1 OSA TOIMINTAKERTOMUS

1 OSA TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1. Kunnanjohtajan katsaus Talouskehitys Suomessa jatkui kertomusvuonna alavireisenä. Virolahdella kehitys kuitenkin poikkesi selkeästi valtavirrasta. Kun niin koko maassa kuin Kymenlaaksossakin työllisyystilanne heikkeni vuoden 2012 aikana, niin Kaakonkulmalla kehitys oli päinvastaista. Virolahden työttömyysaste oli vuonna 2012 keskimäärin 7,9 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä alempi kuin vuotta aiemmin. Myönteistä kehitystä generoi ennen muuta rajanylitysliikenteen vahva kasvu. Vaalimaalla kirjattiin vuonna 2012 kaikkiaan 3.523.160. Edelliseen vuoteen verrattuna rajanylitysliikenne kasvoi lähes 10 prosentilla. Alueen myönteinen työllisyys- ja talouskehitys heijastui myös väestökehitykseen, kun pitkään jatkunut asukasluvun väheneminen lähes pysähtyi. Vuoden 2012 lopussa Virolahden väkiluku oli 3.488 henkeä eli vähennystä edelliseen vuoteen oli 0,2 prosenttia (vuonna 2011-0,8%). +++ Kertomusvuoden aikana kasvun eväitä vahvistettiin merkittävästi myös kunnan toimin. Kesäkuussa 2012 Virolahden kunnanvaltuusto hyväksyi hallittuun kasvuun tähtäävän palvelustrategian. Siinä keskeisimmiksi elinkeinopoliittisiksi hankkeiksi listattiin Vaalimaan alueen hyödyntäminen ja jatkokehittäminen (kaavoitus + maanhankinta), myötävaikuttaminen Vaahterikon biokaasulaitoshankkeen toteutumiseen, tuulivoimarakentamisen edistäminen, Klamilan sataman alueen hyödyntäminen (matkailu + kalanjalostus), Hurpun alueen matkailullinen hyödyntäminen (kaavoitus + operaattorin hankkiminen) ja Bunkkerimuseon alueen kehittäminen. Strategian toteuttamisen kannalta merkittävin päänavaus oli heinäkuussa allekirjoitettu vuokra- ja osto-optiosopimus niin sanotusta Länsikeskuksen tontista, jolle alkaa alkusyksystä 2013 kohota Vaalimaa Shopping Center Oy:n rakentamana noin 30.000 kerrosneliömetrin suuruinen kauppakeskus-, spa-hotelli- ja kasinokiinteistö. Sekä Klamilan sataman alueen että Hurpun kehittämisen osalta kertomusvuonna päästiin käynnistämään suunnittelutyö. Sen sijaan sen enempää TuuliWatti Oy:n Oravakorven Vaahterikon alueelle suunnittelema tuulivoimapuisto kuin Haminan Energia Oy:n samalle alueelle suunnittelema biokaasulaitoshankekaan eivät kertomusvuonna edenneet. Tulevaan kehitykseen kunnan toimin varauduttiin myös kaavoituksella ja rakentamisella. Pajulahden asuntoalueen kaava valmistui loppuvuodesta ja Vaalimaan osalta kasvun edellytyksiä 1

varmistettiin osallistumalla maakuntakaavan päivityksen valmisteluun. Kunnan isoimpana investointina käynnistyi aivan vuoden lopussa Klamilan uuden koulun ja päiväkodin rakentaminen. +++ Useimmista toimintaympäristössä tapahtuneista myönteisistä kehityspiirteistä poiketen kunnan taloudellinen tilanne kehittyi epäsuotuisasti. Kun verotulojen kehitys jäi ennakoitua vaatimattomammaksi ja kun tilinpäätökseen kirjattiin viime vuonna noin 88.000 euron edestä kertaluonteisia poistoja, painui kunnan viime vuoden tilinpäätös raskaasti tappiolliseksi. Kunnan tase kuitenkin vahvistui ja maksuvalmius parani, kun Vaalimaa Shopping Center Oy maksoi 2,37 miljoonan euron suuruisen allekirjoituspalkkion Länsikeskuksen tonttia koskeneesta sopimuksesta. Vuoden 2012 aikana kunta lisäsi ottamiensa lainojen korkosuojausta merkittävästi. Vuoden aikana lainoja lyhennettiin kaikkiaan runsaalla 486.000 eurolla ja vuoden lopussa kunnalla oli lyhyt- ja pitkäaikaisia lainoja kaikkiaan hiukan alle 12 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden lopun tilanteeseen verrattuna kunnan lainasaldo supistui lähes 3,9 prosentilla. Osmo Havuaho kunnanjohtaja 2

1.1.2. Kunnan hallinto ja Kaakon kaksikon palvelutoiminta Miehikkälän ja Virolahden kunnanvaltuustot ovat 18.6.2007 hyväksyneet palveluyhteistyösopimuksen ns. isäntäkuntamallilla Kaakon kaksikon palvelualueelle. Miehikkälä vastaa isäntäkuntana sosiaali- ja terveystoimen palveluista molempien kuntien puolesta. Virolahden kunta vastaa puolestaan teknisen- ja sivistystoimen palveluista sekä tukipalveluista, johon kuuluu talous-, henkilöstö-, tietohallinto- ja ruokapalvelut. Yhteistoimintasopimuksen irtisanomisperusteita tarkistettiin valtuustossa 19.12.2011 siten, että sopimus on voimassa valtuustokausittain, ellei sitä irtisanota kunkin valtuustokauden 1. tai 3. toimintavuoden loppuun mennessä siten, että irtisanomisaika on yksi vuosi. Molempien kansalaiskuntien itsenäisestä hallinnosta vastaavat kunnanvaltuustot- ja hallitukset sekä tarkastuslautakunnat ja keskusvaalilautakunnat sekä niiden alaiset vaalielimet vaalilautakunnat- ja toimikunnat. Haminan kaupunki tulee vastaamaan Etelä-Kymenlaakson maaseutuhallinnon tehtävien järjestämisestä 1.1.2013 alkaen. Miehikkälä KV KH Cursor Oy Virolahti KV KH Sosiaali - ja terveyslautakunta Sosiaali - ja terveystoimi Tekninen ltk Rakennusltk Sivistysltk Tekninen toimi Sivistystoimi Tukipalvelut Yhteinen palveluiden käyttöalue Kuntien yhteinen palveluohjaustyöryhmä koordinoi palvelujen tuottamista ja järjestämistä kuntien alueella. Miehikkälän ja Virolahden kunnat ovat asettaneet yhteislautakunnat ym. kaavion mukaisesti. Lisäksi kunnanhallitukset ovat asettaneet yhteisen henkilöstöjaoston. Miehikkälän ja Virolahden kuntien yhteistyö Kaakon kaksikkona käynnistyi vaiheittain vuosina 2007-2008 seuraavasti: yhteinen tekninen toimi 1.8.2007 yhteinen sivistystoimi 1.8.2007 yhteinen sosiaali- ja terveystoimi 1.1.2008 yhteinen tukipalvelukeskus 1.1.2008 3

Organisaatiokaavio 4

Tilastotietoja Virolahden kunnasta Virolahden kunta on maaseutumainen kunta Kymenlaakson maakunnassa, Kotka - Haminan seudulla. 935 VIROLAHTI (Tilastokeskus) Virolahti Koko maa Maapinta-ala, km 2 1.1.2011 372 303 893 Taajama-aste, % 1.1.2011 46,2 84,4 Väestö Väkiluku 31.12.2011 3 485 5 401 267 Väkiluvun muutos, % 2010-2011 -0,9 0,5 0-14 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 14,0 16,5 15-64 -vuotiaiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 61,2 65,4 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % 31.12.2011 24,8 18,1 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 0,5 5,4 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % 31.12.2011 4,0 3,4 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä 2011-15 0 Syntyneiden enemmyys, henkilöä 2011-24 9 376 Perheiden lukumäärä 31.12.2011 1 002 1 460 570 Valtionveronalaiset tulot, euroa/tulonsaaja 2010 21 209 25 520 Asuminen Asuntokuntien lukumäärä 31.12.2011 1 626 2 556 068 Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus, % 31.12.2011 18,6 30,4 Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus asuntokunnista, % 31.12.2011 95,3 54,4 Kesämökkien lukumäärä 31.12.2011 1 604 492 713 Koulutus Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2011 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä, % 31.12.2011 59,4 67,7 17,5 28,2 Työmarkkinat Kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä 31.12.2010 1 322 2 325 679 Työllisten osuus 18-74-vuotiaista, % 31.12.2011 55,6 60,7 Työttömyysaste, % 31.12.2011 9,0 9,8 Kunnassa asuvan työllisen työvoiman määrä 31.12.2011 1 369 2 353 883 Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta, % 31.12. 2010 59,0 67,4 Alkutuotannon työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 13,8 3,7 Jalostuksen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 11,2 22,1 Palvelujen työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 73,5 72,9 Toimialaltaan tuntemattomien työpaikkojen osuus, % 31.12.2010 1,4 1,3 Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti 31.12.2011 1,55 1,29 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % 31.12.2011 33,4 23,9 Yritykset Yritystoimipaikkojen lukumäärä 2011 318 352 211 Tilastokeskuksen väkiluku 31.12.2012 oli 3479 Vrk.fi -sivuston ilmoittama kunnan asukasluku 31.12.2012 oli 3488 (ennakkotieto) 5

