82118078-06 4.3.2008 Salon kaupunki Rannikon osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 Nykyinen suunnittelutilanne 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1 Sijainti ja nykytilanne Kaava-alue sijaitsee Salon kaupungin keskustasta noin 5 kilometriä lounaaseen. Alue rajoittuu pohjoisessa asemakaavoitettuihin alueisiin. Kaava-alue on kooltaan noin 12 km². Kaava-alueen sijainti 2 Tavoitteet Osayleiskaavan tavoitteena on osoittaa alueelta asuinrakentamiseen soveltuvia alueita siten, että ne eivät ole ristiriidassa olemassa olevien ympäristöarvojen kanssa. Erityisesti tulee huomioida alueen maisemalliset arvot ja mahdollistaa virkistyskäyttöä myös tulevaisuudessa. Ranta-alueille ei määritetä laskennallista rantarakennusoikeutta, vaan osayleiskaava ohjaa yleispiirteisesti tarkempaa suunnittelua. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001. Osayleiskaavan kannalta huomioon otettavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ovat: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. 3.2 Kaavoitus 3.2.1 Seutukaava Alueella on voimassa Salon seutukaava. Seutukaavassa alueen eteläosaan ei ole osoitettu varauksia. Alueen pohjoisosaan on merkitty varauksia asutukselle (AP-r) sekä laajempia varauksia virkistyskäyttöön (VL ja VI:2). Alueen halkaisee yhdystie merkintä. AP-r alueet Taajamatoimintojen alue, joka on varattu taajaman pitkäntähtäimen (vuoden 2000 jälkeen) laajentamistarpeita varten. Aluevaraus osoittaa taajaman vaihtoehtoiset kasvusuunnat, joista yleiskaavalla tulee osoittaa käyttöön alueita kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä. Suunnittelumääräys: Alueen käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon sen pääasial linen käyttötar koitus taajama toi mintojen täydennys rakentamisen (A) tahi laajentamisen (A 1, A r) alueena. Taajaman laajenta mista varten varattu jen alueiden toteuttamisjär jestys on määriteltävä alueen käyttöarvo jen mukaan. Tällöin on otettava huomi oon mm. rakennettavuus, kunnallis tekniset investoinnit, peruspalvelujen saata vuus sekä energiataloudelliset näkökohdat. Täydennysrakentamista suunniteltaessa on uusi rakentaminen sopeutettava ympäris töön tavalla, joka säilyttää ympäristön luonteen ja perinnearvot. Alueelle ei saa sijoittaa ympäristölle häiriötä tuottavaa teollisuutta tai muuta vastaavaa toimintaa. Pientalovaltaiselle taajamatoimintojen alueelle ei tule ilman erityistä syytä sijoittaa asuntoja muihin kuin pientaloihin. Aluevaraukset, jotka on osoitettu r lisätunnuksella sisältävät vaihtoehtoisia toteutta misalueita, jotka voidaan ottaa käyttöön vasta täydennysrakentamisen tai lähiajan laajentamisalueiden jälkeen. Ilman erityisiä syitä ei tästä ajoitusjärjes tyksestä tule poiketa. Alueiden käyttöönotto perustuu pääsääntöisesti kunnan yleiskaavaan tai kuntasuunnitelman ajoitussuunnitel maan.
Rakentamismääräys: Ennen alueen yksityiskohtaista kaavoitusta sallitaan maa ja metsätalouden rakenta misen ohella vain sellainen hajara ken taminen, joka soveltuu alueen pääasialliseen käyt tö tar koituk seen ja joka ei vaikeuta alueen kaavoitusta. Erityisesti tulee silloin kiinnittää huomiota rakennuksen sopeutu miseen puisto ja liikennejärjestelyihin. Suositus: Ennen uusien alueiden käyttöönottoa tulisi kaavoite tut, vajaa käyttöiset alueet toteuttaa. VL-alueet VL-alueen määryksellä on merkitty mm. ulkoilua ja urheilua palvelevat puistoalu eet sekä seudulli sesti merkittävät virkistys ja urheilukeskusten alueet. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon sen pääasial linen käyttö ulkoi luun, urheiluun ja virkistykseen. Rakentamismääräys: Alueelle saa rakentaa ainoastaan ulkoilu, urheilu ja virkis tyskäyttöön soveltuvia rakennuksia. Suositus: Alueelle tulisi laatia metsienhoito ohjeet. Erityises ti tulisi kiinnittää huomiota kaupunki maisen rakenteen sisällä olevien vanhojen puistojen puukannan uusiutumi seen. Vl:2-alueet määräyksellä on osoitettu virkistysalueet, jotka on tarkoitettu pääasiassa tehokasta retkeilytoimintaa varten. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa tulee ottaa huomioon sen pääasial linen käyttötarkoitus retkeilyalu eena jolta on varattava ret keilyn tukikohta alueet. Rakentamismääräys: Alueella sallitaan retkeily ja virkistyskäyttöä palvelevan rakentamisen lisäksi haja asutusluon tei nen raken taminen. Raken taminen ei saa estää alueen virkistyskäyt töä. Suositus: Alueelle tulisi laatia yksityiskohtaisempi käyttösuun nitelma, jossa osoitettaisiin mm. ulkoilureitit sekä mahdolliset virkis tystä palvelevat rakentamisalueet. Suunnitelmaan tulisi liittää myöskin alueen metsänhoidon ohjeet. Alueeseen liittyvien vesistö alueitten virkistysarvo tulisi säilyttää. Ohjeita laadittaessa tulisi noudattaa Metsäkeskus Tapion metsänhoitosuosituksia maisema-arvoja painottaen. (SK hk) 3.2.2 Maakuntakaava Salon seudun maakuntakaava on maakuntavaltuuston 11.12.2006 hyväksymä. Maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistettavana. Alue on kokonaisuudessaan kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta tärkeää aluetta. Alueelle tehtävien suunnitelmien ja toimenpiteiden tulee edistää ja turvata kyseisiä arvoja. Uuden rakentamisen tulee tukeutua olemassa olevaan rakenteeseen ja aukeiden reunoille. Varsinaisina aluevarauksina maakuntakaavan on osoitettu varauksia taajatoiminnoille (A) ja virkistyskäyttöön (V), pieni kylämäinen kohdemerkintä suunnittelualueen keskiosiin (at). Merellä suunnittelualueen keskivaiheilla on S-merkinnällä merkitty suojelualue, joka kuuluu Natura- 2000 alueisiin. Alueen lävistää 2 suurjännitelinjaa, jotka risteävät alueen rajalla olevalla erityistoimintojen kohdemerkinnällä merkityllä alueella. Alueella on useita smmerkinnällä merkittyjä muinaisjäännöskohteita. Rantavyöhykkeelle on osoitettu ulkoilureitti, jonka lopullinen sijainti määrittyy tarkemmassa suunnittelussa. Alueella on kaksi ge-merkinnällä merkitty arvokas kallio- tai harjualue. Suunnittelualue on puoliksi loma-asutuksen mitoitusvyöhykkeellä 1 ja 5. Vyöhykkeellä 1 sallitaan 7-10 lomarakennusta / rantaviivakilometri ja vyöhykkeellä 5 vastaava luku on 0-2. Merialueella kulkee lisäksi veneväylä Halikon lahden pohjaan saakka ja laivaväylä suunnittelualueen eteläosaan. Ote maakuntakaavasta Ote seutukaavasta 3.2.3 Yleiskaava Koko Salon kaupungin alueelle on laadittu Salon yleiskaava 2020. Kaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 13.11.2006. Kaava ei tosin ole vielä oikeusvaikutteinen, koska kaavasta on valitettu. Alueelle on osoitettu runsaasti maisemallisesti arvokkaita peltoalueita (MA). Alueen maa- ja metsätalousalueet omaavat pääosin ympäristöarvoja (MY). Lisäksi rakentamista ei ole ohjattu rannoille vaan enemmän tienvarsille. Alueella on luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäviä alueita (luo), arvokkaita harju- ja kallioalueita (ge), arvokkaita linnustoalueita (lin), arvokkaita liito-orava-alueita (li) sekä tärkeä pohjavesialue (pv1). Alueen pohjoisosa on suurelta osin valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (ma) ja eteläosa maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (ma2).
