KUNTOKARTOITUS RAUMAN LINJA-AUTOASEMA TEHTAANKATU 5 26100 RAUMA Sivu 1 / 112
Yhteystiedot Tilaaja: Rauman Kaupunki / Raula Mika 050-529 3030 mika.raula@rauma.fi Kiinteistön yhteyshenkilö: Tapani Siirava 040 481 0045 tapani.siirava@dnainternet.net Tutkija: Tehokuivaus OY / Joonas Kekki 040 487 6063 joonas.kekki@tehokuivaus.fi Laboratoriotutkimukset Labroc OY Sivu 2 / 112
Sisällys 1. YLEISTÄ... 5 2. RAKENNUS... 6 2.1 Alapohjarakenne... 6 2.2 Kellarin ulkoseinät... 6 2.3 Kellarin väliseinärakenteet... 8 2.4 Kellarissa olevat välipohjan kannatinrakenteet... 8 2.5 Välipohjarakenteet... 10 2.6 Katutason runkorakenteet... 11 2.7 Katutason väliseinärakenteet... 11 2.8 Toisen kerroksen välipohjarakenne... 11 2.9 Toisen kerroksen runkorakenteet... 11 2.10 Toisen kerroksen väliseinärakenteet... 11 2.11 Yläpohjarakenne... 11 3. LVI-tekniikka... 12 3.1 Käyttövesiputkistot... 12 3.2 Viemärilinjastot... 12 3.3 Lämmitysjärjestelmä... 12 3.4 IV-järjestelmä... 12 3.5 Perusvesipumppaamo... 13 4. Muu kiinteistöön liittyvä... 14 4.1 Ovet ja lukitustekniikka... 14 4.2 Ikkunat... 14 Sivu 3 / 112
5. Kosteusmittaukset... 15 5.1 Pintakosteusmittaukset... 15 5.1.1 Kellaritilojen pintakosteusmittaus... 15... 16 5.1.2 Katutason pintakosteusmittaus... 23 5.1.3 Toinen kerros... 28 5.2 Rakennekosteusmittaukset... 29 5.2.1 Kellarikerros... 30 5.2.2 Katutaso... 32 5.3 Mittaustuloksien yhteenveto... 34 5.3.1 Kellarikerros... 34 5.3.2 Mittaustulosten yhteenveto katutaso... 35 5.3.3 Mittaustuloksien yhteenveto toinen kerros... 36 6. Havainnot valokuvineen koko rakennus... 37 6.1 Havainnot yhteenveto... 109 6.1.1 Kellarikerros... 109 6.1.2 Katutaso... 109 6.1.3 Toinen kerros... 109 6.1.4 Julkisivu, ulkopuoliset rakenteet, ovet ja ikkunat... 109 6.1.5 Vesikatto... 109 7. Muunneltavuus... 110 8. Asbesti ja haitta-ainekartoitus... 111 9. Yhteenveto... 112 Sivu 4 / 112
1. YLEISTÄ Kyseessä on vuonna 1963 rakennettu teräsbetonirunkoinen tiilimuurattu linja-autoasema kiinteistö. Tilauksen mukaisesti kohteessa suoritettiin kuntokartoitus, asbesti- ja haitta-ainekartoitus sekä arvioitiin tilaajan pyynnöstä rakennuksen muunneltavuutta vastaamaan nykypäivän rakennustapaa. Kartoitus ja tutkimukset suoritettiin syyskuun lopulla sekä lokakuun alussa. Kartoituksessa oli käytettävissä pohjapiirrokset, Tehokuivaus OY:n kosteusmittausmittausraportti sekä Satakunnan Museon luoma rakennusinventointi vuodelta 2011. Kuntokartoituksen pääpaino oli selvittää rakennuksen tämän hetkinen tila mahdollista korjaustyötä tai purkutyötä varten. Asbesti- ja haitta-ainekartoituksen pääpainona oli selvittää rakenteissa olevien asbestija haitta-aineiden sijainti, määrä ja laatu. Muunneltavuutta pyrittiin arvioimaan silmämääräisesti. Muunneltavuuden arviointi rajoittui tosin lähinnä rakenteiden rakennuspaksuuksiin sekä huonekorkeuksiin. Rakennus on pinnoiltaan ja materiaaleiltaan pääosin alkuperäisessä kunnossa, joitakin tilakohtaisia muutostöitä on muun muassa ravintolatilan kohdalla suoritettu. Muutostyöt ovat pääosin tehty vanhojen pintamateriaalien päälle. Rakennuksen ilmanvaihtoa on tehostettu ja uusittu vuonna 2013, jolloin rakennukseen on asennettu uusi koneellinen ilmanvaihtojärjestelmä. Sivu 5 / 112