Tilastokeskuksen muut kuntaa koskevat tilastot tai ennakkotiedot: Väkiluvun muutokset 1995-2012 (31.12.) Väestöennuste vuoteen 2040 asukasta 2003 3752 2005 3670 2010 3507 2020 3353 2030 3292 2040 3220 Väestön ikärakenne 31.12.2012 0-9 vuotiaat 340 10-14 vuotiaat 145 15-19 vuotiaat 184 20-24 vuotiaat 113 25-39 vuotiaat 478 40-54 vuotiaat 740 55-64 vuotiaat 594 65-74 vuotiaat 467 yli 75 vuotiaat 418 Kielijakauma 2010-31.12.2011 - Väestö kielen mukaan Virolahdella väestö/hlöä 2010 2011 * ruotsalaisia 16 18 * eestiläisiä 16 * englantilaisia 5 * kurdeja 7 * turkkilaisia 7 * ukrainalaisia 2 * venäläisiä 122 * suomalaisia 3331 3294 * muut 12 173 (tieto tarkentuu myöh.) Toimialakohtaiset tilastot on esitelty toimialoittain. Tilastotiedot tarkennetaan valtuuston kokoukseen mennessä. 6

1.1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Valtionvarainministeriö arvioi helmikuun 2013 talouskatsauksessaan Suomen bruttokansantuotteen supistuneen 0,1 % vuonna 2012. Ilman yksityisen kulutuksen myönteistä kehitystä bruttokansantuote olisi supistunut enemmän. Työttömyysaste kääntyi kesän 2012 jälkeen nousuun, mutta vuoden keskimääräisiä tilanteita vertailtaessa se edelleen hiukan laski vuodesta 2011. Yhtenä taustatekijänä suhdannetilanteeseen nähden myönteiselle työllisyyskehitykselle on talouden rakennemuutos, jossa teollisuustyöpaikkojen määrän vähentyessä uusia työpaikkoja on syntynyt työvoimavaltaisemmille palvelualoille. Yleinen talouskehitys on todennäköisesti vaimeaa vuosina 2013 ja 2014. Maailmantalouden ja maailmankaupan kasvu on hidasta ja erityisesti euroalueen talouskehitys tulee olemaan heikkoa. Viime vuonna euroalueen talouden aktiviteetti laski 0,5 prosenttia, eikä kasvua kerry kuluvanakaan vuonna. Ulkoisen ympäristön heikkoudella on merkittävä vaikutus myös Suomen talouskehitykseen. Tämän vuoden kasvun ennustetaan jäävän vaimeaan 0,5 %:iin, vaikka kasvun odotetaan kohenevan vuoden loppua kohti. Kuluvana vuonna työttömyyden kasvu jatkuu ja vuosikeski-arvoksi ennustetaan 8,1 %. Vuonna 2014 työttömyyden arvioidaan paranevan vain vähän. Työmarkkinoiden rakenteellisten ongelmien ennakoidaan osaltaan hidastavan työttömyyden vähenemistä. Ulkomaankaupassa viennin arvo noussee tuontia suuremmaksi, ja siten kauppatase kääntyy lievästi positiiviseksi. Palvelutase sekä tuotannontekijäkorvaukset ja tulonsiirrot pysynevät kuitenkin negatiivisina, ja näin ollen myös vaihtotaseen ennakoidaan pysyvän 1,2 % alijäämäisenä suhteessa BKT:hen. Yksityisen kulutuksen näkymät ovat kuluvana vuonna vaisut, sillä reaalitulojen kehitys on heikkoa ja työllisyystilanne heikkenee. Kotitalouksien velkaantuminen jatkuu edelleen tulokehitystä nopeampana. Yksityiset investoinnit jatkavat laajapohjaista alenemistaan. Tulevan kasvupotentiaalin kannalta erityisen ongelmallista on kone- ja laiteinvestointien aleneminen. Sekä lyhyet että pitkät reaalikorot ovat laskeneet ajan mittaan ja lyhyet reaalikorot ovat olleet monissa teollisuusmaissa negatiivisia jo kolme vuotta. Euroalueella sekä korot että rahoitusmarkkinat ovat eriytyneet voimakkaasti ja kriisimaissa korot ovat monta prosenttiyksikköä korkeammat kuin parhaan luokituksen maissa. Keskinäisen epäluottamuksen vuoksi rajat ylittävä rahoitus on vähentynyt euroalueella. Sekä lyhyiden että pitkien korkojen ennakoidaan pysyvän tänä vuonna poikkeuksellisen matalina paitsi kriisimaissa ja aloittavan normalisoitumisen vasta vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Tehdyt päätökset koskien esimerkiksi pankkivalvontaa ja Euroopan vakausmekanismia ovat rauhoittaneet tilannetta euroalueella. Talouskehitykseen sisältyvät riskit ovat kuitenkin edelleen suuret. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotiedot osoittavat, että kuntatalous on pelättyäkin huonommassa kunnossa. Peräti 63 kunnalla viime vuoden vuosikate oli negatiivinen. Määrä on lähes kaksinkertainen edellisvuoteen verrattuna. Kuntien verotulojen kasvu vuonna 7

2012 hidastui merkittävästi edellisvuodesta. Kuntien yhteenlaskettu toimintatulojen, verotulojen ja valtionosuuksien kasvu ei riittänyt kattamaan kuntien toimintamenojen kasvua. Toimintakatetta heikensi myös maksu- ja myyntitulojen kasvun hidastuminen. Samalla toimintamenojen kasvu säilyi lähes edellisvuoden, noin 5 prosentin tasolla. Tähän vaikuttivat osaltaan vuosilomamääräysten ja lomapalkkakirjausten muutokset. Kuntien vuotuinen lainakannan kasvu on merkittävin tällä vuosituhannella. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta nousi lähes 14 miljardiin euroon. Lainakanta kasvoi 13 prosenttia, eli 1,6 miljardia euroa edellisvuoteen verrattuna. Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit kasvoivat huomattavasti, peräti 8,5 prosenttia vuonna 2012. Kunnilla on edelleen huomattavat investointipaineet mm. terveydelle haitallisten rakennusten korjaamiseksi. Nykytilanteessa on erittäin tärkeää, että valtio osallistuu kuntien peruskorjausten rahoitukseen. Kuntien tilannetta helpottaa nykyinen matala korkotaso, mutta korkotason kääntyessä kasvuun kuntatalouden haasteet kasvavat entisestään. Kuntien velkaantuessa matala korkotaso pitää kuitenkin kuntien rahoituskulut tulevana vuotena maltillisina. Työmarkkinaosapuolten marraskuussa 2011 neuvottelema raamisopimus määrittää nimellisten ansioiden kehitystä hyvin kattavasti vielä vuonna 2013. Raamisopimuksen mukaisten palkankorotusten arvioidaan nostaneen ansiotasoindeksiä vuonna 2012 vajaat kolme prosenttia, kun edellisenä vuonna sopimuskorotukset myötävaikuttivat kahden prosentin verran ansiotasoindeksin kohoamiseen. Kun huomioidaan myös muiden tekijöiden kuin sopimuskorotusten vaikutus, nimellinen ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna arviolta 3,5 %. Sopimuskorotukset nostavat ansioita tänä vuonna keskimäärin 1,8 % ja muut tekijät mukaan lukien ansiotasoindeksin odotetaan kohoavan 2,4 %. Rakennemuutos on viime vuosina ollut Kotkan-Haminan seutukunnassa erittäin voimakasta. Se on menettänyt sekä tuotantoa että työpaikkoja ja työttömyysaste on korkea. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut enemmän kuin kokonaistyöttömyys. Lomautettujen määrä on lisääntynyt, mutta irtisanottujen määrä vähentynyt. Lyhyellä aikavälillä odotukset ovat varovaiset, mutta pidemmällä aikavälillä odotukset ja kehittämisedellytykset ovat erittäin positiiviset. Tähän vaikuttaa etenkin E18-tien rakentaminen. Rakennemuutos ja elinkeinorakenteen uudistuminen jatkuvat edelleen. Vientivetoisella Kotkan-Haminan seudulla teollisuuden investointiodotukset ovat heikentyneet. Metsäteollisuus ja metalliteollisuus on käymistilassa. Positiivisiakin merkkejä näkyy, esimerkiksi sellukauppa on piristynyt. Myös tuuli- ja energiaklustereihin panostetaan, vaikka uusiutuva energia-ala onkin kohdannut suuria haasteita erityisesti tuulivoimaklusterissa ja investoinnit ovat viivästyneet. Kun seutukunnan teollisuus on viimeisen taloustaantuman yhteydessä menettänyt tuotantoaan ja työllisyyttään, monet palvelut ovat menestyneet paremmin. Venäläisten ostosmatkailun odotetaan edelleen lisääntyvän. Kaupan tax free -myynti oli vuonna 2012 Kotkassa 12,2 M, 8

