Päijät-Häme, Lahden seutukunnan liitoslaskelma, loppuraportti osa III Suomen Kuntatarkastus Oy Eero Laesterä Juha Koskinen 15.3.2007 Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 1/18
Lahden seutukunnan asukasluvun, tulojen ja menojen kehityksestä Lahden seutukunnan asukasluvun ja ikärakenteen muutos Kunnan nimi: Lahden stk Lähde: Tilastokeskus, väestötilasto 2006 2030 KNO Muutos 2030./..2006 Muutos/vuosi 2006 2010 2015 2020 2025 2030 kpl %:ia Asukasluku 170 779 173 091 175 917 178 521 180 499 181 407 10 628 6,2 % 443 0,3 % Ikärakenne, kpl Alle 7 vuotta 12 382 12 611 12 742 12 811 12 669 12 355-27 -0,2 % -1 0,0 % Ala-aste, 7 12 13 718 12 897 13 097 13 335 13 456 13 399-319 -2,3 % -13-0,1 % Ylä-aste, 13 16 6 504 6 243 5 718 5 799 5 845 5 901-603 -9,3 % -25-0,4 % Peruskoulu, 7 16 v 20 222 19 140 18 815 19 134 19 301 19 300-922 -4,6 % -38-0,2 % Lukio, 17 19 6 136 6 557 5 904 5 743 5 936 6 003-133 -2,2 % -6-0,1 % Kouluikä 7 19 v 26 358 25 697 24 719 24 877 25 237 25 303-1 055-4,0 % -44-0,2 % Lapsuus, alle 20 -v. 38 740 38 308 37 461 37 688 37 906 37 658-1 082-2,8 % -45-0,1 % Työikä, 20 64 v 102 680 102 735 99 121 96 646 95 115 93 661-9 019-8,8 % -376-0,4 % Eläkeikä, yli 64 v 29 359 32 048 39 335 44 187 47 478 50 088 20 729 70,6 % 864 2,9 % Sairastavin, yli 80 v 7 067 7 896 8 629 9 881 11 941 16 141 9 074 128,4 % 378 5,3 % Asukasluku 1970 147 606 15,7 % (Muutos 2006/1970) Asukasluku 1980 160 463 6,4 % Muutos 2006/1980) Asukasluku 1990 164 878 3,6 % Muutos2006/1990) Asukasluku 2006 170 779 Asukasluku 2030 181 407 6,2 % (Muutos 2030/2006) Syntyneet./.. Kuolleet kymmenen viime vuoden aikana 916 Syntyneet - kuolleet -indeksi 0,54 % (Syntyneet - kuolleet -netto / asl2006 Taulukko 1. Lahden seutukunnan asukasluvun ja väestön ikärakenteen muutos. Lähde: Tilastokeskus Asukasluvun pidemmän aikajänteen toteutuneella kehityksellä tarkasteltuna Lahden seutukunnan asukasluku on kasvanut tasaisesti, mutta selvästi hidastuen vuoteen 2006 tultaessa. Kuntakohtaisessa tarkastelussa (taulukko 2) 1998-2006 asukasluku on laskenut voimakkaimmin Padasjoella ja Artjärvellä. Asukasluku on kasvanut Hollolassa, Lahdessa, Nastolassa ja Orimattilassa nopeinta kasvu on ollut Hollolassa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Lahden seutukunnassa on ollut syntyneiden enemmyys (916 hlöä) kuolleisiin nähden. Tilastokeskuksen vuoteen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan asukasluvun kehitys jatkuu positiivisena ja vain hiukan kiihtyvänä. Asukasluku jatkaisi laskua vain Padasjoella. Maakunnan myönteisestä asukasluvun kehityksestä huolimatta muuttuu väestön ikärakenne vanhusvoittoisemmaksi. Lasten, kouluikäisten ja työikäisten määrä vähenee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan ja eläkeläisten sekä etenkin iäkkäiden osuus kasvaa nopeasti. Ikärakenteen kehityksestä aiheutuu omia ongelmia ja kasvavia kustannuspaineita palvelurakenteeseen esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolen rahoitus- ja henkilöstötarve kasvaa palvelujen kysynnän kasvaessa. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 2/18
Asl1998 Asl2005 Muutos kpl Muutos% Asl2030.2030-05 %:ia Artjärvi 1 679 1 540-139 -8,28 % 1 662 122 8 % Asikkala 8 694 8 560-134 -1,54 % 9 110 550 6 % Hollola 20 213 21 199 986 4,88 % 23 284 2 085 10 % Hämeenkoski 2 266 2 191-75 -3,31 % 2 239 48 2 % Kärkölä 5 141 4 974-167 -3,25 % 5 194 220 4 % Lahti 95 854 98 413 2 559 2,67 % 106 041 7 628 8 % Nastola 14 782 14 790 8 0,05 % 15 195 405 3 % Orimattila 14 162 14 614 452 3,19 % 15 665 1 051 7 % Padasjoki 4 072 3 639-433 -10,63 % 3 017-622 -17 % Yhteensä 166 863 169 920 3 057 1,83 % 181 407 11 487 7 % Taulukko 2. Lahden seutukunnan kuntakohtainen asukaslukujen muutos 1998-2030 Tilastokeskuksen ennusteen mukaan 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 Muutos 2030-2005 hlöä %:ia Artjärvi 1540 1590 1610 1630 1650 1660 1660 1660 120 7,8 Asikkala 8560 8680 8780 8920 9040 9110 9100 9040 550 6,3 Hollola 21199 22500 23000 23400 23800 24100 24400 24600 2901 15,1 Hämeenkoski 2191 2170 2180 2200 2220 2240 2240 2240 49 2,2 Kärkölä 4974 5010 5050 5110 5160 5190 5180 5140 216 4,1 Lahti 98413 101000 103037 104646 105400 106200 106800 107400 7787 8,5 Nastola 14790 14840 14940 15080 15180 15200 15100 14960 410 2,1 Orimattila 14614 15000 15500 15750 16000 16100 16200 16300 1486 10,9 Padasjoki 3639 3410 3260 3160 3090 3020 2940 2870-619 -19,2 Yhteensä 169920 174200 177357 179896 181540 182820 183620 184210 12900 7,6 Taulukko 3. Päijät-Hämeen maakunnan ja kuntien omat ennusteet väestökehityksestä Seudun omien ennusteiden mukaan väkiluku kasvaisi hiukan tilastokeskuksen ennustetta nopeammin (+ 1413 henkeä). Merkittävimmät poikkeukset ovat Hollolan sekä Orimattilan nopeampi väkiluvun kasvu. Ennustelaskelmat (vuodesta 2007 eteenpäin) on tehty Päijät-Hämeen maakunnan ja kunnan antamien asukaslukuennusteiden mukaan. Asukasluku vaikuttaa vain tunnuslukujen jakajissa. Kuntien menojen muutokset 1998->2005 Taulukossa 4 on esitetty kuntien yhteiset säännölliset menot (henkilökulut, ostopalvelut jne.) ja muutettu vuoden 1998 menot vuoden 2005 rahanarvoon. Kaikkien kuntien säännölliset menot ovat kasvaneet. Myös niiden kuntien, joiden asukasluku on laskenut ja palvelutarpeen voisi olettaa myös laskeneen. Nopeinta menokasvu on ollut Asikkalassa ja Orimattilassa (3,7 %/v) ja hitainta Artjärvellä (0,6 %/v). Kun tarkastellaan menokehitystä 2001-2005, on menokasvu vain kiihtynyt muualla paitsi Lahdessa, jonka kustannusten kasvu on hiukan hidastunut nopeita menokasvu on ollut Hollolassa. Koko Lahden seutukunnan tarkastelussa reaalimenot ovat kasvaneet ripeästi (3,2 %) 1998-2005 maltillisesta asukasluvun kasvusta huolimatta. Menojen kasvu on nopeutunut hiukan 2001-2005. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 3/18
