Kasvussa Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti 2 10 Runsaasti tietoa uutuus- lajikkeista 4 Esittelyssä BOR uutuudet Luupissa sertifioitu siemen Scandinavian Seed Ab markkinoi Borealin lajikkeita 10 13 Ruotsissa 16 Yhteistyön tuloksena testattua laatua
Boreal toivottaa hyviä lukuhetkiä Kasvussa-lehden parissa. Lukijalle SUOMALAISTA HUIPPUDESIGNIA Boreal esitteli taannoin tulevan kevään uutuuslajikkeet lehdistölle ja yhteistyökumppaneille järjestetyssä tilaisuudessa. Perinteistä poiketen uutuuslajikkeet ja niiden taustalla oleva kasvinjalostuksen tuotekehitystyö esiteltiin uudessa valossa. Teemana oli suomalaisen kasvinjalostuksen luoma Kevätmallisto 2011. Tulevan kevään trendeissä tullaan näkemään niin satoisuutta, laadukkuutta, lujaa kortta kuin hyvää taudinkestävyyttäkin, kuten tilaisuudessa kuulimme. Mallistonsa suunnittelussa Boreal on jälleen huomioinut pohjoisten olosuhteiden tuomat vaatimukset ja viljelijöiden sekä satoa käyttävän teollisuuden tarpeet. Asioiden pukeminen uuteen muotoon antoi Borealille rohkaisevia kokemuksia ja ehkä niin siemen- kuin lajikemarkkinoinnissakin on pikku hiljaa aika uskaltautua tekemään erottuvampaa markkinointia. Tutunkin asian voi ilmaista myös uudella, mieleenpainuvammalla tavalla, kuten Kevätmalliston lanseerauksesta opimme. Markkinointiasioita pohditaan parasta aikaa myös osana kansallista siemenstrategiatyötä. Yhtenä osa-alueena strategiassa on miettiä keinoja sertifioidun siemenen käyttöasteen nostamiseen. Sertifioidun siemenen käyttöaste on meillä selvästi alhaisempi kuin muissa läntisen Euroopan maissa. Esimerkiksi naapurissamme Ruotsissa sertifioidulla siemenellä kylvetään noin kolme neljäsosaa pelloista. Strategiatyössä pureudutaan nyt aiempaa vahvemmin niihin syihin, mistä alhainen sertifioidun siemenen käyttöaste meillä johtuu ja miten käytön esteitä voidaan poistaa. Markkinoinnilla, tiedotuksella ja asiakaslähtöisyydellä on tässä työssä keskeinen rooli. Satu Pura markkinointipäällikkö 2 Raimo Nordman
Borealin lajikkeita Ruotisssa testattua laatua Kasvussa 2 10 Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti Sisältö Esittelyssä BOR uutuudet Lajikevalinnassa olennaista on löytää oman tilan lohkoille parhaiten sopivat ratkaisut ottaen huomioon myös sadon markkinointimahdollisuudet. Borealin lajikevalikoima kasvaa tänäkin vuonna usealla uutuuslajikkeella ja tarjolla on kattavasti vaihtoehtoja eri kasvuaikaluokkiin ja käyttötarkoituksiin. Luupissa sertifioitu siemen Hyvälaatuisen kylvösiemenen perusvaatimuksena ovat riittävä jyväkoko, korkea itävyys sekä vapaus taudeista, rikkakasveista ja hukkakaurasta. Lisäksi siemenen on oltava elinvoimaista. 4 10 Scandinavian Seed Ab markkinoi Borealin lajikkeita Ruotsissa Ruotsissa Borealin tärkeä yhteistyökumppani on lajiketestaukseen ja markkinointiin keskittyvä Scandinavian Seed Ab. Yhteistyö käynnistyi kymmenen vuotta sitten. Scandinavian Seedin kautta Ruotsin markkinoille on tuotu Borealin Voitto-, Jyvä- ja Minttuohrat sekä tämän kauden huippu-uutuutena Steinar-kaura. Yhteistyön tuloksena testattua laatua Markkinoille tulevien uusien lajikkeiden viljelyarvo on testattu monissa kokeissa. Lajikkeiden viljelytekniikkaa tutkitaan Borealilla yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa, erityisesti kasvinsuojeluaineiden kohdalla yhteistyö eri yritysten kanssa on tiivistä. 