voi olla ainejakoista tai eheytettyä. Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina ja yhdistää eri tieteenalojen ajattelua sekä korostaa yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Opetusta eheytettäessä perustaidot ovat yksittäisiä sisältöalueita tärkeämpiä. Aihekokonaisuudet ovat kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta eheyttäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Aihekokonaisuudet kuvataan tässä pykälässä, mutta ne toteutuvat eri oppiaineissa niille luonteenomaisella ja oppilaan kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla. Opetussuunnitelmaa laadittaessa aihekokonaisuudet on sisällytetty oppiaineisiin, ja ne näkyvät koulun toimintakulttuurissa. 1. IHMISENÄ KASVAMINEN Koko opetuksen kattavan Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuden päämääränä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua ja elämän hallinnan kehittymistä. Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta yhteisöllisyyden kehitystä. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvuaan sekä omaa ainutkertaisuuttaan arvioimaan toimintansa eettisyyttä ja tunnistamaan oikean ja väärän tunnistamaan oman oppimistyylinsä ja kehittämään itseään oppijana toimimaan yhteisön jäsenenä. KESKEISET SISÄLLÖT Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kasvuun vaikuttavat tekijät, tunteiden tunnistaminen ja käsittely oikeudenmukaisuus, tasa-arvo opiskelutaidot ja pitkäjänteinen, tavoitteellinen itsensä kehittäminen toisten huomioon ottaminen, oikeudet ja velvollisuudet ryhmässä, erilaisia yhteistoimintatapoja. 48

50 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuriidentiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa henkistä ja aineellista kulttuuriperintöään ja näkemään suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana alkuperäistä, pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuria ymmärtämään oman kulttuurinsa juuria ja monimuotoisuutta sekä näkemään oman sukupolvensa aikaisempien sukupolvien elämäntavan jatkajana ja kehittäjänä tutustuu muihin kulttuureihin ja elämänkatsomuksiin ja saa valmiuksia toimia monikulttuurisessa yhteisössä ja kansainvälisessä yhteistyössä saa käsityksen kulttuuri-identiteetin osatekijöistä ja oppii ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle ja yhteisölle. KESKEISET SISÄLLÖT Oma kulttuuri, kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus, pohjoismaalaisuus ja eurooppalaisuus muita kulttuureita ja monikulttuurisuus ihmisoikeudet ja ihmisryhmien välisen luottamuksen ja onnistuneen yhteistyön edellytyksiä kansainvälisyys eri elämänalueilla ja taidot toimia kansainvälisessä vuorovaikutuksessa tapakulttuurien merkitys. 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintä ja mediataito -aihekokonaisuuden päämääränä on kehittää viestintä- ja mediataitoja. Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää sekä kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Mediataitoja tulee opiskella sekä viestien vastaanottamisessa että tuottamisessa. TAVOITTEET Oppilas oppii viestinnän perustaidot ja kehittyy monipuoliseksi ja vastuulliseksi viestijäksi ja median käyttäjäksi mediakriittisyyttä ja eettisten ja esteettisten arvojen tunnistamista viestinnässä osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja vaikuttavaa viestintää viestinnän ja median välineiden käyttöä. 49

51 KESKEISET SISÄLLÖT Omien ajatusten ja tunteiden ilmaisu, erilaiset ilmaisukielet ja niiden käyttö eri tilanteissa mediaviestien muoto ja sisältö sekä median ilmaisuvälineiden käyttö erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä yhteistyö paikallisen median kanssa lähdekritiikki ja tietoturva median rooli ja vaikutukset yhteiskunnassa sekä verkkoetiikka viestintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käyttö. 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen merkitystä, toimintaa ja tarpeita yhteiskunnan toimivuuden näkökulmasta muodostamaan oman kriittisen mielipiteen erilaista asiantuntijuutta hyödyntäen osallistumaan tarkoituksenmukaisella tavalla ja ottamaan vastuuta yhteisten asioiden hoidosta omassa kouluyhteisössä ja paikallisyhteisössä kohtaamaan ja käsittelemään muutoksia, epävarmuutta ja ristiriitoja, toimimaan yritteliäästi ja aloitteellisesti toimimaan innovatiivisesti ja pitkäjänteisesti päämäärän saavuttamiseksi sekä arvioimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia tuntemaan työelämää ja yritystoimintaa sekä ymmärtämään niiden merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT Perustietoja kouluyhteisön, julkisen sektorin, elinkeinoelämän ja järjestöjen toiminnasta sekä työnjaosta demokratian merkitys yhteisössä ja yhteiskunnassa erilaisia osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja kansalaisyhteiskunnassa verkostoituminen oman ja yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi osallistuminen ja vaikuttaminen omassa koulussa ja elinympäristössä sekä oman toiminnan vaikuttavuuden arviointi 50

52 yrittäjyys ja sen merkitys, perustietoja yrittäjyydestä ammattina sekä yritystoimintaan tutustuminen. 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta -aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Perusopetuksen tulee kasvattaa ympäristötietoisia, kestävään elämäntapaan sitoutuneita kansalaisia. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään ympäristönsuojelun välttämättömyyden ja ihmisen hyvinvoinnin edellytykset ja niiden välisen yhteyden havaitsemaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia, selvittämään syitä ja seurauksia sekä toimimaan elinympäristön hyväksi ja hyvinvoinnin lisäämiseksi arvioimaan oman kulutuksensa ja arkikäytäntöjensä vaikutuksia ympäristöön ja omaksumaan kestävän kehityksen edellyttämiä toimintatapoja edistämään hyvinvointia omassa yhteisössä sekä ymmärtämään hyvinvoinnin uhkia ja mahdollisuuksia globaalilla tasolla ymmärtämään, että yksilö rakentaa valinnoillaan sekä omaa tulevaisuuttaan että yhteistä tulevaisuuttamme, ja toimimaan rakentavasti kestävän tulevaisuuden puolesta. KESKEISET SISÄLLÖT Ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä yksilön ja yhteisön vastuu elinympäristön tilasta ja ihmisten hyvinvoinnista ympäristöarvot ja kestävä elämäntapa ekotehokkuus tuotannossa ja yhteiskunnassa sekä arjen toimintavoissa, tuotteen elinkaari oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen toivottava tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. Perusopetuksen tulee antaa oppilaalle ikäkauteen liittyvät valmiudet toimia erilaisissa toimintaympäristöissä ja tilanteissa turvallisuutta edistäen. 51

53 TAVOITTEET Oppilas oppii tunnistamaan turvallisuus- ja terveysriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi edistämään väkivallattomuutta ja toimimaan kiusaamistilanteissa rakentavasti toimimaan onnettomuus- ja kriisitilanteissa tarkoituksenmukaisesti toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä vaikuttamaan liikenneympäristön ja muun toimintaympäristön turvallisuuteen tuntemaan yhteiskunnan hyvinvointipalveluja. KESKEISET SISÄLLÖT Onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä työturvallisuus ja ympäristöturvallisuus terveyttä, turvallisuutta ja väkivallattomuutta ja rauhaa edistäviä toimintamalleja väkivallan ulottuvuudet lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa keskeiset liikennesäännöt ja erilaiset liikenneympäristöt muut huomioiva liikennekäyttäytyminen, liikenneympäristön turvallisuus ja turvalaitteet lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen turvallisuutta edistävät palvelut kodin ja koulun yhteistyö turvallisuuden edistämisessä. 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen riippuvuus nykyaikaisesta teknologiasta ja näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja saada pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasaarvokysymyksiä. Opetuksen tulee kehittää välineiden, laitteiden ja koneiden toimintaperiaatteiden ymmärtämistä ja käyttöä. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä käyttämään teknologiaa vastuullisesti käyttämään tietoteknisiä laitteita ja ohjelmia sekä tietoverkkoja erilaisiin tarkoituksiin ottamaan kantaa teknologisiin valintoihin ja arvioimaan tämän päivän teknologiaan liittyvien päätösten vaikutuksia tulevaisuuteen. 52

54 KESKEISET SISÄLLÖT Teknologia arkielämässä, yhteiskunnassa ja paikallisessa tuotantoelämässä teknologian kehitys ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä eri kulttuureissa ja eri elämänalueilla eri aikakausina teknologisten ideoiden kehittäminen ja mallintaminen, arviointi ja tuotteiden elinkaari tietotekniikan ja tietoverkkojen käyttö teknologiaan liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset tulevaisuuden yhteiskunta ja teknologia. 7.2 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SUOMI ÄIDINKIELENÄ YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden tehtävänä on saada oppilas kiinnostumaan kielestä, kirjallisuudesta ja vuorovaikutuksesta. Opetus pohjaa yhteisölliseen käsitykseen kielestä, jonka mukaan tietoisuus yhteisöön kuulumisesta syntyy kielen käyttämisen avulla. Äidinkielen ja kirjallisuuden sisältö perustuu kieli- ja kirjallisuustieteeseen sekä viestintätieteisiin. Oppiaineen perustana on laaja tekstin käsite. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa otetaan huomioon oppilaan aikaisemmat kokemukset ja taidot. Oppilaalle pyritään tarjoamaan mahdollisuuksia monipuoliseen viestintään, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Oppimisen tavoitteita ovat perustaitojen oppiminen ja monipuoliset kielenkäyttötaidot. Oppilas kehittyy aktiiviseksi viestijäksi sekä kriittiseksi kuuntelijaksi ja lukijaksi. Hän saa jatkoopintojensa kannalta välttämättömiä tietoja ja taitoja. Hänen suhteensa kulttuuriin syvenee, ja hän haluaa omalla toiminnallaan vaikuttaa yhteiskuntaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelu edellyttää tarkoituksenmukaista oppimisympäristöä. Koulukirjasto, jossa on tarpeellinen määrä monipuolista kirjallisuutta ja myös ajanmukaiset tietoverkkoyhteydet, on välttämätön edellytys tavoitteelliselle äidinkielen ja kirjallisuuden opetukselle. VUOSILUOKAT 1 2 Kielellä on kulttuurinen tehtävä. Sen avulla siirrämme perintötietoamme sukupolvelta toiselle. Kielen avulla lapsi rakentaa omaa identiteettiään, luo sosiaalisia suhteita ja ilmaisee tunteitaan. Lapsi oppii äidinkielen sekä aikuisten että lasten kanssa tapahtuvassa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Kielen kehitys on koko elämän jatkuvaa. Koulun alkaessa lapset voivat olla hyvin erilaisella tasolla kielenkehityksessä. Opettaja huolehtii siitä, että lapsi saa jatkaa oppimistaan omalta tasolta. 53

55 1. LUOKAN TAVOITTEET Oppilas osaa kertoa omista asioistaan ja kokemuksistaan toisille ja vastavuoroisesti toimia toisten kuuntelijana lukea lyhyitä sanoja ja lauseita, hän on kiinnostunut kirjoista ja lukee pieniä tarinoita hahmottaa sanojen tavurakennetta ja osaa yhdistää kirjaimen sitä vastaavaan äänteeseen ja kääntäen luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä tuottaa oikein pienten tai isojen kirjainten kirjainhahmot ja kirjoittaa ne sanelusta yksittäisinä kirjaimina oikein kirjoittaa helppoja sanoja ja lauseita osallistua ilmaisuharjoituksiin omien kykyjensä mukaan. KESKEISET SISÄLLÖT Suullista ilmaisua erilaisissa viestintätilanteissa ja leikeissä keskittyvän kuuntelun harjoittelua runojen ja lorujen harjoittelua kielellisen tietoisuuden harjoittamista ääneen lukemista tekstin ymmärtämisen harjoittamista isojen ja pienten tekstauskirjainten harjoittelua oikea kynäote ja kirjoitusasento oikeinkirjoitusharjoituksia, merkityksellisten sanojen purkamista tavuiksi, äänteiksi ja kirjaimiksi ja vastaavasti sanojen kokoamista kirjaimista sanoiksi pienten kirjoitelmien tuottamista monipuolista kirjallisuuteen tutustumista opettajan luentaa kuunnellen, kuvia katsellen ja vähitellen itse lukien. 2. LUOKAN TAVOITTEET Oppilas osaa osallistua keskusteluun pienessä ryhmässä ja reagoi siihen kysymyksillä, mielipiteillä ja ajatuksilla lukea mekaanisesti sujuvasti ja pystyy keskittymään lukemisen ymmärtämiseen lukee ikäkaudelle tarkoitettuja tekstejä ja kirjoja soveltaa aakkosjärjestystä pienissä tehtävissä kirjoittaa käsialakirjoitusta kirjoittaa pieniä tarinoita 54

56 kirjoittaa pitkähköjä sanoja ja lauseita ilmaista itseään eri tavoin. KESKEISET SISÄLLÖT Monipuolisia ilmaisutaidon harjoituksia draaman ja leikin avulla keskittyvän, tarkan ja päättelevän kuuntelun harjoittelua runojen ja lorujen harjoittamista ulkoa kielellisen tietoisuuden harjoittamista ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen tekstinymmärtämisen strategioihin tutustumista ja totuttautumista käsialakirjainten harjoittelua oikeinkirjoitusharjoituksia, lausetietoisuuden harjoittelua; tietoista ison alkukirjaimen, sanavälien ja pisteen harjoittelua omien kirjoitelmien tuottamista kirjastonkäytön harjoituksia mieluisan ja itselle sopivan luettavan löytämiseksi. Puhuminen ja kuunteleminen Koulunkäyntinsä aloittava lapsi elää mielellään satujen ja tarinoiden maailmassa. Lapsi kerää sanoja ja mielikuvia itselleen omaa oppimistaan varten. Opettajan on hyvä lukea joka päivä jotain lasta kiinnostavaa, myös uusia maailmoja avaavia tekstejä, joista voidaan keskustella yhdessä. Lapsi tutustuu uusiin sanoihin ja käsitteisiin. Omista kokemuksista kertominen, toisen kokemuksien kuunteleminen ja mielipiteiden vaihtaminen luovat pohjan lapsen empatiakyvyn kasvamiselle. Lukeminen Lukemista opetteleva lapsi lukee alussa kirjain kirjaimelta, mikä vaatii kykyä kääntää kirjainmerkkejä puheäänteiksi sekä yhdistää äänteitä toisiinsa. Äänne-kirjain-vastaavuuksia on harjoiteltava paljon ja monipuolisesti lapsen eri aisteja apuna käyttäen (tunnustelu, muovailu, koko kehon liikkeet). Lukemaan opettamisen menetelmiä on useita ja opetus voi olla yhdistelmä näistä. Menetelmän tulee olla mahdollisimman looginen, konkreettinen ja havainnollinen. Lapsen kannalta hyvä menetelmä vastaa hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa, tukee omatoimisuutta sekä sisältää riittävästi palautetta oppimisesta. Lukutaidon oppimiseen vaikuttavat myös mm. lapsen motivaatio, yksilöllinen kyky ja tapa käsitellä tietoa. Mitä useampia opetusmenetelmiä käytetään, sitä paremmin voidaan tavoittaa erilaiset oppijat. Lukemisessa edetään kirjaintasolta sanoihin ja lauseisiin, jolloin saavutetaan ns. mekaaninen lukutaito, joka on kyky muuntaa kirjoitettu teksti ääneen luetuksi. Toinen alkavan lukijan näkökulma on luetunymmärtäminen, joka mahdollistaa tekstin sisällön tulkintaa, arvioimista ja jopa soveltamista. Tietoisuus lukemisen tarkoituksesta ja tehtävästä on oleellinen tekijä lukumotivaation perustaksi. Luetunymmärtämistä voidaan vahvistaa esimerkiksi: lukemista edeltävillä toimilla (sanaston opettaminen, mielikuvien herättäminen, lukemisen tavoitteiden määrittely, keskustelu, ennakoiminen, tekstin esikatselu) 55

57 lukijan ja tekstin ohjaaminen vuorovaikutukseen lukemisen aikana (sisällön kuvittelu, kysymykset) lukemisen jälkeiset toimet (keskustelu, kysymykset, draama, palaute lukijalle). Kirjoittaminen Kirjoittamaan oppiminen tapahtuu prosessina kuten lukeminen. Tiedostaessaan kieltä yhä yksityiskohtaisemmin lapsi pyrkii noudattamaan äänteidenmukaista kirjoitusta. Kirjoitustaidon alkeiden ja lukemisen oppiminen liittyvät läheisesti toisiinsa. Useimmat lukemaan oppimisen menetelmät toimivat myös kirjoittamaan oppimismenetelminä. Oppilaalle luodaan runsaasti erilaisia mahdollisuuksia kehittää kirjoitustaitoaan. Oppilaan kokonaisilmaisu kehittyy vapaissa, omissa tarinoissa. Tarinoita voi kirjoittaa yksin ja yhdessä lapsia kiehtovista aihepiireistä. Tällöin päähuomio on sisällössä ja luomisenilossa. Jo alkuopetuksessa luodaan valmiuksia medialukutaidon kehittämiseksi. oppilaan on tärkeä kehittää viestintävalmiuksiaan myös tietoteknisessä oppimisympäristössä. Alusta asti harjoitellaan myös tietotekniikan peruskäyttötaitoja. Alkuopetuksessa harjoitellaan kirjainmuotojen piirtämistä niin, että kirjoittamisen rytmi löytyy. Kirjaimina käytetään aluksi isoja ja pieniä tekstauskirjaimia, myöhemmin tyyppikirjaimia. Kirjainten yhdistämistä harjoitellaan. Kynäotteeseen ja ergonomiseen kirjoitusasentoon kiinnitetään erityistä huomiota. Alkuopetuksessa tavoitteena on, että oppilas oppii lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyviä käsitteitä, kuten äänne, kirjain, tavu, san, aakkoset, aakkosjärjestys sekä alustavasti lause ja teksti. Keskeinen oikeinkirjoituksen onnistumisen edellytys on kuullun sanan oikea tavuerottelu. Oppilas oppii vähitellen omaa tekstiä kirjoittaessaan ottamaan huomioon kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä. Erityistä huomiota vaativat: pitkä vokaali ja diftongi geminaatta sanaväli sanan jakaminen eri riveille äng-äänne yhdyssanat iso alkukirjain tutuissa nimissä ja lauseiden alussa lauseiden lopetusmerkit. Eriyttäminen lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa Eriyttämistä käytetään jo kirjoittamaan ja lukemaan oppineille sekä lukemisen opetteluvaiheessa oleville hitaammin oppiville. Oppimisympäristön tulisi tarjota erilaisia mahdollisuuksia lasten omatoimiseen oppimiseen. Lasta voi ohjata yksilöllisesti hänen kehitysvaiheisiinsa sopiviin tehtäviin. Näitä ovat esim. pieni tutkielma, oman kirjan laatiminen, kiinnostavan kirjan valitseminen ja omien lukuhetkien tukeminen. Luokassa tarjolla oleva materiaali palvelee lasten erilaisia tietoja, taitoja, tarpeita ja mielenkiinnon kohteita. 56

58 Eriyttäviä harjoituksia tehdään joko samanaikaisopetuksena pienissä ryhmissä tai yksilöopetuksena tuki- ja erityisopetuksessa. On tärkeää, että opettaja pyrkii yhteistyössä erityisopettajan kanssa tunnistamaan mahdollisimman varhain oppilaan hyvät ja heikot puolet, jotta hän voisi auttaa oppimisessa. Kirjallisuus Kirjallisuus pitää sisällään sadut, runot, kertomukset, sarjakuvat ja tietokirjat. Videot, elokuvat, kuunnelmat tai teatterikäynnit laajentavat tarkastelua ja ymmärtämistä. Kirjat virittävät ilmaisemaan ja käsittelemään omia ja toisten tunteita ja toimivat hyvänä lähtökohtana erilaisissa näytelmissä ja esityksissä. Kirjojen lukeminen ja niiden käsitteleminen antaa tietoa itsestä ja ympäröivästä maailmasta ja ohjaa lasta oman tekstin tuottamiseen. Opettaja on lukevan aikuisen malli. On tärkeää, että opettaja kertoo omista lukukokemuksistaan. Se avaa osaltaan ja tekee merkitykselliseksi kirjojen maailmaa. Kirjojen tulee olla lasta lähellä ja helposti saatavilla. Silloin oppilas kiinnostuu niistä, aluksi katsomalla kuvia ja myöhemmin itse lukemalla. Kirjallisuuden maailmaan voi houkutella se, että kirjoja arvostetaan. Kunnan kirjaston palveluja ja virkailijoiden asiantuntemusta hyödynnetään. Harjoitellaan luokan, koulun ja yleisen kirjaston käyttöä (kirjan käsittely, käyttäytyminen kirjastossa, luokitusjärjestelmään tutustuminen ja aakkostaminen). Näin oppilas oppii vähitellen valitsemaan itseään kiinnostavia, taitojaan vastaavia kirjoja. Leikki Lapsi oppii leikkiessään kieltä, vuorovaikutustaitoja, ryhmäsääntöjä ja monia tärkeitä asioista. Erilaiset yhteis-, perinne- ja liikuntaleikit sekä -pelit tuovat iloa lapsen oppimiseen. Leikkiin osallistuminen vaatii sitoutumista ja sääntöjen mukaan toimimista. tämä vaatii lapselta sosiaalisia taitoja sekä halua ja innostusta osallistua yhteiseen toimintaan. Leikissä oppilas saa harjoitella taitoja, joita hän on opettelemassa (liikenne- ja kauppaleikki). Ilmaisukasvatus Ilmaisukasvatuksen tavoitteena on tutustuttaa lasta hänen omiin tunteisiinsa ja auttaa häntä ymmärtämään ja ilmaisemaan niitä. Ilmaisukasvatus koostuu keskittymis-, rentoutumis- ja aistiharjoituksista sekä vapaamuotoisesta esittämisestä. Leikinomaiset harjoitukset auttavat lasta tunnistamaan esimerkiksi jännityksen, ilon ja rentoutumisen tunnetilojen vaikutuksen kehossaan. Nämä ohjaavat lasta parempaan itsetuntemukseen. Ilmaisukasvatuksen avulla lapselle varmistuvat sekä taito että tarve ilmaista tunteensa ja ajatuksensa muille. Sen jälkeen lapsen on helpompi pyrkiä vuorovaikutukseen toisten ihmisten kanssa. Esittämisen välineiksi alkuopetuksessa käyvät oppilaiden itsensä tuottama välineteatteri (nuket, keppinuket, naamiot). Esityksistä keskustellaan myönteisessä hengessä. Opettaja voi ohjailla esimerkiksi lavastuksen tai äänitehosteiden tekoon (valoja, veden lorinaa, soittimia yms.). ARVIOINTI KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas osaa toimia tarkoituksenmukaisesti arkipäivän puhetilanteissa. Hän seuraa opettajan ja muiden oppilaiden kerrontaa ja keskustelua. Puhujana oppilas pyrkii vastavuoroisuuteen. Keskustelussa hän reagoi kuulemaansa omilla ajatuksillaan ja mielipiteillään sekä kysymyksillä. Oppilas on tottunut ilmaisemaan itseään suullisesti: hän pystyy kertomaan pienelle ryhmälle havainnoistaan ja kokemuk- 57

59 sistaan niin, että kuulijat pystyvät seuraamaan kerrontaa. Hän osallistuu luokkansa yhteisiin ilmaisuharjoituksiin. Oppilas pystyy tekemään ikäkaudelleen ominaisia havaintoja kielen merkityksestä ja muodosta: hän kykenee erittelemään sanojen tavu- ja äännerakennetta, riimittelemään ja pohtimaan sanojen merkityksiä ja muotoja. Hän osaa luetella kirjaimet aakkosjärjestyksessä ja tietää, mihin aakkosjärjestystä voi käyttää. Oppilas on edennyt alkavan lukemisen vaiheesta perustekniikan vahvistumisen vaiheeseen, jolloin lukemisen sujuvuus ja nopeus kehittyvät. Lukeminen on melko sujuvaa: hän tunnistaa tutut sanat ilman kirjain kirjaimelta, tavu tavulta etenemistä. Hän osaa kuitenkin käyttää tätä tekniikkaa hyväkseen oudon sanan lukemisessa. Häneltä sujuu tälle ikäkaudelle tarkoitettujen tekstien lukeminen. Luetunymmärtämisen taidot ovat kehittyneet tekstin yksityiskohtien tunnistamisesta ja toistamisesta myös päätelmien tekemiseen. Oppilas on alkanut tarkkailla lukiessaan, ymmärtääkö hän lukemaansa. Hän tietää, että apuna voi käyttää yleistietoa sekä erilaisia kokemuksia ja tietoa kielestä, kun luetun ymmärtäminen kompastelee. Oppilas etsii itselleen sopivaa ja mieluisaa luettavaa. Hän käyttää lukutaitoaan viihtymiseen ja joskus löytääkseen tietoa. Hän on lukenut ainakin muutamia, lukutaitoaan vastaavia lastenkirjoja. Hänen medialukutaitonsa riittää ikäkaudelle suunniteltujen ohjelmien ja aineistojen seuraamiseen ja käyttämiseen ja niiden edellyttämään vastavuoroisuuteen. Oppilas haluaa ilmaista itseään myös kirjallisesti. Hän on kokeillut kirjoittaa eri tarkoituksiin: hän on kirjoittanut viestejä, kortteja, kirjeitä, mielipiteitä, pikkuloruja, tekstejä arkielämästään, ja hän osaa myös käyttää mielikuvitusta kirjoittaessaan. Käsin kirjoittaminen on motorisesti vakiintumassa, ja hän osaa jo sitoa kirjaimia toisiinsa. Oppilas osaa tuottaa omaa tekstiä myös tietokoneella. Helppojen ja tuttujen sanojen oikeinkirjoitus on jo lähes virheetöntä. Oppilas kirjoittaa lauseen alkuun ison alkukirjaimen ja päättää lauseen lopetusmerkkiin. VUOSILUOKAT 3-5 JA 6-9 YLEISET TAVOITTEET Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteet ovat peruskoulun opetussuunnitelman kokeiluperusteiden mukaiset. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tehtävänä on äidinkielen perustaitojen opettaminen ja näiden taitojen syventäminen. Oppilas oppii sujuvan luku- ja kirjoitustaidon, hän ymmärtää lukemaansa ja hänen tiedonhankintataitonsa karttuvat. Perusopetuksen aikana oppilaan tekstitaidot syvenevät lähiympäristössä tarvittavista taidoista kohti yhteisiä ja yleiskielenkäytön asettamia vaatimuksia. Oppilaan vuorovaikutustaidot kohentuvat niin, että hän oppii toimimaan eri viestintätilanteissa aktiivisena puhujana ja kuuntelijana. Tavoitteena on, että oppilas rakentaa vuorovaikutusta ja luo sille myönteistä ilmapiiriä. Oppilas asettaa itselleen tavoitteita kielenkäyttäjänä ja viestien vastaanottajana. Oppilaan kyky eritellä ja tulkita tekstejä kehittyy. Hän oppii havainnoimaan tekstien kielellisiä keinoja ja arvioimaan mediatekstejä ja niiden luomaa kuvaa todellisuudesta. Kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan mielikuvitusta, luovuutta ja ilmaisuvaroja. Oppilasta kannustetaan lukemaan ja harjaannutetaan omien luku-kokemustensa jakamiseen. Hänen lukuharrastuksensa monipuolistuu, ja hän saa lukemastaan esteettisiä elämyksiä. Oppilas kykenee erittelemään kaunokirjallisuutta keskeisten käsitteiden avulla. Tavoitteena on, että oppilas ymmärtää kirjallisuuden yleissivistävän ja kulttuurisen merkityksen. 58

60 KESKEISET SISÄLLÖT Perusopetuksen opetussuunnitelman kokeiluperusteiden mukaiset äidinkielen ja kirjallisuuden sisällöt perustuvat yleisiin ja vuosiluokittain jaoteltuihin tavoitteisiin. Perusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden sisällöt vuosiluokittain: Vuosiluokat 3-5 Vuorovaikutustaidot Tiedonhankintataidot Tekstinymmärtäminen Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen Kielen tehtävät ja rakenne Kirjallisuus Vuosiluokat 6-9 Vuorovaikutustaidot Tiedonhankintataidot Aktiivinen ja kriittinen kuunteleminen ja lukeminen Tekstitieto Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen Yleiskielen käyttö Kirjallisuustieto Suhde yhteisön kulttuuriin Aihekokonaisuudet äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa Aihekokonaisuuksia ovat ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia. Kaikki aihekokonaisuudet sisältyvät äidinkielen ja kirjallisuuden opetussuunnitelmaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tukee oppilaan itsetuntoa ja identiteetin kehitystä. Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuus näkyy kirjallisuuden opetuksessa vuorovaikutustaitojen sisällössä ja siinä käsityksessä, että tietoisuus yhteisöön kuulumisesta syntyy kielen avulla. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys -aihekokonaisuus auttaa oppilaita tulemaan tietoiseksi kulttuuriperinnöstään ja monimuotoisuudesta osana eurooppalaista kulttuuria. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä turvallisuus ja liikenne sisältyvät aihekokonaisuuksina suullisten esitysten, kirjoitelmien, esseiden, mielipidekirjoitusten ja muiden töiden aiheina. Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuus korostuu eettisten ja moraalisten kysymysten pohdinnoissa sekä vastuullisen ja kriittisen tietoverkon käytön oppimisessa. 59

61 VUOSILUOKAT 3-5 Vuorovaikutustaidot 3. luokka TAVOITTEET Oppilas rohkaistuu ilmaisemaan itseään ja oppii kuuntelemaan toisia. SISÄLLÖT tehdään monipuolisia omia esityksiä harjoitellaan erilaisia puhetilanteita harjoitellaan kuuntelemista kerrotaan omista kokemuksista 4. luokka TAVOITTEET Oppilas oppii keskustelemaan ja ottamaan huomioon viestinsä vastaanottajan. SISÄLLÖT tehdään pieniä näytelmiä tarinasta näytelmäksi harjoitellaan näytelmän esittämistä 5. luokka TAVOITTEET Oppilas oppii toimimaan aktiivisesti eri tekstiympäristöissä ja käyttämään sanaa, kuvaa ja ääntä vuorovaikutuksessa vastaanottajan kanssa. SISÄLLÖT harjoitellaan dramatisointia järjestetään mahdollisuuksien mukaan elokuva- ja teatteriopetusta harjoitellaan mahdollisuuksien mukaan AV-välineiden ja tietotekniikan käyttöä keskusteluharjoituksia Tiedonhankintataidot 3. luokka TAVOITTEET Oppilas oppii hankkimaan tietoa ikäkaudelleen sopivista lähteistä. SISÄLLÖT opetellaan yksinkertaisten tietokirjojen käyttöä opetellaan kirjaston käyttöä 60

62 4. luokka TAVOITTEET Oppilas oppii etsimään tietoa. SISÄLLÖT harjoitellaan tietokirjojen käyttöä etsitään tietoa eri lähteistä 5. luokka TAVOITTEET Oppilas oppii tarkastelemaan kriittisesti ja vertailemaan löytämäänsä tietoa. SISÄLLÖT harjoitellaan tekstin keskeisen asiasisällön etsimistä arvioidaan luettua ja kuultua tiivistetään asiatekstiä tutustutaan mahdollisuuksien mukaan vuorovaikutteisiin tekstiympäristöihin, kuten sähköpostiin Tekstinymmärtäminen 3. luokka TAVOITTEET Oppilas hallitsee sujuvan lukutaidon ja opettelee käyttämään helppoa lukustrategiaa. SISÄLLÖT harjoitellaan ennustamisen strategiaa kuvien, otsikoiden ja aikaisempien lukukokemusten avulla opetellaan tukisanalistan ja ajatuskartan tekemistä 4. luokka TAVOITTEET Oppilas kykenee erottamaan pääasiat kokonaisuudesta. SISÄLLÖT etsitään pääasioita tekstistä laajennetaan ajatuskartta käsitekartaksi harjoitellaan tekstin ja kuvan yhdistämistä 61

63 5. luokka TAVOITTEET Oppilas osaa avata tekstiä eri tapoja käyttäen. SISÄLLÖT käytetään tietotekstiä eri tavoin pohditaan tekstin ajatuksia ja vertaillaan tekstejä opetellaan kuvan tulkintaa Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen 3. luokka TAVOITTEET Oppilas harjoittelee itsensä ilmaisemista suullisesti ja kirjallisesti. SISÄLLÖT Puhe-esitykset kerrotaan tutusta asiasta harjoitellaan puhe-esityksiä ja äänenkäyttöä harjoitellaan myönteisen palautteen antamista perusteluineen Kirjoittaminen varmennetaan ja tuetaan kirjoituskirjainten käyttöä suunnitellaan omaa tekstiä ajatuskartan avulla kirjoitetaan juonellisia kertomuksia, satuja ja runoja harjoitellaan otsikointia kasvatetaan sanavarastoa kirjoitetaan pieniä tietotekstejä kirjoitetaan erilaisia viestejä Kielenhuolto harjoitellaan isoja välimerkkejä harjoitellaan vuorosanaviivaa harjoitellaan lauseiden yhdistämistä opetellaan yhdyssanoja harjoitellaan ison alkukirjaimen käyttöä harjoitellaan mahdollisuuksien mukaan tekstinkäsittelyohjelman käyttöä 62

64 4. luokka TAVOITTEET Oppilas kykenee ilmaisemaan itseään kirjallisesti ja rakentamaan pieniä puhetekstejä. SISÄLLÖT Puhe-esitykset suunnitellaan ja pidetään erilaisia puhe-esityksiä Kirjoittaminen kuvaillan tuttua asiaa harjoitellaan juonellisen kertomuksen rakennetta kasvatetaan sanavarastoa kirjoitetaan tietotekstejä harjoitellaan yleiskielen käyttöä muokataan omaa tekstiä harjoitellaan selkeää käsialaa Kielenhuolto opetellaan käyttämään vuorosanaviivaa harjoitellaan välimerkkien käyttöä harjoitellaan virkkeen muodostamista 5. luokka TAVOITTEET Oppilaan ilmaisutaito vahvistuu, hän osaa ilmaista omia mielipiteitään, hallitsee juonellisen kertomuksen ja osaa kirjoittaa tietotekstejä. SISÄLLÖT Puhe-esitykset harjoitellaan mielipiteen ilmaisemista ja perustelemista pidetään esitelmiä Kirjoittaminen tutustutaan kertomuksen lajeihin harjoitellaan kuvauksen kirjoittamista 63

65 haetaan tietoa ja kirjoitetaan tietotekstejä harjoitellaan mielipiteen kirjoittamista viimeistellään omaa tekstiä palautteen pohjalta (esim. prosessikirjoittaminen) harjoitellaan yleiskielen käyttöä Kielenhuolto varmennetaan virkkeen käyttöä harjoitellaan kappalejakoa opetellaan lainausmerkkien käyttöä vahvistetaan oikeinkirjoitusta Kielen tehtävät ja rakenne 3. luokka TAVOITTEET Oppilas opettelee sanojen ryhmittelyä ja harjoittelee lauseen muodostamista. SISÄLLÖT tarkastellaan kielen tehtäviä opitaan ymmärtämään äänteiden ja kirjainten ero luokitellaan sanoja tarkastellaan sanojen muotoja (yksikkö ja monikko) tarkastellaan lauseopin alkeita 4. luokka TAVOITTEET Oppilas tutustuu sanojen semantiikkaan ja virkkeen käsitteeseen. SISÄLLÖT tarkastellaan sanastoa (esimerkiksi synonyymi, homonyymi, yhdyssanat) laajennetaan sanojen luokittelua opetellaan verbin persoona-, myöntö- ja kieltomuotoja opetellaan verbin aikamuotoja opetellaan adjektiivien vertailuasteet tutustutaan pronominilajeihin 64

66 5. luokka TAVOITTEET Oppilas hallitsee sanaluokat pääpiirteissään ja tutustuu lauseoppiin sekä kykenee vertailemaan puhuttua ja kirjoitettua kieltä. SISÄLLÖT varmennetaan sanaluokkia opetellaan sanojen eri muotoja (sijamuodot alustavasti) tarkastellaan taivutuksen tehtäviä tekstilauseissa varmennetaan verbien käyttöä harjoitellaan lauseenjäsennystä vertaillaan puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä Kirjallisuus 3. luokka TAVOITTEET Oppilas opettelee lukemaan erilaista lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja oppii käyttämään kirjastoa. SISÄLLÖT tutustutaan kirjallisuuden lajeihin (esimerkiksi satu, kertomus ja runo) tutustutaan kotiseudun kirjailijoihin mahdollisuuksien mukaan esitellään lasten- ja nuortenkirjoja innostetaan oppilaita lukemaan (esimerkiksi Kirja kuukaudessa -kampanja) luetaan ja kuunnellaan kokonaisteoksia opetellaan kirja-arviointia 4. luokka TAVOITTEET Oppilas harjoittelee teoksen tarkastelua, osaa valita itselleen luettavaa ja kertoa lukemastaan. SISÄLLÖT tarkastellaan kirjallisuuskäsitteitä, kuten pää- ja sivuhenkilöt; tarkastellaan teoksen kuvaamaa miljöötä; syvennetään juonenkerrontataitoa käsitellään luokan yhteisiä kokonaisteoksia tehdään kirjaesitelmiä ja -arviointeja käsitellään sarjakuvia 65

67 kannustetaan lukuharrastukseen (esimerkiksi Kirja kuukaudessa -kampanja) 5. luokka TAVOITTEET Oppilas syventää lukukokemustaan ja osaa hyödyntää lukemaansa. SISÄLLÖT luetaan lasten- ja nuortenkirjallisuutta syvennetään kirjallisuuden lajien tuntemusta ymmärretään faktan ja fiktion ero opetellaan tietokirjallisuuden käyttöä kannustetaan lukuharrastukseen(esimerkiksi Kirja kuukaudessa -kampanja) ARVIOINTI KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän rohkenee ilmaista itseään sekä suullisesti että kirjallisesti erilaisissa tilanteissa ja haluaa kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitojaan; hän osaa käyttää puheenvuoron keskustelutilanteessa kertoo ja kuvailee omia havaintojaan ja ajatuksiaan sekä vertailee niitä toisten havaintoihin; hän pystyy jo omassa viestinnässään jonkin verran ottamaan huomioon viestintätilanteen ja - välineen ja pyrkii siihen, että hänen oma viestintänsä on ymmärrettävä ja saavuttaa vastaanottajan osaa kuunnella toisten ajatuksia ja osaa myös muodostaa omia mielipiteitä ja pyrkii perustelemaan niitä; hän on tottunut arvioimaan kuulemaansa ja lukemaansa osaa tehdä puhutussa ja kirjoitetussa tekstissä käytetyistä keinoista viestin sisältöä ja viestintätilannetta koskevia päätelmiä pystyy pitämään tutulle yleisölle pienimuotoisen, selkeän suullisen esityksen; hän osallistuu aktiivisesti ilmaisuharjoituksiin Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut sujuvan peruslukutaidon osaa käyttää luetun ymmärtämistä parantavia strategioita tuntee tiedonhankinnan päävaiheet on tottunut käyttämään kirjastoa ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa painetuista ja sähköisistä lähteistä löytää pääasiat, myös teksteistä, joissa on sanoja, ääntä ja kuvia 66

68 erottaa mielipiteen ikäisilleen sopivasta tekstistä ja pohtii tekstin luotettavuutta ja merkitystä itselleen käyttää lukutaitoaan sekä hyödykseen että huvikseen Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa tuottaa kirjallisesti ja suullisesti erilaisia tekstejä, kuten kertomuksen, kuvauksen ja ohjeen suunnittelee ja ideoi tekstinsä sisältöä ja pystyy rakentamaan tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen perustuvia tekstejä; hänen kirjoitelmissaan on havaittavissa kirjoittajan oma ääni ja laajeneva sanavarasto ymmärtää lauserakenteiden ja kappalejaon merkityksen tekstin jäsentämisessä ja osaa käyttää tietoaan kronologisesti etenevää tekstiä suunnitellessaan ja tuottaessaan; hän osaa käyttää teksteissään vaihtelevasti erimittaisia lauseita ja yhdistää niitä melko sujuvasti osaa tekstata, ja hänelle on kehittynyt luettava sidosteinen käsiala osaa tuottaa tekstiä myös tekstinkäsittelyohjelmilla hallitsee oikeinkirjoituksesta perusasiat ison ja pienen alkukirjaimen käytössä ja yhdyssanojen muodostamisessa, käyttää oikein lopetusmerkkejä ja on tottunut käyttämään myös muita välimerkkejä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän hyödyntää kielellisiä havaintojaan ja taitojaan omien ja muiden tekstien ymmärtämisessä ja tuottamisessa on tottunut tarkastelemaan tekstiä kokomaisuutena ja erottelemaan sen osia, osaa etsiä ja luokitella tekstien sanoja eri perustein ja ryhmitellä sanoja merkityksen ja taivutuksen perusteella sanaluokkiin tietää, että verbeillä voi ilmaista aikaa ja persoonaa hahmottaa yksinkertaisen tekstin lauseista subjektin ja predikaatin sekä hahmottaa lauseen tekstin osaksi tuntee puhutun ja kirjoitetun kielimuodon eroja ja hyödyntää niiden työnjakoa jo omassa ilmaisussaan on lukenut luokan yhteiset kokonaisteokset, runsaasti lyhyitä tekstejä ja erilaisia valinnaisia kirjoja ja työstänyt niitä eri menetelmin pystyy valitsemaan itselleen mieluista luettavaa ja osaa kuvailla itseään lukijana; hän laajentaa lukemalla tietämystään, saa elämyksiä ja kehittää mielikuvitustaan on tutustunut myös elokuvan, teatterin ja muun median keinoin rakennettuun fiktioon 67

69 VUOSILUOKAT 6-9 Vuorovaikutustaidot 6. luokka TAVOITTEET Oppilas uskaltaa ilmaista itseään puhujana, kirjoittajana ja lukijana. SISÄLLÖT harjoitellaan väittelyä, puhetaitoa 7. luokka TAVOITTEET Oppilas haluaa kehittää viestintävalmiuttaan ja vuorovaikutusta eri tilanteissa. SISÄLLÖT harjoitellaan ryhmäviestintätaitoja 8. luokka TAVOITTEET Oppilas osaa kuunnella toisia puhujia, arvostaa heidän erilaisia mielipiteitä. Hän kykenee rakentavaan keskusteluun ja perustelemaan mielipiteensä. SISÄLLÖT harjoitellaan perustelua eri viestintätilanteissa 9. luokka TAVOITTEET Oppilas pyrkii vuorovaikutukselle myönteisen ilmapiirin luomiseen. SISÄLLÖT vahvistetaan viestintärohkeutta sekä tilanteen mukaista vuorovaikutusta erilaisissa ryhmätilanteissa arvioidaan omia vuorovaikutustaitoja, annetaan ja vastaanotetaan palautetta 68

70 Tiedonhankintataidot 6. luokka TAVOITTEET Oppilas oppii käyttämään erilaisia lähteitä tiedonhankintaprosessissa. SISÄLLÖT tehdään muistiinpanoja opetellaan käyttämään ja tekemään sisällysluettelo ja lähdemerkintöjä mahdollisesti oma projektityö (integroi mahdollisuuksien mukaan reaaliaineisiin) 7. luokka TAVOITTEET Oppilas oppii suunnittelemaan tiedonhankintaansa. SISÄLLÖT suunnitellaan tiedonhankintaa erilaisissa oppimisympäristöissä harjoitellaan yksinkertaisten lähdemerkintöjen tekemistä tehdään referaatti 8. luokka TAVOITTEET Oppilas oppii kriittisesti valikoimaan ja ryhmittelemään tietoa ja tekemään siitä oman esityksensä. SISÄLLÖT valitaan tietoainesta kriittisesti valmistetaan esitelmä 9. luokka TAVOITTEET Oppilas kykenee käyttämään monipuolisesti eri tietolähteitä ja viittaamaan käyttämiinsä lähteisiin. SISÄLLÖT kirjoitetaan aineistopohjainen aine tehdään tutkielma tai portfolio 69

71 Aktiivinen ja kriittinen kuunteleminen ja lukeminen 6. luokka TAVOITTEET Oppilas oppii aktiiviseksi ja kriittiseksi kuuntelijaksi ja lukijaksi. SISÄLLÖT harjoitellaan kuuntelemista harjoitellaan erottamaan olennainen tekstistä harjoitellaan päätelmien tekemistä tekstistä harjoitellaan erilaisia lukutapoja ja mediakriittisyyttä 7. luokka TAVOITTEET Oppilas oppii tulkitsevaksi ja arvioivaksi kuuntelijaksi ja lukijaksi. SISÄLLÖT harjoitellaan aktiivista kuuntelemista harjoitellaan aktiivista, monipuolista ja kriittistä lukemista harjoitellaan tarkastelemaan luettua tekstiä ja keskustellaan lukukokemuksista 8. luokka TAVOITTEET Oppilaan taito tunnistaa erilaisia tekstilajeja kehittyy. Oppilas oppii arvioimaan lukemaansa ja kuulemaansa. SISÄLLÖT harjoitellaan arvioivaa ja päättelevää kuuntelemista eritellään erilaisia tekstejä ja etsitään niihin liittyviä kannanottoja tarkastellaan kriittisesti mainoksia ja mediatekstejä tarkastellaan kriittisesti verkkotekstejä mahdollisuuksien mukaan 9. luokka TAVOITTEET Oppilas harjaantuu tarkastelemaan tekstejä eri näkökulmista. 70

72 SISÄLLÖT harjoitellaan kokonaisvaltaista ja ymmärtävää kuuntelemista tarkastellaan tekstejä eri näkökulmista annetaan rakentavaa palautetta toisten teksteistä harjoitellaan ottamaan vastaan toisten antamaa rakentava palautetta Tekstitieto 6. luokka TAVOITTEET Oppilas oppii erottamaan asia- ja kaunokirjallisten tekstien tyypillisiä piirteitä. SISÄLLÖT tarkastellaan erilaisia asia- ja kaunokirjallisia tekstejä 7. luokka TAVOITTEET Oppilas kehittää tekstilajien tuntemustaan. SISÄLLÖT tunnistetaan asia- ja kaunokirjallisia tekstilajeja 8. luokka TAVOITTEET Oppilas oppii tunnistamaan vaikuttavan tekstin piirteitä. SISÄLLÖT eritellään kantaaottavia tekstejä tarkastellaan lauserakenteita ja sanavalintoja tekstin merkityksen muokkaajina 9. luokka TAVOITTEET Oppilas harjaantuu tarkastelemaan tekstejä sekä rakenteellisina että merkityksellisinä kokonaisuuksina ja tunnistaa kulttuurissa keskeisiä tekstilajeja. SISÄLLÖT tarkastellaan asia- ja kaunokirjallisten tekstien tyylikeinoja 71

73 eritellään tekstien rakenteita ja merkityksiä Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen 6. luokka TAVOITTEET Oppilas osaa laatia erilaisia tekstejä sekä suullisesti että kirjallisesti. SISÄLLÖT tehdään esitelmiä jäsennellään tekstiä: aloitus, asian käsittely, lopetus tuotetaan erilaisia tekstejä huolletaan käsialakirjoitusta käytetään tekstinkäsittelyohjelmaa mahdollisuuksien mukaan 7. luokka TAVOITTEET Oppilas harjaantuu tavoitteelliseksi puhujaksi ja kirjoittajaksi. SISÄLLÖT vahvistetaan ilmaisurohkeutta suunnitellaan ja toteutetaan tavoitteellisia puhe-esityksiä kirjoitetaan erilaisia tekstejä vahvistetaan käsialakirjoitusta 8. luokka TAVOITTEET Oppilas rohkaistuu ilmaisemaan ja perustelemaan näkemyksiään suullisesti ja kirjallisesti. SISÄLLÖT suunnitellaan ja pidetään suullinen esitys tai vaikuttamaan pyrkivä puheenvuoro tarkastellaan tekstejä monipuolisesti tuotetaan erilaisia tekstejä 72