jossa on lisäystä 25 % vuoden takaiseen. Haminan vastaavat luvut olivat 2,6 M (+ 24 %). Venäläisten lisääntyvä kiinnostus ulkomaanmatkailuun ja matkailijamäärien kasvu on nostanut investointihankkeita myös Kotkan Haminan alueella. Uusia kauppakeskuksia on suunnitteilla Kotkan Jumalniemeen ja Virolahdelle, jonne rakennetaan 28 000 neliön kauppakeskus-, hotelli- ja kasinokiinteistö. Myös matkailuhankkeita on vireillä. Sirius Sport Resort Oy avaa kesällä 2013 elämyskeskuksen Pyhtäälle. Venäjän ja Suomen välistä kauppavaihtoa tukee käynnissä oleva E 18 -tien muuttaminen moottoritieksi Koskenkylästä Vaalimaalle. E 18 kehityskäytävän uskotaan tuovan alueelle työpaikkoja ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kotka-Haminan seudun vahvin erikoistumisala on logistiikka, jonka perustana ovat satamatoiminnot sekä Venäjän tavaraliikenne. Vuonna 2012 HaminaKotkan satamassa vienti väheni 11 % edellisvuoteen nähden. Perinteisistä volyymituotteista väheni etenkin paperi pitkälti johtuen Myllykosken tehtaan sulkemisesta. Sen sijaan puutavara pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Sellun kuljetukset kasvoivat selvästi. Tuontiliikenne oli noin 6 % edellisvuoden alapuolella. Siellä suurin vähennys tuli kaasuputkiliikenteen lisäksi raakapuun tuonnissa. Eräs kasvava toimialaklusteri on ICT-ala. Mm. digitaaliseen pelialaan on syntynyt pienyrityksiä, jotka tällä hetkellä työllistävät n. 70 henkilöä. Määrä on yli kaksinkertaistunut parissa vuodessa. Jo toteutunut esimerkki ICT:n kasvusta on Googlen palvelinkeskus Haminassa. Elokuussa 2012 Google teki päätöksen palvelinkeskuksen laajentamisesta. Investointi on 150 miljoonaa euroa, rakennusajan työpaikkavaikutus on n. 500 htv. Laajennuksen valmistuttua keskus työllistänee 120 150 ihmistä. Kotkan - Haminan seutukunnassa Kotkan kaupungin työttömyysaste on ollut viime aikoina koko Kaakkois-Suomen korkein. Vuodenvaihteessa työttömyysaste oli 17,1 %. Haminassa ja Virolahdella työttömyys on puolestaan ollut hieman laskussa. Koko seutukunnan alueen työttömien työnhakijoiden määrä oli joulukuun lopussa 3,7 % korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Lisäys on Kaakkois-Suomen seutukuntien matalin, mutta työttömien osuus työvoimasta (15,2 %) on edelleen seutukuntien korkein. Pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut alueella edelleen Kaakkois-Suomen muiden seutukuntien tapaan, kuitenkin jonkin verran muita alueita vähemmän. Vähintään vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita miestyönhakijoita oli yli 11 % enemmän ja naisia 6 % enemmän kuin vuosi sitten. Valtiovarainministeriö, Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportti 13.2.2013 Kunnat.net Kuntaliiton tiedotteet: http://www.kunnat.net/fi/kuntaliitto/media/tiedotteet/2013/02/sivut/kuntien-vuoden- 2012-tilinpaatokset-pelattyakin-heikommat.aspx Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Alueelliset talousnäkymät keväällä 2013 raportti, maaliskuu 2013, Jouko Nieminen 9

1.1.4. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Virolahdella tulevien vuosien näkymät ovat varovaisen positiiviset. Raha-automaattiyhdistyksen elokuun 2012 lopulla tekemä päätös perustaa Suomen toinen kasino Vaalimaalle sai valtakunnallista huomiota ja antaa uskoa alueen positiiviseen kehitykseen. Lisäksi loppukesästä varmistui kunnan talouden mittakaavassa huomattava Vaalimaan yritystontin myynti kauppakeskuksen rakentamista varten. Muun muassa näiden hankkeiden odotetaan synnyttävän lähivuosina Vaalimaan alueelle n. 400 uutta työpaikkaa ja kasvattavan Virolahden kunnan asukaslukua ja siten verotuloja. Kunnan mittakaavassa suuret hankkeet aiheuttavat kuitenkin menoja etupainotteisesti ja uusien työpaikkojen sekä odotettavissa olevan positiivisen väestökehityksen myönteiset vaikutukset kunnan verotulopohjaan tulevat näkymään useamman vuoden viiveellä. Virolahden kunnalle toimintavuosi oli taloudellisesti haasteellinen. Suurimpana syynä tilikauden budjetoitua huonompaan tulokseen ovat verotulojen jääminen 335 t budjetoitua pienemmiksi. Tilikauden tulosta rasittavat tilikaudella tehdeyt, n. 88 t kertapoistot. Vaalimaan Shopping Center Oy:n maksama 2,37 miljoonan euron allekirjoituspalkkio keventää käynnissä olevien investointien rahoituspainetta, mutta kunta on sitoutunut rakentamaan sillä alueen infraa, joten allekirjoituspalkkiolla ei ennakoida olevan kunnan tilinpäätöksen kannalta tulosvaikutusta myöhempinäkään vuosina. Sen sijaan sopimuksen mukainen loppukauppasumma 3,3 miljoona euroa realisoituu tulosvaikutteisesti, kun rakennusvelvoite on täytetty. Virolahden kunnan vuosikate vuodelta 2012 on 88 671,09 ylijäämäinen ja tilikauden tulos 728 759,12 alijäämäinen. Vuonna 2011 vuosikate oli 3 439 051,84 ja tilikauden tulos 2 693 976,15 ylijäämäinen. Asukasta kohti laskettu vuoden 2012 vuosikate on 25,49 (väkiluku 3479). Vuoden 2011 asukaskohtainen vuosikate oli 986,25 (väkiluku 3487). Tuloslaskelman mukaan ulkoiset toimintatulot toteutuivat 102,46 % ja ulkoiset toimintakulut 100,05 %. Toimintakatteen toteutuma oli 99,22 %. Toteutuneet ulkoiset toimintakulut 24,9 milj., ovat asukasta kohti laskettuna 7 154,04 /asukas (v. 2011 asukaskohtaiset toimintakulut 6 934,78 ). Asukaskohtaiset toimintakulut ovat vuodesta 2011 nousseet 3,2 %. Toteutuneet nettomenot (toimintakate) ovat 18,4 milj. ja asukasta kohti lasketut nettomenot ovat 5 278,90 /asukas (v. 2011 asukaskohtaiset nettomenot 5065,56 /asukas). Nettomenot ovat vuodesta 2011 nousseet 4,0 %. 10

Investointimenot vuonna 2012 olivat 1 507 946,53. Myyntien 99 815,18 ja rahoitusosuuksien 353 349,37 jälkeen investointien nettomenoksi muodostui 1 054 781,98. (v. 2011 investointien nettomeno 1 524 934,97 ). Investointimenojen (netto)toteutuma verrattuna vuoden 2012 talousarvioon oli 72,51 %. Asukaskohtainen investointimeno vuonna 2012 oli 433,44, ja asukaskohtainen investointien nettomeno 303,19. Investointien nettomenot pienenivät 30,83 % edelliseen vuoteen verrattuna. Virolahden kunnan lainakanta vuoden lopussa oli 11 947 906,18 ja lainakanta asukasta kohti 3 434,29. Vuoden 2011 lopussa kunnan lainakanta oli 12 434 277,46 ja lainakanta asukasta kohti 3 565,90. Lainakanta on laskenut 486 371,28 eli 3,9 %. Lainakannasta lyhytaikaisia kuntatodistusluottoja on vuoden 2012 lopussa 6,0 milj.. Vuoden 2012 talousarvioon oli budjetoitu pitkäaikaislainaa 1,8 milj. euroa. Lainaa ei kuitenkaan nostettu, vaan investointikulut on rahoitettu normaalilla tulorahoituksella ja tontin myynnistä saadulla allekirjoituspalkkiolla kunnan muun maksuvalmiuden siitä kärsimättä. Kassan riittävyys vuonna 2012 oli 55 pv. Vuonna 2011 kassan riittävyys oli 45 pv. Verotulot vuonna 2012 olivat yhteensä 9 869 111,96. Verrattuna edelliseen vuoteen verotulot laskivat 0,9 %. Verolajeittain tarkasteltuna kunnallisveron tuotto kasvoi 101 410,52 (1,23 %), kiinteistöveron tuotto kasvoi 128 341,09 (17,38 %) ja osuus yhteisöveron tuotosta laski 319 922,85 (33,45 %). Talousarvioon verrattuna verotulot toteutuivat 96,72 %. Valtionosuudet olivat vuonna 2012 yhteensä 8 427 313,00. Vuonna 2011 valtionosuudet olivat 10 957 919,00. Saadut valtionosuudet pienenivät edelliseen vuoteen verrattuna 2 530 606,00 eli 23,1 %. Suuri muutos johtui vuonna 2011 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti maksettujen vuosien 2007 2009 sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden oikaisusta. Talousarvioon verrattuna valtionosuudet toteutuivat 100,85 %. 11