13 16 6 Pohjoista viljaa Arktika BOR -syysvehnä 8 Uutuusohra Fairytale BOR Positiivisia kokemuksia pellolta ja mallastamosta 18 Ulla ja Mika Torila Kallioharjun tilalla palvellaan asiakkaita 20 Ajankohtaista tietoa Fusarium-sienistä meiltä ja maailmalta 22 Öljykasvien edut selkeät 23 Borealin kevätmallisto 2011 Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti 2 10 Tiedä mitä kylvät. Kasvussa Boreal Kasvinjalostus Oy:n tiedotuslehti 4 Esittelyssä uutuudet Luupissa sertifioitu siemen Scandinavian Seed Ab markkinoi 10 13 16 Runsaasti tietoa uutuus- lajikkeista Yhteistyön tuloksena 2 10 Julkaisija: Boreal Kasvinjalostus Oy Myllytie 10, 31600 Jokioinen Päätoimittaja: Satu Pura Toimitussihteeri: Anna Perttu Ulkoasu: Daddy Finland Oy, Tampere Taitto ja layout: Pirjo Järvelä, Graafinen Idea Paino: Forssa Print, Forssa Kannen kuva: Kuvatoimisto Rodeo Oy Tiedustelut ja palautteet: boreal@boreal.fi 2. vuosikerta ISSN-tunnus: 1798-5218 3
BOR uutuuksia Lajikevalinnassa olennaista on löytää oman tilan lohkoille parhaiten sopivat ratkaisut ottaen huomioon myös sadon markkinointimahdollisuudet. Borealin lajikevalikoima kasvaa tänäkin vuonna usealla uutuuslajikkeella ja tarjolla on kattavasti vaihtoehtoja eri kasvuaikaluokkiin ja käyttötarkoituksiin. Boreal / Kuva-arkisto Esittelyssä BOR uutuudet Huippulaatua vehnän tuotantoon Wanamo BOR Uutuusvehnä Wanamon edut tulevat parhaiten esille laatupuolella ja leivontaominaisuuksissa. Melko aikaisen ja satoisan Wanamon erinomainen sitkon laatu on noteerattu myllyteollisuuden puolelta. Myös valkuaisen määrä ja etenkin sen laatu on leivonta-analyyseissä ollut poikkeuksellisen hyvä. Wanamon erinomaisen laadun myötä myllyille on nyt tarjolla pitkään odotettu kotimainen laatuvehnä, jolla ennakoidaan korvattavan jopa ulkomaista tuontia. KWS Scirocco Satoisa KWS Scirocco on saksalainen, erittäin suurijyväinen uutuus täydentämään päätyypin kevätvehnävalikoimaa. Sen valkuaispitoisuus ja hehtolitrapaino ovat korkeat. Kasvuajan ja muiden ominaisuuksiensa puolesta lajike soveltuu parhaiten viljeltäväksi I II vyöhykkeillä. Lisätietoa lajikkeista sekä myyjien tiedot www.boreal.fi ja www.farmit.net Lähde: MTT:n viralliset lajikekokeet 2002 2009 4
Uudet huippukaurat Steinar BOR Melko myöhäisiin kauroihin lukeutuva Steinar on markkinoiden lujakortisin lajike. Tämä uutuuskaura päihittää satoisuudessaan lähes kaikki muut kaurat, mukaan lukien selvästi myöhäisemmät lajikkeet. Steinarin laatuetuna on ison jyvän lisäksi muita myöhäisiä kauroja alhaisempi kuoripitoisuus. Sen sato soveltuu hyvin elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi sekä vientikauraksi ja erityisen hyvin myös rehukäyttöön. Iiris BOR Uutuuskaura Iiris tarjoaa huippulaatua elintarvikekauran tuotantoon. Kasvuajaltaan myöhäinen Iiris on erittäin satoisa ja se on menestynyt hyvin myöhäisen kauran tuotantoalueilla. Erittäin lujan kortensa ansiosta Iiris on viljelyvarma lajike myös kevyemmillä maalajeilla. Iiriksen sadon laatu on erinomainen. Sen ohut- ja valkokuorinen jyvä on erittäin iso. Iiriksen hehtolitrapaino on myöhäisten elintarvikekaurojen parhaimmistoa ja valkuaispitoisuus on korkea. Satumainen ohrauutuus Laadukas uutuusrypsi Fairytale BOR Kaksitahoisen tanskalaisen Fairytale-ohran sadontuottokyky on erityisen korkea, se on ollut lajikekokeiden satoisin ohra. Kasvuajaltaan melko myöhäinen Fairytale on lujakortinen ja taudinkestävä lajike. Valkuaispitoisuus Fairytalella on hyvin alhainen ja tärkkelyspitoisuus puolestaan erittäin korkea. Fairytalen soveltuvuutta mallasohraksi Suomessa tutkitaan parhaillaan teollisuusmittakaavan kokein. Juliet BOR Juliet on huippusatoisa kevätrypsilajike, jonka öljypitoisuus on erittäin korkea. Juliet onkin virallisissa lajikekokeissa tuottanut markkinoilla olevista kevätrypseistä korkeimman öljysadon. Julietin sadontuottokyky on tullut kokeissa esiin kaikilla viljelyvyöhykkeillä, mutta erityisesti II- ja varsinkin III-viljelyvyöhykkeellä sen sato on ollut omaa luokkaansa. Jukka Hollo / Tilasiemen Oy Uusi satoisa rehuherne Rocket BOR Etelä-Suomen oloihin soveltuva tanskalainen Rocket on satoisa keltasiemeninen hernelajike, joka soveltuu hyvin rehukäyttöön. Rocketin siemen on melko pieni, jolloin siementen rikkoutumisriski on vähäinen ja sadon kuivuminenkin on nopeaa. Valkuaispitoisuus on satoisalle lajikkeelle tyypillisesti melko alhainen. Rocketin varsi on melko roteva ja erittäin laonkestävä. 5