Suunnittelualueelle lisäksi laadittu Salon yleiskaava vuodelta 1988, joka on valtuuston hyväksymä ja oikeusvaikutukseton. Yleiskaavassa ranta-alueet on osoitettu pääosin maisemallisesti tärkeäksi metsätalousalueeksi (MM3) tai maisemallisesti tärkeäksi maatalousalueeksi (MV2). Määräyksen mukaan näillä alueilla tule muodostaa uutta taajamarakentamista eikä heikentää alueen maisemallisia arvoja. Muutoin alue on pääosin normaalia maa- ja metsätalousaluetta, alueella ei kuitenkaan sallita uuden taaja-asutuksen muodostumista. Salon yleiskaava 2020 poikkeaa vuoden 1988 yleiskaavasta melko paljon, lisäksi yleiskaava 2020 on hieman tarkempi. 3.2.4 Asemakaava Kaava-alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Alue rajautuu pohjoisessa asemakaavoitettuihin alueisiin. Asemakaavat ovat melko uusia ja niissä on osoitettu lähinnä asuinrakentamista. 3.3 Selvitykset ja suunnitelmat Alueelle on Salon yleiskaavan 2020 yhteydessä seuraavat selvitykset: Luonto, maisema, ympäristöntila, liikenne, sosiaalinen ympäristö, rakennettu kulttuuriympäristö ja yhdyskuntarakenne. Rannikon alueelle valmistuu lisäksi syksyllä 2007 Rannikon osayleiskaavatyötä varten tehty luontoselvitys. Osayleiskaavatyössä huomioitavia suunnitelmia ovat: Salon yleiskaavan 2020 suunnitelmat, kuten rakennemallit, liikenneselvitykset sekä Teijo Salo siirtoviemäri ja yhdysvesijohto yleissuunnitelma. Rannikon osayleiskaavatyön yhteydessä kaavan laativa konsultti tekee lisäksi tarkemmat selvitykset maiseman ja kulttuurihistorian, yhdyskuntarakenteen, liikenteen, sosiaalisen ympäristön sekä melun osalta. Alueelta selvitetään myös muinaismuistot tehtyjen selvitysten perusteella. Lisäksi laaditaan katu- ja kunnallistekniikan yleissuunnitelmat. 3.4 Päätökset Osayleiskaava on määritelty käynnistettäväksi Salon kaupungin kaavoitusohjelmassa vuonna 2007. 4 Kaavoituksesta aiheutuvia arvioitavia vaikutuksia Kaavoitustyön aikana arvioidaan millaisia vaikutuksia kaavalla muodostuu. Vaikutusten arvioinnin tavoitteena on koko kaavaprosessin ajan arvioida erilaisten kaavassa esitettyjen ratkaisujen vaikutuksia ja toteuttamiskelpoisuutta. Näin vaikutuksista voidaan keskustella ja suunnittelun yhteydessä tehdä ratkaisuja, joilla saadaan aikaan mahdollisesti positiivisempia vaikutuksia. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin ja kerättyyn lähtötietoon. Aloitusvaiheessa vaikutusten arviointi on alustava näkemys siitä mitä ovat oleellisimmat kaavasta aiheutuvat vaikutukset. Kaavaprosessin edetessä vaikutusten arviointi täsmentyy suunnitelmien tarkentuessa sekä tiedon lisääntyessä. Vaikutusten arviointia tehdään yhteistyössä kaavoittajan, selvitysten laatijoiden sekä viranomaisten kanssa. Ote Salon yleiskaavasta 2020 Seuraavalla sivulla on esitetty mihin vaikutuksiin tullaan erityisesti kiinnittämään huomiota: Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonoloihin Vaikutukset ihmisten elinoloihin Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen Muut mahdolliset vaikutukset 5 Alueen suunnittelutyön osalliset Osallisia ovat kaupungin hallintokunnat, joiden toimialaa kaavoitus koskee kuntalaiset kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat kaava-alueen asukkaat kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen yritysten ja laitosten työntekijät ja käyttäjät kaava-alueen ja kaavan vaikutusalueen elinkeinonharjoittajat naapurikunnat Perniö ja Halikko Kyläyhdistys Uskelan metsästysseura Osakaskunnat viranomaiset Lounais-Suomen ympäristökeskus Varsinais-Suomen liitto Museovirasto / Maakuntamuseo Tiehallinto Ratahallintokeskus puhelin- ja sähkö- ja vesiyhtiöt alueella toimivat yhdistykset Merenkulkulaitos muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.
6 Kaavoituksesta tiedottaminen 7 Alustava aikataulu Kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan kaupungin ilmoitustaululla, paikallislehdessä ja kaupungin Internetsivuilla. Kaavoitustyön aloittaminen ja osallistumisja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä kaupungin ilmoitustaululla koko kaavaprosessin ajan. Osalliset voivat jättää mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta siihen asti, kun kaavaehdotus on asetettu virallisesti nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään suunnittelutyön aikana. Kaavaluonnos Kaavaluonnos asetetaan nähtäville kaupungin ilmoitustaululle 30 päivän ajaksi. Tänä aikana osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä kirjallisesti. Luonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kaupungin omilta hallintokunnilta. Tarvittaessa kaavaluonnos asetetaan uudelleen nähtäville korjattuna ja siitä pyydetään uudet lausunnot. Kaavaehdotus Osayleiskaavaluonnosta tarkistetaan saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta osayleiskaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Kaupunki pyytää viranomaisilta kaavaehdotuksesta uudet lausunnot. Kaupungin jäsenet ja osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Niille muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet, ilmoitetaan kaupungin perusteltu kannanotto jätettyyn muistutukseen. Saadut lausunnot ja mahdolliset muistutukset käsitellään kaupungissa ja tarvittaessa järjestetään neuvotteluja. Ajankohta Tapahtuma 2007 Perusselvitykset, osallistumis- ja arviointisuunnitelman Syys - joulukuu laatiminen 2008 huhtikuu joulukuu 2009 8 Yhteystiedot Salon kaupunki kaupunginarkkitehti Jarmo Heimo puh. 02-778 5100 jarmo.heimo@salo.fi kaavoitusinsinööri Elise Lehikoinen puh. 02-778 5101 elise.lehikoinen@salo.fi Kaavaluonnos nähtäville Kaavaehdotus nähtäville Kaavaehdotuksen käsittely kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa Ramboll Finland Oy kaavoitusyksikön päällikkö Matti Kautto puh. 020 755 7841 matti.kautto@ramboll.fi kaavoitusinsinööri Markus Hytönen puh. 020 755 7827 markus.hytonen@ramboll.fi Kaavan hyväksyminen Osayleiskaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavasta on mahdollista valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Viranomaisyhteistyö Kaupungin ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen kesken järjestetään kaavoituksen aloitusneuvottelu, johon kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Kaavaluonnosvaiheessa pidetään viranomaisneuvottelu. Kaavaluonnoksen valmisteluaineistosta ja kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot osallisilta viranomaisilta. Kaavatyön aikana pidetään tarpeen mukaan viranomaisten työneuvotteluja. Kaavaehdotuksesta järjestetään viranomaisneuvottelu sen jälkeen, kun ehdotuksesta annetut lausunnot ja muistutukset on saatu.