2. RAKENNUS 2.1 Alapohjarakenne Rakennuksen alapohja on maanvastainen teräsbetonilattia, alapohjarakennetta tutkittiin parista eri kohdasta poraamalla reikä alapohjaan. Alapohjaan porattiin kahteen eri kohtaan reikä 190mm syvyyteen ja tällä osuudella ei todettu muita rakennekerroksia kuin teräsbetonia. On mahdollista, että alapohjassa on teräsbetonilaatan alapuolella vedenpaine-eriste, koska pohjaveden korkeus on näillä osin rakennuksen lattiapintaa korkeammalla. Kellaritiloissa lattiapinnoitteena on käytetty kvartsivinyylilaattaa (Finnflex 250 x 250mm), klinkkerilaatoitusta ( mutteriklinkkeri ) sekä maalia. 2.2 Kellarin ulkoseinät Kellarin ulkoseinien nk. perusmuuri on paikalla valettu teräsbetoniseinä (maapaine-seinä). Kellarin ulkoseinä rakenne vaihtuu 1300mm korkeudella väestönsuojaa lukuun ottamatta oheisien rakennekuvien mukaan. Väestönsuojassa on paikalla valetut teräsbetoniseinät koko korkeuteen saakka. Rakennekuva 1 Kellarin ulkoseinän leikkauskuva h 0-1300mm Ei mittakaavassa, leikkauskuva suuntaaantava Seinäpinnoite (maali) Tasoite Teräsbetoniseinä 180mm Pikikermi (kosteuseristys) 10mm Teräsbetoniseinä Maatäyttö Sivu 6 / 112
Rakennekuva 2 Kellarin ulkoseinän leikkaus seinän yläosat + 1300mm -> Maali Tasoite Tiilimuuraus Mineraalivilla Piki (kosteuseristys) Teräsbetoniseinä Maatäyttö Kuva 1: Kellarin ulkoseinän rakenne muuttuu 1300mm korkeudessa. Valokuva Matkahuollon vaatehuoneesta 036 Sivu 7 / 112
2.3 Kellarin väliseinärakenteet Väliseinät ovat osakseen paikalla valettuja teräsbetoniseiniä, mutta pääosin kalkkihiekkatiilestä muurattuja seiniä. 2.4 Kellarissa olevat välipohjan kannatinrakenteet Kellarin yläosassa kulkee välipohjan kannatinpalkistoja, jotka ovat paikalla valettuja teräsbetoniseiniä. Osittain näiden kannatinpalkkilinjastojen alapuolella on paikalla valettuja teräsbetoniseiniä. Kellarin huonekorkeus on keskimäärin noin 2300mm, kannatinpalkkilinjastojen alapinta on 1900mm. Kuva 2: Matkahuollon kellaritilojen oviaukon yläpuolella kulkee teräsbetoninen kannatinpalkki. Palkiston ja lattiapinnan väli 1900mm. Sivu 8 / 112
Kannatinpalkkilinja Kuva 3: Kellarin huonekorkeus keskimäärin 2300mm Sivu 9 / 112
2.5 Välipohjarakenteet Rakenuksen välipohja on paikalla valettu teräsbetonilattia, välipohja on toteutettu sen ajan rakennustyylin mukaisesti valta osin kaksoisvalulattiana, jossa lämmöneristeenä on betonoitu puukuitulevy (Tojax). Niiltä osin, jossa lattiapinnoitteena on klinkkeri (wc-tilat, ravintolan keittiötilat tms.) on välipohja toteutettu kolmessa eri valukerroksessa. Näillä osin teräsbetoniholvin päällä on lämmöneristeenä betonoitu kevytsora, jonka päällä on betoninen työlaatta, kosteussulku sekä pintabetonilaatta. Rakennekuva 3: Ravintolan keittiön leikkauskuva, suuntaaantava leikkauskuva Klinkkeri Pintabetonilaatta Pikikermi (kosteuseristys) Betonilaatta (työlaatta) Betonoitu kevytsora Pikikermi Teräsbetoniholvi Rakennekuva 4: Kvartsivinyylilaatta Pintabetonilaatta Betonoitu kevytsora TAI betonoitu puukuitulevy Pikikermi Teräsbetoniholvi Sivu 10 / 112