Boreal / Kuva-arkisto Pohjoista viljaa Arktika BOR -syysvehnä Syysviljojen siemenkauppa kävi tänä vuonna vilkkaasti. Aikainen sadonkorjuu ja syksyn suotuisat olosuhteet edesauttoivatkin syysviljojen kylvön onnistumista. Osasyynä kiinnostuksen kasvuun saattoi olla märkä alkukevät ja kuiva keskikesä, joista kärsivät erityisesti kevätkylvöiset kasvit. Myös syysviljojen lajikevalikoima on uudistunut, ja tarjolla on entistä parempia lajikkeita. Yksi mielenkiintoinen uutuus on kotimainen, erittäin talvenkestävä Arktika-syysvehnä. Syysvehnä tarjoaa harkinnan arvoisen vaihtoehdon monille tiloille. Muiden syysviljojen tapaan se toimii erinomaisena viljelykiertokasvina tasoittaen työhuippuja niin keväällä kuin syksylläkin. Lisäksi kevätvehnään verrattuna syysvehnän satopotentiaali on korkeampi, eikä laji ole esimerkiksi kuivuudelle yhtä herkkä kuin kevätviljat. Talvikaudesta 2010/11 lähtien syysviljat täyttävät myös ympäristötuen kasvipeitteisyysvaatimuksen, jonka osaltaan uskotaan lisäävän kiinnostusta näitä lajeja kohtaan. Talvenkestävyys olennainen oloissamme Talvehtiminen on syysvehnän onnistuneessa viljelyssä olennaisen tärkeää. Markkinoilla olevien lajikkeiden talvenkestävyys vaihtelee, ja viljelyvarmuutta voidaan lisätä valitsemalla tuotantoon talvenkestävä lajike. Kotimaisessa syysvehnän jalostuksessa panostetaan satoisuuden lisäksi talvenkestävien lajikkeiden jalostukseen. Uutuussyysvehnä Arktika on erittäin talvenkestävä lajike, joka soveltuu viljelyyn vaativissakin olosuhteissa. Arktikan hyvä talvenkestävyys 6
perustuu erinomaisen kylmänkestävyyden lisäksi hyvään lumihomeen kestoon. Hyvän kylmänkestävyyden ansiosta Arktika on menestynyt erityisen hyvin kokeissa, joissa ei ole ollut lumipeitettä kovien pakkasten aikaan. Talvenkestävyytensä ansiosta sitä voidaankin viljellä pohjoisempana kuin monia muita nykylajikkeita. Arktika soveltuu leipä- ja rehuvehnän tuotantoon viljelyvyöhykkeillä I II sekä III-vyöhykkeen edullisilla alueilla. Arktikan kylvöala tuplaantui Siemenviljelijä Risto Hakuni viljeli Arktikaa viime vuonna Huittisissa yhteensä 13 hehtaarin alalla. Arktika menestyi erittäin hyvin eikä talvituhoja ollut. Kevään märkyys ja keskikesän kuumuuskaan eivät tuntuneet Arktikan kasvua juuri haittaavan, vaan kasvusto näytti koko ajan hyvältä, Hakuni kertoo. Hän kylvi Arktikan syyskuun alussa 2009 ja noin 5400 kg:n hehtaarisato korjattiin tänä vuonna elokuun puolivälissä. Kovin myöhäistä kylvöä Hakuni ei syysvehnällä suosi, sillä syksyl- lä tavoitteena on saada aikaan vahva kasvusto, mikä parantaa talvenkestävyyttä sekä kasvuun lähtöä keväällä. Melko vähillä toimenpiteillä tämä tulos saavutettiin, Hakuni kertoo. Syksyllä kasvinsuojelua ei ennen talven tuloa tehty ja kasvukauden aikana rikat torjuttiin kertaalleen toukokuussa ja kasvunsääde- ja tautikäsittely tehtiin niin ikään kerran kesäkuun alussa. Kevätlannoituksen Hakuni teki urealla huhtikuussa ja kesäkuun alussa hän antoi vielä typpi- ja rikkitäydennyksen kasvustolle. Hakuni on tyytyväinen uutuuslajikkeeseen. Tänä syksynä Arktikan kylvöala hänen tilallaan tuplaantui. Kevätvehnien kärkeä Aino BOR Aino on markkinoiden aikaisimpiin lukeutuva lujakortinen ja satoisa kevätvehnä. Sen