1.1.5. Kunnan henkilöstö Henkilöstön määrä 31.12. Miehikkälä - Virolahti Vakinaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä 2012 2011 2010 2012 2011 2010 2012 2011 2010 2012 2011 2010 Miehikkälä yhteensä 175 177 178 64 54 56 4 9 2 243 240 236 Virolahti yhteensä 132 129 113 25 28 39 9 6 3 166 163 155 Yhteensä 307 306 291 89 82 95 13 15 5 409 403 391 Henkilöstön palkkamenot 2010-2012 Henkilöstön Miehikkälä Virolahti Yhteensä palkkamenot 2012 2011 2010 2012 2011 2010 2012 2011 2010 Vakinaiset 4 543 523 4 470 273 4 680 213 3 958 103 3 610 475 3 468 364 8 501 626 8 080 748 8 148 577 Sijaiset 1 347 027 1 224 968 1 069 964 393 787 301 215 203 513 1 740 814 1 526 183 1 273 477 Muut määräaikaiset 297 944 227 338 255 903 438 652 690 986 759 733 736 596 918 324 1 015 636 Erilliskorvaukset 770 401 675 701 693 672 391 742 387 123 374 528 1 162 143 1 062 824 1 068 200 Muut palkat 22 588 52 913 29 112 110 736 63 172 80 592 133 324 116 085 109 703 Luontaisedut 23 672 23 930 26 062 33 343 30 406 31 608 57 015 54 336 57 670 Yhteensä 7 005 155 6 675 123 6 754 926 5 326 363 5 083 377 4 918 337 12 331 518 11 758 500 11 673 263 Työllistetyt 22 059 52 620 26 998 104 424 57 608 42 527 Kesätyöntekijät 29 112 34 842 33 772 42 475 33 438 29 816 Henkilöstön sairaus poissaolot SAIRAUSPOISSAOLOT KALENTERIPÄIVINÄ 8000 7000 6000 7465 5784 6600 6627 5909 6228 5000 4000 4701 5022 4289 4435 3000 2000 1000 1681 1899 1605 1620 1793 0 2008 2009 2010 2011 2012 Miehikkälä 5784 4701 5022 4289 4435 Virolahti 1681 1899 1605 1620 1793 Yhteensä 7465 6600 6627 5909 6228 Kaakon kaksikossa on käytössä sairaus poissaolojen seurantajärjestelmä. Sairausvakuutusja työterveyshuoltolakiin tuli olennaisia muutoksia 1.6.2012 lukien. Kunnassa on laadittu erillinen henkilöstöraportti vuodelta 2012. 12

1.1.6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Toiminnalliset riskit Toiminnallisista riskeistä merkittävimmät liittyvät henkilöstön saatavuuteen, tietojärjestelmien toimivuuteen ja suhdannevaihteluiden mahdollisesti aiheuttamaan tulorahoituksen heikkenemiseen. Lainsäädännölliset muutoksista merkittävimpiä toiminnallisia riskejä aiheuttavat mahdollinen kuntien tehtävien edelleen lisääminen ja kasvavien tehtävien ja palveluiden rahoittaminen. Henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat koskevat erityisesti sosiaali- ja terveystoimea, jossa henkilöstön vaihtuvuus on lisääntynyt selvästi. Vuonna 2012 kaikkiin sosiaali- ja terveystoimessa avoimena olleisiin työsuhteisiin ja virkoihin ei saatu yrityksistä huolimatta kelpoisuuden omaavia hakijoita. Pulaa hakijoista oli sosiaalityönjohtajan, sairaanhoitajien ja lähihoitajan paikkoja täytettäessä. Tästä johtuen sijaisiksi on jouduttu palkkaamaan ilman kelpoisuutta olevia henkilöitä. Tietojärjestelmien toimivuutta on pyritty Kaakon kaksikossa varmistamaan asianmukaisen virustorjunnan lisäksi ohjelmistojen käytön yhteistyöllä Haminan kaupungin kanssa sekä ulkoistetuilla IT-tukipalveluilla. Rahoitusriskit Rahoitusriskeistä merkittävimmät liittyvät korkoriskiin. Virolahden kunnalla on 31.12.2012 tilanteessa lainaa rahoituslaitoksilta n. 11,95 milj. euroa. Näistä 6,0 M muodostuu lyhytaikaisista kuntatodistuksista, mistä johtuen rahoitusriskeihin kuuluu myös luottoriski ja sitä kautta likviditeettiriski. Toisaalta lainoista 4,0 M on kiinteäkorkoista pitkäaikaista lainaa. Kunta on suojautunut korkoriskiltä tekemällä koronvaihtosopimukset yhteensä 6,9 M lainakannasta. Lyhytaikaiseen likviditeettiriskiin tullaan varautumaan alkuvuodesta 2013 solmittavalla 1,5 M tililimiittisopimuksella. Kunnalla ei ole valuuttamääräisiä lainoja, joten valuuttariskiä ei ole. 13

Vahinkoriskit Kunta on ottanut seuraaville toiminnoille lisäkulukeskeytysvakuutukset ylimääräisten kulujen vuoksi seuraavasti: Sivistystoimi 200 000 Tekninen toimi 50 000 Tukipalvelut / tekninen toimi 50 000 Miehikkälän kunta on sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavana isäntäkuntana ottanut vastaavan vakuutuksen sosiaali- ja terveystoimen osalta 300 000 asti. Tiedossa ei ole oikeudellisiin asioihin tai viranomaisten toimintaan liittyviä riskejä. 1.1.7. Ympäristötekijät Tiedossa ei ole ympäristökysymyksiä, joilla olisi olennaista vaikutusta kunnan taloudelliseen tulokseen tai asemaan tai toiminnan kehitykseen. Jäteveden puhdistus on hoidettu alueen yhteistyöllä Kotkan jäteveden puhdistamossa. Ainoat tiedossa olevat mahdolliset pilaantuneet maa-alueet ovat lopetettuja kaatopaikkoja, joista otetaan säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa vesistönäytteitä. Näytteissä ei ole havaittu poikkeamia, jotka aiheuttaisivat toimenpiteitä. Nykyinen jätehuolto on alueellistettu jätekeskukseen, joka toimii Anjalankoskella Kouvolassa. 14

1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kuntalain 50 :n 7 luvussa säädetään hallintomenettelyistä ja mm. siitä, että hallintosäännössä on määrättävä hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta kunnassa. Hallintosäännön 17 :n mukaan kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Hallintosäännön 16 :n mukaan kunnanhallitus päättää riskien hallinnasta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Ulkoinen valvonta on toimivasta johdosta ja muusta organisaatiosta riippumatonta ja jakautuu kunnan järjestämään valvontaan, joka tapahtuu tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan toimes-ta sekä muuhun ulkoiseen valvontaan, joka toteutuu mm. kuntalaisten, valtion viranomaisten ja EU-tarkastajien toimesta. Sisäinen valvonta on johtamisen ja riskienhallinnan apuväline, jonka järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Sen toimivuudesta vastaa kunnanjohtaja ja avustaa talouspäällikkö. Toimialajohtajat, palvelu-/tulosalueen ja tulosyksikön esimiehet vastaavat oman toimialansa/tulosalueensa/tulosyksikkönsä toiminnan/palvelun/tuotteensa sisäisestä valvonnasta. Seuranta on luottamushenkilöiden ja toimielinten suorittamaa sisäistä valvontaa (esim. sisäisten tarkastajien valitseminen). Seurannassa toimielin vertaa tehtyjä päätöksiä ja aikaansaatuja tuloksia. Lisäksi toimielin vaalii hyvää hallintotapaa ja seuraa, että esimiehet toteuttavat sisäistä tarkkailua. Tilivelvollisten viranhaltijoiden on valvottava, että palvelualueen / tulosalueen ja tulosyksiköiden toiminnot toteutetaan hyväksyttyä talousarvioita ja käyttösuunnitelmaa sekä niihin liittyvä toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita noudattaen. Taloushallintoon liittyvän aineiston, kuten laskut, oikeellisuudesta vastaa hyväksyjä. Lautakunta / kunnanhallitus määräävät laskujen tarkastajan (tiliöijän) ja hyväksyjän, joiden tulee olla eri henkilöitä. Kunnanhallitus on antanut 1.3.2010 yksityiskohtaisen ohjeen sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarkoitus on varmistaa kunnan ja kuntakonsernin tehtävien häiriötön toteutuminen ja lainmukaisuus (lakien, määräysten ja sopimusten noudattaminen), varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus sekä hyvän hallintotavan mukaiset menettelyt, varmistaa omaisuuden ja voimavarojen turvaaminen sekä varmistaa taloudellisen ja toiminnallisen tiedon oikeellisuus ja luotettavuus (tietojärjestelmät, raportointijärjestelmät). 15

Toteutuminen Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessaan tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan ohjeessa edellytettyjä toimenpiteitä on hallintokunnissa noudatettu pääsääntöisesti. Talousarvion toteutumista seurataan kolmannes -vuosittain osavuosikatsauksilla. Henkilöstöraportoinnilla seurataan henkilöstön tilaa, osaamista ja toimenpiteitä työolosuhteiden ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Sisäistä valvontaa tulee edelleen kehittää mm. siten, että toimialoille annettavissa tilinpäätöksen valmisteluohjeissa edellytetään toimialojen valmistelevan kunnanhallitukselle omalta osaltaan selonteko sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan järjestämisestä ja sisäisen valvonnan toteutumisesta. Kunnanhallitus nimesi 14.2.2011 17 keskuudestaan sisäisiksi luottamushenkilötarkastajiksi Lauri Heimalan ja Aira Paavolan. Valinnat on uudistettu kunnanhallituksessa 4.2.2013 31, siten, että tarkastajat vv. 2013-2016 ovat Sisko Ukkola - Paronen ja Aira Paavola. Sisäisen tarkastuksen toimenpideohjelma tullaan suunnittelemaan kunnanjohtajan ja talouspäällikön valmistelemana. 16

1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen 1.3.1. Tuloslaskelma ja tunnusluvut 2012 2011 (ulkoiset tilit) (1000 ) (1000 ) Toimintatuotot 6 524 6 518 Toimintakulut -24 889-24 181 Toimintakate -18 365-17 663 Verotulot 9 869 9 959 Valtionosuudet 8 427 10 958 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 104 3 Muut rahoitustuotot 226 398 Korkokulut -170-215 Muut rahoituskulut -2-1 Vuosikate 89 3 439 Poistot ja arvonalentumiset -817-745 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos -728 2 694 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -728 2 694 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 26 27 Vuosikate/poistot, % 11 462 Vuosikate, euroa/asukas 25 986 Asukasmäärä 3 479 3 487 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * toimintatuotot / (toimintakulut - valmistus omaan käytöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 * vuosikate / poistot ja arvonalentumiset 17