LIITE 4 Salo, Rannikon OYK Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 Osayleiskaava-alueella kulkee kaksi lounais-koillis-suuntaista tietä: Merikulmantie (mt 1824) ja Hämeenkyläntie (mt 12103). Merikulmantien vuorokausiliikennemäärä on nykyisin pohjoispäässä (Kirjolankadun eteläpuolella) noin 2000 ajon./vrk ja eteläpäässä (Hämeenkyläntien kohdalla) noin 1000 ajon./vrk. Hämeenkyläntien liikennemäärä on noin 250 ajon./vrk. Hämeenkyläntie yhdistyy itäpäässä Ylhäistentiehen, jonka liikennemäärä on noin 2600 ajon./vrk Kirjolankadun eteläpuolella. Kirjolankadun liikennemäärä on noin 5400-7000 ajon./vrk. Nykytilanteen vuorokausiliikennemäärät perustuvat tierekisterin tietoihin sekä ma 4.2. to 7.2.2008 iltahuipputunnin liikennelaskentoihin, joiden on arvioitu olevan 10 % keskimääräisestä vuorokausiliikenteestä (KVL). Ramboll PL 718, Aleksanterinkatu 21 A 33101 Tampere Puhelin: 020 755 6800 Ohivalinta: +358 20 755 6816 Fax: 020 755 6801 juha.jokela@ramboll.fi www.ramboll.fi Pvm 03.03.2008 Viite 82118078 Liikenne-ennuste vuoden 2030 iltahuipputunnille on laadittu kahdelle verkkovaihtoehdolle (nykyverkko ja nykyverkko+itäinen ohikulkutie) ja kolmelle eri maankäyttövaihtoehdolle (ve 0 nykytilanteen ja Salon yleiskaavan 2020 maankäytön kasvun mukaisesti (osayleiskaava-alueella ei uutta maankäyttöä), ve 1 osayleiskaava-alueella noin 3500 uutta asukasta ja ve 2 osayleiskaava-alueella noin 2500 uutta asukasta). Kaikissa ennusteissa on huomioitu osayleiskaava-alueen läheisyyteen rakentuvat alueet Salon yleiskaavan 2020 mukaisesti: Viitanlaakson ja Viitannummen alueet, yhteensä noin 2800 asukasta, joista yli 500 asuu jo nykyisin alueella, Sirkkulan ja Ylhäisin alueet, noin 1500 uutta asukasta sekä osayleiskaava-alueen eteläpuolelle rakentuva Perniön osayleiskaava-alue, jossa on osoitettu uusia asuinrakennuspaikkoja noin 200:lle asukkaalle. Liikenne-ennusteessa vuodelle 2030 on hyödynnetty seuraavia lähtötietoja: nykytilanteen (v.2008) iltahuipputunnin liikennemäärät kääntymissuunnittain ma 4.2. to 7.2.2008 liikennelaskentojen mukaisesti liikenteen yleinen kasvu on arvioitu Tiehallinnon Tieliikenteen kuntaennuste 2005-2030 selvityksen perusteella Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5, ALV rek.
ohikulkutien rakentamisen suhteelliset vaikutukset liikennemäärien muutoksiin ovat Kantatie 52, Salon itäisen ohikulkutien rakentaminen, yleissuunnitelma mukaisia Sivu 2 Kuva. Nykytilanteen vuorokausiliikennemäärät ja vuoden 2030 liikenne-ennuste. Vuoden 2030 perusennusteessa (ve 0) on huomioitu liikenteen yleinen kasvu, muiden yleiskaavassa 2020 esitettyjen alueiden maankäytön kasvu ja itäisen ohikulkutien mahdollinen rakentuminen, mutta siinä ei ole huomioitu osayleiskaava-alueen maankäyttöä. Yleiskaavassa 2020 on esitetty Salon eteläpuolelle osayleiskaava-alueen ulkopuolelle rakentuvan asuntoja lähes 4000 uudelle asukkaalle, minkä johdosta alueen liikennemäärät kasvavat suhteellisesti huomattavasti nykyisistä. Nykytilanteeseen (v.2008) verrattuna liikenne kasvaa Kirjolankadulla noin 2000-4000 ajon./vrk (+37 %...+57 % nykyiseen verrattuna), mikäli itäistä ohikulkutietä ei rakenneta. Merikulmanten ja Ylhäistentien liikennemäärät kasvavat tällöin pohjoispäissä 2100-2800 ajon./vrk (+80 %...+140 %). Itäisen ohikulkutien valmistuminen vähentää erityisesti Kirjolankadun Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5, ALV rek.
liikennettä, jolloin vuoden 2030 liikennemäärät ovat vain 900-2400 ajon./vrk nykyisiä korkeampia (+17 %...+34 %). Merikulmantien ja Ylhäistentien liikennemäärät ovat tällöin hieman alhaisempia kuin ilman ohikulkutietä. Sivu 3 Osayleiskaava-alueen uuden maankäytön aiheuttama liikenne suuntautuu valtaosin pohjoiselle suunnalle lisäten erityisesti Kirjolankadun liikennemääriä. Osayleiskaavavaihtoehto 1 lisää Kirjolankadun liikennemääriä noin 1400-3800 ajon./vrk (+19 %...+40 % vuoden 2030 perusennusteeseen verrattuna, jossa osayleiskaava-alueella ei ole uutta maankäyttöä). Merikulmantien ja Ylhäistentien liikennemäärät kasvavat eniten pohjoispäässä Kirjolankadun eteläpuolella, noin 2000-3300 ajon./vrk (+40 %...+73 %). Osayleiskaavavaihtoehto 2 lisää Kirjolankadun liikennemääriä 1000-2800 ajon./vrk (+14 %...+29 % vuoden 2030 perusennusteeseen verrattuna, jossa osayleiskaava-alueella ei ole uutta maankäyttöä). Merikulmantien ja Ylhäistentien liikennemäärät kasvavat eniten pohjoispäässä Kirjolankadun eteläpuolella, noin 1500-2400 ajon./vrk (+31 %...+52 %). Liikenteen sujuvuus Tarkastelut on suoritettu simuloimalla Synchro/SimTraffic - ohjelmistoilla. Esitetyt palvelutasot ovat valo-ohjaamattomien liittymien osalta HCM 2000 -ohjeen mukaisia, jolloin huonolla palvelutasolla ajoneuvojen keskimääräinen viivytys ylittää 50 sekuntia. Raskaan liikenteen osuutena tarkasteluissa on käytetty 5 %. Kevyttä liikennettä ei ole huomioitu toimivuustarkasteluissa. Suunnittelualueena olivat Kirjolankadun ja Ylhäistentien, Kirjolankadun ja Merikulmantien sekä Merikulmantien ja Hämeenkyläntien liittymät. Tarkasteluajankohtana on nykytilanteen (v.2008) ja ennustetilanteen (v.2030) iltahuipputunnin liikenne (noin klo 15.30-16.30). Nykytila v.2008 Liikenteen palvelutaso on nykytilanteessa (v. 2008) iltahuipputunnin aikana hyvä kaikissa suunnittelualueen kolmessa liittymässä kaikilla kääntymissuunnilla. Perusennuste v.2030 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5, ALV rek.