leivontalaatu on hyvä ja valkuaispitoisuus samaa tasoa kuin muiden yleisesti viljeltyjen kevätvehnälajikkeiden. Aino on hyvä vaihtoehto kevätvehnän tuotantoon aina III-vyöhykkeelle asti. Anniina BOR Anniinalla on aikaisuuteensa nähden hyvä sadontuottokyky ja sen valkuaispitoisuus on lajikkeiston korkeimpia. Suosittu Anniina on viljelyvarma vaihtoehto koko kevätvehnän viljelyalueelle. Katse tulevaisuuteen Ruisvehnä mukaan jalostusohjelmiin Tulevaisuudessa syysviljojen viljelyalan ennustetaan kasvavan muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutusten myötä. Kotimaisten syysviljojen valikoimaan onkin tulossa uusi kasvilaji, kun Boreal on aloittanut ruisvehnän (triticale) jalostusohjelman. Uuden jalostusohjelman perustamisen taustalla ovat ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden lisäksi kotimaisen viljantuotannon tehokkuuden parantaminen korkeampien satotasojen myötä sekä kasvava tarve kotimaiselle laadukkaalle viljavalkuaiselle. Kun ilmaston muuttumisen myötä kasvukauden Suomessa ennustetaan pitenevän, on myöhäisempien ja satoisampien lajikkeiden viljelyyn ottaminen mahdollista. Lisäksi kevätkuivuuden lisääntymisen ennakoidaan tulevaisuudessa hankaloittavan kevätviljojen viljelyä, ja kasvattavan näin ollen myös satoeroa kevät- ja syysviljojen välillä edelleen syysviljojen hyväksi. Talviolosuhteiden leudontuminen puolestaan luo mahdollisuuden nykyistä laajempaan syysviljojen viljelyyn maassamme. Satotasojen nosto on myös olennainen tekijä, kun luodaan edellytyksiä kotimaisen viljan viljelyn paremmalle kannattavuudelle. Satoisilla syysviljoilla tulee siis olemaan kasvava rooli kotimaisessa viljan tuotannossa. Ensisijaisesti rehuksi viljeltävä ruisvehnä on nimensä mukaisesti rukiin ja vehnän risteytys. Siinä yhdistyvät erinomaisesti rukiin kestävyys sekä vehnän satoisuus ja laatu. Se on satotasoltaan selvästi korkein viljelyssä olevista syysviljalajeista. Ruisvehnän hyvä sopeutumiskyky perustuu sen hyvään kylmyyden, kuivuuden ja happamuuden kestoon sekä tautien sietokykyyn. Rehulaadultaan ruisvehnä on erinomainen. Energia-arvoltaan se on parempi kuin yleisin rehuviljamme ohra ja lähes yhtä hyvää kuin vehnä. Ruisvehnän hyvä energiaarvo muodostuu sen korkean tärkkelyspitoisuuden sekä hyvän sulavuuden kautta. Marble BOR Erittäin satoisa keskimyöhäinen kevätvehnä Marble on myös leivontalaadultaan hyvä. Tämä lujakortinen lajike soveltuu parhaiten viljelyyn I IIviljelyvyöhykkeille sekä III-vyöhykkeen edullisimmille alueille. Quarna BOR Quarna on satoisa lajike, mutta sen edut tulevat parhaiten esille laatupuolella. Jyväkoko on suuri, hehtolitrapaino korkea ja erityisesti valkuaisen laatuominaisuudet saavat mylläreiltä kiitosta. Leivontalaadultaan Quarna on erittäin hyvä. Wellamo BOR Wellamossa yhdistyvät erinomaisella tavalla satoisuus ja kasvuaikaluokan tuoma viljelyvarmuus. Myös laatu on Wellamossa kohdallaan, sen hehtolitrapaino ja valkuaispitoisuus ovat korkeat ja leivontalaatu hyvä. Trappe BOR Virallisissa lajikekokeissa Trappe on ollut satoisin markkinoilla olevista kevätvehnistä. Tämä myöhäinen lajike on laon- ja taudinkestävyydeltään hyvä. Trappen hehtolitrapaino on erittäin korkea. www.boreal.fi 7
