email: pyhannankunta@pyhanta.fi

Manuntie 2 08-8117 811 Pankit: Pyhännän Osuuspankki 92930 PYHÄNTÄ Telefax: 08-8117 823 Sampo Pankki www.pyhanta.fi email: pyhannankunta@pyhanta.fi

3 Sisältö Kunnanjohtajan katsaus 1. Toimintakertomus...6 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa...6 1.1.1. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset...6 1.1.2. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys...11 1.1.3. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa...13 1.1.4. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä...17 1.2. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus...18 1.2.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen...18 1.2.2. Toiminnan rahoitus...20 1.3. Rahoitusasema ja sen muutokset... 22 1.3.1. Kokonaistulot ja menot...25 1.4. Kuntakonsernin toiminta ja talous...26 1.4.1. Kunnan konsernirakenne...26 1.4.2. Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat...27 1.4.3. Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä...29 1.4.4. Konsernituloslaskelmat ja tunnusluvut...30 1.4.5. Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut...31 1.4.6. Konsernitase ja sen tunnusluvut...32 1.5. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet...34 2. Talousarvion toteutuminen... 35 2.1. Käyttötalouden toteutumisvertailu...35 2.2. Tuloslaskelmaosan toteutuminen...67 2.2.1. Tuloslaskelmaosan toteutumisen erittelyt...68 2.3. Investointiosan toteutuminen...69 2.4. Rahoitusosan toteutuminen...73 2.5. Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta...74 3. Tilinpäätöslaskelmat...80 3.1. Tuloslaskelma...80 3.2. Rahoituslaskelma...81 3.3. Tase...82 3.4. Konsernitase...84 3.5. Konsernin rahoituslaskelma...85 3.6. Konsernitase...86 4. Tilinpäätöksen liitetiedot...88 4.1.1. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät...88 4.2. Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot...89 4.2.1. Toimintatuotot...89 4.2.2. Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista...89 4.2.3. Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta...90 4.2.4. Selvitys olennaisista muihin tuottoihin sisältyvistä pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitosta ja muihin kuluihin sisältyvistä myyntitappioista...90

4 4.3. Tasetta koskevat liitetiedot...91 4.3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot...91 4.3.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot...94 4.4. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot...95 4.5. Henkilöstöä koskevat liitetiedot...96 4.6. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot... 97 4.6.1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet...97 4.6.2. Konsernin tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot...97 4.6.3. Konsernin tasetta koskevat liitetiedot...98 4.7. Laskennallisesti eriytetyn liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat...99 4.7.1. Jätevesilaitoksen tuloslaskelma...99 4.7.2. Jätevesilaitoksen tase...100 5. Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista...101 6. Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilintarkastusmerkintä...102 Henkilöstötilinpäätös vuodelta 2008...103 Kansi: Pyhännänjärvi, 2008, Jouko Rissanen

5 Kunnanjohtajan katsaus vuoteen 2008 Valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteutus valtionhallinnossa sekä vuonna 2005 käynnistetty kaikkia Suomen kuntia koskettava ja suurta epätietoisuutta aiheuttanut PARAS-hanke ovat antaneet kasvot koko julkishallinnon muutokselle jo useamman vuoden ajaksi. Muutostarve on ilmeinen ja tarpeellinen ja tuottavuuden tehostamista tarvitaan myös julkisissa palveluissa. Vuosi 2008 päättyi ja siinä yhteydessä Suomen kuntakartalta poistui myös 67 kuntaa kuntaliitosten myötä. Pyhännällä poliittisten päättäjien tahtotila oli vielä itsenäisen kunnan kannalla, mutta suuri koko organisaatiotamme koskeva uudistus tehtiin myös Pyhännällä, jossa kunnallista päätöksenteko- ja viranhaltijaorganisaatiota tiivistettiin ja muutettiin. Organisaatiouudistuksella tavoitellaan myös kustannussäästöjä ja sitä, että palvelut pystytään myös tulevina vuosina turvaamaan. Vuosi 2008 päättyi sekavissa tunnelmissa, kun koko maailmaa kosketteleva rahoituskriisi ja voimakas taantuma näyttivät voimansa. Suomen ja koko maailman talousennusteet synkkenivät loppuvuonna päivittäin ja sama tahti on jatkunut myös vuoden 2009 puolella. Kuntatalouksille vuonna 2008 alkanut verotulojen voimakas lasku aiheuttaa suuria ongelmia jo vuonna 2009 ja seuraavatkin vuodet tulevat olemaan haasteellisia. talouden tila oli 2000-luvun alkupuoliskolla synkkä ja täällä toiminnan tehostamistoimet myös purivat ja kuntatalouden tilaa kuvaavat tunnusluvut saatiin nousuun ja viimeiset vuodet ovat olleet jo hieman ylijäämäisiä. Voimakkaita talouden tasapainotussuunnitelmia tullaan lamasta johtuen tekemään varmasti Pyhännällä ja kaikissa muissakin Suomen kunnissa myös tulevina vuosina. Suurin huolenaihe Pyhännällä vuonna 2008 oli väestömäärän kehitys. Tämä puolestaan aiheutti vuokraasuntotilanteessa sen, että kunnassa on nyt tyhjänä suuri määrä vuokra-asuntoja, joista monet ovat lisäksi huonokuntoisia. Tyhjät vuokra-asunnot ja pienentynyt väkiluku tulevat aiheuttamaan kuntaorganisaatiolle haasteita ja muutospaineita myös tulevina vuosina. Kuntatalouden tila vuonna 2008 Pyhännällä kokonaisuudessaan oli melko hyvä. Aiempina vuosina kuntaa rasittaneet kattamattomat alijäämät oli saatu jo pois ja vuoden 2008 tilinpäätös osoitti ylijäämää 266 000 ja vuosikate oli 367 / asukas. Kuntatalouden tunnuslukujen vertailu edellisiin vuosiin on hankalaa ja osittain jopa turhaakin työtä sektorikohtaisesti, koska nyt on vuosittain tehty sekä valtion että kunnan toimesta niin suuria muutoksia tehtävien uudelleenorganisoinnissa ja jopa tehtävienjaossa valtion ja kuntien kesken. Palvelujen tuotantotapojen organisoinnissa on tapahtunut myös suuria muutoksia ja vuosittainen vertailu onnistuu hyvin vasta tulevien vuosien aikana. Nyt koko kuntatalouden tilaa on tarkasteltava kokonaisuutena ja sekä päättäjien että viranhaltijoiden on tiedostettava se tilanne, jossa nyt eletään. Tarvittavien muutosten teko on toteutettava myös nopeasti ja pidettävä huoli siitä, että koko kuntaorganisaatio toimii joustavasti ja pystyy nopeasti mukautumaan muuttuviin tilanteisiin. Vuosi 2008 kokonaisuudessaan oli Pyhännän kunnassa vähintään tyydyttävä. Yrittäjien, luottamushenkilöiden, kunnan henkilöstön ja kaikkien kuntalaisten yhteistyöllä olemme saaneet rakentaa Pyhännälle parempaa tulevaisuutta myös vuonna 2008. Kiitos kaikille kuntalaisten hyvinvoinnin puolesta ponnistelleille toimijoille. Pyhännällä 2.4.2009 Jussi Salo kunnanjohtaja