Muutos yht. Muutos yht. Muutos yht Muutos Asl.05-98 Asl. Muutos Menot Ind. Menot Ind. Menot 98 05 98 05 01 05 01 05 muutos %:a 1998 2001 2005 Muutos yht. per vuosi Muutos yht. per vuosi Artjärvi -139-8,28 % 6 209 5 799 6 518 4,97 % 0,6 % 12,40 % 2,48 % Asikkala -134-1,54 % 26 898 28 249 34 926 29,85 % 3,7 % 23,64 % 4,73 % Hollola 986 4,88 % 58 466 59 205 73 895 26,39 % 3,3 % 24,81 % 4,96 % Hämeenkoski -75-3,31 % 6 259 6 726 7 713 23,24 % 2,9 % 14,67 % 2,93 % Kärkölä -167-3,25 % 16 887 17 310 20 630 22,17 % 2,8 % 19,18 % 3,84 % Lahti 2 559 2,67 % 321 236 354 109 409 513 27,48 % 3,4 % 15,65 % 3,13 % Nastola 8 0,05 % 45 673 45 804 53 172 16,42 % 2,1 % 16,08 % 3,22 % Orimattila 452 3,19 % 43 410 45 971 56 212 29,49 % 3,7 % 22,28 % 4,46 % Padasjoki -433-10,63 % 13 887 14 136 16 061 15,65 % 2,0 % 13,62 % 2,72 % Yhteensä 3 057 1,83 % 538 924 577 310 678 640 25,92 % 3,2 % 17,55 % 3,51 % Taulukko 4. Kuntien menojen muutokset 1998-2005 Kuntien tulojen muutokset 1998->2005 Asl.05-98 Asl. Muutos Tulot ind. Tulot ind. Tulot Muutos yht. 98 05 Muutos yht. Muutos yht 98 05 01 05 Muutos 01 05 muutos %:a 1998 2001 2005 Muutos yht. per vuosi Muutos yht. per vuosi Artjärvi -139-8,3 % 6 523 6 585 6 517-0,09 % 0,0 % -1,04 % -0,21 % Asikkala -134-1,5 % 28 759 31 104 36 911 28,34 % 3,5 % 18,67 % 3,73 % Hollola 986 4,9 % 60 480 66 541 78 557 29,89 % 3,7 % 18,06 % 3,61 % Hämeenkoski -75-3,3 % 7 037 7 133 8 155 15,89 % 2,0 % 14,33 % 2,87 % Kärkölä -167-3,2 % 17 769 19 143 21 963 23,60 % 3,0 % 14,73 % 2,95 % Lahti 2559 2,7 % 354 752 391 357 418 306 17,92 % 2,2 % 6,89 % 1,38 % Nastola 8 0,1 % 48 857 51 348 54 792 12,15 % 1,5 % 6,71 % 1,34 % Orimattila 452 3,2 % 45 766 50 504 56 897 24,32 % 3,0 % 12,66 % 2,53 % Padasjoki -433-10,6 % 16 814 15 701 16 941 0,76 % 0,1 % 7,90 % 1,58 % Yhteensä 3057 1,8 % 586 757 639 415 699 039 19,1 % 2,4 % 9,32 % 1,86 % Taulukko 5. Kuntien tulojen muutokset 1998-2005 Kuntien tulot on muutettu vuoden 2005 rahanarvoon kuten menotkin (taulukko 5). Veroprosentin muutosta ei ole otettu huomioon, näin kiinteistöverot ja tuloverot ovat kasvaneet verotettavan tulon kasvun, veroprosentin muutoksen ja inflaation vaikutuksesta. Artjärven säännölliset tulot ovat noudattaneet yleistä huolestuttavaa kehitystä ja laskeneet reaalisesti 1998-2005. Asikkalan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Padasjoen tulot ovat kasvaneet asukasluvun laskusta huolimatta.1998-2001. Asikkalan ja Kärkölän tulojen kasvu on ollut lisäksi hyvää. Asukaslukuaan kasvattaneet kunnat eli Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila ovat myös kasvattaneet säännöllisiä tulojaan. Koko Lahden seutukunnan tarkastelussa reaalitulot ovat kasvaneet keskimäärin 2,4 % vuodessa 1998-2005. Tulojen kasvu on ollut hiukan hitaampaa 2001-2005. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 4/18
Kuntien verotettavan tulon kehitys 1998->2005 Asl.05-98 Asl. Muutos Verotettava tulo Verotettava tulo Verotettava tulo Verotettava 01 05 muutos %:a 1998 2001 2005 tulo / vuosi Vero%98 Vero%05 Artjärvi -139-8,3 % 12 415 14 393 14 533 0,20 % 18,00 18,75 Asikkala -134-1,5 % 86 434 89 298 95 384 1,36 % 17,00 18,50 Hollola 986 4,9 % 228 335 240 704 258 795 1,50 % 17,50 19,00 Hämeenkoski -75-3,3 % 19 113 20 097 20 437 0,34 % 17,50 18,75 Kärkölä -167-3,2 % 50 355 55 215 53 663-0,56 % 17,50 19,00 Lahti 2559 2,7 % 1 088 881 1 135 990 1 209 721 1,30 % 17,75 19,00 Nastola 8 0,1 % 160 110 164 764 171 237 0,79 % 17,50 19,00 Orimattila 452 3,2 % 134 982 141 728 152 916 1,58 % 18,00 19,00 Padasjoki -433-10,6 % 34 845 34 961 33 078-1,08 % 18,00 18,00 Yhteensä 3057 1,8 % 1 815 469 1 897 149 2 009 764 1,19 % 17,64 18,78 Taulukko 6. Verotettavan tulon kehitys Verotettava tulo on se tulopohja, josta kunnallisveroa maksetaan ja verotettava tulo kokonaisuudessaan vaihtelee asukasluvun muutoksen ja väestön tulotason muuttuessa. Suuret asukaskohtaiset verotettavat tulot tekevät kunnalle mahdolliseksi tarvittavan tuloveron keräämisen alhaisemmalla veroprosentilla. Asukasluvun laskusta johtuen verotettavat tulot ovat laskeneet 2001-2005 Padasjoella ja Kärkölässä. Verotettavat tulot ovat nousseet Artjärvellä, Asikkalassa ja Hämeenkoskella 2001-2005 asukasluvun laskusta huolimatta. Kaikki kunnat, jossa asukasluku on kasvanut, myös verotettavat tulot ovat kasvaneet. Verotulojen kerryttämiseksi veroprosenttia on nostanut 1998-2005 kaikki muut kunnat paitsi Padasjoki. 2001-2005 keskimääräinen verotettavien tulojen kasvu oli maakunnassa 1,19 % vuodessa ja keskimääräistä veroprosenttia on nostettu 1998-2005 1,14 % eli 17,64 %:sta 18,78 %:iin. Lahden seutukunta 1000 eur 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 98->05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Käyttötulot 586 757 595 445 586 299 639 415 656 586 649 365 694 568 699 039 19,1 % 2,4 % 9,3 % 1,9 % Verotettava tulot 1 815 469 1 811 200 1 868 778 1 897 149 2 036 828 1 971 673 2 006 185 2 009 764 10,7 % 1,3 % 5,9 % 1,2 % Veroprosentti 17,64 17,81 17,97 18,08 18,22 18,33 18,42 18,78 6,5 % 0,8 % 3,8 % 0,8 % Tulovero 316 039 321 293 298 308 344 662 370 047 359 947 367 896 380 960 20,5 % 2,6 % 10,5 % 2,1 % Yhteisöverot 53 159 55 148 63 289 49 422 32 970 20 813 21 847 23 892-55,1 % -6,9 % -51,7 % -10,3 % Kiinteistöverot 15 127 16 412 19 995 20 782 21 470 21 295 21 748 22 190 46,7 % 5,8 % 6,8 % 1,4 % Valtionosuudet 99 550 98 744 98 959 112 946 117 872 128 124 141 802 153 849 54,5 % 6,8 % 36,2 % 7,2 % Maksut 59 267 56 571 57 238 57 175 58 630 59 889 58 950 57 462-3,0 % -0,4 % 0,5 % 0,1 % Ilman yhteisöveroja 26,5 % 3,3 % 14,4 % 2,9 % 1000 eur 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 98->05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Käyttömenot 538 924 545 608 560 100 577 310 593 334 632 043 667 548 678 640 25,9 % 3,2 % 17,6 % 3,5 % Henkilöstömenot 276 184 279 739 282 781 292 410 295 883 310 345 319 564 317 347 14,9 % 1,9 % 8,5 % 1,7 % Ostot 175 350 176 047 184 490 191 937 204 754 228 411 252 616 267 972 52,8 % 6,6 % 39,6 % 7,9 % Muut ostot 31 683 32 220 32 805 33 462 33 275 34 597 36 619 33 692 6,3 % 0,8 % 0,7 % 0,1 % Avustukset 44 953 47 706 48 510 48 364 48 918 48 194 47 679 48 124 7,1 % 0,9 % -0,5 % -0,1 % Muut menot 10 755 9 896 11 514 11 137 10 503 10 496 11 071 11 505 7,0 % 0,9 % 3,3 % 0,7 % 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 98->05 % %:ia/vuosi 01 05% %:ia/vuosi Asukasluku 166 863 166 860 167 448 168 049 168 585 169 091 169 386 169 920 1,8 % 0,2 % 1,1 % 0,2 % Asukasluku 1990 164 281 %:ia kpl/v. Asukasluku 2005 169 920 5 639 3,4 % 376 (2005-1990) Asukasluku 2020 178 521 8 601 8,7 % 538 (2020-2005) Asukasluku 2030 181 407 11 487 6,8 % 442 (2030-2005) Taulukko 7. Lahden seutukunnan, menojen ja asukasluvun muutos 1998-2005 Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 5/18