Boreal / Kuva-arkisto Uutuusohra Fairytale BOR Positiivisia kokemuksia pellolta Uutuusohra Fairytale saa viljelijältä kiitosta korkeasta satotasostaan. Mallasteollisuudessa puolestaan ollaan tehtyjen kokeiden perustella tyytyväisiä lajikkeen sadon mallastumiseen. Virallista mallasohrahyväksyntää Fairytale vielä odottelee, mutta tähän mennessä tulokset ovat olleet pelkästään positiivisia, Raisio Oyj:ltä kerrotaan. Parhaillaan lajikkeen mallastusominaisuuksia tutkitaan teollisuusmittakaavan kokeissa. Raisiolta kerrotaan myös, että lajike tulee olemaan vuonna 2011 laajassa mallasohran koeviljelyssä. Fairytalen sadosta laajat koemallastukset Suomessa teollisuus tekee mallasohran viljelysopimuksia pääsääntöisesti lajikkeista, jotka ovat virallisesti hyväksytty mallasohralajikkeiksi, mutta sopimuksia tehdään myös kokeiluvaiheessa olevista potentiaalisista mallasohrista kuten Fairytalesta. Mallasohran koeviljely ja teollisuusmitan mallastuskokeet ovat olennainen osa mallasohran hyväksymisprosessia. Virallisen mallasohrahyväksynnän lajikkeelle voi myöntää mallasohraketjun eri osapuolia edustava mallasohrakomitea siinä vaiheessa, kun takana on riittävä määrä koemallastuksia, ja lajike on toiminut moitteettomasti myös panimoprosessissa. Raisio on tehnyt teollisuusmittakaavan mallastuksia Fairytalen kesän 2009 sadosta ja saatujen kokemusten mukaan Fairytale mallastui tasapainoisesti. Sekä mikromallastukset että täyden mitan teollisuusmallastukset onnistuivat viime talvena hyvin, kehityspäällikkö Jaakko Laurinen Raisiolta kiteyttää. Raisiolla on takana Fairytalen mallastuksesta yhden vuoden kokemukset ja tulevana talvena saadaan runsaasti lisätietoa, kun kuluneen kesän sato mallastetaan. Tänä vuonna Fairytalea oli Raision sopimusviljelyssä viime vuotta reilusti enemmän, ja mallastukseen saadaan useampia eriä. Laurisen mukaan onkin erittäin tärkeää, että kokemuksia saadaan laajasti ja eri olosuhteissa tuotettua satoa päästään koevaiheessa mallastamaan. Viljelijälle houkutteleva lajike Loimaalla tilaa pitävä Kalle Eskola on tuottanut kahtena vuonna Fairytalea mallasohraksi Raisiolle. Lajike on soveltunut hyvin viljelyyn tilallamme. Kumpanakin vuonna Fairytale on tuottanut hyviä satoja ja laatukin on ollut hyvää, isäntä kertoo. Vuonna 2009 sääolosuhteet mallasohran tuotannolle olivat suosiolliset, ja Fairytalen laatu olikin erinomaista. Valkuaispitoisuus oli alhainen ja jyväkokokin hyvä, jolloin lajitteluaste nousi korkeaksi. Menneenä kesänä Eskolan lohkoja vaivasi hieman sekä märkyys että kuivuus, ja paikoin tämä näkyi jyväkoon epätasaisuutena. Mallasohran tuotannossa kriittinen valkuainen on Fairytalella luontaisesti alhainen, joten isäntä ei usko sen olevan Fairytalen ongelma tänäkään vuonna. Satotasoonkin Eskola on tyytyväinen, kuluneena kesänä hehtaarisato nousi yli 6000 kiloon. 8
Ohrien parhaimmistoa Edvin BOR Erittäin korkean satopotentiaalin omaava Edvin kuuluu myöhäisempien monitahoisten ohrien joukkoon. Korrenlujuudeltaan ja taudinkestävyydeltään Edvin on hyvä lajike. Laatupuolella sen vahvuuksia ovat suuri jyvä, korkea hehtolitrapaino ja hyvä tärkkelyspitoisuus. ja mallastamosta Einar BOR Erittäin satoisa monitahoinen ohrauutuus, jonka korsi kestää huippusadon. Einar soveltuu viljeltäväksi kaikilla maalajeilla, myös happamalla maalla. Einarin hehtolitrapaino ja tärkkelyspitoisuus korkeat. Potentiaalia myös rehuohraksi Borealin ohran jalostaja Reino Aikasalo pitää Fairytalea monien hyvien ominaisuuksiensa ansiosta laadukkaana lajikkeena. Erittäin satoisana ja alhaisen valkuaispitoisuuden omavana lajikkeena Fairytale varmasti kiinnostaa mallasohran viljelijöitä, Aikasalo uskoo. Virallisten lajikekokeiden tulokset puhuvatkin puolestaan; Fairytale on lajikeluettelon satoisin ohra. Korkean sadontuottokyvyn omaavana lajikkeena Fairytalen valkuaispitoisuus on erittäin alhainen ja tärkkelyspitoisuus puolestaan korkea. Kasvuajaltaan melko myöhäinen Fairytale soveltuu viljeltäväksi vyöhykkeillä I III. Aikasalo nostaa esille vielä Fairytalen hyvän taudinkestävyyden. Taudinkestävyys Fairytalella on hyvä. Niin härmän kuin rengas- ja verkkolaikunkin