74 9. luokka TAVOITTEET Oppilas harjaantuu suunnittelemaan ja tuottamaan asiatekstiä ja omaa suullista ilmaisuaan. SISÄLLÖT pidetään laajahko esitelmä tai vaikuttamaan pyrkivä puhe kirjoitetaan tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti Yleiskielen käyttö 6. luokka TAVOITTEET Oppilaan lause- ja virketaju syvenee, hänen oikeinkirjoituksensa vakiintuu ja hän harjaantuu kohteliaaksi puhujaksi. SISÄLLÖT syvennetään kirjoitetun kielen lause- ja virketajua sekä oikeinkirjoitusta harjoitellaan kohteliasta puhumista 7. luokka TAVOITTEET Oppilas oppii yleiskielen käytön perusteita. SISÄLLÖT tarkastellaan yleis- ja puhekielen käytön eroja syvennetään kirjoitetun kielen perussääntöjä 8. luokka TAVOITTEET Oppilas harjaantuu käyttämään kieltä tarkoituksenmukaisesti tilanteen mukaan. SISÄLLÖT harjoitellaan kohteliasta kielenkäyttöä tilanteen mukaan vahvistetaan lause- ja virketajua sekä oikeinkirjoitusta 73

75 9. luokka TAVOITTEET Oppilas toteuttaa teksteissä ja puheissa tietoaan puhe- ja kirjakielen eroista, kohteliaan ilmaisun keinoista sekä kielenhuollon käytänteistä. SISÄLLÖT syvennetään kielenhuollon perusasioita tarkastellaan kielen tilanteenmukaista, sosiaalista ja maantieteellistä vaihtelua ja yleiskielen käyttöä Yleissivistävä kielitieto 6. luokka TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään kieliopillisen kuvauksen perusteita. SISÄLLÖT tarkastellaan sanojen syntyä ja merkitystä sekä puhekielen piirteitä opetellaan sijamuotoja opetellaan lauseenjäsennyksen pääpiirteet (predikaatti, subjekti, objekti) tutustutaan murteisiin ja sukulaiskieliin 7. luokka TAVOITTEET Oppilas harjaantuu tarkastelemaan suomen kielen rakenteellisia ominaisuuksia ja kertaa kirjoitetun kielen perussääntöjä. SISÄLLÖT syvennetään sanaluokkia opitaan lausetyypit varmennetaan sijamuotoja opitaan persoona- ja aikamuodot sekä keskeiset lauseenjäsenet 8. luokka TAVOITTEET Oppilas hahmottaa lauseen kokonaisrakenteen, persoona- ja nominaaliverbien eron sekä tapaluokkien käytön merkityksen. 74

76 SISÄLLÖT opitaan kaikki lauseenjäsenet opitaan tapaluokat opitaan persoona- ja nominaalimuotoisen verbin ero 9. luokka TAVOITTEET Oppilas syventää kielitiedon tuntemustaan ja kertaa kielenhuollon perusteita. SISÄLLÖT opitaan lauseenvastikkeet kerrataan ydinkielioppi käsitellään suomen kielen ominaispiirteitä, suomen sukukieliä, murteita, sanastoa, nimistöä sekä suomen kielen kielenkehitystä Kirjallisuustieto 6. luokka TAVOITTET Oppilas tutustuu klassikkoihin (esim. Tiina- sarja, Viisikko, Tom Sawyer, Huckleberry Finn jne.), ikäkauteensa sopivaan nykykirjallisuuteen sekä lukee kokonaisteoksia. SISÄLLÖT tutustutaan realismiin ja fantasiaan laajennetaan kirjallisuusvalikoimaa klassikoihin ja nykykirjallisuuteen eritellään kirjallisuutta opittujen peruskäsitteiden avulla käsitellään runoutta ja luetaan kokonaisteoksia lukuharrastuksen kehittäminen (esim. Kirja kuukaudessa -kampanja) 7. luokka TAVOITTEET Oppilaan lukuharrastus monipuolistuu ja hän oppii erittelemään kaunokirjallisuutta keskeisten käsitteiden avulla. SISÄLLÖT luetaan kokonaisteoksia eritellään fiktiivisiä tekstejä 75

77 tarkastellaan kirjallisuuden päälajeja tutustutaan kaunokirjallisuuden alalajeihin 8. luokka TAVOITTEET Oppilas kehittää taitoaan tulkita erilaisia tekstejä. SISÄLLÖT luetaan monipuolisesti kokonaisteoksia ja eritellään niitä kirjallisuuskäsitteiden avulla syvennetään kaunokirjallisuuden lajeihin tutustumista tutustutaan tekstien tyylikeinoihin 9. luokka TAVOITTEET Oppilas ymmärtää kirjallisuuden yleissivistävän merkityksen sekä tuntee Suomen kirjallisuuden vaiheita ja uutta ja vanhaa kansanperinnettä. SISÄLLÖT luetaan monipuolisesti tutustutaan Kalevalaan, vanhaan ja uuteen kansanperinteeseen sekä Suomen kirjallisuuden päävaiheisiin tutustutaan sekä kotimaisen että mahdollisuuksien mukaan ulkomaisen kaunokirjallisuuden eri lajeihin tarkastellaan romanttisen, realistisen ja modernin tekstin piirteitä Suhde yhteisön kulttuuriin 6. luokka TAVOITTEET Oppilas tutustuu sanoma- ja aikakauslehtiin sekä mahdollisuuksien mukaan teatteriin ja elokuvaan. SISÄLLÖT jaetaan teatteri- ja elokuvakokemuksia mahdollisuuksien mukaan harjoitellaan mediakriittisyyttä tarkastellaan sanoma- ja aikakauslehtiä 76

78 7. luokka TAVOITTEET Oppilas harjaantuu seuraamaan omia viestintä- ja mediankäyttötottumuksiaan. SISÄLLÖT tarkastellaan omia luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumuksia 8. luokka TAVOITTEET Oppilas harjaantuu arvioimaan omia mediankäyttötottumuksiaan ja tarkastelemaan eri viestimiä vaikuttajina ja mielikuvien tuottajina. SISÄLLÖT arvioidaan ja tarkastellaan kriittisesti luku-, viestintä-, ja mediankäyttötaitoja (televisio- ja elokuvaopetusta mahdollisuuksien mukaan) 9. luokka TAVOITTEET Oppilas kykenee hahmottamaan median luomaa kuvaa todellisuudesta ja käsittää sen mahdin maailmankuvaa muokkaavana ja valintoja ohjaavana. SISÄLLÖT eritellään ja vertaillaan teatteri-, elokuva- ja lukukokemuksia näkemysten kehittäjinä ARVIOINTI PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet niin, että hän haluaa ja rohkenee ilmaista itseään kirjallisesti ja suullisesti sekä ryhmän jäsenenä että yksin esiintyessään osoittaa päättelevän ja arvioivan kuuntelemisen taitoa osaa ottaa ideointi- ja ongelmanratkaisukeskusteluissa sekä muissa ryhmäviestintä-tilanteissa puheenvuoron ja esittää ehdotuksen, kannanoton, kysymyksen, lisätietoja ja perusteluja edistää ryhmän pääsyä tavoitteeseen sekä osaa toimia rakentavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä tuntee keskeisimmät puhutun ja kirjoitetun kielimuodon erot ja ottaa huomioon viestintätilanteen, vastaanottajan ja välineen muun muassa kielimuotoa valitessaan; hän pystyy vaihtamaan nuorison oman puhekielen tarvittaessa yleispuhekieleksi 77

79 pystyy havainnoimaan ja arvioimaan äidinkielen taitojaan; hän ottaa vastaan palautetta ja hyödyntää sitä omien taitojensa kehittämiseksi; hän antaa myös rakentavaa palautetta toisille ja työskentelee tavoitteellisesti sekä yksin että ryhmässä. Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä on kehittynyt niin, että hän osaa keskustella erilaisten tekstien kanssa: hän osaa kysyä, tiivistää, kommentoida, väittää vastaan, esittää tulkintoja ja arvioida sekä pohtia tekstin yhteyksiä omiin kokemuksiinsa ja ajatuksiinsa tuntee erilaisten tekstien käyttömahdollisuuksia ja osaa suunnistaa monenlaisessa tekstiympäristössä lukee tekstejä, myös erilaisia median tekstejä, tarkoituksenmukaista lukutapaa käyttäen erottaa tavallisia tekstityyppejä tekstikokonaisuuksista tunnistaa tavallisia kaunokirjallisuuden, median ja arjen tekstilajeja osaa vertailla tekstejä, löytää sisällön ydinasiat sekä tekijän mielipiteen ja sen perustelut pystyy tiivistämään fiktiivisen tekstin juonen, laatimaan henkilökuvia sekä seuraamaan henkilöiden ja heidän suhteittensa kehitystä osaa kuvata runoa ja esittää siitä ajatuksia tietää, että tekstillä on tekijä ja tarkoitus, jotka vaikuttavat sen sisältöön, muotoon ja ilmaisuun pystyy tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien visuaalisista ja auditiivisista keinoista pystyy tekemään havaintoja kielen keinoista ja huomaa esimerkiksi sanavalintojen, käytetyn kuvakielen, lausemuotojen sekä tyyliarvoltaan erilaisten ilmausten yhteyksiä tekstin tarkoitukseen ja sävyyn pystyy käyttämään opetettuja kielitiedon ja tekstitiedon käsitteitä tekstejä havainnoidessaan sekä kirjallisuustietoa fiktiivisiä tekstejä käsitellessään. Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin on kehittynyt niin, että hän osaa käyttää kirjastoa, tietoverkkoja, tieto- ja kaunokirjallisia teoksia sekä suullisesti välitettyä tietoa tiedonhankinnassaan; hän osaa valita lähteensä ja myös ilmoittaa ne tuntee puhe-esityksen ja kirjoitelman laatimisen prosessin ja soveltaa tietoaan tekstejä tuottaessaan kokoaa esitykseensä riittävästi aineksia, jäsentelee niitä sekä tuo asiasta esille olennaisen; hänen tekstinsä ajatuskulkua on helppo seurata pystyy laatimaan suullisia ja kirjoitettuja tekstejä eri tarkoituksiin, muun muassa kuvauksia, kertomuksia, määritelmiä, tiivistelmiä, selostuksia, kirjeitä, hakemuksia, yleisönosastokirjoituksia ja muita kantaa ottavia ja pohtivia tekstejä pystyy tuottamaan tekstinsä sekä käsin että tekstinkäsittelyohjelmalla ja muutenkin hyödyntämään työskentelyssään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä osaa hyödyntää kielitietoaan tekstien tuottamisessa ja tehdä tyylillisiä, sanastollisia ja rakenteellisia valintoja; hän osaa säädellä virkkeiden rakennetta ja pituutta sekä tarpeen mukaan tiivistää tekstiään 78

80 soveltaa teksteihinsä tietoaan puhutun ja kirjoitetun kielen eroista, kohteliaisuuskeinoista ja oikeinkirjoituskäytänteistä. Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja kulttuuriin on kehittynyt niin, että hän on saavuttanut lukutaidon, joka riittää myös kokonaisten kirjojen lukemiseen löytää itseään kiinnostavaa tieto- ja kaunokirjallisuutta sekä muita tekstejä ja osaa perustella valintojaan on lukenut sekä kotimaisesta että ulkomaisesta kaunokirjallisuudesta runoja, satuja, tarinoita, novelleja, esimerkkejä näytelmäteksteistä ja sarjakuvia sekä tuntee Kalevalan runoja ja muutakin kansanperinnettä; kokonaisteoksia hän on lukenut ainakin yhteisesti sovitun määrän tuntee kirjallisuuden päälajit, tekstien tyypillisen pääjaon sekä joitakin kirjallisuuden klassikkoja, jotka edustavat eri aikakausia pystyy jakamaan luku- ja katselukokemuksensa muiden kanssa osaa puhua kielen äänne-, muoto- ja lauserakenteesta sekä sanastosta; hänellä on tietoa sanaluokista ja tärkeimmistä lauseenjäsenistä, hän tuntee suomen kielen keskeisimmät ominaispiirteet ja pystyy vertailemaan suomen kieltä muihin opiskelemiinsa kieliin; hänellä on käsitys kielisukulaisuudesta ja suomen sukukielistä tietää, että suomen kieli vaihtelee tilanteen, käyttäjän ja alueen mukaan tietää kielen muuttuvan, hänellä on tietoa äidinkielen asemasta muiden kielten joukossa ja monikulttuurisessa kieliyhteisössä; oppilas tuntee Suomen kielitilanteen, hänellä on perustietoa Suomessa puhuttavista kielistä. RUOTSI ÄIDINKIELENÄ Toimitaan oph:n vastaavan osion mukaisesti. SAAME ÄIDINKIELENÄ (EATNIGIELLA) Toimitaan oph:n vastaavan osion mukaisesti. ROMANI ÄIDINKIELENÄ Toimitaan oph:n vastaavan osion mukaisesti. VIITTOMAKIELI ÄIDINKIELENÄ Toimitaan oph:n vastaavan osion mukaisesti. MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI Toimitaan oph:n vastaavan osion mukaisesti. 79

81 SUOMI TOISENA KIELENÄ Toimitaan oph:n vastaavan osion mukaisesti. RUOTSI TOISENA KIELENÄ (svenska som andraspråk) Toimitaan oph:n vastaavan osion mukaisesti. SUOMI SAAMENKIELISILLE Toimitaan oph:n vastaavan osion mukaisesti. SUOMI VIITTOMAKIELISILLE Toimitaan oph:n vastaavan osion mukaisesti. RUOTSI VIITTOMAKIELISILLE Toimitaan oph:n vastaavan osion mukaisesti. 7.3 VIERAAT KIELET Vieraan kielen opetuksen tulee antaa oppilaalle valmiuksia toimia erikielisissä viestintätilanteissa. Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuurien elämänmuotoa. Oppilas oppii myös, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine. ENGLANTI (A1) VUOSILUOKAT 3 6 Opetuksen tehtävänä on totuttaa oppilas viestimään vieraalla kielellä hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä tilanteissa erityisesti suullisesti. Hänen tulee oivaltaa, että on olemassa erilaisia, mutta kuitenkin samanarvoisia kieliä ja kulttuureita. Oppilaalle tulee kehittyä hyviä kielenopiskelutottumuksia. TAVOITTEET Kielitaito Oppilas oppii kommunikoimaan kaikkein tavallisimmissa tilanteissa, joissa puhekumppani voi auttaa ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän puheen tai tekstin keskeisimmän sisällön ja kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyen viestin. 80

82 Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan ja arvostamaan omaa kulttuuriaan, tutustuu alustavasti oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin, tottuu toimimaan kohteliaasti kohdekulttuurin edustajien kanssa kommunikoidessaan ja viestimään arkitilanteissa kohdekulttuurissa luontevalla tavalla. Opiskelustrategiat Oppilas oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa käyttämään lähinnä pari- ja pienryhmätyöskentelyssä kielen opiskelun keskeisiä harjoittelumuotoja, kuten uusien sanojen ja rakenteiden käyttöä omissa tuotoksissa sekä sanojen ja sanontojen merkityksen päättelyä asiayhteydestä sekä käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita tiedonhankintavälineitä ja arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti ja perheenjäsenet koulu ja oppilastoverit sekä opettajat asuminen maalla ja kaupungissa ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot asioiminen erilaisissa paikoissa, kuten kaupassa perustiedot omasta ja kohdekulttuurista, kielestä riippuen mahdollisesti myös kohdekulttuurista Suomessa. Aihekokonaisuudet ja integrointi Aihekokonaisuudet toteutuvat englannin kielen opiskelussa aihepiireissä, jotka esiintyvät oppikirjojen teksteissä ja koulujen teemoissa. Integrointia on niihin oppiaineisiin, joihin luetellut aihepiirit luontevasti liittyvät. Rakenteet Verbit yleis- ja kestopreesens (myönteinen, kielteinen, kysymys) apuverbit imperatiivi säännöllinen ja epäsäännöllinen imperfekti (myönteinen, kielteinen, kysymys) be going to rakenne futuuriin ja perfektiin tutustuminen Substantiivit yksikkö ja monikko 81

83 artikkelin käyttö s- genetiivi of -genetiiviin tutustuminen Adjektiivit vertailumuodot (lyhyet ja pitkät) Adverbit tavan adverbien muodostaminen tavallisimpia adverbejä Pronominit persoonapronominit: perus-, objekti- ja omistusmuodot interrogatiivipronominit demonstratiivipronominit indefiniittipronomineja Prepositiot ajan ja paikan yhteydessä sanonnoissa Numeraalit perusluvut järjestysluvut Lauseenmuodostus sanajärjestys (myönteinen, kielteinen, kysymys) There is / are rakenne tavallisimmat konjunktiot Viestintästrategiat Oppilas oppii toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi oppimistilanteessa, käyttämään parityöskentelyä ja pienryhmää opiskelussa, käyttämään oppi- ja sanakirjaa sekä muita tietolähteitä sekä hyödyntämään oppimiaan uusia sanoja ja rakenteita tuotoksissaan. Oppilas tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa sekä pystyy arvioimaan kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin. 82

84 ARVIOINTI KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kielitaito Arviointi perustuu oppilaan suulliseen ja kirjalliseen kielitaitoon. Kuudennen luokan arviointi tapahtuu opetushallituksen arvosanalle 8 antamien kriteerien eli taitotasokuvausasteikon (liite 2) mukaan: Englanti: Kuullun ymmärtäminen A2.1 Toimiva alkeiskielitaito Puhuminen A1.3 Kehittyvä alkeiskielitaito Tekstin ymmärtäminen A2.1 Toimiva alkeiskielitaito Kirjoittaminen A1.3 Kehittyvä alkeiskielitaito Muiden vuosiluokkien arviointi suhteutetaan edellä kuvattuihin kriteereihin. Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekielen kulttuurin keskeisimpiä sisältöjä, yhtäläisyyksiä ja eroja. Oppilas pystyy vuorovaikutukseen kohdekielen puhujien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää luontevasti jotakin opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja kuten parija pienryhmäkeskustelua sekä oppi- ja sanakirjaa, ymmärtää sinnikkään harjoittelun merkityksen ja on tottunut arvioimaan omaa työskentelyään. VUOSILUOKAT 7-9 TAVOITTEET Kieli Englannin kielen opetuksen tavoitteena on, että oppilaan kielitaito laajenee vaativampiin sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen sektorin alueelle. Oppilas oppii ymmärtämään myös laajempaa yleistietoa sisältävää, kuultua tai luettua, selvästi jäsennettyä tekstiä. Kirjoitetun kielen osuus opetuksessa kasvaa. Oppilaan taito toimia kohdekulttuurin edellyttämällä tavalla kasvaa ja hän hankkii lisää kielten opiskelulle ominaisia strategioita. Peruskoulun oppimäärän suorittanut oppilas saa käyttökelpoisen peruskielitaidon sekä valmiuden kielitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä pohjan myöhemmille opinnoille. 83

85 Kulttuuritaidot Oppilas oppii vertailemaan omaa ja kohdekulttuuria sekä viestimään ja toimimaan kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa. Lisäksi oppilas oppii tuntemaan omaa kulttuuritaustaansa ja arvostamaan sekä omaa että kohdekulttuuria. Opiskelustrategiat Oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja ja opiskelustrategioita, kuten käsittelemään merkityksiä asiayhteydestä ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa. Hän oppii korvaamaan kielitaitonsa puutteita esimerkiksi selittämällä omin sanoin sekä hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan sekä tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä. Lisäksi oppilas oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan. Taulukko: Englannin kielioppirakenteet luokka-asteittain Merkkien selitykset: > ymmärtäminen, >> harjoitteleminen ja >>> aktiivinen käyttäminen SUBSTANTIIVIT artikkelit > > >> >>> >>> >>> yksikkö, monikko > > >> >> >>> >>> epäsäänn. monikko >> >> >>> s-genetiivi, yksikkö > >> >> >> >>> s-genetiivi, monikko >> >> of-genetiivi >> NUMERAALIT 1-20 >> >> >>> >>> >>> >>> >> >> >>> >>> >>> >>> järjestysluvut >> >>> ADJEKTIIVIT vertailumuodot >> >> >>> 84

86 PRONOMINIT persoonapronominit > > >> >> >>> >>> pers.pron. omistusmuodot > > >> >> >>> >>> pers.pron. objektimuodot >> >> >>> interrogatiivipronominit > > > >> >> >>> demonstratiivipronominit > > >> >> >> >>> indefiniittipronominit > > >> >> >> >>> VERBIT apuverbi can/can t > > >> >>> >>> >>> must/mustn t >> >>> >>> may/may not > > yleispreesens > > >> >>> >>> kestopreesens >> >>> >>> Imperfekti > > >> >>> epäsäänn. verbit > > >> >> perfekti > futuuri > >> PREPOSITIOT > > >> >>> >>> LAUSEOPPI there is/ are > >> >>> myönteiset lauseet > > >> >> >> >>> kieltolauseet > > >> >> >> >>> kysymyslauseet > > >> >> >> >>> 85

87 KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Luokilla 3-6 esiin tulleen lisäksi vapaa-ajan vietto ja harrastukset matkustaminen julkiset palvelut opiskelu, työ ja elinkeinoelämä kestävä kehitys terveys ja hyvinvointi tiedotusvälineet Aihekokonaisuudet toteutuvat englannin kielen opiskelussa aihepiireissä, jotka esiintyvät oppikirjojen teksteissä ja koulun teemoissa. Integrointia on niihin oppiaineisiin, joihin luetellut aihepiirit luontevasti liittyvät. Rakenteet Verbit kestomuodot (preesens ja imperfekti) perfekti pluskvamperfekti futuuri ja ehtolause I ja II konditionaali ja ehtolause passiivi (preesens, imperfekti ja futuuri) infinitiivi ja ing -muoto Substantiivit yksikkö- ja monikkomuodot ja artikkelin käyttö aine- ja ryhmäsanat maantieteelliset erisnimet ja artikkelin käyttö paljoussanat Adjektiivit vertailumuotojen vahvistaminen Adverbit lisää adverbimuotoja Pronominit relatiivipronominit 86

88 refleksiivipronominit itsenäiset omistusmuodot indefiniittipronominit Prepositiot lisää prepositioilmaisuja Numeraalit lisää numeraaleja Lauseenmuodostus perussanajärjestys liikkuvat määreet epäsuora kysymys konjunktiot Viestintästrategiat Oppilas osaa käyttää kielelliseen tai tilannevihjeisiin perustuvaa päättelyä viestin sisällön selvittämiseksi. Hän pystyy myös hyödyntämään vuorovaikutustilanteessa saatua palautetta sekä käyttämään joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle ominaisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyviä ilmaisuja. ARVIOINTI Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tuntityöskentely, kotitehtävien suorittaminen sekä erilaiset kirjalliset ja suulliset kokeet. Arviointi sisältää sekä numeroarvostelua että sanallista arviointia. Suullista kielitaitoa ja ääntämistä arvioidaan tuntitilanteessa. Oppilasta pyritään ohjaamaan itsearviointiin. Päättöarviointi tapahtuu opetushallituksen arvosanalle 8 antamien kriteerien eli taitotasokuvausasteikon perusteella (ks. liite 2). Eri vuosiluokkien arviointi suhteutetaan näihin kriteereihin. Arvioinnin osa-alueita ovat kielitaito, kulttuuritaidot ja oppimisstrategiat. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: Kuullun ymmärtäminen: B1.1 Toimiva peruskielitaito Puhuminen: A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Tekstin ymmärtäminen: B1.1 Toimiva peruskielitaito Kirjoittaminen: A2.2 Kehittyvä peruskielitaito 87

89 Kulttuuritaidot Oppilas tuntee kohdekielen kielialueen elämänmuotoa ja historiaa. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielen opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. RUOTSI (B1) TAVOITTEET Kieli Oppilas oppii kommunikoimaan ruotsiksi jokapäiväisen elämän viestintätilanteissa ja ymmärtämään arkielämää ja rutiininomaisia tapahtumia käsittelevän tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön. Lisäksi hän oppii kirjoittamaan vastaavanlaisista asioista lyhyen viestin. Peruskoulun oppimäärän suorittanut oppilas saa valmiuden kielitaidon ylläpitämiseen ja jatkuvaan kehittämiseen sekä pohjan myöhemmille opinnoille. Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan kielialueen keskeisiä kulttuurisisältöjä, kuten henkilöitä, tapahtumia ja paikkoja sekä vertailemaan muiden Pohjoismaiden kulttuureita omaansa. Hän oppii viestimään arkitilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla sekä ymmärtämään ja arvostamaan niin omaa kulttuuriaan kuin myös muiden Pohjoismaiden kulttuureja. Opiskelustrategiat Oppilas oppii käyttämään erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja, kuten omien viestien laatimista ja tiedonhankintavälineiden käyttöä. Hän oppii tarkkailemaan ja korjaamaan tuotostaan sekä korvaamaan kielitaitonsa puutteita käyttämällä erilaisia ymmärtämis- ja viestintästrategioita. Lisäksi hän oppii arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit Lähiympäristö ja siihen olennaisesti kuuluvat tutut henkilöt, asiat ja toiminnot, kuten koti, perheenjäsenet ja ystävät harrastukset ja vapaa-ajan vietto koulu ja oppilastoverit sekä opettajat asuminen maalla ja kaupungissa matkustaminen ostoksilla käynti ja julkisten palveluiden käyttö 88

90 kotimaa, suomenruotsalaisuus, Pohjoismaat, pohjoismaisuus osana identiteettiä. Aihekokonaisuudet toteutuvat ruotsin opiskelussa niissä aihepiireissä, jotka esiintyvät oppikirjojen teksteissä ja koulun teemoissa. Integrointia on niihin oppiaineisiin, joihin luetellut aihepiirit luontevasti liittyvät. Rakenteet Verbit konjugaatiot aikamuodot apuverbit refleksiiviverbit konditionaali (pää- ja jos -lause) Substantiivit deklinaatiot s-genetiivi Adjektiivit taivutusmuodot vertailumuodot Adverbit muodostus Pronominit persoonapronominit (subjekti-, objekti- ja omistusmuodot) någon / ingen Prepositiot yleisimmät prepositiot Numeraalit perusluvut järjestysluvut Lauseenmuodostus sanajärjestys (pää-, sivu- ja kysymyslause) tavallisimmat konjunktiot man rakenne 89

91 Viestintästrategiat Oppilas osaa käyttää viestin sisällön selvittämiseksi kielellistä tai tilannevihjeisiin perustuvaa päättelyä sekä hyödyntämään vuorovaikutustilanteessa saatua palautetta. Lisäksi hän oppii kompensoimaan omaa puuttuvaa kielitaitoaan likimääräisillä ilmaisuilla. Hän osaa myös käyttää joidenkin suulliselle vuorovaikutukselle tyypillisten ilmausten, kuten puheenvuoron aloitukseen ja lopettamiseen sekä puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen ja palautteen antamiseen liittyvien ilmausten käyttöä. ARVIOINTI Arvioinnilla kannustetaan oppilasta myönteisellä tavalla omien tavoitteiden asettamiseen ja työskentelyn suunnitteluun. Arviointi sisältää sekä numeroarvostelua että sanallista arviointia. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tuntityöskentely, kotitehtävien suorittaminen sekä erilaiset kirjalliset kokeet. Päättöarviointi tapahtuu opetushallituksen arvosanalle 8 antamien kriteerien eli taitotasokuvausasteikon perusteella (liite2). Eri vuosiluokkien arviointi suhteutetaan näihin kriteereihin. Arvioinnin osa-alueita ovat kielitaito, kulttuuritaidot ja oppimisstrategiat. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERITARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan: Kuullun ymmärtäminen: Puhuminen: Tekstin ymmärtäminen: Kirjoittaminen: A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee suomenruotsalaisen ja ruotsalaisen sekä muiden pohjoismaisten elämänmuotojen ja kulttuurien keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilas tuntee maamme suomen- ja ruotsinkielisten asukkaiden arkipäivän vuorovaikutusmuotoja ja ymmärtää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää säännöllisesti kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielten opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. VALINNAINEN KIELI; SAKSA, RANSKA (B2) Valinnaisen kielen opetus painottuu puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa. Opetus toimii johdantona pitempikestoiselle kielen opiskelulle toisella asteella. 90

92 TAVOITTEET Kieli Oppilas oppii kommunikoimaan puhekumppanin tukemana kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän puhetilanteissa ja ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä kysymyksiä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja. Lisäksi tavoitteena on oppia lukemaan arkielämään liittyviä yksinkertaisia viestejä. Oppilas oppii kirjoittamaan kortteja, sähköpostiviestejä, muistilappuja ja muita hyvin suppeita viestejä sekä joitakin perustietoja itsestään ja lähipiiristään. Kulttuuritaidot Oppilas kiinnostuu kohdekielestä ja sen kulttuurista ja oppii tuntemaan ja ymmärtämään suomalaista kulttuuria ja kohdekulttuuria. Oppilas tutustuu kulttuureiden välisiin keskeisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin. Opiskelustrategiat Oppilas oppii käyttämään rohkeasti kielitaitoaan ja hyödyntämään jo muiden kielten opiskelussa hankkimiaan tietoja, taitoja ja strategioita. Lisäksi hän oppii arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Tilanteet ja aihepiirit tapakulttuuriin liittyvä kieli perusvuorovaikutustilanteissa itsestä ja lähiympäristöstä puhuminen perhe, vapaa-aika ja koulu arkipäivän viestintätilanteet, kuten kaupassa käynti, ruokailu, matkustaminen Aihekokonaisuudet toteutuvat B2-kielten opiskelussa niissä aihepiireissä, jotka esiintyvät oppikirjojen teksteissä. Rakenteet Saksa Verbit preesens apuverbit perfekti imperatiivi imperfekti: war, hatte Substantiivit yksikkö ja monikko 91

93 artikkelin käyttö kielteinen artikkeli kein, keine akkusatiivi datiivi s-genetiivi nimien yhteydessä Adjektiivit perusmuodot Adverbit tavallisimpia adverbeja Pronominit persoonapronominit: perus- ja omistusmuoto, akkusatiivi- ja datiivipronominit interrogatiivipronominit Prepositiot sanonnoissa akkusatiivi- ja datiiviprepositiot Numeraalit perusluvut järjestysluvut päiväyksen yhteydessä Lauseenmuodostus sanajärjestys (päälause, sivulause) Ranska Verbit preesens apuverbejä perfekti (passé composé) lähifutuuri imperatiivi Substantiivit yksikkö ja monikko artikkelin käyttö partitiivi genetiivi Adjektiivit adjektiivien taipuminen 92

94 adjektiivien paikka Adverbit tavallisimpia adverbejä Pronominit persoonapronominit: perus- ja omistusmuodot, objektipronominit interrogatiivipronominit demonstratiivipronominit (tavallisimpia) indefiniittipronomineja Prepositiot sanonnoissa ajan ja paikan yhteydessä Numeraalit perusluvut järjestysluvut Lauseenmuodostus sanajärjestys (myönteinen, kielteinen) intonaatiokysymys il y a -rakenne Viestintästrategiat Oppilas oppii tunnistamaan pääasiat puheesta tai tekstistä ja löytää niistä rajatun tiedon. Lisäksi hän oppii suunnittelemaan omia viestejään ja tarkkailemaan omaa kielenkäyttöään. Oppilas osaa tukeutua puhekumppanin apuun puhetilanteissa ja kirjallisiin apuneuvoihin omissa tuotoksissaan. ARVIOINTI Arvioinnilla kannustetaan oppilasta omien tavoitteiden asettamiseen ja työskentelyn suunnitteluun. Arviointi sisältää sekä numeroarvostelua että sanallista arviointia. Huomioon otetaan oppilaan tuntityöskentely, kotitehtävien suorittaminen sekä erilaiset kirjalliset kokeet. Suullista kielitaitoa ja ääntämistä arvioidaan tuntitilanteissa. Oppilasta ohjataan itsearviointiin. Päättöarviointi tehdään opetushallituksen arvosanalle 8 antamien kriteerien eli taitotasokuvausasteikon perusteella. Muu arviointi suhteutetaan näihin kriteereihin. Arvioinnin osa-alueita ovat kielitaito, kulttuuritaidot ja opiskelustrategiat. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kielitaito Kielen osaamisen taso 9. luokalla taitotasokuvausasteikon mukaan: Kuullun ymmärtäminen: A1.2-A1.3 Kehittyvä alkeiskielitaito toimiva alkeiskielitaito 93

95 Luetun ymmärtäminen: Puhuminen: Kirjoittaminen: A1.2-A1.3 Kehittyvä alkeiskielitaito toimiva alkeiskielitaito A1.1-A1.2 Kielitaidon alkeiden hallinta kehittyvä alkeiskielitaito A1.1-A1.2 Kielitaidon alkeiden hallinta kehittyvä alkeiskielitaito Kulttuuritaidot Oppilas tuntee oman ja kohdekulttuurin keskinäisiä suhteita, eroja ja yhtäläisyyksiä. Opiskelustrategiat Oppilas käyttää kielten opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja. Oppilas on oivaltanut kielten opiskelussa välttämättömän sinnikkään viestinnällisen harjoittelun merkityksen. Päättöarviointi hyväksytty/hylätty merkinnällä Mikäli oppilaan huoltaja pyytää, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisesta B2-kielestä, numeroarvosana jätetään pois ja todistukseen laitetaan arvosanan tilalle merkintä hyväksytty/hylätty. 7.4 MATEMATIIKKA VUOSILUOKAT 1-5 Oppimisympäristö ja opiskelumenetelmät matematiikassa Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelutapaa, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään asioita ja asiayhteyksiä sekä etsimään ratkaisuja ongelmiin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti, sillä se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa mahdollisuuksien mukaan. VUOSILUOKAT 1-2 Vuosiluokkien 1-2 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä kokemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi. 94

96 TAVOITTEET Oppilas oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan ja saa tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta saamaan monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden muodostusprosessissa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet, symbolit sekä tarkoin harkitut ja johdonmukaiset opetusmenetelmät; oppilaan tulee huomata käsitteiden muodostavan rakenteita ylä- ja alakäsitteineen ymmärtämään luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, kirjallisesti tai suullisesti ja löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita harjaantuneesti tekemään havaintoja eteen tulevista itsensä kannalta merkityksellisistä ja haasteellisista matemaattisista ongelmista. KESKEISET SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset Lukumäärä, lukusana ja numerosymboli lukujen ominaisuudet: vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen, lukujen hajottaminen ja kokoaminen konkreettisin välinein kymmenjärjestelmän rakentumisen periaate yhteen - ja vähennyslasku sekä laskutoimitusten väliset yhteydet luonnollisilla luvuilla kertolaskua ja kertotauluja jakolaskua konkreettisilla välineillä eri laskutapojen ja välineiden käyttöä: palikoita ja kymmenjärjestelmävälineitä, lukusuora, päässälasku, paperin ja kynän käyttö erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista murtoluvun käsitteen pohjustaminen konkreettisin välinein. Algebra Säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista yksinkertaisia lukujonoja. Geometria Ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden havainnointi ja kuvailu ympäristössä olevien geometristen muotojen havainnointi, kuvailu ja nimeäminen kaksiulotteisten ja kolmiulotteisten muotojen tunnistaminen, selostaminen ja nimeäminen geometriset peruskäsitteet, kuten piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma 95

97 kaksiulotteisten muotojen rakentaminen, piirtäminen ja jäljentäminen sekä kolmiulotteisten kappaleiden tunnistaminen ja rakentaminen yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia. Mittaaminen Mittaamisen periaate pituus, massa, pinta-ala, tilavuus, aika ja hinta mittavälineiden käyttö tärkeimpien mittayksiköiden käyttö, vertailu ja muuntaminen mittaustuloksen arviointi. Tietojen käsittely ja tilastot Tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina. ARVIOINTI KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelmien ratkaisuissa sekä esittämällä ja selittämällä niitä toisille oppilaille ja opettajalle pystyy tekemään perusteltuja päätelmiä ja selittämään toimintaansa ja osaa esittää ratkaisujaan konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, suullisesti ja kirjallisesti osaa tehdä vertailua, mm. pituusvertailua, ja asettaa asioita järjestykseen, löytää asioille vastakohtia, luokitella asioita eri ominaisuuksien mukaan sekä ilmoittaa esineen sijainnin, esimerkiksi käyttämällä sanoja yläpuolella, alla, oikealla, vasemmalla, takana ja välissä; hän osaa vertailla joukkojen suuruuksia käyttäen sanoja enemmän, vähemmän, yhtä monta, paljon ja vähän, sekä kirjoittaa ja käyttää vertailun symboleja >, = ja <. Luvut ja laskutoimitukset sekä algebra Oppilas tietää lukujen merkityksen määrän ja järjestyksen ilmaisemisessa, lukujen kirjoittamisen ja lukusuoraesityksen hallitsee lukujen hajottamisen ja yhdistämisen, vertailun, summien ja lukujonojen muodostamisen; hän tuntee parilliset ja parittomat luvut tuntee ja ymmärtää kymmenjärjestelmän paikkajärjestelmänä sekä osaa käyttää sitä 96

98 ymmärtää yhteen -, vähennys-, kerto- ja jakolaskun sekä osaa soveltaa niitä arkitilanteissa osaa etsiä ratkaisuvaihtoehtojen lukumäärän yksinkertaisissa tapauksissa tuntee ja osaa esittää konkreettisilla välineillä yksinkertaisia murtolukuja, kuten yksi kahdesosa, yksi neljäsosa ja yksi kolmasosa. Geometria Oppilas tuntee perusmuodot tasokuvioista ja kappaleista, mm. nelikulmio, kolmio, ympyrä, pallo ja kuutio, sekä tietää geometrian peruskäsitteet: piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma, ja niiden yhteyden yksinkertaisimpiin tasokuvioihin osaa käyttää yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia. Mittaaminen Oppilas osaa mitata yksinkertaisilla mittavälineillä ja tuntee keskeisimmät suureet, kuten pituus, massa, tilavuus ja aika osaa havainnoida tarpeellisen informaation yksinkertaisissa arkipäivän ongelmissa ja osaa käyttää matemaattisia tietojaan ja taitojaan niiden ratkaisemiseen. VUOSILUOKAT 3-5 Vuosiluokkien 3-5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi. TAVOITTEET Oppilas oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä käyttämään matemaattisia käsitteitä peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan muille esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä toimimaan ryhmässä. 97

99 KESKEISET SISÄLLÖT Luvut ja laskutoimitukset Kymmenjärjestelmä -käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään, kellonajat lukujen luokittelua, järjestämistä kertolaskua sisältöjako, ositusjako ja jaollisuus laskualgoritmeja ja päässälaskua murtoluvun käsite, murtolukujen muunnokset desimaaliluvun käsite murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välinen yhteys murtolukujen ja desimaalilukujen yhteen - ja vähennyslaskua sekä kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen sulkeiden käyttö negatiivisen kokonaisluvun käsite erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen. Algebra Lausekkeen käsite lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä. Geometria Suurennoksia ja pienennöksiä, yhdenmuotoisuus ja mittakaava peilauksia suoran ja pisteen suhteen, symmetria, yhtenevyys konkreetein välinein ympyrä ja sen osia yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat kulman mitta ja kulmien luokittelu erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu piiri ja pinta-ala kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen mittaamisen periaatteen vahvistaminen mittayksiköiden käyttö, vertailua ja muuntamista 98

100 mittaustuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen. Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen koordinaatisto yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen keskiarvon käsite ja laskeminen tietojen luokittelu ja järjestäminen, tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustaminen kokemuksia klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä. ARVIOINTI KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ajattelun ja työskentelyn taidot Oppilas osaa osoittaa matematiikkaan liittyvien käsitteiden ymmärtämistä käyttämällä niitä ongelman ratkaisuissa ja esittämällä niitä monipuolisesti: välineillä, kuvilla, symboleilla, sanoilla, lukujen avulla tai diagrammeilla tietoisesti kohdistaa tarkkaavaisuutensa havaintoja tehdessään; hän pystyy kommunikoimaan havainnoistaan ja ajatuksistaan monipuolisesti, toimimalla, puhumalla, kirjoittamalla ja symbolien avulla kuvata reaalimaailman tilanteita ja ilmiöitä matemaattisesti: vertailulla, luokittelulla, järjestämällä, konstruoimalla ja mallintamalla ryhmitellä tai luokitella annetun ja valitsemansa kriteerin perusteella sekä osaa etsiä yhteistä ominaisuutta; hän osaa erottaa laadullisen ja määrällisen ominaisuuden; oppilas osaa kuvata asia- ja esineryhmiä tehden niistä tosia ja epätosia väitteitä esittää matemaattisia ongelmia uudessa muodossa; hän pystyy tulkitsemaan yksinkertaisen tekstin, kuvan tai tapahtuman ja tekemään suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi noudattaa sääntöjä. Luvut, laskutoimitukset ja algebra Oppilas osaa kymmenjärjestelmän myös desimaalilukujen osalta ja osaa käyttää sitä varmasti; hän ymmärtää negatiivisen luvun ja murtoluvun käsitteet sekä osaa esittää niitä eri metodeilla esittää laskutoimitukset kirjallisesti ja suullisesti ja tietää eri laskutoimitusten väliset yhteydet; hän osaa etukäteen arvioida tuloksen suuruusluokan ja tehtävän ratkaisemisen jälkeen tarkistaa laskun vaiheet sekä arvioida ratkaisun mielekkyyden muodostaa ja jatkaa lukujonoja sekä esittää riippuvuuksia. 99

101 Geometria Oppilas osaa muodostaa kuvioita annettuja ohjeita noudattaen; hän pystyy havaitsemaan yksinkertaisten geometristen kuvioiden ominaisuuksia sekä tuntee tasokuvioiden käsitteiden muodostamaa rakennetta tunnistaa yhdenmuotoisuuden; oppilas osaa peilata suoran suhteen sekä suurentaa ja pienentää kuvioita annetussa suhteessa; hän tunnistaa suoran suhteen symmetriset kuviot mittaamisen periaatteen; hän osaa arvioida mittauskohteen suuruuden ja tarkastaa mittauksen tuloksen mielekkyyden sekä ilmoittaa mittaustuloksen sopivalla mittayksiköllä laskea suunnikkaiden ja kolmioiden pinta-aloja ja piirejä. Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys Oppilas osaa kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tilastoina; hän osaa lukea yksinkertaisia taulukoita ja diagrammeja selvittää erilaisten tapausten ja vaihtoehtojen lukumäärän sekä osaa päätellä mahdottoman ja varman tapauksen. VUOSILUOKAT 6-9 Matematiikan opetuksen päämääränä on antaa aineksia oppilaan henkiseen kasvuun. Kaikille oppilaille tarjotaan mahdollisuus hankkia matemaattiset perustiedot ja taidot, jotka luovat pohjaa jatkoopinnoille ja antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa ja työelämässä. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Matematiikassa opitaan käsitteitä ajattelun jäsentämiseen ja menetelmiä ympäristön hahmottamiseen. Myös ajattelun taitojen, kirjallisen ja suullisen esittämisen sekä ongelmanratkaisumenetelmien oppiminen ovat keskeisiä matematiikassa. Oppilaiden tulee saada kuva matematiikan nykyisestä merkityksestä ja sen osuudesta kulttuurimme kehittymisessä. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan oppimisprosessin tukemisessa mahdollisuuksien mukaan. Oppimista tuetaan kiinnittämällä huomiota siihen, että oppilaiden kiinnostus herää ja oppilaille syntyy myönteisiä asenteita matematiikkaa kohtaan. Oppimisympäristö ja opiskelumenetelmät matematiikassa Opetuksessa painotetaan matematiikan soveltamisen taitoa, ongelmanratkaisutaitoa mallintamalla ongelma piirrokseksi, taulukoksi, lausekkeeksi tai yhtälöksi sekä tulosten tulkintaa ja arviointia. Oppimistilanteet rakennetaan keskustelunomaisiksi ja ongelmakeskeisiksi käytännönläheisyyttä painottaen ja käsitteiden ymmärtämiseen pyritään konkreetin toiminnan kautta. Laskimia ja tietokoneita käytetään järkevästi integroimaan opetusta monipuolisesti koulun muuhun työskentelyyn ja ulkopuoliseen maailmaan esimerkiksi projektitöitä tekemällä. Opetuksen eriyttämisessä voidaan käyttää joustavaa ryhmittelyä. 100

102 TAVOITTEET Oppilas oppii luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä oppii näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia loogista ja luovaa ajattelua soveltamaan erilaisia ajatteluprosesseja ja menetelmiä tiedon hankintaan ilmaisemaan ajatuksiaan yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella näkemään säännönmukaisuuksia keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä toimimaan ryhmässä soveltaa osaamistaan 6. ja 9. luokalla mahdollisuuksien mukaan pidettävissä valtakunnallisissa kokeissa. KESKEISET SISÄLLÖT Ajattelun taidot ja menetelmät Loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä sekä niiden esittämistä vertailussa ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut, systemaattinen yritys ja erehdys, vääräksi osoittaminen, suora todistus luokittelun ja järjestämisen käyttöä työkaluna kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä matematiikan historiaa. Luvut ja laskutoimitukset Peruslaskutoimitusten varmentaminen lukualueet luonnollisten lukujen jaollisuus, alkuluku, luvun jakaminen alkutekijöihin kokonais- ja desimaalilukujen laskutoimitukset vastaluku, itseisarvo, käänteisluku murtolukujen muunnokset ja peruslaskutoimitukset prosenttilaskenta 101

103 neliöjuuri likiarvo, pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö aikalaskut, aikaväli kymmenen potenssit lukujen merkitsemisessä. Algebra Lausekkeen sieventäminen, moninkertaiset sulkeet potenssikäsite ja laskusäännöt polynomit, käsite, yhteen -, vähennys- ja kertolasku muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen yhtälö, epäyhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen suhde ja verranto yhtälöparit, graafinen ja algebrallinen ratkaiseminen ongelmanratkaisua. Geometria Geometriset kuviot ja kappaleet kulmat ja niiden mittaaminen geometrinen piirtäminen sekä kappaleiden mallintaminen tasokuvioiden piirit ja pinta-alat yleisimpien kappaleiden pinta-alat ja tilavuudet pituuden, pinta-alan ja tilavuuden yksiköt ja niiden muunnokset suorakulmaisen kolmion trigonometriaa Pythagoraan lause yhtenevyys ja symmetria siirto ja kierto tasossa yhdenmuotoisuus ja mittakaava ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä. Funktio Lukujonon tulkitseminen ja kirjoittaminen lukuparin esittäminen koordinaatistossa 102