6 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleistä Sijainti ja alue Perustamisvuosi 1909 Väkiluku 1.1.2009 1701 Asukastiheys 2,01 as/km 2 Kunnall.vero/as. v. 2007 2058 Siikalatvan seutukunta Kansallinen aluetukiluokitus 1 EU tavoite 1-alue Etäisyydet lähimpiin keskuksiin Oulu 122 km Kajaani 76 km Iisalmi 77 km Kokkola 173 km Raahe 116 km Pyhäntä sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun läänin eteläosassa kolmen maakunnan Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Savon yhtymäkohdassa. Naapurikuntia on seitsemän idässä Kajaani, etelässä Vieremä ja Kiuruvesi, lännessä Pyhäjärvi, Kärsämäki ja Piippola sekä pohjoisessa Kestilä. Kunnan pinta-ala on 844,43 km 2, josta vesistöjä 34,10 km 2 ja maata 810,33 km 2. Vesistöjen rantaviivan pituus on 103,9 km. Suurimmat järvet ovat Iso-Lamujärvi ja Pyhännänjärvi. Lisäksi kunnassa on useita pieniä järviä ja lampia. Kunnan kaakkoisosassa on 6000 ha:n kokoinen eräalue. Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita Pyhännän kunnassa on kahdeksan. Alueet suojellaan harjujensuojeluohjelman, soidensuojeluohjelman, lintuvesien suojeluohjelman, metsien suojeluohjelman sekä luonnonsuojelulain mukaisesti. Hallinnollinen asema Hallinnollisessa jaotuksessa Pyhäntä kuuluu seuraaviin alueisiin: Oulun lääni Oulun käräjäoikeus Limingan kihlakunta Kempeleen veropiiri, Pulkkilan verotoimisto Kansaneläkelaitos, Pulkkilan toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus - työvoimaosasto - maaseutuosasto - yritysosasto Oulun työsuojelupiiri Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto, Ylivieska Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Tielaitos: Oulun piiri Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Väestö Pyhännän väkiluku nousi vuodesta 1980 lähtien keskimäärin 29 henkilöllä vuodessa vuoteen 1994 saakka. Vuodesta 2000 lähtien väkiluku on vähentynyt 257 henkilöllä. Vuonna 2008 väkiluku väheni 63 henkilöllä.

7 Väestön kehitys tarkasteluvuosi (1.1.) väkiluku muutos edelliseen 1980 1690 +23 1985 1948 +79 1990 2095 +20 1995 2093-2 2000 1958-135 2001 1911-47 2002 1889-22 2003 1861-28 2004 1845-16 2005 1820-25 2006 1834 +14 2007 1801-33 2008 1764-37 2009 1701-63 Väestön ikärakenne 31.12. Vuosi 0-14 v. % 15-64 v. % 64 v. - % Yht. % 2004 443 24,4 1116 61,3 261 14,3 1820 100 2005 440 24,0 1136 61,9 258 14,1 1834 100 2006 419 23,3 1122 62,3 260 14,4 1801 100 2007 393 22,3 1111 63,0 260 14,7 1764 100 2008 375 22,0 1068 62,8 258 15,2 1701 100