Perusennusteessa vuodelle 2030, jossa huomioidaan vain liikenteen yleinen kasvu vuoteen 2030 mennessä sekä osayleiskaava-alueen ulkopuolinen maankäytön kasvu (osayleiskaavaalueella ei uutta maankäyttöä), ei liikenteen sujuvuus poikkea merkittävästi nykytilanteesta. Palvelutaso kaikissa kolmessa liittymässä on kaikilla kääntymissuunnilla edelleen pääosin hyvä viivytysten ollessa korkeintaan 15 sekuntia ajoneuvoa kohti. Liikenteellisiä ongelmia ei esiinny ja nykyiset liikennejärjestelyt ovat riittävät. Itäisen ohikulkutien rakentaminen parantaa suunnittelualueen liikenteen sujuvuutta viivytysten ja jononpituuksien lyhentyessä. Sivu 4 Osayleiskaavavaihtoehto 1 v.2030 Osayleiskaavavaihtoehdossa, jossa osayleiskaava-alueella on noin 3500 uutta asukasta, nykyisillä liikennejärjestelyillä liikenteen palvelutaso on huono Kirjolankadun ja Merikulmantien liittymässä, mikäli itäistä ohikulkutietä ei ole rakennettu. Ongelmana on erityisesti sivusuunnasta vasemmalle kääntyvän liikenteen ruuhkautuminen. Liikenteen sujuvuuden heikentyminen johtuu vain osittain osayleiskaavan maankäytöstä, sillä liikennemäärien kasvu johtuu suurelta osin Salon eteläisen suunnan runsaasta muusta kasvavasta maankäytöstä mm. Viitannummen, Viitanlaakson, Sirkkulan ja Ylhäisin alueilla. Tarvittaessa liikenteen sujuvuus voidaan varmistaa muuttamalla Kirjolankadun ja Merikulmantien liittymä kiertoliittymäksi, jolloin liikenteellä on korkeintaan 15 % kasvunvaraa ennusteesta. Nykyjärjestelyillä ilman ohikulkutietä Kirjolankadun ja Ylhäistentien liittymässä palvelutasot ovat vähintään tyydyttäviä. Liikenteen sujuvuus paranee yllä esitetystä, mikäli itäinen ohikulkutie on rakennettu vuoteen 2030 mennessä. Nykyjärjestelyillä liikennevirtojen palvelutasot ovat Kirjolankadun ja Merikulmantien liittymässä vähintään tyydyttäviä ja suunnittelualueen muissa liittymissä hyviä. Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5, ALV rek.
Sivu 5 Kuva. Kirjolankadun ja Merikulmantien liittymässä sivusuunnan liikenne ruuhkautuu nykyjärjestelyillä maksimimaankäyttövaihtoehdolla, mikäli itäistä ohikulkutietä ei ole rakennettu. Liikenteen sujuvuus voidaan kuitenkin varmistaa muuttamalla liittymä kiertoliittymäksi. Osayleiskaavavaihtoehto 2 v.2030 Maankäyttövaihtoehdossa, jossa osayleiskaava-alueella on 3500 asukkaan sijasta noin 2500 uutta asukasta, on liikenteen sujuvuus hieman osayleiskaavavaihtoehtoa 1 parempi pienemmän liikennetuotoksen johdosta. Kaikkien liittymien kaikilla kääntymissuunnilla liikenteen palvelutaso on tyydyttävä ilman itäistä ohikulkutietä. Nykyiset liikennejärjestelyt riittävät juuri ja juuri ennustetilanteessa, mutta liikenteen kasvunvara ei käytännössä enää ole. Tarvittaessa liikenteen sujuvuus voidaan varmistaa kiertoliittymillä. Itäisen ohikulkutien rakentaminen parantaa suunnittelualueen liikenteen sujuvuutta. Tällöin nykyjärjestelyillä kääntymissuuntien palvelutasot ovat Kirjolankadun ja Merikulmantien liittymässä vähintään tyydyttäviä ja muissa liittymissä hyviä. Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5, ALV rek.
Merkintöjen selitys 2030 ei ohikulkutietä ve0 2030 ei ohikulkutietä ve1 2030 ei ohikulkutietä ve2 Nykytilanne 2008 (ajon/vrk) 2030 ohikulkutiellä ve0 2030 ohikulkutiellä ve1 2030 ohikulkutiellä ve2 11 000 14 800 13 700 7 000 4 800 6 700 6 200 9 400 13 200 12 100 2 000 4 500 6 400 5 900 7 400 8 800 8 500 4 700 8 000 7 100 5 400 2 600 6 300 7 700 7 300 4 400 7 600 6 700 Ohikulkutie 1 300 1 500 1 500 1 000 1 100 1 300 1 300
82118078-06 Salon kaupunki Rannikon osayleiskaava Kaavoittajan vastineet lausuntoihin Rannikon osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 31.3. - 5.5.2008. Nähtävillä olon aikana on luonnoksesta saatu seuraavat lausunnot: Lausuntojen sisällöistä on referoitu oleellinen ennen kaavoittajan vastinetta. Sisältö 1. Lounais-Suomen ympäristökeskus 2 2. Tiehallinto 3 3. Turun maakuntamuseo 3 4. Turun kauppakamari 4 5. Varsinais-Suomen Pelastuslaitos 4 6. Fortum Sähkösiirto Oy 4 7. Salon seudun ammattiautoilijat ry. 5 8. Halikon kunta 5 9. Perniön kunta 5 10. Salon kaupunki, rakennus- ja ympäristölautakunta 5 11. Salon kaupunki, liikunta- ja nuorisolautakunta 7 12. Ratahallintokeskus 7 13. Fingrid 7 1
1. Lounais-Suomen ympäristökeskus Lausunto 19.5.2008 Lausunnon antajan mukaan Ve1:n mukaisessa ratkaisussa Salon kaupungin yhdyskuntarakenne hajautuu tarpeettomasti. Väliin jää laajoja vielä rakentamattomia alueita ja riittävien lähipalvelujen järjestäminen on vaikeaa. Toisaalta alue toimii kaupunkirakenteen jatkeena tulevaisuudessa. Rakentaminen on kuitenkin luontevammin osoitettu Ve2:ssa. MA-1 ja MA-2 merkinnöissä tulee olla selkeämmät rajoitukset rakentamiselle. Kulttuuriympäristön ja maiseman näkökulmasta esitetyt vaihtoehdot ovat ristiriitaiset Merikulman alueella, sillä Ve1:ssä on osoitettu rakentamista alueelle, joka Ve2:ssä MA-1 aluetta. Rauvolan ja Fulkilan peltoalueita. Kaavaselostukseen tulisi liittää perustelut millä tavoin maisemalliset arvot on otettu huomioon maankäyttöratkaisussa. Kaavaluonnoksia varten tehtyä luontoselvitystä tulee täydentää ja tarkentaa. Selvityksestä mm. puuttuu Hämeenkylän keto, joka ympäristökeskuksen tekemän perinnemaisemainventoinnin mukaan maakunnallisesti arvokas alue. Lisäksi Viitaankruunun asutushistoriasta kertova kasvilajisto tulee huomioida asemakaavoituksen yhteydessä. Luo- ge-merkintöjä tulee tarkistaa Salon yleiskaavan 2020 mukaisiksi. Rannikon osayleiskaavan on tarkoitus toimia kaupunkirakenteen laajenemisen reservialueena tulevaisuudessa. Salon ja sen ympäristökuntien kuntaliitoksessa tulee uuden Salon alueelle merkittävä määrä uutta hajaasutusaluetta sekä pienempiä taajamia. Tulevan Salon yhdyskuntarakenne saadaan sitä tiiviimmäksi mitä enemmän uudisrakentamista ohjataan mahdollisimman lähelle Salon keskustaa. Salon kaupungin mukaan tarkoituksen mukaisia kaupunkirakenteen laajenemissuuntia on kaksi: Isokylän Toijalan alue sekä Rannikon alue. Rannikon osalta rakentaminen tulee hieman etäämmäksi kaupungista alueella olevien ympäristöarvojen seurauksena, jotka on ainakin osin katsottu toistaiseksi kaavassa suojeltavan arvoisiksi. Yhdyskuntarakenteen kannalta olisi edullisempaa rakentaa maisemallisesti