2.6 Katutason runkorakenteet Rakennuksen kantava runko on teräsbetonipalkistoin ja pilarein toteutettu katutasossa. 2.7 Katutason väliseinärakenteet Alkuperäisesti katutason väliseinät ovat kalkkihiekkatiilestä muurattuja, muutosalueilla väliseiniä on toteutettu puurungolla ja levyverhoillulla 2.8 Toisen kerroksen välipohjarakenne Toisen kerroksen ja katutason välipohja on niin ikään paikalla valettu teräsbetoninen välipohja, joka on toteutettu kahdella valulla (=kaksoisvalulattia). Välipohjan lämmöneristeenä on betonoitua puukuitulevyä (tojax). Kosteissa tiloissa on välipohja toteutettu samalla tavalla kuin alempien kerroksien märkätilat. Saadun tiedon mukaan toisen kerroksen asunnon sekä Nahka-ateljeen pesuhuoneiden välipohjat ovat rakennettu uudestaan muutamia vuosia sitten remontin vuoksi. 2.9 Toisen kerroksen runkorakenteet Runkorakenteet ovat toteutettu teräsbetonipalkein ja pilarein kuten ensimmäisessä kerroksessa 2.10 Toisen kerroksen väliseinärakenteet Väliseinärakenteet ovat pääosin kalkkihiekkatiilestä muurattuja 2.11 Yläpohjarakenne Rakennuksen yläpohja on paikalla valettu teräsbetoniholvi, jonka päältä lähtevät vesikattorakenteet. Yläpohjassa on lämmöneristeenä mineraalivillaa, jonka päälle on puhallettu myöhemmässä vaiheessa lisälämmöneristeeksi puhallusvillaa. Vesikaton alusrakenteet ovat puurakenteisia, bitumihuopakatto on saadun tiedon mukaan pääosin alkuperäinen. Vesikatteen päällä on singelikerrokerros. Vesikaton sadenvedenpoisto tapahtuu kattokaivojen kautta Sivu 11 / 112
3. LVI-tekniikka 3.1 Käyttövesiputkistot Käyttövesiputkistot ovat runkolinjoin ja valtaosin alkuperäisiä, muutostöiden vuoksi putkistoja on uusittu esim. ravintolassa. Lämmin käyttövesi: Kupari (Cu) Kylmö käyttövesi: Sinkitty (Zn) Putkistot kulkevat sen ajan rakennustyylin mukaisesti välipohjarakenteiden ja seinien sisällä. Osittain käyttövesiputkistojen runkolinjat kulkevat kellarin katon rajassa pinta-asennuksena 3.2 Viemärilinjastot Rakennuksen viemärilinjastot ovat niin ikään pääosin alkuperäisiä ja ne ovat materiaalilta valurautaa. Pääosin putkistot sijaitsevat rakenteiden sisällä, mutta kellarin katon rajassa kulkee runkoputkilinjastoja. 3.3 Lämmitysjärjestelmä Rakennuksessa on vesikeskuslämmitys, lämpöä siirretään vesikiertoisien pattereiden välityksellä. IVkoneessa sekä ovipuhaltimissa ovat vesikiertoiset patterit. Putkistot ovat materiaaliltaan terästä. Lämpölinjastot ovat niin ikään rakenteiden sisällä ja osittain kellarin katossa. Lämpö tuotetaan nykyään kaukolämmön avulla. Entinen lämmöntuottotapa on ollut raskaspolttoöljy lämmitys 3.4 IV-järjestelmä Kiinteistön ilmanvaihtokone on uusittu pari vuotta sitten, jolloin IV-konehuonetta on uusittu. Rakennuksessa on tämän lisäksi muutamia poistopuhaltimia (huippuimureita) Sivu 12 / 112
3.5 Perusvesipumppaamo Rakennuksen perusvesipumppaamo on sijoitettu lämmönjakohuoneeseen. Perusveden korkeus on lattiapintaa korkeammalla. Sivu 13 / 112