8 PYHÄNNÄN KUNNAN HALLINTO-ORGANISAATIO KUNNANVALTUUSTO KUNNANHALLITUS Tarkastuslautakunta Perusturvalautakunta Tekninen lautakunta Keskusvaalilautakunta Maaseutulautakunta Valvontalautakunta Kulttuurilautakunta Koululautakunta Kunnanvaltuusto toimikaudella 2005-2008 Puheenjohtaja Mahosenaho Juhani, kenttäesimies, Keskusta, Ahokylä I varapuheenjohtaja Luttinen Helvi, toimistosihteeri, Keskusta, Kirkonkylä II varapuheenjohtaja Heikkinen Veikko, maanviljelijä, Keskusta, Tavastkenkä Jäsenet: Haataja Janne, tuotantovastaava, Keskusta, Tavastkenkä Heikkinen Sirkka, perushoitaja, Keskusta, Kirkonkylä Huovinen Maija, lähihoitaja, Keskusta, Ahokylä Hiltunen Jouko, muurari, Vasemmisto, Kirkonkylä Ilves Mirva, lähihoitaja, Vasemmisto, Kirkonkylä Karppinen Kauko, insinööri, Keskusta, Kirkonkylä Korsulainen Terhi, lähihoitaja, Keskusta, Kirkonkylä Mikkonen Tiina, agrologi, Keskusta, Tavastkenkä Nissinen Jouko, FM, Keskusta, Kirkonkylä Pahkala Lauri, laskentapäällikkö, Keskusta, Kirkonkylä Partanen Mirva, Keskusta, Lamujoki, 1.6.2007 alkaen Suokas Pilvi, sosiaalityöntekijä, Keskusta, Lamujoki, 1.6.2007 saakka Sydänmetsä Hillevi, kotiäiti, Kokoomus, Kirkonkylä Tissari Seppo, sosionomi, Keskusta, Kirkonkylä Vartiainen Tuula, henkilökohtainen avustaja, Keskusta, Viitamäki Esittelijänä kunnanjohtaja Jussi Salo Sihteerinä hallintojohtaja Liisa Karppinen Vuosille 2005-2008 valitussa valtuustossa on 17 valtuutettua. Valtuuston voimasuhteet: lkm ääniä % 2004 vaaleissa Suomen Keskusta 14 555 74,9 Kokoomus 1 75 10,1 Vasemmistoliitto 2 85 11,5 Vihreä Liitto 0 26 3,5

9 Kunnanhallituksen kokoonpano toimikaudella 2007-2008 Puheenjohtaja Nissinen Jouko, FM, Keskusta, Kirkonkylä Varapuheenjohtaja Suokas Pilvi, sosiaalityöntekijä, Keskusta, Lamujoki, 1.6.2007 saakka Varapuheenjohtaja Kotisaari Mirja, terveydenhoitaja, Keskusta, Kirkonkylä, varapuheenjohtajana 1.6.2007 alkaen (jäsenenä vuoden alusta) Jäsenet: Alakärppä Seija, perushoitaja, Kokoomus, Kirkonkylä Haataja Janne, tuotantovastaava, Keskusta, Tavastkenkä Hiltunen Jouko, muurari, Vasemmisto, Kirkonkylä Konola Matti, maanviljelijä, Keskusta, Tavastkenkä Luhtavaara Raimo, tuotantopäällikkö, Keskusta, Kirkonkylä Mikkonen Tiina, agrologi, Keskusta, Tavastkenkä, 1.6.2007 alkaen Tahkola Liisa, Keskusta, Kirkonkylä Esittelijänä toimi kunnanjohtaja Jussi Salo. Sihteerinä hallintojohtaja Liisa Karppinen. Kunnanhallituksen voimasuhteet: lkm % Suomen Keskusta 7 77,7 Kokoomus 1 11,1 Vasemmistoliitto 1 11,1 Keskusvaalilautakunnan kokoonpano Puheenjohtaja Mikko Kamula Varapuheenjohtaja Olavi Lohi Jäsenet Eino Moisanen Susanna Hjulberg Vuokko Luttinen Tarkastuslautakunnan kokoonpano Puheenjohtaja Seppo Tissari Varapuheenjohtaja Jäsenet Hillevi Sydänmetsä Markku Tikkanen Sari Rimpeläinen-Knuutinen Maaseutulautakunnan kokoonpano Puheenjohtaja Tiina Mikkonen Varapuheenjohtaja Arto Heikkinen Jäsenet Sanna Leiviskä Juha Konola Hilkka Leiviskä Esittelijänä ja sihteerinä maaseutuasiamies Seppo Piippo. Perusturvalautakunnan kokoonpano Puheenjohtaja Veikko Heikkinen Varapuheenjohtaja Leena Piippo Jäsenet Marjatta Karppinen Leena-Kaisa Heikkinen Johannes Heikkilä Raimo Hoikka Marja-Liisa Hiltunen Esittelijänä on toiminut sosiaalijohtaja Anita Laitinen.

10 Koululautakunnan kokoonpano Puheenjohtaja Eero Kivioja Varapuheenjohtaja Jäsenet Terhi Korsulainen Arto Myllylä Sirpa Piippo Maija Huovinen Terho Nissinen Mirva Ilves Esittelijänä rehtori Heikki Heikkinen. Kulttuurilautakunnan kokoonpano Puheenjohtaja Sirkka Heikkinen Varapuheenjohtaja Raimo Luhtavaara Jäsenet Paavo Leiviskä Mirva Partanen Vuokko Luttinen Esittelijöinä toimivat vs. kirjastonjohtaja Tuula Myllylä ja vapaa-ajanohjaaja Marke Rautiala. Teknisen lautakunnan kokoonpano: Puheenjohtaja Samuli Yrjänä Varapuheenjohtaja Jäsenet Lauri Pahkala Tarja Leiviskä Leena M Heikkinen Jouko Hiltunen Esittelijänä toimi rakennustarkastaja Timo Aitto-oja. Valvontalautakunta Puheenjohtaja Kauko Karppinen Varapuheenjohtaja Aimo Kela Jäsen Irja Kiiskinen Ritva Leiviskä Markku Leiviskä Esittelijänä toimi rakennustarkastaja Timo Aitto-oja.