1.3.2. Rahoituslaskelma ja tunnusluvut Toiminnan rahavirta 2012 2011 (1 000 ) (1 000 ) Vuosikate 89 3 439 Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät -4-164 Investointien rahavirta Investointimenot -1 508-2 093 Rahoitusosuudet investointeihin 353 111 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 104 621 Toiminnan ja investointien rahavirta -966 1 914 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -17-44 Antolainasaamisten vähennykset 3 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -986-374 Lyhytaikaisten lainojen muutos -3 500-500 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 2 161 740 Rahoituksen rahavirta 1 660-178 RAHAVAROJEN MUUTOS 694 1 736 Rahavarat 31.12. 4 029 3 335 Rahavarat 01.01 3 335 1 599 Rahoituksen tunnusluvut Tp 2012 Tp 2011 Investointien tulorahoitus % 7,7 173,5 Pääomamenojen tulorahoitus % 4,8 143,4 Lainanhoitokate 0,52 6,20 Kassan riittävyys (pv) 55 45 Asukasmäärä 31.12. 3 479 3 487 Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / (investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Riittävyys (pv) = 365 pv * rahavarat 31.12. / kassasta maksut tilikaudella 18

1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset 1.4.1. Tase ja tunnusluvut 2012 2011 V A S T A A V A A (1 000 ) (1 000 ) PYSYVÄT VASTAAVAT 22 331 22 079 Aineettomat hyödykkeet 148 201 Aineettomat oikeudet 37 Muut pitkävaikutteiset hyöd. 148 164 Aineelliset hyödykkeet 19 295 18 917 Maa- ja vesialueet 2 834 2 800 Rakennukset 10 284 8 766 Kiinteät rakenteet ja laitteet 5 583 5 798 Koneet ja kalusto 61 52 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 533 1501 Sijoitukset 2 888 2 961 Osakkeet ja osuudet 2 186 2 273 Muut lainasaamiset 613 615 Muut saamiset 89 73 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 69 80 Valtion toimeksiannot 3 10 Lahjoitusvarojen erityiskatteet 66 70 VAIHTUVAT VASTAAVAT 5 013 4 295 Saamiset 984 960 Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset 984 960 Myyntisaamiset 625 528 Muut saamiset 128 125 Siirtosaamiset 231 307 Rahat ja pankkisaamiset 4 029 3 335 VASTAAVAA YHTEENSÄ 27 413 26 454 19

2012 2011 V A S T A T T A V A A (1 000 ) (1 000 ) OMA PÄÄOMA 10 458 11 187 Peruspääoma 6 625 6 625 Edell. vuosien yli-/alijäämä 4 562 1 868 Tilikauden yli- /alijäämä -729 2 694 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 68 79 Valtion toimeksiannot 1 8 Lahjoitusrahastojen pääomat 67 71 VIERAS PÄÄOMA 16 887 15 188 Pitkäaikainen 7 510 2 780 Lainat rahoitus- ja vakuutuslait. 3 964 1 071 Lainat julkisyhteisöiltä 858 1 490 Saadut ennakot 2 458 Muut velat 230 219 Lyhytaikainen 9 377 12 408 Joukkovelkakirjalainat 6 000 9 500 Lainat rahoitus- ja vakuutuslait. 1 106 306 Lainat julkisyhteisöiltä 19 68 Saadut ennakot 11 14 Ostovelat 986 1 288 Muut velat 139 137 Siirtovelat 1 116 1 095 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 27 413 26 454 Taseen tunnusluvut Kunnan omavaraisuus % 41,9 42,3 Suhteellinen velkaantuneisuus % 58,1 55,3 Kertynyt yli-/alijäämä, 3 833 4 561 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 1 102 1 308 Lainakanta 31.12., 1000 11 948 12 434 Lainakanta 31.12., /asukas 3 434 3 566 Lainasaamiset 31.12., 1000 613 615 Asukasmäärä 3 479 3 487 Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Lainakanta 31.12. = vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Lainasaamiset 31.12. = sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset 20

1.5. Kokonaistulot ja -menot 1.5.1. Kokonaistulot ja -menot taulukko (ulkoiset tilit) 2012 2011 Tulot 1 000 % 1 000 % Toiminta Toimintatuotot 6 524 22,0 6 518 23,0 Verotulot 9 869 33,3 9 959 35,1 Valtionosuudet 8 427 28,5 10 958 38,7 Korkotulot 104 0,4 3 0,0 Muut rahoitustulot 226 0,8 398 1,4 Satunnaiset tulot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vast. hyödykk. myyntivoitot -16-0,1-219 -0,8 Investoinnit Rahoitussouudet investointeihin 353 1,2 111 0,4 Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot 104 0,4 621 2,2 Rahoitustoiminta Antolainojen vähennykset 3 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 000 13,5 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 29 594 100 28 349 100,0 2012 2011 Menot 1 000 % 1 000 % Toiminta Toimintakulut 24 889 80,1 24 182 88,4 - Valmistus omaan käyttöön Korkokulut 170 0,5 215 0,8 Muut rahoituskulut 2 1 0,0 Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät - Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vast. hyödykk. myyntitappiot -11-55 -0,2 Investoinnit Investointimenot 1 508 4,9 2 093 7,7 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 17 0,1 44 0,2 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 986 3,2 374 1,4 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 3 500 11,2 500 1,8 Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä 31 061 100 27 354 100,0 21

1.6. Kuntakonsernin toiminta ja talous 1.6.1. Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt Tytäryhteisö Omistusosuus Kunnan edustaja: % 2012 /2013 alkaen Tulkki Jarmo/Sisko Koy Virolahden Lehtokerttu 100,00 Ukkola-Paronen Tulkki Jarmo/Sisko Koy VIrolahden Satakieli 100,00 Ukkola-Paronen Koy Virolahden Vuokraasunnot Tulkki Jarmo/Sisko 100,00 Ukkola-Paronen Tulkki Jarmo/Sisko Koy Klamilan Kolikko 100,00 Ukkola-Paronen Makkonen Kaarlo/Kaarlo Makkonen Koy Virojoen Linja-autoasema 62,06 Kuntayhtymät Peruspää- Kunnan edustaja: omaosuus % Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä 0,34 Uski Leo Carea 1,50 Lappi Jukka Kymenlaakson liitto 1,55 Husu Reetta Itä-Suomen päihdehuollon ky, Tuustaipaleen kunt.k. 0,43 Lappi Jukka Osakkuusyhteisöt Peruspää- Kunnan edustajat omaosuus % 2012/2013 As. Oy Timpermanni 23,20 Kuntsi Juhani/Kuntsi Juhani As Oy Satosuvanto 30,02 Paavola Aira/Paavola Aira Kuokka Vappu/Kuokka Vappu As Oy Satovärri 23,40 22

1.6.2. Konserniohjaus ja valvonta Konserni tarkoittaa kahden tai useamman juridisesti itsenäisen yhteisön muodostamaa taloudellista kokonaisuutta, jossa yhdellä yhteisöllä (emoyhteisö) on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 :ssä tarkoitettu määräysvalta muihin konserniin kuuluviin yhteisöihin (tytäryhteisöt). Kuntalain 68 a :n 1 ja 2 momenttien mukaan kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös Kunnan konsernitilinpäätös laaditaan kunnan ja sen tytäryhteisöjen sekä niiden kuntayhtymien, joissa kunta on jäsenenä, tilinpäätösten yhdistelmänä. Kunnan konsernitilinpäätökseen yhdistellään lisäksi konserniyhteisöjen omistusosuutta vastaava määrä osakkuusyhteisöjen voitosta tai tappiosta sekä oman pääoman muutoksesta (KPL 6:12) Konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuudella pyritään saamaan kunnan toiminnasta ja taloudesta riittävä ja oikea kokonaiskuva myös tilanteessa, jossa kunnan palvelutuotantoa ja vastuita on merkittävässä määrin siirretty tytäryhteisöihin. Kuntayhteisöjen lisäksi kuntien palveluja tuottavat merkittävässä määrin myös kuntayhtymät, jotka eivät ole kunnan tytäryhteisön asemassa. kuntien tilinpäätöstietojen täydellisyyden, vertailtavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi on kunnan konsernitilinpäätökseen perusteltua yhdistellä konserniyhteisöjen lisäksi suhteellisena osuutena kaikkien niiden kuntayhtymien tilinpäätökset, joissa kunta on jäsenenä. Konsernirakenteesta johtuen kunnan konserniohjauksen painopiste kohdistuu tytär- ja osakkuusyhtiöinä oleviin kiinteistöyhtiöihin. Konserniohjaus- ja valvonta on tältä osin vastuutettu teknisen toimen tilapalveluille. Tytäryhtiöitä ja osakkuusyhtiöitä koskevien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista koskeva seuranta on kertomuksen kohdassa 2.4. Tekninen toimi/tekninen lautakunta/tilapalvelu (520). 1.6.3. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat - Vuonna 2010 käynnistettyä kiinteistöjen kunnossapidon ja energiatalouden periaatesuunnitelman laadintaa jatkettiin. Suunnitelman on tarkoitus valmistua vuonna 2013; - Vuoden 2012 lopulla aloitettiin KOy Virolahden Vuokra-asunnoissa uuden vuokrarivitalokohteen suunnittelu. Kohteen on tarkoitus valmistua vuoden 2014 jälkimmäisellä puoliskolla. 23