104 funktion laki yksinkertaisissa säännönmukaisuuksissa funktion kuvaajan piirtäminen ja tulkitseminen: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen suoraan ja kääntäen verrannollisuus sekä lineaarinen riippuvuus suoran yhtälön muodostaminen kuvaajan perusteella. Tilastot ja todennäköisyys Taulukkolaskennan perusteet tilastot ja diagrammit, tulkinta ja tietojen esittäminen todennäköisyyskäsite frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi keskiarvo, moodi, mediaani hajonnan käsite. Aihekokonaisuudet ja integrointi Matematiikka tarjoaa työvälineen sekä keinoja useiden aihekokonaisuuksien käsittelyyn: Viestintä ja mediataito projektitöiden kirjoittaminen tekstinkäsittelyohjelmalla tietojen haku internetistä. Ihmisenä kasvaminen esim. tupakoitsijan menojen laskeminen. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys kaupankäyntiin, postiin ja matkustamiseen liittyvä laskenta ja/tai projektityöt korkolaskenta ja pankkiasiat. Turvallisuus ja liikenne esim. mopoilijan/autoilijan kulujen laskenta. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta esim. radioaktiivinen hajoaminen ja sen seuraukset öljyvarojen riittävyys esim. kerta- ja kestohyödykkeiden kustannusten vertailu. 103

105 ARVIOINTI Matematiikan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilaan opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa on tärkeää, että matematiikan tietojen ja laskutaitojen rinnalla tarkastellaan oppimistuloksina myös päättely-, perustelu- ja kommunikaatiotaitoja. Merkityksellistä on kohdistaa huomio oppilaiden kokeilevaan, keksivään ja tutkivaan työskentelyyn sekä ongelmien muotoilemiseen ja ratkaisemiseen. Arvioinnissa käytetään numeroarviointia asteikolla 4-10 ja siinä huomioidaan koetulosten ja valtakunnallisten kokeiden (6. ja 9. luokilla) lisäksi oppilaan osallistuminen tuntityöskentelyyn, kotitehtävien suorittaminen, asiallinen suhtautuminen erilaisiin työtapoihin sekä itsenäisyys tehtävien tekemisessä ja projektitöissä. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ajattelun taidot ja menetelmät Oppilas osaa huomata eri tapauksien yhtäläisyydet ja säännönmukaisuudet käyttää puheessaan loogisia elementtejä kuten ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa päätellä yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon muuntaa yksinkertaisen tekstimuodossa olevan ongelman matemaattiseen esitysmuotoon ja tehdä suunnitelman ongelman ratkaisemiseksi, ratkaista sen ja tarkistaa tuloksen oikeellisuuden käyttää luokittelua matemaattisten ongelmien ratkaisuissa tehdä systemaattisesti listan kaikista mahdollisista ratkaisuvaihtoehdoista taulukkoa, puu-, polku- tai muuta diagrammia käyttäen. Luvut ja laskutoimitukset Oppilas osaa arvioida mahdollista tulosta sekä laatia suunnitelman laskun ratkaisemisesta ja hänellä on luotettava peruslaskutaito jakaa luvun alkutekijöihinsä. ratkaista tehtäviä, joissa tarvitaan neliöjuurta käyttää prosenttilaskua ja muita laskutoimituksia arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa. Algebra Oppilas osaa ratkaista ensimmäisen asteen yhtälön sieventää algebrallisia lausekkeita korottaa luvun kokonaislukupotenssiin ja osaa potenssien laskutoimitukset käyttää verrantoa arkielämässä eteen tulevien ongelmien ratkaisemisessa 104

106 muodostaa yksinkertaisesta arkielämään liittyvästä ongelmasta yhtälön ja ratkaista sen algebrallisesti tai päättelemällä käyttää yhtälöparia yksinkertaisten ongelmien ratkaisemiseen arvioida tuloksen järkevyyttä sekä tarkistaa ratkaisunsa eri vaiheet. Geometria Oppilas osaa tunnistaa eri geometriset muodot ja tuntee niiden ominaisuudet soveltaa oppimiansa piirin, pinta-alan ja tilavuuden laskutapoja käyttää harppia ja viivoitinta yksinkertaisten geometristen konstruktioiden tekemiseen löytää yhdenmuotoisia ja yhteneviä sekä symmetrisiä kuvioita ja pystyy soveltamaan tätä taitoa kolmioiden ja nelikulmioiden ominaisuuksien tutkimisessa soveltaa kahden kulman välisiä yhteyksiä yksinkertaisissa tilanteissa käyttää Pythagoraan lausetta ja trigonometriaa suorakulmaisen kolmion osien ratkaisemiseen suorittaa mittauksia ja niihin liittyviä laskelmia arkielämässä, tieteissä ja taitoaineissa; hän osaa muuntaa tavanomaisimpia mittayksiköitä. Funktio Oppilas osaa määrittää pisteen koordinaatit koordinaatistosta laatia taulukon lukupareista annetun säännön mukaan ratkaista lineaarisen yhtälön graafisesti jatkaa lukujonoa annetun säännön mukaan ja pystyy kertomaan sanallisesti yleisen säännön annetun lukujonon muodostumisesta suoran yhtälön kulmakertoimen ja vakion merkityksen määrittää kahden suoran leikkauspisteen piirtämällä. Tilastot ja todennäköisyys Oppilas osaa taulukkolaskennan perusteet määrittää mahdollisten tapausten lukumäärän ja järjestää yksinkertaisen empiirisen tutkimuksen todennäköisyydestä; hän ymmärtää todennäköisyyden ja satunnaisuuden merkityksen arkielämän tilanteissa lukea erilaisia taulukoita ja diagrammeja ja määrittää annetusta aineistosta frekvenssit, keskiarvon, mediaanin ja tyyppiarvon. 105

107 7.5 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO VUOSILUOKAT 1-2 Ympäristö- ja luonnontieto on oppiaine, johon kuuluu ympäristöoppiin, biologiaan, maantietoon, fysiikkaan, kemiaan ja terveystietoon liittyviä aihealueita. Opetuksen keskeisenä periaatteena on korostaa ekologisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen näkökulmaa. Oppilas tiedostaa kestävän kehityksen välttämättömyyden. Hän ottaa vastuuta omasta ja muiden hyvinvoinnista, ymmärtää luonnon ja sen monimuotoisuuden sekä kulttuuriperinnön säilymisen tärkeyden. Ympäristö- ja luonnontiedon opetus perustuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan. Oppiminen alkaa ihmettelystä ja havaintojen teosta. Pohditaan, mitä oppilas jo tietää opiskeltavasta asiasta ja mitä uutta hän haluaa saada selville. Oppilas oppii käyttämään yksinkertaisia tutkimus- ja opiskeluvälineitä. Hän harjoittelee etsimään, käsittelemään ja arvioimaan tietoa. Hän oppii muodostamaan käsitteitä ja käyttämään niitä. Keskeistä opetuksessa kuitenkin on, että toimitaan oppilaan edellytysten mukaisesti ja huomioidaan hänen kehitystasonsa. Opetuksen kokemuksellisuus ja elämyksellisyys tulee säilyttää, jotta oppimisen ilo säilyy. Opetustilanteiden tulee myös sisältää vuorovaikutustaitoja harjaannuttavia ryhmätehtäviä. Ympäristö- ja luonnontiedon opetukseen oleellisena osana kuuluvat tutkimusretket. Alkuopetuksessa retket keskittyvät pääasiassa koulun lähiympäristöön. Lisäksi omaan kuntaan voi tutustua mielenkiintoisten vierailukohteiden avulla. Limingassa sopivia retkikohteita ovat esimerkiksi Liminganlahden luontokeskus, kukka- ja eläinpuisto Escurial sekä Rantakylän koulun luonnonläheinen ympäristö. Peruskoulun uusi oppiaine terveystieto on osittain sisällytetty luokilla 1-6 ympäristö- ja luonnontietoon. Terveystiedon opetus jakaantuu kolmeen osa-alueeseen: kehon ja terveyttä edistävien asioiden tuntemukseen, sosiaalisten ja yleisten elämänhallintataitojen kehittämiseen sekä turvallisuustaitojen ja -valmiuksien saavuttamiseen. TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan luontoa ja rakennettua ympäristöä kokemusten ja elämysten kautta tekemään havaintoja aistiensa ja yksinkertaisten tutkimusvälineiden avulla etsimään tietoa erilaisista tiedonlähteistä käsittelemään hankkimaansa tietoa vertailemalla, luokittelemalla ja arvioimalla sitä pohtimaan hyvän ympäristön merkitystä, opettelee huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti ryhmässä toimimalla vuorovaikutustaitoja psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen turvallisuuteen ja terveyteen liittyvää ajattelua ja toimintamalleja toimimaan turvallisesti liikenteessä. 106

108 KESKEISET SISÄLLÖT Ihminen ja ympäristö Työntekoa, ammatteja kotiseutu, miten ennen elettiin, perinnekulttuuri, Kalevala Suomi ja suomalaiset: Suomen kartta, isänmaani, maisemia lapsia eri puolilla maailmaa, YK liikenne: turvallinen koulutie, liikkuminen jalkaisin ja pyörällä, liikennemerkkejä ja liikennesääntöjä hyvä käytös, säännöt ja sopimukset tieto kulkee: lehdet, posti, tietokoneet Terveys ja turvallisuus Kasvan ja kehityn: vauva-aika, elämänkaari, kehon toiminta, aistit terveellinen ravinto, lepo, liikunta aistinelimien suojeleminen yksinkertaiset ensiaputoimet liikenneturvallisuus paloturvallisuus sähköturvallisuus. Eliöt ja niiden elinympäristöt Elollinen, eloton eläimet: ryhmittely, lemmikit, uhanalaiset eläimet tavallisimmat pihan, puutarhan, niityn ja metsän kasvi-, sieni- ja eläinlajit pellon satoa vuodenaikojen vaihtelu: miten kasvit ja eläimet valmistautuvat talveen, eläimet ja kasvit talvella, kevään ilmiöitä, siemenestä kasviksi, muuttolinnut. Avaruus ja aika Tähdet, planeetat, Maa, Aurinko, Kuu vuosi, vuodenajat kuukausi, viikko, vuorokausi kalenteri kello. 107

109 Fysikaaliset ilmiöt Säähavainnot, mittarit, säämerkit kappaleiden siirtäminen, työntekoa helpottavia koneita (liike ja liikkuminen) valo ja ääni; lähteiden ja ominaisuuksien tutkiminen lämmönlähteet ja lämmitys sähkön käyttö o energian säästäminen. Aine Maaperä, maalajit ilma ja vesi erilaiset materiaalit o kierrätys, jätteiden käsittely. ARVIOINTI Oppilaan arvioinnissa opettajan tulee kiinnittää huomiota tiedon ja ymmärryksen lisäksi oppilaan tutkimustaitoihin ja tiedon prosessoinnin taitoihin. Myös oppilas itse harjoittelee antamaan ja vastaanottamaan arviointia. VUOSILUOKAT 3-4 Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Ympäristö- ja luonnontiedon keskeisenä tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä sekä terveyttä ja sairautta. Opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Opiskelutilanteissa työskennellään mahdollisimman paljon maastossa. Toimintaympäristönä on sekä luokkatilat että lähimaastot. Oppilas tutustuu erilaisiin rakennettuihin ja luonnonympäristöihin retkien avulla. Limingan koulut ovat pääosin monipuolisen luonnon ympäröimiä ja retkikohteita löytyy useita esim. Liminganlahden luontokeskus lintutorneineen, Temmes - jokisuiston lintutorni, Kalle Arvolan pihapiirin Arboretum (erilaisten kasvien tutkimiseen) sekä Hahtikarin -luontopolku. Tutkivaan oppimiseen liittyen kouluilla tulee olla käytössään tarvittavat välineet yksinkertaisten luonnontieteellisten tutkimusten sekä havaintojen tekemiseen. Välineitä tulisi olla niin paljon, että oppilas saisi henkilökohtaisesti tai pienissä ryhmissä tehdä havaintojaan ja mittauksiaan. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja kehittämään oppimista, ajattelua sekä ongelmanratkaisutaitoja, työskentelytaitoja sekä sosiaalisia taitoja ja aktiivista osallistumista. Alkuopetuksessa kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. 3. ja 4. luokalla tiedonhalun kasvaessa, opitaan erilaisia tiedon käsittelyn 108

110 taitoja lähdeaineistoja käyttämällä. Oppilas harjaantuu käyttämään erilaisia tutkimusvälineitä, harjoittelee erilaisten karttojen käyttöä sekä niiden laatimista. Näin oppilas oppii luonnon lainalaisuuksia sekä syy- ja seuraussuhteita. Yhteys aihekokonaisuuksiin on luontevaa, sillä monet aihekokonaisuudet sisältyvät ympäristö- ja luonnontiedon tavoitteisiin ja sisältöihin sekä oppimismenetelmiin. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta on lähtökohta kaikkeen ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa. Ihmisenä kasvaminen tulee esiin lapsen omaa fyysistä ja psyykkistä kehitystä seurattaessa ja opiskeltaessa. Turvallisuus ja liikenne -teemat tulevat heti ensimmäisistä koulupäivistä alkaen turvallisen koulumatkan ja työympäristön luomisen merkeissä. Tutustuttaessa omaan kotiseutuun ja lähialueisiin muodostuu oppilaille kuva omasta kansallisesta kulttuuri-identiteetistä ja naapurimaihin tutustuminen aukaisee portit kansainvälisyyskasvatukselle. Erilaisten kokeiden ja ilmiöiden tutkimisen kautta saavat oppilaat tuntumaa teknologian merkityksestä nykyajan ihmiselle. Viestintä ja mediataito tulevat luontevasti käyttöön välineenä tietojen etsimisessä ja esittämisessä. Ympäristö- ja luonnontiedon sisällöt tutustuttavat oppilaan ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukseen sekä ihmisen toiminnan vaikutuksiin sekä ihmisen vaikutusmahdollisuuksiin omaan ympäristöönsä. 3. LUOKKA TAVOITTEET Oppilas oppii havainnoimaan ympäristöä sekä ymmärtämään luonnonilmiöitä omassa elinympäristössään sekä kotikunnassaan Limingassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Suomessa hankkimaan tietoa kokemusten, havaintojen ja tutkimusten erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita ohjatusti lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa esittämään hankkimaansa tietoa eri tavoin käyttämään käsitteitä ja luokittelemaan tietoa, joilla kuvataan ja selitetään ympäristöä, sen ilmiöitä ja kohteita kestävän elämäntavan arkikäytänteissään tuntemaan ja arvostamaan itseään sekä sitä kautta myös muita edistämään terveyttä, tunnistamaan sairautta sekä käyttämään niihin liittyviä käsitteitä toimimaan elinpiirissään turvallisesti. KESKEISET SISÄLLÖT Eliöt ja elinympäristöt Piha ja puisto tavallisimmat eläimet ja kasvit o havainnointi, kuvaileminen 109

111 o luokittelu ominaisuuksien mukaan o tunnistaminen eläinten luokittelu selkärankaisiin ja selkärangattomiin eliöiden sopeutuminen elinympäristöönsä (piha, puisto) muodonvaihdokset, linnun kehitys ja kasvien erilaiset pölytykset lähiluonnon tarkkailu eri vuodenaikoina o talvi, kevät o havaintoja eri aisteilla o ohjattuja luonnontutkimuksia. Luonnonvedet Ominaisuudet käsitteet eliökunta elinkeinot ja luonnonvedet Liminka ja vesistöt oman lähialueen luonnonvesi; elinympäristönä sekä maisematekijänä. Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana Luonnon ympäristö ja rakennettu ympäristö jääkausi ja sen merkitys ympäristömme kannalta karttaopetus o ilmansuunnat o kartan ilmaisutapa o karttamerkkien selitykset o janamittakaava o kartan laatiminen tutusta lähiympäristöstä erilaisten maantieteellisten tietolähteitten käyttöön tutustuminen Liminka, kotikuntani o elämää Limingassa o elinkeinot o luonnonmaisema, ihmisen vaikutus siihen o kansanperinne ja kulttuuri Pohjois-Pohjanmaan maakunta o alueelle tyypillisiä piirteitä 110

112 o luonnonolot o maisemat o rakennettu ympäristö o ihmisen toiminta Suomi o Suomi valtiona ja suomalaisuus o läänit o maakunnat o luonnonmaisemat, vesistöt o suurimmat kaupungit Helsinki pääkaupunkimme o erityispiirteitä eri kolkilta. Ympäristön ilmiöitä Yksinkertaiset laitteet o vipu, pyörä ja jousi (esim. polkupyörä) o toimintaperiaatteet, toiminta käytännössä erilaisten rakenteiden lujuuteen tutustuminen o kolmio- ja putkirakenteet. Ympäristön aineita Vesi o ominaisuudet o olomuodot o hyödyntäminen, käyttö o kiertokulku luonnossa. Ihminen ja terveys Terveet elämäntavat o edistäminen ja ylläpitäminen o tavallisimpia sairauksia, kotilääkinnän perusteet koti- ja vapaa-ajan tapaturmat/hätätilanne o toimiminen avun hälyttäminen! ensiapu. 111

113 Turvallisuus Hyvät, kohteliaat käytöstavat turvallisesti ja vastuullisesti toimiminen omassa ympäristössä (koti, koulu, koulumatkat) liikenteessä jalan ja pyörällä o keskeiset liikennemerkit ja -säännöt turvallinen liikkuminen vesillä ja jäillä. 4. LUOKKA TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan ja tietämään luontoa ja ympäristöä omassa elinympäristössään sekä Pohjolassa, Itämeren alueella, Baltian maissa ja Venäjällä hankkimaan tietoa kokemusten, havaintojen sekä tutkimusten lisäksi erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita ohjatusti lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa esittämään hankkimaansa tietoa eri tavoin käyttämään käsitteitä ja luokittelemaan tietoa, joilla kuvataan ja selitetään ympäristöä, sen ilmiöitä ja kohteita kestävän elämäntavan, suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja arkikäytänteissään tuntemaan ja arvostamaan itseään sekä sitä kautta myös muita edistämään terveyttä, tunnistamaan sairautta sekä käyttämään niihin liittyviä käsitteitä toimimaan elinpiirissään turvallisesti KESKEISET SISÄLLÖT Eliöt ja elinympäristöt Niityt, pellot ja metsät tavallisimmat eläimet, kasvit ja sienet o kuvaileminen o luokittelu ominaisuuksien mukaan luonnon tarkkailu eri vuodenaikoina ruoan alkuperä ja tuottaminen. 112

114 Pohjoismaat ja muut lähialueet Maiden perustiedot sekä erityispiirteitä Itämeren alue Baltian maat ja Venäjä Kartan monipuolinen käyttäminen (teemakartat, diagrammit yms.). Ympäristön aineita ja ilmiöitä Magneetti magneetin ominaisuuksia kompassin toimintaan tutustuminen sähkön ominaisuudet. Sähkö virtapiiri hankaussähkö sähköturvallisuus sähkön säästäminen. Ilma ominaisuudet elinehto kiertokulku luonnossa ilmansaasteet ja ihmisen toiminta. Ihminen ja terveys Henkinen hyvinvointi ja mielenterveys perhe, ystävyys, vuorovaikutus; oma osuus hyviin suhteisiin tunteet; nimeäminen ja tunteiden ilmaisun sääteleminen fyysinen koskemattomuus ja hyväksytyn ja ei-toivotun kosketuksen erot koulukiusaaminen. Turvallisuus Ensiaputaitojen kertaus sopimukset ja säännöt, koti, koulu ja yhteiskunta erilaisuuden arvostaminen paloturvallisuus. 113

115 ARVIOINTI KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas osaa luokitella eliöitä, ilmiöitä ja kappaleita erilaisten ominaisuuksien mukaan tehdä ja selittää yksinkertaisia luontoon ja sen ilmiöihin kohdistuvia tutkimuksia ja kokeita apuvälineitä hyväksikäyttäen käyttää kriittisesti erilaisia tietolähteitä kuvata eri vuodenaikojen vaihtelut ja sen vaikutukset eri eliöihin tulkita erilaisia karttoja ja osaa laatia yksinkertaisen kartan tutusta ympäristöstä kuvata kotiseutunsa, Suomen ja Pohjoismaiden luonnonoloja sekä ihmisen toimintaa ko. alueilla tunnistaa ihmisen tärkeimmät ruumiinosat, keskeisimmät elintoiminnat sekä tavallisimmat sairaudet ja tuntee niiden perushoidon havainnoida ja välttää lähiympäristönsä ja -liikenteen vaaratekijät. 7.6 BIOLOGIA JA MAANTIETO VUOSILUOKAT 5-6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen eri ilmiöitä. Biologian opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan itseään ihmisenä ja osana luontoa ja oppii arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Elämää ja sen ilmiöitä tutkitaan tunnistamalla eliölajeja sekä tutustumalla eliöiden ja niiden elinympäristöjen väliseen vuorovaikutukseen. Oppilas tutustuu ympäristönsä ilmiöihin ja oppii tekemään havaintoja ja valintoja. Opetusta toteutetaan sekä luokkahuoneessa että maastossa. Tutkivan oppimisen ja ulkona tapahtuvan opetuksen avulla oppilas oppii havainnoimaan luontoa ja hän saa myönteisiä luontoelämyksiä ja -kokemuksia. Maantiedon opetuksen tavoitteena on oppilaan maailmankuvan laajentaminen kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. 5. ja 6. luokilla tarkastellaan Eurooppaa, Afrikkaa, Aasiaa ja Oseaniaa. Tarkastelemalla maapalloa ja sen eri osia ja pyritään muodostamaan kokonaiskuva maapallosta ja niistä ilmiöistä, jotka liittyvät luonnon ja ihmisen toimintaan maapallon eri alueilla. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään ja arvostamaan luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkautta eri puolilla maapalloa ja luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Limingan koulujen monipuolinen ympäristö tarjoaa hyvät edellytykset ulkona tapahtuvaan tutkivaan oppimiseen. Oppilas tutustuu sekä luonnonympäristöön että rakennettuun ympäristöön mm. retkien avulla. Hyviä retkikohteita ovat esimerkiksi Luontokeskus, lintutornit, Arboretum (Kalle Arvolan pihapiiri), maankohoamispolku ja Hahtikarin -luontopolku. Biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan luokilla 5. ja 6. terveystiedon opetusta. Tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnonsuojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi, kestävän kehityksen periaatteita noudattavaksi 114

116 ihmiseksi. Oman koulun ja elinympäristön tarkasteleminen kestävän kehityksen periaatteita noudattaen tukee oppilaan kehittymistä vastuulliseksi ja ympäristöään vaalivaksi ihmiseksi. Koulujen oman ympäristön jäsentäminen esim. ympäristökartoituksen avulla antaa pohjaa kestävän kehityksen periaatteiden sisäistämiseen. TAVOITTEET BIOLOGIA Oppilas oppii liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä sopeutumista elinympäristöihinsä ymmärtämään ihmisen riippuvuuden luonnosta ravinnontuotannossaan ihmisen rakenteen ja elintoimintojen perusasiat ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta, tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä arvostamaan ihmisen yksilöllistä kasvua ja kehitystä pohtimaan kasvuun, kehitykseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä ottamaan vastuun omista teoistaan ja huomioimaan toiset ihmiset. MAANTIETO Oppilas oppii laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla Euroopan maantietoa ja perehtyy Afrikan, Aasian sekä Australian ja Oseanian maantietoon arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, niiden kansoihin ja kulttuureihin. BIOLOGIAN KESKEISET SISÄLLÖT Eliöt ja elinympäristöt Eliökunnan kokonaisuuden hahmottaminen ja luokitteleminen o kasvi- ja eläinkunnan pääryhmät o ohjattu kasvien kerääminen o kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen o eläinten ja kasvien lisääntyminen o selkärangattomien pääryhmät 115

117 lähiympäristön eliöiden lajituntemus ja luokitteleminen ja elinympäristöjen tutkiminen ravintoketjut. Ravinnontuotanto Elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen puutarhan antimet, luonnosta saatava ravinto ihmisen ravintokilpailijat. Luonnon ja ympäristön suojeleminen Lähiympäristön hoitaminen, oman koulun ympäristötehtävien hoitaminen jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen tutustuminen jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet luonnonvarojen säästäminen ympäristölukutaidon ja ympäristöystävällisen toiminnan harjoittaminen. Ihminen (ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu ja kehitys sekä terveys) Ihmisen kehon rakenne (luusto, lihakset, sisäelimet ja iho) ihmisen keskeiset elintoiminnot (ruoansulatus, hengitys, eritys ja liikkuminen) sekä niiden säätely (aistit ja hermosto) ihmisen lisääntyminen murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset läheisyys, ihmissuhteet ja tunteiden säätely oman kehon arvostaminen ja suojeleminen omasta terveydestä huolehtiminen ja tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu ensiaputaidot. MAANTIEDON KESKEISET SISÄLLÖT Eurooppa osana maailmaa Euroopan karttakuva ja Eurooppa maailman kartalla valtiot ja niiden pääkaupungit ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet luonnonolojen vaihtelut eläimistö 116

118 luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus erilaisissa ympäristöissä eurooppalainen kulttuuri suomalaisen kulttuuri-identiteetin osana. Ihmisen elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla Maailmankartan keskeinen nimistö o maanosat o suurimmat vuoristot o sademetsä- ja aavikkoalueet Afrikka o keskeisimmät valtiot ja pääkaupungit o sademetsät, savannit, arot, aavikot Aasian, Australian ja Oseania o keskeisimmät valtiot ja pääkaupungit talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet ihmisen elinympäristöinä luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus erilaisissa ympäristöissä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä kulttuurien monimuotoisuus. Oman kotiseudun tutkiminen Ihmisen ja luonnon vuorovaikutus koulun lähiympäristön kartta, Limingan kartta. Kartta Karttataitojen harjoittelu tiedon havainnollistamisen harjoittelu erilaiset kartat, karttapallo ja muut maantieteelliset tietolähteet (tilastot, diagrammit, kuvat ja sähköisten viestimien välittämä tieto). ARVIOINTI KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ BIOLOGIA Oppilas osaa tunnistaa o yleisimpiä kasvilajeja o lähiympäristön yleisimmät nisäkkäät, linnut ja kalat 117

119 kerätä lähiympäristönsä kasveja ohjeiden mukaisesti kertoa vihreiden kasvien yhteyttämisen eri selkärankaisryhmät ravintoketjun pääperiaatteet ja osaa selittää sen jonkin esimerkin avulla kertoa esimerkkejä eläinten sopeutumisesta ympäristöönsä selittää ravintoketjun pääperiaatteet esimerkin avulla kuvata ja selostaa omia yksinkertaisia tutkimuksiaan ja niiden tuloksia kertoa ymmärtäen esimerkkien avulla ihmisen riippuvuutta luonnosta ja selvittää peruselintarvikkeiden alkuperän selittää esimerkein, miten lähiympäristöä voidaan vaalia ja suojella perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista selittää murrosiässä tapahtuvia muutoksia kuvata tunteidenilmaisutapoja ja tarkastella asioita myös muiden ihmisen näkökulmasta. MAANTIETO Oppilas osaa käyttää kartastoa monipuolisesti ja osaa tulkita ja arvioida kriittisesti eri tietolähteistä saatua tietoa havainnollistaa maantieteellistä tietoa karttojen ja diagrammien avulla pääpiirteissään Euroopan valtiot ja niiden pääkaupungit maailmankartan keskeisen nimistön maapallon on erilaiset ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet ja selittää, miten ne vaikuttavat ihmisen toimintaan kertoa esimerkein ympäristön muutoksista, joita on tapahtunut ihmisen toiminnan seurauksena tunnistaa oman ja vieraiden kulttuurien piirteitä. VUOSILUOKAT 7-9 BIOLOGIA YLEISTAVOITTEET Biologian opetuksessa tutkitaan monipuolisesti elämää ja sen edellytyksiä. Opetus kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja luonnontunnetta. Oppilaalle annetaan tilaisuus kokea luontoelämyksiä ja hänelle osoitetaan monipuolisten opetusmenetelmien, retkien ja seikkailujen avulla miten luontoharrastus ja luonnon tutkiminen rikastuttaa elämää. Tämän seurauksena oppilaassa kehittyy myös halu suojella luontoa ja elää kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Biologiaa opiskeltaessa oppilas oppii tuntemaan erilaisia ekosysteemejä, niiden rakennetta ja toimintaa, oppii tunnistamaan lähiseudun eliölajeja ja oppii ymmärtämään niiden rakennetta, elintoimintoja 118

120 sekä sopeutumista ympäristöönsä. Oppilas tiedostaa myös ihmisen aseman ekosysteemissä ja vastuun sen hoidosta ja monimuotoisena säilyttämistä tuleville sukupolville. Oppilas oppii tuntemaan itsensä fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena kokonaisuutena sekä ymmärtää itsessään tapahtuvan kehityksen eri ikäkausina. Oppilas ymmärtää ihmisten erilaisuutta, terveyttä, sairautta sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Oppilas oppii perustiedot eliökunnan kehityksestä sekä sitä ohjaavista tekijöistä. TOTEUTUS Biologian opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja sisältäen henkilökohtaisia-, ryhmä- ja paritöitä. Maastossa tutkitaan ekosysteemeitä tekemällä havaintoja ja keräämällä materiaalia. Materiaalia työstetään luokassa tutkien, määrittäen ja laboroiden. Keräyksistä valmistetaan kokoelmia ja piirretään lajeja. Materiaalin, ympäristöhavaintojen ja kirjallisuuden avulla muodostetaan kokonaiskuva ekosysteemeistä. Omatoimisuuteen ja vastuuntuntoon harjaannutetaan kiinnostuksen virittämisellä, oman ja toisten työskentelyn arvostamisella ja tekemällä oppimisella. ARVIOINTI Arvioinnissa otetaan huomioon kokeiden lisäksi tuntiaktiivisuus sekä vihkotyöskentely. Erilaisten tietolähteiden käyttö, tiedon muokkaus sekä sovellutus kuuluvat kriteereihin. Omatoimisuudella, yhteistyökyvyllä sekä harrastuneisuudella ja biologisella näkemyksellä on myös suuri merkitys. Itsearviointi lisää oppilaan vastuuta opiskelustaan. Yhteys aihekokonaisuuksiin kaikilla luokkatasoilla Ihmisenä kasvaminen Pyritään vahvistamaan oppilaan ikäkaudelle tyypillistä horjuvaa itsetuntoa palkitsevalla elämysopetuksella. Vaelluksilla, retkillä ja leirikouluissa kitisevästä murkusta kasvaa kärsivällisempi pärjäävä, muita auttava ja huomioonottava nuori ihminen. Viestintä ja mediataito Pienillä tutkimuksilla, tutkielmilla ja raporteilla oppilaat oppivat kertomaan havainnoistaan ja elämyksistään. Oppilaat oppivat suhtautumaan kriittisesti televisio ohjelmiin ja mainoksiin. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Tempauksilla ja teemaviikoilla oppilaat kiinnittävät huomiota ympäristöongelmiin, kestävään kehitykseen ja globalisaatioon sekä keksivät keinoja puutteiden korjaamiseksi ja tiedon levittämiseksi. Oppilaat oppivat kirjoittamaan paikallislehtiin sekä tekemään valtuustoaloitteita. Turvallisuus ja liikenne Retkillä, leirikouluissa ja laboratoriossa kiinnitetään huomiota kaikkeen turvallisuuteen ja huomioidaan kestävään kehitykseen liittyvät vastuut. 119

121 Ihminen ja teknologia Oppilas teknologian ja tietotekniikan käyttäjänä tiedostaa kestävän kehityksen. Oppilas oppii käyttämään tutkimusvälineistöä laboroitaessa, preparoitaessa sekä maastotöissä. VUOSILUOKKA 7 TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan tutuimpien vesiekosysteemien, kuten Liminganlahden ja siihen laskevien jokien rakennetta ja toimintaa oppii tunnistamaan vesikasveja ja -elämiä sekä oppii pääpiirteet niiden elintavoista ja rakenteesta oppii vesiekosysteemin vuodenajoista pääasiat oppii keräämään kasveja ja veden selkärangattomia oppii käyttämään mikroskooppia ja kenttätutkimusvälineistöä. KESKEISET SISÄLLÖT Luonto ja ekosysteemit Vesiekosysteemit, erityisesti Liminganlahti ja siihen laskevat joet vesikasvien ja -eläinten tuntemus, rakenne, elintoiminnat ja esiintyminen vesiekosysteemin rakenne ja toiminta eri vuodenaikoina. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Palkitseva elämysopetus ja monenlaiset retket vahvistavat oppilaan itsetuntoa. Oppilas oppii pärjäämään vaikeissakin maasto-olosuhteissa. Laborointi ja luonnon tarkkailu avaa oppilaalle uuden maailman, opettaa ihmettelemään ja ihailemaan luonnon monimuotoisuutta. Oppilaassa herää kyky kunnioittaa ja suojella luontoa. Viestintä ja mediataito Oppilas oppii tekemään pieniä tutkimuksia maastossa ja osaa kertoa niistä muille. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Maastoretkillä oppilaat oppivat kiinnittämään huomiota ympäristöongelmiin ja joutuvat pohtimaan ratkaisua niihin. 120

122 Oppilaat joutuvat kiinnittämään huomiota maastoretkillä omaan, perheidensä ja tovereidensa ympäristökäyttäytymiseen myös kestävän kehityksen näkökulmasta Turvallisuus ja liikenne Maastotyöskentelyssä huomioidaan turvallisuus. Liikuttaessa polkupyörillä eri retkikohteisiin kiinnitetään huomiota turvallisuuteen. Ihminen ja teknologia Oppilas oppii käyttämään tutkimusvälineitä sekä maastossa että laboratoriossa. Oppilas oppii tiedostamaan kestävän kehityksen teknologian käyttäjänä. VUOSILUOKKA 8 TAVOITTEET Oppilas oppii lähiseudun tärkeimmät metsätyypit oppii metsäekosysteemin toimintaa ja lainalaisuuksia oppii metsänhoidon pääpiirteet, metsän monimuotoisuuden merkityksen ja metsän merkityksen maallemme oppii tunnistamaan ja keräämään metsäkasveja ja metsän selkärangattomia oppii tunnistamaan metsien selkärankaisia ja oppii niiden elämää oppii pääpiirteitä kasvianatomiasta ja -fysiologiasta oppii ymmärtämään yhteyttämisen merkityksen oppii tärkeimpiä ja mielenkiintoisimpia asioita kotiseudun soista. KESKEISET SISÄLLÖT Luonto ja ekosysteemit Metsäekosysteemin rakenne ja toiminta Suomen metsät, metsätyypit, metsänhoito ja -suojelu metsäkasvit suotyypit kasvien rakenne, elintoiminnat ja lisääntyminen. metsän eläimet ja niiden käyttäytymin Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Elämysopetus vahvistaa oppilaan itsetuntoa. 121

123 Vaelluksilla ja retkillä oppilas oppii huolehtimaan itsestään ja kavereistaan ja oppii näin luottamaan itseensä ja huomaa pärjäävänsä hankalissakin olosuhteissa. Oppilas oppii luontoelämysten kautta rakastamaan ja suojelemaan luontoa sekä oppii huomaamaan kestävän kehityksen tärkeyden. Oppilas ymmärtää metsien monimuotoisuuden merkityksen. Viestintä, mediataito ja osallistuva kansalaisuus Oppilaat kertovat havainnoistaan ja tutkimuksistaan raporttien ja tutkielmien avulla. Metsäretkillä otetaan kantaa erilaisiin metsänhoidollisiin kysymyksiin. Opetellaan näkemään metsien merkitys myös muussa kuin taloudellisessa mielessä. Turvallisuus ja liikenne Liikutaan retkillä kestävän kehityksen mukaisesti polkupyörillä ja kiinnitetään huomiota liikenneturvallisuuteen. Ihminen ja teknologia Kiinnitetään huomiota erilaisiin metsänkäsittelymenetelmiin ja tarkastellaan niitä kestävän kehityksen näkökulmasta. Huomioidaan metsäteollisuuden merkitys ja sen yhteyteen liittyvät kestävän kehityksen asiat. VUOSILUOKKA 9 TAVOITTEET Oppilas oppii Limingan seudun linnut solun rakenteen ja toiminnan eliökunnan synnyn ja kehityksen ihmisen evoluution tuntemaan biotekniikkaan sisältyviä kysymyksiä ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa ihmisen rakenteen, elintoiminnat, seksuaalisuuden ja perinnöllisyyden ympäristön suojeluun ja kestävään kehitykseen liittyvät toiminnat ja asiat. KESKEISET SISÄLLÖT Luonto ja ekosysteemit Limingan seudun linnut. 122

124 Elämä ja evoluutio Solu, sen rakenne ja toiminta. eliökunnan synty ja kehitys maapallolla ihmisen evoluutio. biotekniikka eettisine kysymyksineen ja mahdollisuuksineen. Ihminen Ihmisen rakenne ja elintoiminnat ihminen seksuaalisena olentona perinnöllisyys. Yhteinen ympäristö Kestävä kehitys ympäristönsuojelu biodiversiteetti. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Vaelluksilla, retkillä ja leirikouluissa kitisevästä murkusta kasvaa kärsivällisempi, pärjäävä, muita auttava ja huomioonottava nuori ihminen. Oppilas oppii ekosysteemeitä ja ympäristöasioita tarkasteltaessa suhtautumaan kriittisesti ympäröivään yhteiskuntaan ja myös omaan toimintaansa mutta oppii antamaan myös arvon omalle kotiseudulleen ja itselleen. Oppilaan huomiota kiinnitetään vastuuseen omasta terveydestään. Viestintä ja mediataito Oppilaat oppivat suhtautumaan kriittisesti televisio-ohjelmiin ja mainoksiin. Oppilaat tekevät tutkielmia ja pieniä julkaisuja. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Tempauksilla ja teemaviikoilla oppilaat kiinnittävät huomiota ympäristöongelmiin, kestävään kehitykseen ja globalisaatioon sekä keksivät keinoja puutteiden korjaamiseksi ja tiedon levittämiseksi. Oppilailla on mahdollisuus oppia kirjoittamaan paikallislehtiin sekä tekemään valtuustoaloitteita. 123

125 Turvallisuus ja liikenne Retkillä, leirikouluissa ja laboratoriossa kiinnitetään huomiota kaikkeen turvallisuuteen ja huomioidaan kestävään kehitykseen liittyvät vastuut Liikuttaessa polkupyörillä ja mopoilla retkillä kiinnitetään erityistä huomiota liikenneturvallisuuteen. Ihminen ja teknologia Oppilas teknologian ja tietotekniikan käyttäjänä tiedostaa kestävän kehityksen ja vastuunsa siitä ARVIOINTI PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERITARVOSANALLE 8 Biologian tutkimustaidot Oppilas osaa laboroida havainnoida luontoa työskennellä maastossa tehdä pieniä tutkimuksia ryhmässä. Luonto ja ekosysteemit Oppilas osaa tunnistaa tärkeimmät lähialueen eläin-, kasvi- ja sienilajit kuvata ekosysteemin perusrakenteen ja toiminnan erottaa metsä-, vesistö-, ja suotyyppejä perusasioita metsänhoidosta antaa merkityksen luonnon monimuotoisuudelle ja erilaisten ekosysteemien kestävälle kehitykselle. Elämä ja evoluutio Oppilas osaa pääpiirteet kasvi- ja eläinsolurakenteesta yhteyttämisen merkityksen kertoa evoluutiosta jäsentää eliökunnan pääryhmiin kuvata eliöiden lisääntymistä. 124

126 Ihminen Oppilas osaa ihmisen rakenteesta tärkeimmät asiat (kudokset, elimet, elimistöt ja niiden toiminta) ihmisen lisääntymiseen liittyvät pääasiat määritellä periytymiseen liittyviä keskeisiä asioita. Yhteinen ympäristö Oppilas osaa kuvata ekologisesti kestävää kehitystä, ympäristönsuojelun tavoitteita ja merkitystä toimia yhteisen ympäristön hyväksi kestävän kehityksen käytäntöjä valistaa nuorempiaan ympäristöasioissa. MAANTIETO YLEISTAVOITTEET Maantiedon opiskelun tarkoitus on, että oppilas oppii ymmärtämään maapallolla vaikuttavia ilmiöitä ja niiden syy-seuraussuhteita siten, että hänelle syntyy mahdollisimman oikea käsitys eri alueiden luonnonoloista ja merkityksestä ihmisen elinympäristönä. Lisäksi hän ymmärtää oman vastuunsa maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuudesta. Oppilas oppii havainnoimaan ympäristöään, tulkitsemaan karttoja ja käyttämään eri tietolähteitä monipuolisesti ja kriittisesti hyväkseen. Tavoitteena on myös kehittää maantieteellistä ajattelua, päättelyä ja ongelmanratkaisun taitoja. Oppilas oppii ymmärtämään ja arvostamaan oman maansa lisäksi vieraita maita, kansoja ja niiden kulttuureja. Samalla hänen oma kansallinen itsetuntonsa ja kulttuuri-identiteettinsä vahvistuvat. TOTEUTUS Työtavat vaihtelevat opettajajohtoisesta paritöihin ja yksilöllisiin tutkielmiin. Tietolähteenä käytetään karttoja, diagrammeja, tilastoja sekä kuvallista että kirjallista materiaalia. Tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia käytetään hyväksi tietojen hankinnassa, muokkaamisessa ja esittämisessä. Oman työskentelyn arvostaminen ja tekemällä oppiminen harjaannuttaa omatoimisuuteen ja vastuuntuntoon. ARVIOINTI Arviointi suoritetaan mahdollisimman monipuolisesti. Kirjallisten kokeiden lisäksi vaikuttavat aktiivisuus, kotitehtävät, vihkotyöskentely tai portfolioiden kokoaminen sekä erilaiset kuvalliset, graafiset ja kirjalliset tuotokset. Huomiota kiinnitetään myös ajankohtaisten asioiden seuraamiseen, tietojen hankintaan sekä omatoimisuuteen ja yhteistoiminnalliseen työskentelyyn. Itsearviointi opettaa ottamaan itse vastuuta opiskelusta. 125

127 Yhteys aihekokonaisuuksiin kaikilla luokkatasoilla Ihmisenä kasvaminen Oikeudenmukainen käyttäytyminen ja eettisyys vastuullinen toiminta ryhmässä tavoitteellinen itsensä kehittäminen. Viestintä ja mediataito osallistuva viestintä (ryhmätyöt, esitelmät, tutkielmat, tietoverkkojen hyväksikäyttö) Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys yksilön vaikuttamismahdollisuudet yhteiskunnassa Turvallisuus ja liikenne Vaaratilanteiden ehkäiseminen maastotyöskentelyssä ja liikenteessä turvallisten työtapojen omaksuminen rakentavan yhteistyön merkitys. Ihminen ja teknologia Tutkimusvälineiden ja laitteiden toimintaperiaatteiden ja käytön opettelu monipuolisten välineiden käyttö tiedonhankinnassa yhteistyö muiden toimialojen kanssa. VUOSILUOKKA 7 TAVOITTEET Oppilas oppii käyttämään ja tulkitsemaan karttoja ja muuta maantieteellistä lähdemateriaalia määrittelemään alueiden sijainteja ja paikkojen välisiä etäisyyksiä ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla tunnistamaan tutkittavien maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet. KESKEISET SISÄLLÖT Maa - ihmisen kotiplaneetta Karttaopiskelun perusteet 126

128 ilmansuunnat, mittakaava, paikanmääritys planeetta Maa ja avaruus vyöhykkeellisyys kahden tai useamman maanosan luonnonolojen ja ihmistoiminnan vertaaminen Amerikat ja napa-alueet. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen Oikeudenmukaisuus maailmassa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Eri kulttuureihin tutustuminen suvaitsevaisuus. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Ympäristömuutosten havaitseminen. VUOSILUOKKA 8 TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta sekä syitä, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja kansoihin sekä niiden erilaisiin kulttuureihin ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutus maisemassa ymmärtämään laattaliikunnot ja niiden seuraukset. KESKEISET SISÄLLÖT Eurooppa Karttakuva luonnonolot maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat kulttuuri ja talouselämä Eurooppa osana maailmaa. 127

129 Aihekokonaisuudet Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys EU:n sisäinen muuttoliike, siirtolaisuus ja pakolaisuus Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Euroopan ympäristöongelmat. VUOSILUOKKA 9 TAVOITTEET Oppilas oppii tutustumaan kotimaahan ja vertailemaan ihmisten elämää meillä ja muualla maailmassa oman kulttuurin arvostuksen lisääminen suhtautumaan myönteisesti maahanmuuttajiin ja vieraisiin kulttuureihin arvostamaan sekä suomalaista luontoa että rakennettua ympäristöä tietämään, miten voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittämiseen ymmärtämään kestävän kehityksen perusteet arvioimaan kriittisesti eri viestimien tietoa. KESKEISET SISÄLLÖT Suomi ja lähialueet Karttatyöskentelyn syventäminen Suomen ja lähialueiden aluemaantieto Suomen luonnonmaantieteellisten alueiden vertailu luonnon ja ihmistoiminnan vuorovaikutus kulttuurit ja vähemmistöt ympäristön suunnittelu ja vaikutusmahdollisuudet. Yhteinen ympäristö Ympäristö- ja kehityskysymykset paikallisesti ja maailmanlaajuisesti ympäristökysymysten ratkaisumahdollisuuksia Itämeren alueen ympäristökysymykset kulutus ja tuotteiden elinkaari kestävä kehitys ja omat vaikutusmahdollisuudet. 128

130 Aihekokonaisuudet Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys kotiseudun kulttuuri, suomalaisuus Viestintä ja mediataito viestintäteknologian monipuolinen käyttäminen Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta kestävä elämäntapa ja oma kulutuskäyttäytyminen Ihminen ja teknologia ihmiskunnan tulevaisuus energia- ja ympäristöongelmat. ARVIOINTI PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osaa etsiä kartoista paikkoja sekä osaa lukea karttamerkkejä ja käyttää mittakaavaa havainnollistaa tietoa karttojen ja piirrosten avulla lukea ja laatia erilaisia diagrammeja hahmottaa ja jäsentää maailmaa ja tunnistaa eri maanosien luonnon- ja kulttuurimaantieteelliset peruspiirteet sijoittaa ajankohtaisten tapahtumien sijaintipaikat kartalle kuvata Euroopan eri alueiden luonnonoloja ja ihmisen toimintaa ymmärtää Euroopan maisemallisen ja kulttuurisen rikkauden vertailla Eurooppaa muihin maanosiin vuorovaikutuksen Euroopan ja muun maailman välillä Suomen luonnonmaiseman muotoutumisen perusteet asutuksen ja elinkeinojen alueellisia piirteitä ja sijoittumista Suomessa tunnistaa kulttuuri- ja perinnemaisemat yksilön vaikutusmahdollisuudet ympäristön suunnittelussa tehdä pienen tutkimuksen lähialueelta Suomen ja muiden maiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta 129