Yhteenvetona voidaan todeta, että Lahden seutukunnan asukasluku on kasvanut vain vähän 1998-2005 (keskimäärin 0,2%/v). Menot ovat kasvaneet samaan aikaan reaalisesti peräti 3,2 %/v., kiihtyen vielä hiukan 2001-2005 ollen 3,5 %/vuodessa, kun tulot ovat kasvaneet vain 2,4 % ja vielä hidastuen 2001-2005 ollen 1,9 %/vuodessa. Alla olevasta kuviosta on selvästi nähtävissä Lahden seutukunnan epäsuhta tulo- ja menokehityksessä 2001-2005, mikä ei voi jatkua tulevaisuudessa, vaan rakenteellinen vinouma on korjattava. Asl. Muutos Menot 01 05 Tulot 01 05 Erotus %:a per vuosi per vuosi menot-tulot Artjärvi -8,28 % 2,48 % -0,21 % 2,69 % Asikkala -1,54 % 4,73 % 3,73 % 0,99 % Hollola 4,88 % 4,96 % 3,61 % 1,35 % Hämeenkoski -3,31 % 2,93 % 2,87 % 0,07 % Kärkölä -3,25 % 3,84 % 2,95 % 0,89 % Lahti 2,67 % 3,13 % 1,38 % 1,75 % Nastola 0,05 % 3,22 % 1,34 % 1,88 % Orimattila 3,19 % 4,46 % 2,53 % 1,92 % Padasjoki -10,63 % 2,72 % 1,58 % 1,14 % Yhteensä 1,83 % 3,51 % 1,86 % 1,65 % Taulukko 8. Yhteenveto Lahden seudun kuntien tulojen, menojen ja asukasluvun muutoksesta 2001-2005 Tilinpäätös 2006 staattinen tilanne Verotettavat tulot olivat alhaisimmat ja alle maan keskiarvon (10 462 euroa) Artjärvellä, Padasjoella ja Hämeenkoskella. Muilla kunnilla verotettavat tulot ovat maan keskiarvon yläpuolella verotettavien tulojen kasvu korreloivan hyvin asukaslukuun, poikkeuksena Kärkölä. Veroprosentti oli vuonna 2006 matalin Padasjoella 18,50 ja Artjärvellä ja Hämeenkoskella hiukan korkeampi 18,75 kaikilla muilla 19,00. Koko maan keskimääräinen veroprosentti oli 18,68 %. Tuloverojen kerryttämiseksi voidaan jatkossakin osissa kuntia joutua nostamaan veroprosenttia mm. väestön ikärakenteen muuttumisen mukanaan tuomien menopaineiden ja verotettavan tulon hitaan kasvun kompensoimiseksi. Koko Lahden seutukunnan verotettavat tulot ovat kasvaneet 1998-2005 10,7 % eli keskimäärin 1,3 %/v ja kasvu on hidastunut hiukan 2001-2005. Selkeästi velkaisin kunta on Padasjoki, mutta Padasjoella on myös huomattavat kassavarat. Myös Nastolalla ja Lahdella on lainaa asukasta kohden yli maan keskitason (1 437 euroa/asukas). Tosin Lahdella on myös vahva kassa. Vähiten lainaa asukasta kohden on Hämeenkoskella. Artjärvellä, Asikkalalla, Kärkölällä, Nastolalla ja Orimattilalla eli yli puolella Lahden seudun kunnista oli 2006 tilinpäätöksessä taseissaan kertynyttä kumulatiivista alijäämää. Huonoin tilanne on Artjärvellä -389 euroa/asukas) ja Orimattilalla (-368 euroa/asukas). Millään kunnalla ei ole alijäämää kuitenkaan yli Sisäasiainministeriön määrittelemän kriisirajan, -500 euroa/asukas. Lahden seutukunnan kahdella suurimman kunnalla eli Lahdella ja Hollolalla on myös eniten ylijäämää, jotka helpottavat hyvin liitoksen rakentamista. Hämeenkoski on piristäviä poikkeus seutukunnalla kumulatiivisilla ylijäämillään. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 6/18
ASL06 Verotett. Vero% Lainak. Kassav. Kumulat. Kumulat. jäämä tulo /as 2006 eur/as eur/as jäämä t.eur eur/as Artjärvi 1 550 8 864 18,75 788 161-603 -389 Asikkala 8 584 11 695 19,00 792 47-1 817-212 Hollola 21 300 12 892 19,00 964 183 5 451 256 Hämeenkoski 2 187 9 925 18,75 599 155 196 90 Kärkölä 4 981 11 253 19,00 881 402-1 064-214 Lahti 99 000 13 009 19,00 1 896 1 140 50 208 507 Nastola 14 800 12 287 19,00 1 604 74-1 261-85 Orimattila 14 670 11 056 19,00 1 186 14-5 400-368 Padasjoki 3 593 9 741 18,50 2 766 1 795-155 -43 Taulukko 9. Lahden seudun kuntien tilinpäätökset 2006 Konsernitase Hämeenkoskella ja Kärkölällä ei ole ollenkaan konsernivelkaa. Selkeäsi eniten konsernivelkaa on Lahdella yli maan keskiarvon (3 744 euroa/asukas) eli 4 653 euroa/asukas, mutta Lahdella on myös merkittävästi rahoitusomaisuutta. Padasjoella on myös velkaa ja omaisuutta. Asikkala, Hollola, Nastola ja Orimattila ovat suunnilleen samanlaisessa tilanteessa eli selvästi koko maan keskiarvon paremmalla puolella. Artjärvi selvästi näitä paremmassa asennossa. Tarkasteltaessa konsernien omavaraisuutta Padasjoen ja Hollolan tilanne on erinomainen sekä Nastolan, Artjärven ja Asikkalan tilanne hyvä. Orimattilan ja Lahden tilanne on tyydyttävä. Tilastokeskus 2005 Lainakanta eur/as Rahoitusomaisuus eur/as Omavaraisuusaste Kunta Konserni Kunta Konserni % Artjärvi 563 1 856 786 1 290 41 % Asikkala 831 2 435 322 651 41 % Hollola 1 037 2 045 437 749 52 % Hämeenkoski 552 0 238 0 Kärkölä 947 0 389 0 Lahti 2 684 4 653 992 1 572 36 % Nastola 1 605 2 280 411 745 48 % Orimattila 1 200 3 221 300 711 37 % Padasjoki 2 635 3 666 2 542 3 023 53 % Koko maa 1 491 3 744 930 1 364 47 % Taulukko 10. Konsernitase; tilinpäätös 2005 staattinen tilanne Lahden seutukunnassa Lahden seutukunnan talous vuoteen 2006 tultaessa tilinpäätösten avulla tarkasteltuna Tarkastelu perustuu menetelmään, jonka avulla analysoidaan juridisten henkilöiden (yritykset ja yhteisöt) talouden ajautumista joko kriisiytymiskierteeseen tai hyvään kierteeseen. Menetelmän tulkinta poikkeaa yrityksistä siinä, että kunta ei tavoittele toiminnassaan taloudellista tulosta, vaan sen tarkoituksena on tuottaa kuntalaisille tuottavasti ja tehokkaasti asukkaiden tarvitsemia palveluja. Kriisiytymiskierre alkaa usein yrityksissä liikevaihdon laskulla. Liikevaihdon laskua voidaan kunnissa verrata asukasluvun laskuun. Alentuneeseen liikevaihtoon vastataan tavallisesti laskemalla hintoja ja heikentämällä Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 7/18