4. Muu kiinteistöön liittyvä 4.1 Ovet ja lukitustekniikka Rakennuksen ovet ovat pääosin alkuperäisiä, osia ulko-ovia on uusittu (Matkahuollon liukuovi). Ovien lukitustekniikka on osittain alkuperäinen (Abloy Classic), osittain lukitustekniikkaa on uusittu (Abloy Profile). Ulko-ovien lukkolaitteet ja ovet ovat osittain myös uusittu, lukitustekniikka (Abloy Excec) 4.2 Ikkunat Ikkunat ovat valtaosin alkuperäisiä. Matkahuollon odotusaulan ikkunoita on uusittu. Sivu 14 / 112
5. Kosteusmittaukset Kohteessa suoritettiin kosteusmittauksia välipohjan eristetilasta ja ulkoseinän eristetilasta rakennekosteusmittarilla. Suuntaa-antavalla pintakosteusmittarilla suoritettiin kosteusmittauksia koko rakennuksessa. 5.1 Pintakosteusmittaukset Pintakosteusmittaus on suuntaa-antava kosteusmittaus, joka perustuu nk. vertailuarvo mittaukseen. Vertailuarvoin pyritään saamaan tietoa rakenteen kosteustilanteesta. 5.1.1 Kellaritilojen pintakosteusmittaus Kts. seuraavat sivut Sivu 15 / 112
KELLARIKERROS 90-110 70-90 60-90 60-90 60-90 97-110 97-110 97-110 90-100 60-70 75-100 60-80 90-120 60-90 110-130 60-90 Sivu 16 / 112
Öljysäiliötilan pohjalla irtovettä KELLARIKERROS Seinän alaosassa kosteutta koko matkalla Kosteutta seinä- ja lattiarakenteissa -> mahdollinen putkivuoto?? Painepesurin pesuvesien aiheuttamaa kosteutta Tällä alueella yläpuolisen wc:n aiheuttaman vuotovahingon kosteutta Sivu 17 / 112
033 varaston seinän alaosassa kosteuden aiheuttamia vaurioita Taidekehys-varaston pintalattiat kosteita. Painepesuri aiheuttanut kosteutta. Sivu 18 / 112
Levyrakenteinen seinien alaosat kosteita. Lattia koolattu levylattia. Pintalattia kostea 043 WC seinän alaosat kosteita Sivu 19 / 112
043 seinän alaosa kostea 065 Öljysäiliötilassa vettä lattialla Sivu 20 / 112
055 Ravintolan kellaritilan käytävä seinän alaosa kostea 059 pukuhuoneen seinä ja pintalattia kosteita Sivu 21 / 112
059 pesutilojen seinät kosteita, mahdollinen putkivuoto Sivu 22 / 112
5.1.2 Katutason pintakosteusmittaus 55-60 55-60 55-60 60-70 55-60 55-60 Sivu 23 / 112
Ikkunavuoto vanhan polisiin tiloissa. Seinä kosteita APK:n ympärillä kosteutta pintalattiassa IF:n tilassa wc-istuin vuotaa, pintalattia istuimen ympäriltä kostea WC:ssä kosteutta, vuotovahinko -> hana vuotanut ja valunut alas Sivu 24 / 112
Ravintolan keittiön lattiassa kosteutta APK:n ympärillä on kosteutta Sivu 25 / 112
Kosteusjälki seinässä Sivu 26 / 112
Poliisin tilassa seinässä kuivunut kosteusjälki savupiipun kohdalla Ikkunan ympärillä kosteutta seinärakenteessa Sivu 27 / 112
5.1.3 Toinen kerros 50-65 Ravintolan terassin portaikon ikkunan liitoskohdat vuotavat ja kastelevat rakenteita Sivu 28 / 112
5.2 Rakennekosteusmittaukset Rakennekosteusmittauksia suoritettiin erikseen poratuista porarei istä kellaritilojen ulkoseinistä sekä katutason välipohjan eristetilasta. Rakennekosteusmittauksella saadaan selville mittaushetken lämpötila (Celcius-aste, t), suhteellinen kosteus (sk, RH %) sekä absoluuttinen kosteus (g/m³). Mittaus suoritetaan normaalisti eristeen alapinnasta teräsbetoniholvin päältä välipohjarakenteessa, ulkoseinän eristetilassa mitataan lämmöneristeen keskeltä. Sivu 29 / 112