131 selostaa keskeiset maailmanlaajuiset ympäristö- ja kehitysongelmat Itämeren alueen ympäristöongelmat sekä keinoja niiden ratkaisemiseksi omat toimintamahdollisuutensa kestävässä kehityksessä. 7.7 FYSIIKKA JA KEMIA VUOSILUOKAT 5-6 Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta. Fysiikan ja kemian kokonaisuuksien hahmottaminen aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla, jolloin asioihin tutustutaan luonnontiedossa. Oppimisympäristö ja opiskelumenetelmät fysiikassa ja kemiassa Oppimisympäristön valinnassa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon seuraavat tekijät: välineistön tulee olla ajanmukaista ja riittävää ryhmäkoot täytyy suhteuttaa saatavilla olevaan tilaan, jotta voidaan taata oppilaille turvallinen laboratoriotyöskentely tilojen täytyy olla asianmukaiset siten, että fysiikan ja kemian opiskelun vaatimat tarpeet otetaan huomioon tiedon etsimisessä ja raportoinnissa tulee hyödyntää tietokoneita ja muuta mediatekniikkaa, jolloin työskentelytiloissa tulee olla mahdollisuus hyödyntää muitakin tiedonhankintakeinoja oppilailla täytyy olla mahdollisuus tehdä työselosteita työskentelytiloissa tietotekniikkaa hyväksikäyttäen opetuksessa tulee käyttää tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita vierailut paikallisiin yrityksiin ja muihin oppilaitoksiin ovat suotavia. Opetus on tavoitteellista. Oppimistilanteissa oppimista tapahtuu opettajan ohjauksessa, itsenäisesti sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon paikallisuus tutustumiskäyntien ja retkien, teemapäivien ja asiantuntijavierailujen avulla. Näin tarkasteltavat asiat hahmottuvat eri näkökulmista ja erilaiset oppijat otetaan huomioon. TAVOITTEET Oppilas oppii tekemään havaintoja ja mittauksia ja etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta 130

132 tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia tuntemaan ja käyttämään fysiikan ja kemian välineistöä ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden haitallisuuden kokeellisen työskentelyn avulla kehittämään vuorovaikutustaitojaan, omaa aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen yksin ja ryhmässä maastossa ja laboratoriossa ympäristönsä huomioiden. KESKEISET SISÄLLÖT Luonnon rakenteet Maan vetovoima ja kitka sekä voimista aiheutuvia liike- ja tasapainoilmiöitä sekä liikettä kuvaavien käsitteiden soveltaminen turvallisessa liikkumisessa ja tapaturmien ehkäisemisessä Maan ja Kuun liikkeet ja näistä aiheutuvia ilmiöitä sekä aurinkokunnan rakenne ja tähtitaivas Aineet ympärillämme Ilman koostumus ja ilmakehä veden ominaisuudet ja sen merkitys liuottimena, luonnonvesien tutkiminen sekä veden puhdistaminen maaperästä saatavien aineiden luokittelu sekä aineiden erotusmenetelmiä elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden alkuperä, käyttö ja kierrätys sekä niiden turvallinen käyttö päihde- ja vaikuteaineet. Energia ja sähkö Lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön avulla sekä sähköturvallisuus erilaisia sähkön ja lämmön tuotantotapoja sekä maapallon energiavarat. VUOSILUOKKA 5 Maan vetovoima kitka liike ja tasapaino 131

133 yksinkertaiset koneet avaruus ja aurinkokunta ilman koostumus ja ilmakehä tuulen synty ja vaikutukset ilmansuojelu veden ominaisuudet ja vesi liuottimena luonnonvedet ja veden puhdistus. VUOSILUOKKA 6 Maaperän erilaiset aineet, ominaisuudet ja luokittelu ruoka-aineiden kemiaa tuotteiden alkuperä, tuoteseloste, tuotteiden turvallinen käyttö kierrätys, hävittäminen ja vaaralliset aineet päihde- ja vaikuteaineet energia, uusiutuvat ja uusiutumattomat energialähteet energiansäästäminen lämpö, valo ja liike sähkön avulla paristo, akku ja virtapiiri kodin sähkölaitteet ja niiden turvallinen käyttö sähköturvallisuus. ARVIOINTI Vuosiluokilla 5-6 fysiikka ja kemia arvioidaan yhtenä numerona, jolloin arvioinnin perusteena ovat hyvän osaamisen kriteerit. Arvioinnissa otetaan huomioon summatiivisten kokeiden arvosanat sekä mahdolliset projektit ja tutkimustehtävät. Arvosanaa määrättäessä otetaan huomioon myös työskentelyn ja ajattelun taidot sekä kotitehtävien tekeminen. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa työskennellä turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita tehdä havaintoja, mittauksia ja yksinkertaisia kokeita eri aisteilla, mittausvälineillä sekä kohdistaa havaintojen teon kohteen olennaisiin piirteisiin, esim. liikkeeseen tai lämpötilaan ja niiden muutoksiin tehdä johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittaustuloksistaan, esittää mittaustuloksia esimerkiksi taulukoiden avulla sekä selittää luonnon perusilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liit- 132

134 tyviä syy-seuraussuhteita, esimerkiksi mitä suurempi massa kappaleella on, sitä vaikeampi se on saada liikkeelle tai pysäyttää tehdä yksinkertaisia kokeita, esimerkiksi tutkia, mitkä seikat vaikuttavat kiinteän aineen liukenemiseen käyttää käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä aineiden, kappaleiden ja ilmiöiden ominaisuuksien kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa koota eri lähteistä löytämäänsä tietoa sekä pohtia sen oikeellisuutta aikaisempien tietojensa, tutkimustensa ja muiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella. Luonnon rakenteet Oppilas osaa tutkia vuorovaikutuksista aiheutuvia voimia, kuten painovoimaa, kitkaa sekä ilman ja veden vastusta sekä tunnistaa erilaisia liikkeitä tutkia, miten voima muuttaa liikettä ja soveltaa luonnontieteellistä tietoa, kuten kuvata ja arvioida vaaratilanteita liikenteessä tunnistaa Maan ja Kuun liikkeistä johtuvia ilmiöitä, kuten vuorokaudenajat, vuodenajat sekä Kuun vaiheet ja pimennykset, sekä tuntee Aurinkokunnan rakenteen ja osaa tehdä havaintoja tähtitaivaasta. Aineet ympärillämme Oppilas osaa ilman koostumuksen, tietää ilmakehän kaasujen kemiallisia merkkejä sekä ymmärtää ilmakehän merkityksen elämän ylläpitäjänä tutkia erilaisia veden ominaisuuksia sekä tietää, miten vesiä puhdistetaan luokitella maaperästä saatavia aineita, tuntee maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä sekä osaa käyttää erilaisia aineiden erottamismenetelmiä, kuten suodatus, kiteytys ja seulominen perusasioita ympäristönsä aineiden ja tuotteiden turvallisesta käytöstä ja elinkaaresta sekä osaa tutkia aineiden ja tuotteiden ominaisuuksia, esimerkiksi happamuutta keskeisiä asioita päihde- ja huumausaineista ja ymmärtää, miksi ne ovat haitallisia sekä osaa perustella, miksi niiden käyttöä pitäisi välttää. Energia ja sähkö Oppilas osaa käyttää eri jännitelähteitä, kuten paristoa ja akkua sekä osaa tehdä kokeita, joissa sähköä käytetään valon, lämmön ja liikkeen aikaansaamiseen kertoa, miten sähköä ja lämpöä voidaan tuottaa erilaisten luonnonvarojen avulla, sekä osaa luokitella luonnonvaroja uusiutuviin ja uusiutumattomiin. 133

135 Integrointi VUOSILUOKKA 1 Sääilmiöt, veden olomuodot ja kiertokulku turvallinen koulumatka oma koulu ja lähiympäristö vuodenaikojen vaihtelu. VUOSILUOKKA 2 Liikennekasvatus avaruus ja ajan määreet energia. VUOSILUOKKA 3 Luonnon tarkkailu jalankulkijan ja pyöräilijän liikennesääntöjä. VUOSILUOKKA 4 Vesiluonto eri vuodenaikoina omasta terveydestä huolehtiminen lämpöilmiöiden tutkiminen magnetismi ja sähköiset ilmiöt. VUOSILUOKKA 5 Ihmisen biologia, murrosikä VUOSILUOKKA 6 Ympäristön suojelu, jokamiehen oikeudet laillisuuskasvatus. FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7-9 Vuosiluokilla 7 9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsittei- 134

136 tä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. Oppimisympäristö ja opiskelumenetelmät fysiikassa Fysiikan opiskelussa on tärkeää painottaa, että fysiikka on nykyaikainen tulevaisuuden hyvinvointia edistävä tieteenala. Fysiikan aineluokan tulee olla asianmukaisesti ja ajanmukaisesti varusteltu, joten välineistön tulee olla laadukasta, nykyaikaista ja riittävää ryhmäkoot täytyy suunnitella vastaamaan käytettävissä olevia tiloja, jotta voidaan taata oppilaille turvallinen laboratoriotyöskentely tiedon etsimisessä ja raportoinnissa tulee hyödyntää tietokoneita, joten fysiikan työskentelytilassa olisi suotavaa olla nettiyhteyksillä varustettu tietokone oppilailla täytyy olla mahdollisuus tehdä työselosteita, laatia taulukoita ja graafisia esityksiä koulun työskentelytiloissa tietotekniikkaa hyväksikäyttäen opetuksessa tulee käyttää tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita vierailut paikallisiin yrityksiin ja muihin oppilaitoksiin ovat suotavia. Oppimistilanteissa oppimista tapahtuu opettajan ohjauksessa, itsenäisesti sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon paikallisuus tutustumiskäyntien ja retkien, teemapäivien ja asiantuntijavierailujen avulla. Näin tarkasteltavat asiat hahmottuvat eri näkökulmista ja erilaiset oppijat otetaan huomioon. TAVOITTEET Oppilas oppii luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailemista ja luokittelemista, hypoteesin esittämistä ja testaamista sekä tulosten käsittelemistä, esittämistä ja tulkitsemista suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta 135

137 käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmien ratkaisemisessa tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syyseuraussuhteita. KESKEISET SISÄLLÖT Limingan yläkoulussa luokilla 7-9 luetaan fysiikkaa 7. luokalla syys- tai kevätlukukaudella, 8. luokalla kevätlukukaudella sekä 9. luokalla. VUOSILUOKAT 7-9 Fysiikan työtavat ja luonnon tutkimisen taidot Turvallinen työskentely, ohjeiden noudattaminen, yksinkertaisten kokeiden suunnittelu työn ja tehtävien jakamisen sopiminen ryhmässä, yhteisten päämäärien asettaminen tutkimusselostusten laadinta, taulukoiden ja graafisten esitysten esittäminen mittaustulosten tulkinta ja tulosten oikeellisuuden arviointi. Aihekokonaisuudet Integrointi Ihmisenä kasvaminen toisten huomioon ottaminen, vastuullinen toiminta ryhmän jäsenenä. Viestintä ja mediataito viestintä teknisten laitteiden monipuolinen hyödyntäminen. Turvallisuus ja liikenne työturvallisuuden huomioiminen, vastuu itsestä, toisesta ja koko ryhmästä. Fysiikan työtavat ja luonnontutkimisen taidot kuuluvat jokaiselle luokka-asteelle 7-9. Sisältönä on tutkimusten ja mittausten suunnittelu, tekeminen ja mittausten tulkitseminen. VUOSILUOKKA 7 Värähdys- ja aaltoliike Erilaiset värähdys- ja aaltoliikkeiden perusilmiöt, aaltoliikkeen synty, vastaanottaminen, havaitseminen, heijastuminen ja taittuminen, sekä niihin liittyvät ominaisuudet, suureet ja lait ääneen ja valoon liittyvät ominaisuudet, suureet, niiden yksiköt ja lait äänen ja valon merkitys ja sovellukset peilit ja linssit 136

138 värien synty optisten laitteiden toimintaperiaatteet äänen ja valon merkitys yhteiskunnan kannalta. Aihekokonaisuudet Viestintä ja mediataito o tiedonsiirto. Turvallisuus ja liikenne o melu ja siltä suojautuminen. Ihminen ja teknologia o teknologiset sovellukset o uudet tietoliikennesovellukset. Integrointi Biologia: korvan ja silmän rakenne, mikroskooppi. Kuvataide: värioppi, kamerat, filmit, kuvankäsittely. Liike ja voima Kaikkeen liikkumiseen tarvitaan energiaa, mm. äänen ja valon yhteydessä sivutaan aihetta liike energiamuotona. Sähkö ja lämpö Lämpö energiamuotona mahdollisesti paikallisen sähköyhtiön edustaja pitää energian käyttöön ja kulutukseen sekä kulutustottumuksiin liittyvän energiaoppitunnin. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen käyttötottumukset, mukavuudenhaluisuus, käyttökustannusten laskeminen ja vaikutukset Turvallisuus ja liikenne sähkön vaarat ja sähköturvallisuus 137

139 VUOSILUOKKA 8-9 Liike ja voima Vuorovaikutus, niistä syntyvät voimat, niistä aiheutuvat liike- ja tasapainoilmiöt sekä niiden esiintyminen ympäristössä suureet aika, matka, nopeus ja kiihtyvyys mittaustulosten graafinen esittäminen, tulkinta ja käyttö massa, paino, kitka, tiheys, paine ja noste liike, tasaisen ja tasaisesti kiihtyvän liikkeen mallit ja kuvaajien tulkinnat voiman tekemä työ, työn ja energian välinen yhteys, energiamuodot ja teho asema- ja liike-energia yksinkertaiset koneet, painopiste ja tasapaino. Aihekokonaisuudet Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta uusiutuvat energiavarat kierrätys. Viestintä ja mediataito viestintäteknisten laitteiden monipuolinen hyödyntäminen. Turvallisuus ja liikenne fysiikan lakien vaikutus liikkumisessa turvavyöt ja tyynyt törmäyksissä, massan, nopeuden, kitkan vaikutus. Ihminen ja teknologia vapaa ajan sovellukset ja harrastukset. Integrointi 8.luokan matematiikka: suoran yhtälö, suoraan ja kääntäen verrannollisuus, kuvaajat. Lämpö Lämpöopin perusilmiöt lämmön siirtyminen lämpö, lämpötila, lämpöliike ja lämpötila-asteikot kappaleiden ja aineiden lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyvät ilmiöt sekä niiden kuvaaminen tarkoituksenmukaisilla käsitteillä ja laeilla sekä lämpöilmiöiden merkitys ja sovellukset 138

140 olomuodon muutosten ja energian muutosten välinen yhteys energian säilyminen ja huononeminen, lämpö energiamuotona eristeet energian tuotanto ja käyttö Aihekokonaisuudet Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä kehityksestä uusiutuvat energiavarat lämmön tuottamisessa eristemateriaalit ja rakentaminen. Turvallisuus ja liikenne kylmältä suojautuminen lämpötilan vaihteluiden huomioiminen mm. autoilussa. Ihminen ja teknologia lämmitysjärjestelmät, kaukolämpökeskukset. Integrointi Biologia: kylmän vaikutukset ihmiseen Terveystieto: paleltuminen Maantieto: Pohjolan ilmasto Fysiikka: esim. mahdollinen vierailu lämpövoimalaan Sähkö Sähköturvallisuus kappaleiden väliset sähköiset ja magneettiset voimat ja vuorovaikutukset sähkön varastointi ja sähkölähteet virtapiirit, kytkennät ja mittaukset; perusilmiöt sekä niiden ilmiöiden soveltaminen turvallisesti jokapäiväisessä elämässä ja tekniikassa elektroniset peruskomponentit ja niiden toiminta virtapiireissä resistanssi ja Ohmin laki sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallinen ja taloudellinen käyttö sähkölaitteiden käyttökustannusten määrittäminen laskemalla sähkömagneettinen induktio ja sähkön tuotanto energian siirto sekä sähkön käyttö kotona 139

141 sähköteho ja energia sähkömagneettinen aaltoliike. Aihekokonaisuudet Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sähkön tuottaminen Suomessa nyt ja tulevaisuudessa sähkön merkitys jokapäiväisessä elämässä. Viestintä ja mediataito sähkön merkintä viestinnässä. Ihminen ja teknologia sähkön merkitys teknologiassa ja kehityksessä. Integrointi Fysiikka: esim. Energiaa Pohjois-Suomessa -projektin 9. luokkalaisille tarjoama vierailu Pyhäkosken voimalaitokselle tai jokin muu vastaava mahdollisuuksien mukaan. Luonnon rakenteet Luonnon rakenteet ja mittasuhteet rakenneosia koossa pitävät vuorovaikutukset sekä energian sitoutuminen ja vapautuminen rakenneosien välisissä prosesseissa säteilylait, säteilyn ominaisuudet ja vaikutukset radioaktiivisuus ydinreaktiot, ydinvoimalat, ydinenergia radioaktiivinen hajoaminen, fissio ja fuusio, ionisoiva säteily ja sen vaikutus elolliseen luontoon sekä säteilyltä suojautuminen. Aihekokonaisuudet Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta ydinenergian turvallinen käyttö. Ihminen ja teknologia energia- ja ympäristöongelmat. 140

142 Integrointi Maantieto: lähialueiden ydinvoimalat ja onnettomuudet Biologia: säteilyn biologiset vaikutukset Terveystieto: säteilyn käyttö lääketieteessä hoitokeinona Fysiikka: koulun väestösuojaan tutustuminen, palopäällikön alustus säteilysuojelusta tai vastaava mahdollisuuksien mukaan, esim. Taloudellisen tiedotustoimiston www-sivuilla vieraileminen: ydinfysiikan salat tai vastaavaa ARVIOINTI Vuosiluokilla 7-9 fysiikka arvioidaan seuraavasti: 7. luokalla fysiikan ja kemian numero yhdessä muodostavat fysiikka-kemian numeron aivan kuten alakoulussakin. 8. luokalla ja 9.luokalla fysiikasta tulee oma arvosana. 9. luokan fysiikan numero jää päättötodistukseen. Arvioinnin perusteena ovat hyvän osaamisen kriteerit. Arvioinnissa otetaan huomioon summatiivisten kokeiden arvosanat, mahdollisuuksien mukaan käytettävät, valtakunnallista osaamista mittaavat kokeet sekä mahdolliset projektit ja tutkimustehtävät. Arvosanaa määrättäessä otetaan huomioon myös työskentelyn ja ajattelun taidot sekä kotitehtävien tekeminen ja mahdollinen harrastuneisuus aineeseen. Oppilasta ohjataan itsearviointiin. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Fysiikan työtavat ja luonnon tutkimisen taidot Oppilas osaa työskennellä turvallisesti ja noudattaa annettuja ohjeita tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen annetun ohjeen mukaisesti sekä suunnitella yksinkertaisia kokeita, sopia työnjaosta ja tehtävistä sekä asettaa tavoitteita tai päämääriä yhteistyössä muiden oppilaiden kanssa tehdä pienimuotoisia tutkimusselostuksia, esittää tulokset taulukkojen ja graafisten esitysten avulla sekä pystyy tulkitsemaan niitä tehdä kontrolloidun kokeen ja arvioida koejärjestelyn toimivuutta sekä tulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä tunnistaa, että fysiikka on perusluonnontiede ja että fysiikan tietoja ja kokeellista tiedonhankintamenetelmää käytetään muissa luonnontieteissä ja tekniikassa. Värähdys ja aaltoliike Oppilas osaa tunnistaa aaltoliikkeitä ja niille luonteenomaisia ilmiöitä, esimerkiksi aaltoliikkeen synnyn, etenemisen, vastaanottamisen, heijastumisen ja taittumisen tunnistaa erilaisia jaksollisia ilmiöitä ja värähtelijöitä ympäristöstään ja niille ominaisia ilmiöitä sekä osaa luonnehtia kyseessä olevia ilmiöitä niitä kuvaavien suureiden avulla tutkia valon heijastumista ja taittumista sekä selittää valonsädettä mallina käyttäen erilaisia näkemiseen liittyviä ilmiöitä ja peilien ja linssien toimintaa 141

143 äänen ja valon merkityksen ihmisen ja yhteiskunnan kannalta, esimerkiksi melu ja siltä suojautuminen sekä valo tiedonsiirrossa. Liike ja voima Oppilas osaa tutkia erilaisia vuorovaikutus- ja liikeilmiöitä sekä käyttää niitä kuvaavia suureita, kuten aika, matka, nopeus, kiihtyvyys ja voima tehdä graafisia esityksiä esimerkiksi tasaisen ja kiihtyvän liikkeen mittaustuloksista sekä tulkita niitä sekä käyttää tasaisen liikkeen mallia liikettä koskevien ennusteiden tekemiseen ja keskinopeuden yhtälöä matkan tai ajan arviointiin ja laskemiseen yksinkertaisten mekaanisten koneiden, esimerkiksi vivun, toimintaperiaatteen ja tietää mekaanisten koneiden ja erilaisten rakenteiden sovelluksia käyttää kappaleiden ja aineiden ominaisuuksia kuvaavia suureita ja selittää niiden avulla havaitsemiaan ilmiöitä, esimerkiksi vertailla aineiden tiheyksiä ja selittää tiheyden avulla erilaisia ilmiöitä, kuten kellumisen ja kuumailmapallon toiminnan työn ja energian välisen yhteyden liikenneturvallisuutta koskevien määräysten fysikaalisen perustan. Lämpö Oppilas osaa tunnistaa ympäristöstä lämmön siirtymiseen ja varastoitumiseen liittyviä ilmiöitä ja tulkita niitä osaa luonnehtia lämpöopin perusilmiöitä, kuten lämpölaajenemista ja kappaleen lämpenemistä, niitä kuvaavien suureiden ja kokeellisten lakien avulla osaa käyttää lämpenemisen, olomuodon muutosten ja lämpölaajenemisen lakeja tarkastellessaan ja selittäessään ympäristössään tapahtuvia lämpöilmiöitä. Sähkö Oppilas osaa sähkölaitteiden ja lämpöä tuottavien laitteiden turvallisen ja taloudellisen käytön periaatteet sekä osaa arvioida ja laskea eritehoisten sähkölaitteiden käyttökustannuksia jännitteen ja sähkövirran välisen yhteyden suljetussa virtapiirissä ja vastuksien vaikutuksen sähkövirran suuruuteen sekä osaa tehdä ennusteita virtapiirin toiminnasta ja käyttää kytkentäkaaviota virtapiirin mallina luetella sähköä hyödyntäviä sovelluksia, kuten sähkömagneettisen viestinnän sähkön tuotantoon ja siirtoon liittyviä prosesseja, kuten muuntajan toiminta selittää energian muuntumisen voimalaitoksessa sekä osaa arvioida erilaisten voimalaitosten hyötyjä ja haittoja. 142

144 Luonnon rakenteet Oppilas osaa säteilylait ja säteilyn vaikutuksia, osaa erottaa vaaralliset säteilylajit vaarattomista ja osaa suojautua säteilyltä hahmottaa rakenneosien ketjun ja mittasuhteita alkeishiukkasista galakseihin ja osaa havainnollistaa näitä rakenteita ja järjestelmiä sopivilla malleilla käyttää keskusteluissaan keskeisiä fysiikan käsitteitä, mm. energia, vuorovaikutus ja säteily energian säilymisen periaatteen sekä osaa antaa esimerkkejä energian muuntumisesta erilaisissa prosesseissa, kuten puun palamisessa ja kiven putoamisessa. KEMIA VUOSILUOKAT 7-9 Vuosiluokilla 7 9 kemian opetuksen ydintehtävänä on syventää oppilaan tietämystä kemiasta ja käsitystä kemian alan tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristöstä, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti kemian peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa kemian ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään kemian ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Kemian opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa. Oppimisympäristö ja opiskelumenetelmät kemiassa Oppimisympäristön valinnassa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon kemian opiskelun vaatimat tarpeet: ryhmäkokojen tulee mahdollistaa turvallinen laboratoriotyöskentely tilat on oltava asianmukaiset ja välineistön tulee olla laadukasta ja riittävää, jotta oppilas ymmärtää kemian olevan nykyaikainen tieteenala jokaisella oppitunnilla pyritään tekemään mahdollisuuksien mukaan jokin kemian oppilastyö tai demonstraatio työskentelytiloissa on oltava tiedonhankintamahdollisuudet eri lähteistä ja mahdollisuus laatia työselosteita tietotekniikka hyväksi käyttäen opiskelussa tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita 143

145 oppilaat voivat myös tehdä vierailuja paikallisiin kemian teollisuutta harjoittaviin yrityksiin sekä oppilaitoksiin, joissa annetaan kemian opetusta. Oppimistilanteissa oppimista tapahtuu opettajan ohjauksessa, itsenäisesti sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon paikallisuus tutustumiskäyntien ja retkien, teemapäivien ja asiantuntijavierailujen avulla. Näin tarkasteltavat asiat hahmottuvat eri näkökulmista ja erilaiset oppijat otetaan huomioon. TAVOITTEET Oppilas oppii työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä ja arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia ymmärtämään aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä käyttämään aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT Limingan yläkouluissa luokilla 7-9 luetaan kemiaa 7. luokalla syys- tai kevätlukukaudella ja 8. luokalla. VUOSILUOKAT 7-9 Kemian työtavat ja luonnon tutkimisen taidot Turvallinen työskentely, ohjeiden noudattaminen, yksinkertaisten kokeiden suunnittelu yksin ja ryhmässä työn ja tehtävien jakamisen sopiminen ryhmässä, yhteisten päämäärien asettaminen luonnontieteellisten tutkimusmenetelmien käyttö ja tutkimuksen teko tutkimusselostusten laadinta ja esittäminen mittaustulosten tulkinta ja tulosten oikeellisuuden arviointi. Aihekokonaisuudet Ihmisenä kasvaminen toisten huomioon ottaminen, vastuullinen toiminta ryhmän jäsenenä. 144

146 Viestintä ja mediataito viestintäteknisten laitteiden monipuolinen hyödyntäminen. Turvallisuus ja liikenne työturvallisuuden huomioiminen, vastuu itsestä, toisesta ja koko ryhmästä. Integrointi Kemian työtavat ja luonnontutkimisen taidot kuuluvat jokaiselle luokka-asteelle 7-9. Sisältönä on tutkimusten ja mittausten suunnittelu, tekeminen ja mittausten tulkitseminen. VUOSILUOKKA 7 Raaka-aineet ja tuotteet Puhdas aine ja seos: luokittelu ja erotusmenetelmät alkuaine ja yhdiste, atomi kemiallinen merkkikieli kemiallinen reaktio ja reaktionopeus. Ilma ja vesi Aineiden paloherkkyys, palamisreaktio ja palamistuotteet ilmakehän aineet ja niiden merkitys ihmiselle ja luonnon tasapainolle vesi ja veden ominaisuuksia, kuten happamuus ja emäksisyys. Aihekokonaisuudet Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta kemikaalien turvallinen käyttö ja hävittäminen puhtaan veden välttämättömyys vesiensuojelun merkityksen ymmärtäminen. Turvallisuus ja liikenne henkilökohtaisen suojaamisen ja puhtauden merkitys laboratoriotöissä. Viestintä ja mediataito työselostuksen laatiminen tietokoneella. Integrointi 145

147 Biologia 7.lk: vesiluonnon monimuotoisuus, oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen. Vierailu paikalliseen Limingan vesihuoltoon tai Kempeleen veden puhdistamolle tai vierailevan luennoitsijan käynti Taloudellisen tiedotustoimiston materiaali vedestä Vesiprojekti: veden laatua tarkkaillaan valituista kohteista VUOSILUOKKA 8 Kemian elementit Jaksollinen järjestelmä ja kemialliset sidokset ja aineiden kuvaaminen ajanmukaisilla malleilla atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tunteminen ja sen perusteella reaktioherkkyyden tietäminen hapot, emäkset ja suolat happamuus ja ph-asteikko palamistuotteiden ympäristövaikutukset. Raaka-aineet ja tuotteet Reaktioyhtälöiden tulkitseminen yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tasapainottaminen tärkeimmät maankuoresta saatavat alkuaineet ja yhdisteet ja niiden ominaisuuksia sekä tuotteiden valmistus, käyttö, riittävyys ja kierrätettävyys jalot ja epäjalot metallit, metallien jännitesarja, sähköpari, elektrolyysi korroosio, ja niiden sovellukset veden puhdistaminen kemiallisesti tuotteiden elinkaari ja vastuu elinympäristöstä. Elollinen luonto ja yhteiskunta Fossiiliset energialähteet, palamisreaktio ja öljynjalostus orgaaniset yhdisteet, niiden hapettumisreaktioita sekä reaktiotuotteita, kuten alkoholit ja karboksyylihapot sekä niiden ominaisuudet ja käyttö hiilihydraatit, valkuaisaineet, rasvat, niiden koostumus ja merkitys ravintoaineina sekä teollisuuden raaka-aineina pesuaineet ja kosmeettiset aineet ja tekstiilit puunjalostus ja paperiteollisuus. Aihekokonaisuudet Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta päästöjen vaikutus luonnon tasapainoon 146

148 ympäristömuutosten havaitseminen lähiluonnossa luonnonvarojen säästäminen metallien ympäristövaikutukset ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset. Ihminen ja teknologia kemianteollisuus tutuksi. Turvallisuus ja liikenne: päihde- ja vaikuteaineiden käytön terveysvaikutukset ravinnon merkitys hyvinvoinnille. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys tutustuminen paikallisiin kemian alan yrityksiin ja yrittäjyyteen ammattina. Integrointi Biologia 7.lk: ympäristömuutosten tunnistaminen, oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen ja veden kiertokulku. Biologia 8.lk: fotosynteesi, oma ympäristökäyttäytyminen Projektityö esimerkiksi ilmanlaadusta tai vesien happamoitumisesta Vierailu esim. kaatopaikalle, paperitehtaalle, sellutehtaalle tai lämpövoimalaan tai johonkin muuhun kemian alan yritykseen. ARVIOINTI Vuosiluokilla 7-9 kemia arvioidaan seuraavasti: 7. luokalla fysiikan ja kemian numero yhdessä muodostavat fysiikka-kemian numeron aivan kuten alakoulussakin. 8.luokalla kemiasta tulee oma arvosana, joka jää myös päättötodistukseen. Arvioinnin perusteena ovat hyvän osaamisen kriteerit. Arvioinnissa otetaan huomioon summatiivisten kokeiden arvosanat, mahdollisuuksien mukaan käytettävät, valtakunnallista osaamista mittaavat kokeet sekä mahdolliset projektit ja tutkimustehtävät. Arvosanaa määrättäessä otetaan huomioon myös työskentelyn ja ajattelun taidot sekä kotitehtävien tekeminen ja mahdollinen harrastuneisuus aineeseen. Oppilasta ohjataan itsearviointiin. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kemian työtapoja Oppilas osaa työskennellä turvallisesti ja ohjeita noudattaen yksin ja ryhmässä maastossa ja laboratoriossa 147

149 käyttää luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja tehdä luonnontieteellisen tutkimuksen sekä tulkita ja esittää tulokset. Raaka-aineet ja tuotteet Oppilas osaa tutkia aineiden ominaisuuksia ja käyttää tuloksia alkuaineiden ja yhdisteiden luokittelussa, tunnistamisessa ja erottamisessa käsitteen atomi, alkuaine ja yhdiste tavallisimpien alkuaineiden kemialliset merkit tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat aineen reaktioherkkyyteen kuvata atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle tutkia metallien ominaisuuksia ja käyttää tuloksia metallien tunnistamisessa ja erottamisessa metallien jännitesarjan ja sen merkityksen eri sovelluksissa korroosion ja korroosiolta suojaamisen merkityksen rakentamisessa ja metalliteollisuudessa. Ilma ja vesi Oppilas osaa mitkä tekijät vaikuttavat aineiden paloherkkyyteen ja osaa tutkia turvallisesti aineiden palamista mitä palamisreaktiossa tapahtuu ja osaa kirjoittaa yksinkertaisen reaktioyhtälön palamisesta mistä aineista ilma koostuu ja ymmärtää näiden aineiden merkityksen tutkia veden ominaisuuksia ja tietää, millainen yhdiste vesi on. Kemian elementit Oppilas osaa kuvata, atomia, kemiallisia sidoksia ja yhdisteitä asianmukaisia malleja käyttäen tehdä päätelmiä aineen reaktioherkkyydestä ja sidosten muodostumisesta kemiallisessa reaktiossa atomin uloimman elektronikuoren rakenteen tai alku-aineen paikan perusteella jaksollisessa järjestelmässä happojen ja emästen kemiallisen rakenteen ja tuntee yleisimmät kemian teollisuuden käyttämät hapot ja emäkset ympäristöön vaikuttavia palamistuotteita, niiden lähteitä, leviämistapoja ja vaikutuksia ihmisen ja luonnon hyvinvointiin. 148

150 Elollinen luonto ja yhteiskunta Oppilas osaa hiilen merkityksen elollisen luonnon rakentumisessa ja osaa kuvata hiiliyhdisteitä erilaisten mallien avulla fotosynteesin merkityksen elollisen luonnon energiavarannolle tunnistaa erilaisia orgaanisia yhdisteitä niiden sisältämien funktionaalisten ryhmien perusteella orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksia, missä näitä yhdisteitä esiintyy ja käytetään kemian teollisuuden eri aloja ja tuotteita sekä näiden tuotteiden merkityksen jokapäiväisessä elämässä hiilen kiertokulun ja kasvihuoneilmiön. 7.8 TERVEYSTIETO Terveystieto on oppiaine, joka pohjautuu monitieteelliseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen lähtökohtana on terveyden ymmärtäminen fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. Opetuksen tarkoituksena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista kehittämällä heidän tiedollisia, sosiaalisia, tunteiden säätelyä ohjaavia, toiminnallisia ja eettisiä valmiuksiaan. Terveystieto koulun toimintakulttuurissa Koulun kasvatusta ja opetusta eheyttämään tarkoitettuihin teemoihin eli aihekokonaisuuksiin sisältyy runsaasti terveystietoon liittyviä aiheita kuten ihmisenä kasvaminen, vastuu hyvinvoinnista ja turvallisuus. Terveyden edistäminen on siten asia, joka läpäisee koko koulun toimintakulttuuria eli käytännön tulkintaa koulun kasvatus- ja opetustehtävästä. Myös oppimisympäristön on oltava sekä fyysisesti että psyykkisesti turvallinen ja viihtyisä ja sen on tuettava oppilaan terveyttä. Terveystieto oppiaineena Oppiaineena terveystieto on oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana on lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksessa huomioidaan koulu- ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Oppilasta kannustetaan etsimään ja hankkimaan omatoimisesti terveyteen liittyvää tietoa. Toisaalta terveyteen liittyviä asenteita, arvoja ja tietoa opetellaan arvioimaan kriittisesti. Yhteistyön merkitys opetuksen suunnittelussa Koska terveystieto sisältää niin biologiaan, maantietoon, fysiikkaan, kemiaan, kotitalouteen, liikuntaan kuin yhteiskuntaoppiinkin liittyviä aihepiirejä, sen opetusta suunnitellaan yhteistyössä näitä eri oppiaineita opettavien opettajien kanssa. Näin oppiaineiden välistä integraatiota voidaan tehostaa ja vältytään oppisisältöjen mahdollisilta päällekkäisyyksiltä. Terveystiedon opetusta suunnitellaan myös yhteistyössä oppilashuollon henkilöstön kanssa ja pyritään mahdollisuuksien mukaan käyttämään heidän asiantuntemustaan hyväksi. 149

151 Terveystiedon arviointi Terveystiedon arviointi on jatkuvaa, tavoitteellista ja monipuolista. Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Oppilaan edistymistä ja työskentelyä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Terveystiedossa keskeisiä arviointikohteita ovat oppisisällön hallinta, kyky ymmärtää asioiden välisiä syy- ja seuraussuhteita, havainnointitaidot, tiedon hankinta-, sovellus- ja arviointitaidot, vuorovaikutustaidot sekä valmius ottaa vastuuta. Terveystiedon rakenteellinen jaottelu Terveystietoa opetetaan vuosiluokilla 1-4 ympäristö- ja luonnontiedon ja liikunnan yhteydessä. Vuosiluokilla 5-6 terveystiedon oppisisältöjä integroidaan biologian ja maantiedon sekä fysiikan ja kemian opetukseen. Vuosiluokilla 7-9 terveystieto on oma itsenäinen oppiaineensa. Limingassa terveystietoa opetetaan tuntijaon mukaisesti 7. ja 8. luokalla. Terveystiedon oppiaines on selkeyden vuoksi jaettu kolmeen osa-alueeseen: 1. Oma keho ja terveys (terveystieto, terveyden edistämisen taidot) 2. Kasvu ja kehitys (yleiset oman elämän hallinnan taidot) 3. Viihtyisä ja turvallinen ympäristö (turvallisuustaidot) VUOSILUOKAT 7-9 VUOSILUOKKA 7 1. Oma keho ja terveys (terveystieto, terveyden edistäminen) Ravinto TAVOITTEET Oppilas ymmärtää terveellisen ja monipuolisen ravinnon merkityksen oman hyvinvoinnin edistäjänä sekä tietää omien ruokailutottumuksien terveysvaikutuksia. KESKEISET SISÄLLÖT Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio ruokailutottumukset (esim. ateriarytmitys ja terveelliset valinnat). Liikunta TAVOITTEET Oppilas ymmärtää liikunnan merkityksen terveyttä ylläpitävänä ja edistävänä tekijänä 150

152 löytää itselleen mielekkään tavan liikkua. KESKEISET SISÄLLÖT Terveyttä ylläpitävä/edistävä liikunta oman kunnon seuranta Limingan kunnan liikuntapalveluiden hyödyntäminen. Omasta terveydestä huolehtiminen TAVOITTEET Oppilas tiedostaa riittävän levon ja rentoutumisen merkityksen vireyden ja hyvinvoinnin kannalta. mieltää omasta hygieniasta huolehtimisen osaksi arkea. KESKEISET SISÄLLÖT Uni, lepo ja virkistys rentoutuminen hygienia. Päihteet TAVOITTEET Oppilas osaa kertoa päihteiden käytön riskeistä ja seurauksista. ymmärtää oman valinnan merkityksen selviytyy sosiaalista painetta tuottavissa tilanteissa. KESKEISET SISÄLLÖT Tupakka, nuuska fyysinen ja psyykkinen riippuvuus käytön seuraukset ja lainsäädäntö kriittinen medialukutaito Limingan kunnan ehkäisevä päihdetyö. 2. Kasvu ja kehitys (yleiset oman elämän hallinnan taidot) Fyysinen kasvu ja kehitys TAVOITTEET Oppilas tietää eri ikäkausien piirteitä ja elämänkulkuun liittyviä tapahtumia. 151

153 KESKEISET SISÄLLÖT Elämänkaari ikäkaudet syntymä kuolema. Psyykkinen kasvu ja kehitys TAVOITTEET Oppilas osaa kehittää itsetuntoaan ja itsetuntemustaan. tuntee itsensä tärkeäksi yksilönä. KESKEISET SISÄLLÖT Itsetuntemus myönteinen minäkuva: terveyden tukipilari. Sosiaalinen kasvu ja kehitys TAVOITTEET Oppilas arvostaa ihmisten välisiä myönteisiä suhteita. KESKEISET SISÄLLÖT Perhe ja sosiaaliset suhteet kaveruus oppii työskentelemään osana yhteisöä välittäminen ja huolenpito yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Seksuaalinen kasvu ja kehitys TAVOITTEET Oppilas ymmärtää seksuaalisuuden henkilökohtaisen arvon ja merkityksen tiedostaa oman seksuaalisuutensa ja sen ilmenemismuodot KESKEISET SISÄLLÖT Ihastuminen, rakastuminen kehittyvä seksuaalisuus 152

154 3. Viihtyisä ja terveellinen ympäristö Koulu, koti ja lähiympäristö TAVOITTEET Oppilas tuntee oman koulun säännöt tunnistaa kiusaamisen ja muun väkivallan ja osaa reagoida niihin oikealla tavalla tietää, miten vaaratilanteissa toimitaan. KESKEISET SISÄLLÖT Koulun säännöt koulun turvallisuussuunnitelma kiusaaminen ja väkivalta toimiminen vaara- ja hätätilanteissa. Tapaturmat ja ensiapu TAVOITTEET Oppilas osaa hoitaa fyysisiä vammoja ja ehkäistä niitä osaa tehdä hätäilmoituksen. KESKEISET SISÄLLÖT Ensiapu hätäilmoituksen teko. Kestävä tulevaisuus TAVOITTEET Oppilas tiedostaa terveellisen ja kestävän ympäristön merkityksen tietää yksilön omakohtaisista vaikutus- ja toimimismahdollisuuksista. KESKEISET SISÄLLÖT Kestävä kehitys jätehuolto kierrätys 153

155 VUOSILUOKKA 8 1. Oma keho ja terveys (terveystieto, terveyden edistäminen) Ravinto TAVOITTEET Oppilas tunnistaa tavallisimmat erityisruokavaliot, ruoka-aineisiin liittyvät allergiat sekä syömishäiriöt KESKEISET SISÄLLÖT ruoka-aineallergiat energiantarve/energiankulutus. Liikunta TAVOITTEET Oppilas tietää palautumisen merkityksen liikunnassa. tunnistaa tavallisimmat liikuntavammat ja osaa välttää niitä tuntee urheilun lieveilmiöt. KESKEISET SISÄLLÖT Lihashuolto ja lepo liikunnan riskit ja doping -aineet oman kunnon seuranta Limingan kunnan liikuntapalveluiden hyödyntäminen. Omasta terveydestä huolehtiminen TAVOITTEET Oppilas osaa huolehtia omasta terveydestään ja hoitaa itseään tunnistaa tavallisimmat nuorten sairaudet ja vaivat osaa orientoitua oikein kylmän vaikutuksiin osaa käyttää Limingan kunnan tarjoamia sosiaali- ja terveyspalveluita. KESKEISET SISÄLLÖT Itsehoito yleisimmät tartuntataudit nuorten vaivat: oireiden tunnistaminen ja asiallinen lääkkeiden käyttö 154

156 Limingan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut. Päihteet TAVOITTEET Oppilas osaa kuvata päihde- ja vaikuteaineiden käyttöön kuuluvia riskejä osaa käyttää eri tietolähteitä ja suhtautua niihin kriittisesti. KESKEISET SISÄLLÖT alkoholi, imppaus huumeet fyysinen/psyykkinen riippuvuus käytön seuraukset ja lainsäädäntö kriittinen medialukutaito Limingan kunnan ehkäisevä päihdetyö. Suomalaiset kansantaudit TAVOITTEET Oppilas osaa nimetä tavallisimmat kansantaudit ymmärtää kansantautien ja elintapojen yhteyden. KESKEISET SISÄLLÖT Sydän- ja verisuonitaudit tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet syöpä mielenterveyshäiriöt. 2. Kasvu ja kehitys (yleiset oman elämän hallinnan taidot) Psyykkinen kasvu ja kehitys TAVOITTEET Oppilas ymmärtää ruumiin ja mielen tasapainon merkityksen osaa nimetä, tunnistaa ja hallita erilaisia tunteita pystyy puhumaan mieltä painavista asioista osaa hakea apua. 155

157 KESKEISET SISÄLLÖT Stressinhallinta tunteet ja niiden ilmaiseminen ristiriitojen selvittäminen mielenterveys ja sen vaihtelut Limingan kunnan mielenterveyspalvelut. Sosiaalinen kasvu ja kehitys TAVOITTEET Oppilas oppii ottamaan vastuuta itsestään ja muista erilaisissa tilanteissa suhtautuu asiallisesti fyysisesti ja psyykkisesti erilaisiin ihmisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Erilaisuus suvaitsevaisuus yksilön vastuu ja velvoitteet yhteisössä. Seksuaalinen kasvu ja kehitys TAVOITTEET Oppilas omaksuu sukupuoliseen kanssakäymiseen liittyvän vastuun itseään ja muita kohtaan hyväksyy ja arvostaa seksuaalisuuden ilmenemisen itsessään ja muissa tietää seksin varjopuolista. tiedostaa seksuaalikäyttäytymisen riskit ja niiden välttämisen. KESKEISET SISÄLLÖT Ihastuminen, rakastuminen seurustelu, tunteet raskaus ja sukupuolitaudit Vastuullinen seksuaalikäyttäytyminen seksuaalisuuden eri muodot, arvot ja normit sukupuolitaudit porno, kaupallinen seksi, pedofilia, insesti Limingan kunnassa olevat tukipalvelut. 156

158 3. Viihtyisä ja terveellinen ympäristö (turvallisuustaidot) Liikenne TAVOITTEET Oppilas tietää liikenteen yhteispelin säännöt ja noudattaa niitä. osaa liikkua ja käyttäytyä liikenteessä. KESKEISET SISÄLLÖT Lähiympäristö ja liikkuminen yleisimmät liikennemerkit kevyttä liikennettä koskevat liikennesäännöt. Koulu, koti ja lähiympäristö TAVOITTEET Oppilas tiedostaa lähiympäristön vaarapaikat tietää, miten vaaratilanteissa toimitaan. KESKEISET SISÄLLÖT koulun turvallisuussuunnitelma vaarapaikat kotona toimiminen vaara- ja hätätilanteissa. Tapaturmat ja ensiapu TAVOITTEET Oppilas osaa hoitaa fyysisiä vammoja ja ehkäistä niitä osaa yksinkertaisimmat sidokset tietää miten toimitaan onnettomuustilanteissa osaa antaa hätäensiapua ja elvytystä tietää miten toimitaan äkillisissä sairaskohtauksissa. KESKEISET SISÄLLÖT Ensiavun antaminen auttamisvelvollisuus vaara- ja onnettomuustilanteissa toimiminen SPR ja muiden vastaavien kansalaisjärjestöjen toiminta. 157

159 Kestävä tulevaisuus TAVOITTEET Oppilas tiedostaa terveellisen ja kestävän ympäristön merkityksen tietää yksilön omakohtaisista vaikutus- ja toimimismahdollisuuksista. KESKEISET SISÄLLÖT Kestävä kehitys jätehuolto kierrätys Limingan seudun jätehuolto. VUOSILUOKKA 9 1. Oma keho ja terveys (terveystieto, terveyden edistäminen) Ravinto TAVOITTEET Oppilas tunnistaa tavallisimmat syömishäiriöt ja erityisruokavaliot osaa tiedostaa päivittäisen energia- ja ravintoainetarpeensa. KESKEISET SISÄLLÖT syömishäiriöt Erityisruokavaliot energiantarve/energiankulutus. Liikunta TAVOITTEET Oppilas tuntee urheilun lieveilmiöt ymmärtää liikunnan merkityksen fyysisen ja psyykkisen terveyden edistämisessä KESKEISET SISÄLLÖT liikunnan riskit ja doping -aineet oman kunnon seuranta Limingan kunnan liikuntapalveluiden hyödyntäminen. 158

160 Päihteet TAVOITTEET Oppilas osaa käyttää eri tietolähteitä ja suhtautua niihin kriittisesti. Ymmärtää oman valinnan merkityksen KESKEISET SISÄLLÖT kriittinen medialukutaito 2. Kasvu ja kehitys (yleiset oman elämän hallinnan taidot) Psyykkinen kasvu ja kehitys TAVOITTEET Oppilas ymmärtää ruumiin ja mielen tasapainon merkityksen pystyy puhumaan mieltä painavista asioista osaa hakea apua. KESKEISET SISÄLLÖT Stressinhallinta ristiriitojen selvittäminen mielenterveys ja sen vaihtelut Limingan kunnan mielenterveyspalvelut. Sosiaalinen kasvu ja kehitys TAVOITTEET Oppilas oppii ottamaan vastuuta itsestään ja muista erilaisissa tilanteissa suhtautuu asiallisesti fyysisesti ja psyykkisesti erilaisiin ihmisiin. KESKEISET SISÄLLÖT Erilaisuus suvaitsevaisuus yksilön vastuu ja velvoitteet yhteisössä. 159