11 PYHÄNNÄN KUNNAN VIRASTO-ORGANISAATIO Kunnanjohtaja ----------------------------------- Kunnanviraston päällikkö Jussi Salo Hallintotoimen päävastuualue ----- Päävastuualuepäällikkö Liisa Karppinen Vaalit Tilintarkastus Yleishallinto Elinkeinoelämän edistäminen Yleinen edunvalvonta Maaseudun kehittäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon päävastuualue ----- Päävastuualuepäällikkö Anita Laitinen Kotipalvelut Vanhustenhuolto Lasten päivähoito Esiopetus Terveydenhuolto Muu sosiaalitoimi Kunnan palkatun henkilöstön määrä 31.12.2008 Koulutoimen päävastuualue ----- Päävastuualuepäällikkö Heikki Heikkinen Peruskoulutus Ammatillinen koulutus Lukio Kulttuuritoimen päävastuualue ----- Päävastuualuepäällikkö Tuula Myllylä Kirjasto Liikuntatoimi Raittiustyö Nuorisotyö Kulttuuritoiminta Kansalaisopisto ja muu vapaa sivistystyö Musiikkioppilaitos Aikuiskoulutus Teknisen ja valvontatoimen päävastuualue ----- Päävastuualuepäällikkö Timo Aitto-oja Tekninen toimi Kaavoitus, Tekninen suunnittelu ja mittaus Rakennukset Liikennealueet ja yleiset alueet Jätehuolto Tie- ja liikenneasiat Palo- ja pelastustoimi Rakennustarkastus HENKILÖIDEN LUKUMÄÄRÄ Toimintayksikkö Vakinaiset Sijaiset Määräaikaiset Työllistetyt Yhteensä Ilman työllistettyjä Yleishallinto 8 - - - 8 8 Sosiaalitoimi 42 10 5 6 63 57 Sivistystoimi 41 2 6-49 49 Tekn. ja valv.toimi 1 - - - 1 1 YHTEENSÄ 92 12 11 6 121 115 1.1.2. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vuonna 2008 Suomen kokonaistuotanto kasvoi n. 2,8 prosenttia, mikä oli n. 1,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kansainvälinen finanssikriisi kärjistyi vuoden 2008 syyskuun puolen välin jälkeen, kun merkittävä yhdysvaltalainen investointipankki haki suojaa velkojiltaan. Maailmantalouden kasvu on hidastunut luottokriisin syventymisen myötä erittäin paljon.

12 Vuoden 2008 tammi-syyskuussa tavaroiden ja palvelujen vienti oli 3,4 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Vuoden 2008 tavaroiden ja palveluiden vienti oli prosentin pienempi kuin vuotta aiemmin. Vuoden neljännellä neljänneksellä vienti jäi huomattavasti pienemmäksi kuin vuotta aiemmin, jolloin vienti kasvoi 5 prosenttia. Vuonna 2008 puutavaran viennin arvo väheni lähes neljänneksen ja paperiteollisuuden vienti lähes kymmeneksen. Metallien jalostuksen viennin arvo väheni runsaan kymmeneksen ja elektroniikkateollisuuden viennin arvo oli pari prosenttia. Samalla öljytuotteiden sekä kemianteollisuuden vientitulot kasvoivat selvästi. Myös koneteollisuuden vienti koheni. Vuonna 2008 investointien määrä oli vielä prosentin suurempi kuin edellisenä vuonna (v. 2007 lähes 8 %), mutta vuoden viimeisellä neljänneksellä määrä oli jo pari prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Talonrakennusinvestointien määrä supistui prosentin koko vuonna, kun asuntoinvestoinnit vähenivät lähes kymmeneksen ja muu talonrakentaminen kasvoi 8 prosenttia. Julkiset investoinnit vähenivät prosentin. Yksityisten kulutusmenojen määrä kasvoi vuoden 2008 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä 3,3 prosenttia. Kulutusmenojen määrä supistui vuoden viimeisellä neljänneksellä edelliseen vuoteen verrattuna prosentin. Koko vuoden kulutuksen määrä oli kuitenkin 2 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Kuluttajahintojen nousuvauhti kiihtyi vuonna 2008 aina syyskuuhun saakka, jolloin kulutuksen keskihinnat olivat 4,7 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Marraskuussa inflaatio aleni jo 3,6 prosenttiin. Elintarvikkeiden vähittäishinnat olivat tammi-marraskuussa yli 8 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Asumismenot kohosivat lähes 6 prosenttia. Esim. vaatteiden, jalkineiden sekä tietoliikenteen kuluttajahinnat ovat pysyneet ennallaan ja autojen hinnat ovat selvästi alentuneet. Koko vuoden keskimääräinen inflaatio oli 4,1 prosenttia eli korkeampi kuin 17 vuoteen. Syksyn kuluessa monet kuluttajahintaindeksin osatekijät alenivat, kun öljyn hinta halpeni jyrkästi ja asuntojen myyntihinnat laskivat (lähde: Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat, Sampo Pankki 12/2008-03/2009). Lainojen korot nousivat vuoden 2008 loppua kohti päälle 5 prosentin tasolle, mutta korkojen nousu taittui vuoden lopulla. Työllisyysaste nousi koko maassa vuoden takaisesta 6,8 prosenttia ollen vuoden lopussa 8,8 prosenttia. Pohjois- Pohjanmaan TE-keskuksen alueella työttömyysaste oli vuoden 2008 lopussa 11,2 prosenttia lomautetut mukaan lukien, edellisenä vuonna työttömyysaste oli 10,3 prosenttia. Siikalatvan työvoimatoimiston alueella keskimääräinen työttömyysaste oli vuonna 2008 7,5 prosenttia (v. 2007 ka 6,9 %). Pyhännän kunnan työttömyysaste oli vuonna 2008 keskimäärin 7,4 prosenttia (v. 2007 ka. 7,4 %). Työttömyysaste nousi joulukuussa 12,2 prosenttiin lähinnä talonrakennusteollisuuden lomautusten vuoksi. Keskimääräiset työttömyysasteet seutukunnassa vuonna 2008 olivat: Haapavesi 7,3 %, Kestilä 8,3 %, Piippola 8,3 %, Pulkkila 6,8 % ja Rantsila 8,0 %. Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on lisääntynyt seutukunnassa vuoden 2007 ka. 61 työttömästä ka. 70 työttömään vuonna 2008. Yli 50-vuotiaiden työttömien keskiarvo pieneni vuodessa yhdellä henkilöllä. Pyhännän kunnassa toimi edelleen vuonna 2008 Työreitti-projekti, joka työllisti lähinnä pitkäaikaistyöttömiä. Työreitti-projektiin osallistui myös Piippolan kunta. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma lisääntyi tilinpäätösarvioiden mukaan yli 7 % ja muiden henkilöstömenojen lisäys oli 7,7 %. Palkkasumman kasvun nopeutuminen edellisestä vuodesta johtui muun muassa sopimuskorotusten tasosta. Ansiotasoindeksi kohosi viime vuonna ennakkotiedon mukaan 5,2 prosenttia. Kunta-alan kustannustaso kohosi vielä viime vuonna verrattain nopeasti, esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna noin viisi prosenttia. Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat vuonna 2008 7,6 %. Kunnallisveroa kertyi kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuonna 2007. Kunnallisveron kuukausikertymät kasvoivat suhteellisen voimakkaasti koko vuoden veropohjan hyvän kehityksen ja edellisvuotta suuremman jako-osuuden johdosta. Yhteisöveron kertymä kasvoi vuonna 2008 nelisen prosenttia. Väkiluku kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2008 2733 henkilöllä ollen vuoden lopussa 386 044 henkilöä. Siikalatvan alueella väestön määrä väheni 216 henkilöllä ollen vuoden lopussa 15 582 henkilöä. Väestön määrä väheni kaikissa Siikalatvan kunnissa.