tätä kautta kannattavuutta, jotta saataisiin asiakaskunta ostamaan uudelleen yrityksen tuotteita. Kunnissa kannattavuus heikkenee, jos vuosikate laskee eikä vuosikatteella pystytä enää maksamaan palvelurakenteen kannalta välttämättömän infrastruktuurin poistoja. Vuosikate laskee, jos erityisesti asukasluvusta riippuvaiset verorahoituksen tuloerät (verotulot ja valtionosuudet) laskevat. Kun asukasluku laskee ja kannattavuus heikkenee, joudutaan aluksi maksamaan laskut likvideillä varoilla, mistä seuraa maksuvalmiuden lasku. Kun likvidit varat alkavat loppua, joudutaan toiminnan turvaamiseksi puuttumaan vakavaraisuuteen, joko myymällä omaisuutta ja/tai ottamalla lisää velkaa. Kunnissa, joiden vakavaraisuutta ei voida mitata yrityksen mittaamismenetelmin jo siitäkin syystä, että kunta saa rahoituslaitoksilta käytännössä rajattomasti lainaa, mitataan vakavaraisuutta sen kääntöpuolella eli ylivelkaisuudella. Kunta on määritelmän mukaan ylivelkainen, jos se ei pysty lyhentämään 1/10 -osaa lainakannastaan vuosikatteellaan. Tilinpäätös 2006 dynaaminen tarkastelu Liikevaihdon Kannatta- Maksuvalmius Ylivelkaisuus Yleistä muutos vuus Vakavaraisuus Artjärvi Laskussa Ei kata (pääsääntöisesti) Heikko Ei kata Huono kierre Asikkala Vakaa Noussut kannattavaksi Ei ole Pääsäänt. Kattaa Melko hyvä Hollola Nousussa Keskim. Kannattava Tyydyttävä Kattaa Hyvä kierre Hämeenkoski Laskussa Kannattava Heikko Kattaa Vielä hyvä kierre Kärkölä Neutraali Noussut kannattavaksi Hyvä Kattaa Siirtymässä hyvään kierteeseen Lahti Nousussa Ei ollut kannattava, noussee Erittäin hyvä Ei kattanut, noussee Siirtynee hyvään kierteeseen Nastola Neutraali - nousussa Ei ollut kannattava, noussee Heikko Ei kattanut, noussee Siirtynee hyvään kierteeseen Orimattila Nousussa Ollut heikosti kannattava, noussut Ei ole Ei kattanut, noussee Ehkä hyvään kierteeseen? Padasjoki Laskussa Lähes kannattava Erittäin hyvä Vaihdellen Alavireinen Taulukko 11. Tilinpäätökset 2006 dynaaminen tarkastelu, Lahden seutukunta Dynaamisen tarkastelun eli positiivisen tai negatiivisen kierteen mittareilla tulkiten vuoteen 2007 tultaessa kunnat voidaan ryhmitellä suunnilleen seuraavasti: - Hollola ja Asikkala ovat hyvässä kierteessä olevia taloudellisesti tasapainoisia kuntia - Hämeenkoski on vielä hyvässä kierteessä oleva kunta - Kärkölä, Lahti, Nastola ja Orimattila ovat siirtymässä hyvään kierteeseen haasteena kannattavuus ja/tai vakavaraisuus - Artjärvi ja Padasjoki eivät ole aivan hyvässä kierteessä olevia kuntia uhkana kriisin kierre Kuntakohtainen kierretarkastelu on kuvattu yksityiskohtaisemmin loppuraportin osassa I. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 8/18
Henkilöstön määrä Työntekijöitä kpl Työntekijöitä kpl/1000 asukasta Ero viiteryhmään kpl yht. Työntekijät Asl05 2004 2005 2004 2005 Viiter04 Viiter05 2004 2005 Artjärvi 1 540 71 68 46 44 55 53-14 -13 Asikkala 8 560 566 526 66 61 61 59 42 18 Hollola 21 199 833 846 40 40 59 57-403 -366 Hämeenkoski 2 191 82 83 37 38 58 56-45 -39 Kärkölä 4 974 283 247 56 50 61 59-25 -49 Lahti 98 413 6 098 5 439 62 55 67 61-462 -520 Nastola 14 790 667 719 45 49 55 55-150 -91 Orimattila 14 614 646 640 45 44 56 55-157 -167 Padasjoki 3 639 219 239 60 66 64 61-12 19 Uusi kunta 169 920 9 465 8 807 48 44 70 64-2 435-2 073 "170.000 asukkaan kunta" 11 900 10 880 70 64-1 791-1 393 Taulukko 12. Kuntakohtaiset työntekijämäärät asukaslukupohjaiseen (+- 20 %) viiteryhmään nähden Taulukossa 12 on verrattu kunkin kunnan henkilöstön määrää verrokkiryhmään, joka koostuu asukasluvustaan 20 % pienemmistä ja suuremmista koko maan kattavista kunnista. Näin siis esimerkiksi Artjärven ja Asikkalan viiteryhmä poikkeaa toisistaan. Henkilöstön määrää tarkasteltaessa on tunnistettava kuntakohtainen palvelutuotannon organisointi esimerkiksi toimintojaan ulkoistaneet, liikelaitoistaneet (kansanterveystyön kuntayhtymät ja palo- ja pelastustoimi) tai yhtiöittäneet kunnat saattavat tulla toimeen vähemmän näköisellä henkilöstömäärällä kuin verrokkiryhmä. Vastaavasti lomittajat ja oma terveyskeskus saattavat nostaa kunnan henkilöstömäärää. Aivan suoraviivaisia johtopäätöksiä työntekijämääristä on syytä välttää luvut ovat suuntaa antavia. Asikkalassa henkilöstön määrä on verrokkeihin nähden suurempi. Lopuissa henkilöstön määrä verrokkeihin nähden on pienempi. Pienemmän näköinen henkilöstömäärä asettaa oman haasteensa eläköitymisen hyväksikäytölle ja sitä kautta haettaville kustannussäästöille. Ainakin nykyisistä (pienten kuntien) eri toimien yhdistetyistä viranhaltijoista luopumiseen ja mahdollisiin erikoistumisiin pakollisissa toimenkuvissa suurempi organisaatio tarjoaa joustavammat mahdollisuudet. Kun verrataan koko Lahden seutukunnan työntekijämäärää vastaavankokoisen 170.000 asukkaan kuntaan, näyttäisi Lahden seutukunnan koko henkilöstömäärä olevan lähtökohdiltaan selkeästi alhaisempi asukaslukupohjaiseen (+- 20 %) viiteryhmään. Kuntien talous 2007 2016 Seuraavaksi on arvioitu Lahden seutukunnan kuntien talouden kehittymistä vuoteen 2016 tultaessa. Ennustelaskelman kertoimet on asetettu niin, että niissä on otettu huomioon kunkin kunnan aiemmin toteutunut tulo- ja menokehitys. Tämän lisäksi tarkasteltavan kunnan tulo- ja menokehitystä on verrattu samassa asukasluvun muutoksessa olleiden kuntien toteutuneeseen kehitykseen. Tämän lisäksi kunnat ovat tarkastaneet antamansa arviot kaksi kertaa. Laskelman avulla voidaan arvioida kuntien tulevaisuuden selviytymismahdollisuuksia ja sitä, millaisilla tulo- ja menoperusteilla selviytymismahdollisuudet ovat olemassa. Varsinainen kuntakohtainen tarkastelu löytyy loppuraportin I osasta. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 9/18
Laskelman pohjana ovat kuntien ilmoittamat tilinpäätöstiedot 2006, TA 2007 ja suunnitelmat. Tästä eteenpäin toimintakatteeseen sekä verorahoitukseen ja valtionosuuksiin vaikuttavat erät on arvioitu menneen kehityksen perusteella ja sen mukaan, että kuntien talous saataisiin nousemaan ylijäämäiseksi (tavoitellaan reaalimuutosta sekä tarkastellaan myös menneitä muutoksia tulo- ja menolajeittain). Laskennassa tasapaino katetaan viimesijassa korottamalla veroprosenttia maksimissaan yhdellä prosentilla vuodessa. Rahoitukselliseen tasapainoon pyritään ensin kassavaroja purkamalla, sitten lainan avulla. Poistojen taso pidetään yleensä ennallaan kasvukuntien poistojen taso ei voine laskea. Nettoinvestointien taso haetaan mahdolliseksi. Ennustelaskelmat (vuodesta 2007 eteenpäin) on tehty Päijät-Hämeen maakunnan ja kuntien antamien asukaslukuennusteiden mukaan. Asukasluku vaikuttaa vain tunnuslukujen jakajissa. Staattinen tarkastelu Vero% Asukasluku Lainakanta eur Lainakanta eur/as 2007 2016 2007 2016 2007 2016 2007 2016 Artjärvi 19,50 19,75 1 556 1 612 2 636 000 721 972 