161 Seksuaalinen kasvu ja kehitys TAVOITTEET Oppilas omaksuu sukupuoliseen kanssakäymiseen liittyvän vastuun itseään ja muita kohtaan hyväksyy ja arvostaa seksuaalisuuden ilmenemisen itsessään ja muissa tietää seksin varjopuolista. KESKEISET SISÄLLÖT Vastuullinen seksuaalikäyttäytyminen seksuaalisuuden eri muodot, arvot ja normit sukupuolitaudit porno, kaupallinen seksi, pedofilia, insesti 3. Viihtyisä ja terveellinen ympäristö (turvallisuustaidot) Tapaturmat ja ensiapu TAVOITTEET Oppilas tietää miten toimitaan onnettomuustilanteissa osaa antaa hätäensiapua ja elvytystä KESKEISET SISÄLLÖT vaara- ja onnettomuustilanteissa toimiminen SPR ja muiden vastaavien kansalaisjärjestöjen toiminta. Kestävä tulevaisuus TAVOITTEET Oppilas tiedostaa terveellisen ja kestävän ympäristön merkityksen tietää yksilön omakohtaisista vaikutus- ja toimimismahdollisuuksista. KESKEISET SISÄLLÖT Kestävä kehitys jätehuolto kierrätys 160

162 Alla oleva 9. luokkien väliaikainen opetussuunnitelma on voimassa vain lukuvuosina ja , johtuen tuntijaon muuttumisesta samanaikaisesti kaikille oppilaille. Sivistyslautakunnan hyväksymä muutos. VUOSILUOKKA 9 1. Oma keho ja terveys (terveystieto, terveyden edistäminen) Ravinto TAVOITTEET Oppilas tiedostaa ruokavalintojen vaikutuksen muihin terveyden osa-alueisiin KESKEISET SISÄLLÖT ruokavalion ja ruokarytmin vaikutus mielenterveyteen ruokarytmin vaikutus makeanhimoon ja naposteluun osaa soveltaa tietoa omassa elämässään Liikunta TAVOITTEET Oppilas löytää mielekkään tavan liikkua ymmärtää liikunnan yhteyden muihin terveyden osa-alueisiin KESKEISET SISÄLLÖT liikunnan vaikutus mielenterveyteen liikunta stressin lievittäjänä ravinnon vaikutus liikuntaan osaa soveltaa tietoja käytännössä Omasta terveydestä huolehtiminen TAVOITTEET Oppilas ymmärtää unen määrän ja laadun yhteyden muihin terveyden osa-alueisiin ymmärtää rentoutumisen yhteyden stressiin ja uneen KESKEISET SISÄLLÖT Unen määrän ja laadun tarkistus Rentoutumisen vaikutus mielialaan, stressiin ja unen laatuun Erilaiset rentoutusharjoitukset Päihteet TAVOITTEET Oppilas ymmärtää omien asenteiden ja oman valinnan merkityksen selviytyy sosiaalista painetta tuottavissa tilanteissa osaa suhtautua kriittisesti median välittämään kuvaan päihteistä KESKEISET SISÄLLÖT kriittinen medialukutaito omien arvojen pohtiminen ja mielipiteen muodostaminen 161

163 päihteiden vaikutus mielenterveyteen 2. Kasvu ja kehitys (yleiset oman elämän hallinnan taidot) Psyykkinen kasvu ja kehitys TAVOITTEET Oppilas ymmärtää kehon ja mielen yhteyden kehittää itsetuntemustaan KESKEISET SISÄLLÖT stressinhallintakeinot tunteiden vaikutus ajatuksiin ja toimintaan Sosiaalinen kasvu ja kehitys TAVOITTEET Oppilas kehittyy vastuunotossa itsestä ja muista erilaisissa tilanteissa KESKEISET SISÄLLÖT Erilaisuuden hyväksyminen Yksilön vastuu ja velvoitteet Omien arvojen pohtiminen ja perusteleminen Seksuaalinen kasvu ja kehitys TAVOITTEET Oppilas hyväksyy ja arvostaa seksuaalisuuden ilmenemisen itsessään ja muissa ymmärtää seksuaalisuuden positiivisen luonteen kriittinen medialukutaito KESKEISET SISÄLLÖT Vastuu itsestä ja seurustelukumppanista Omien arvojen pohtiminen ja perustelu Omien rajojen tunnistaminen ja puolustaminen 3. Viihtyisä ja terveellinen ympäristö (turvallisuustaidot) Tapaturmat ja ensiapu TAVOITTEET Oppilas tietää miten toimitaan onnettomuustilanteissa osaa toimia tavallisissa KESKEISET SISÄLLÖT Ensiapukertaus 162

164 7.9 USKONTO EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO Oppilaille annetaan mahdollisimman laaja uskontoon liittyvä yleissivistys, joka antaa aineksia oman maailmankuvan muodostamiseen ja ihmisenä kasvamisen prosessiin. Oman uskonto- ja kulttuuriperinteen tunteminen on edellytys monikulttuurisen vuorovaikutuksen onnistumiselle. Länsimaisen kulttuurimme arvopohja rakentuu kristillisille perusarvoille, jotka ovat samalla oppilaan eettisen kehityksen välineitä. Oppilaat tutustuvat uskontoon omasta lähiympäristöstään lähtien. Luterilaisen kirkon opetusperinteestä käsin tutustutaan Jeesuksen persoonaan ja opetuksiin sekä Vanhan testamentin kertomuksiin. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia keskustella aikuisten ja vertaistensa kanssa heidän omasta elämänpiiristään nousevista elämänkysymyksistä sekä soveltaa niihin kristinuskon keskeistä sisältöä. Erityisesti korostetaan jokaisen ihmisen arvoa riippumatta hänen ominaispiirteistään kuten lahjat, ulkomuoto ym. Opetuksella vahvistetaan lasten turvallisuudentunnetta. Heitä rohkaistaan myös kohtaamaan omia tunteitaan ja jakamaan kokemuksia muiden kanssa. Työtavat Tärkeimpänä työkaluna uskonnonopetuksessa ovat kertomukset sekä Raamatusta että muista kirjoista. Nykytekniikkaa käyttäen kertomuksia voidaan kerronnan ja lukemisen lisäksi kuunnella (CD -levyt) ja katsella (videot), kenties myös tehdä itse (ääni- tai kuvanauhalle). Raamattu on tärkein lähdekirja, jota oppilaan tulee vähitellen oppia käyttämään itsenäisesti. Draama on käyttökelpoinen menetelmä joko perinteiseen tapaan rooliasuihin pukeutuen ja vuorosanoihin tukeutuen tai ihmispatsain tilannekuvia luoden. Muita keinoja voivat olla erilaiset nukketeatterit (keppi-, käsi-, varjo-). Opetusta voi elävöittää taidekuvin ja tekemällä itse kuvia, laulamalla ja kuuntelemalla erilaista opetukseen soveltuvaa musiikkia ja tutustumalla käsillä olevaan aiheeseen sopivaan kirjallisuuteen (runot, elämäkerrat, tietokirjat). Taiteet ja elämykset voidaan sulauttaa yhteen omin käsin tehdyissä töissä esimerkiksi askarrellen, muotoillen ja maalaten erilaisia materiaaleja ja välineitä käyttäen. Tiedon hankinta Tiedon hankkimisessa on suositeltavaa käyttää perinteisten oppikirjojen ja opetuskeskustelujen lisäksi tietotekniikkaa. Verkkoyhteys ja tekstinkäsittely mahdollistavat esimerkiksi ryhmätyöskentelyn, tiedon keruun ja muokkauksen tai jopa kirjeenvaihdon maailmalla työskentelevän lähetystyöntekijän kanssa. Vierailut erilaisiin kohteisiin (kotiseurakunta ja nähtävyydet ym.) sekä vierailijoiden kutsuminen koululle suovat oppilaalle mahdollisuuden tutkia opiskeltavia asioita aidoissa tilanteissa kysyen ja keskustellen. Yhteistyö kotiseurakunnan ja sen työntekijöiden kanssa on erityisen tärkeää. Opetustilat ja välineet Monimuotoisen oppimisen toteutuminen edellyttää opetustilojen muunneltavuutta. Lähtökohtana toimivalle kokonaisuudelle ovat sekä rauhallisen yksilöllisen työskentelyn että ryhmätyöskentelyn mahdollistavat kalusteet. Liikuteltavat sermit eli väliseinät ovat käytännöllisiä ja käteviä tilanjakajia, jotka käyvät myös teatteriesityksiin. Draamatyöskentelyyn tarvittavat puvut ja muu tarpeisto, kuvataiteita unohtamatta, vaativat lisäksi omaa säilytys- ja valmistustilaa. 163

165 Käyttökelpoisia opetusvälineitä ovat edelleen opetusohjelmat ja dokumentit, kartat, pohjapiirrokset ja mahdolliset pienoismallit. Osa näistä voidaan toteuttaa yhdessä oppilaiden kanssa. Sähköisiin perusvälineisiin kuuluvat tietokone verkkoyhteyksineen ja muut AV-välineet (piirtoheitin, video- ja televisiolaitteet, CD-radionauhuri). Video- ja digitaalikamera ovat hyviä esimerkiksi vierailujen ja erilaisten projektien dokumentointiin. Arviointi Uskonnon arviointi oppiaineena on haaste opettajalle, koska uskonnon oppisisällöt koostuvat paitsi tiedollisista aineksista myös affektiivisista kokemuksista. Oppilas on opetuksessa mukana koko persoonallaan. Opettajan tulee arvioida monipuolisesti oppilaan tuntityöskentelyä ja kirjallisia tuotoksia. Mitä pienemmistä oppilaista on kysymys, sitä enemmän painottuu tunnilla osallistuminen. Oppilaan tuntityöskentelyä voi arvioida monella tapaa. Lähtökohtana on aktiivinen osallistuminen ja kiinnostus oppiainesta kohtaan. Oppilaan aktiivisuus näkyy osallistumisena opetuskeskusteluihin, ryhmätyöskentelyyn sekä ilmaisuharjoituksiin ja esityksiin. Oppilaan tiedon hankinta ja hallintaitoja arvioidaan erilaisten kirjallisten tuotosten avulla. Ryhmätyöt, portfoliot, raportit ja päiväkirjat kertovat tunnilla tehdyn työn tuloksista. Aihekokonaisuuksien lopussa pidetyt kokeet antavat tietoa siitä mitä on opittu ja miten hyvin. TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT VUOSILUOKILLA 1-9 VUOSILUOKAT 1-2 Uskonnon opetuksen keskeisenä tehtävänä on evankelisluterilaisen uskon pohjalta tarjota oppilaille tietoja, taitoja ja kokemuksia, joiden pohjalle hän rakentaa omaa kulttuuri-identiteettiään ja hahmottaa uskontojen merkitystä ympäristössään. Uskonto on muista poikkeava oppiaine, jolla on paitsi omat perinteensä myös kokonaisvaltainen vaikutus lapsen maailmankuvan kehittymiseen. Uskonnonvapauslain toteutumisesta on huolehdittava, mikäli opetuksessa on mukana muihin uskontokuntiin kuuluvia oppilaita. TAVOITTEET Oppilas oppii tutustumaan omaan uskontoon kunnioittamaan toisten vakaumusta lisäämään elämänhallintataitoja sekä terveen itsetunnon kehittymistä. Opetuksessa korostetaan erityisesti Kultaisen säännön periaatetta. KESKEISET SISÄLLÖT Eettinen kasvatus Olemme erilaisia, jokainen on tärkeä erilaiset perheet toisten huomioonottaminen - vastuu omasta käytöksestä 164

166 elämän kunnioittaminen ja vastuu luonnosta rehellisyys, sopimusten pitäminen iloa ja surua lasten maailmassa. Seurakunnan toiminta Kirkkovuoden juhlat ja niihin liittyvät uskonnolliset perinteet syntymä ja kuolema; kaste ja hautajaiset tutustuminen Limingan seurakuntaan, sen työntekijöihin, rakennuksiin ja toimintaan osallistuminen kinkereihin lähetystyö Raamattu ja sen kertomuksia Raamattu on pyhä kirja luomiskertomus elämää Jeesuksen aikana: Jeesuksen kotimaa, Jeesuksen ajan ihmisiä Jeesuksen syntymä ja lapsuus Jeesus opettajana: kertomuksia Jeesuksen elämästä, Jeesus ihmisten keskellä pääsiäisajan tapahtumat. Hiljentyminen Rukous on puhetta Jumalan kanssa. erilaisia rukouksia virsikirjaan tutustuminen, lasten virsiä. Virsien opetuksessa voidaan käyttää seurakunnan kanssa yhdessä laadittua listaa keskeisistä virsistä: VUOSILUOKKA 1 Elokuu: 499 (Jumalan kämmenellä ) Syyskuu: 488 (Jeesus sinä itsekin ) Lokakuu: 501 (Kuule isä taivaan ) Marraskuu: 496 (Oi Jeesus ota syliisi ), 1 (Hoosianna) Joulukuu: 21 (Enkeli taivaan ), 13 (Nyt sytytämme ) 581 (Kiitos Jumalamme) Tammikuu: 135 (Jumala loi ) Helmikuu: 492 (Ystävä sä lapsien ) Maaliskuu: 494 (Luoja enkeleineen ) 165

167 Huhtikuu: 88 (Lensi maahan enkeli ) Toukokuu: 571 (Jo joutui ) VUOSILUOKKA 2 Elokuu: 485 (Kun koulutyöni ) Syyskuu: 493 (Jeesus lasten auttaja ) Lokakuu: 502 (Jeesus meitä kosketa nyt ) Marraskuu: 498 (Nyt kulkee halki korpimaan ) Joulukuu: 15 (Tiellä ken vaeltaa ) Tammikuu: 503 (Taivaan Isä suojan antaa ) Helmikuu: 490 (Mä silmät luon ) Maaliskuu: 471 (Hyvä Jumala, kiitän kodista ) Huhtikuu: 104 (Pilvimuurista valo välähtää ) Toukokuu: 486 (Puoleesi Herra luomme ) VUOSILUOKKA 3 TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT Oppilas tutustuu Vanhan testamentin kertomuksiin Aabraham ja Saara Jaakob, Raakel ja Leea Joosef matka luvattuun maahan, Mooses, Aaron ja Mirjam kuninkaat Saul, Daavid ja Salomo profeetat Elia, Jeremia, Daniel ja Joona. Oppilas syventää tietojaan joulun ajan tapahtumista joulu (messiasennustukset; Jesaja) o ennustukset käyvät toteen. Oppilas oivaltaa Vanhan ja Uuden testamentin välisen yhteyden. Oppilas oppii luottamaan Jumalan huolenpitoon Paimenpsalmi Herran siunaus. 166

168 Oppilas pohtii oikeaa ja väärää ihmisen elämässä Kymmenen käskyä o synti, laki ja armo o anteeksiantaminen ja anteeksisaaminen. Oppilas syventää tietojaan pääsiäisen tapahtumista pääsiäinen ristiinnaulitseminen ja ylösnousemus; Ilosanoma armosta. Oppilas tutustuu seurakunnan lapsille ja nuorille suuntaamaan toimintaan seurakunnan elämää o kerhotoiminta, pyhäkoulu ja leirit. VUOSILUOKKA 4 TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT Oppilas tutustuu luomiskertomukseen ja alkukertomukseen luominen, syntiinlankeemus, Nooa alkukertomukset. Oppilas tutustuu Jeesuksen elämään Uuden testamentin mukaan evankeliumien kirjoittajat: Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Oppilas opettelee käyttämään Raamattua Jeesuksen lapsuus ja toiminta o o o o o o syntymä: Jeesus ja Johannes joulun ajan tapahtumat Jeesuksen kaste opetuslapset tunnustekoja, esimerkiksi Kaanan häät, Jairoksen tytär, Myrskyssä, Ruokkimisihme muita kertomuksia ja vertauksia, esimerkiksi Tuhlaajapoika, Laupias samarialainen, Rikas nuorukainen, Lesken ropo, Leiviskät. Oppilas oppii Isä meidän rukouksen ja tutustuu sen merkitykseen Isä meidän rukous. Oppilas käy läpi pääsiäisen tapahtumat vaihe vaiheelta 167

169 pääsiäisen tapahtumat evankeliumien mukaan: o kirkastusvuorella, Lasarus, Martta ja Maria o Hoosianna, Temppelissä, Juudas, Ehtoollinen, Getsemanessa. Oppilas pohtii pääsiäisen sanomaa ja merkitystä kristillisessä kirkossa Jeesuksen kuolema ja ylösnousemus: o Jeesus vangitaan, Pietari ja Juudas, Jeesus tuomitaan, ristiinnaulitseminen ja hautaaminen tyhjä hauta, Jeesus ilmestyy opetuslapsille (epäilevä Tuomas) ja Jeesus astuu taivaaseen. Oppilas tutustuu seurakunnan lapsille ja nuorille suuntaamaan toimintaan. Oppilas kertoo kokemuksistaan häistä ja tutustuu niihin liittyvään juhlaperinteeseen seurakunnan elämää o kaste o rippikoulu ja konfirmaatiot o häät o hautajaiset. Oppilas kertoo kokemuksistaan muista uskonnoista ja uskonnollisista yhteisöistä. Oppilas tutustuu lähiympäristössään kohtaamaansa uskonnollisuuteen. Oppilas oppii hyväksymään vakaumukseltaan erilaisia ihmisiä kristillisiä liikkeitä o esimerkiksi pelastusarmeija, helluntaiherätys o herätysliikkeitä kuten herännäisyys ja laestadiolaisuus. VUOSILUOKKA 5 TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT Oppilas tutustuu Jeesuksen opetuksiin ja vertauksiin. Oppilas pohtii Jeesuksen opetusten sanomaa yhdessä muiden kanssa. Oppilas oppii käyttämään Raamattua itsenäisesti vertauksia Jumalasta ja Jumalan valtakunnasta sekä rakkaudesta: o Sinapinsiemen o Kallis helmi 168

170 o o o o o o o Mereen heitetty nuotta Kadonnut lammas Armoton palvelija Uskotut leiviskät Kadonnut raha Hyvä paimen Kylväjä. Oppilas oppii ymmärtämään Raamatun opetusten ja kristillisen elämän välisiä yhteyksiä Raamatun opetuksia ja kristillisen etiikan soveltamista o Vuorisaarna. Oppilas tutustuu Kristinuskon syntyyn, alkuvaiheisiin ja leviämiseen Helluntai kaksitoista apostolia apostolit Pietari ja Paavali kristinuskon asema Rooman valtakunnassa uskontunnustukset Pyhä kolminaisuus. ARVIOINTI KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas tuntee tiedonhankinnan pohjaksi keskeiset asiat kristinuskosta ja Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta tuntee Raamatun keskeisiä kertomuksia ymmärtää pääpiirteissään kristinuskon syntytapahtumat tuntee Suomen evankelisluterilaisen kirkon peruspiirteet ja oman alueensa kotiseurakunnan tuntee Suomen evankelisluterilaisen kirkon kuuluvan kirkkojen suureen perheeseen ja tuntee myös muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä alkaa hahmottaa uskontoa ilmiönä ymmärtää uskonnollisen kielenkäytön luonnetta tunnistaa uskonnollisia symboleja, käsitteitä ja kielikuvia näkee uskontojen vaikutuksia omassa elämässään ja lähiympäristössään osaa käyttää uskonnollista tietoa hahmottaa alustavasti uskon ja tiedon perusluonnetta 169

171 osaa tarkastella itselleen läheisiä elämänkysymyksiä pystyy käyttämään oman maailmankatsomuksensa alustavia rakennusaineksia osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla kykenee eettiseen pohdintaan tunnistaa moraaliseen päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä ja ottaa niitä huomioon omassa elämässään. VUOSILUOKKA 6 TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT Oppilas tutustuu kristinuskon myöhempiin vaiheisiin kristinuskon leviäminen Euroopassa kristillisen kirkon kehitys keskiajalle saakka o katolinen ja ortodoksinen kirkko o ristiretket. Oppilas tutustuu luterilaisen kirkon vaiheisiin ja luterilaisuuden keskeisiin oppeihin uskonpuhdistus: Luther luterilaisuuden synty ja tulo Suomeen: Agricola luterilaisuuden keskeiset opit: Katekismus. Oppilas pohtii luterilaisuuden merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja omassa elämässään. Oppilas tutustuu paikallisiin uskonnollisiin nähtävyyksiin ja lehtiin sekä taiteilijoihin mahdollisuuksien mukaan luterilaisen kirkon vaikutuksia yhteiskuntaan ja taiteisiin: o o o o o lainsäädäntö (10 käskyä) koululaitos (luostarikoulut, katedraalikoulut, kinkerit) arvot: keskustelua perinteisistä ja moderneista arvoista musiikki: klassinen musiikki (Bach), urkumusiikki, virret ja hengellinen musiikki, gospel taide: arkkitehtuuri, maalaustaide, ikonit, lasimaalaus, enkelikuvat, kirkkotekstiilit, o kirjallisuus(runot, klassikot, elämäkerrat, matkakertomukset ) o lehdistö(rauhantervehdys). Oppilas tutustuu monipuolisesti luterilaisen kirkon toimintaan yhteistyössä paikallisen seurakunnan kanssa. Oppilas hyödyntää oppimisessaan Limingan evankelisluterilaisen seurakunnan kotisivuja kirkon virat ja seurakunnan päätöksenteko 170

172 seurakunnan toimintaa o jumalanpalveluselämä o ristiäiset, rippikoulu, häät ja hautajaiset o diakonia o lähetystyö kotimaassa ja ulkomailla ekumenia (yhteiskristillinen toiminta). Oppilas tutustuu kristillisiin liikkeisiin esim. pelastusarmeija, helluntaiherätys ja paikkakunnalla oleviin herätysliikkeisiin. Oppilas tutustuu pääpiirteittäin eri maanosien uskontoihin islam, hindulaisuus, buddhalaisuus. Virsien opetuksessa voidaan käyttää seurakunnan kanssa yhdessä laadittua listaa keskeisistä virsistä: VUOSILUOKKA Jeesus, sinuun turvaten (Koulu ja opiskelu) 548 Tule kanssani, Herra Jeesus (Aamu ja ilta) 472A Nyt silmäin alla Jeesuksen (Ateria) 2 Avaja porttis, ovesi (Adventti) 30 Maa on niin kaunis (Joulu) 462 Soi kunniaksi Luojan 495 Taivaan Isä, nostit minut(lapset) 60 Soi kunnia ja kiitos 78 Vieraalla maalla kaukana(kristuksen kärsimys ja kuolema) 514 Anna meille rauhasi(nuoret) VUOSILUOKKA Totuuden henki(koulu ja opiskelu) 545 Kaikessa Herra armias Ilta on tullut Luojani 565 Nyt melu tyyntyy(aamu ja ilta) 577 Sun kätes, Herra (Isänmaa) 16 Jeesus Kristus meille nyt 27 Juhlimaan tulkaa(joulu) 63 Oi rakkain Jeesukseni(Kristuksen kärsimys ja kuolema) 517 Herra kädelläsi(nuoret) 171

173 VUOSILUOKKA Herra, lahjanasi sain(nuoret) 136 Sinua enkeleistä(mikkelinpv) 429 Ylitse kaikkien rajojen(yk-pv) 584 Siunaa ja varjele meitä(isänmaa) 35 Joulu riemukas(joulu) 516 Kuulkaa, keitä Mestari(Negrospirituaali) 77 Käy yrttitarhasta polku(kristuksen kärsimys ja kuolema) 125 Kosketa minua, Henki(Helluntai) 600 Hyvyyden voiman..(muuttuva maailma) VUOSILUOKKA Sinuhun turvaan Jumala (Jumalan varjelus ja johdatus) 513 Jeesus, sinä huomaat 515 Nouskaamme vuorelle (Nuoret) 31 Ei valtaa, kultaa, loistoa(joulu) 218 Tuomme luokse Jeesuksen 219 Kasteen kirkas vesi on(kaste) 221 Kiittäen nyt ylistämme 1-5(Ehtoollinen) 338 Päivä vain ja hetki kerrallansa 341B Kiitos sulle,jumalani (Kiitos ja ylistys) VUOSILUOKAT 7-9 VUOSILUOKKA 7 TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT Oppilas tutustuu uskontotieteen kautta uskontoon ilmiönä ja siihen liittyvään peruskäsitteistöön ihminen ja uskonnot, riitit, myytit, tabu, pyhyys uskontojen osa-alueet: tieto, tunne, toiminta sekä uskonnon vaikutus yksilöön, yhteisöön. Oppilas tutustuu suuriin maailmanuskontoihin, niiden syntyprosessiin, jumala- ja pelastuskäsityksiin, pyhiin kirjoituksiin, kulttiin ja levinneisyyteen varhaiskantaiset uskonnot hindulaisuus buddhalaisuus 172

174 Kiinan ja Japanin uskonnot juutalaisuus kristinusko islam. Oppilas tutustuu Raamattuun kristittyjen pyhänä kirjana ja länsimaisen kulttuurin perusteoksena Raamatun syntyprosessi ja keskeiset sisällöt o Raamatun luomismyytit ja patriarkkakertomukset o Vanha Testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta o Vanhan ja Uuden Testamentin välinen yhteys o kristinuskon pelastuskäsitys. Oppilas tutustuu Raamatun tulkintatraditioihin Raamatun erilaiset tulkinnat: fundamentalistinen, historialliskriittinen, pelastushistoriallinen, eksistentialistinen sekä narratiivinen Raamatun kulttuurivaikutukset. VUOSILUOKKA 8 TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT Oppilas tutustuu tärkeimpiin kristillisiin kirkkokuntiin sekä niiden levinneisyyteen, elämään, uskon pääpiirteisiin ja kirkkojen väliseen yhteistyöhön kristillisen kirkon syntyminen ja kehittyminen Rooman valtakunnassa lännen roomalaiskatolinen kirkko idän ortodoksinen kirkko uskonpuhdistus, protestanttiset liikkeet, erityisesti luterilaisuus helluntaiherätys, baptistit, metodistit, pelastusarmeija, adventistit, vapaakirkko. Oppilas tutustuu etiikan peruskäsitteisiin ja kristinuskon etiikkaan käsitteet etiikka ja moraali kristinuskon eettiset painotukset: kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky ja vuorisaarna Vanhan Testamentin profeettojen yhteiskunnallinen sanoma. Oppilas pohtii etiikan soveltamista yksilöiden ja yhteisöjen elämässä elämän merkitys ja rajallisuus 173

175 ihmisen valinnat ja hänen tekojensa seuraukset yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien välinen jännite medialukutaito, median moraali suorituksista ja ominaisuuksista riippumaton ihmisarvo sota ja rauha seksuaalisuus ja perhe. VUOSILUOKKA 9 TAVOITTEET JA KESKEISET SISÄLLÖT Oppilas tutustuu suomalaiseen katsomusperinteeseen suomalaisten muinaisusko, shamanistien aika kristinuskon tulo Suomeen ja katolinen keskiaika uskonpuhdistus Suomessa ja luterilaisen kirkon juurtuminen 1600 ja 1700-luvuilla luterilainen yhtenäiskulttuuri luvuilla suomen herätysliikkeet muutos yhtenäiskulttuurista moniarvoiseen nykyaikaan. Oppilas tutustuu länsimaisen maailmankuvan keskeisiin kehittäjiin ja heidän vaikutukseensa uskonnolliseen ajatteluun Raamatun vanha maailmankuva o o o antiikin ajan ajattelijoita: Sokrates, Platon, Aristoteles, Augustinus luonnontieteen ja filosofian keskeisiä edustajia keskiajalla ja uuden ajan alussa: Tuomas Akvinolainen, Kopernikus, Galilei uuden ajan keskeisiä tiedemiehiä: Descartes, Newton, Darwin, Marx, Freud, Einstein. Oppilas perehtyy alustavasti tieteen ja uskon vuoropuheluun omana aikanamme Raamatun luomiskertomus ja big bang teoria keskeiset ihmiskäsitykset: kristillinen, humanistinen, materialistinen ja biologinen. Oppilas tiedostaa olemassaolon mysteeri-luonteen perimmäisten kysymysten suhteen tieteellisen tietämisen rajat: maailmankaikkeuden ja elämän synty, ihmisen minä -tajunta, kuolema. 174

176 VUOSILUOKAT 7-9 Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen tehtävänä vuosiluokilla 7 9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. VUOSILUOKKA 7 Suurten maailmanuskontojen opiskelussa on tärkeää käyttää niiden omasta kulttuurista lähtöisin olevaa materiaalia, kuten tekstejä, taidetta, musiikkia ja tutustua rituaaleihin. Näiden avulla päästään elämykselliseen oppimiseen. Tärkeää on myös uskontoihin liittyvän symbolikielen tuntemus. Limingan lähiseudulla on eri maailmanuskontojen edustajia, joiden kanssa voi olla kanssakäymisessä. Raamattuun tutustutaan sen omien tekstien kautta. Tärkeää on käydä alustavasti läpi Raamatun teologiseen tutkimukseen ja tulkintaan liittyvää tietoainesta. Tekstien yhteydessä myös luova ilmaisu ja taiteet auttavat nuoria syvempään kosketukseen oman kulttuuriperinteensä kanssa. Esimerkiksi oppilaat voivat piirtää Raamatun kertomuksista ja henkilöistä. Ne antavat mahdollisuuden elämykselliseen oppimiseen, kunhan luova vapaus on riittävän suurta. Myös draamapedagogiikka voidaan käyttää elävöittämään opetusta. Tärkeää on myös avoin keskustelu, joka edellyttää opettajan perustietoja teologian ja uskontotieteen alalta. VUOSILUOKKA 8 Kristillisen kulttuurin tunteminen opetetaan suurelta osin samoilla menetelmillä kuin muukin historia. Oppilaiden omatoiminen vihkotyöskentely auttaa hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia ja mahdollistaa yksilöllisen työskentelyn. Vihkon voi myös arvostella koesuorituksena. Myös erilaisten ryhmätöiden tekeminen ja tietoverkkojen hyödyntäminen on mahdollista. Lähiseudulla toimii muita kristillisiä kirkkokuntia, joiden kanssa voi olla kanssakäymisessä. Opetuksessa on huomioitava myös se, että valtaosa 8-luokkalaisista käy rippikoulua. Tärkein työtapa etiikkaa opiskellessa on pohdiskeleva keskustelu, joka avaa oppilaille eettisten arvojen ja normien taustoja ja aatehistoriallisia lähtökohtia. Materiaalia ja aiheita saa tiedotusvälineistä ja myös oppilaiden omasta elämänpiiristä, mikä on tärkeää käsitteiden ymmärtämisessä. Draamapedagogiikan käyttö on mahdollista. Se auttaa oppilasta samaistumaan toisiin ihmisiin ja kehittymään empaattisemmaksi ja itseään paremmin tunteviksi. VUOSILUOKKA 9 Historian opiskelussa käytettävät metodit sopivat hyvin opiskeltaessa uskonnon ilmenemismuotoja suomalaisessa kulttuurissa. Hyödyllistä on pitää yhteyttä kirkon piirissä työskenteleviin ja eläviin ihmisiin, jotka tuovat ajankohtaisuutta ja havainnollisuutta opetukseen. Maailmankuva osiossa ei ole käytettävissä varsinaista oppikirjaa. Siksi itsenäisen tiedonhankinnan taidot saavat harjoitusta (esim. koulun oma kirjasto, yleinen kirjasto ja internet). Oppilaat tekevät vihkotyötä, laativat esityksiä tai portfolio tyyppisiä kokonaisuuksia, joita syvennetään opettajajohtoisella opetuskeskustelulla. (Alla olevassa kirjallisuusluettelossa on muutamia esimerkkejä, joita voi hyödyntää tässä yhteydessä.) 175

177 ARVIOINTI PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas kykenee hankkimaan syventävää tietoa kristinuskosta ja evankelis-luterilaisesta kirkosta Oppilas tuntee Raamatun keskeisen sisällön tuntee kristinuskon syntytapahtumat ja hallitsee kristillisten kirkkojen muotoutumisen keskeiset vaiheet tuntee Suomen evankelis-luterilaisen kirkon historiaa ja ymmärtää suomalaisen luterilaisuuden perusluonteen ymmärtää suomalaista uskonnollisuutta ja katsomusperinnettä Oppilas ymmärtää uskontoa ilmiönä Oppilas ymmärtää uskonnollista ajattelua sekä uskonnollisen kokemuksen ja käyttäytymisen luonnetta tunnistaa uskontojen vaikutuksia suomalaisessa ja eurooppalaisessa kulttuurissa tuntee maailmanuskontojen keskeiset piirteet arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä Oppilas osaa käyttää uskonnollista tietoa Oppilas tuntee uskon ja tiedon perusluonteen sekä niiden keskinäisen suhteen hahmottaa omaan maailmankatsomukseensa vaikuttavia tekijöitä kykenee keskustelemaan olemassaolon perimmäisistä kysymyksistä Oppilas osaa toimia eettisesti vastuullisella tavalla Oppilas kykenee vastuulliseen eettiseen pohdintaan tunnistaa omien valintojensa ja tekojensa seurauksia 176

178 ORTODOKSINEN USKONTO Toimitaan oph:n vastaavan osion mukaisesti ELÄMÄNKATSOMUSTIETO VUOSILUOKAT 1-2 Elämänkatsomustiedon opetus on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille. Opetus tukee oppilaan eettistä ja katsomuksellista kasvua lähtökohtanaan kotien arvoperusta. Elämänkatsomustieto antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. TAVOITTEET Oppilas kunnioittaa toisten vakaumusta Oppilas saa tukea oman elämänkatsomuksen muodostumiselle. Opetuksessa painotetaan Kultaisen säännön tärkeyttä. KESKEISET SISÄLLÖT Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Kultainen sääntö minä ja muut hyvä, oikea ja väärä ystävyys. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Kuka olen ja mitä osaan? elämänkaari erilaisuus ja suvaitsevaisuus kotiseutuni Liminka vuoden kiertoon liittyvät juhlat/ kristilliset juhlat 177

179 Kalevala. Yhteisö ja ihmisoikeudet Perhe ja koti koulutyö yhteiselämän säännöt ja sopimukset. Ihminen ja luonto Elämän synty ja kehitys ympäristö ja luonto tutustutaan Limingan elinympäristöön luonto ja vastuu ympäristöstä. VUOSILUOKAT 3-9 Elämänkatsomustieto on monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu niin filosofiaa kuin yhteiskunta- ja kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon ihmiskäsityksen mukaan ihmiset ymmärretään kulttuuria luoviksi toimijoiksi. Katsomukset, inhimilliset toiminnat ovat yksilöiden, yhteisöjen ja kulttuuriperinnön vuorovaikutuksen tulosta. Elämänkatsomustiedossa painotetaan ihmisten järkiperäistä kykyä tutkia maailmaansa ja ohjata aktiivisesti omaa elämäänsä. TAVOITTEET Elämänkatsomustieto antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Tämä merkitsee oppilaan eettisen ajattelun kehittämistä, vuorovaikutustaitojen harjoittelua, katsomuksellisen- ja kulttuurillisen yleissivistyksen laajentamista sekä erityisesti ohjaamista oman minäkuvan tutkimiseen, pohtimiseen ja jäsentämiseen yhteisön jäsenenä. Eettinen ajattelu ja -lukutaito Oppilaan eettinen ajattelu ja -lukutaito kehittyy, kun hän huomaa kohtaamiensa arkipäivän ilmiöiden, kysymysten ja tilanteiden eettiset ulottuvuudet ( eettisen maailman avautuminen ja rikastuminen) sekä osaa eläytyä tilanteisiin asettumalla toisen ihmisen asemaan ( eettisen mielikuvituksen rikastuminen). Oppilas tunnistaa omat eettiset arvonsa erilaisissa oman elämänsä valinnoissa ja teoissa. Vuorovaikutustaidot Oppilas kuuntelee, kunnioittaa ja kykenee kohtaamaan toisen ihmisen 178

180 Oppilas tunnistaa omat tunteensa ja osaa ilmaista itseään. Oppilas osaa tutkia ja ratkaista eettisiä ongelmia ja ristiriitoja yhdessä toisten kanssa. Katsomuksellinen ja kulttuurinen yleissivistys Oppilas tunnistaa erilaisia katsomuksellisia kysymyksiä ja ymmärtää, että niistä voidaan ajatella monin eri tavoin. Oppilas tutustuu erilaisiin kulttuureihin ja elämäntapoihin /-katsomuksiin oppien arvostamaan niitä ihmisoikeusetiikan pohjalta. Maailma- ja omakuva Oppilas tutkii ja jäsentää käsitystään maailmasta Oppilas tutkii ja jäsentää suhdettaan toisiin ihmisiin, luontoon ja ympäristöön sekä yhteiskuntaan. Opetusjärjestelyistä Kolmannen ja kuudennen luokan oppilailla on opetusta 2 vuosiviikkotuntia. Muilla vuosiluokilla opetusta on 1 vuosiviikkotunti. Opetus järjestetään yhdysluokkaryhmissä. Opetuksessa voidaan käyttää vuorokurssiperiaatetta. Vaihteleva tuntimäärä eri luokilla rajaa ryhmänä toimimista. Opettaja voi käyttää kolmannen ja kuudennen luokan oman et -tunnin opiskeltavan asian valmisteluun, perustietojen kartuttamiseen ja opiskelumenetelmien harjoittelemiseen (esimerkiksi keskustelu)ja muun ryhmän kanssa yhteisellä tunnilla syventää opetusta. Kuudennen vuosiluokan omalla tunnilla opiskellaan osassa 6A kuvattuja asioita. KESKEISET SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN VUOSILUOKAT 3-4 Ystävyys Kuka on ystäväni? Mitä kuluu ystävyyteen? erilaisia ystävyyssuhteita Mikä on ystävyyden merkitys elämässäni? ystävyys ja rakkaus. Erilaisuus ja suvaitsevaisuus Ihmisiä erottavia seikkoja 179

181 ihmisiä yhdistäviä seikkoja Miten suhtaudun erilaisuuteen? Mitä on suvaitsevaisuus? vammaiset. Yhdessä eläminen Mitä teemme yhdessä, miksi? Mikä on sääntö? erilaiset säännöt ja niiden tarkoitus Mitä ovat sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys ja totuus? Kultainen sääntö. Minä ja maailma Mitä maailma merkitsee minulle ja mitä siihen kuuluu? Mitä on todellisuus? Mitä on mieli? Mikä on minulle tärkeää maailmassa? Miten voin tutkia maailmaa? Mitä tiedemies/-nainen tekee? Mitä taiteilija tekee? Oikeudenmukaisuus ja reiluus Oikea/väärä teko? oikeudenmukaisuus jokapäiväisessä elämässäni oikeudenmukaisuuden toteutuminen maailmassa Mitä on reiluus? 180

182 Rikkaus ja köyhyys maailmassa Erilaisia elämäntapoja lasten elämää eri maissa erilaisia elämäntapoja (esim. afrikkalainen, kiinalainen, intialainen, eurooppalainen jne.) elämäntapojen kohtaaminen/ monikulttuurisuus suvaitsevaisuus. Lasten oikeudet Oikeus ja laki oikeus ja velvollisuus lasten oikeudet ja niiden toteutuminen Suomessa ja muualla lapset ja aikuiset. Maailman tulevaisuus Mitä on aika ja mitä se merkitsee minulle? Mikä maailmaa uhkaa? Mihin voin vaikuttaa/mihin en voi vaikuttaa? Voinko vaikuttaa elinympäristöni tulevaisuuteen? Miten? Kotiseutuni Liminka: Tarina Liminka-nimen synnystä, Limmi -peikko Lakeus ja ladot ovat kotiseutuni maisemaa Limingan vaakuna. 181

183 VUOSILUOKKA 5 Ajattelun vapaus Mitä on keskustelu: mielipide ja sen perustelu, olla samaa/eri mieltä, milloin voi muuttaa mieltänsä, toisen mielipiteen kunnioittaminen Miksi kaikki eivät ajattele samalla tavalla? vapaus, uskonnonvapaus, vakaumus suvaitsevaisuus, rasismi ja sorto. Mitä on filosofia? Kulttuuri Kulttuurin käsite suomalainen kulttuuri suomalaiset kulttuurivähemmistöt maailman kulttuuriperintö. Tasa-arvo ja rauha Mitä on tasa-arvo ja toteutuuko se? Mitä on demokratia? väkivallan syyt, muodot ja seuraukset sota ja terrorismi tämän päivän maailmassa Miten voin edistää rauhaa? Kestävä kehitys Kestävän kehityksen periaate minä ja kestävä kehitys maailmanperintö ja ympäristö erilaisia ympäristöjärjestöjä. Kotiseutuni Liminka: Liminka ennen vanhaan: joki, kirkonkylän seutu tutustutaan vanhoihin valokuviin käynti Museoalueella 182

184 VUOSILUOKKA 6 OSA 6A Hyvä elämä Mikä ohjaa elämääni? arvon ja normin käsitteet, ihanteet, hyveet Mitä arvoja/ihanteita/hyveitä haluan toteuttaa elämässäni? vastuu ja vapaus elämässäni Millainen ihminen haluan olla? Onnellisuus elämän päämääränä: onnen käsite Elämänkatsomus uskomus/luulo/tieto/ymmärrys maailmankuva, maailmankatsomus ja elämänkatsomus esim. tieteellinen, teistinen, ateistinen, agnostinen, skeptinen jne. erilaisia maailmankatsomuksia. Identiteetti ja sen muuttuminen Eettinen ongelma moraaliarvostelma Miten voin arvioida teon moraalista oikeutusta? (teon tarkoitus, seuraus jne.) oman elämäni eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja. Käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta Humanistinen, mystinen ja naturalistinen Millaisessa maailmassa haluaisin elää? OSA 6B Katsomuksen kehittyminen Katsomuksellinen suvaitsevaisuus uskonnon filosofian ongelmia pohdintaa tieteestä ja uskosta humanismi omakohtaisena valintana ja ajattelutapana Uskonto ja uskonnottomuus Suomessa Kalevalainen uskonto 183

185 saamelaiset ja shamanismi suomalainen kristinusko (tulo Suomeen, vanhaluterilainen perinne, pietismi ja herätysliikkeet, uusia tuulia?) suomalainen uskonnoton ajattelu (erilaisia järjestöjä). Katsomusten vapaus Mitä katsomuksen, vakaumuksen, uskonnon jne. vapaus tarkoittavat? vapauden perustelut kansainvälisiä ja eurooppalaisia katsomuksen vapauden kysymyksiä uskonnonvapauden historiaa Suomessa Suomen lainsäädäntö. Mitä on ET? Luonnollinen ja yliluonnollinen luonnollisuuden käsite ilmiöitä ja selityksiä yliluonnollisuus, pyhyys, tabut, saastaisuus myytit ja riitit. Kotiseutuni Liminka: Tutustutaan: o laulaja ja laulupedagogi Abraham Ojanperän elämään ja Aappola -museoon, o Vilho Lammen tuotantoon ja Lampi -museoon ARVIOINTI KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 5. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Käsitteiden hallinta ja käyttö Oppilas kykenee arvioimaan erilaisten tilanteiden moraalisia vaatimuksia ja teon moraalista oikeutusta ymmärtää tekevänsä väärin toimiessaan vastoin omaksumiaan periaatteita. 184

186 Tiedon hankinta ja soveltaminen Oppilas kykenee tutkimaan moraalisia ongelmia yhdessä muiden kanssa ja hyväksyy erilaisten toimintalähtökohtien olemassaolon ymmärtää, että konflikteihin on löydettävissä väkivallattomia ratkaisuja. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Käsitteiden hallinta ja käyttö Oppilas tunnistaa katsomuksellisia kysymyksiä osaa käyttää oppiaineen keskeisiä käsitteitä (elämänkatsomus, kulttuuri, vähemmistö). Tiedon hankinta ja soveltaminen Oppilas rohkenee esittää omia näkemyksiään ja ymmärtää, että näkemyksiä tulee perustella pystyy hahmottamaan katsomusvapauden merkityksen omassa elämässään osaa hahmottaa suomalaisuuden osana maailman kulttuurista monimuotoisuutta. Yhteisö ja ihmisoikeudet Käsitteiden hallinta ja käyttö Oppilas tuntee ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteita. Tiedon hankinta ja soveltaminen Oppilas ymmärtää yhteisten sääntöjen merkityksen ymmärtää yksilöllisen vastuullisuuden ja sen, että yksilö kuuluu erilaisiin yhteisöihin. Ihminen ja maailma Käsitteiden hallinta ja käyttö Oppilas tuntee erilaisia maailmaa ja ihmisen paikkaa koskevia selityksiä. 185

187 Tiedon hankinta ja soveltaminen Oppilas ymmärtää luonnon ja ympäristön tärkeyden ihmiselle osaa toimia luontoa kunnioittaen ja on omaksunut kestävän kehityksen periaatteita. VUOSILUOKKA 7 Suvaitsevaisuus Kulttuurierot suvaitsevaisuuden käsite suvaitsevaisuus rauhantukijalkana oma kasvu suvaitsevaisuuteen kulttuuri-relativismin ongelmista. Suomalainen kulttuuri Kalevalainen kulttuuri kristinusko suomalaisessa kulttuurissa suomalainen korkeakulttuuri suomalainen työväen- kulttuuri suomalainen nykykulttuuri suomalainen uskonnoton tapakulttuuri. Kulttuuri ja yhteisö Yhteisön ja kulttuurin suhde vähemmistön käsite erilaisia vähemmistöjä vähemmistöjen suojelu. Kulttuuri ja luonto Ihminen luonnon ja kulttuuriolentona maailmanperintö kulttuurin ja luonnon vuorovaikutus luonnon asema erilaisissa kulttuureissa luonto ja länsimainen kulttuuri 186

188 Nuoren moraalinen kasvu Moraalidilemma nuorten elämän moraalisia ongelmia Monikulttuurisuus eettisenä ongelmana Kulttuurien moninaisuus länsimainen monikulttuurisuus monikulttuurisuus: rikkaus vai ongelma? relativismi ja sen paradoksi suvaitsevaisuuden eettinen perusta (esimerkkejä). Ihmisoikeusetiikka Ihmisen arvokkuus moraalin perustana YK.n julkilausumat ihmisoikeuksien lajeja oikeudet ja velvollisuudet koulussa. Ympäristöetiikkaa Ihmiskeskeisyys vs. luontokeskeisyys eläinten oikeudet yhteisön ja yksilön suhde ympäristöön. VUOSILUOKKA 8 Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta Toimiminen kansalaisena Kansalaisaktivismi kansalaistottelemattomuus kysymys terrorismista. Politiikka Politiikka yhteisten asioiden hoitamisena poliittisia katsomuksia(liberalismi, sosialismi jne.) nykyiset poliittiset puolueet nuorten poliittinen toiminta. 187