5.2.1 Kellarikerros 2 1 3 4 Sivu 30 / 112
Kosteusmittaukset Mittaus- päivä 29.9.2014 Käytetyt mittauslaitteet Rakennekosteusmittari Vaisala HMI41 + kosteus- ja lämpötilamitta-anturi HMP 46 Mittalaite kalibroitu 4/2014 RH (%) T ( o C) AH (g/m 3 ) Mittauspaikka Kosteuden aiheuttaja MP-1 70.00 22.00 13,65 Ulkoseinän eristetila Yläpuolisen wc:n vuotovahinko MP-2 92.00 22.00 17,93 Ulkoseinän eristetila Yläpuolisen wc:n vuotovahinko MP-3 48.00 22.00 9,36 Ulkoseinän eristetila Mittaustulos normaali MP-4 46.00 22.00 8,97 Ulkoseinän eristetila Mittaustulos normaali Sivu 31 / 112
5.2.2 Katutaso 5 2 4 6 1 3 7 Sivu 32 / 112
Kosteusmittaukset katutaso Mittaus- päivä 29.9.2014 Käytetyt mittauslaitteet Rakennekosteusmittari Vaisala HMI41 + kosteus- ja lämpötilamitta-anturi HMP 46 Mittalaite kalibroitu 4/2014 RH (%) T ( o C) AH (g/m 3 ) Mittauspaikka Kosteuden aiheuttaja MP-1 46.00 22.00 8,97 Ravintolan keittiö Normaali mittaustulos MP-2 40.00 22.00 7,80 Ravintolan keittiö Normaali mittaustulos MP-3 40.00 22.00 7,80 Ravintolan keittiö Normaali mittaustulos MP-4 37.00 22.00 7,21 Ravintola Normaali mittaustulos MP-5 61.00 20.00 10,59 Ravintola KTS. yhteenveto MP-6 37.00 22.00 7,21 Porrashuone Normaali mittaustulos MP-7 100.00 20.00 17,36 WC:n välipohja WC:n vuotovahinko Sivu 33 / 112
5.3 Mittaustuloksien yhteenveto 5.3.1 Kellarikerros Kellarikerroksen pintakosteuslukemat ovat pääosin normaaleissa lukemissa kellaritiloille. Koska rakennuksen ulkopuolinen kosteusrasitus on tiedossa ja pohjaveden korkeus pintabetonilattiapintaa korkeammalla ne nostavat kellaritilojen kosteuslukemia. Anturalinjojen ja kivirakenteisien seinien vieressä pintalattian lukemat ovat korkeammat. Tämä johtuu maaperästä kapillaarisesti nousevasta kosteudesta. Pintakosteusmittauksin voitiin todeta Matkahuollon pukuhuoneissa vuotovahingosta johtuvaa kosteutta. Kosteus on valunut läpi välipohjan kellaritilaan. Yläpuolella wc:ssä on käyttövesisekoittaja vuotanut elokuussa 2014. Tämä vuoto on kastellut teräsbetoniholvin alapintaa, pintalattiaa ja ulkoseinän eristetilaa. Ravintolan pukuhuoneissa on voimakkaita kosteuden aiheuttamia vaurioita seinien alaosissa sekä pintalattia on kostea, on mahdollista että tällä alueella on käyttövesiputken vuoto. Taidekehystilan varastossa on painepesurin roiskevedet kastelleet rakenteita, pesutilan takana olevassa wc:ssä on seinien alaosissa selkeitä kosteusvauriomerkkejä. Lämmönjakohuoneen lattiassa on paikoin kosteusarvot koholla, tämän lisäksi öljysäiliötilassa on vettä lattialla. Tällä hetkellä kellaritilojen rakenteet näyttävät kestävän kapillaarisesti nousevan kosteusrasituksen melko hyvin, lattiassa oleva maali on kulunut suurilta osin, joka tässä tapauksessa tehostaa pintabetonilaatan hengittämistä. Sivu 34 / 112