1 694 448 Asikkala 19,00 19,00 8 620 8 890 8 633 512 10 612 908 1 002 1 194 Hollola 19,00 19,50 21 310 21 517 20 526 000 33 498 132 963 1 557 Hämeenkoski 18,75 20,75 2 188 2 220 1 774 572 5 544 851 811 2 498 Kärkölä 19,00 20,00 4 986 5 035 5 679 000 4 055 066 1 139 805 Lahti 19,00 19,00 99 374 102 740 221 900 000 259 674 520 2 233 2 527 Nastola 19,00 19,25 14 950 15 400 24 810 000 20 521 000 1 660 1 333 Orimattila 19,00 19,00 14 587 15 335 22 154 000 18 185 000 1 519 1 186 Padasjoki 18,50 22,50 3 562 3 284 12 483 000 10 422 290 3 504 3 174 Ka./Summa 18,97 19,86 171 133 176 031 320 596 084 363 235 739 1 873 2 063 Taulukko 13. Kuntakohtainen ennuste vuoteen 2016, staattinen tarkastelu I Vuoteen 2016 ulottuvassa laskelmassa Lahden seutukunnan keskimääräinen veroprosentti on nousussa 18,97 prosentista 19,86 prosenttiin. Asikkalan, Lahden ja Orimattilan prosentit pysyisivät nykyisellä tasolla ollen 19,00. Artjärven ja Nastolan vero nousisi 0,25 prosenttia. Hollolan vero 0,5 prosenttia. Korkein veroprosentti olisi Padasjoella 22,50 ja toiseksi korkein Hämeenkoskella 20,75 Kärkölällä tasan 20,00. Lahden seutukunnan yhteenlaskettu lainakanta kasvaa 13,3 % 320 milj.eurosta 363 milj.euroon eli 190 euroa/asukas. Lainakanta laskee merkittävästi Artjärvellä sekä jonkin verran Kärkölässä, Nastolassa, Orimattilassa ja Padasjoella. Lainamäärä on selvässä kasvussa Hollolassa, Hämeenkoskella ja Lahdessa. Vähävelkaisin kunta vuonna 2016 on Artjärvi (448 euroa/asukas) ja velkaisin Padasjoki (3 174 euroa/asukas). Velkasuutta arvioitaessa on huomattava, että Padasjoella on velan vastapainona vahva kassa (1 876 euroa/asukas). Myös Artjärven kassavarat (473 euroa/asukas) ovat lainakantaa suuremmat vuonna 2016 (448 euroa/asukas). Lahden seutukunnan yhteenlasketut kassavarat laskevat vuodesta 2007 vuoteen 2016 kaikkiaan 50,1 % 122,5 milj.eurosta 61,1 milj.euroon. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 10/18
Kassavarat eur Kassavarat eur/as Ali/ylijäämä kumulat. Ali/ylijäämä kumulat. /as 2007 2016 2007 2016 2007 2016 2007 2016 Artjärvi 353 000 762 000 227 473-834 316 1 088 663-536 676 Asikkala 463 000 463 000 54 52-1 298 688 3 099 188-151 349 Hollola 2 696 939 1 267 158 127 59 5 421 939 3 678 769 254 171 Hämeenkoski 345 335 146 135 158 66-2 090 627 597-1 283 Kärkölä 2 165 194 310 260 434 62-905 806 1 932 195-182 384 Lahti 109 252 000 50 685 673 1 099 493 56 329 000 97 117 251 567 945 Nastola 1 112 000 1 199 000 74 78-639 760 4 723 665-43 307 Orimattila 135 000 110 000 9 7-5 627 300-382 784-386 -25 Padasjoki 5 981 519 6 161 519 1 679 1 876-102 481 176 731-29 54 Ka./Summa 122 503 987 61 104 746 3 861 3 166 52 340 498 112 061 274 306 637 Taulukko 14. Kuntakohtainen ennuste vuoteen 2016, staattinen tarkastelu II Vuonna 2007 kaikkiaan seitsemällä kunnalla on taseessa kumulatiivista alijäämää yhteensä 9,4 milj.euroa. Lahden ja myös Hollolan vahvat kumulatiiviset ylijäämät riittävät kääntämään koko maakuntaa plussalle. Vuoteen 2016 tultaessa vain Orimattilalla on enää kumulatiivista alijäämää, jonka se olisi saanut pois nostamalla veroprosenttia. Veroprosenttia ei ole kuitenkaan korotettu, koska ei ole perusteltua kerätä kassaan rahaa vain alijäämän kattamista varten. Lahden seutukunnan kumulatiivinen ylijäämä kaksinkertaistuu vuoteen 2016 ollen 112,0 milj.euroa eli 637 euroa/asukas. Dynaaminen tarkastelu Laskelman oletuksena on, että tarkasteltavien kuntien asukasluvun muutos noudattaa Päijät-Hämeen liiton ja kuntien itsensä laatimaa ennustetta laatimaa ennustetta. Ennusteen mukaan kuntien yhteenlaskettu asukasluku jatkaa hienoista kasvuaan asukasluvun ennustetaan laskevan vain Padasjoella. Lahden seutukunnan isompien kuntien taloudet saadaan kannattaviksi eli vuosikate kattamaan poistot nykyisillä kunnallisveroilla tai maltillisin nousuin Nastolan nousu 0,25 ja Hollolan 0,5 prosenttia. Myös Artjärven (0,25 %) verojen nousu on maltillinen. Kärkölä saadaan kannattavaksi 20,00 prosentin veroilla, Hämeenkoski 20,75 prosentilla ja Padasjoella vaaditaan jo 22,50 prosentin vero. Maksuvalmius on erittäin hyvä tai hyvä Artjärvellä, Lahdessa ja Padasjoella. Heikko Hämeenkoskella ja Kärkölässä. Muissa kunnissa maksuvalmiutta ei käytännössä ole. Vain Hämeenkoski ja Padasjoki ovat määritelmän mukaan ylivelkaisia kuntia eli niiden vuosikate ei kata lainan lyhennyksen 10-osaa. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 11/18
Liikevaihto/ Paine Asukasluku Kannattavuus Maksuvalmius Ylivelkaisuus Arvio 2016 Artjärvi Nousussa Kannattava 19,75 Hyvä Vuosikate kattaa lyhennykset Hyvä kierre 9,02 Asikkala Nousussa Kannattava 19 Ei ole Vuosikate kattaa lyhennykset Hyvä kierre 5,93 Hollola Nousussa Kannattava 19,5 Ei ole Kattaa lyhennykset Hyvä kierre 1,68 Hämeenkoski Nousussa Kannattava 20,75 Heikko Ei kata lyhennyksiä Kierre alkaa, melko neutraali 5,40 Kärkölä Nousussa Kannattava 20 Laskee heikoksi Kattaa lyhennykset Hyvä kierre 6,29 Lahti Nousussa Kannattava 19 Laskee, mutta hyvä Kattaa lyhennykset Hyvä kierre 3,91 Nastola Nousussa Kannattava 19,25 Ei ole Kattaa lyhennykset Hyvä kierre 3,21 Orimattila Nousussa Kannattava 19 Ei ole Kattaa lyhennykset Hyvä kierre 5,93 Padasjoki Laskussa Kannattava 22,5 Erittäin hyvä, mutta laskussa) Ei kata lyhennyksiä Neutraali, uhkainen 14,89 Taulukko 15. Laskelmat vuoteen 2016, dynaaminen tarkastelu Dynaamisen tarkastelun eli positiivisen tai negatiivisen kierteen mittareilla tulkiten vuoteen 2016 tultaessa kunnat voidaan ryhmitellä seuraavasti: - Artjärvi, Asikkala, Hollola, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Orimattila, ovat hyvässä kierteessä olevia taloudellisesti tasapainoisia kuntia. Asukasluku on kasvussa, kunnat ovat kannattavia eli vuosikate kattaa poistot ja ne ovat vakavaraisia eli vuosikate kattaa lainan 1/10 osan lyhennyksen - Padasjoki on ajautumassa negatiiviseen kierteeseen - Hämeenkoskella negatiivinen kierre on käynnistymässä Mahdolliset tulot ja menot Alla olevaan taulukkoon on arvioitu tarkasteltavan kunnan veroprosentin kehittymistä vuoteen 2016 ulottuvan ennustelaskelman mukaan, jos kunnan omien/laskelmassa käytettyjen kehitysarvioiden sijaan reaalikasvu toteutuisi maan keskimääräisen kasvuarvion