esiintyminen on lajikekokeissa ollut Fairytalella hyvin vähäistä. Fairytale on ehdolla mallas ohraksi, mutta Aikasalo pitää sitä hyvänä vaihtoehtona myös rehuohraksi. Luja korsi mahdollistaa melko voimakkaankin lannoituksen, jolloin Fairytalen korkea satopotentiaali saadaan hyödynnettyä myös rehuviljan tuotannossa. Fairytale tulee siemenkauppaan kevään 2011 kylvöille Raisio Oyj:n ja Peltosiemen-ketjun kautta. Fairytale on tanskalainen lajike, jonka soveltuvuuden Suomen viljelyoloihin on testannut Boreal. Elmeri BOR Elmeri on satoisa ja viljelyvarma laatuohra. Kasvuajaltaan se on Kunnarin luokkaa, mutta selvästi satoisampi. Elmeri menestyy hyvin kaikilla maalajeilla, myös happamilla mailla. Sen korsi on luja ja sato laadukasta; tuhannen siemenen paino ja tärkkelyspitoisuus ovat korkeat. Tocada BOR Korkean satotasonsa ansiosta Tocada on erinomainen vaihtoehto rehuohran tuotantoon Etelä- Suomessa. Sen sadontuottokyky on tullut esiin kaikkina vuosina ja eri maalajeilla. Lujakortinen Tocada on laadultaan hyvä lajike. www.boreal.fi 9
Luupissa sertifioitu siemen: Sukupolviketjun rajoittaminen katkaisee stressin Hyvälaatuisen kylvösiemenen perusvaatimuksena ovat riittävä jyväkoko, korkea itävyys sekä vapaus taudeista, rikkakasveista ja hukkakaurasta. Lisäksi siemenen on oltava elinvoimaista. Siemenen elinvoima on enemmän kuin vain jyväkoon, itävyyden ja puhtauden summa. Elinvoimaisuuteen vaikuttaa siemenen fysiologisten ominaisuuksien lisäksi geenien sisäiset säätelymekanismit. Geeninsäätelyllä kasvi kytkee päälle ja pois erilaisia, sen hetkisissä kasvuoloissa tarvittuja geenejä. Tämä geenien päälle kytkeytyminen eli geeninsäätely siirtyy siemenen kautta seuraavaan ja siitä seuraaviin sukupolviin, kertoo jalostusjohtaja Eero Nissilä Borealilta. Stressaavissa olosuhteissa päälle kytkeytyvät stressigeenit, joiden tehtävänä on auttaa kasvia selviytymään. Stressigeenien ilmentyminen verottaa kasvin elinvoimaa ja sadontuottokykyä. Kasvi laittaa voimansa selviytymiseen. Samalla muista ominaisuuksista tulee ikään kuin ylellisyyttä, joihin ei ole varaa silloin, kun on yritettävä vain selviytyä. Nämä stressigeenit jäävät kasvin tuottamaan siemeneen ikään kuin muistiin. Stressioloissa tuotettu siemen taantuu. Stressivapaissa olosuhteissa muistitaakka liudentuu vähitellen pois. Geenien säätely tunnetaan ilmiönä ja sen tiedetään menevän kasvissa yli sukupolvien. Ilmiö kiinnostaa tutkijoita, geenien päälle kytkeytymiseen ja sammumiseen liittyvistä DNA-tason mekanismeista tuotetaan jatkuvasti lisää tietoa niin kasveilta kuin eläimiltäkin. Stressin kumuloituminen katkaistava Suomen kaltaisissa vaativissa kasvuolosuhteissa kasvukausien väliset vaihtelut ja stressiolosuhteiden ilmeneminen ovat yleisempiä kuin edullisimmissa kasvuoloissa. Olosuhteemme asettavatkin siementuotantoketjulle lisähaasteita, koska stressaavistakin kasvuoloista huolimatta tavoitteena on vuosittain tuottaa viljelijöiden käyttöön elinvoimaista, hukkakauravapaata ja lajikeaitoa sertifioitua siementä, jonka käytöstä viljelijälle on aitoa taloudellista hyötyä. Mutta mikä sitten erottaa stressaavissa olosuhteissa tuotetun oman siemenen samoissa olosuhteissa tuotetusta sertifioidusta siemenestä? Pahin tilanne on silloin, kun siemeneen pakataan sukupolvesta toiseen uutta stressiä, joka kumuloituvasti heikentää siemenen elinvoimaa, Nissilä toteaa. Stressigeenien pakkautumista voidaan hallita rajoittamalla siemenen sukupolviketjua, kuten sertifioidun siemenen tuotannossa tehdään. Sukupolviketjun rajoittaminen on elinvoimaisen kylvösiemenen tuotannon edellytys. Sertifioitu siemen tuotetaan aina kantasiemenestä, joka on tuotettu erittäin säädellyssä ketjussa ja tarkoin valikoiduilla lohkoilla. Siemen ikään kuin viritetään huippuunsa ennen kuin se lähtee jalostajan tuotantoputkesta siemenliikkeille kantasiemeneksi sertifioidun siemenen tuotantoon. Oman siemenen viljelyssä riski stressigeenien pakkaantumisesta on oleellisesti korkeampi silloin, kun saman siemenkannan siementä kierrätetään vuodesta toiseen tilan sisällä, kuten usein on tilanne. 10