13 1.1.3. Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 1.1.3.1. Tulojen kehitys Verotulot Pyhännän kunnan tuloveroprosentti oli vuonna 2008 19,75 %. Yleinen kiinteistöveroprosentti oli 0,65 %, vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentti 0,40 %, vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveroprosentti 1,00 % sekä rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 1,00 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti oli edelleen 0,00 %. Kunnallisveron maksuunpano kehittyi vuosina 2005-2008 seuraavasti: Verovuosi Kertymä 1000 Kasvu-% 2005 3039-3,9 2006 3259 7,2 2007 3443 5,6 2008 3501 1,2 Yhteisöverot kehittyivät vuosina 2005-2008 seuraavasti: Verovuosi Kertymä 1000 Kasvu-% 2005 368 30,0 2006 465 26,4 2007 585 25,8 2008 616 5,3 Verotulot ylittivät talousarviomäärärahan 28.215,40. Verotulojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 103.822,71 eli 2,45 % Verotulot lajeittain 1000 2005 2006 2007 2008 Muutos % 2007-2008 Kunnallisvero 3039 3259 3443 3501 1,2 Yhteisövero 368 465 585 616 5,3 Kiinteistövero 186 186 203 217 6,9 Yhteensä 1000 3593 3910 4231 4334 2,4 Valtionosuudet Käyttötalouden valtionosuuksia saatiin vuonna 2008 4.845.630. Valtionosuuksien yhteismäärä lisääntyi vuoteen 2007 verrattuna 6,1 %. Vuoden 2008 opetustoimen valtionosuuden ennakkoa jouduttiin palauttamaan 168.114 oppilasmäärän vähenemisen vuoksi. Talousarviomäärärahaan verrattuna valtionosuuksia saatiin 9.510 enemmän. Valtionosuudet tehtävittäin, 1000 2005 2006 2007 2008 Muutos -% 2007-2008 Yleinen valtionosuus 351 367 374 375 0,3 Sosiaali- ja terveystoimi 2122 2352 2604 2911 11,8 Opetus- ja kulttuuritoimi 1657 1633 1588 1560-1,8 Harkinnanvarainen valtionosuus Yhteensä 4130 4352 4566 4846 6,1

14 1.1.3.2. Toimintatulojen ja -kulujen kehitys Toimintakulujen ja tulojen kehitys (ilman laskennallisia eriä ja poistoja) on ollut seuraava: 1000 2005 2006 2007 2008 Toimintakulut 8690 9190 9378 9872 Toimintatuotot 1160 1272 1265 1460 Netto (toimintakate) 7530 7918 8113 8412 Muutos- % -1,0 5,2 2,5 3,7 Toimintatuotot Vuoden 2008 ulkoiset toimintatuotot olivat 1.459.854,72, toimintatuotot lisääntyivät vuoteen 2007 verrattuna 15,4 %. Myyntituotot lisääntyivät 6,9 prosenttia. tuloja lisäsivät lähinnä kaukolämmön myyntituotot ja myyntituotot muilta sekä sotavammalain mukaiset korvaukset. Maksutuotot vähenivät 3,7 prosenttia. Eniten oli laskua kodinhoitoapumaksuissa 14,1 % ja hoitopäivämaksuissa 9,6 %. Hoitopäivämaksujen vähenemisen korvaa myyntituotot kunnilta, joista on ollut lapsia hoidossa Pyhännällä. Vuokratuotot kasvoivat 16,5 prosenttia. Vuokratulojen lisäys johtuu lähinnä vuokralla olevien teollisuustilojen laajentamisesta, Kirkkotien asuntojen vuokrista (asunnot otettiin käyttöön vuoden 2007 lopulla) sekä yleisistä vuokrankorotuksista. Muissa toimintatuotoissa oli kasvua 183,9 prosenttia. Suurin erä oli Pyhäntähovin myynnin yhteydessä saatu myyntivoitto 34.994,41. Toimintakulut Vuoden 2008 toimintakulut olivat 9.871.652,79, toimintakulut kohosivat vuodesta 2007 5,3 %. Palkat ja henkilöstömenot Käyttötalouteen kirjatut palkat, palkkiot ja henkilöstömenot vähennettynä henkilöstökorvaukset olivat vuonna 2008 4.455.481,14, nousua palkkasummassa vuoteen 2007 verrattuna oli 3,0 %. Palkkakustannukset nousivat lähinnä sopimuskorotusten vuoksi. Henkilöstön määrää ja palkkakustannusten kehitystä on tarkasteltu lähemmin henkilöstökertomuksessa. Palvelujen ostot Palveluiden ostojen menot olivat 4.072.592,57, jossa on nousua edelliseen vuoteen verrattuna ilman sisäisiä laskutuksia 215.424,83 eli 5,6 %. Siikalatvan terveyspalvelualueen maksuosuudet kasvoivat edellisestä vuodesta 5163,47 eli 0,4 %. Maksuosuus oli 1.206.454,55, johon on sisältynyt myös projektikustannuksia 64,49. Erikoissairaanhoidon maksuosuudet alenivat edellisestä vuodesta 129.250,42 eli 9,3 %. Maksuosuus oli 1.254.723,36, johon summaan sisältyvät myös Diakonissalaitoksen ja muilta sairaaloilta ostetut palvelut. Palveluiden ostoissa oli lisäystä jätevedenpuhdistuspalveluiden hankinnassa siirtoviemäriin liittymisen myötä, 177.818,86. Muutoin tapahtui yleistä kustannustason nousua. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineiden ja tarvikkeiden ostot vuonna 2008 olivat 746.769,15 ja muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli 3,75 %. Nousu johtui lähinnä yleisestä kustannustason kohoamisesta. Sähkön hankintakustannukset laskivat hieman.