189 Tutustuminen Limingan kuntaan Demokratia antiikin demokratia demokratian käsite ja muodot (positiivinen ja negatiivinen vapaus, Montesqieun kolmijako) o nykydemokratian piirteitä. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen määritelmä o Luonnonvarojen uudistuminen ja tasapaino UNESCO: n luontokohteet toiminnan tasot (kierrätys ym.) kansalaisjärjestöjen toimintaa. VUOSILUOKKA 9 Tulevaisuus Toimiminen tulevaisuuden hyväksi o erilaisia järjestöjä. Minun tulevaisuuteni haaveet tulevaisuuden suunnittelu eri ikäkausien kysymyksiä vertailu oman ja maailman tulevaisuuden välillä. Tulevaisuuden yhteiskunta Tulevaisuutta koskevayhteiskunnallinen päätöksenteko uhkat ja mahdollisuudet Scifi Suomi 2017 ym. skenaariot. Luonnon tulevaisuus Luonnonsuojelu erilaisia luonnonsuojelujärjestöjä tulevaisuuskuvia. 188

190 ARVIOINTI PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu Käsitteiden hallinta ja käyttö Oppilas osaa nähdä yhteyden arvovalintojen ja hyvän elämän välillä tunnistaa etiikan perusnäkökulmia kuten teon tahallisuuden, tekijän tarkoituksen, teon seurauksien huomioon ottamisen, vastuun ja oikeuksien näkökulmat kykenee tunnistamaan moraalidilemmasta eettisen näkökulman ja esittämään siihen eettisen ratkaisun. Tiedon hankinta ja soveltaminen Oppilas kykenee havainnoimaan eettisiä ulottuvuuksia arkipäivästä, taiteesta, mediasta tai muilta elämän alueilta ja kykenee perustelemaan eron eettisesti kehittyneemmän ja kehittymättömämmän arvion välillä. Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti Käsitteiden hallinta ja käyttö Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien olennaisia piirteitä ja kehityskulkuja kykenee suhteuttamaan erilaisia kulttuurisia käsitteitä ja symboleja eri katsomusperinteisiin ymmärtää sekulaarin ja uskonnollisen katsomuksen eron. Tiedon hankinta ja soveltaminen Oppilas osaa käyttää oppimiaan kulttuuriin liittyviä käsitteitä ja kykenee hankkimaan tietoa erilaisista katsomuksista. Yhteisö ja ihmisoikeudet Käsitteiden hallinta ja käyttö Oppilas tuntee ihmis- ja kansalaisoikeuksien pääpiirteet sekä kykenee selittämään niiden eron 189

191 hahmottaa yksilön eettisen näkökulman suhteessa yhteisöön pystyy perustelemaan oikeuksien ja velvollisuuksien keskinäisen riippuvuuden tuntee vaihtoehtoisia ja vastakkaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä. Tiedon hankinta ja soveltaminen Oppilas tunnistaa ihmis- ja kansalaisoikeuksien loukkauksia ja osaa arvioida erilaisten tasa-arvo- ja oikeusvaatimusten perusteita tuntee nyky-yhteiskunnan ongelmia ja pystyy esittämään sekä optimistisia että pessimistisiä näkemyksiä tulevaisuudesta. Ihminen ja maailma Käsitteiden hallinta ja käyttö Oppilas ymmärtää kestävän kehityksen periaatteita tuntee ympäristöetiikan lähtökohtia. Tiedon hankinta ja soveltaminen Oppilas osaa arvioida yksilön eettistä näkökulmaa suhteessa ympäristöön ymmärtää yhteiskunnallisten ratkaisujen pitkän tähtäimen vaikutuksia HISTORIA TAVOITTEET Valtakunnalliset tavoitteet Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. Paikalliset tavoitteet Paikallishistorian opetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilaat oman alueensa eli Pohjois- Pohjanmaan ja erityisesti Limingan kunnan menneisyyteen sen historian tärkeinä ajankohtina. Tällä tavalla oppilaille muodostuu kokonaisnäkemys oman maakuntansa, kuntansa ja mahdollisesti myös 190

192 oman sukunsa menneisyydestä ja hän kykenee ymmärtämään makrohistoriallisten ilmiöiden merkityksen myös mikrohistoriallisella tasolla. Työtavat Historian opiskelu mahdollistaa erilaisten ja monipuolisten opetusmenetelmien käytön aina perinteisestä vihkotyöstä, liitutaulun ja kartan käytöstä nykyteknologian sähköisten tietoverkkojen hyväksi käyttöön. Hyvä historian opetus käyttää monipuolisia niin yksilö- kuin ryhmäkeskeisiä työmenetelmiä. Erilaisten työtapojen käytön punaisena lankana on ohjata oppilasta aktiivisesti hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa, erilaisia lähteitä ja muodostamaan niiden pohjalta omia perusteltuja mielipiteitä. Tältä pohjalta historian opetuksen integrointi muihin oppiaineisiin mahdollistuu. Paikallishistorian tutustumisretkiä tulee toteuttaa mahdollisuuksien mukaan. Retket merkitään lukuvuosittain koulun toimintasuunnitelmaan. Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat opetuksen ja kasvatustyön keskeisiä painopistealueita, joilla universaaleja kysymyksiä voidaan syventää historian näkökulmasta käsin. Samalla oppilasta voidaan totuttaa ajatukseen historiatieteen mahdollisuuksista; mitä tahansa kysymystä voidaan lähestyä sen historiallisten kehitysprosessien pohjalta. Aihekokonaisuuksien perimmäisenä funktiona on kuitenkin opetus- ja kasvatustyön eheyttäminen siten, että yleisesti hyväksyttyjä arvoja käsitellään kokonaisuuksina ja eri tieteenalojen ajattelutapoja yhdistellen. Sisällöissä on mainittu aiheeseen sopiva aihekokonaisuus, joka voi luonnollisesti aihepiirin käsittelytavasta ja tarkastelunäkökulmasta riippuen olla jokin muukin. Teemat vuosiluokille 5-8 Jokaiselle vuosiluokalle on laadittu teemaluettelo, jossa pitkittäisleikkauksilla tutkitaan jonkin ilmiön historiallista kehitysprosessia. Teemojen käsittelyn myötä mahdollistuu syvempien ja laajempien kausaalisuhteiden etsiminen ja ymmärtäminen. Kukin koulu/opettaja valitsee vuosiluokalleen yhden toteutettavan teeman. Teema voi vuosittain vaihdella ja toteutua joko pitkän ajan kuluessa tai projektiluonteisesti. KESKEISET SISÄLLÖT Sisältötavoitteet on tarkoitettu noudatettaviksi. Paikallishistorian osuus on ohjeellinen ja esitetystä järjestyksestä voidaan poiketa vuosiluokan puitteissa. Ajankohtaiset tapahtumat jollakin sisältöalueella voivat esimerkiksi olla hyvä syy järjestyksestä poikkeamiseen. Myös yleisen historian, Suomen historian paikallishistorian, teemojen ja aihekokonaisuuksien rytmittäminen on toteutettava parhaiten soveltuvalla tavalla. VUOSILUOKAT 5-6 Perusopetuksen vuosiluokkien 5 ja 6 historianopetuksen tehtävänä on perehdyttää oppilas historiallisen tiedon luonteeseen, sen hankkimiseen ja peruskäsitteisiin sekä omiin juuriinsa ja eräisiin historian merkittäviksi muodostuneisiin tapahtumiin ja ilmiöihin esihistoriasta Ranskan suureen vallankumoukseen saakka. Perusteissa määriteltyjen sisältöjen opetuksessa korostetaan historian toiminnallisuutta ja oppilaan kykyä eläytyä menneisyyteen. 191

193 TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden ja tarkastelutapojen myötä ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa etsimään muutoksille syitä KESKEISET SISÄLLÖT Omat juuret ja historiallinen tieto Oman perheen ja kotiseudun historia muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkitysten tulkitseminen. Paikallishistoria Kävelyretki vanhassa Limingassa ja tutustuminen Limingan museoihin oman kylän historia (esim.tupos, Rantakylä, jne.). Aihekokonaisuus: Ihmisenä kasvaminen Toteutusehdotus: vertailu menneen ajan samanikäisen nuoren elämään esim. omien isovanhempien haastattelun kautta. Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuurit Kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena 192

194 maanviljelyn aloittamien, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisen elämään. Paikallishistoria Mahdollinen vierailu Turkansaareen tai Kierikki keskukseen suunnitellut retket merkitään lukuvuosittain koulun toimintasuunnitelmaan Aihekokonaisuus: Ihminen ja teknologia Toteutusehdotus: kirjoitustaidon kehittyminen maanviljelystaitojen kehittyminen. Eurooppalaisen sivilisaation synty Antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri antiikin heijastuminen tähän päivään. Aihekokonaisuus: Ihmisenä kasvaminen Toteutusehdotus: tasa-arvoisuuden periaatteen kehittymisen historia antiikin demokratian kehittyminen. Keskiaika Uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema Suomen liittäminen osaksi Ruotsia. 193

195 Paikallishistoria Limingan asuttaminen luvulla Miten ja miksi Limingasta kehittyi mahtipitäjä? Limingan kirkon ensivaiheet ja vierailu kirkkomuseossa ja hautausmaalla liminkalaisten elinkeinot keskiajalla. Aihekokonaisuus: Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Toteutusehdotus: millainen erottava ja yhdistävä tekijä uskonto on ollut ja on? Uuden ajan murros Eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä. Paikallishistoria Liminkalaiset nuijasodassa ja Hannu Krankka Liminka emäpitäjä, käräjät ja hallintopitäjän virkamiehet. Aihekokonaisuus: Ihminen ja teknologia Toteutusehdotus: millä tavalla uusitieteellinen ajattelutapa ja keksinnöt muuttivat ihmisen arkipäivää? 194

196 Suomi Ruotsin valtakunnan osana Elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina suomalaisen kulttuurin muotoutuminen. Paikallishistoria Elämää terva-ajan Oulussa mahdollinen vierailu Turkansaaressa nälkävuodet kaupankäyntiä lukujen Limingassa isoviha Limingassa. Aihekokonaisuus: Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Toteutusehdotus: kaupunkiporvariston synty. Vapauden aate voittaa alaa Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset Aihekokonaisuus: Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Toteutusehdotus: ihmisoikeuksien kehittyminen. 195

197 Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta luvulle: 1. jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri 2. kaupankäynnin kehitys 3. kulttuurin kehitys 4. liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys 5. väestössä tapahtuneet muutokset. ARVIOINTI KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 6. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas osaa erottaa faktan mielipiteestä erottaa toisistaan lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan. Historian ilmiöiden ymmärtäminen Oppilas tietää, että menneisyyttä voi jaotella eri aikakausiin (kronologia) ja pystyy nimeämään yhteiskunnille ja aikakausille ominaisia piirteitä. tunnistaa ilmiöiden jatkuvuuden eri aikakaudesta toiseen ja ymmärtää, ettei muutos ole sama kuin edistys, eikä se myöskään merkitse samaa eri ihmisten ja ryhmien näkökulmasta. osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan: hän osaa selittää, miksi eri aikakausien ihmiset ajattelivat ja toimivat eri tavoin sekä tuntee syy- ja seuraussuhteen merkityksen. Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas osaa esittää käsiteltävästä asiasta kertomuksen siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön joidenkin toimijoiden kannalta tietää, että jotkut asiat voidaan tulkita eri tavoin, ja hän pystyy selittämään, miksi niin tapahtuu. 196

198 VUOSILUOKAT 7-8 Perusopetuksen vuosiluokkien 7 ja 8 historianopetuksessa käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan ja 1900-luvuilla. Tehtävänä on syventää oppilaan käsitystä historian tiedon luonteesta, vahvistaa oppilaan omaa identiteettiä sekä perehdyttää hänet muihin kulttuureihin ja niiden vaikutuksiin. TAVOITTEET Oppilas oppii hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa. KESKEISET SISÄLLÖT Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate Elämää 1800-luvun Suomessa 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa. Paikallishistoria Suomen sota ja sen vaikutukset Liminkaan, Siikajoen taistelu kansalliset herättäjät ja Oulu. Aihekokonaisuus: Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Toteutusehdotus: 197

199 nykypäivän nationalistisia ilmiöitä Suomessa ja muualla maailmassa, vertailua 1800-lukuun. Teollinen vallankumous Teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään kaupungistuminen. Paikallishistoria Tervasta puunjalostukseen Oulun seudulla järvien kuivatukset ja turvetuotanto Limingan alueella sähkön ja rautatien tulo lakeudelle meijeri- ja osuuskauppatoiminnan alku Limingassa. Aihekokonaisuus: Ihminen ja teknologia Toteutusehdotus: keksintöjen vaikutus ihmisen hyvinvointiin eri aikoina (esim. saippua, rokotteet, auto). Murrosten aika Suomessa Sääty-yhteiskunnan mureneminen Suomen venäläistäminen ja sen vastustus Paikallishistoria Koululaitoksen kehitys Limingassa koulukaupunki Oulu nälkävuodet Limingassa 198

200 liminkalaisten siirtolaisuus Amerikkaan liminkalaisia merkkihenkilöitä liminkalaista kulttuuri- ja tapaperinnettä. Aihekokonaisuus: Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Toteutusehdotus: Suomen kansalaisen vaikutusmahdollisuudet eri aikoina, kotikunnassa ja valtakunnan politiikassa suomalaisen tasa-arvoisuuden kehittyminen esim. säätyvaltiopäivät verrattuna vuoden 1906 valtiopäiväuudistukseen. Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen Imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille ensimmäinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset Suomen itsenäistyminen ja sisällissota. Paikallishistoria Sisällissota Pohjois-Pohjanmaalla; tapahtumia ja seurauksia Raatin vankileiri itsenäisyysjulistus ja E.Y. Pehkonen. Aihekokonaisuus: Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys 199

201 Ihmisenä kasvaminen Toteutusehdotus: vähemmistöjen asema kriisiaikoina (esim. Suomen sisällissota ja 1990-luvun kriisien vertailu) imperialismin ja ihmisoikeuksien välinen ristiriita; rasismin historia. Laman ja totalitarismin aika Maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Euroopassa elämää demokratioissa ja diktatuureissa. Paikallishistoria Pohjois-Pohjanmaan teollistuminen ja kehitys maailmansotien välisenä aikana. Aihekokonaisuus: Ihmisenä kasvaminen Toteutusehdotus: Euroopan uudet valtiot ja niissä demokratian kehittyminen. Toisen maailmansodan aika Toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen. Paikallishistoria Oulu sodassa; pommitukset, saksalaissotilaat sota Limingassa; sotavangit, liminkalaiset sankarivainajat, asekätkentä. 200

202 Aihekokonaisuus: Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Ihmisenä kasvaminen Teknologia ja ihminen Toteutusehdotus: lapset sodan jaloissa sisällissodassa ja maailmansodissa rauhanliikkeen vaiheet YK:n perustamiseen saakka sotateknologian keksintöjen ideoiden soveltaminen siviilielämään. Suomi 1950-luvulta nykypäivään Elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen. Paikallishistoria Oulun kehittyminen merkittäväksi yliopisto-, teollisuus-, ja teknologiakeskukseksi sekä edellä mainittujen heijastevaikutukset Liminkaan elinkeinorakenteen muuttuminen Pohjois-Pohjanmaalla ja Limingassa. Aihekokonaisuus: Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Toteutusehdotus: vanhemmat ja isovanhemmat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentajina monikulttuurisen Suomen kehittyminen aikajanalla kivikausi-nykyaika. 201

203 Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun Kylmä sota maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat. Aihekokonaisuus: Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Toteutusehdotus: joukkoviestimet maailman maiden poliittisen ja yhteiskunnallisen tilanteen esittäjinä ja kuvaajina(mediavertailua). Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alulla Länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutukset ihmisten elämään ja ympäristöön tiedonvälityksen kehitys. Paikallishistoria Limingan luonto historian saatossa. Aihekokonaisuus: Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Viestintä ja mediataito Toteutusehdotus: ympäristöarvot historian eri aikoina sanomalehtien muuttuminen 1900-luvulla(Kaleva). 202

204 Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka: 1. jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri 2. tasa-arvoisuuden kehitys 3. kulttuurin kehitys 4. teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys 5. Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen. ARVIOINTI PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Tiedon hankkiminen menneisyydestä Oppilas osaa erotella asiaa selittävät tekijät vähemmän tärkeistä pystyy lukemaan erilaisia lähteitä ja tulkitsemaan niitä. Historian ilmiöiden ymmärtäminen Oppilas kykenee sijoittamaan opiskelemansa tapahtumat ajallisiin yhteyksiinsä ja niiden avulla aikajärjestykseen osaa selittää, miksi jollain elämänalueella ennen toimittiin toisin kuin nykyään osaa esittää historiallisille tapahtumille syitä ja seurauksia. Historiallisen tiedon käyttäminen Oppilas pystyy vastaamaan menneisyyttä koskeviin kysymyksiin käyttämällä eri lähteistä, myös nykyteknologian avulla saamaansa informaatiota pystyy muodostamaan tapahtumista ja ilmiöistä omia perusteltuja käsityksiä ja arvioimaan niitä. 203

205 7.12 YHTEISKUNTAOPPI TAVOITTEET Valtakunnalliset tavoitteet Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Perusopetuksen vuosiluokan 9 yhteiskuntaopin opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta. Paikalliset tavoitteet Yhteiskuntaopin paikallisena tavoitteena on tutustuttaa oppilaat oman kotikuntansa, maakuntansa ja lääninsä yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja niiden toimintamuotoihin siten, että oppilaalle muodostuu käsitys yksilön demokraattisista vaikutusmahdollisuuksista oman elämänsä subjektina. Erityishuomiota kiinnitetään myös Limingan ja lähiympäristön nuorten kunnalliseen, valtakunnalliseen tai globaaliin vaikuttamiseen tähtäävien järjestöjen ja yhdistysten toiminnan esittelemiseen. Työtavat Yhteiskuntaopin opiskelu mahdollistaa erilaisten ja monipuolisten opetusmenetelmien käytön aina perinteisestä vihkotyöstä, liitutaulun käytöstä, yksilö- ja ryhmätöistä sekä yhteiskunnallista tietoa käsittelevien medioiden seurannasta aina nykyteknologian sähköisten tietoverkkojen hyväksi käyttöön. Hyvä yhteiskuntaopin opetus on aina ajan hermolla ja valmis oppitunnin puitteissa reagoimaan ajankohtaisiin tapahtumiin sekä oppilaita kulloinkin kiinnostaviin aiheisiin siten, että oppilaita ohjataan aktiivisesti hankkimaan ja käyttämään yhteiskunnallista tietoa, erilaisia informaation lähteitä ja muodostamaan niiden pohjalta omia perusteltuja mielipiteitä. Tältä pohjalta yhteiskuntaopin integrointi muihin oppiaineisiin mahdollistuu. Aihekokonaisuudet Aihekokonaisuudet ovat opetuksen ja kasvatustyön keskeisiä painopistealueita, joilla universaaleja kysymyksiä voidaan syventää legitiimin yhteiskunnallisen ajattelutavan näkökulmasta käsin; useimpia kysymyksiä voidaan tarkastella esimerkiksi niiden laillisuuden, demokraattisuuden tai ihmisoikeuksien toteutumisen pohjalta. Aihekokonaisuuksien perimmäisenä funktiona on kuitenkin opetus- ja kasvatustyön eheyttäminen siten, että yleisesti hyväksyttyjä arvoja käsitellään kokonaisuuksina ja eri tieteenalojen ajattelutapoja yhdistellen. SISÄLLÖT Sisältötavoitteet on tarkoitettu noudatettaviksi. Paikalliset tavoitteet ovat ohjeelliset ja esitetystä järjestyksestä voidaan poiketa esimerkiksi ajankohtaisten tapahtumien tai koulun/opettajan/ tutustumiskohteiden resurssien puitteissa. 204

206 TAVOITTEET Oppilas saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana oppii tuntemaan julkiset palvelut saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset. KESKEISET SISÄLLÖT Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni. Yksilö yhteisön jäsenenä Perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena, Pohjoismaissa ja EU:ssa. Paikallisuus Liminkalaisen nuoren vaikutusmahdollisuuksia. Aihekokonaisuus: Ihmisenä kasvaminen Osallistuva kansalaisuus Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Toteutusehdotus: omat elämänhallinnan keinot pohjoispohjanmaalainen kulttuuri-identiteetti osallistuminen johonkin Limingan kunnan keskustelufoorumiin. 205

207 Yksilön hyvinvointi Hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet tasa-arvo ja kestävä kehitys sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi. Paikallisuus Limingan kunnan sosiaalinen rakenne. Aihekokonaisuus: Osallistuva kansalaisuus Toteutusehdotus: tutkitaan tilastojen avulla, miten tasa-arvoisia miehet ja naiset todella ovat mitataan esim. kotona viikon ajan, kuinka paljon eri sukupuolta olevat perheenjäsenet tekevät eri tehtäviä tutkitaan tilastokeskuksen palkkatilastoja naisten ja miesten välillä. Vaikuttaminen ja päätöksenteko Kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa demokratia, vaalit ja äänestäminen politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Paikallisuus Viimeisimmät ja mahdollisesti tulevat kunnallisvaalit Limingassa tutustuminen Limingan kunnanvaltuuston istuntoon Oulun läänin vaikuttajahahmot ja erityisesti lakeuden seudun kansanedustajat ja europarlamentaarikot. Aihekokonaisuus: Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Viestintä ja mediataito Toteutusehdotus: valitaan jokin oppilaita kiinnostava aihe tai ongelma Limingassa ja ryhdytään yhdessä ratkaisemaan sitä esim. yleisönosastokirjoituksin, viranomaishaastatteluin, kunnallisaloittein tms. 206

208 Kansalaisen turvallisuus Oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu liikenneturvallisuus turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus. Paikallisuus Tutustuminen Limingan poliisilaitokselle koulupoliisin laillisuuskasvatustunnit. Aihekokonaisuus: Turvallisuus ja liikenne Toteutusehdotus: onnettomuuksilta, päihteiltä ja rikollisuudelta suojautuminen omassa elinympäristössä kriisi- ja onnettomuustilanteissa toimiminen Taloudenpito Yksityisen taloudenpidon periaatteet työnteko ja yrittäjyys. Paikallisuus Limingan elinkeinoelämän rakenne tutustuminen johonkin paikalliseen pk-yritykseen. Aihekokonaisuus: Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Ihminen ja teknologia Toteutusehdotus: teknologiaan ja tietotekniikkaan, niiden kehittämiseen liittyvät eettiset, moraaliset, hyvinvointi- ja tasa-arvokysymykset. Kansantalous Yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys. Paikallisuus Limingan talouden rakenteeseen tutustuminen ja esim. pankkitoimintaan tutustuminen 207

209 Limingan elinkeinoasiamiehen vierailu: Limingan elinkeinoelämän muutokset. Aihekokonaisuus: Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Toteutusehdotus: oppilaat perustavat paperille yrityksen oppilaat haastattelevat paikallisia yrittäjiä tutustutaan reilun kaupan periaatteisiin ja/tai kehitysmaakauppaan ja/tai kierrätystoimintaan Talouspolitiikka Talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin julkinen talous ja verotus. Aihekokonaisuus: Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Toteutusehdotus: oman talouden hallinta ja kulutuskäyttäytyminen toivottava kansallinen / globaali tulevaisuus ja sen edellyttämät valinnat ja toiminta. ARVIOINTI PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Yhteiskunnallisen tiedon hankkiminen Oppilas kykenee tulkitsemaan kriittisesti median välittämiä tietoja, tilastoja ja graafisia esityksiä pystyy perustelemaan käsityksiään yhteiskunnallisista asioista osaa vertailla yhteiskunnallisen päätöksenteon ja taloudellisten ratkaisujen eri vaihtoehtoja ja niiden seurauksia. Yhteiskunnallisen tiedon ymmärtäminen Oppilas ymmärtää, että yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja taloudellisissa ratkaisuissa on olemassa useita vaihtoehtoja ymmärtää yhteiskunnallisen ja taloudellisen toiminnan eettisiä kysymyksiä. 208

210 7.13 MUSIIKKI VUOSILUOKAT 3-9 YLEISTÄ TAVOITTEISTA Tarjota oppilaalle musiikillisen ilmaisun perustietoja ja -taitoja monipuolisia musiikillisia elämyksiä virikkeitä omaehtoiseen musiikin harrastamiseen esiintymismahdollisuuksia. MUSIIKIN OSA-ALUEET Laulaminen TAVOITTEET Myönteinen asenne laulamiseen = laulamisen ilo lauletaan paljon erilaisia lauluja = lauluvaraston kartuttaminen ohjataan oman äänen terveeseen käyttöön. KESKEISET SISÄLLÖT/TYÖTAVAT Käytetään monipuolista laulumateriaalia, joka liittyy vuodenaikoihin, juhliin, tapahtumiin ja kirkkovuoteen laulaminen hengitys-, rentoutus- ja äänenkäyttöharjoitukset kuunnellaan erilaisia laulutyylejä - klassinen, kevyt musiikki ja kansanmusiikki. Soittaminen TAVOITTEET Soittimiin tutustuminen rytmitajun ja motoriikan kehittäminen. KESKEISET SISÄLLÖT/TYÖTAVAT Erilaisten sävelmien soittaminen ja säestäminen eri soittimien monipuolinen käyttö rytmisoittimet: kapulat, triangeli, erilaiset marakassit, tamburiini, congat, bongot, rumpusetti melodiasoittimet: nokkahuilu, erilaiset kellopelit ja ksylofonit säestyssoittimet: kantele, kosketinsoittimet, basso, kitara 209

211 soitetaan korvakuulolta ja nuoteista harjoitellaan improvisointia rohkaistaan lasta omaan ilmaisuun ja luovuuteen. Kuuntelu TAVOITTEET Havainnoidaan ääniympäristöä opetellaan analysoimaan, arvioimaan ja valitsemaan musiikkia vahvistetaan musiikkitietouden omaksumista nautitaan musiikista. KESKEISET SISÄLLÖT /TYÖTAVAT Klassisen musiikin perusteoksia kevyen musiikin ikivihreitä nykypäivän musiikkia kansanmusiikkia meiltä ja maailmalta kuunnellaan musiikkia ja analysoidaan kuultua. Musiikkitieto Opitaan musiikin peruskäsitteitä (dynamiikka, sointiväri, rytmi ja tempo, melodia, harmonia ja muoto) tekemisen ja kuuntelemisen avulla tutustutaan musiikin tyyleihin, merkittäviin säveltäjiin ja teoksiin kuuntelemalla, laulamalla sekä etsimällä tietoa esim. kirjoista. Musiikkitietouden sisällöt luokka-asteittain Dynamiikka VUOSILUOKKA 3-4 Voiman vaihtelu pp-ff crescendo diminuendo. VUOSILUOKKA 5-6 Lisää sanastoa. Sointiväri 210

212 VUOSILUOKKA 3-4 Orkesterisoittimet VUOSILUOKKA 5-6 Ihmisäänen lajit sinfoniaorkesterin ryhmitys sointivärin merkitys eri musiikkilajeissa eri aikakausina uuden musiikin sävellysperiaatteet. Rytmi ja tempo VUOSILUOKKA 3-4 Iskusävel ja tahti 2/4-, 3/4-, 4/4-tahtilajit (tasajakoinen ja kolmijakoinen rytmi) 1/2-, 1/4-, 1/8-nuotit ja -tauot rytmin merkitseminen kuullusta pisteellinen rytmi ja yhdyskaari. VUOSILUOKKA 5-6 Synkooppi, trioli, kohotahti 1/16-nuotti ja tauko 6/8-tahtilaji vaihtojakoisuus rytmien merkitseminen kuullusta yleisimpien rumpurytmien kuuntelu ja soittaminen rummuilla. Melodia VUOSILUOKKA 3-4 Omien laulujen tekeminen C-duuriasteikko: nuottien nimet ja paikka viivastolla melodioiden soittoa ja laulua nuoteista ja korvakuulolta. VUOSILUOKKA 5-6 Ylennys- ja alennusmerkki duuri- ja molliasteikko 211

213 suomalainen kansanmusiikki eri maanosien melodiikka pentatoninen - ja blues-asteikko musiikin eri tyylilajit ja niiden keskeiset teokset (klassinen ja kevyt musiikki) omien laulujen tekeminen. Harmonia VUOSILUOKKA 3-4 Pieni ja suuri terssi 1., 4. ja 5. asteen soinnuilla säestäminen (kantele) VUOSILUOKKA 5-6 Duuri- ja molliasteikon ero 1., 4. ja 5. asteen soinnuilla säestäminen länsimaisesta harmoniasta poikkeavaa musiikkia. Muoto VUOSILUOKKA 3-4 Parillinen ja kahdenpuoleinen rakenne. VUOSILUOKKA 5-6 Teema ja muunnelmat laajemmat musiikkimuodot (ooppera, musikaali). Musiikkiliikunta VUOSILUOKKA 3-4 Kehosoitinrytmejä liikkeen tuottaminen rytmin ja melodian pohjalta. VUOSILUOKKA 5-6 Kansantansseja. 212

214 ARVIOINTI KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä toiset huomioiden hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa käyttäen keksiä omia musiikillisia ratkaisuja esim. kaiku-, kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan sanallisesti, kuvallisesti tai liikkeen avulla. VUOSILUOKKA 7 TAVOITTEET Peruskoulun yläasteen musiikinopetuksen tavoitteena on ylläpitää ja kehittää musisointitaitoa sekä siihen liittyviä myönteisiä asenteita. Oppilaat saavat valmiuksia musiikin harrastamiseen myös koulun ulkopuolella. Perustietoja ja -taitoja kehitetään aktiivisia työtapoja käyttäen. Koulun juhlat tarjoavat musiikkielämyksiä ja esiintymiskokemuksia. KESKEISET SISÄLLÖT terveen äänenkäytön perusteet pohjoismaiden kansanmusiikki kansantanssit Latinalaisen Amerikan musiikkia blues, country, rock bändisoittimiin tutustuminen, mikrofonilaulu sinfoniaorkesteri, konserttikäytäntö kuoronjohdon alkeet juhlapyhien musiikki TOTEUTUS Käytetään aktiivisia oppilaskeskeisiä työtapoja: laulamista, soittamista ja musiikin kuuntelua. Yleinen musiikkitietous toteutetaan luentotyyppisesti muistiinpanoja tehden. Lisäksi pidetään luokkamatinea sekä esiinnytään koulun juhlissa. 213

215 ARVIOINTI PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osallistuu yhteislauluun ja osaa laulaa rytmisesti oikein sekä melodialinjan suuntaisesti hallitsee jonkin rytmi-, melodia tai sointusoittimen perustekniikan niin, että pystyy osallistumaan yhteissoittoon osaa kuunnella musiikkia ja tehdä siitä havaintoja sekä esittää perusteltuja näkemyksiä kuulemastaan osaa kuunnella sekä omaa että muiden tuottamaa musiikkia niin, että pystyy musisoimaan yhdessä muiden kanssa tunnistaa ja osaa erottaa eri musiikin lajeja ja eri aikakausien ja kulttuurien musiikkia tuntee keskeistä suomalaista musiikkia ja musiikkielämää osaa käyttää musiikin käsitteitä musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saa käyttää musiikin elementtejä rakennusaineina omien musiikillisten ideoidensa ja ajatustensa kehittelyssä ja toteutuksessa KUVATAIDE YLEISTÄ Peruskoulun kuvataidekasvatuksen tehtävänä on oppilaan kuvallisen ajattelun, esteettisen tietoisuuden ja kuvataiteellisen toiminnan valmiuksien kehittäminen. Tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen ja ympäröivään visuaaliseen kulttuuriin. Kuvataidekasvatus pyrkii oppilaan henkisen hyvinvoinnin lisäämiseen, kulttuuri-identiteetin vahvistamiseen ja kokonaisvaltaiseen kasvuun. Oppilaan taiteellisen itseilmaisun lähtökohtana ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Aihepiirit ovat oppilaalle merkityksellisiä ja ajatuksia herättäviä. Oppilaita ohjataan tunnistamaan ajatuksiaan ja tunteitaan omista tuotoksistaan kuvan tarkastelun keinoin. Kuvataide on tekemistä, näkemistä ja ymmärtämistä. Tekemisen oppimista on tutustuminen erilaisiin kuvataiteen lajeihin, tekniikoihin, materiaaleihin ja välineisiin. Tavoitteena on opetella perustekniikkoja ja soveltaa niitä kokeilun, yrityksen ja erehdyksen kautta. Näkemään oppiminen on havaintojen tekoa ja niiden saattamista kuvalliseen muotoon. Näkemisen ymmärtäminen lähtee havainnon analysoinnista ja sen liittämisestä kulttuuriseen kontekstiin. Näkemään oppiminen on myös kuvataiteen tarkastelua ja taidehistoriaan tutustumista. Kuvataidetta opiskellaan kaikilla luokka-asteilla teemallisesti eli toteutetaan jaksoittain niin, että esimerkiksi maalausta opiskellaan peräkkäin useiden viikkojen ajan. Lukuvuosi voi kuvataiteen osalta koostua esimerkiksi seuraavasti: piirustusjakso, arkkitehtuurijakso, kuvanveistojakso, maalausjakso, taidehistoriajakso ja ympäristötaidejakso. Jaksojen välille voidaan ottaa lyhyempiä aihekokonaisuuksia. Kuvataiteen eri osa-alueisiin tutustuttaessa (tekniikkoihin, taidehistoriaan, arkkitehtuuriin yms.) tehdään myös muistiinpanoja ja näistä asiatiedoista voidaan pitää myös kokeita. 214

216 ARVIOINTI Arviointi kattaa sekä oppilaan valmiin työn että työskentelyn. Arvioinnin tulee olla kannustavaa ja omaan ilmaisuun rohkaisevaa. Myös ryhmäarviointia sekä itsearviointia harjoitellaan. Oppilasta kannustetaan näkemään kuvallinen ilmaisu prosessina, joka kehittyy ja muuttaa muotoaan. Hyvä keino tähän on lukuvuosittaisen portfolion käyttö. Limingan peruskouluissa voidaan ottaa käyttöön jokaiselle oppilaalle henkilökohtainen kuvataiteen salkku (esimerkiksi printel A3 kansio), johon joka lukukauden lopussa kerätään muutamia esimerkkitöitä, ja johon jokainen oppilas itse liittää kertomuksen sen lukuvuoden aihepiireistä ja mieleen jääneistä töistä. Tämä kuvataiteen salkku kulkee oppilaan mukana luokka-asteelta toiselle ja hän saa sen itselleen päättäessään peruskoulun tai muuttaessaan toiseen kuntaan. VUOSILUOKAT 1-2 TAVOITTEET Oppilas oppii ilmaisussa tarvittavia taitoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia, luovan ongelmaratkaisun taitoja, valintojen tekoa ja niiden perusteluja sekä omien tavoitteiden asettelua saa elämyksiä ja kokemuksia rakentelussa ja tilan hahmottamisessa, jotta hänen avaruudellinen ajattelunsa kehittyisi oppii kuvataiteen välineellisen ilmaisun taitoja ja tekniikoita oppii tarkastelemaan omaa kuvataiteellista toimintaansa. KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu Piirustus erilaisten piirtimien käyttö (esim. lyijykynä, hiili, grafiittikynä, tussit, liituvärit, puuvärit, pastelliliidut) luonnostelu kuvalliset muuntujat: piste, viiva, pinta (tekstuuri, valo ja varjo). Maalaus laveeraus, pinnan maalaaminen ja sivellinpainanta (esim. vesiväri, guassi), batiikkitekniikka( =rasvaliukoinen liitu + vesiliukoinen väri), peiteväritekniikka (pullopeitevärit) sekä sekatekniikka (esim. maalaustekniikkaa rikastetaan liituvärillä tai paperileikkauksella) väriopin alkeet eli pää- ja välivärit, lämpimät ja kylmät värit sekä vastavärit; erilaisiin maalauspohjiin tutustuminen (esim. riittävän karhea ja kestävä paperilaatu, kuten litoposter, puotipaperi, tapetti, akvarellipaperi tai erilaiset levyt ja pahvit) kollaasin käsite (= laittaa yhteen ) sekä käsite kaksiulotteinen kollaasi erilaisista materiaaleista (mm. jätemateriaalit). 215

217 Grafiikka kohopaino(kollografia, pressprint -painanta), monotypia, kaaviopainanta ja leimasinpainanta (juurekset, sormet, palikat) työvälineiden ja työvaiheiden nimitykset (tela, painolaatta, vedos, vedostaminen). Rakentelu ja muovailu monipuolinen erilaisilla materiaaleilla muovaileminen ja rakentelu (savi, kipsi, paperimassa, muovailuvaha ja -massa, romutavara, selluvilla, luonnonmateriaali, metallilohkolevy, puu, rautalanka, lumi) erilaisiin tekniikoihin tutustuminen(esim.reliefi, peukalointi, nipistely, makkaratekniikan alkeet, kovertaminen, paperitaittelut, liittäminen, veistäminen). Sommittelu perusmuotojen käyttö sommittelussa kuvallinen rytmi (ornamentit: viiva- ja keskusornamentti ) kuva-ala (etuala, keskiala, taka-ala). Kuvaviestintä Erilaisten kuvien esim. sarjakuvan, elokuvan, videon, lehtikuvan ja mainoskuvan sekä taidekuvan ominaisuuksiin tutustuminen symbolikieli tutuissa merkeissä (esim. liikennemerkit) kuvan rajaaminen (kuvakoot: yleis-, koko- ja lähikuva sekä rajaimen käyttö) kuvan ja tekstin yhdistäminen (esim. postereissa ja vihkotyöskentelyssä) elokuvien ja videokuvien katselu aikuisen seurassa ja nähdystä keskustelu sarjakuvan keinoja (esim. valmiita sarjakuvia tarkastelemalla) mahdollisuuksien mukaan valokuvaukseen tutustuminen (esim. digitaalikamera, valokuvaaminen pokkarikameralla, neulanreikäkameran käyttö), kuvakollaasin tekeminen valmiista kuvista (esim. valokuvista). Ympäristöestetiikka Rakennetun ja luonnonympäristön erottaminen toisistaan (esim. arkkitehtuurikävelyllä ) omaan lähiympäristöön, luonnon- ja rakennettuun ympäristöön tutustuminen (rakennusten tunnuspiirteet: Mikä tekee rakennuksesta esim. kirkon?) ympäristötaideteoksien tekemiseen tutustuminen (luonnonmateriaalit, kivet, lumi jne.) kansanperinteeseen tutustuminen kodin ja koulun esineympäristöön tutustuminen oman kodin ja luokkahuoneen viihtyisyyteen vaikuttaminen (omien töiden kehystäminen ja esillepano). 216

218 VUOSILUOKAT 3-4 TAVOITTEET Oppilas oppii valintojen tekoa ja niiden perusteluja, sekä omien tavoitteiden asettelua oppii tuntemaan ja käyttämään tarkoituksenmukaisesti erilaisia materiaaleja kuvan tekemisessä oppii tarkastelemaan taidetta ja muuta kuvallista viestintää ja arvostamaan niissä erilaisia näkemyksiä tutustuu liminkalaisten taiteilijoiden töihin oppii tekemään kuvallisia muistiinpanoja saa elämyksiä rakentelussa ja tilan hahmottamisessa oppii nauttimaan taiteesta. KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu Piirustus, kirjoitus, tekstaus erilaiset piirtimet ja tekstausvälineet monipuolisemmin luonnostelu kuvalliset käsitteet: pinnan kuvaaminen erilaisilla tekstuureilla, ääriviiva, valo ja varjo varjostus. Grafiikka painotuotteen erottaminen maalauksesta/piirroksesta työvaiheiden- ja välineiden nimitykset (vedos, vedostaminen) kohopainanta, sabluunapainanta, tarttumapainanta, erilaisia painolaattoja käytetään mahdollisuuksien mukaan. Maalaus ja kollaasi käsitteet: nauha- ja keskusornamentti värien sekoitusharjoituksia (lämpimät ja kylmät värit) peittävä ja läpikuultava maalaaminen (esim. peiteväri, pulloväri, vesiväri) sivellinpainanta sekatekniikka (esim. maalaustekniikkaa rikastetaan liituvärillä tai paperileikkauksella) oikeantyyppisen maalauspohjan valinta (esim. riittävän karhea ja kestävä paperilaatu, kuten litoposter, puotipaperi, tapetti,akvarellipaperi tai erilaiset levyt ja pahvit (pohjustettuina) 217

219 kollaasin käsite (= laittaa yhteen) sekä käsite kaksiulotteinen kollaasi erilaisista materiaaleista (mm. jätemateriaalit). Rakentelu ja muovailu erilaisiin tekniikoihin tutustuminen mm. veistäminen, lisääminen, poistaminen (materiaalina savi, kipsi, paperimassa, jätemateriaali). Sommittelu kuvallinen rytmi ornamentit: nauha- ja keskusornamentti kuvan suunnittelu esim. kuvarajaimen käyttö. Kuvaviestintä Erilaisten kuvien esim. sarjakuvan, elokuvan, videon, lehtikuvan ja mainoskuvan sekä taidekuvan ominaisuuksiin tutustuminen kuvien tarkastelu keskustellen kuvan rajaaminen(yleis-, koko- ja lähikuva) sarjakuvan keinoja (esim. valmiita sarjakuvia tarkastelemalla). Ympäristöestetiikka Ympäristötaideteoksien tekemiseen tutustuminen (luonnonmateriaalit, kivet, kävyt,lumi jne.) rakennetun ja luonnonympäristön erottaminen toisistaan ja muutosten tunnistaminen kodin ja koulun esineympäristöön tutustuminen teollisesti valmistetun ja käsintehdyn tuotteen erottaminen (käsite: muotoilu) ympäristön esteettinen tarkastelu ja ympäristökokemuksen ilmaiseminen taiteen keinoin lähiympäristön viihtyvyyteen vaikuttaminen ja vastuullinen ajattelu ympäristöstä tutustuminen omaan ja mahdollisesti oppilasryhmässään olevien muiden kulttuurien edustajien kansanperinteeseen. ARVIOINTI KUVAUS HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas osaa ilmaista itseään kuvallisin keinoin. oppilas osaa visualisoida ajatuksiaan ja tunteitaan sekä muuttaa havaintojaan kuviksi käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita ja huolehtii työvälineistä ja materiaaleista 218

220 keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen Oppilas tietää mitä taiteilijat, arkkitehdit ja suunnittelijat tekevät ja tuntee joitakin suomalaisten taiteilijoiden taideteoksia ja suomalaisia rakennuksia osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä erottaa eri maanosien visuaalista muotokieltä. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas osaa arvioida ja arvottaa ympäristönsä laadullisia ominaisuuksia tunnistaa ympäristön, arkkitehtuurin ja esineiden kauneusarvoja ymmärtää suunnittelun ja muotoilun merkityksen. Kuvaviestintä ja mediateknologia Oppilas osaa tehdä valintoja ja perustella niitä käyttäessään esimerkiksi kameraa tai tietokonetta osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja. Työskentelytaidot ja tiedon hankintataidot Oppilas osaa arvioida ja arvostaa omaa työskentelyään ja lopputulosta työskennellä yksin ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa käyttää ohjatusti tietolähteitä. VUOSILUOKAT 5-6 TAVOITTEET Oppilas tutustuu taidehistoriassa suomalaisen kultakauden ajan taiteeseen sekä alustavasti taidehistorian keskeisimpiin tyylisuuntiin löytää ja tunnistaa erilaisia esteettisiä arvoja oppii käyttämään kuvataiteen keskeisiä käsitteitä keskustellessaan kuvista oppii tuntemaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja. 219

221 KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu Piirustus, kirjoitus, tekstaus monipuolinen erilaisten piirtimien käyttö perspektiivipiirustuksen alkeet ihmisen mittasuhteet käsitteet horisontti, pakopiste, sammakko- ja lintuperspektiivi. Grafiikka linopainanta, pressprintpainanta monotypiatekniikka vedosten merkitseminen (t.pla ) käsite pintaornamentti. Maalaus ja kollaasi vastavärit, taitetut ja murretut värit värisymboliikka kolmiulotteiset kollaasit, kollaasin yhteys taidesuuntiin (esim. kubismiin) valööri ilmaperspektiivi. Rakentelu ja muovailu saven työstön perusteita: levytekniikka ja muottitekniikka erilaisilla materiaaleilla rakentelun työtapoja: liittäminen, punominen, taittelu tilan kuvaamisen keinoja ja niiden monipuolista soveltamista geometriset kappaleet. Sommittelu symmetria ja dynaaminen tasapaino rytmin ja liikkeen kuvaaminen käsitteitä tasapaino, horisontaalinen, vertikaalinen. 220

222 Kuvaviestintä Valokuva mediassa ja taiteena (mm lehtikuva, mainoskuva) valokuva oman elämän kuvittajana, valmiiden valokuvien tarkastelu ja työstö elokuvan kerronnan perusteita: kuvakulmat, kuvakerronta, kuvakoot, animaatio mainonnan ilmaisukeinoja ja kanavia mahdollisuuksien mukaan valokuvaukseen tutustuminen (esim. fotogrammi, digitaalikamera, valkokuvaaminen pokkarikameralla, neulanreikäkameran käyttö), kuvakollaasin tekeminen valmiista kuvista (esim. valokuvista) mahdollisuuksien mukaan videokameran käyttö ja kuvaus. Ympäristöestetiikka Lähiympäristöön tutustuminen ja sen ympäristön suunnittelua(luokkahuone, kotipiha, koulupiha, koti, leikkipuisto) kulttuurihistoriallisesti merkittäviin rakennuksiin tutustuminen Limingassa sekä Limingan lähiympäristössä suomalaisen kulttuurimaiseman erityispiirteitä julkisia veistoksia Limingassa sekä Limingan lähiympäristössä pienoismallien rakentaminen. VUOSILUOKKA 7 TAVOITTEET Oppilas ilmaisee omia havaintojaan, mielikuvia, tunteita ja ajatuksia kuvallisin keinoin. oppii tarkastelemaan ja arvioimaan omaa ja toisten kuvallista ilmaisua ja työtapoja. oppii tuntemaan kuvataiteen ilmaisumuotoja, tekniikoita ja työtapoja. tutustuu kuvataiteen eri lajeihin (piirustus, maalaus, kuvanveisto, grafiikka ja valokuvaus). tutustuu erilaisiin suunnittelualoihin, arkkitehtuuriin, graafiseen suunnitteluun ja muotoiluun sekä kuvalliseen viestintään. oppii ymmärtämään kuvataiteen merkityksen ainutlaatuisena ilmaisumuotona sekä yksilölle että yhteiskunnalle. KESKEISET SISÄLLÖT Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Piirustus erilaiset piirtimet: lyijykynä, hiili, liidut, tussit 221

223 groquis- piirustus luonnostelu osana työprosessia perspektiivipiirustus. Maalaus värioppi maalauksen ilmaisukeinot vesi- ja peitevärimaalaus sekatekniikka. Keramiikka keramiikan eri tekniikat ja lasitukset. Ympäristöestetiikka ja arkkitehtuuri Arkkitehtuuri arkkitehtuurin peruskäsitteet ja esitystavat rakennetun ympäristön esteettiset arvot. Ympäristöestetiikka ympäristötaide. Kuvaviestintä ja mediateknologia Graafinen suunnittelu tutustutaan graafisen suunnittelun osa-alueisiin: julistesuunnittelu pakkausten suunnittelu kuvitus typografia. Sarjakuva sarjakuvan ilmaisukeinoja strippi originaali kopio. 222