5.3.2 Mittaustulosten yhteenveto katutaso Ravintolan pintalattia on kostea astiapesukoneen ympäristöstä tällä hetkellä. Kosteusrasitus ei ole jatkuvaa ainakaan tällä hetkellä, koska ravintola ei ole toiminnassa. Ravintosalin eristetilassa on kertoman mukaan ollut muutamia vuosia sitten lämmitysjärjestelmän vuoto, joka on kastellut alapohjan eristetilaa. Tarkkaa ei ole tiedossa onko vahinko kuivattu koneellisesti. Mikäli ei ole, tämä selittää yhden mittauspisteen korkeamman lukeman (Ravintolasali mittauspiste numero 6) kun sitä vertaillaan muihin mittauspisteiden lukemiin. Ravintolan portaikon vieressä olevan ikkunan vuotovahinko pitää kosteana portaikon puu- ja levyrakenteita. Kosteutta on päässyt myös portaikon alapuolella olevaan wc:seen. Vanhan poliisin tiloissa on ikkunan liitoskohta vuotanut ja tämän vuoksi ikkunan penkkirakenteet ovat kosteita. Niin ikään samoissa tiloissa on savupiipun kohdalla kosteusjälki, joka on kuiva. Kiinteistön edustajan kertoman mukaan savupiippu on tukittu, ettei sadevettä pääse piipun sisälle. IF:n toimitiloissa wc-istuin vuotaa vähäisesti, jonka vuoksi wc:n pintalattia ja eristetila ovat kastuneet wc:n ympäristöstä. Matkahuollon asiakas wc:ssä olevan vuotovahingon vuoksi wc:n pintalattia, seinän alaosa ja eristetila ovat kosteita. Matkahuollon portaikon siivouskomerossa on kosteuden aiheuttamia vaurioita. Sivu 35 / 112
5.3.3 Mittaustuloksien yhteenveto toinen kerros Pintakosteusmittauksin voidaan todeta että rakenteet ovat normaaleissa kosteuslukemissa. Asuinhuoneiston wc:n seinien alaosissa on kosteutta, joka johtuu suihkun käyttövesien pääsystä pinnoitteiden taustaan. Sivu 36 / 112
6. Havainnot valokuvineen koko rakennus 035 seinien alaosissa on kosteuden aiheuttamia vaurioita, ne johtuvat todennäköisesti suihkun käytöstä. Suihkua ei käytetä säännöllisesti Sivu 37 / 112
035 yläpuolisen wc:n vuotovahinko on vaurioittanut betonikattoa, katto on kostea. 034 Lastulevykatossa on vuotojälkiä Sivu 38 / 112
032 tiiliseinän alaosassa kosteuden aiheuttamia vaurioita 032 Varasto Sivu 39 / 112
031 Varasto 033 varaston seinän alaosassa kosteuden aiheuttamia vaurioita Sivu 40 / 112
036 Matkahuollon pukuhuone, seinä ja katto kosteita -> yläpuolinen vuotovahinko 028 siivouskomero, lattiassa asbestipitoinen liima Sivu 41 / 112
029 wc Sivu 42 / 112
030 WC 038 Taidekehysvaraston lattiasta on poistettu vinyylilaatta, Sivu 43 / 112
038 asbestia sisältävä lujalevy 037 varasto Sivu 44 / 112
024 Käytävä, katossa kulkee asbestipitoista putkieristettä 044 Varasto Sivu 45 / 112
044 vesimittari 019 Väestönsuoja Sivu 46 / 112
Portaikko 023 Sivu 47 / 112
023 kuivuneita kosteusjälkiä Väestönsuoja iv-koneet Sivu 48 / 112
Kosteusjälkiä kaivon ympärillä väestönsuojassa, viemärivettä noussut todennäköisesti joskus kaivosta Asbestipitoista putkieristettä sähkökeskustilan 05 alakaton yläpuolella Sivu 49 / 112
Sähkökeskus 05, seinien alaosissa kosteuden noususta johtuvaa alunaa, nyt kuivia. Asbestipitoista putkieristettä 010 Sivu 50 / 112
Lämmönjakohuone Asbestilla vuorattu vanha säilö Sivu 51 / 112
Perusvesipumppamo + lämmönjakolaitteistoa Väestönsuojan tiloja muutettu bänditiloiksi Sivu 52 / 112