15 Avustukset Avustusten määrä oli yhteensä 370.572,6, laskua edellisestä vuodesta 18.141,03 eli 4,7 %. Laskua oli toimeentulotukiavustuksissa, myös työmarkkinatuen kuntaosuus pieneni työllistämistoimien tehostumisen vuoksi ollen viimevuonna ainoastaan 4.962,42. Vuokrat Vuokramenot olivat vuonna 2008 68.907,34, jossa on nousua edelliseen vuoteen verrattuna 19,4 %. Vuokria korotettiin sopimuksen mukaisilla indeksikorotuksilla. Lisäksi tuli maksettavaksi vuoden 2007 lopulla valmistuneiden Kirkkotien uusien paritalojen yhtiövastikkeet. Muut toimintakulut Muiden toimintakulujen määrä oli 157.328,92, jossa on nousua edelliseen vuoteen verrattuna 127.242,59. Tämä nousu johtui lähinnä Pyhäntähovin myynnin yhteydessä syntyneestä 124.359,23 myyntitappiosta. Näihin kuluihin kuului myös alv-palautus 11.742,80. Investoinnit Vuoden 2008 investointimenot olivat bruttomäärältään 388.622,38 ja nettomäärältään 259.622,38. Suurimmat investoinnit olivat esikoulun saneeraus ja koulukeskuksen pihan muutos, valaistu pururata Ukonojalle, kaavateiden päällystäminen sekä Saturannan alueen kaavoitus ja jätevesiverkoston rakentaminen. 1.1.3.3. Kunnan toiminnan olennaisia muutoksia Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annettu puitelaki velvoitti hakemaan ratkaisua n. 20.000 asukkaan sosiaali- ja terveyspalvelualueen muodostamiseen. Vuoden 2008 aikana annettiin lisäselvitys puitelain 5 :n ja 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä. Pyhäntä halusi pysyä Siikalatvan seutukunnan yhteistoiminta-alueessa, mutta myös muita vaihtoehtoja selvitettiin. Kunnassa hyväksyttiin 9.6.2008 sosiaali- ja terveyspiirin yhteistoimintasopimus Haapaveden kaupungin ja tulevan Siikalatvan kunnan (Kestilä, Piippola, Pulkkila ja Rantsila) kanssa. Ympäristöterveydenhuollon järjestämistä koskeva sopimus hyväksyttiin. Sopimukseen kuuluvat Haapavesi, Oulainen, Siikalatva, Pyhäntä ja Vihanti. Ympäristöpalvelut Helmen neuvottelukuntaan valittiin jäsenet. Vuoden lopulla hyväksyttiin myös seutukuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen. Siikalatvan Kehittämiskeskuksen kuntayhtymä muuttui Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymäksi. Myös omassa kunnassa katsottiin tarpeelliseksi toteuttaa luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation muutos. Kuntaan valittu organisaatiouudistuksen laatimisen toteuttava ohjausryhmä valmisteli muutosta. Valtuutettujen määräksi päätettiin 15 jäsentä 1.1.2009 alkaen. Kuntaan hyväksyttiin uusi hallintosääntö, johon yhdistettiin aiempi hallintosääntö, kunnanhallituksen johtosääntö, tarkastussääntö sekä lautakuntien ja hallintokuntien johtosäännöt. Kunnan tehtävät jaetaan neljään osastoon: hallinto-osasto, sivistysosasto, perusturvaosasto ja tekninen osasto. Uusi luottamushenkilöiden palkkiosääntö tulee voimaan 1.1.2009. Pyhännän kunnan uusi hankintaohje ja hankintojen toimivalta- ja hankintavaltuudet hyväksyttiin. liittyi Ylä-Savon elintarvikehankintarenkaaseen. Sopimus maaseutuelinkeinoviranomaisen palvelujen hankinnasta Kiuruveden kaupungilta hyväksyttiin maaseutuasiamiehen jäädessä virkavapaalle. Talous- ja velkaneuvontapalveluiden järjestämistä selvitettiin myös. ostaa palvelut Kainuun maakuntakuntayhtymältä 1.1.2009 alkaen. Sosiaalitoimen osalta hyväksyttiin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus v. 2008-2011 ja hyvinvointivisio vuodelle 2017. Muita hyväksyttäviä suunnitelmia oli Siikalatvan seutukunnan lasten ja nuorten hyvinvointistrategia v. 2007-2012, Siikalatvan seutukunnan työikäisten ja ikääntyvien hyvinvointistrategia v. 2009-2012 sekä Siikalatvan varhaiskasvatussuunnitelma: "Enemmän kuin tuhat mahdollisuutta".