mukaan. Peruspalveluohjelma ja Kuthanek (Kuntien talouden ja hallinnon neuvottelukunta) ovat arvioineet vuonna 2006 kuntien menojen nimellismuutokseksi vuonna 2007, 2008 ja siitä edelleen hieman eri lähteissä kasvukertoimia, jotka vaihtelevat 4,2 ja 4,7 prosenttiyksikön välillä kuntayhtymät mukaan lukien. Yleensä vuoden 2009 jälkeen kertoimet on merkitty samoiksi. Tulojen nousu on yleensä hieman alhaisempi. Laskelmissa on etsitty eri arvioista keskiarvoistettu kerroin, joka on kohdistettu samansuuruisena myös toimintatuloille. Kun selviytymismahdollisuuksia on arvioitu, on arvio perustunut myös siihen, kuinka suuret mahdolliset tulojen ja menojen vuosittaiset muutokset olisivat jos esimerkiksi menojen muutokset eivät ole yhtä suuria kuin yleinen menojen muutosarvio, joutuu kunta todellisuudessa leikkaamaan palvelujaan. Jos tämä leikkaaminen ei onnistu, on kunnalla paineita nostaa veroprosenttiaan. Jos kuntien oma arvio tulojen ja menojen kehityksestä vastaa yleistä arvioita ja kehitys on myös konsultin arvion mukaan mahdollinen, on vuoden 2016 paine veroprosentin kasvattamiseen tai laskemiseen laskelmassa nolla. Jos taas kunta ei pystyisi pitämään menojaan kurissa ja menot kasvaisivat keskiarvon mukaisesti, jouduttaisiin laskelmassa käytettyä veroprosenttia nostamaan kuntakohtaisessa tarkastelussa esitetyllä määrällä alijäämäkehityksen hillitsemiseksi. Näin tarkasteltuna laskelmassa käytettyihin veroprosentteihin kohdistuisi taulukon 16 mukaiset muutospaineet. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 12/18
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Artjärvi 1,22 2,44 3,74 4,48 5,27 6,12 7,02 7,99 9,02 Asikkala 0,45 0,92 1,44 2,07 2,75 3,47 4,24 5,06 5,93 Hollola -0,46-0,10 0,07 0,29 0,52 0,78 1,06 1,36 1,68 Hämeenkoski 0,65 1,34 2,16 2,66 3,15 3,68 4,24 4,85 5,49 Kärkölä 0,76 1,34 1,98 2,58 3,22 3,91 4,65 5,44 6,29 Lahti -0,08 0,37 0,76 1,26 1,79 2,27 2,78 3,32 3,91 Nastola 0,08 0,20 0,54 0,91 1,30 1,73 2,19 2,68 3,21 Orimattila 0,52 1,03 1,73 2,33 2,96 3,63 4,34 5,11 5,93 Padasjoki 1,78 3,65 5,59 7,63 8,92 10,28 11,73 13,27 14,89 Taulukko 16. Laskelmat vuoteen 2016, paine veroprosenttiin Tarkempi kuntakohtainen tarkastelu on loppuraportin osassa I. Kuntaliitoslaskelma vuoteen 2016 Kuntajaon muutos vaikuttaa suoraan kunnan talouteen yleensä kolmella tavalla: veroprosenttien, taksojen ja maksujen muutoksen kautta; muuttuneina valtionosuuksina ja muutoksesta seuraavan yhdistymisavustuksen tuloksena. Laskelman tavoitteena on hahmottaa liitoksen mahdollista suuntaa, suuruusluokkaa ja mahdollisuuksia. Laskelman lähtökohtaoletuksena on, että liitos tulisi voimaan vuoden 2011 alussa. Laskelman jakson on oltava riittävän pitkä, jotta yhdistymisavustus, kompensaatio, liitoksen dynamiikka (eläköityminen) jne. voidaan huomioida. Uuden kunnan liitoslaskelmassa yksittäisten kuntien tulot ja menot sekä lainoitus ja kassavarat yms. lasketaan yhteen. Veroprosentti haetaan mahdollisen veroprosentin mukaan ja kiinteistöverot joudutaan määräämään tarvittavan tulonmuodostuksen mukaan. Kuntajaon muutoksesta johtuva valtionosuuden muutos 1.1.2006 kuntajakolain perusteella muutos laskisi valtionosuuksia -4 921 887 euroa, joka kuitenkin kompensoidaan viiden vuoden ajan täysimääräisesti. Lahden seutukunta Erikseen Yhdistyneenä Erotus: v. 2006: v. 2006: SM (yl.valt.os.) 9 467 273 10 310 947 843 675 SM (verotulotas.) 10 373 397 6 909 777-3 463 620 STM 133 531 969 133 466 948-65 021 OPM 17 686 018 15 449 098-2 236 920 Yhteensä: 171 058 657 166 136 770-4 921 887 Taulukko 18. Ministeriön laskelma valtionosuusmuutoksista ja laskelma yhdistymisavustuksesta Yhdistymisavustus Kuntajakolain mukainen yhdistymisavustus olisi uuden kuntajakolakiesityksen mukaan korkeimmillaan, kun liitos toteutetaan viimeistään vuoden 2009 alusta. Yhdistymisavustusta maksetaan kuntajaon muutoksiin, jotka toteutetaan vuosien 2008-2013 alusta. Yhdistymisavustus maksetaan kolmen vuoden aikana kuntajaon Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 13/18
muutoksen voimaantulovuodesta porrastetusti: 40 % ensimmäisenä vuonna ja 30 % sitä seuraavana kahtena vuotena. Yhdistymisavustus on porrastettu niin, että se maksetaan 1,4-kertaisena, jos kuntajaon muutos toteutetaan 2010-2011. Jos kuntajaon muutos toteutettaisiin jo 2008-2009, yhdistymisavustus maksetaan 1,8-kertaisena. Lahden seutukunnan liitoksessa 2011 yhdistymisavustuksen määrä on 12,46 milj.euroa ja se maksetaan kolmena vuotena seuraavasti: 2011 maksetaan 4,98 milj.euroa, 2012 3,74 milj.euroa ja 2013 3,74 milj.euroa. Avustus määräytyy asukasmäärän mukaan laskettavasta perusosasta, mikä liitoksen kohdalla on 4,0 milj. euroa ja kuntien lukumäärän mukaan määräytyvästä lisäosasta. Lisäosa on 0,7 milj. euroa, jos kuntien määrä vähenee kahdella ja kasvaa mainitulla 0,7 milj.euroalla kuntaa kohden, liitoskuntien määrän kasvaessa. Yhdeksän kunnan liitostilanteessa lisäosaa maksetaan 4,9 milj.euroa. Tämän lisäksi 2008-2009 toteutuvissa kuntajaon muutoksissa yhdistymisavustuksen perusosaa korotetaan 100 eurolla asukasta kohden sellaisen kuntajaon muutoksessa mukana olevan kunnan osalta, jolle on vuosina 2002-2006 myönnetty vähintään kolmena vuotena kuntien valtionosuuslain mukaista rahoitusavustusta. Korotus on enintään 1,0 milj. euroa. Lahden seutukunnan kunnista yksikään ei ole saanut harkinnanvaraista valtionavustusta vuosina 2002 2006 kolmea kertaa. Yhdistymisavustus kuntajaon muutoksiin 2008-2013 Lahden seutukunta Liitoksen ajankohta 2008-2009 2010-2011 2012-2013 Perusosa 7 200 000 5 600 000 4 000 000 Perusosan korotus 0 0 0 Lisäosa 8 820 000 6 860 000 4 900 000 Yhdistymisavustuksen määrä euroa 16 020 000 12 460 000 8 900 000 Avustuksen maksatus 2008-2009 2010-2011 2012-2013 Liitosvuonna 40 % 6 408 000 4 984 000 3 560 000 2. vuonna 30 % 4 806 000 3 738 000 2 670 000 3. vuonna 30 % 4 806 000 3 738 000 2 670 000 Yhteensä 16 020 000 12 460 000 8 900 000 Taulukko 19. Laskelma yhdistymisavustuksesta Veroprosentit Vuonna 2006 alhaisin tuloveroprosentti oli Padasjoella 18,50. Artjärvellä sekä Hämeenkoskella 18,75. Muilla tuloveroprosentti oli 19,00. Etenkin pienimmillä kunnilla on tulevaisuudessa kuitenkin paineita korottaa veroprosenttia, jotta uhkaava alijäämäkehitys saadaan taitettua. Taulukkoon 20 on koottu kuntien kiinteistöveroprosentteja. Liitoslaskelmassa uuden kunnan veroprosentti on haettu sen mukaan, että verokertymä on sama kuin kuntien yhteenlaskettu kertymä. Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 14/18