Ravintolan katossa asbestipitoista putkieristettä putkikanavassa 055 Sivu 53 / 112
055 vanhoja vuotojälkiä katossa 054 vanha jäähdytyskone (kylmiöiden) Sivu 54 / 112
055 Vuotojälkiä katossa Ravintolasalin laminaatin alapuolella asbestia sisältävä kvartsivinyylilaatta + liima Sivu 55 / 112
152 wc 153 wc Sivu 56 / 112
Ravintolan keittiö 137 lattiapinnoitteena asbestilaatta Sivu 57 / 112
139 WC lattiassa asbestia Ravintolan käytävä, pintalattiassa tällä alueella lievää kosteutta. Sivu 58 / 112
Grilli-tila Sivu 59 / 112
Ravintolasali Ravintolasali Sivu 60 / 112
Saneeratut wc:t, levylattia Sivu 61 / 112
Vuotojälkiä katossa -> portaikon alapuoli Seinä kostea Sivu 62 / 112
Seinän alaosassa kosteusjälkiä Sivu 63 / 112
Vuotojälkiä portaikossa Sivu 64 / 112
Portaikossa kosteusjälkiä, levyt kosteita WC:ssä asbestipitoista rakennetta Sivu 65 / 112
Portaikko 144 Ulkovarasto A-porras Sivu 66 / 112
Yleiskuva matkahuollon odotusaulasta Yleiskuva matkahuollon odotusaulasta Sivu 67 / 112
Yleiskuva matkahuollon odotusaulasta Ikkunan vierustaa vahvistettu teräspilareilla Sivu 68 / 112
Kosteusjälki (kuiva) odotusaulassa, tässä kohtaa asuinhuoneiston pesuhuone R-kioskin wc Sivu 69 / 112
R-kioskissa jäähdytys Matkahuollon miesten wc-istuin vuotaa läpi Sivu 70 / 112
Miesten wc, käyttövesihana vuotanut Naisten wc Sivu 71 / 112
Julkisivun yleiskuva Reikiä paikattu uretaanilla Sivu 72 / 112
Vauriota kynnyksessä Sivu 73 / 112
Betoniportaan kohdalla halkeama Sokkelissa hiushalkeamia Sivu 74 / 112
Ikkunapuitteet kärsineet maalivaurioita Ikkunapuitteet kärsineet maalivaurioita Sivu 75 / 112
Ikkunapuitteet kärsineet maalivaurioita Vaurioita sokkelissa, ulko-ovi uusittu Sivu 76 / 112
Yleiskuva A-porras Sivu 77 / 112
Piipun alaosassa vaurioita Ikkunan liitos vuotaa Sivu 78 / 112
Sokkelissa vaurioita Sokkelissa vaurioita Sivu 79 / 112
Katos uusittu myöhemmässä vaiheessa Yleiskuva Sivu 80 / 112
Ulko-ovet alkuperäisiä Sivu 81 / 112
Yleiskuva matkahuollon päästä Sivu 82 / 112
Yleiskuva Pinnoitevaurioita katoksen laudoituksessa Sivu 83 / 112
Yleiskuva Tehtaankatu Hiushalkeamia sokkelissa Sivu 84 / 112
Yleiskuva Hiushalkeamia sokkelissa Sivu 85 / 112
Yleiskuva Sisääntulo Sivu 86 / 112
Halkemia sokkelissa Aluslaudoituksessa maalivaurioita Sivu 87 / 112
Portaikko Betoniportaissa vaurioita Sivu 88 / 112
Betoniportaissa pakkasvaurioita Läpivienti avonainen vesikatolla Sivu 89 / 112
Ikkunan liitoskohta vuotaa ravintolan portaikkoon Vesikatto, katolla runsaasti sammalta Sivu 90 / 112
Yleiskuva yläpohjasta Yleiskuva yläpohjasta Sivu 91 / 112
Kattoikkuna irronnut joskus myrskyllä, sammaleessa kattoikkunan jälki Yleiskuva vesikatolta, katolla runsaasti sammalta, jonka alla singelisora Sivu 92 / 112
Bitumikermissä halkeamia Yleiskuva Sivu 93 / 112
Vesikattoa Ruostevaurioita ikkunapuitteissa Sivu 94 / 112
Läpivienti avonainen Yleiskuva Sivu 95 / 112
Ravintolan terassirakenteissa kosteusjälkiä Yleiskuva Sivu 96 / 112
Huippuimuri tukittu Sivu 97 / 112
Yleiskuva Sivu 98 / 112
Viemärin tuuletus tukittu Sivu 99 / 112
Yleiskuva katolta Sivu 100 / 112