arvokkaille Kiviahteen peltoalueille mahdollisimman paljon. Rannikon osayleiskaava ehdotusta on tarkoitus viedä eteenpäin Ve1:n mukaisen linjauksen mukaisesti eli kaupunkirakennetta jatketaan Merikulman alueelle. Jatkossa vielä tarkastellaan mahdollisuuksia osoittaa rakentamista enemmän Kiviahteen maisemallisesti arvokkaille peltoalueille, jotta yhdyskuntarakenteesta tulisi mahdollisimman tiivis. Merikulman alueen ottaminen mukaan kaupunkirakenteeseen antaa palveluille edellytyksiä menestyä myös Viitanlaakson ja Viitannummen alueilla. MA-1 ja MA-2 määräyksiä yhtenäistetään Salon yleiskaavan 2020 kanssa, jossa on selkeämmät rajoitukset näille alueille. Rauvolan ja Fulkilan peltoalueet, jotka on merkitty AP-1 merkinnällä, eivät ole yhtenäisiä tielle näkyviä maisemakokonaisuuksia niin kuin muut MA-1 merkinnällä merkityt peltoalueet. Tästä syystä maisemallisia arvoja ei ole katsottu Ve1:ssä niin merkittäviksi että sinne ei olisi mahdollista osoittaa rakentamista. Suunnittelija on tehnyt alueelle vielä maastokäynnin 6.10.2008 selvittääkseen maisemallisten arvojen suhdetta uudisrakentamiseen. Alue on kiistatta maisemallisesti arvokas. Maisemalliset arvot eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään peltoalueille, vaan koko Fulkilan ympäristö 2
myös metsineen omaa kulttuurimaisemallisia arvoja. Jatkossa alue jätetään tiiviin rakentamisen ulkopuolelle. Mikäli osayleiskaava-alueelle osoitetaan kaupunkirakennetta, tulisi tutkia tarkkaan rakentamisen osoittamis mahdollisuudet myös Kiviahteen maisemallisesti arvokkaille peltoalueille. Muutoin kaupunkirakenteen sisälle jää laajoja peltoaukeita, jotka hajaannuttavat kaupunkirakennetta ja eivät kuitenkaan voi toimia pitkällä aikavälillä maatalouskäytössä. Kaavaehdotukseen tutkitaan lisää asutuksen sijoittamismahdollisuuksia sekä alueen ottamista jatkossa puistoalueeksi. Alueelle laaditaan luonnonosalta lisäselvitys syksyn 2008 aikana, jossa selvitetään olemassa olevan tiedon perusteella lausunnon antajan esittämät puutteet. 2. Tiehallinto Lausunto 13.5.2008 Turun tiepiiri ei ole vielä tarkastanut kaavassa esitettyjä liittymäpaikkoja maantielle. Liittymät tulee sijaita liittymä näkemien sekä teiden pituuskaltevuuksien kannalta hyväksyttävillä paikoilla. Teijo Salo tie on toiminnalliselta luokitukseltaan yhdystie. Osayleiskaavoituksessa tulee huomioida mahdollisuudet hyvien kevyenliikenteen ja joukkoliikenteen järjestämiseen. Myös Hämeenkyläntien varren asutukselle tulee varautua tarjoamaan mahdollisimman suorat ja turvalliset kevyenliikenteen reitit Salon keskustan suuntaan. Liikennemeluvaikutukset mm. asutuksen sijoittumiseen tulee selvittää kaavatyön yhteydessä. Selvitys on syytä tehdä nykyisiin nopeusrajoituksiin perustuen, vaikkakin jatkossa jouduttaneen osalla maantiejaksoja rajoituksia alentamaankin. Liittymäpaikkoja tutkittu on maastossa ja ne on sijoitettu huomioiden liittymänäkymät ja tuleva asutus. Teijo Salo tie muutetaan yhdystie merkinnäksi. Kevyenliikenteenyhteydet Hämeenkyläntieltä kaupunkiin on ajateltu menevän Hämeenkyläntien pohjoispuolelle merkittyjen AP-2 alueiden lävitse. Jatkossa kaavaan merkitään myös yhteys AP-2 alueiden välille. Kaavaa varten on tehty erillinen meluselvitys, joka julkaistaan kaavaehdotusvaiheessa. Kaavassa huomioidaan liikennemelun vaikutukset uuden asutuksen sijoittamisessa. Meluvaikutusta on huomioitu jo kaavaluonnoksissa. 3. Turun maakuntamuseo Lausunto 2.5.2008 Viitaankruunun eteläpuolella olevan AP-1 alueen rajaus tulee määritellä merkittävän pronssikautisen muinaismuistoalueen miljöön ehdoilla, samoin alueen rakentamistapa. Fulkilan länsipuolinen kalliomäki on merkitty kaavaan AP-1 alueeksi. Mäen päällä on pronssikautinen hautaraunio, joka ei saada jäädä tiukasti asuin- 3
tonttien puristukseen, vaan sille on jätettävä aikakauden hautaraunioille ominaista maisematilaa. Viitaankruunun eteläpuolisen AP-1 alueen rajaus merkitään kaavaan jatkossa Ve1:sen mukaisesti. Alueen asemakaavoituksen yhteydessä tulee huomioida alueeseen sopiva rakentamistapa. Fulkilan länsipuolinen kalliomäki on tarkastettu vielä kaavoittajan toimesta maastossa ja sille jätetään lisää maisematilaa. 4. Turun kauppakamari Lausunto 12.5.2008 Lausunnon antaja pitää Ve1:stä parempana ja toivoo, että siinäkin osoitettavaa rakentamisen määrää suurennettaisiin, jotta tarvittavat lähipalvelut sekä riittävän laajat ja laadukkaat virkistysalueet olisi mahdollista toteuttaa. Jatkotyössä alueen kiinnostavuutta on edelleen lisättävä pitämällä tarkastelunäkökulmana alueen merellisyyttä ja näkymiä. Alueelta on mm. määrä välein päästävä rakennettuun rantaan ja merelle. Osayleiskaava kehitetään jatkossa vaihtoehdon 1 mukaisena, tosin kaavan merkittävän uudisrakentamisen määrä ei tästä ainakaan merkittävästi lisäänny. Merellisyyden ja näkymien korostaminen asuinalueiden kiinnostavuuden kannalta on tärkeää, tosin sen korostaminen on enemmän markkinointia kuin osayleiskaavoitusta. Rannan rakentamista rajoittaa Merikulman kohdalla oleva Natura-alue, jonka arvoja ei tulisi heikentää. Muutoin yhteyksiä merelle tulee jatkossakin tarkastella ja mahdollisesti lisätä. Alueen eteläosaan harkitaan matkailupalvelutoiminnan merkittäviä uudistamis- ja laajenemismahdollisuuksia. 5. Varsinais-Suomen Pelastuslaitos Lausunto 13.5.2008 Lausunnonantajalla ei ole huomautettavaa. 6. Fortum Sähkösiirto Oy Lausunto 12.5.2008 Kaavan koillisosassa kulkee Fortumin 110 kv johto, jonka nykyinen sijainti tulee säilyttää kaavassa. Alueen jakeluverkko (20 kv) on pääosin ilmajohtorakenteinen joka kaapeloidaan alueen kaavoituksen yhteydessä. Myöhemmin tulee varata paikat puistomuuntamoille. Lausunnon täydennys 30.5.2008 Keskijännitejohtoyhteydet tarvitaan jatkossakin, joten mahdollisten johtosiirtojen tapauksissa tulee löytää korvaavat reitit ja muutostöiden kustannuksista tulee sopia lausunnonantajan kanssa. 4