Kunta ASL Tulo- Muutos Yl. Kiinteistövero% Vakit. as.rak Muu kuin vakituinen 31.12.2004 vero% 05/06 %-yks. 2006 muutos 2006 muutos 2006 muutos Artjärvi 1540 18,75 0,50 0,40 1,00 Asikkala 8547 19,00 0,50 0,60 0,10 0,27 0,05 0,87 0,15 Hollola 20965 19,00 0,75 0,20 0,30 0,05 0,90 0,05 Hämeenkoski 2200 18,75 0,60 0,35 0,85 Kärkölä 5019 19,00 1,00 0,25 0,85 Lahti 98281 19,00 0,80 0,35 0,80 Nastola 14789 19,00 1,00 0,15 0,40 0,05 1,00 0,10 Orimattila 14408 19,00 0,75 0,40 0,95 Padasjoki 3637 18,50 0,50 0,50 0,22 0,70 Koko maa 5236611 18,40 0,11 0,74 0,01 0,29 0,01 0,86 0,02 Taulukko 20. Kuntakohtaiset veroprosentit Henkilöstön eläköityminen Liitostilanteessa eläköitymistä voidaan käyttää hyväksi toimintojen sopeuttamisessa. Laskelmassa on henkilöstön määrän vähennykseksi arvioitu 10 % eläköityvien kokonaismääräksi eli näiden tilalle ei rekrytoitaisi uusia työntekijöitä. Näin henkilöstön määrä laskisi 2011-2016 kaikkiaan 213 työtekijällä. Kuntien yhteenlaskettu vakuutettujen työntekijöiden määrä vuonna 2006 oli 10 011 henkilöä. Alla olevaan taulukkoon on laskettu eläköitymisen taloudellinen vaikutus. Henkilöstökuluna pidetään yhden työntekijän osalla 2.793 euroa kuukaudessa ja eläkkeelle jääminen hyödyttää kunnan taloutta vain puolella painollaan ensimmäisenä vuonna. Liitoslaskelmassa henkilöstömuutos on merkitty omana rivinä, jolloin eläköitymisen vaikutus laskelmaan näkyy selkeästi. Työntekijän keskipalkka/kk 1900 Henkilöstökulut yht./työntekijä/kk 2793 Sivukuluprosentti 0,47 Palkkakustannkset vuodessa 33516 Sivukulut/kk 893 Vuosi 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Henkilöstön vähennys vuodessa 33 33 36 38 36 37 Henkilöstön kumulatiivinen vähennys 16,5 49,5 84 121 158 194,5 Vähennys vuodessa euroa 1106028 1106028 1206576 1273608 1206576 1240092 Kumulatiivinen vähennys euroa 553014 1659042 2815344 4055436 5295528 6518862 Ensimmäisen vuoden palkkakustannusten vähenemisestä otetaan huomioon 50 % Taulukko 21. Laskelma henkilöstön aleneman talousvaikutuksesta Liitteenä on vaihtoehtoinen liitoslaskelma, jossa henkilöstön määrän vähennykseksi arvioitu 20 % eläköityvien kokonaismääräksi eli näiden tilalle ei rekrytoitaisi uusia työntekijöitä. Näin henkilöstön määrä laskisi 2011-2016 kaikkiaan 426 työtekijällä. Liitoslaskelma Laskelman perusteet/edellytykset: - kunnat yhdistetään laskemalla ne mekaanisesti yhteen - laskelmassa on huomioitu yhdistymisavustus ja valtionosuuksien aleneminen nykyisen lain mukaan Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 15/18
- henkilöstömuutoksen vaikutus on merkitty omalle rivilleen ja yhdistymisavustukset on merkitty satunnaisiin tuottoihin - lisäksi laskelmassa oletetaan, että yhdistymisavustukset laitetaan kassaan vahvistamaan tasetta - laskelmassa ei oteta huomioon todennäköisiä toiminnallisia kokonaissäästöjä - laskelmaan ei ole lisätty arviota liitoksen mahdollisesti aiheuttamista lisäkustannuksista Kunnan nimi: Lahden stk Lahden stk TA2007 TA2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Asukasluku 171 133 171 675 172 217 172 767 173 308 173 859 174 400 174 944 175 485 176 032 Verotettavat tulot 2 217 625 2 299 843 2 384 638 2 469 036 2 559 716 2 653 832 2 751 516 2 852 904 2 958 139 3 067 370 Veroprosentti 18,99 18,99 19,01 19,10 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 Toimintatuotot 168 383 168 711 172 513 177 317 182 163 187 119 190 906 194 770 198 713 202 737 (Toimintatuottojen muutos) -4,9 % 0,2 % 2,3 % 2,8 % 2,7 % 2,7 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Toimintakulut 790 129 817 936 840 994 866 853 892 129 917 954 944 547 971 899 1 000 120 1 029 254 (Toimintakulujen nousu) 2,7 % 3,5 % 2,8 % 3,1 % 2,9 % 2,9 % 2,9 % 2,9 % 2,9 % 2,9 % Henkilöstömuutos 0 0 0 0-553 -1 659-2 815-4 055-5 296-6 519 NETTO -621 746-649 225-668 481-689 536-709 966-730 835-753 642-777 130-801 407-826 516 Kunnallisverot 421 186 436 804 453 229 471 581 486 346 504 228 522 788 542 052 562 046 582 800 Yhteisöverot 25 633 26 544 27 083 27 697 28 589 29 512 30 469 31 461 32 488 33 552 Kiinteistöverot 23 919 24 153 24 525 24 851 25 333 25 820 26 323 26 830 27 354 27 888 Verotulot 470 798 487 501 504 837 524 129 540 268 559 561 579 580 600 343 621 888 644 241 Liitoks.johtuva vos-muutos 0 0 0 0 0 0 0 0 0-4 922 Valtionavut 178 413 183 770 189 066 193 867 199 443 205 189 211 111 217 215 223 505 225 067 (Harkinnanvarainen) Korkotuotot 14 877 14 681 14 221 13 640 13 640 13 538 13 456 13 445 13 347 13 249 Muut rahoitustuotot 23 054 25 911 25 977 25 993 25 993 25 993 25 993 25 993 25 993 25 993 Korkokulut 22 086 23 680 24 015 25 075 25 075 25 307 25 460 25 646 25 607 25 465 Muut rahoituskulut 515 435 435 395 335 335 335 335 335 335 VUOSIKATE 42 795 38 523 41 170 42 623 43 967 47 803 50 703 53 884 57 384 56 234 Poistot 36 828 38 620 40 776 41 559 42 334 42 925 43 600 44 191 44 886 45 479 Satunnaiset tuotot 0 0 0 0 4 980 3 740 3 740 0 0 0 Satunnnaiset kulut 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Poistoerot 818 513 508 503 498 493 493 493 493 493 Rahastojen muutos 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Ylijäämä/alijäämä 6 785 416 902 1 567 7 111 9 111 11 336 10 186 12 991 11 248 Kumulat. Ylij/alijäämä 52 340 52 757 53 658 55 225 62 336 71 447 82 784 92 970 105 961 117 209 Kumulat yli/alij. /as 306 307 312 320 360 411 475 531 604 666 VUOSIKATE 42 795 38 523 41 170 42 623 43 967 47 803 50 703 53 884 57 384 56 234 Nettoinvestoinnit 80 419 68 445 64 076 65 523 65 448 65 404 65 381 65 320 65 315 65 310 Taseesta Lainakanta 1000 euroa 322 309 338 771 346 860 357 419 366 365 372 628 375 918 379 773 380 196 381 749 Lainakanta euroa/as 1 883 1 973 2 014 2 069 2 114 2 143 2 155 2 171 2 167 2 169 Kassavarat 1000 euroa 122 500 106 624 89 304 84 566 84 566 84 566 84 566 84 566 84 566 84 566 Kassavarat euroa/as 716 621 519 489 488 486 485 483 482 480 Saamiset 1000 euroa 165 441 165 441 165 441 165 441 165 441 165 441 165 441 165 441 165 441 165 441 Saamiset euroa/as 967 964 961 958 955 952 949 946 943 940 Taulukko 22. Liitostilanne, Lahden seutukunta Dynaaminen tarkastelu, Lahden seutukunta vuonna 2016 Kierretarkastelu Asukasluku Kannattavuus Maksuvalmius Ylivelka/vakavaraisuus Lahden stk Nousussa Kannattava Hyvä Kattaa Kun kaikki edellä mainitut tekijät huomioidaan laskennassa, uusi kunta Lahden seutukunta olisi 19,00 veroprosentilla vuonna 2016 asukasluvultaan kasvava ja kannattava kunta, jonka vuosikate riittää kattamaan Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 16/18