16 Sosiaalijohtajan palveluja myytiin Kestilän kunnalle ajalla 21.1.-31.12.2008. Kotihoidon lähihoitajan toimi muutettiin sosiaalityön perhetyöntekijän toimeksi. Kirjastotoimeen hyväksyttiin 1.9.2008 alkaen sopimus kirjastonjohtajan palveluiden ostamisesta Haapaveden kaupungilta. Kirjastoon perustettiin 2. kirjastovirkailijan toimi. Kirjastorakennuksen nuorisotilaan perustettiin uusi kuntosali. Kaavoitus eteni kunnassa, kun Saturannan alueen kaava hyväksyttiin ja kirkonkylän ja Ukonojan alueiden kaavojen muutoksia valmisteltiin. Real Snacksin käytössä olevan teollisuushallin yhteyteen rakennettiin dekantteritila. Teollisuustiloja vuokrattiin yrittäjille ja Pyhännänjärven rannasta vuokrattiin määräala Pyhännän Avantouimareille saunan rakentamista varten. Motelli-ravintola Pyhäntähovi vuokrattiin aluksi kiinteistön tuleville ostajille ja kaupat kiinteistöstä tehtiin kesäkuussa 2008. Kuntaan perustettiin toimikunta valmistelemaan vuoden 2009 100-vuotistapahtumia. Vuoden 2009 tuloveroprosentti päätettiin pitää edellisen vuoden tasolla eli 19,75 %. Myös kiinteistöveroprosentit pysyvät samoina kuin edellisenä vuonna.

17 1.1.4. Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on osaltaan varmistaa, että toiminta on taloudellista ja tuloksellista, tavoitteet saavuttavaa, päätösten perusteena oleva tieto on luotettavaa ja että lakeja, säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuutta ja voimavaroja turvataan. Sisäinen valvonta on varmistamistyötä, joka on johdon tekemää tai johdon lukuun tehtyä. Seuraavassa esitetään pääosin eri toimialojen johdon selvityksiin perustuen sisäisen valvonnan eri kohdealueiden havaintoja tilikauden 2008 aikana: Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Hoitotakuu toteutui sosiaali- ja terveystoimen sektoreilla pääosin hyvin. Toimeentulotuen myöntämisessä on pysytty säädetyissä määräajoissa. Pohjois-Suomen työsuojelupiirin toteuttamassa kirjastojen työolosuhteiden tarkastuksessa todettiin puutteita mm. ilmanvaihtokanavien puhdistusten ja työergonomiaan liittyvien kysymysten osalta. Puutteet on korjattu tai korjataan ja korjauksiin tarvittavat määrärahat on sisällytetty vuoden 2009 talousarvioon. Kunnan hankintojen osalta vuonna 2008 korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa kunnan JHTT-tilintarkastusta koskevassa hankinta-asiassa, jossa KHO hylkäsi Oulun HTM&JHTT-Tarkastus Oy:n tekemän valituksen. Markkinaoikeuteen on valitettu kunnan hiihtolatujen hoitamisesta järjestetyn tarjouskilpailun osalta. Kunnalta on pyydetty vastinetta asiassa. Tämän asian ratkaisu on markkinaoikeudessa vielä kesken. On epätodennäköistä, että kunta joutuisi ratkaisun johdosta korvausvastuuseen. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen sekä varojen käyttö Valtuuston asettamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisesta tai poikkeamista sekä niiden johdosta tehdyistä toimista on kerrottu toisaalla toimintakertomuksessa. Suuruudeltaan todella merkittäviä määrärahaylityksiä ei ollut kuin teknisen toimen osalta. Siellä määrärahaylitykset johtuivat pääosin siitä, että valitusprosessin johdosta Pyhännän kunnan omistaman ravintolakiinteistön myynti siirtyi vuodelta 2007 vuodelle 2008. Vuoden 2008 talousarvioon ei kuitenkaan ehditty varata määrärahoja ravintolakiinteistöstä aiheutuviin myyntitappio- ja käyttökuluihin. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallintatyön järjestäminen, toteutus ja seuranta on ensisijaisesti kunkin toimialan vastuulla. Kunnan keskushallinto ja kunnanjohtaja seuraavat keskushallinnon ja myös muiden toimialojen riskienhallintaa sisäisen valvonnan ohjeiden mukaisesti. Kasvaviin tietoturva- ja tietosuojariskeihin on pyritty varautumaan tietoturvasuunnitelman avulla, jonka kunnanhallitus hyväksyi 8.9.2008 Kunnan varautumis- ja turvallisuussuunnitelmissa on puutteita. Puutteet pyritään korjaamaan vuoden 2009 aikana kuntien välisellä yhteistyöllä tehtävillä ajantasaisilla uusilla suunnitelmilla. Suunnitelmien teko on käynnistetty Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johdolla. Sopimustoiminta ostaa merkittävissä määrin sosiaali- ja terveystoimen palveluja. Merkittävimmät ostot tapahtuvat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä ja Haapaveden kaupungilta. Kunnan edustajat sairaanhoitopiirin valtuustossa ja terveyspalvelualueen asioita käsittelevässä Haapaveden perusturvalautakunnassa ja neuvottelukunnassa seuraavat näiden sektoreiden toimintaa. Palvelujen ostot muilla sektoreilla lisääntyivät merkittävästi vuonna 2008. teki ostopalvelusopimukset koko maaseutuhallinnon palvelujen hankkimisesta Kiuruveden kaupungilta ja kirjastonjohtajan palveluiden ostamisesta Haapaveden kaupungilta vuoden 2008 aikana. myi vuoden 2008 aikana sosiaalijohtajan palveluita Kestilän kunnalle.