224 ARVIOINTI PÄÄTTÖARVIOINNINKRITEERIT ARVOSANALLE 8 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu Oppilas osaa ilmaista itseään hyvin kuvallisin keinoin. Hän osaa käyttää kuvanrakentamisen keinoja ja keskeisiä materiaaleja ja tekniikoita työskentelyssään. Hän osaa useimmiten valita sopivimman tekniikan ja materiaalit sekä osaa käyttää luonnostelua hyväksi työskentelyssään. Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen: Oppilas tunnistaa kuvataiteen keskeisiä ilmiöitä ja sijoittaa ne aikajärjestykseen sekä kulttuuriseen yhteyteen. Hän osaa keskustella kuvista, sekä taidekuvista että omista ja oppilastovereiden kuvista. Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu Oppilas tuntee arkkitehtuurin peruskäsitteistöä ja osaa tarkastella ja arvottaa rakennettua ympäristöä. Oppilas ymmärtää tuotesuunnittelun prosessina ja hän ymmärtää suunnittelutyön merkityksen ja haastavuuden. Kuvaviestintä ja mediateknologia Oppilas osaa kuvaviestinnän ja mediateknologian perusteita: valokuvausta, videokuvausta, digitaalista kuvan käsittelyä ja graafista suunnittelua. Oppilas osaa myös arvioida mediaesitysten visuaalista toteutusta. Työskentelytaidot Oppilas osaa havainnoida ja arvioida oppimistaan ja työskentelyprosessiaan. hän osaa hyödyntää saamansa palautteen. Oppilas pystyy tehtävän mukaiseen työskentelyyn sekä itsenäisesti että ryhmässä. Oppilas osaa myös käyttää erilaisia tietolähteitä työskentelyn tukena (kirjat, lehdet, tietoverkko jne.) 7.15 KÄSITYÖ KÄSITYÖ ALKUOPETUKSESSA Käsityön prosessissa alkuidean synnyn ja lopputulokseen pääsemisen välissä tapahtuu kasvua luovuudessa, ajattelussa, osaamisessa ja itsetunnon kehittymisessä. Monipuolinen työskentely käsityön eri materiaalien ja työtapojen parissa tukee oppilaan esteettistä, eettistä, taidollista ja tiedollista kehittymistä. Oppilaita rohkaistaan ja kannustetaan omaehtoiseen ideointiin ja ongelmanratkaisuun aihepiirien toteutuksessa - tutkimaan, keksimään, suunnittelemaan ja toteuttamaan itse. Näin myös lopputulos on lapsen maailmasta - "lapsen näköinen". Opetuksessa huomioidaan oppilaiden kehitysvaihe ja persoonallisuus. Käsityössä pyritään luomaan kiireetön ja turvallinen työskentely-ympäristö tämän ajan kiireellisyyden vastapainoksi. Käsityön luonne vaatii pitkäjänteisyyttä ja aikaa, jotta alkuideasta päästään eri vaiheiden kautta lopputulok- 223

225 seen. Lapsi oppii vähitellen itsenäistä ongelmanratkaisua ja tiedonhankintaa osana työskentelyn perustaitoja. TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan, käyttämään ja soveltamaan erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä sekä oppii käsitöihin liittyviä käsitteitä kokemaan työn iloa arvostamaan omaa ja toisen työtä tutustumaan kierrätettäviin käsityömateriaaleihin turvalliset työtavat tutustumaan kansalliseen ja mahdollisesti muiden kulttuurien käsityöperinteeseen harjoittamaan hienomotoriikkaa sekä kykyä työskennellä suunnitelmallisesti, turvallisesti, pitkäjänteisesti ja omatoimisesti. KESKEISET SISÄLLÖT Tekstiilityö Luonnostelu /suunnittelu omasta työstä kertominen eri materiaaleihin ja käsityövälineisiin tutustuminen perustekniikoiden harjoittelu: lankatyöt nyörit tupsut sormivirkkaus (ketjusilmukan virkkaaminen koukulla) käsin ompelu kaavan piirtäminen valmiin kaavan käyttö mittaaminen nuppineulan käyttö solmu langan pujotus ompelun aloitus pykäpisto 224

226 etupisto luotospisto täyttäminen kudonta pujottelu hapsujen purkaminen ryijysolmu painanta o valmiilla kuviolla tai esineellä o kasveilla tai lehdillä o sablonalla huovutus työturvallisuuden perustaitoja työvälineiden toimintaperiaatteita. Tekninen työ Luonnostelu /suunnittelu omasta työstä kertominen rakentelu ja askartelu eri materiaaleilla eri materiaaleihin ja käsityökaluihin tutustuminen perustekniikoiden harjoittelua: o sahaus o naulaus o liimaus o hionta o maalaus/petsaus välinehuolto: o välineiden puhdistus o työtilan siistiminen työturvallisuuden perustaitoja. ARVIOINTI Arvioinnin tulee olla kannustavaa ja ilmaisuun rohkaisevaa. Lähtökohtana on oppilaan kokonaisvaltainen toiminta, työskentelyprosessi sekä valmis työ. Oppilas arvioi edistymistään vuorovaikutuksellisesti koko prosessin ajan. Ryhmäarviointia ja itsearviointia tulee olla kaikkien töiden yhteydessä. Oppi- 225

227 laan tulee kyetä tarkastelemaan työskentelyään ja oppimistaan ohjatusti sekä osoittamaan prosessin aikana tapahtuneita heikkouksia ja vahvuuksia. Hän oppii kehittämään toimintaansa saamansa palautteen suunnassa. TEKNINEN KÄSITYÖ VUOSILUOKAT 3-6 Muutama vuosikymmen sitten jokaisen pojan perusvälineisiin kuului oma puukko, jolla vuoltiin katajasta jousipyssyjä, nuolia ja kaarnalaivoja. Nykyajan lapsen ja nuoren arkitodellisuutta ovat vaihdepolkupyörä, kännykkä sekä kodin ja vapaa-ajan tekniset ja elektroniset käyttölaitteet. Kasvavan lapsen maailma on siis avartunut ja tämä on tuonut oman lisänsä myös käsityön yhä vain laajenevaan ja monipuolistuvaan opetukseen. Onneksi käsityö "tekemiseen" painottuvana oppiaineena ei ole antanut "kaikenhan saa kaupasta valmiina ja helpommin" -ajattelulle tilaa oppilaiden ajatusmaailmassa. YLEISET TAVOITTEET JA YHTEYDET AIHEKOKONAISUUKSIIN Opetuksen tavoitteena on kasvattaa oppilasta kohti kokonaisen käsityöprosessin hallintaa. Oppilasta autetaan omaksumaan suunnittelutaitoja, ohjataan käyttämään tarvittavia perustyövälineitä sekä erilaisia koneita jo kolmannelta luokalta alkaen turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Oppilas tutustuu lähialueensa ja oman maan käsityöperinteeseen, kykenee ottamaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet materiaalivalinnoissaan ja työskentelytottumuksissaan. Oppilas tiedostaa teknologian tämän päivän ihmisen elämää helpottavana tekijänä. Ymmärtää teknisten laitteiden toimintaperiaatteita sekä arvostaa välineiden ja laitteiden oikeaa huoltoa, kunnostusta ja kierrätystä tuotteiden elinikää ja käyttömahdollisuuksia lisäävänä tekijänä. Suunnittelussa ja työskentelyssä painotetaan omaa ajattelua, kokeilua ja oivaltamista ongelmalähtöisesti yksin, pareittain tai pienryhmissä toimien. Oppilas kasvaa pitkäjänteiseen työntekoon ja osaa arvostaa itse suunniteltua ja ennen kaikkea itse tehtyä yksilöllistä tuotetta. Työskentelyssä korostuu tekemisen ilo sekä onnistumisen oppimiskokemukset. Aina työn jälki ei kuitenkaan voi olla täydellistä ja näin lapsi kasvaa ihmisenä arvioidessaan omaa työtään tiedostaen omia kykyjään, kehittymismahdollisuuksiaan ja jopa rajojaan. Opetusjärjestelyt 1-2 luokilla oppilaat tutustuvat käsityön alkeisiin käsityö-/askartelutunneilla. 3-6 luokkien aikana oppilaat opiskelevat vähintään 1 lukukauden ajan "toista käsityö-muotoa" eli pojat tekstiilitöitä ja tytöt teknistä käsityötä. Lisäksi oppilaille voidaan antaa mahdollisuus 4. luokan keväällä valita itselleen parhaiten soveltuva käsityömuoto 5-6 luokkien ajaksi. Limingan koulujen käsityötilat ja mahdollisuudet vaihtelevat laajasti. Luokka on oltava koneiltaan ja laitteiltaan ajanmukainen ja työturvallisuusmääräykset täyttävä. Opetusryhmien oppilasmäärän on myös oltava tiloihin nähden oikein suhteutettu. Hyvien oppimistuloksien "takuumiehenä" on turvallinen, kiireetön ja "kaikenlaiset työntekijät" hyväksyvä ilmapiiri! VUOSILUOKAT 3-4 TAVOITTEET Kolmannella ja neljännellä luokalla syvennytään luomaan oppilaille hyvät perustiedot - ja taidot käsityön kokonaisprosessiin. Alkuopetuksessa saatua tuntumaa käsitöihin laajennetaan yhä kattavammaksi. Oppilaan oma vastuu omasta työskentelystä lisääntyy oppimisympäristön laajenemisen myötä. 226

228 Tärkeimpinä tekijöinä ovat kuitenkin tekemisen ilo sekä onnistuneet oppimiskokemukset. Työskentelyssä korostuvat lapsen mielikuvitus, oma oivallus, tehtävän tuotoksen- ja työskentelyn suunnittelu ja tutkiminen oppimisympäristön mahdollisuuksien mukaisesti. Lisääntyvän työkalujen käytön myötä oppilas omaksuu turvalliset työskentelytavat ja suojavälineiden käytön. Lisäksi hän oppii edellytystensä mukaisesti tiedostamaan toimintansa vaaratekijöitä työskentelynsä aikana. Työskentelyn aikana ja työn valmistuttua painotetaan kannustavan vuorovaikutteisen palautteen ja arvioinnin antoa. KESKEISET SISÄLLÖT Työturvallisuus Henkilökohtaisten suojavälineiden käyttö oppimisympäristön sääntöjen ja turvallisuustekijöiden omaksuminen sekä turvallisen työilmapiirin luominen. Suunnittelu Piirtämishahmottelun käyttäminen osana työn suunnittelua työhön liittyvän mitoituspiirustuksen tekemisen harjoittelua yksi selkeä ääriviivapiirustus molemmilla luokkatasoilla. Materiaalit ja työmenetelmät Käytettävien puumateriaalien tunnistaminen erilaisiin materiaaleihin tutustumista oikean materiaalin valinta käyttökohteen vaatimusten mukaisesti mittaus ja mittavälineiden käyttö; viivain, suorakulma ja suuntaispiirrin erilaisiin materiaaleihin perustekniikoilla kohdistuva harjoittelu: sahaus, talttaus, viilaus, höyläys, poraaminen, liimaaminen, taivuttaminen, naula -ja ruuviliitoksen tekeminen ja muotoilu erilaiset tekniikat työn viimeistelyssä vesiohenteisten pintakäsittelyaineiden käyttö työvälineiden huolto. Koneet käytettävien perustyökalujen tunnistaminen ja niiden käyttötarkoituksen tunteminen. Sähköoppi ja elektroniikka Juottaminen yksinkertaisen virtapiirin rakentamisen yhteydessä, virtapiirissä vähintään katkaisin ja lamppu elektroniikan peruskomponenttien tunnistamista 227

229 elektroniikkatöitä koulun omien resurssien mukaisesti. ARVIOINTI Keskeisessä asemassa arvioinnissa on kokonaisvaltainen työskentelyprosessi ja valmistunut työ. Annetun palautteen ja arvioinnin tulee olla kannustavaa ja rohkaisevaa. Oppilasta ohjataan myös itsearviointiin oman työskentelynsä ja lopputuotoksensa osalta. KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas työskentelee pitkäjänteisesti työturvallisuusohjeet huomioiden. Hän tunnistaa ja osaa käyttää opeteltuja työkaluja, hallitsee opetetut perustyötekniikat ja tunnistaa perusmateriaalit. Oppilas huolehtii ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä ja työtiloista sekä arvostaa niin omaa kuin toisten työskentelyä ja työn tuloksia. VUOSILUOKAT 5-6 TAVOITTEET Teknisen työn opettamisen tavoitteena 5-6 luokilla on monipuolistaa oppilaan perustietoja ja -taitoja eri teknisen työn osa-alueista. Työskentelyn tavoitteena on mahdollisimman turvallinen, itseohjautuva ja itsenäinen työskentely sekä suunnittelun, että toteutuksen osalta. Tavoitteena on ohjata oppilas vastuullisuuteen omasta työstään ja myös ryhmästään. Tietotekniikkaa pyritään hyödyntämään suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan. KESKEISET SISÄLLÖT Turvallisuus työskentelytaidot ja asenne Turvallinen työilmapiiri suojavälineiden käyttö turvalliset työmenetelmät turvaohjeiden noudattaminen suhtautuminen omaan ja toisten töihin. Suunnittelu Töiden luonnostelu materiaalitarpeen laskeminen tekninen piirustus mittakaavassa 1:2 ja 1:1. 228

230 Materiaalit ja työmenetelmät Puu: saranointi, tappiliitos, loviliitos, sorvaus, levytyöt, viimeistely muovi ja kevemuovi: muotoilu, taivuttaminen, liittäminen, viimeistely metalli: leikkaaminen, muotoilu, poraus, pakottaminen, niittaaminen, viimeistely. Koneet Pylväsporakone akkuporakone hiomakone sorvi kolvi. Sähkötekniikka ja elektroniikka Elektroniikan komponentteihin tutustuminen komponenttien asentaminen piirilevyyn ohjeen mukaan juottaminen. Mekaniikka ja automatiikka Mekaanisten laitteiden huolto (esim. polkupyörä) tutustutaan erilaisiin voiman välitys- ja siirtorakenteisiin tutustutaan mahdollisuuksien mukaan automaatiosysteemeihin. ARVIOINTI Arviointi perustuu tuotoksen ja siihen johtaneen työprosessin tarkasteluun. Itsearviointia pyritään kehittämään miettimällä, mikä prosessissa ja tuotoksessa on ollut hyvää ja missä olisi parantamista. Arvioidaan oppilaan oppimista ja kehittymistä työskentelyn aikana. Arvioinnin tulee olla kannustavaa, myönteistä ja itsetuntoa vahvistavaa palautetta. 229

231 VUOSILUOKKA 7 Teknisen työ tavoitteena on kehittää oppilaan motorisia kykyjä, luovuutta ja ongelmanratkaisua sekä herättää yleistä kiinnostusta tekniikkaa kohtaan. Tekninen työ pyrkii myös omalta osalta auttamaan oppilaita ymmärtämään yhteiskunnan jatkuvaa teknistä kehitystä. Oppilaiden tulisi ymmärtää myös teknisten ratkaisujen lisäksi tuotteiden esteettiset ja ekologiset näkökohdat. Alakoulussa tekninen työ on painottunut hyvin pitkälle puutyöhön ja perinteisten käsityökalujen käyttöön. Yläkouluun siirryttäessä oppilaille uutena asiana tulevat metallityöt ja metallin työstämiseen tarkoitetut laitteet. Puutyön osalta uutena asiana tulevat erilaisten puuntyöstökoneiden käyttö. Näistä seikoista johtuen työturvallisuus saa hyvin keskeisen merkityksen siirryttäessä alakoulusta yläkouluun. Luonnollisesti myös niitä tekniikoita tulee kerrata, joita on aikaisemmin käytetty alakoulussa. Työturvallisuus Työturvallissuden tavoitteena on opettaa oppilaille turvalliset työskentelytavat, jotta he oppisivat käyttämään henkilökohtaisia suojaimia automaattisesti aloittaessaan työskentelyn työkoneella, joissa suojainten käyttöä vaaditaan. Oppilaan tulee, omalta osataan kantaa vastuu muiden oppilaiden turvallisesta työskentelystä, käyttäytyä rauhallisesti ja vastuullisesti koneilla toimiessaan. 7-luokan syksyllä oppilaille kerrataan sähkökäsityökalujen turvallinen käyttäminen ja niihin liittyvien suojainten käyttö. Lisäksi opetellaan vannesahan, oiko- ja tasohöylän turvallinen käyttäminen. Oppilaiden työskentely koneilla tapahtuu opettajan välittömän valvonnan alla, kunnes he ovat oppineet oikeat työtavat. Metallityössä oppilaita opetetaan käyttämään turvallisesti pylväsporakonetta, penkkihiomakonetta, metallisorvia ja hitsauslaitteita sekä erilaisia leikkaavia ja lastuavia koneita. Suunnittelu Jokainen työ alkaa työsuunnitelmalla. Oppilas piirtää suunnitelman, josta näkyy tarvittavat mitat ja materiaalit. Suunnittelu voi tapahtua myös tietokoneen piirustusohjelmalla. Suunnitelman tarkoituksena varmistaa, että oppilas hahmottaa työn kokonaisuutena, materiaalimenekin, ja on miettinyt etukäteen työn valmistamiseen tarvittavia tekniikoita, unohtamatta kuitenkaan työn visuaalisia arvoja. Opettaja käy suunnitelman läpi yhdessä oppilaan kanssa ennen työn aloittamista. Materiaalit Työn onnistumisen kannalta on tärkeää, että oppilas osaa valita työhönsä oikeat materiaalit ja tuntee erilaisten materiaalien ominaisuudet ja niihin liittyvät oikeat työtavat. Puutyössä erilaiset puulajit ovat tuttuja jo alakoulusta, mutta metallityössä erilaisten metallien ominaisuuden ja niihin liittyvät tekniikat tuleva uusina asioina. Materiaalia valittaessa tulee myös ottaa huomioon ekologiset ja esteettiset näkökohdat. Puutyö Puutyössä oppilaat voivat valmistaa hyvin erilaisia tuotteita itselleen. Käytettävät tekniikat luonnollisesti vaihtelevat suuresti valmistettavan tuotteen mukaan. Pääpaino on kuitenkin se, että oppilaat ky- 230

232 kenevät itsenäiseen ja turvalliseen kokonaisvaltaiseen työskentelyyn aina tuotteen suunnittelusta sen toteuttamiseen asti. Oppilaiden tulee ymmärtää, mikä tekniikka soveltuu parhaiten jokaiseen eri työvaiheeseen. Alla olevassa on lueteltu kaikki ne perustyömenetelmät ja koneet, jotka jokaisen oppilaan tulisi hallita. Käytettävät tekniikat Poraus sahaus höyläys sorvaus jyrsintä talttaus liimalevyn valmistaminen pyörötappiliitokset. Käytettävät koneet Käsityökalut pylväsporakone vannesaha oiko- ja tasohöylä sorvi alajyrsin talttaporakone. Metallityö Metallityöt alkavat oppilaiden siirtyessä yläkouluun. Tästä johtuen erilaisten tekniikoiden opettaminen täytyy alkaa niiden perusteista. Metallin vaikeasta työstettävyydestä johtuen sähkötyökalut saavat korostuneen merkityksen. Oppilastyöt tulee aluksi suunnitella siten, että työt sisältävät mahdollisimmat monia työvaiheita. Työturvallisuuteen myös tulee kiinnittää erityistä huomiota. Alla on lueteltu kaikki ne perustyömenetelmät ja koneet, jotka jokaisen oppilaan tulisi hallita. Käytettävät tekniikat Metallin sahaus, viilaus ja poraus ohutlevyn leikkaaminen ja taivutus sorvaus lämmitys lämpökäsittely 231

233 hitsaaminen pistehitsaaminen kovajuotto hionta. Käytettävät koneet Käsityökalut kaarisakset kanttauskone metallisorvi kaasuhitsauslaitteet Mig-hitsauslaite pistehitsi penkkihiomakone kulmahiomakone. Elektroniikka Elektroniikan opetuksessa lähdetään sähkötekniikan suureista liikkeelle. Oppilaiden tulisi ymmärtää jännitteen, sähkövirran, tehon ja resistanssin merkitys. Lisäksi opetellaan yleisimpien komponenttien tunnistaminen ja niiden toimintaperiaatteiden ymmärtäminen. Yleismittarin käytön opettelu kuuluu myös elektroniikan perustietoihin. Käytännönharjoituksiin kuuluu juotosharjoituksia ja kokoamiskaavioiden tulkitsemista. Varsinaiset oppilastyöt koostuvat suurimmaksi osaksi valmiiden rakennussarjojen kokoamisesta. Alla on lueteltu kaikki ne perustyömenetelmät ja laitteet, jotka jokaisen oppilaan tulisi hallita. Käytettävät tekniikat Laskuharjoituksia komponenttiharjoituksia mittaaminen yleismittarilla juottaminen vika-analyysin tekeminen kotelointi. Käytettävät laitteet Juotoskolvi jännitelähde yleismittari. 232

234 ARVIOINTI PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas kykenee suunnittelemaan omatoimisesti työnsä tarvittavine materiaaleineen ja työtapoineen tuntee käyttöön ottamiensa materiaalien ominaisuudet työskentelemään tavoitteellisesti yksin ja tiimissä opetettuja työtekniikoita hyödyntäen käyttämään työkoneita ja tuntee niihin liittyvät työturvallisuusohjeet dokumentoimaan työnsä eri vaiheet ja arvioinnin tietokoneohjelmia hyväksi käyttäen muodostamaan realistisen kuvan omista taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan. TEKSTIILITYÖ VUOSILUOKAT 3-4 Tekstiilityön opetuksen tehtävä on perehdyttää oppilas käsityötietoihin ja -taitoihin. Oppilasta ohjataan kriittisyyteen, vastuuntuntoon ja laatutietoisuuteen työkentelyssä ja materiaalivalinnoissa. Oppilasta autetaan omaksumaan suunnittelun taitoja ja perusvalmiuksia suunnitelmien toteuttamiseksi. Käsin tekemisen myötä syntyy myönteinen asenne käsityön tekemistä ja oppimista kohtaan. TAVOITTEET Oppilas oppii tuntemaan tekstiilityöhön liittyviä käsitteitä ja käyttämään erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä omaksuu positiivisen asenteen työsuojeluun, oppii turvallista työvälineiden, koneiden ja laitteden käyttöä sekä oppii huolehtimaan oppimisympäristönsä viihtyisyydestä oppii käsityön perustekniikoita ja tuotesuunnittelua sekä harjaantuu niiden edellyttämissä taidoissa, jolloin hänen ajattelunsa ja luovuutensa kehittyvät oppii avaruudellista hahmottamista suunnittelussaan ja työskentelyssään oppii kiinnittämään huomiota tuotteiden esteettisiin ominaisuuksiin, väreihin ja muotoihin oppii valmistamaan, huoltamaan ja korjaamaan arkipäivän käytännöllisiä tuotteita oppii ottamaan vastuuta omasta esineympäristöstään ja ymmärtää, että tuotteilla on elinkaari tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä. KESKEISET SISÄLLÖT Sisällöt on kirjattu 3-6 luokkien osalta vuosiluokittain. Opetusta voi ajoittaa ja painottaa koulukohtaisesti eri tavoilla, kunhan sisällöt pääsääntöisesti tulevat esille. 233

235 VUOSILUOKKA 3 Oppilas tutustuu tekstiilityön perustyötapoihin ja materiaaleihin Ompelu Ompelukoneen pääosat, toiminta, lankojen pujotus, ompeleiden säätö, paininjalan leveys ompelun apuna tuotteen suunnittelun harjoittelua yksinkertainen kaava, kaavan avulla leikkaaminen reunavahvistukset: siksak, käänne, päärme saumat: yhdyssauma ja sen huolittelu oikeat työotteet yksinkertaisen ohjeen noudattaminen. Kirjonta Yksinkertainen päällikeompelu eli aplikointi. Virkkaus Aloitussilmukka, ketjusilmukka, kiinteäsilmukka, oikea virkkausote, virkkuukoukun valinta ainekseen sopivaksi. Tekstiilitieto Materiaalien ja tuotteiden huolto työvälineiden nimitykset kankaaseen sopivan ompelulangan valitseminen. Työturvallisuusohjeiden noudattaminen Työskentelyyn ja työtilaan liittyvät turvallisuustekijät, työtilan siisteys, silitysraudan käyttö. VUOSILUOKKA 4 Ompelu Ompelukonetieto: puolaaminen, neulan vaihtaminen kaavamerkkejä, kaavan käyttö suunnittelussa ja valmistamisessa mittaaminen: kaavaan tarvittavat vartalonmitat kuvitettujen ja sanallisten ohjeitten noudattamisen harjoittelua. 234

236 Kirjonta Kirjontapistoja, esimerkiksi: etupisto, varsipisto, laakapisto, pykäpisto, ketjupisto, linnunsilmäpisto, ristipisto, keksittyjä pistoja käsinompelun aloitus, käsinompelun päättäminen, kirjontalangan valinta kankaaseen sopivaksi. Neulonta Langan keriminen, aloitussilmukka, silmukoiden luomisen opettelua, kerros, oikea silmukka, nurjansilmukan tunnistaminen, edestakaisneule, värin vaihto, silmukoiden päättäminen, lankojen päättely lankavyötetietoa, puikkotietoa. Virkkaus Pylväs, levennys ja kavennus, värin vaihto, päättäminen. Kudonta Mahdollisuuksien mukaan kehyskudonta tai kangaspuissa kutominen. Tekstiilitieto Materiaalin ja tuotteen huolto, kunnostus ja korjaus sekä kierrätys kankaan rakenne: loimi, kude, hulpio materiaalitieto: luonnonkuidut. ARVIOINTI HYVÄN OSAAMISEN KUVAUS 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas osaa ohjatusti tuottaa luovia ideoita ja kokeilla teknisiä ratkaisuja sekä suunnitella toteuttamiskelpoisen tuotteen työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen ja työturvallisuuden huomioon ottaen hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja tunnistaa perusmateriaaleja työskentelee pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että itsenäisesti, haluaa kehittyä käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä työvälineistä, työtilojen järjestyksestä ja viihtyisyydestä arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn tuloksia suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön. 235

237 VUOSILUOKAT 5-7 TAVOITTEET Vuosiluokkien 1 4 tavoitteita käsitellään syvällisemmin, ja lisäksi tulevat seuraavat tavoitteet: Oppilas oppii suunnittelemaan ja harjoittelee valmistamaan laadukkaita, tarkoituksenmukaisia ja esteettisiä tuotteita sekä ottamaan työskentelyssään huomioon myös eettiset, ekologiset ja taloudelliset arvot perehtyy suomalaiseen ja soveltuvin osin myös muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurin saaden siten ainesta oman identiteettinsä rakentamiseen ja omaan suunnittelutyöhönsä oppii arvostamaan ja tarkistelemaan kriittisesti omaa ja muiden työtä sekä etsimään luovia ratkaisuja havaitsemiinsa ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa käyttäen apunaan erilaisia tietolähteitä perehtyy perinteiseen ja nykyaikaiseen teknologiaan liittyviin tietoihin ja taitoihin, joita voi soveltaa arkielämässä, jatko-opinnoissa, tulevissa työtehtävissä ja harrastuksissa oppii ymmärtämään yritystoimintaa ja teollisia tuotantoprosesseja kiinnittää työskentelyssään huomiota muotoihin, sommitteluun ja väreihin tutustuu erilaisiin työjärjestyksiin ja työohjeisiin tutustuu materiaali- ja kuluttajatietouteen ja käyttää materiaaleja tarkoituksenmukaisesti huomioi käsityössä esiintyvien ongelmien ja sovellusten yhteyden muihin oppiaineisiin, mm. luonnontieteisiin ja matematiikkaan tutustuu erilaisiin suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikoihin tutustuu oman paikkakunnan tuotantoelämään ja yrittäjyyteen arvioi omaa työskentelyä ja sen tuloksia sekä osallistuu myös toisten töiden yhteiseen tarkasteluun. KESKEISET SISÄLLÖT VUOSILUOKKA 5 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Tuotteen suunnittelua itsenäisesti ja/tai ryhmissä oppilas huomioi suunnitteluissaan muodot, sommittelun ja värit. Ompelu Ompelukonetieto: painijalan vaihto, hyvä koneommel, luokan eri koneet, ompelukoneen monipuolinen käyttö vaatteen tai asusteen suunnittelu ja valmistaminen, kaavamerkit, kaavan valinta mittojen mukaan, työjärjestyksen laatiminen, ohjeen seuraaminen, vaatteen sovittaminen. 236

238 Kirjonta Konekirjonta: esimerkiksi päällike- tai alikeompelu, vanukirjonta tai tilkkutyöt, erilaisten aikaisemmin opittujen kirjontatapojen soveltaminen. Neulonta Puikkojen valinta langan ja käsialan mukaan, nurjasilmukka, kuvioneuleita nurin ja oikein silmukoin, mallikerta, neuleohjeen seuraaminen, leventäminen, kaventaminen, suljettu neule, pudonneen silmukan poimimisen harjoittelua. Virkkaus Keskeltä tai reunasta alkavan kuvion virkkaaminen, puolipylväs, pylväs, piilosilmukka, silmukoiden lyhenteet ja merkit, piirretyn ja sanallisen ohjeen noudattaminen, osien yhdistäminen ommellen ja virkaten. Kudonta Erilaisia nauhoja. Tekstiilitieto Vaatteiden korjaus ja uudistaminen. VUOSILUOKKA 6 Ompelu Ompelukoneen monipuolinen omatoiminen käyttö, vaatteen suunnittelu ja valmistaminen kaavan käyttö: mitat, kaava ja koko, kaavan sovittaminen, kaavan asettaminen kankaalle ohjeen mukaan lisäksi esimerkiksi reunavahvistuksia, halkioita, kiinnittimiä, somisteita, poimuttamista työjärjestyksen laatiminen omaan työhön, ohjeen mukainen työskentely. Kirjonta Pistokirjontaa, opitut pistot sekä uusia pistoja, kuvion siirtäminen kankaalle. Neulonta Kirjoneuleen neulominen kahdella värillä, oman mallin suunnittelu ja sen soveltaminen omaan työhön, neuleohjeen seuraaminen, silmukoiden nostaminen, silmukoiden nostaminen neulomatta, silmukoiden poimiminen työn reunasta. 237

239 Virkkaus Pitsimäistä virkkausta, kuvioita, virkkausmerkit, omatoiminen virkkaaminen sanallisten tai merkein piirrettyjen ohjeiden mukaan. Kudontaa Mahdollisuuksien mukaan kehyskudonta tai kangaspuissa kutominen. Tekstiilitieto Materiaalien ominaisuudet ja hoito, hoitomerkit. ERIKOISTEKNIIKAT VUOSILUOKILLA 3-6 Opetukseen voidaan sisällyttää erikoistekniikoita, esimerkiksi: kankaanpainanta, kausiaskartelu, solmeilu, tuohi- ja olkityö, paperinaru, pajutyö, nahkatyö, huovutus, tupsut, hapsut, nyörit. Lisäksi voidaan tutustua kotipaikkakunnalle omaleimaiseen käsityöperinteeseen. Tietoteknisiä välineitä voidaan käyttää esimerkiksi tuotteiden suunnitteluvaiheessa. VUOSILUOKKA 7 TAVOITTEET Tekstiilityön tavoitteena on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen vuosiluokilla 1-6 oppimansa tiedot ja taidot vahvistuvat suunnittelun, valmistuksen ja arviointimenetelmien avulla. Vuosiluokilla 3 6 opitut tektiilityötaidot ovat lähtökohta uuden oppimiselle. Oppilas osaa ja tietää useita tekstiilityöhön liittyviä valmistusmenetelmiä sekä ompelukoneen ja käsityövälineiden käyttöä. KESKEISET SISÄLLÖT Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Syvennetään tekstiilisuunnittelun perusmenetelmiä: sommittelu, muoto, rytmi, tila, värien käyttö ja mielikuvituksen kehittäminen opitaan suunnitteluprosessi; alkuidea, mielikuva tuotteesta, materiaalien ja työvälineiden kokeileminen ja tutkiminen, ympäristön havainnointi, oman idean kehittely ja testaaminen harjoitellaan tuotteen kolmiuloitteisen muodon konstruointia esim. kaavan muokkaaminen, kaavoituksen perusteita opitaan materiaalien tarkoituksenmukaista ja luovaa käyttöä hyödynnetään oman ja muiden kulttuurien käsityötä virikkeellisesti suunnittelussa ymmärretään tuotteen esteellisyys, symbolinen merkitys ja viesti käytetään tietoteknisiä sovelluksia suunnittelussa. Valmistaminen Harjoitellaan lukemaan ja ymmärtämään työohjeita esim. käsityölehdet 238

240 sovelletaan perinteisiä ja uusia materiaaleja sekä tekniikoita erilaisiin tehtäviin tarkoituksenmukaisesti vahvistetaan ja syvennetään koneiden, laitteiden ja työvälineiden tuntemusta ja käyttöä esim. ompelukone, saumuri sovelletaan eri oppiaineissa opittuja tietoja ja taitoja tekstiilityössä sovelletaan aiemmin opittua tekstiilituotteiden hoidosta, huollosta ja kierrätyksestä opitaan tuotteen elinkaaren jatkamista korjaamalla ja uudistamalla laajennetaan ja syvennetään tekstiilikuitujen tuntemusta esim. hoito- ja käyttöominaisuudet syvennetään työturvallisuustietämystä sekä työympäristön ja välineiden vastuullista käyttöä Ompelu Ns. lähtötason työ (esimerkiksi sisustustekstiili): koneiden ja pienkäsityövälineiden käyttö vartalon yläosan peittävä vaate ja suunnittelun harjoittelua vartalon alaosan peittävä vaate ja suunnittelun harjoittelua vapaavalintainen työ materiaalitietous kaavoitus koneiden ja työvälineiden käyttäminen sovittaminen itsearviointi ompelutekniikka Neulonta Virkkaus Perinnekäsityö Erikoistekniikka ARVIOINTI Syvennetään ja kehitetään itsearviointi- ja dokumentointitaitoja esim. tieto-ja viestintätekniikkaa hyödyntäen harjoitellaan vertaisrviointia opitaan kehittämään omia tietoja ja taitoja palautteen suuntaisesti. 239

241 PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Visuaalinen ja tekninen suunnittelu Oppilas havaitsee myös itsenäisesti ongelmia, kehittelee luovasti ideoita ja suunnittelee ohjatusti tuotteita, joissa on pyritty ottamaan huomioon käytettävissä oleva aika, välineet, materiaalit, tuotteiden esteettisyys, ekologisuus, kestävyys, taloudellisuus, tarkoituksenmukaisuus ymmärtää suunnittelemansa tuotteet myös viestiksi ympäristölle dokumentoi suunnitelman esimerkiksi kuvallisesti, sanallisesti, näyttein, pienoismallin avulla tai muulla tavalla siten, että siinä käy ilmi millainen idea on ja millä tavoin se on tarkoitus valmistaa osaa ohjatusti käyttää suunnittelussaan aineksia suomalaisesta ja muiden kansojen muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuurista Valmistaminen Oppilas työskentelee tarkoituksenmukaisesti ja huolellisesti työturvallisuusohjeita noudattaen sekä huolehtii ympäristönsä järjestyksestä ja viihtyisyydestä hallitsee perustekniikoita siten, että tuotteesta tulee tarkoituksenmukainen, viimeistelty, ekologinen ja esteettinen osaa työskennellä tavoitteisesti yksin ja tiimeissä osaa ohjatusti käyttää työssään kehittynyttä teknologiaa ja ymmärtää teknologian käsitteitä, järjestelmiä ja niiden sovelluksia osaa soveltaa muissa oppiaineissa oppimaansa tietoa ja taitoa. Itsearviointi ja prosessin pohdinta Oppilas kykenee ohjatusti tarkastelemaan omaa työskentelyään ja oppimistaan havaitsee vahvuuksia ja heikkouksia prosessissa ja tuloksissa osoittaa arvioinnissa kritiikinsietokykyä ja haluaa suunnata toimintansa palautteen mukaisesti arvioi ideoitaan ja tuotteitaan esteettisin, taloudellisin, ekologisin ja tarkoituksenmukaisuuskriteerein ymmärtää teknologian, kulttuurin, yhteiskunnan ja luonnon välisiä riippuvuuksia muodostaa realistisen kuvan taidoistaan ja kehittymismahdollisuuksistaan 240

242 7.16 LIIKUNTA Liikuntakasvatuksen tavoitteena on kehittää monipuolisesti oppilaan fyysistä kuntoa, motorisia ja sosiaalisia taitoja. Perusopetuksen 1-9 luokkien liikunta keskittyy perustaitojen opettamiseen ja luo näin edellytykset monipuoliseen liikuntaan. Oikeiden suoritustekniikoiden korostaminen on tärkeää. Kaikilla luokkaasteilla on tavoitteena innostaa oppilasta päivittäiseen liikkumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Tavoitteena on myös lajitaitojen opettaminen ja niiden soveltaminen. Oppilaalle tulee myös luoda mahdollisuus kokea liikunnan iloa ja onnistumisen elämyksiä. YLEISTAVOITTEET Jaksaminen kestävyys, lihaskunto, asenne Osaaminen perusliikunta, lajitaidot Sosiaalisuus fair play Luovuus TAVOITTEET Oppilas kokee liikunnan iloa ja saa virikkeitä monipuoliseen liikunnan harrastamiseen oppii tiedostamaan liikunnan terveydellisen merkityksen sekä kehittämään omaa hyvinvointiaan ja toimintakykyään harjaantuu havaintomotorisissa ja motorisissa taidoissa kuten tasapaino-, liikkumis- ja välineiden käsittelytaidoissa oppii toimimaan pitkäjänteisesti ja suhtautumaan realistisesti omiin suorituksiinsa oppii turvalliset liikuntatavat ja uimataidon oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin hengen toteutumista oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä itsenäisen ja ryhmätyöskentelyn taitoja sekä kehittyy vastuullisuudessa ja toisten ihmisten huomioimisessa tottuu peseytymiseen ja pukeutumaan tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten oppii käyttämään yhteiskunnan tarjoamia liikuntapalveluja. 241

243 ARVIOINNIN PERUSTEET Liikunnan arviointikriteereinä ovat jaksaminen, osaaminen, sosiaalisuus ja luovuus. Jaksaminen Kestävyys ja lihaskunto testataan vuosittain luotettavilla mittareilla (vuosiluokat 7-9), terveyskäyttäytyminen, asenne ja aktiivisuus havainnoidaan. Osaaminen Havainnoidaan lajitaidot ops:n tavoitteiden mukaisesti. Sosiaalisuus Ryhmässä toimiminen, vuorovaikutustaidot ja reilu peli sekä suhtautuminen palautteeseen, onnistumiseen ja epäonnistumiseen. Luovuus Omaperäiset ratkaisumallit, esiintyminen ja taiteellisuus. Opettajan tärkeä rooli arvioinnin ohjauksessa on realististen tavoitteiden asettaminen. Arviointiin liittyy ohjaavan ja korjaavan palautteen antaminen, mikä tukee lapsen taitojen oikeasuuntaista kehittämistä. Palautteen tulisi olla ulkoista, välitöntä ja korjaavaa, mutta painottua yhä enemmän myös oman, sisäisen palautteen kehittämiseen. Siinä oppilas arvioi suorituksen onnistumisia omaksumiensa suoritustekniikoiden ja tuntemuksensa mukaan. Paikallisuuden huomioiminen ja ulkopuolisten palvelujen käyttö liikunnanopetuksessa Limingassa liikuntatunteja voidaan pitää koulun omien salien ja palloilukenttien lisäksi liikuntahallissa, jäähallissa, urheilukentällä ja sen yhteydessä olevalla luistelukentällä ja jääkiekkokaukalolla ja muilla kunnan ylläpitämillä urheilualueilla (latuverkostot, suunnistuksen kiintorastit Rantakylässä). Lisäksi Liminganlahden Luontokeskus tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet luontoliikuntaan. Uinninopetuksesta vastaavat 1-6 luokilla pääsääntöisesti uimahallien uinninopettajat. Lapset huomioonottavalla pihasuunnittelulla ja lähiliikuntapaikoilla tuetaan oppilaiden omaehtoista liikuntaa välituntisin ja vapaa-ajalla. Välituntiliikuntaa pyritään tukemaan tarjoamalla käyttöön eri liikuntavälineitä. VUOSILUOKAT 1-2 Liikuntakasvatuksen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen. Tavoitteena on luoda myönteinen asenne ja perustaidot monipuoliselle ja iloa tuottavalle liikunnan harrastamiselle. Liikuntatuntien yhteydessä oppilasta ohjataan huolehtimaan hygieniastaan ja ymmärtä- 242

244 mään liikunnan terveydellinen merkitys. Sosiaalisten taitojen, kehollisen ilmaisun ja luovuuden kehittyminen ovat tärkeä osa liikuntakasvatusta. Perusopetuksen 1-2 luokkien liikunnassa korostetaan leikinomaisuutta. Kaikille oppilaille tulee tarjota onnistumisen mahdollisuuksia. Erilaiset leikit, pelit ja ryhmätilanteet kehittävät lapsen sosiaalisia vuorovaikutustaitoja ja antavat tilaa oppilaan aktiivisuudelle, mielikuvitukselle ja oivalluksille. Viitepelit ja monipuoliset harjoitteet tukevat 1-2 luokan liikunnan opetusta ja myöhempiä lajitaitoja. Monipuolisella liikunnalla kehitetään fyysistä ja motorista kuntoa, liikehallintaa, motorisia perustaitoja ja koordinaatiokykyä. TAVOITTEET Oppilas kokee liikunnan iloa ja saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen harjaantuu havaintomotorisissa ja motorisissa taidoissa oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin hengen toteutumista tottuu peseytymiseen ja hoitamaan hygieniaansa saa harrastaa liikuntaa kannustavassa ilmapiirissä. KESKEISET SISÄLLÖT Voimistelu ja telinevoimistelu Järjestäytymismuodot: rivi, kaaririvi, paririvi, jono, parijono, piiri, paripiiri perusvoimisteluvalmiuksien kehittämistä (tasapainoa, liikehallintaa, lihaskuntoa ja koordinaatiota kehittävät liikkeet, leikit ja harjoitteet) esim. erilaiset hypyt/hyppelyt esteiden/viivojen yli, hypyt yhdellä, kahdella jalalla rytmiä ja suuntaa vaihdellen. permantovoimistelu: kierimiset, kuperkeikat, kärrynpyörän kehittelyä, silta, liikkumista eri tavoin eri tasoissa, pienten liikesarjojen harjoittelua telinevoimistelu: o o o o telinevoimistelutaitojen kehittämistä, temppuilua telineillä, oikeiden liikesuoritusten harjoittelua penkki tai puomi: käynti, hyppyjä, käännöksiä, alastuloja puolapuut/köydet tai renkaat/nojapuut tai rekki: kiipeäminen, riipunta, heilunta, siirtyminen, alastulo trampetti: hyppiminen, hypyt vauhditta voimisteluvälineisiin tutustumista monipuolisesti ja leikinomaisesti, omia kokeiluja, rytmitehtäviä ja pienten ohjelmien keksimistä eri välineillä (hernepussi, pallo, vanne, hyppynaru, keila, leikkivarjo) musiikkiliikuntaa: liikkeelle lähdetään oman kehontuntemuksen kehittämisestä (mielikuvaliikuntaa), laulu- ja rytmileikit. Yleisurheilu Juoksu- ja liikuntaleikkejä rytmiä ja suuntaa muutellen, reaktioleikit 243

245 erilaisia hyppyharjoituksia, ponnistaminen vauhditta ja vauhdista heittoja erilaisilla palloilla paikaltaan ja vauhtia ottaen: pituusheitto ja tarkkuusheitto oikea heittoasento heitettäessä palloa: perusheitto yläkautta vastakkainen jalka edellä juokseminen: pikajuoksun lähtö, pikajuoksu (oikea juoksuasento), tasavauhtinen juoksu. Uinti Veteen totuttautuminen: leikinomaisilla harjoituksilla harjoitellaan kellumista, liukumista, erilaisia uintipotkuja ja veden alle menemistä. Suunnistus ja maastoliikunta Ympäristön hahmottamista kartalta (karttamerkkejä, kartan suuntaaminen, mittakaavan alkeita), luokka- ja pihasuunnistus, valokuvasuunnistus retkeily ja luonnossa liikkuminen (vaatetus, kulkureitit, siisteys). Palloilu Pallonkäsittely: erilaisten pallojen käsittelyharjoituksia kuten pompottelu, kuljetus, heitot, syötöt, vierittämiset, kiinniotot, potkut pallonkäsittelytaitojen varmentamista ja kehittämistä leikkien ja viitepelien avulla. Hiihto Totuttautumista välineisiin, hiihtoasento, sauvoitta hiihto, tasapaino(liuku, potku), kaatuminen ja ylösnousu, kiipeäminen, mäenlaskun harjoittelu (laskuasento), vauhdin hillitseminen, hiihtoleikit ja -retket. Luistelu Luistinten jalkaan laittaminen, nauhojen solmiminen, luisteluasento, tasapaino lähtö eteenpäin luisteluun, kaatuminen ja ylösnousu, alkeisjarrutukset, taaksepäin luistelun kehittelyä, jääpelit ja -leikit. Terveyskasvatus Tilanteen mukainen vaatetus ja varustus päivittäinen henkilökohtainen hygienia terveelliset ruokailutottumukset ja riittävä lepo. 244

246 VUOSILUOKAT 3-4 Vuosiluokkien 3-4 liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä kohti lajitaitoja. Oppilaille korostetaan verryttelyjen merkitystä osana liikuntasuoritusta. Liikunnanopetuksen tulee antaa tilaa oppilaan aktiivisuudelle, mielikuvitukselle ja oivalluksille. KESKEISET SISÄLLÖT OPETUKSEN PAINOPISTE Aktiivisuus, taitojen oppiminen, hygienia, sosiaalisuus. Voimistelu Perus- ja kuntovoimistelu: monipuolisia käsi-, jalka- ja vartaloliikkeitä, hyppelyitä ja hyppyjä sekä em. yhdistelmiä liikesarjoiksi välinevoimistelu: välineiden tyypillisiä liikkeitä esim. hyppynarua, voimistelupalloa ja vannetta käyttäen; yhdistellään liikkeitä pieniksi sarjoiksi; lisäksi omia kokeiluja; temppuja välineillä musiikkiliikunta: piirileikit lastentanssi: muotitansseja soveltaen, pienten sarjojen kehittelyä luovan liikunnan harjoitteet: asennot, liikkuminen eri tasoissa, musiikin elementtien hyödyntäminen liikkeissä (voimakas, rauhallinen, nopea). Telinevoimistelu Permanto: pyörimis- ja tasapainoliikkeitä esim. kuperkeikka taaksepäin, niskaseisonta, alkeiskäsiseisonta, silta, kärrynpyörä. penkki ja puomi: hyppyjä ja hyppelyitä, tasapainoliikkeitä, alastuloja hyppy: ponnistuslaudalta hyppyarkun/pukin yli esim. jänisloikka, haarahyppy, lentokuperkeikka köydet, renkaat, rekki: heilunta- ja riipuntaliikkeitä esim. kiipeäminen, kieppi, heiluntaa korkealla rekillä, muita liiketehtäviä esim. oikonojasta kierähdys päin. Yleisurheilu Juokseminen: pikajuoksu (pystylähtö ja juoksurytmi) hypyt, loikat: perustekniikat, pituushyppy heitot: vauhditon ja vauhdillinen heitto (pallonheitto, turbokeihäs). 245