Tarkempien kaavojen tulee mahdollistaa uusien tarvittavien johto ja kaapeliyhteyksien rakentaminen. Noin 50 pientaloa varten tarvitaan oma muuntamo. Lausunto on voimassa 2 v. Mainitut asiat järjestetään asemakaavoituksen yhteydessä. Osayleiskaavan mukainen ratkaisu ei tuo tarvetta siirtää johtojen sijaintia. 7. Salon seudun ammattiautoilijat ry. Lausunto 13.5.2007 Lausunnonantajalla ei ole huomautettavaa. 8. Halikon kunta Lausunto 5.5.2008 Lausunnonantajalla ei ole huomautettavaa. 9. Perniön kunta Lausunto 5.5.2008 Lausunnonantajalla ei ole huomautettavaa. 10. Salon kaupunki, rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto 14.5.2008 AP-merkinnöissä on epäselvyyttä. Ve2:ssa Hämeenkyläntien eteläpuolelle lähelle Merikulmantien risteystä on merkitty AP-alue, joka olisi perustellumpaa olla AT-merkintä, koska alueella on nykyisin vanhaa rakennuskantaa. Ve1:ssä on osoitettu Halikonlahden Natura-alueen kohdalle lähes Naturaalueeseen kiinni merkitty AP-1 alue. Koska Natura-alue rajoittaisi asukkaiden ranta-alueen käyttöä, on asuntoalueen ulottaminen sen kohdalla lähes rantaan tarpeetonta. Tähän tulee jättää riittävä suoja-alue. Peppursuon tienhaaran eteläpuolella olevaa asuinaluetta tulee pienentää tai poistaa kokonaan ja samalla tutkia mahdollisuutta sijoittaa alueelle enemmän loma-asuntoja. Halikon lahden ylittävän sähkölinjan kohdalla on merkitty kaavaan MYmerkintä, joka turhaan sallii rakentamisen. Parempi merkintä olisi VL. Ve1:stä voi pitää karkeasti arvioiden ympäristöä enemmän kuormittavana kuin Ve2:sta, varsinkin kun Fulkilan ja Hämeenkyläntien väliselle alueelle on ositettu kehämäinen tie. Tottolanmäki tulisi säilyttää kaavassa rakentamattomana ja Hämeenkyläntien varsi väliltä Helisnummen kappeli- Tottolantunnelin eteläpää ATalueeksi. 5
Vanhan ratapohjan ja sitä ympäröivän peltoalueen maisema-arvot tulee suojata. Uudisrakentaminen tulee sallia ainoastaan Hämeenkyläntien välittömään yhteyteen ja peltoalue välillä rautatie-uusiniitun muuntamo määritellä MA-2 alueeksi. Hämeenkyläntietä on ajateltu pidettävän kaupunkirakenteen rajana Ve1:ssä ja Ve2:ssa tien varsi olisi tiiviimmässä asuinkäytössä. Jatkossa on kuitenkin tarkoitus lähteä kehittämään kaavaehdotusta Ve1:n mukaisesti ja merkitä vielä myös ko. alue AP-merkinnällä. Määräykseen lisätään teksti olemassa olevan rakennuskannan huomioimisesta. Suunnittelija on tehnyt Rauvolan ja Fulkilan alueelle vielä maastokäynnin 6.10.2008 selvittääkseen maisemallisten arvojen suhdetta uudisrakentamiseen. Alue on kiistatta maisemallisesti arvokas. Maisemalliset arvot eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään peltoalueille, vaan koko Fulkilan ympäristö myös metsineen omaa kulttuurimaisemallisia arvoja. Jatkossa alue jätetään tiiviin rakentamisen ulkopuolelle. Peppursuon tienhaaran eteläpuolinen alue AP-alue merkitään jatkossakin rakentamiseen. Alueelle annetaan oma määräys, jolla mahdollistetaan matkailupalvelujen järjestäminen..alueen rakentamisen perusteena on, että se avaisi näkymää Halikonlahdelle myös tieltä ja alueelle tulee runkoviemärin myötä mahdollisuus liittyä pienin kustannuksin viemäröintiin. Ehdotettu MY-merkinnän muutos VL-merkinnäksi muutetaan kaavaan. Lopullisen ympäristökuormituksen selvittäminen on melko teoreettista ja vaikeaa. Myös tiivis maakunnallinen yhdyskuntarakenne on pitkällä aikavälillä ympäristökuormituksen kannalta edullisempi kuin hajanainen. Rannikon osayleiskaavan on tarkoitus toimia kaupunkirakenteen laajenemisen reservialueena tulevaisuudessa. Salon ja sen ympäristökuntien kuntaliitoksen myötä, tulee Salon kaupungin alueelle merkittävä määrä uutta hajaasutusaluetta sekä pienempiä taajamia. Tulevan Salon yhdyskuntarakenne saadaan sitä tiiviimmäksi mitä enemmän uudisrakentamista ohjataan mahdollisimman lähelle Salon keskustaa. Tarkoituksen mukaisia kaupunkirakenteen laajenemissuuntia on kaksi: Isokylän Toijalan alue sekä Rannikon alue. Rannikon osalta rakentaminen tulee hieman etäämmäksi kaupungista alueella olevien ympäristöarvojen seurauksena, jotka on ainakin osin katsottu toistaiseksi kaavassa suojeltavan arvoisiksi. Yhdyskuntarakenteen kannalta olisi edullisempaa rakentaa maisemallisesti arvokkaille Kiviahteen peltoalueille mahdollisimman paljon. Tällöin myös saataisiin mahdollisimman paljon asuntokuntia julkisen liikenteen piiriin ja mahdollisimman lähelle palveluja. Rannikon osayleiskaava ehdotusta on tarkoitus viedä eteenpäin Ve1:n mukaisen linjauksen mukaisesti eli kaupunkirakennetta jatketaan Merikulman alueelle. Jatkossa vielä tarkastellaan mahdollisuuksia osoittaa rakentamista enemmän Kiviahteen maisemallisesti arvokkaille peltoalueille, jotta yhdyskuntarakenteesta tulisi mahdollisimman tiivis. Merikulman alueen ottaminen mukaan kaupunkirakenteeseen antaa palveluille edellytyksiä menestyä myös Viitanlaakson ja Viitannummen alueilla. Tottolanmäki muutetaan kaavaehdotukseen VL-alueeksi ja ehdotettua ATmerkintää harkitaan lisättäväksi kaavaan. Hämeenkyläntien osalta merkintöjä tarkastellaan vielä uudestaan. Esitetty MA-2 alue on kaava-alueen ulkopuolella, joten sitä oteta kaavaan mukaan. 6
11. Salon kaupunki, liikunta- ja nuorisolautakunta Lausunto 23.4.2008 Kilunpirtin sorakuoppaan on suunniteltu maastoliikuntapaikka, johon on varattu 30 000 suunnittelurahaa. Tämän johdosta tulisi AO/AP alueen rajausta väljentää, että yhteys VL-alueelle mahdollistuisi ja palvelisi asukkaita lähivirkistystarkoituksessa. Lisäksi lausunnon antaja on ehdottanut uutta virkistysreittiä, joka piirretty liitteeseen. Viitaanlaakson asemakaavoituksen yhteydessä on huomioitu maastoliikuntapaikan toteuttaminen. Rannikon osayleiskaavaan sitä ei ole tarpeen erikseen merkitä. Kaavaehdotukseen lisätään lausunnonantajan esittämät virkistysyhteydet. 12. Ratahallintokeskus Lausunto 9.9.2008 Karjaa Turku välillä tulee varautua kahteen raiteeseen. Lisäraiteesta ei ole tarkkoja suunnitelmia, eikä tässä vaiheessa ole tietoa, kummalla puolelle uusi raide tulisi. Uutta asutusta ei tule osoittaa melun ja tärinän vaikutusalueelle. Koska lisäraiteen sijaintia ei ole määritetty, eikä tarvittavia ympäristöselvityksiä tähän liittyen ole tehty, voisi olla parempi, että rautatien kohta rajataan pois kaava-alueesta. Kaavaluonnoksiin merkitty uusi asutus Tottolan mäeltä ja tunnelin suulta poistetaan kaavaehdotukseen. Alueelle on tehty meluselvitys, jossa todettiin jo nykyisellä raideliikenteellä olevan sellaisia meluvaikutuksia, että uudet asuinalueet on syytä poistaa em. alueilta. Kaava-alueen rajaamista uudelleen harkitaan vielä kaavaehdotukseen. 13. Fingrid Lausunto 3.10.2008 Osayleiskaava-alueen halkaisevat voimajohtolinjat kaakko-luode suunnassa Inkoo-Lieto ja Lieto-Salo. Johtojen tarvitsema tilatarve on yhteensä 86,5 m. Em. linjausta vasten kulkee voimajohto Salo Kemiö, jonka tilatarve on yhteensä 49 metriä. Tilatarpeet tulee huomioida osayleiskaavassa. Lisäksi Salo Kemiö linjausta on tarkoitus saneerata. Vanha puretaan ja tilalle rakennetaan uusi. Saneera- 7