Yleiskuva, terassin valokatteita irronnut Yleiskuva Sivu 101 / 112
1. kerroksen pesuhuone korjattu (nahka-ateljee) Lattiakaivo uusittu Sivu 102 / 112
Nahka-ateljee Läpiviennit avonaisia A-portaassa Sivu 103 / 112
Asuinhuoneiston pesuhuone Seinien alaosissa kosteutta Sivu 104 / 112
Asuinhuoneisto IV-konehuone Sivu 105 / 112
Parturin wc Viemäriliitos Parturin wc:ssä Sivu 106 / 112
Lastulevykatto turvonnut parturin wc:ssä, vanha vuotojälki? Sivu 107 / 112
Käsityöliikkeen wc Matkahuollon siivosukomerossa kosteusjälkiä Sivu 108 / 112
6.1 Havainnot yhteenveto 6.1.1 Kellarikerros Kellarikerroksen pinnoitteet ja LVIS-tekniikka ovat pääosin alkuperäisessä kunnossa ja näin ollen teknisen käyttöiän lopussa. Lämmönjakohuoneeseen on jäänyt käytöstä poistettuja lämmönvaihtimen komponetteja. Kellarikerroksessa on vanhoja kosteuden aiheuttamia vaurioita seinien alaosissa sekä paikoin katossa. 6.1.2 Katutaso Katutason rakenteita on osittain korjattu yleisesti ottaen vanhan päälle. LVIS-tekniikka on teknisen käyttöiän päässä lukuun ottamatta uutta ilmanvaihtokonetta ja siihen uusittuja putkistoja. 6.1.3 Toinen kerros Toisen kerroksen LVIS-tekniikka on niin ikään teknisen käyttöiän päässä. Pintamateriaalit ovat teknisen käyttöiän päässä suurin osin 6.1.4 Julkisivu, ulkopuoliset rakenteet, ovet ja ikkunat Julkisivussa on paikoin halkeamia ja sekä julkisivussa on avonaisia läpivientejä ja normaalista kulumisesta johtuvia vaurioita. Teräsbetonisokkelissa on lohkeamisvaurioita sekä hiushalkeamia kuten myös savupiipun rakenteissa. Ikkunat ja ovet ovat pääosin huonokuntoisia ja näin teknisen käyttöiän päässä. 6.1.5 Vesikatto Vesikatto ei ole kertoman mukaan vuotanut. Vesikatolla on runsaasti sammalta sekä muuta jätettä, bitumikermin kunto on tarkastelluin osin huonokuntoinen. Sivu 109 / 112
7. Muunneltavuus Kartoituksessa pyrittiin kiinnittämään huomiota rakennuksen muunneltavuuteen. Kartoituksessa todettiin että kellarikerroksen huonekorkeus (2300mm) on osittain matala. Välipohjan kannatinpalkistot muodostavat muunneltavuuden vuoksi rakennesuunnittelijan lausuntoja asiaan. Koska rakenteet ovat kivirakenteisia ja huomioon ottaen alapohjan paksun rakennepaksuuden sekä pienet komerot on tilan muunneltavuus melko työlästä. Sivu 110 / 112
8. Asbesti ja haitta-ainekartoitus Kohteessa suoritettiin asbesti- ja haitta-ainekartoitus. Raportti liitetiedostona 1 Sivu 111 / 112
9. Yhteenveto Rakennus vaatii käytännössä ottaen koko rakennuksen kattavan peruskorjauksen Vesikatto uusittava kokonaisuudessaan LVIS-tekniikka käytännössä ottaen teknisen käyttöiän päässä Ikkunat ja ovet teknisen käyttöiän päässä Sisäpuoliset pintamateriaalit suurimmilta osin teknisen käyttöiän päässä Kellaritilojen muunneltavuus työlästä paksujen rakennekerroksien, kiviainespohjaisten rakenteiden sekä palkkilinjojen vuoksi Mahdolliset piha-alue työt Välipohjan lämmöneriste mikrobikasvustolle herkkää (TOJAX) Kellariin kohdistuva kosteusrasitus Rakennuksessa laajasti asbestia Runkorakenteet vaikuttavat hyväkuntoisilta Sivu 112 / 112