Emilia Nisu / Hankkija-Maatalous Oy Sukupolviketjun rajoittaminen on elinvoimaisen kylvösiemenen tuotannon edellytys. Sertifioitu siemen tuotetaan aina kantasiemenestä, joka on tuotettu erittäin säädellyssä ketjussa ja tarkoin valikoiduilla lohkoilla. 11
Sertifioidun siemenen tuotantoketjulla on yksittäistä tilaa paremmat mahdollisuudet valita kasvuoloiltaan hyviksi tiedetyt lohkot sekä hyvät kantasiemenerät. Siemensadon laatua varmistetaan kasvukauden aikaisilla viljelytoimenpiteillä. Kun sato lähtökohtaisesti tuotetaan siemeneksi, myös viljelytoimenpiteet on optimoitu siementuotantoa silmällä pitäen. Lisäksi lainsäädäntö on asettanut tiukat rajat sertifioitavalle siementavaralle. Raakaerät, jotka eivät täytä laatuvaatimuksia, hylätään eivätkä ne koskaan päädy siemenkauppaan. Lajikkeesta kaikki irti Lajikkeet ovat geneettisesti pysyviä eli toisin sanoen ne eivät taannu. Helpointa tämä on ymmärtää itsepölytteisillä viljoilla eli kauralla, vehnällä ja ohralla, joilla lajikkeen sisällä ei ole geneettistä vaihtelua. Ristipölytteiset lajit kuten ruis, rypsi ja nurmikasvit vaativat geneettisen pysyvyyden varmistamiseen Nissilän mukaan jalostajan tuotantokoneiston. Ristipölytteisillä lajeilla populaatiot ovat yhtenäisiä, vaikka yksilöissä onkin poikkeavuuksia. Geneettisesti riittävän iso ryhmä, yksilöiden yhtenäinen pölytysajankohta ja riittävät eristysetäisyydet varmistavat ristipölytteisillä lajeilla yhtenäisen populaation eli lajikkeen geneettisen pysyvyyden. Elinvoimaisen kylvösiemenen käyttö mahdollistaa sen, että lajikkeen genetiikasta saadaan kaikki irti. Tällöin lajike on viljelyssä sellainen, millaiseksi jalostaja on sen tarkoit- tanut. Tuotettaessa siementä olemme aina tekemisissä elävän luonnon kanssa emmekä pysty vaikuttamaan tuotanto-olosuhteisiin kuin rajallisesti. Valvotussa sertifioidun siemenen tuotantoketjussa olosuhteiden tuomat tuotanto- ja laaturiskit pystytään kuitenkin tehokkaasti rajaamaan. Koko siemenketju tekee töitä yhteisen päämäärän eteen. Viljelijöiden käyttöön varmistetaan kasvuun lähdön kannalta parhaat tuotantopanokset oikea lajike ja siitä tuotettu elinvoimainen ja lajikeaito sertifioitu siemen. Lajikehakukone avuksi lajikevalintaan Löydä oikeat lajikkeet Boreal on avannut www-sivuilleen lajikehakukoneen, jonka avulla käyttäjä voi etsiä omalle tilalleen parhaiten soveltuvat lajikkeet mm. kasvuajan, käyttötarkoituksen tai lohkon maalajin perusteella. Jatkossa hakukone avataan myös farmit.net -sivustolle. Klikkaa Borealin www-sivuille ja testaa hakukonetta! Mielellään otamme vastaan myös palautetta hakukoneesta. Palautteen voi lähettää osoitteeseen boreal@boreal.fi 12
Scandinavian Seedin toimitusjohtaja Johan Klingsporin mukaan Borealin uudelta Steinar-kauralta on lupa odottaa paljon myös Ruotsissa. Scandinavian Seed Ruotsissa Borealin tärkeä yhteistyökumppani on lajiketestaukseen ja markkinointiin keskittyvä Scandinavian Seed Ab. Yhteistyö käynnistyi kymmenen vuotta sitten. Scandinavian Seedin kautta Ruotsin markkinoille on tuotu Borealin Voitto-, Jyvä- ja Minttu-ohrat sekä tämän kauden huippu-uutuutena Steinarkaura. SCANDINAVIAN SEED AB markkinoi Borealin lajikkeita Ruotsissa Borealin päämarkkina-alue on kotimaa, jossa yritys on vahva markkinajohtaja. Kotimaan