uksen suunnittelu aloitetaan syksy 2008 aikana ja saneerauksen on tarkoitus valmistua vuoden 2010 loppuun mennessä. Tilatarpeet säilyvät ennallaan. ET-alueen rajausta sähköaseman kohdalla tulee muuttaa siten, että koko asemaa varten hankittu kiinteistö osoitetaan ET-alueeksi. Johtojen tarvitsemat tilatarpeet huomioidaan lähinnä asemakaavoituksen yhteydessä. ET-alue laajennetaan lausunnonantajan esittämällä tavalla. Hollolassa 16. päivänä helmikuuta 2010 RAMBOLL-FINLAND OY Matti Kautto Yksikönpäällikkö Markus Hytönen kaavoitusinsinööri 8
82118078-06 Salon kaupunki Rannikon osayleiskaava Kaavoittajan vastineet mielipiteisiin Rannikon osayleiskaavaluonnos on ollut nähtävillä 31.3. - 5.5.2008. Nähtävillä olon aikana on luonnoksesta saatu seuraavat mielipiteet: mielipiteiden sisällöistä on referoitu oleellinen ennen kaavoittajan vastinetta. Sisältö 1. Seija Jalo 3 2. Arto ja Päivi Heinä 3 3. Jochum von Knorring 3 4. Otso ja Outi Ylönen 4 5. Elvi ja Risto Hoikkala 4 6. Aku Vilenius 5 7. Jarmo Vilenius 5 8. Aarre Metsävirta 6 9. Maarit ja Veikko Laine 6 10. Salon seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. 7 11. Sirkka Tuominen 8 12. Raila ja Jukka Westerlund 8 13. Pentti Kovala 9 14. Marjut Dahlström-Korhonen ja Mika Korhonen 9 15. Kimmo Tuominen Pentti Kovala 10 1
16. Lasse Reunanen 10 17. Santeri Lipasti 10 18. Helena Raevuori 11 2
1. Seija Jalo Mielipide 2008 Mielipiteen esittäjä pitää parempana Ve2:sta ja toivoo, että viettoviemäri menisi tilojen Hakala 1:10 ja Lisä-Hakala 1:37 rajaa pitkin. Kaavaehdotusta lähdetään valmistelemaan Ve1:n mukaisena, koska Salon kaupungilla on tarkoitus varata Rannikon aluetta pitkäaika välillä kaupunginlaajenemiseen. Viemäröinnin tonttikohtaiset linjaukset suunnitellaan asemakaavoituksen yhteydessä. Mikäli kyseisille tiloille laaditaan asemakaava, tulevat rakennuspaikat viemäröinnin piiriin automaattisesti. 2. Arto ja Päivi Heinä Mielipide 2008 Mielipiteen esittäjät pitävät parempana Ve2:sta ja toivovat, että viettoviemäri menisi tilalle Hakala 1:10, josta he ovat ostaneet määräalan, jonne rakentavat asuinrakennuksen. Kaavaehdotusta lähdetään valmistelemaan Ve1:n mukaisena, koska Salon kaupungilla on tarkoitus varata Rannikon aluetta pitkäaika välillä kaupunginlaajenemiseen. Mikäli kyseiselle tilalle laaditaan asemakaava, tulevat rakennuspaikat viemäröinnin piiriin automaattisesti. 3. Jochum von Knorring Mielipide 30.4.2008 Ulkoilureitti Halikonlahden ja Merikulmantien välistä tulee poistaa tarpeettomana, koska kevyelle liikenteelle on osoitettu yhteys Merikulmantietä pitkin. Kaavaa merkityt SL, VL ja VR- merkinnät tulee poistaa tai aiheutunut haitta korvata täysimääräisenä, jos alueiden hyödyntäminen maa- ja metsätalouskäytössä hankaloituu tai lisäkustannuksia syntyy. Lausunnon antaja pitää yllättävänä, että kaupunkirakennetta laajennetaan näin etäälle keskustasta. Olisi parempi ja ympäristöystävällisempi ratkaisu, jos kaupunkirakennetta pyrittäisiin pitämään tiiviimpänä. Hän on tarjonnut lähempää keskustaa Viitaannummelta aluetta kaupungille, mutta se ehdotus ei johtanut mihinkään. Rantaan merkityn reitin on tarkoitus palvella virkistyskäyttöä ja ulkoilua, kun taas Merikulmantien kevyenliikenteen väylä toimisi enemmän liikkumista varten esim. polkupyörällä. Merenranta on alueella vetovoimatekijä ja rantaan tulee osayleiskaavallakin osoittaa ainakin joitakin virkistysyhteyksiä. Kaavaehdotukseen tullaan kuitenkin tarkastelemaan vielä virkistysreitin osoittamista ainakin osin Merikulmantien itäpuolelle länsipuolen sijaan. Korvausmenettely tapahtuu asemakaavoitettavalla alueella asemakaavan yhteydessä ja asemakaava-alueen ulkopuolisella alueella erillisen ulkoilureittitoimituksen yhteydessä. 3
Osayleiskaavalla yleisiin tarpeisiin varatut alueet lunastetaan ja niistä maksetaan käyvän hinnan mukainen täysi korvaus (LunL 30.1 ). Kaikki SLmerkinnällä merkityt alueet lunastetaan ja korvataan. VL ja VR merkinnöillä merkityt alueet voivat toimia normaalissa maa- ja metsätalouskäytössä. Lunastus tapahtuu vasta sen jälkeen kun merkinnän johdosta maanomistajan maankäyttö estyy, esim. evätään rakennuslupa. Luo-merkinnällä merkittyjä alueita ei korvata ja ne aiheuttavat maa- ja metsätaloudelle paikoin joitakin rajoitteita. Rannikon osayleiskaavan on tarkoitus toimia kaupunkirakenteen laajenemisen reservialueena tulevaisuudessa. Ympäryskuntien yhdistyessä Saloon, tulee kaupungin alueelle merkittävä määrä uutta haja-asutusaluetta sekä pienempiä taajamia. Tulevan Salon yhdyskuntarakenne saadaan sitä tiiviimmäksi mitä enemmän uudisrakentamista ohjataan mahdollisimman lähelle Salon keskustaa. Salon kaupungin mukaan tarkoituksen mukaisia kaupunkirakenteen laajenemissuuntia on kaksi: Isokylän Toijalan alue sekä Rannikon alue. Rannikon osalta rakentaminen tulee hieman etäämmäksi kaupungista alueella olevien ympäristöarvojen seurauksena, jotka on ainakin osin katsottu toistaiseksi kaavassa suojeltavan arvoisiksi. Yhdyskuntarakenteen kannalta olisi edullisempaa rakentaa maisemallisesti arvokkaille Kiviahteen peltoalueille mahdollisimman paljon. Rannikon osayleiskaava ehdotusta on tarkoitus viedä eteenpäin Ve1:n mukaisen linjauksen mukaisesti eli kaupunkirakennetta jatketaan Merikulman alueelle. Jatkossa vielä tarkastellaan mahdollisuuksia osoittaa rakentamista enemmän Kiviahteen maisemallisesti arvokkaille peltoalueille, jotta yhdyskuntarakenteesta tulisi mahdollisimman tiivis. Merikulman alueen ottaminen mukaan kaupunkirakenteeseen antaa palveluille edellytyksiä menestyä myös Viitanlaakson ja Viitannummen alueilla. Suunnittelija on tehnyt Rauvolan ja Fulkilan alueelle maastokäynnin 6.10.2008 selvittääkseen maisemallisten arvojen suhdetta uudisrakentamiseen. Alue on kiistatta maisemallisesti arvokas. Maisemalliset arvot eivät rajoitu pelkästään peltoalueille, vaan koko Fulkilan ympäristö myös metsineen omaa kulttuurimaisemallisia arvoja. Jatkossa alue jätetäänkin tiiviin rakentamisen ulkopuolelle. 4. Otso ja Outi Ylönen Mielipiteen esittäjät yhtyvät Pentti Kovalan mielipiteeseen 5. Elvi ja Risto Hoikkala Mielipide 28.4.2008 Lehun tilalle RN:o 1:136 tulee merkitä olemassa oleva asuinrakennuspaikka. Lisäksi rantaan rajoittuvalle osalle tulee merkitä kaksi uutta erillistä rantaan rajoittuvaa rakennuspaikkaa. LS ja LV-merkinnät tulee poistaa. Kaavaprosessi ja vuorovaikutus eivät ole kohdelleet tässä tilanteessa mielipiteen esittäjää oikeudenmukaisesti. Rannikon osayleiskaava-alueelle ei lasketa rantaviivaan perustuvaa rantarakennusoikeutta, eikä näin ollen uusia rantarakennuspaikkoja merkitä. Osayleiskaavalla yleisiin tarpeisiin varatut alueet lunastetaan ja niistä maksetaan käyvän hinnan mukainen täysi korvaus (LunL 30.1 ). 4