poistot. Lahden seutukunta olisi myös vakavarainen kunta, jonka vuosikate riittää kattamaan määritelmän mukaisen lainanlyhennyksen 1/10-osan ja lisäksi maksuvalmius olisi hyvä. Kunta olisi hyvässä kierteessä oleva, taloudellisesti tasapainoinen ja hyväkuntoinen kunta. Laskelman edellytyksenä on, että menojen reaalikasvu saadaan pidettyä tiukassa kurissa ja puristettua noin 2,9 % tasolle. Toimintatuottojen reaalikasvu on onnistuttava pitämään vähintään 2,0 % tasolla. Oletuksena on myös, että liitoksen dynamiikka onnistutaan hyödyntämään (eläköityminen ja uudelleenorganisointi) kustannuksia alentavasti ja että liitos toteutuu vuoden 2011 alussa. On hyvä huomata, että laskelman loppupuolella (vuonna 2016) näkyy selvästi, mikä merkitys 4 922 milj. euron valtionosuuden laskulla olisi se syö eläköitymisen tuomasta edusta 77,5 %. Yhteenveto Liitoksista: - Liitostilanteita on pelkistäen kahdenlaisia asukasluvultaan taantuvien ja kasvavien kuntien: edellisessä tilanteessa palvelut on turvattava väestön vähenemisen vuoksi heikentyvässä rahoituskentässä ja toisessa palvelut on turvattava kasvavassa väestötilanteessa - Usein ensin mainittuun taantuvien kuntien liitoksiin liittyy ikärakenteen muutos - Edellistä voisi kuvata taantumista hidastavaksi liitokseksi, missä tilanteessa osa ja lähinnä pienimmät Lahden seutukunnan kunnista ovat. Vetovoimaisemmilla kunnilla on taas haasteena palveluiden turvaaminen kasvavassa väestötilanteessa. Asukasluvun muutos, meno- ja tulorakenne: - Lahden seutukunnan asukasluku on kasvanut 3.057 hengellä 1998-2005. Tilastokeskuksen vuoteen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan asukasluvun ennustetaan kasvavan 11.487 hengellä eli noin 7 %:ia. - Päijät-Hämeen maakunnan ja kuntien oman ennusteen mukaan asukasluvun ennakoidaan kasvavan hiukan nopeammin 12.900 hengellä eli noin 7,6 %:lla. Myönteisempään ennusteeseen vaikuttaa mm. Lahti-Kerava oikorata ja sen myötä nopeutuneet yhteydet pääkaupunkiseudulle - Menot ovat kasvaneet 1998-2005 reaalisesti keskimäärin 3,2 % ja tulot vain 2,4 %. Menojen ja tulojen epäsuhta on vain kasvanut 2001-2005 - Käyttömenoista nopeimmin ovat kasvaneet ostopalvelut keskimäärin 7,9 %/v 2001-2005 - Käyttötuloista nopeimmin ovat kasvaneet valtionosuudet keskimäärin 7,2 %/v 2001-2005, kun tuloverot kasvoivat samana ajankohtana 2,1 %/v - Verotettavat tulot ovat kasvaneet 2001-2005 vain 1,2 %/v - Menneen kehityksen mukainen epäsuhta tulo- ja menokehityksessä ei voi jatkua tulevaisuudessa toteutuneen kehityksen perusteella meno- ja tulorakenteen hallinta tulee olemaan haasteellista Tilinpäätös 2006 dynaaminen tarkastelu: - Hollola ja Asikkala ovat hyvässä kierteessä olevia taloudellisesti tasapainoisia kuntia - Hämeenkoski on vielä hyvässä kierteessä oleva kunta - Kärkölä, Lahti, Nastola ja Orimattila ovat siirtymässä hyvään kierteeseen haasteena kannattavuus ja/tai vakavaraisuus Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 17/18
- Artjärvi ja Padasjoki eivät ole aivan hyvässä kierteessä olevia kuntia uhkana kriisin kierre Henkilöstön määrä: - Vain Asikkalalla palvelurakenne on vastaavan kokoisissa vertailukuntia isompi (asukasluku +- 20 %) - Uuden kunnan henkilöstömäärä on jo lähtötilanteessa vastaavankokoisia verrokkejaan selvästi ohuempi - Henkilöstömäärää vertailtaessa on tunnistettava kuntakohtaiset erot palvelutuotannon organisoinnissa ja suoraviivaisia johtopäätöksiä on syytä välttää Itsenäiset kunnat dynaaminen tarkastelu 2016: - Asikkalan, Lahden ja Orimattilan veroprosentit pysyvät 19,00 prosentissa vuoteen 2016. Muiden veroprosentit ovat kasvussa. Yli 2,0 prosentin korotus tulisi Padasjoella - Vuoteen 2016 tultaessa vain Orimattilalla olisi enää kumulatiivista alijäämää, jonka se olisi saanut pois nostamalla veroprosenttia. Orimattilan veroprosenttia ei ole kuitenkaan korotettu, koska ei ole perusteltua kerätä kassaan rahaa vain alijäämän kattamista varten - Lahden seutukunnassa on poikkeuksellisen paljon nollakassan kuntia - Artjärvi, Asikkala, Hollola, Kärkölä, Lahti, Nastola ja Orimattila, ovat hyvässä kierteessä olevia taloudellisesti tasapainoisia kuntia. Asukasluku on kasvussa, kunnat ovat kannattavia eli vuosikate kattaa poistot ja ne ovat vakavaraisia eli vuosikate kattaa lainan 1/10 osan lyhennyksen - Padasjoki on ajautumassa negatiiviseen kierteeseen ja on selkeästi negatiivinen kunta - Hämeenkoskella negatiivinen kierre on käynnistymässä Liitostilanne: - Tällä hetkellä kuntien taloudellinen tilanne tarjoaa vielä hyvän perustan liitoksen rakentamiselle sillä liitoskunnan taseeseen muodostuisi kumulatiivista ylijäämää - Uusi kunta olisi 19,00 veroprosentilla vuonna 2016 asukasluvultaan kasvava kunta, jonka vuosikate riittää kattamaan poistot. Uusi kunta olisi vakavarainen kunta, jonka maksuvalmius olisi hyvä. Uusi kunta olisi hyvässä kierteessä oleva, taloudellisesti tasapainoinen ja hyväkuntoinen kunta - Liitoksen jälkeinen dynamiikka on pystyttävä varmistamaan esimerkiksi eläköitymisen hyväksikäyttämisen, toiminnan uudelleenorganisoinnin ja palveluverkon kehittämisen kautta - Yhdistymisavustus on merkittävä ja mitä nopeammin liitos tapahtuisi, sen suurempi on avustuksen määrä - Kuntaliitoksen aiheuttama valtionosuusmenetys on merkittävä (4 922 milj.euroa) nykyisen kuntajakolain mukaan, mutta se kompensoidaan täysimääräisesti viiden vuoden ajan Liitteet Asukaslukuennusteet Asukasluvun muutos, tulo- ja menokehitys Liitoslaskelmat vuoteen 2016; 10 % ja 20 % eläköityminen ja liitos 2013 Audiator -Kehittämispalvelut Eero Laesterä & Juha Koskinen Sivu 18/18