1.6.4. Konsernitilinpäätös ja tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja tunnusluvut Tuloslaskelma 2012 2011 (1 000 ) (1 000 ) Toimintatuotot 11 731 9 962 Toimintakulut - 29 465-26 807 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 3-2 (tappiosta) Toimintakate - 17 731-16 847 Verotulot 9 869 9 959 Valtionosuudet 8 427 10 968 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 104 4 Muut rahoitustuotot 147 298 Korkokulut - 446-479 Muut rahoituskulut - 73-65 Vuosikate 297 3 838 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot - 1 235-1 295 Tilikauden yli- ja alipariarvo - 88 Satunnaiset erät - 11 2 Tilikauden tulos - 1 037 2 545 Tilinpäätössiirrot 37-218 Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) - 1 000 2 327 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot /Toimintakulut, % 39,8 37,2 Vuosikate/poistot, % 22,4 296,4 Vuosikate,euroa/asukas 85 1 101 Asukasmäärä 31.12. 3 479 3 487 24

Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2012 2011 1000 1000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 297 3 838 Satunnaiset erät,netto -11-2 Tulorahoituksen korjauserät 22-160 Investointien rahavirta Investointimenot -1 600-2 169 Rahoitusosuudet investointeihin 363 113 Pysyvien vastaavien höydykkeiden luovutustulot 107 795 Toiminnan ja investointien rahavirta -822 2 415 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -17-44 Antolainasaamisten vähennykset 3 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 4 028 14 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 271-672 Lyhytaik. lainojen muutos -3 371-124 Oman pääoman muutokset -1 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 1 7 Vaihto-omaisuuden muutos 1-2 Saamisten muutos -169 5 Korottomien velkojen muutokset 2 284 163 Rahoituksen rahavirta 1 489-654 Rahavarojen muutos 667 1 761 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 4 139 3 472 Rahavarat 01.01. 3 472 1 711 Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Tp2012 Tp2011 Investointien tulorahoitus % 24,0 186,7 Pääomamenojen tulorahoitus % 11,9 143,0 Lainanhoitokate 0,43 3,75 Kassan riittävyys, pv 46 17 25

Konsernitase (1000 ) ja tunnusluvut KONSERNITASE V A S T A A V A A (1000 euroa) 2012 2011 PYSYVÄT VASTAAVAT 28 653 28 859 Aineettomat hyödykkeet 194 255 Aineettomat oikeudet 44 85 Muut pitkävaikutteiset menot 150 166 Ennakkomaksut 4 Aineelliset hyödykkeet 27 590 27 635 Maa-ja vesialueet 3 182 3 150 Rakennukset 17 888 16 820 Kiinteät rakenteet ja laitteet 5 611 5 829 Koneet ja kalusto 277 274 Muut aineelliset hyödykkeet 55 56 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 577 1 506 Sijoitukset 869 969 Osakkuusyhteisöt 288 286 Osakkeet ja osuudet 452 551 Muut lainasaamiset 40 58 Muut saamiset 89 74 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 102 123 VAIHTUVAT VASTAAVAT 5 746 4 909 Vaihto-omaisuus 41 42 Saamiset 1 566 1 396 Pitkäaikaiset saamiset 3 5 Lyhytaikaiset saamiset 1 563 1 391 Rahoitusarvopaperit 10 10 Rahat ja pankkisaamiset 4 129 3 461 VASTAAVAA YHTEENSÄ 34 501 33 891 V A S T A T T A V A A 2012 2011 OMA PÄÄOMA 7 156 8 077 Peruspääoma 6 625 6 625 Arvonkorotusrahasto 11 Muut omat rahastot 2 843 2 788 Edell vuosien yli-/alijäämä - 1 323-3 663 Tilikauden yli-/alijäämä - 1 000 2 327 VÄHEMMISTÖOSUUDET 160 174 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 731 760 Poistoero 7 4 Vapaaehtoiset varaukset 724 756 PAKOLLISET VARAUKSET 90 69 Muut pakolliset varaukset 90 69 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 101 122 VIERAS PÄÄOMA 26 263 24 689 Pitkäaikainen koroll vieraspääoma 13 019 11 031 Pitkäaikainen koroton vieraspääoma 2 690 223 Lyhytaikainen koroll vieraspääoma 7 546 10 254 Lyhytaik koroton vieraspääoma 3 008 3 181 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 34 501 33 891 26

Taseen tunnusluvut Konsernin omavaraisuus % 25 27 Suhteellinen velkaantuneisuus % 79 80 Kertynyt yli-/alijäämä,1000-2 324-1 336 Kertynytyli-/ alijäämä /asukas - 668-383 Konsernin lainakanta 31.12., 1000 20 591 21 285 Lainakanta 31.12., /asukas 5 919 6 104 Lainasaamiset 31.12., 1000 40 58 Asukasmäärä 3 479 3 487 Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + vähemmistöosuus + konsernireservi + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Muut tunnusluvut lasketaan vastaavalla tavalla kuin kunnan taseen tunnusluvut 1.7. Tilikauden tuloksen käsittely ja talousarvion tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tulos poistojen jälkeen on 728 759,12 alijäämäinen. Se jätetään yli/alijäämän tilille, joka sen jälkeen on 3 832 585,47 ylijäämäinen. Kuntalain 69 :n mukaisiin talouden tasapainottamistoimiin ei tilinpäätöksen perusteella ole tarvetta. 27

2 OSA TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN 2.1. Y L E I S H A L L I N T O (toimielin 10) Toimialan esimies on kunnanjohtaja Osmo Havuaho Toimielin sitovuustasoon on tehty tarkennus (kvalt. 18.6.2012 13) siten, että yleishallinnon sitovuustasot ovat (10) keskusvaalilautakunta, (12) tarkastuslautakunta, (14) kunnanvaltuusto ja (16) kunnanhallitus. Entinen (20) kunnanhallitus/tukipalvelut jäi pois käytöstä. 2.1.1. Keskusvaalilautakunta (toimielin 10) Keskusvaalilautakunnan tehtävänä on Vaalilain mukaisten viranomaistehtävien hoitaminen kunnassa. Tulosalueen esimies on keskusvaalilautakunnan sihteeri Anita Takasuo. 9 kokousta Osallistujat osallistuminen puheenjohtaja Mikko Jokimies 9 varapuheenjohtaja Eini Tolsa 3 varapuheenjohtaja Korsu Esko 26.10. alkaen 4 jäsenet Marja-Liisa Vilkki 7 Mikko Vilkki 3 Leila Makkonen 7 Ripatti Lasse 20.10. alkaen 4 1. varajäsen Kallio Timo 5 2. varajäsen Kormu Marja Helena 4 sihteeri Anita Takasuo 9 Presidentinvaalit toimitettiin 22.1.2013 ja Kunnallisvaalit 28.10.2013. Vaalibussin käyttö alkoi ikäihmisten piirissä vakiintua syrjäkylillä. Kävijöitä oli bussissa 60-80 henkilöä/vaali. Vakiintuneet äänestyspaikat tarjosivat palvelua Klamilassa, Ravijoella ja Virojoella. Vaalilautakunnat ja vaalitoimikunta on esitelty tilinpäätöksen liitetiedoissa. Tavoite Äänestysaktiivisuuden kohottaminen parantamalla äänestyspaikkojen saavutettavuutta. Äänestyskaluston uusiminen äänestyspaikoilla. Toteutuminen Presidentinvaaleissa oli äänioikeutettuja (2. vaali) 2859 henkilöä ja Kunnallisvaaleissa 2840 henkilöä. Tavoitteiden määrittely Mittari Tavoite Toteutuma Toiminnalliset tavoitteet Vaikuttavuus äänestysprosenttiin Taloudelliset tavoitteet: Äänioikeuden käytön hinta/äänioikeutettu Äänestysaktiivisuus/% - Kunnallisvaalit - Presidentinvaalit (2. vaalikierros) - Kunnallisvaaleissa - Presidentinvaaleissa (OM korvaa osan kuluista) 64,0 % 74,7 % 3,98 /hlö 0,48 /hlö 60,8 % 65,9 % 4,76 (sis.sis.erät) 1,27 (sis.sis.erät) Toimielimen menot ylittyivät palkoissa ja palkkioissa. Kaksissa vaaleissa toimitettiin yhteensä kolme vaalikierrosta ja vain kahteen oli varauduttu. 28

10 Keskusvaalilautakunta Talousarvio Tamuutokset Uusi TA Toteutunut Jäljellä Tot. % TOIMINTATUOTOT * Tuet ja avustukset -10 200 0-10 200-10 488,00 288,00 102,82 *** TOIMINTATULOT -10 200 0-10 200-10 488,00 288,00 102,82 TOIMINTAMENOT * Palkat ja palkkiot 15 600 0 15 600 20 443,98-4 843,98 131,05 * Henkilösivukulut 1 500 0 1 500 2 239,24-739,24 149,28 * Muiden palvelujen ostot 4 700 300 5 000 4 028,75 971,25 80,58 * Ostot tilikauden aikana 1 000 0 1 000 507,20 492,80 50,72 * Vuokrat 500 0 500 300,00 200,00 60,00 * Muut toimintakulut 0 0 0 100,60-100,60 0,00 *** TOIMINTAMENOT 23 300 300 23 600 27 619,77-4 019,77 117,03 **** TOIMINTAKATE 13 100 300 13 400 17 131,77-3 731,77 127,85 ****** KATE YHTEENSÄ 13 100 300 13 400 17 131,77-3 731,77 127,85 SISÄISET ERÄT TOIMIELIMESSÄ Talousarvio Ta-muutokset Uusi TA Toteutunut Jäljellä Tot. % 10 Keskusvaalilautakunta TOIMINTATUOTOT TOIMINTAMENOT 4411 Sisäiset ravitsemuspalvel 0 0 0 17,26-17,26 0,00 4442 Sisäiset henkilöstöpalvel 0 100 100 0,00 100,00 0,00 4443 Sisäiset tall.hall.palv. 0 200 200 0,00 200,00 0,00 * Muiden palvelujen ostot 0 300 300 17,26 282,74 5,75 *** TOIMINTAMENOT 0 300 300 17,26 282,74 5,75 **** TOIMINTAKATE 0 300 300 17,26 282,74 5,75 ****** KATE YHTEENSÄ 0 300 300 17,26 282,74 5,75 29