Kaikki SL-merkinnällä merkityt alueet lunastetaan ja korvataan. VL ja VR merkinnöillä merkityt alueet voivat toimia normaalissa maa- ja metsätalouskäytössä. Lunastus tapahtuu vasta sen jälkeen kun merkinnän johdosta evätään maanomistajan oikeuksia kuten esim. rakennuslupa. LS-merkinnän mukaisia toimintoja varten lunastetaan tarpeellinen maa-alue, joka korvataan alueen omistajille. Osayleiskaavan osallistuminen on tehty MRL:n mukaisesti ja siitä on annettu mahdollisuus lausua mielipiteitä, jotka huomioidaan kaavoituksessa. 6. Aku Vilenius Mielipide 4.5.2008 Kaavaluonnokseen on merkitty matkailupalvelun alue Merikulmantien molemmin puolin. Merikulmantien länsipuolella ei kuitenkaan harjoiteta ko. toimintaa, vaan vihannesten viljelyä. Länsipuolen merkintä tulee muuttaa AP merkinnäksi ja jatkaa pohjoiseen Ve1:een merkittyyn AP-3 alueeseen saakka. RM-merkintä poistetaan Merikulmantien länsipuolelta. Tilan 1:141 jatkomaankäyttö viljelytoiminnan jälkeen tulisi hoitaa siten, että ranta-alue hyödynnetään ja samalla voidaan avata maisemanäkymiä Halikonlahden ylitse. Potentiaalinen vaihtoehto tämän tavoitteen saavuttamiseksi on esimerkiksi oikealla tavalla toteutettu matkailupalvelu tai asuinrakentaminen. Alue merkitään reservialueena, joka mahdollistaa alueen toteuttamisen asuinrakentamiseen tai matkailupalveluihin. Jos kaavoitetaan rantatontteja, niin meren rannan käytettävyys rajoittuu ainoastaan niiden rakennuspaikkojen omistajiin, jotka omistavat rantatontin. Osayleiskaavalla on tarkoitus turvata rannankäyttö laajemman käyttäjäkunnan kesken ja osoittaa rantaan rajoittuen yhteisiä virkistyskäyttöä palvelevia merkintöjä. Tarkoitus on, että osayleiskaava-alueen rakentaminen tapahtuu asemakaavoilla. Oli kaavaan merkittävä alue VL tai AP-merkintää, niin alueet on tarkoitus hankkia kaupungin omistukseen ennen asemakaavoitusta käypään hintaan. 7. Jarmo Vilenius Mielipide 29.4.2008 Kaavaluonnokseen on merkitty matkailupalvelun alue Merikulmantien molemmin puolin. Merikulmantien länsipuolella tilalla 1:141 ei kuitenkaan harjoiteta ko. toimintaa, vaan vihannesten viljelyä, jonka lopettaminen on vain ajan kysymys. Tältä osin merkintä tulee muuttaa AP merkinnäksi ja jatkaa pohjoiseen Ve1:een merkittyyn AP-3 alueeseen saakka ja VL-merkintä tulee poistaa. Rakentaminen tulee ulottaa samalla rantaan saakka. Meren rannan läheisyyteen rakentamiselle on kysyntää ja sitä tulisi tukea kaavalla mahdollisimman paljon Merikulmantiellä välillä Salo Teijo. Lisäksi tulisi sallia rantarakentaminen. RM-merkintä poistetaan Merikulmantien länsipuolelta. Tilan 1:141 jatkomaankäyttö viljelytoiminnan jälkeen tulisi hoitaa siten, että ranta-alue hyödynnetään ja samalla voidaan avata maisemanäkymiä Halikonlahden ylitse. Potentiaalinen vaihtoehto tämän tavoitteen saavuttamiseksi on esimerkiksi 5
oikealla tavalla toteutettu matkailupalvelu tai asuinrakentaminen. Alue merkitään reservialueena, joka mahdollistaa alueen toteuttamisen asuinrakentamiseen tai matkailupalveluihin. Jos kaavoitetaan rantatontteja, niin meren rannan käytettävyys rajoittuu ainoastaan niiden rakennuspaikkojen omistajiin, jotka omistavat rantatontin. Osayleiskaavalla on tarkoitus turvata rannankäyttö laajemman käyttäjäkunnan kesken ja osoittaa rantaan rajoittuen yhteisiä virkistyskäyttöä palvelevia merkintöjä. Tarkoitus on, että osayleiskaava-alueen rakentaminen tapahtuu asemakaavoilla. Oli kaavaan merkittävä alue VL tai AP-merkintää, niin alueet on tarkoitus hankkia kaupungin omistukseen ennen asemakaavoitusta käypään hintaan. 8. Aarre Metsävirta Mielipide 2.5.2008 Ulkoilureitti tilan 1:129 takarajalta tulee poistaa, koska se aiheuttaa häiriötä rakennuspaikalle. Reitti tulee siirtää Merikulmantien varteen. Merenranta on alueella vetovoimatekijä ja rantaan tulee osayleiskaavallakin osoittaa ainakin joitakin virkistysyhteyksiä. Kaavaehdotukseen tullaan kuitenkin tarkastelemaan vielä virkistysreitin osoittamista ainakin osin Merikulmantien itäpuolelle länsipuolen sijaan. Korvausmenettely tapahtuu asemakaavoitettavalla alueella asemakaavan yhteydessä ja asemakaava-alueen ulkopuolisella alueella erillisen ulkoilureittitoimituksen yhteydessä. Ulkoilureittiä tarkennetaan vielä maastossa ja tutkitaan linjaus, joka on tarkoituksenmukainen yleisen virkistystoiminnan kannalta sekä aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriötä olemassa oleville rakennuspaikoille. 9. Maarit ja Veikko Laine Mielipide 5.5.2008 Merikulmantien varteen suunniteltu kevyenliikenteen väylä pilaisi mielipiteen esittäjien omistaman rakennuspaikan puutarhan. Merikulman tietä aiemmin parannettaessa rakennuspaikalle aiheutui jo kohtuutonta haittaa. Lisäksi rannan tuntumassa kulkeva luontopolku lohkaisisi tontin alaosasta siivun. Polkua tulisi siirtää hieman rannemmaksi. Kiviahteen kohdalla Merikulmantien molemmin puolin on pihapiirejä ja jopa rakennuksia aivan tien vieressä. Väylän rakentaminen tulee joka tapauksessa viemään pienen osan jostakin pihapiiristä. Pohjoispuoli on siinä mielessä parempi vaihtoehto, että olemassa olevia rakennuksia ei ole tarvetta purkaa. Ulkoilureitin merkintä tontin pohjoispuolella on suuntaa-antava ja sen sijaintia vielä tarkennetaan maastossa. Salon kaupunki tulee joka tapauksessa lunastamaan ulkoilureittiin tarvittavat alueet ja korvaamaan maa-alueiden menetyksen. 6