18 Sisäisen valvonnan kehittämistarpeita Kunnan riskienhallinnan keskeisin kehittämistarve on riskienhallintaohjeistuksen päivittäminen vuonna 2009. Muita keskeisiä sisäisen valvonnan kehittämiskohteita on hankintamenettelyjä koskevan käytännön täsmentäminen hankintalain ja kunnassa vuonna 2008 laadittujen hankintaohjeiden mukaiseksi, jotta valitusprosesseilta vältyttäisiin jatkossa paremmin. Sisäinen tarkastus Kunnan eri hallintokuntien välisissä sisäisissä keskusteluissa tuli alkuvuonna 2008 esille tapaus, jossa kyseessä oli henkilön kotipaikkaa koskeva asia. Tapauksen johdosta käynnisti hallintoriitaprosessin hallintooikeudessa. Sisäisen tarkastustyön toimintamallien jatkuva kehittäminen ja hallintokuntien välisen yhteistyön merkitys on jatkossakin pidettävä tärkeänä. Uhkana sektoreiden välisen tiedonkulun osalta on se, että merkittävä osa eri hallinnonalan toimista toteutetaan ja tuotetaan muiden organisaatioiden toimesta. Kunnan eri toimielimissä olevien edustajien tietojen raportointivelvollisuus on nyt ja myös tulevina vuosina tärkeä. 1.2. 1.2.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Tässä esitetyssä tuloslaskelmassa on otettu huomioon vain ulkoiset tulot ja menot. Toimintatuotot olivat vuonna 2008 1.459.854,74. Toimintatuotot kasvoivat 15,4 %. Toimintakulut olivat 9.871.652,79 ja ne kasvoivat 5,3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakatteeksi muodostui 8.411.798,05, kasvua edellisestä vuodesta oli 3,7 %. Tilikauden 1.1.-31.12.2008 vuosikate on 624.980,07 eli 367,42 /as. Vuosikate parani edellisestä vuodesta 14,2 %. Tilikauden poistot olivat suuruudeltaan 396.033,06, vähennystä edelliseen vuoteen oli 13.854,67 eli 3,4 %. Tilikauden tulokseksi muodostui 228.947,03. Edelliseen vuoteen verrattuna tulos parani 91.659,72. Poistoeron muutosten, 37.070,04, tuloutuksen jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 266.017,07. Tunnusluvut Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvaa toimintatuottojen suhde toimintakuluihin. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan, että tulorahoitus on riittävä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä.

19 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (ulk) 2008 2007 Toimintatuotot 1 000 1 000 Myyntituotot 681 568 Maksutuotot 245 254 Tuet ja avustukset 157 165 Vuokratuotot 288 247 Muut toimintatuotot 89 31 Toimintakulut 1460 1265 Palkat ja palkkiot -3500-3336 Henkilösivukulut -955-988 Palvelujen ostot -4073-3857 Aineet,tarvikkeet ja tavarat -747-720 Avustukset -371-389 Vuokrat -69-58 Muut toimintakulut -157-30 -9872-9378 Toimintakate -8412-8113 Verotulot 4334 4230 Valtionosuudet 4846 4566 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 16 10 Muut rahoitustuotot 3 3 Korkokulut -162-148 Muut rahoituskulut 0-1 -143-136 Vuosikate 625 547 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -396-410 Tilikauden tulos 229 137 Poistoeron muutos 37 37 Varausten muutos 0 0 Tilikauden ylijäämä 266 174 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 14,8 % 13,5 % Vuosikate/Poistot, % 157,8 % 133,5 % Vuosikate, /asukas 367 310 Asukasmäärä 31.12. 1701 1764 Kaavat: Toimintatuotot/Toimintakulut, %= 100xToimintatuotot /(Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön ) Vuosikate / Poistot, % = 100 x Vuosikate / Poistot

20 1.2.2. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Investointien tulorahoitus tunnusluku osoittaa, että tulorahoituksella on voitu kattaa vuoden 2008 investoinnit 164,2 %:sesti (edellisenä vuonna 65,8 %). Pääomamenojen tulorahoitus on noussut edellisen vuoden 46 %:sta 75,2 %:iin. Tunnusluku osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenon, antolainojen nettolisäyksen sekä lainojen lyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokatetta ilmaiseva tunnusluku on pysynyt edellisen vuoden tasolla 1,3 %. Tulorahoituksen katsotaan olevan riittävä lainojen hoitoon, jos tunnusluku on 1 tai sitä suurempi. Kunnan lainamäärä väheni vuonna 2008 lainakannan mukaan laskettuna 456.141. Lainakantaa laskettaessa otetaan mukaan pitkäaikainen ja lyhytaikainen vieras pääoma ja niistä vähennetään saadut ennakot, ostovelat, siirtovelat ja muut velat. Pitkäaikaisten lainojen määrä oli vuoden lopussa 3.161.537,76, jossa on laskua edelliseen vuoteen verrattuna 456.140,96. Asukasta kohti laskettuna pitkäaikaista lainaa oli 1858,64 /as. Kunnan lainamäärä väheni lyhennysten verran ja kunnan talous ei edellyttänyt uuden lainan ottamista. Kassavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Maksuvalmius eli kassan riittävyys oli vuoden lopussa 8 päivää, kun se edellisenä vuonna oli 7 päivää.