247 Uinti Selkäuinti kroolin hengitys, krooliuinti alkeisrintauinti. Suunnistus / maastoliikunta Palloilu Kartan suuntaaminen ja olinpaikan määrittäminen kartan värit ja tavalliset karttamerkit karttaretkeily. Koripallo: perussyötöt, - heitot, kuljetus, pysähtyminen (tukijalka), viite- ja pienpelit,(vapaan paikan haku), yhden korin koris lentopallo: sormilyönti, heitto- ja sormilyöntialoitus, pelikentällä liikkuminen, paikkojen vaihtaminen, viite- ja pienpelit eri kosketuksilla (koppipeli) jalkapallo: sisäterä- sekä ulkoteräsyöttö ja -potku, kuljetukset ja haltuunotto jalalla, peliajatuksen kehittäminen, viite- ja pienpelit pesäpallo: peruslyönti, pystymailanäpäys, yläheitto, kiinniotto ilmasta ja maasta, viite- ja pienpelit salibandy: kuljettaminen ja pallon haltuunotto, tekniikkaharjoituksia, viite- ja pienpelejä muut: sulkapallo, tennis, ultimate (tutustumista mahdollisuuksien mukaan). Hiihto Eri tyylien tekniikat, rytmi (työntö, potku, liuku, painonsiirto). Luistelu / Jääpelit Luistelun perustekniikka (luistelupotku, liuku, painonsiirto), kaarreluistelu/kehäkierto eteenpäin, taaksepäin luistelu suoraan, jarrutukset, alkeishypyt ja pyörimiset, viite- ja pienpelit, (ringette, jää- ja kaukalopallo, jääkiekko). Terveyskasvatus Tilanteen mukainen vaatetus ja varustus päivittäinen henkilökohtainen hygienia terveelliset ruokailutottumukset turvallinen liikkuminen. 246

248 ARVIOINTI KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 4. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Oppilas hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri liikuntamuodoissa osaa juosta, hypätä ja heittää osaa voimisteluliikkeitä ilman välineitä, välineillä ja telineillä osaa ilmaista itseään liikunnan avulla ja liikkua rytmin tai musiikin mukaan osaa käsitellä pelivälineitä leikeissä ja harjoituksissa sekä toimia peleissä osaa liikkua luonnossa opetuskarttaa hyväksi käyttäen osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä toimii pitkäjänteisesti ja suhtautuu realistisesti omiin suorituksiinsa osaa pukeutua tarkoituksenmukaisesti liikuntaa varten ja huolehtia puhtaudestaan toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu vastuullisesti ja yritteliäästi liikunnan opetukseen. VUOSILUOKAT 5-9 Vuosiluokkien 5 9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan yksilölliset valmiudet, sukupuolten erilaiset sekä kasvun ja kehityksen erot. Opetuksessa painotetaan liikunta- ja lajitaitojen oppimista, niiden soveltamista ja fyysisen kunnon kehittymistä. Monipuolisen liikunnan avulla tuetaan oppilaan liikunnallisen harrastuksen löytymistä ja itsetunnon kehittymistä. VUOSILUOKAT 5-6 OPETUKSEN PAINOPISTE Taitavuus, kestävyys, hygienia, sosiaalisuus. Voimistelu Perus- ja kuntovoimistelu: monipuolisia käsi-, jalka- ja vartaloliikkeitä, hyppelyitä ja hyppyjä sekä voimistelullisia liikesarjoja musiikin mukaan välinevoimistelu: välineiden tyypillisiä liikkeitä esim. seuraavilla välineillä hyppynaru, voimistelupallo, vanne, nauha, keilat, omat välineet; yhdistellään liikkeitä pieniksi sarjoiksi musiikkiin, lisäksi omien sarjojen keksimistä lastentanssi: muotitansseja soveltaen, omat tanssisommitelmat ja esitykset luovan liikunnan harjoitteet: erilaisissa ryhmissä ilmaisua annettujen aiheiden mukaan. 247

249 Telinevoimistelu Permanto: pyörimis- ja tasapainoliikkeitä esim. haarakuperkeikka, päälläseisonta, käsinseisonta, vauhdillinen kärrynpyörä penkki ja puomi: hyppyjä ja hyppelyitä, tasapainoliikkeitä, alastuloja esim. laukkahyppy, vaaka, arabialainen hyppy: (hyppyarkku, pukki, cm korkea mattokasa) ponnistuslaudalta esim. kuperkeikkahyppy, haarahyppy, lautakaato köydet, renkaat, rekki: heilunta- ja riipuntaliikkeitä esim. turma- ja haarataittoriipunta, heiluntaa polviriipunnassa, kieppi. Yleisurheilu Juokseminen: pikajuoksu ja aitajuoksun alkeet, kestävyysjuoksu hypyt, loikat: korkeushyppy, kolmiloikka heitot: turbokeihäs, kuula. Uinti Rintauinti uintilajien kertaus vesipelastuksen alkeet ja 200m uintisuoritus. Suunnistus / maastoliikunta Reitinvalinta, mittakaava, kompassinkäytön alkeet. Palloilu Koripallo: heitto- ja syöttötekniikat, kuljetus ja tukijalan käyttö, set-up, puolustuksen alkeet, paikkapuolustus, viite- ja pienpelit lentopallo: hihalyönti, ala-aloitus, peli- idea, liikkuminen, viite- ja pienpelit jalkapallo: perustaitojen kehittäminen, peliajatuksen ymmärtäminen (seinäsyöttö, syöttövarjo jne.), viite- ja pienpelit pesäpallo: vauhdillinen lyönti, vaakanäpy, liikkuminen, viite- ja pienpelit, säännöt salibandy: syöttäminen, syötön vastaan ottaminen ja laukominen vauhdissa, taktiikan alkeet, viite- ja pienpelit, säännöt. Muut Sulkapallo, käsipallo, tennis, ultimate, kuntosaliharjoittelu, nassikkapaini (tutustumista mahdollisuuksien mukaan). 248

250 Hiihto Eri hiihtotyylien tekniikan harjoittelu, nousu- ja laskutekniikka. Luistelu / jääpelit Kehäkierto /kaarreluistelu taaksepäin käännökset: esim. valssikolmonen, askelhyppy omien sarjojen kehittelyä mailatekniikka: laukaisu liikkeestä ja syötöstä. Terveyskasvatus Murrosiän tuomat muutokset. VUOSILUOKKA 7 OPETUKSEN PAINOPISTE Taitavuus, kestävyys. Voimistelu Lihaskuntoliikkeiden suoritustavat kuntopiiriharjoittelu aerobicin perusaskeleet tanssillinen voimistelu (liikesarjat). Telinevoimistelu Voimistelun suoritustaulukon mukaan monipuolisia telineratoja permanto hyppy rekki. Yleisurheilu Kestävyysjuoksu pituus / korkeushyppy kuula. Uinti Uintitekniikan kehittäminen. 249

251 Suunnistus / maastoliikunta Pelkistävä kartanluku kompassin käyttö rastin haku polkupyörä- ym. suunnistus. Palloilu Koripallo Perustekniikan kehittäminen pelaajavartiointi, pienpelit set-up pelitilanteessa. Lentopallo Perustekniikan kehittäminen pienpelit. Jalkapallo Perustaitojen ja peliajatuksen syventäminen pienpelit. Pesäpallo Perustaitojen syventäminen: erilaiset lyönnit, lyönnin suuntaaminen ulkopeli, varmistaminen pienpelit. Hiihto Kunto- ja virkistyshiihto eri hiihtotyylien tekniikan kehittäminen. Luistelu / jääpelit Luistelutekniikan kehittäminen kehäkierto (T), hypyt (T) mailatekniikka: laukaisu. 250

252 Tanssi / Musiikkiliikunta Seuratanssit (valssi, jenkka) muotitanssit luovan liikunnan harjoitteet. Muut Sulkapallo, käsipallo, tennis, salibandy, ultimate ja kuntosali. VUOSILUOKKA 8 OPETUKSEN PAINOPISTE Taitavuus, kestävyys lihaskunto, itsetunto. Voimistelu Lihaskuntoharjoittelua kuntopiiriharjoittelua aerobic tanssillinen voimistelu (liikesarjat). Telinevoimistelu Monipuolisia telineratoja permanto hyppy rekki. Yleisurheilu Viestijuoksu kolmi- ja moniloikat, korkeus keihäs. Uinti Uintitekniikan kehittäminen hengenpelastus. 251

253 Suunnistus / maastoliikunta Rastivälisuunnittelu polkupyörä ja maastosuunnistus. Palloilu Koripallo Harhautukset nopea hyökkäys pienpelit. Lentopallo Perustekniikan kehittäminen pienpelit. Jalkapallo Erikoistilanteet pienpelit. Pesäpallo Perustaitojen syventämistä peliajatuksen kehittämistä pienpelit. Hiihto Hiihtoa monipuolisesti. Luistelu / jääpelit Syventäen 7. luokan taitoja. Tanssi / musiikkiliikunta Muotitanssit luovan liikunnan harjoitteet. Muut Sulkapallo, käsipallo, tennis, salibandy, ultimate ja kuntosali. 252

254 VUOSILUOKKA 9 OPETUKSEN PAINOPISTE Lihaskunto, itsetunto, terveys, jaksaminen. Voimistelu Kuntoharjoittelu / aerobic luovuus, taiteellisuus ohjelmien teossa tanssillinen voimistelu. Telinevoimistelu Syventäen luokan taitoja. Yleisurheilu Aitajuoksu moniottelut syventäen luokan tekniikoita. Uinti Kuntouinti vesijumppa ja vesipelit hengenpelastus. Suunnistus / maastoliikunta Kuntosuunnistus kulttuurisuunnistus. Palloilu Koripallo Pelitaitojen soveltaminen taktiikka pienpelit. Lentopallo Puolustus torjunta 253

255 passipeli pienpelit. Jalkapallo Pelitaitojen soveltamista taktiikka pienpelit. Pesäpallo Pelitaktiikka merkkipeli pienpelit. Hiihto Retki- ja kuntohiihto. Luistelu / jääpelit Syventäen luokan taitoja kuntoluistelu. Tanssi / Musiikkiliikunta Lattareita, humppa muotitansseja. Muut Sulkapallo, käsipallo, tennis, salibandy, ultimate ja kuntosali. ARVIOINTI PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osaa ydintaidot juoksuissa, hypyissä ja heitoissa osaa voimistelun, välinevoimistelun ja telinevoimistelun liikkeitä osoittaa toiminnassaan ymmärtävänsä rytmin merkityksen liikunnassa ja tanssissa osaa yleisimpien pallopelien perusteet ja pelaa niitä sovittujen sääntöjen mukaan 254

256 osaa suunnistaa karttaa ja kompassia apuna käyttäen sekä tietää jokamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista osaa luistella sujuvasti hallitsee hiihdon harrastamiseen tarvittavat perustekniikat hallitsee uimataidon sekä osaa vesipelastamisen taitoja tuntee liikunnan ja terveyden välisiä yhteyksiä osaa ylläpitää, arvioida ja kehittää toimintakykyään osoittaa oppimis- ja yrittämishalua koululiikunnassa, varustautuu liikuntatunnille asiallisesti ja huolehtii puhtaudestaan toimii vastuullisesti ja ottaa toiset huomioon sekä noudattaa sopimuksia, sääntöjä ja reilun pelin periaatetta KOTITALOUS Keskeisenä sisältönä on elämänhallinnan taitojen kehittäminen. Opetuksessa perehdytään moniin ihmisen kannalta keskeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät häntä itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä yhteiskuntaan ja ympäristöön. Pyritään siihen, että oppilas haluaa ottaa vastuuta omasta terveydestään ja taloudestaan, ihmissuhteistaan ja lähiympäristönsä viihtyvyydestä. Olennaista on käytännön toiminta, johon yhdistyy teoreettisia perusteita, suunnittelua, päätöksentekoa ja arviointia. VUOSILUOKKA 7 Kotitalousopetus perustuu käytännön toimintaan ja ryhmässä työskentelyyn. Se antaa oppilaalle mahdollisuuden hankkia erilaisissa arkipäivän tilanteissa tarvittavia tietoja ja taitoja: käytännön toimintataitoja, tiedonhankinta- ja käsittelytaitoja sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Taidon käsite sisältää konkreettisten työsuoritusten lisäksi ihmissuhdetaidot sekä eettisyyteen ja esteettisyyteen ohjaavat taidot. Yksittäisen sisältöalueen korostamista tulisi välttää, opetuksessa kaikki sisältöalueet ovat oppimisen kohteena samanaikaisesti. Työtä tehdään kuten kotonakin, jossa eri sisältöalueen toimintoja toteutetaan yhtä aikaa. Tulevaisuutta tulisi ennakoida pohtimalla, mikä on olennaista ns. ydinoppiainesta tulevaisuuden maailmassa. Yhteistyötä tehdään erityisesti terveystiedon ja biologian kanssa. Oppimisympäristön tulee tukea opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä hänen aktiivisuuttaan ja luovuuttaan. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, johon pyrkivät sekä opettaja että oppilaat omalla toiminnallaan. Kotitalousluokan lisäksi fyysiseen oppimisympäristöön voivat kuulua esimerkiksi koulun ATK-luokka, lähikaupat, luonto, Liminganlahden luontokeskus, kierrätyskeskus, näyttelyt sekä erilaiset oppilaitokset Oulun seudulla. Myös ravintolassa käymistä voidaan harjoitella sekä tehdä eväsretkiä. Työtapojen tulisi ohjata oppilaita omatoimisuuteen, itseohjautuvuuteen ja omatoimiseen, jopa itsenäiseen tiedonhankintaan. Tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan käyttää kotitalousopetuksessa sekä oppimisen että vuorovaikutuksen tukena. Kotitalousluokassa tulisi mahdollisuuksien mukaan olla tietokone internetyhteyksineen ja erilaisine työvälineohjelmineen sekä tulostin. Oppilaan työprosessien dokumentoimiseen sekä oppimateriaalin tuottamiseen tulisi kotitalousopettajalla olla mahdollisuus käyttää digitaalikameraa. Sen avulla voidaan valokuvata erilaisia projekteja valmisteluvaiheineen, kuten esimerkiksi juhlia. Digi- 255

257 taalikameraa voidaan käyttää myös erilaisten työvaiheiden havainnollistamiseen. Internetistä voidaan etsiä tietoja ja ideoita projektien suunnitteluvaiheessa, erityisesti valinnaiskursseilla sekä perusopetuksesta lähtien hyödyntää eri palvelimien laajat keittokirjat. Myös työpäiväkirjoja, projektitehtäviä ja portfolioita voidaan tehdä luokkakoneilla. Verkossa voidaan esitellä omia projekteja, valmiita tuotoksia sekä niiden valmistusprosesseja. Vastavuoroisesti verkosta voidaan saada palautetta omista töistä, vaihtaa kokemuksia ja välittää ideoita. Yhteistyöhankkeita eri koulujen välillä voidaan toteuttaa sekä kotimaassa että maan rajojen ulkopuolella. TAVOITTEET Oppilas oppii ymmärtämään hyvien tapojen, erityisesti ruokailutapojen ja asiallisen kielenkäytön ja tasaarvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta huomioimaan toiset oppilaat käytännön työskentelyssä ja erilaisissa yhteistyö- ja neuvottelutilanteissa, sekä jakamaan työt tasapuolisesti ruokatalouden, asunnon ja tekstiilien hoitoon liittyvät perustaidot ja käyttää tarkoituksenmukaisia, turvallisia ja kestävän kehityksen mukaisia aineita ja työtapoja kokee onnistumista käytännön työskentelyssä ja innostuu kotitaloustöiden harrastamiseen toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutuksen monimuotoisuutta ja kulutukseen liittyviä ongelmia arvostamaan suomalaista ruoka- ja tapakulttuuria, sekä tiedostamaan kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia käyttämään luovuuttaan ja mielikuvitustaan KESKEISET SISÄLLÖT Perhe ja yhdessä eläminen Hyvät tavat, tapakulttuuri, kodin ja kalenterivuoden juhlat sosiaalinen vastuu ja välittämisen ilmapiiri tasa-arvon ja ajankäytön merkitys perheessä Ravitsemus ja ruokakulttuuri Erilaiset ravitsemussuositusmallit ja terveellisen ruoan valinta käytännössä ruoan laatu ja turvallisuus perusruoanvalmistus - ja leivontamenetelmät aterioiden suunnittelu ja erilaiset ruokailutilanteet suomalaisessa ruokakulttuurissa ruokakulttuurien muuttuminen Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta oman rahankäytön suunnittelu kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet 256

258 vertailun merkitys hankinnoissa ostopäätösten tarpeellisuus, turvallisuus ja taloudellisuus kulutuksen ympäristövaikutukset Koti ja ympäristö asunnon ja tekstiilien hoito lähiympäristön hoito sekä jätehuolto veden ja energian säästö kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden turvallinen käyttö ARVIOINTI Kotitaloudelle on ominaista opettajan antama jatkuva suullinen palaute tuntityöskentelyn yhteydessä. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota tuntikäyttäytymiseen, tiedon hankkimiseen ja käsittelyyn sekä työn toteutukseen. Pyritään myös siihen, että oppilas osaa itse arvioida omaa työskentelyään, ryhmänsä yhteistyötä ja työn tuloksia. Arvioinnissa huomioidaan myös oppilaan asenne opiskeluun, hyvät tavat ja toisten huomioonottaminen. Lisäksi arvioidaan oppilaiden ongelmanratkaisukykyä eli taitoa perustella ja soveltaa saamaansa tietoa. Oppilaat arvostellaan väli- ja lukuvuositodistuksessa numeroarvostelulla (asteikko 4-10) lukuun ottamatta lyhytkursseja, jotka arvostellaan asteikolla hyväksytty - hylätty. PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEERIT ARVOSANALLE 8 Oppilas osaa noudattaa hyviä tapoja sekä ymmärtää kodin ihmissuhteiden ja tasa-arvon merkitystä tuntee kotitalouteen liittyvän suunnittelun, työnjaon ja ajankäytön perusteita tuntee ruoka-aineiden ominaisuuksia ja tavallisimpia ruoanvalmistuksen ilmiöitä ja osaa käyttää näitä tietoja hyväkseen ruoanvalmistuksessa ymmärtää elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä tietää ruoan turvallisuuteen liittyviä vaaratekijöitä pystyy ohjatusti valmistamaan aterioita sekä tietää monipuolisen ruokavalion merkityksen omalle terveydelle ja hyvinvoinnille tunnistaa suomalaisen ruoka- ja tapakulttuurin keskeisiä piirteitä tuntee tärkeimmät kuluttajan oikeudet ja velvollisuudet ja on selvillä kuluttajan vastuusta tuntee kotitalouden rahankäytön perusteita ja osaa tehdä oman rahankäyttösuunnitelmansa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja aineita sekä tavallisimpia kodinkoneita turvallisesti osaa huolehtia jätteiden peruslajittelusta osaa tulkita tekstiilien hoito-ohjeita ja osaa tekstiilien perushoitomenetelmät osaa tehdä tavanomaiset kodin siivoustyöt. 257

259 7.18 VALINNAISET AINEET Perusopetuksen valinnaisten aineiden tehtävä on syventää ja laajentaa perusopetuksen yhteisten oppiaineiden, erityisesti taide- ja taitoaineiden, mukaan luettuna kotitalous, sekä haluttaessa aihekokonaisuuksien tietoja ja taitoja oppilaan valinnan mukaisesti. Valinnaisten aineiden tehtävä on myös antaa oppilaalle mahdollisuus syventää harrastuksiaan ja löytää uusia kiinnostuksen kohteita. Valinnaisten aineiden tulee tukea perusopetuksen tavoitteita. Valtioneuvoston asetuksen 1435/ :ssä on määritelty valinnaisten aineiden yhteenlaskettu vähimmäisviikkotuntimäärä sekä niiden jakaminen oppiaineiden syventäviin ja soveltaviin oppimääriin useasta oppiaineesta muodostettuihin kokonaisuuksiin vieraisiin kieliin tietotekniikkaan liittyviin aineisiin Limingan kunnan yläluokilla on käytössään valinnaisainevihkonen, josta käy esille jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan. Valinnaisaineet vaihtelevat vuosittain. Valinnaisainevihkonen on nähtävillä Limingan kunnan internet sivustolla TIETOTEKNIIKKA Lukuvuoden aikana aloitettu. Sivistyslautakunnan hyväksymä muutos. Seitsemännellä luokalla jokainen opiskelee tietotekniikkaa yhden vuosiviikkotunnin. TAVOITTEET Oppilaalle muodostuu käsitys tietotekniikan merkityksellisyydestä ja sen oikeanlaisesta käytöstä www-ympäristöineen ja että, tietoja on päivitettävä koko ajan. KESKEISET SISÄLLÖT Oppilas osaa käyttää tietokonetta opiskelun apuna. - Internet, Intranet - tietoturva, salaus, suojaus - tekijänoikeudet (minun ja muiden) - tietokoneen osat ja yhteensopivat laitteistot - eri käyttöjärjestelmät - tiedostojen hallinta - Wilma - sähköposti 258

260 - Word, PowerPoint, perusasiat - Selaimien käyttö ja tiedon haku - Mahdollisuuksien mukaan Limingan kirjaston tietokoneisiin ja tietokantoihin tutustuminen. ARVIOINTI Harjoitustyö, testi tms. Osallistumismerkintä hyväksytystä/hylätystä suorituksesta OPPILAANOHJAUS Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan persoonallista kasvua ja kehitystä. Oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta, lisätä hyvinvointia koulussa sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen avulla edistetään myös koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun nivelvaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. Ensimmäisestä luokasta alkaen luodaan pohja oppilaanohjauksen tavoitteiden prosessiluontoiselle toteuttamiselle. Tavoitteet täydentyvät ja syventyvät siirryttäessä vuosiluokalta toiselle. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan kaikilla vuosiluokilla. Opintopolun valintojen ohjaus perustuu oppilaan kiinnostuksiin ja kykyihin sekä vaikuttaa myös jatko-opintojen valintaan. Monikulttuurisuuteen kasvaminen, kansainvälisyys ja erilaisuuden arvostaminen otetaan huomioon koulun toimintakulttuurin mukaisesti. Oppilailla tulee olla mahdollisuus perehtyä kansainvälisiin opiskelu- ja työmahdollisuuksiin sekä kansainvälistymisen vaikutuksiin koulutuksessa ja työelämässä. TAVOITTEET Oppilas oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa oppii tuntemaan erilaiset oppimistyylit oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan saa tukea ja ohjausta koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja päättövaiheessa 259

261 oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia oppii kehittämään päätöksentekotaitojaan sekä toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, harrastusmahdollisuuksista, työelämästä ja yrittäjyydestä valtakunnallisesti, mutta erityisesti Oulun seudulla sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. VUOSILUOKAT 1-2 Oppilaanohjauksen tavoitteena alkuopetuksessa on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä hänen siirtyessään esiopetuksesta/päivähoidosta/kotoa kouluun. Oppilaanohjaus toteutetaan eri oppiaineiden ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Oppilaanohjauksessa keskitytään auttamaan oppilaan sopeutumista koulutyöhön ja -yhteisöön mm. opettamalla hänelle opiskelutaitoja ja koulun sääntöjä sekä tukemalla sopeutumista omaan luokkaan. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on vähitellen kehittää oppilaan vastuuntuntoa omasta työstään ja ympäristöstään sekä ohjata häntä omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen opiskelussaan. Oppilasta ja hänen vanhempiaan ohjataan 2. luokalla tapahtuvien valintojen tekemisessä. Alkuopetuksen aikana tutustutaan oppilasta lähellä oleviin ammatteihin; oman perheen ja suvun ammatteihin sekä kouluyhteisössä oleviin ammatteihin. VUOSILUOKAT 3-6 Vuosiluokkien 3-6 aikana oppilaanohjauksen tavoitteena on ohjata oppilasta itsenäistymiseen, vastuullisuuteen ja ahkeruuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Oppilasta ja hänen huoltajiaan ohjataan perusopetuksen nivelvaiheisiin liittyvissä asioissa. Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata oppilasta kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia ja -taitoja sekä käyttämään monipuolisia työtapoja. Oppilasta tulee ohjata myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen sekä erilaisuuden arvostamiseen. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 3-6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Lisäksi oppilaan tulee saada henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Kuudennella luokalla oppilas tutustuu opiskeluun yläluokilla. Luokanopettajalla, erityisopettajalla ja opinto-ohjaajalla tulee olla mahdollisuus keskustella oppilaista nivelvaiheessa. Vuosiluokkien 3-4 aikana jatketaan tutustumista ammatteihin ja työelämään esimerkiksi vierailemalla maa-, metsä-, puutarha-, kalatalous- tai ympäristönhoitoalan yrityksessä. Jatketaan tutustumista yrittäjämäisiin toimintatapoihin. Vuosiluokkien 5-6 aikana tehdään vierailu johonkin paikkakunnan laitokseen tai yritykseen tai kutsutaan asiantuntija vierailulle koululle. VUOSILUOKAT 7-9 Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilaanohjaus järjestetään siten, että se tarjoaa oppilaalle kokonaisuuden, joka muodostuu 260

262 yksilöllisiin kysymyksiin syventyvästä henkilökohtaisesta ohjauksesta sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvasta pienryhmäohjauksesta luokkamuotoisesta ohjauksesta työelämään tutustumisesta Henkilökohtaisessa ohjauksessa oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä opinto-ohjaajan kanssa. Huoltajalla on oikeus osallistua edellä mainittuihin tilaisuuksiin. Pienryhmäohjauksessa oppilas oppii käsittelemään ryhmässä kaikille yhteisiä ja kunkin ryhmään osallistuvan opiskelijan henkilökohtaisia, muiden oppilaiden kanssa jaettavissa olevia ohjauksellisia kysymyksiä. Luokkamuotoisessa ohjauksessa käsitellään kaikkia oppilaita koskevia yhteisiä asioita. Oppilaanohjauksen prosessiluonteesta johtuen opetussuunnitelman sisältöjä käsitellään kaikilla vuosiluokilla oppilaan kehitystaso huomioiden koulun opetussuunnitelman mukaisesti. Luokkamuotoista ohjausta on 7. luokilla 0,5 viikkotuntia, 8. luokilla 0,5 viikkotuntia ja 9. luokilla 1 viikkotunti. Mikäli oppilaan tilanne sitä edellyttää, voidaan oppilaalle antaa vanhempien suostumuksella tehostettua opinto-ohjausta sekä työelämään ja koulutukseen tutustumista jo 7. vuosiluokalta lähtien enintään 10 koulupäivän ajan lukuvuodessa. Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun yhteistyön tavoitteena on, että oppilas hankkii tietoa ammattialoista, ammateista ja työelämästä sekä saa virikkeitä yrittäjyydestä. Työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt ja työelämään tutustuminen(tet)ovat keskeinen osa tätä yhteistyötä. Työelämään tutustumisen jaksoilla oppilas saa omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidoissa työympäristöissä. Urasuunnittelussaan oppilas hyödyntää työelämään tutustumisen kokemuksiaan. TET: n jälkeen järjestetyissä yhteisissä palautetilaisuuksissa oppilas arvioi hankkimiaan tietoja ja kokemuksia sekä toisten TET -kokemuksia. Työelämään tutustumista järjestetään kaikilla luokka-asteilla vähintään seuraavasti sivulla 177 olevan kaavion mukaisesti: 7. luokilla 1 päivä 8. luokilla 3 päivää ja 9. luokilla 5 päivää. Lisäksi 9. luokilla tarjotaan mahdollisuus 5 päivän TET -jaksoon lukuvuoden viimeisellä kouluviikolla, mikäli koulun opetusjärjestelyt sen sallivat. LUOKKAMUOTOINEN OHJAUS TAVOITTEET Oppilas muodostaa kokonaiskäsityksen opetuksesta ja koulun toimintatavoista 261

263 oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä arvioimaan omia opiskelutaitojaan oppii tuntemaan hänelle sopivia opiskelustrategioita tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatkoopiskelumahdollisuuksista hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista ja opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla. KESKEISET SISÄLLÖT kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan arviointi opiskelun taidot itsetuntemus ja ammatillinen kehitys tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat Suomen koulutusjärjestelmä jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin opiskelu ja työskentely ulkomailla ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä 262

264 Luokkamuotoinen ohjaus 7-9. luokilla KESKEISET SISÄLLÖT 7 lk 0,5 h 8 lk 0,5 h 9 lk 1 h 1 kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan arviointi uuteen kouluun: tavat, säännöt, ympäristö, käyttäytyminen, edistyminen ja arviointi koulussa: vastuu nuoremmista, tukioppilastoiminta perusopetuksen rakenne, edistyminen, arviointi koulusta: uuteen ympäristöön, arviointi ja edistyminen, päättötodistus 2 opiskelun taidot opiskelutekniikka: oppimistyylit, tiedonhaku opiskelutekniikan kertaus, oman oppimisen arviointi, tiedonhaku opiskelutekniikan kertaus, tiedonhaku, lähdekritiikki 3 itsetuntemus ja ammatillinen kehitys nuori yhteisössä, vuorovaikutustaidot, luokkahenki, toisen huomioiminen itsetuntemus; omien kykyjen ja mahdollisuuksien hahmottelu, sosiaalisen pääoman hyödyntäminen opintojen suunnittelussa realistinen kuva itsestä jatkoopintoja ajatellen; omat kyvyt ja mahdollisuudet 4 tulevaisuuden suunnittelu- ja päätöksentekotaidot päätöksentekoprosessi: omien kiinnostusten, kykyjen ja harrastusten tiedostaminen päätöksentekoprosessi: oma opiskelu, elämänvalinnat vastuunotto päätöksentekoon: omat jatko-opintosuunnitelmat valinnaiset ja tulevaisuus; 5 työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat yrittäjyys TET 1 pv ammatteja lähellä, yritteliäs koululainen TET 3 pv ammattialoja, elinkeinorakenne, yrittäjyys asenteena TET 5 pv (+5 pv) työelämään ammattialoja, elinkeinorakenne, yrittäjyys asenteena ja ammattina 6 Suomen koulutusjärjestelmä opiskelu yläluokilla koulujärjestelmä: yleiskuva koulujärjestelmä: 2. aste, korkeaaste, 263

265 elinikäinen oppiminen 7 jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin valintaperusteet 2. asteelle jatko-opinnot 2. asteella ja korkeaasteella oman koulutus- ja työuran selkeyttäminen, valintaperusteet, hakeutuminen 2. asteelle, 8 opiskelu ja työskentely ulkomailla suvaitsevaisuus, monikulttuurinen kouluympäristö kielitaidon merkitys, monikulttuurinen työympäristö ulkomaille opiskelemaan, asumaan, työhön 9 ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut vapaa-ajan palvelut ja harrastustoiminta työhallinnon tietopalveluihin tutustuminen www-sivuilla työhallinnon tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut 10 tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä tasa-arvo: valinnaiset opinnot, erilaisuuden hyväksyminen tasa-arvoisuus työelämässä tasa-arvoiset jatkokoulutusmahdollisuudet 264

266 8. OPPILAAN ARVIOINTI Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. 8.1 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA Arvioinnin tehtävä Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Arvioinnin periaatteet Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista. Arviointipalautetta annettaessa otetaan huomioon palautteen merkitys oppimisprosessissa. Arviointipalautteen tulee kohdistua oppilaan oppimiseen ja edistymiseen oppimisen eri osa-alueilla. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Arvioinnin tulee olla yksilöllistä ja totuudenmukaista sekä perustua monipuoliseen näyttöön. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Opetussuunnitelmassa tulee määritellä yleiset ja oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi riittävästi ja monipuolisesti. Tietoa tulee antaa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin. Opinnoissa eteneminen Perusopetusasetuksen 11 :ssä on määrätty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet. Opetussuunnitelman perusteet täsmentävät asetusta. Vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Jos oppilas ei ole suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen tai aineryhmän opetussuunnitelman mukaista oppimäärää, hänen vuosiluokan suorituksensa tulee siltä osin hylätyksi. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Tilaisuuksia, joissa oppilas voi osoittaa osaamisensa, voidaan järjestää 265

267 lukuvuoden aikana tai lukuvuoden työn päätyttyä yksi tai useampia tapauskohtaisesti harkiten. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. Jos oppilaan vuosiluokan suoritus on yhdessä tai useammassa oppiaineessa hylätty, voidaan oppilaan jättämisestä vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia. Huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen käytäntöjä Limingassa esitellään seuraavassa kaaviossa: LUOKALTA SIIRTYMINEN OPPILAAN SUORITUKSET Edistyminen EDISTYMINEN KAIKKI OPPIAINEET HYVÄKSYTTY YKSI TAI USEAMPI OPPIAINE HYLÄTTY YLEINEN KOULUMENESTYS ARVIOIDAAN SELVIÄMISTÄ SEURAAVASTA LUOKASTA HEIKKO HUOLTAJAA KUULTAVA EI SELVIÄ SELVIÄÄ 266 PÄÄTÖS EHDOL- LISENA JA ERILLINEN KOE

268 EI HALLITSE HALLITSEE J Ä T E T Ä Ä N L U O K A L L E Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta vuosiluokalta raukeavat S I I R T Y Y S E U R A A V A L L E V U O S I L U O K A L L E Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan Mikäli oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan, opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että oppilas voi suorittaa myös hyväksytysti suorittamansa opintokokonaisuuden uudelleen, jos se yleisen koulumenestyksen perusteella on tarkoituksenmukaista. Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta. Arvioitavat oppiaineet Perusopetuksen kaikki oppiaineet arvioidaan ympäristö- ja luonnontieto aineryhmää lukuun ottamatta erillisinä. Vuosiluokilla 1-4 arvioidaan yhtenä kokonaisuutena ympäristö- ja luonnontieto. Vuosiluokilla 5-6 biologia ja maantieto arvioidaan yhtenä kokonaisuutena, samoin fysiikka ja kemia. Vuosiluokilla 7-9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia ja terveystieto jokainen erikseen. Työskentelyn arviointi Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimaan oppimisen taitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. 267

269 Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen. Seuraavasta taulukosta selviävät työskentelyn arvioinnin keskeiset perusteet. Työskentelyn arvioinnin perusteet NO Suunnittelu Toteutus Yhteistyö 10 * huolellinen ja oma-aloitteinen alusta loppuun * osaa huomioida omat kykynsä 9 * huolellinen, mutta tarvitsee neuvoja 8 * suunnittelee melko huolellisesti, mutta vielä puutteellisesti 7 * tarvitsee suunnittelussa vielä paljon apua 6 * avusta huolimatta suunnittelu on vielä vaikeaa * suoritus valmis sovitussa aikataulussa * työ omaperäistä * lopputulos erinomainen * työ huolellista ja valmistuu ajallaan, mutta omaleimaisuus puuttuu * perustyö * ei pysy aivan aikataulussa * työn jälki hyvä * työt viivästyvät * tulos vaatii avustusta melko paljon * työn jäljessä puutteita * kaikki työt eivät valmistu ollenkaan * tarvitsee paljon apua * huolimaton ja heikko jälki * toimii ryhmässä työn edistymiseksi, mutta ei hallitse ryhmää * kannustaa ryhmää hyvään tulokseen * toimii ryhmässä hyvin, mutta mukaansatempaavuus puuttuu * tulee ryhmässä hyvin toimeen, mutta ei ole kovin aktiivinen tuloksen suhteen * suhtautuu yhteistyöhön välillä välinpitämättömästi * ei suuria vaatimuksia lopputuloksen suhteen * myönteiset yhteistyötaidot puutteellisia * tahallista häirintää * lopputulos ei hänelle merkittävä 5 * aloitekyvytön * suunnittelu on erityisen heikkoa * paljon puutteita töiden määrässä ja laadussa * paljon puutteita yhteistyötaidoissa * paljon riitaa, kinaa * toisten aliarviointia 268

270 * ei kanna huolta lopputulok- sesta 4 * ei kykene suunnittelemaan * perustaidot puutteelliset (esim. luku- ja kirj.-taito) * ei suoriudu töistä hyväk- syttävällä tavalla * yhteistyökyvytön Lisäksi voidaan antaa erillisenä sanallisena arviointina. Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee asettaa tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon koulun arvopohja ja kasvatukselle asetut tavoitteet. Perusteet, joilla sanallinen arvio tai numeroarvosana oppilaan käyttäytymisessä määräytyy Perusteena, miten oppilas ottaa huomioon: muut ihmiset ympäristön oman ja toisen työn sääntöjen noudattamisen hyvät tavat Sanallisessa arvioinnissa asteikko: erittäin hyvin hyvin tyydyttävästi tarvitsee ohjausta tai erinomainen kiitettävä hyvä kohtalainen välttävä 269

271 Numeroarviointi suoritetaan alla olevan taulukon mukaan. NO Arvostaa muita Arvostaa ympäristöä Arvostaa työtä Noudattaa sääntöjä 10 * kunnioittaa ja kan nustaa muita * ei tuhoa ympäristöään, toimii ympäristön viihtyvyyden lisäämiseksi * valmis näkemään vaivaa ja käyttämään omaa aikaa tavoittei- den saavuttamiseksi, kannustaa muitakin työskentelemään eikä aliarvioi muiden töitä * toimii itse sääntöjen mukaan ja on esimerk- kinä muille 9 * kunnioittaa ja kan- nustaa muita melkein joka tilanteessa * käyttäytyy kuten 10, mutta ei toimi niin esimerkillisesti, että saisi toiset mukaan * kuten edellä * kuten edellä 8 * huomioi yleensä toiset, joskus sortuu epäasiallisuuksiin, kannustaa, mutta ei oma-aloitteisesti * ei tuhoa, mutta ei osoita erityistä vas- tuuta ympäristön suhteen * huolehtii yleensä omista töistä * pyrkii noudatta- maan koulun sääntöjä 7 * huomioimisessa valikoivuutta ja välin- pitämättömyyttä * usein välinpitämä- tön ympäristön suh- teen, voi vähän tuho- * ei suhtaudu kovin arvostaen omaan ja toisen töihin * lipsuu koulun sään- töjen noudattamisessa kin ympäristöään 6 * käyttäytyy tahal- laan huonosti toisia kohtaan * valmis tuhoamaan ympäristöään * ei tee töitä, arvostelee toisen töitä negatiivisesti * vilpillinen käytös toistuu, ei arvosta koulun sääntöjä 5 * toisille pelottava * tuhoaa itse mielel- lään ympäristöään ja haluaa muitakin mu- kaansa * koulutyö täysin epäsäännöllistä * ei noudata ollen- kaan sääntöjä 270

272 Oppilaan itsearviointi Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea itsetuntemuksen kasvua ja kehittää opiskelutaitoja. Tavoitteena on, että oppilaan itsetunto ja myönteinen minäkuva oppijana sekä osallisuuden tunne vahvistuvat. Oppilas oppii tiedostamaan asetetut tavoitteet asettamaan opiskelulleen tavoitteita tarkastelemaan ja säätelemään oppimisprosessiaan asettamaan tavoitteita työskentelylleen ja yhdessä toimimiselle tunnistamaan omaa edistymistään. Lukuvuoden aikana oppilaan tulee voida arvioida itseään ja saada palautetta itsearvioinnista. Itsearvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti osaamisen ja oppimisen eri alueisiin. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Arviointipalaute auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Arvioinnin tulee perustua oppilaan kasvamis- ja oppimisprosessiin, sen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito. Suomen kielen taitojen mahdollisten puutteiden merkitystä arvioinnissa pyritään vähentämään monipuolisilla, joustavilla ja oppilaan tilanteeseen sovitetuilla arviointimenetelmillä. 271

273 Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine arvioidaan joko suomi toisena kielenä - tai suomi äidinkielenä - oppimäärän mukaisesti. Oppimäärä päätetään kunkin oppilaan kohdalta erikseen. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi, tuntijaon nivelkohtaan, oppilaan arvioinnin tueksi. Suomi tai ruotsi toisena kielenä sekä maahanmuuttajaoppilaan oma äidinkieli muodostavat poikkeuksen tästä. Hyvän osaamisen kuvaus kohdistuu oppiaineiden tietoihin ja taitoihin. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta määrittelee kansallisen tason, joka sellaisenaan toimii arvioinnin pohjana. Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Arvosanan määräytyminen Opetushallituksen Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit ; arvosanan hyvä (8) -kriteerit yhteisissä oppiaineissa sivulla 184 esitetyn kaavion mukaisesti. ERINOMAINEN(10) Oppilas ylittää lähes kaikkien oppiaineen kriteereiden edellyttämän osaamisen tason ja tämän lisäksi hän osoittaa erityistä harrastuneisuutta oppiaineen aihepiiriä kohtaan. KIITETTÄVÄ(9) Oppilas ylittää useimpien oppiaineen kriteereiden edellyttämän osaamisen tason. HYVÄ (8) Oppilas osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista; joidenkin kriteereiden saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteereiden tason ylittäminen. TYYDYTTÄVÄ (7) Oppilas osoittaa osaamista, jota useimmat oppiaineen kriteerit edellyttävät. KOHTALAINEN (6) Oppilas osoittaa joidenkin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. VÄLTTÄVÄ (5) Oppilas pyrkii oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen, vaikka pystyy osoittamaan vain jossakin määrin kriteereiden edellyttämää osaamista. HYLÄTTY (4) Oppilas ei ole saavuttanut asetettuja tavoitteita. 272

274 8.2 PÄÄTTÖARVIOINTI Arvioinnin tehtävä Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetukselle asetetut tavoitteet eri oppiaineissa. Arvioinnin periaatteet Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8 9. Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arvioitavat oppiaineet Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineessa arvioidaan kohdassa 7.2 mainitut oppimäärät, joista oppilas opiskelee yhtä tai kahta. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta toiseen. Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. 273

275 Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. 8.3 TODISTUKSET Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä ja se voidaan antaa vain oppilaalle ja hänen huoltajalleen. Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi antaa välitodistuksia. Jakso-opetusta noudatettaessa jakson päättyessä annettava jaksotodistus voi toimia välitodistuksena. Lukuvuoden aikana annetut jaksotodistukset voivat yhdessä muodostaa lukuvuositodistuksen. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun. Todistuksiin merkitään todistuksen nimi, opetuksen järjestäjän ja koulun nimi, oppilaan nimi ja syntymäaika, todistuksen antamispäivä, allekirjoitus, arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä oppilaan opinto-ohjelma ja arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet. Jos työskentely arvioidaan erikseen, merkitään sen arvio todistukseen. Lukuvuositodistukseen merkitään myös tieto mahdollisesta luokalle jättämisestä. Numeroarvostelua käytettäessä todistukseen merkitään perusopetusasetuksen 10 :n mukainen arviointiasteikko. Todistuksissa tulee olla merkintä, että ne ovat Opetushallituksen hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaisia. Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen. Jos oppilaan oppitunneista vähintään puolet on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, todistuksessa tulee mainita opetuksessa käytetty kieli ja sillä opetetut oppiaineet. 274

276 Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Perusopetuksen päättötodistus Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin kaikkiin todistuksiin seuraavin poikkeuksin: Päättötodistukseen merkitään oppilaan koko nimi ja henkilötunnus, rehtorin allekirjoitus, yhteisten oppiaineiden ja aineryhmien sekä numeroin arvosteltavien valinnaisten aineiden arviointi sanoin (välttävä erinomainen) ja numeroin (5 10). Oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, uskonto) merkitään suoritettu oppimäärä. Päättötodistukseen tulee maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista. Arvioita oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Numeroin arvosteltavista valinnaisista aineista merkitään nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä valinnaiset opinnot, sen jälkeen kaikkien kyseiseen yhteiseen aineeseen liittyen sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä hyväksytty. Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon muut valinnaiset aineet alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä hyväksytty. Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet ja opiskellut vuosiviikkotuntimäärät. Kesken jääneen valinnaisaineen kohdalla tulee merkintä osallistunut. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä hyväksytty vuosiviikkotuntimäärästä riippuen. Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä hyväksytty. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvostellaan numeroin. Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen. Päättötodistukseen tulee merkintä oppiaineen opetuksessa käytetty kieli, mikäli jonkin oppiaineen perusopetuksen oppitunneista on päättövaiheessa opetettu vähintään puolet muulla kuin koulun opetuskielellä. Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). 275

277 Todistuksen lisätietoja kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toimintaalueittain, päättöarviointi on sanallinen. Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa. Muut todistukset Muut perusopetuksessa käytettävät todistuksen ovat 1. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta 2. Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä 3. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Jos oppilas on suorittanut osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, annetaan hänelle todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään nimi, mahdollinen oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. 276

278 277

279 278

280 279

281 280

282 281

283 282

284 283

285 284

286 285

287 286

288 287

289 288

290 289

291 290

292 291

293 292

294 293

295 Oppiaine/Luokat Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Biologia ja maantieto Fysiikka-kemia Terveystieto 0,5 1,5 1 3 Uskonto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Valinnaiset aineet Vapaaehtoinen A-kieli 0 Yhteensä Liite 4 Limingan kunnan perusopetuksessa käytettävä sivistyslautakunnan hyväksymä tuntijako 294

296 Liite 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI LIMINGASSA SIIRTYMINEN TEHOSTETTUUN TUKEEN/PALUU YLEISEEN TUKEEN PEDAGOGINEN ARVIO(LO/LV) SIIRTYMINEN ERITYISEEN TUKEEN/PALUU TEHOSTETTUUN TUKEEN PEDAGOGINEN SELVITYS(LO/LV+EO) YLEINEN TUKI TEHOSTETTU TUKI ERITYINEN TUKI PEDAGOGINEN ASIAKIRJA Oppimissuunnitelman yleinen osuus(lo/ao) LUOKANOPETTAJA/AINEENOPETTAJA: -arviointikeskustelut /yhteistyö vanhempien kanssa -tukiopetus ERITYISOPETTAJA KONSULTOI TARVITTAESSA: -eriyttäminen(menetelmällinen,sisällöllinen) -koejärjestelyt -samanaikaisopetus (joustavat ryhmittelyt) MUU TUKI: -avustaja -apu- ja havainnointivälineet -osa-aikaisen erityisopetuksen väliaikainen tuki/jakso PEDAGOGINEN ASIAKIRJA Oppimissuunnitelman aine- /tavoitekohtainen osio(lo/ao+eo) LUOKANOPETTAJA/AINEENOPETTAJA/ ERITYISOPETTAJA/ERITYISLUOKAN OPETTAJA: -oppilashuoltotyö -osa-aikainen erityisopetus (yksilöllisempi opetus) -pienryhmäopetus -avustaja- ja tulkitsemispalvelut LISÄKSI JO YLEISESSÄ TUESSA KÄYTETYT TUKIMUODOT PEDAGOGINEN ASIAKIRJA HOJKS(EO/ELO) ERITYISOPETTAJA/ERITYISLUOKAN OPETTAJA: -pienryhmäopetus -osa-aikainen erityisopetus EO -avustaja- ja tulkitsemispalvelut -moniammatillinen yhteistyö LISÄKSI JO TEHOSTETUSSA TUESSA KÄYTETYT TUKIMUODOT Erityisen tuen tarve tarkistetaan aina tarvittaessa, mutta vähintään 2.luokan jälkeen ja ennen 7.luokalle siirtymistä OPPILASHUOLTOTYÖ 295