2.1.2. Tarkastuslautakunta (12) Tarkastuslautakunta hoitaa kuntalain 9. luvussa ja Kaakon kaksikon hallintosäännössä määrätyt hallinnon ja talouden tarkastustehtävät. Ulkoisen valvonnan tilintarkastuspalvelut hankittiin Audiator Oy:ltä. Vastuullisena tilintarkastajana toimi JHTT Juhani Liski. 10 kokousta Asema osallistuminen Uski Leo Pirttimäki Seppo Hartikainen Natalia Kallio Kirsi Haaja Tuula Liski Juhani Kiri Seppo Tulkki Jarmo Havuaho Osmo Metsämuuronen Helena Vilen Olli Halonen Kaija Seuri Marjo Suur-Uski Tiina Uski Markku Hyttinen Auli Jurvansuu Eero Hanski Liisa Malmi Jartti Peltola Tuomo Peltola Mia Savolainen Markku Savolainen Minna Uutela Kari puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen varajäsen JHTT tilintarkastaja, sihteeri kvalt:n puheenjohtaja khall:n puheenjohtaja kunnanjohtaja talouspäällikkö talouspäällikkö hall.ja henkilöstöjohtaja sosiaali- ja terveysjohtaja vast. lastentarhanopettaja tekninen johtaja sivistystoimenjohtaja-rehtori koulunjohtaja sivistyslautakunnan pj. Klamilan Veneilijät ry Et-Kymen Merikalastajain liitto/khall. Juko, työsuojeluvaltuutettu Jyty, työsuojeluvaltuutettu Tehy, työsuojeluvaltuutettu Jhl, työsuojeluvaltuutettu 10 10 10 5 3 10 3 3 7 3 2 1 1 1 2 3 1 1 1 1 1 1 1 1 Työohjelman painopisteenä oli v. 2012 kuntarakenneuudistuksen seuranta Virolahden katsannosta, kunnan johtamis- ja seurantajärjestelmien kehittäminen sekä henkilöstön hyvinvointi. Lisäksi päivitettiin tiedot sosiaali- ja terveystoimen sekä sivistystoimen palveluista ja tehtiin katselmukset Klamilan satamaan, päiväkotiin ja kouluun sekä Virojoen uudelle paloasemalle. Keskeinen osa tarkastuslautakunnan työtä on tilinpäätöksen tarkastaminen kunnanvaltuustoa varten ja arviointikertomuksen laatiminen edellisen toimintakauden toiminnasta. Tilinpäätös käsiteltiin valtuustoa varten 15.5.2012 ja arviointikertomus 2011 valmistui 24.5.2012. Tavoitteiden määrittely Mittari Tavoite Toteutuma Toiminnalliset tavoitteet Painopiste Sivistystoimi Toteutui Hallinnon ja talouden tarkastuspäivät 2012 yhteensä Taloudelliset tavoitteet Tarkastustoiminnan taloudellisuus - määrä/kpl/vuosi 8 + 2 10 + 5 - /käyntipäivää tarkastuksissa ja kokouksissa 1310,00 1031,73 30

12 Tarkastuslautakunta TOIMINTATUOTOT Talousarvio Tamuutokset Uusi TA Toteutunut Jäljellä Tot. % TOIMINTAMENOT * Palkat ja palkkiot 3 000 0 3 000 4 660,00-1 660,00 155,33 * Henkilösivukulut 0 0 0 110,82-110,82 0,00 * Muiden palvelujen ostot 10 000 500 10 500 10 398,09 101,91 99,03 * Ostot tilikauden aikana 100 0 100 0,00 100,00 0,00 * Muut toimintakulut 300 0 300 307,54-7,54 102,51 *** TOIMINTAMENOT 13 400 500 13 900 15 476,45-1 576,45 111,34 **** TOIMINTAKATE 13 400 500 13 900 15 476,45-1 576,45 111,34 ****** KATE YHTEENSÄ 13 400 500 13 900 15 476,45-1 576,45 111,34 SISÄISET ERÄT TOIMIELIMESSÄ Talousarvio 12 Tarkastuslautakunta TOIMINTATUOTOT Tamuutokset Uusi TA Toteutunut Jäljellä Tot. % TOIMINTAMENOT 4411 Sisäiset ravitsemuspalvelut 0 0 0 41,82-41,82 0,00 4442 Sisäiset henkilöstöpalvelut 0 100 100 100,00 0,00 100,00 4443 Sisäiset tall.hall.palv. 0 400 400 441,74-41,74 110,44 * Muiden palvelujen ostot 0 500 500 583,56-83,56 116,71 *** TOIMINTAMENOT 0 500 500 583,56-83,56 116,71 **** TOIMINTAKATE 0 500 500 583,56-83,56 116,71 ****** KATE YHTEENSÄ 0 500 500 583,56-83,56 116,71 Kunnanvaltuusto hyväksyi 2.10.2012 tilintarkastuspalvelujen 1,5 %:n hinnantarkistuksen 1.8.2012 alkaen, joka koskee myös Pyhtäätä ja Miehikkälää. Toimintakate ylittyi 1492,89 palkoissa ja palkkioissa. 31

2.1.3. Kunnanvaltuusto (14) Kunnanvaltuusto toteuttaa kunnassa perustuslain suomaa yksilön oikeutta osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen oikeusvaltioperiaatteella. KuntaL:n 1 :n 2 momentin mukaan kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto, joka päättää sille laissa kuuluvat asiat. Toimivallan delegointia valtuusto toteuttaa hallintosäännön mukaisesti alaisilleen toimielimille/viranhaltijoille. Tulosalueen esimies on kunnanjohtaja Osmo Havuaho. 8 kokousta Osallistujat Puoluekanta Osallistuminen puheenjohtaja Seppo Kiri KESK 8 I varapuheenjohtaja Seppo Pirttimäki SDP 8 II varapuheenjohtaja Tuomo Peltola KESK 8 jäsenet Matti Astola KOK 3 Jari Harju SDP 8 Lauri Heimala KESK 4 Anu Nokka (ent. Hostikka) KESK 7 Reetta Husu KESK 8 Risto Kouki SDP 7 Toni Krouvi KESK 6 Juhani Kuntsi KOK 6 Vappu Kuokka KESK 8 Ilkka Kurkela KESK 8 Jukka Lappi KESK 7 Aira Paavola SDP 8 Arto Peltola SDP 8 Virpi Rökman-Pakkanen KOK 8 Janne Tolvanen SDP 7 Jarmo Tulkki KESK 8 Leo Uski KESK 7 Tero Viljasuo KESK 8 Liisa Hanski KESK 3 varavaltuutetut Lasse Ripatti KESK 5 Minna Yläkäs KESK 1 Natalia Hartikainen KOK 5 Esko Korsu SDP 1 Irma Kouki SDP 1 Anu Koskela KOK 2 talouspäällikkö Helena Metsämuuronen 1 vt. tekninen johtaja Markku Uski 1 kunnanjohtaja Osmo Havuaho pöytäkirjanpitäjä 8 Tavoitteiden määrittely Mittari Tavoite Toteutuma Toiminnalliset tavoitteet Kokouksiin osallistuminen Valtuustoseminaarit (omat) Toiminnanohjaus Taloudelliset tavoitteet Päätöksenteon hinta määrä/ % kokouspäivät/kpl määrä/kpl/v Strategiatyö valmis 2012 /kokouspäivä (yht. 9 pv ml. seminaarit v. 2012) 100 % 5 kpl 3 Virolahti- strategia 2012-17 Puolueet osallistuivat 100 %:sti 8 kpl 3 Kvalt. hyv. 18.6.2012 2787,50 2824,22 Valtuuston käsittelemät päätökset esitellään asiaryhmittäin tasekirjan liiteosiossa. 32

14 Kunnanvaltuusto TOIMINTATUOTOT Talousarvio Tamuutokset Uusi TA Toteutunut Jäljellä Tot. % TOIMINTAMENOT * Palkat ja palkkiot 14 500 0 14 500 18 434,80-3 934,80 127,14 * Henkilösivukulut 200 0 200 554,49-354,49 277,25 * Muiden palvelujen ostot 7 000 700 7 700 5 010,83 2 689,17 65,08 * Ostot tilikauden aikana 100 0 100 203,25-103,25 203,25 * Muut toimintakulut 500 0 500 1 981,24-1 481,24 396,25 *** TOIMINTAMENOT 22 300 700 23 000 26 184,61-3 184,61 113,85 **** TOIMINTAKATE 22 300 700 23 000 26 184,61-3 184,61 113,85 ****** KATE YHTEENSÄ 22 300 700 23 000 26 184,61-3 184,61 113,85 SISÄISET ERÄT TOIMIELIMESSÄ Talousarvio 14 Kunnanvaltuusto TOIMINTATUOTOT Uusi TA Tamuutokset Toteutunut Jäljellä Tot. % TOIMINTAMENOT 4442 Sisäiset henkilöstöpalvel 0 300 300 300,00 0,00 100,00 4443 Sisäiset tall.hall.palv. 0 400 400 466,29-66,29 116,57 * Muiden palvelujen ostot 0 700 700 766,29-66,29 109,47 *** TOIMINTAMENOT 0 700 700 766,29-66,29 109,47 **** TOIMINTAKATE 0 700 700 766,29-66,29 109,47 ****** KATE YHTEENSÄ 0 700 700 766,29-66,29 109,47 Toimielimen menot ylittyivät vajaalla 14 %:lla. Ylitys painottui palkkoihin ja palkkioihin arvioitua tiheämmän kokousaikataulun seurauksena. 33

2.1.4. Kunnanhallitus (16) Kunnanhallituksella on keskeinen asema kunnan johtamisessa. Kunnanjohtaja toimii kunnanhallituksen esittelijänä. Hallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudesta, edustaa kuntaa ja valvoo sen etuja, valmistelee valtuuston käsiteltäväksi tulevat asiat, panee täytäntöön valtuuston päätökset ja valvoo valtuuston päätösten lainmukaisuutta. Tulosalueen esimiehenä toimii kunnanjohtaja Osmo Havuaho. 22 kokousta Osallistujat Puoluekanta Osallistuminen puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjoht. jäsenet varajäsenet valtuuston pj. kvalt. I vpj. kvalt. II vpj. Jarmo Tulkki Risto Kouki Juhani Kuntsi Lauri Heimala Reetta Husu Vappu Kuokka Aira Paavola Matti Astola Virpi Rökman-Pakkanen Anu Nokka Lasse Ripatti Toni Krouvi Jari Harju Seppo Kiri Seppo Pirttimäki Tuomo Peltola KESK SDP KOK KESK KESK KESK SDP KOK KOK KESK KESK KESK SDP KESK SDP KESK 19 21 20 10 21 20 22 1 2 1 12 1 1 20 22 21 talousarviopäällikkö hall.henk.johtaja kunnanjohtaja Helena Metsämuuronen Kaija Halonen Osmo Havuaho pöytäkirjanpit. 1 1 22 Kunnanhallitus on kokoontunut joka kuukauden 2. ja 4. maanantai. Asioiden käsittelyaikatavoite on ollut enintään 1,5 kk/asia, jolla varmistetaan hyvä hallintotapa päätöksenteossa. Tavoitteiden määrittely Mittari Tavoite Toteutuma Toiminnalliset tavoitteet Keskeiset hallintopäätökset (Dynasty -pykälät v. 2012) -määrä/kpl/vuosi 200 kpl 234 kpl Kokousmenettelyt 2012 Taloudelliset tavoitteet Hallintokustannukset (2012 as.luku 3479 muk.) Kokouspalkkiot/päätöksenteon hinta kpl/vuosi /asukas/vuosi /kokous 20 kpl 41,72 1000,00 22 kpl 38,60 1095,12 Kunnanhallituksen päätökset on esitelty yksityiskohtaisesti tasekirjan liiteosassa. 34

Kunnanhallituksen tulosalueet: Keskushallinto (130) Keskushallinto hoitaa kunnanhallituksen alaiset hallinto- ja tietopalvelut sekä muiden lakisääteisten palvelujen oston muilta viranomaisilta ja yhteisöiltä. Keskushallinto mahdollistaa vanhus- ja vammaisneuvostojen edunvalvontatyön sekä valmistelee asioita hallitukselle/valtuustolle Kaakon kaksikon palveluyhteistyössä ja mm. kuntaliitosasioissa. Asiakaspalvelu, asiakirjahallinto ja arkistotoimi Keskustoimistossa hoidetaan asiakaspalvelu-infoa sekä asiakirja- ja tietohallintopalveluita (kirjaamo, postitus ja arkistot) sekä Kelan yhteispalvelupisteen palvelut. Asiakaspalvelun saavutettavuus on varmistettu sillä, että keskustoimisto on ollut virka-aikana avoinna klo 8.00 16.00 vähintään yhden henkilön päivystäessä siinä jatkuvasti. Keskustoi- misto koordinoi kaikkien toimialojen postin käsittelyn, monistuksen, kassanhoidon, tuote- myynnin ja asiakasneuvonnan myös Kelan asiakaspalveluissa. Kaakon kaksikon puhelinvaihdepalvelut hoidetaan keskitetysti Miehikkälän kunnasta. Virolahden kunnan palveluinfon puhelimessa on myös vanha vaihdeominaisuus käytössä. Asiakirjahallintoa hoidetaan sähköisesti Dynasty asianhallintaohjelmalla sekä osittain manuaalisesti ilmoitusluonteisten asiakirjojen käsittelyssä. Asiakirjojen yhteinen ns. käsiarkisto on sähköisessä Teamware ohjelmassa, joka on yhteinen Haminan, Virolahden ja Miehikkälän kesken. Arkistotoimen järjestäminen kuuluu arkistolain (831/1994) 9 :n mukaan kunnanhallitukselle ja sen määräämille viran/toimenhaltijoille. Arkistotiimi ei kokoontunut vuonna 2012, vaan kunnat keskittyivät seulontatyöhön sekä osa-arkistonmuodostajien tiedonhallintasuunnitelmien valmisteluun. Yli 50 % työstä on vielä toimialoilla kesken, joten työn loppuunsaattamisen tavoite siirtyy vuodelle 2013. Arkistotiimi laatii tarkennetun toimintaohjelman vuosille 2013-2014 ja keskusarkistonhoitajat (MiVi) jalkautuvat toimialoille käynnistämään ja ohjaamaan suunnitelmien tekoa. Tavoitteiden määrittely Mittari Tavoite Toteutuma Toiminnalliset tavoitteet Asiakaspalvelut/tuotemyynti (ulkoiset ja sisäiset asiakkaat) henkilömäärä/kpl/vuosi 2000 1929 joista, puhelinneuvontaa määrä/kpl/vuosi 600 604 KELA:n yhteispalvelut asiakasmäärä/kpl/vuosi 70 62 Laadulliset tavoitteet Asiakaspalvelun ajallinen saavutettavuus Taloudelliset tavoitteet Palvelujen kustannustehokkuus - ulkoiset asiakkaat 956 hlöä palveluinfon aukiolo arkisin/klo asiakaspalvelun hinta/ /asiakas Hinnassa huomioitu ainoastaan palkkakustannukset v. 2012. 8-16 8-16 80,90 76,95 35

Jäsenmaksut, eläkevakuutusmaksut ja verotuskustannukset Jäsenyydet yhteisöissä: Kaakkois-Suomen pelastusalan liitto, Kymenlaakson kauppakamari, Kymenlaakson käsi- ja taideteollisuusyhdistys, Kymenlaakson liitto, Kymenlaakson syöpäyhdistys, Kymenlaakson pelimannikulttuuri, Kymenlaakson kylät ry, Rajaseutuliitto, Saimaan vesiensuojeluyhdistys ry, Salpalinjan perinneyhdistys ry, Suomen kuntaliitto ja Vesi- ja viemärilaitosyhdistys. Määrärahat toteutuivat kustannuspaikalla 1310 4940 jäsenmaksujen ja muiden yleisluonteisten kulujen osalta 10 830,46 :lla. Kustannuspaikka ylittyi 4 830 :lla. Osuus verotuskustannukset toteutuivat 81 724,56 :n suuruisena vuonna 2012. Menokohta 1310 4450 ylittyi n. 2 %:lla arviosta. Lakisääteiset maksut; KuEL-eläkemaksut, palkkaperusteiset-, eläkemenoperusteiset ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut on työnantajan korvattava kunnallisen eläkelain perusteella. Kustannuspaikka 1310 4100-4102 toteutui 618 668,60 :lla, eli arvioidusti. Kunnan viestintä ja edustaminen Viestintää johtaa ja valvoo kunnanhallitus. Käytännössä siitä vastaa kunnanjohtaja ja johtavat luottamusmiehet. Virolahden virallisena tunnuksena hallintoasioissa on vaakuna (säännönmukainen käyttö) ja palvelunedistämispyrkimyksiin tarkoitetut Virolahti-logo ja Kaakonkaksikon logo. Markkinointiviestintä Kuntamarkkinoinnista vastasi toimialat itsenäisesti. Erityisesti matkailu- ja asuntomarkkinointia toteutti matkailusihteeri. Toiminta esitellään kohdassa matkailu. Muut toimialat toteuttavat omien palvelujensa asiakasmarkkinointia esimiesten päättämällä tavalla tarpeen mukaan. Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen Sisäisestä viestinnästä Kaakon kaksikossa vastaa Tukipalvelut/henkilöstöhallinto ja jokainen toimiala tahollaan. Hallintoasioista ulkoinen tiedottaminen on hoidettu viivytyksettä ja tosiasiallisen tiedon perusteella vakiintuneiden aluemedioiden; aluelehdet ja paikallisradiokanava (YLE) sekä kunnan ilmoitustaulun ja avointen tiedotustilaisuuksien yhteydessä. Kunnanhallituksen- ja valtuuston esityslistat on lähetetty 6 päivää ennen kokouksia tiedoksi medioille, jotta viranomaistoiminnan julkisuus ja kuntalaisten vaikuttamismahdollisuus päätöksentekoon voi toteutua. Ilmoitustaulun hoidosta vastaa palvelusihteeri. Merkittäviä kuntalaisia koskevat asiat, kuten kaava- ja talousasiat ovat olleet tehostetun tiedottamisen piirissä. Virallisia kuulutuksia pidettiin vuonna 2012 nähtävänä yhteensä 255 kpl. 36