lisäksi Borealin lajikkeilla on kysyntää myös vientimarkkinoilla. Yksi tärkeimmistä vientialueista on läntinen naapurimme Ruotsi. Ruotsin lajikemarkkina ja siemenkaupan rakenne on selkeä. Oman kasvinjalostusyrityksen, Lantmännen SW Seed Ab:n kilpailijana lajikemarkkinoilla toimii Scandinavian Seed Ab, joka testaa ja tuo markkinoille useiden eurooppalaisten kasvinjalostajien lajikkeita. Boreal on tehnyt yhteistyötä Scandinavian Seedin kanssa vuodesta 2000 lähtien. Alkuvuosina yhteistyön painopiste oli lajiketestauksessa ja oikeiden markkinasegmenttien löytämisessä Borealin lajikkeille. Ensimmäinen Scandinavian Seedin kautta Ruotsissa kaupallistettu Borealin lajike oli Jyvä ohra, joka tuotiin markkinoille viisi vuotta sitten. Sittemmin yhteistyön ja lajiketestauksen painopiste on siirtynyt pohjoisemman Ruotsin lajikemarkkinoiden tavoittelusta yhä etelämpään Borealin jalostusaineiston kehittymisen myötä. Scandinavian Seed linkittää eurooppalaisen kasvinjalostuksen Ruotsin maatalouteen Scandinavian Seed Ab aloitti toimintansa heti Ruotsin liityttyä Euroopan Unioniin vuonna 1996. 13
Vientimarkkinoilta lisätuottoja Tiivis yhteistyö Scandinavian Seedin kaltaisten yritysten kanssa on Borealin vientitoimintojen kannalta menestymisen edellytys. Paikalliset yritykset tarjoavat testausverkoston lisäksi markkinakanavan Borealin lajikkeille. Vientimarkkinoilta Boreal saa lisätuottoja, joiden avulla pystytään vahvistamaan yrityksen kehittymisedellytyksiä erityisesti tärkeimmällä markkina-alueella eli kotimaassa. Perustajina ja omistajina toimi kolme yritystä, Svenska Foder Ab, Skåne Frö Ab sekä Forsbecks Ab. Jokaisella näistä yrityksistä oli vahva tausta siementuotannossa ja tahtotila markkinoida omia lajikkeita. Scandinavian Seed testaa ja markkinoi useiden eurooppalaisten kasvinjalostajien lajikkeita Ruotsissa, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Johan Klingspor. Scandinavian Seed on saanut vahvan jalansijan Ruotsin lajikemarkkinoilla. Yritys testaa ja tuo markkinoille käytännössä kaikkia Ruotsissa merkittäviä viljelykasveja. Scandinavian Seed:in markkinaosuus syysviljoilla on yli 50 % ja kevätviljoilla noin 35 %. Omistajayrityksemme Svenska Foder, Skåne Frö ja Forsbecks toimivat markkinoille tuomiemme lajikkeiden jakelutienä ja hoitavat lajikkeiden siementuotannon itse. Jälleenmyyntiverkosto kattaa koko Ruotsin mukaan lukien pohjoisemman Norrlandin alueen. Satoisuus avainasemassa Scandinavian Seed esitestaa Ruotsin markkinoille tuotavat lajikekandidaatit kahdella tai kolmella koepaikalla eteläisessä Ruotsissa ennen virallisia lajikekokeita. Omia kenttäkokeita yrityksellä ei ole, lajiketestauspalvelut ostetaan virallisten lajikekokeiden järjestäjiltä. Materiaali esitestataan siellä, mihin viljely keskittyy. 80 % Ruotsin viljellystä peltopintaalasta sijaitsee maan eteläisimmissä osissa, Klingspor toteaa. Ohralla ja kauralla tärkein mitattava ominaisuus on satotaso. Kauroilla merkittävä laatutekijä on hehtolitrapaino. Alhaista hehtolitrapainoa kun rokotetaan laatuvähennyksin teollisuuden hinnoittelussa. Pohjoisempiin osiin suunnatuilla lajikkeilla korrenlujuudella on myös iso merkitys. Näillä alueilla painitaan usein huonojen puintikelien kanssa, Klingspor toteaa. Kokonaisuudessaan lajiketestausprosessi Scandinavian Seed:llä kestää neljästä viiteen vuotta. Huolellisella testauksella varmistetaan lajikkeiden soveltuvuus paikallisiin oloihin ja pienennetään näin viljelijöiden kannettavaksi jäävää riskiä kuten meillä Suomessakin. Useita uusia Borealin lajikkeita Ruotsiin Borealin lajikkeita on tähän asti kaupallistettu erityisesti pohjoisemman Ruotsin tarpeisiin. Aikaisten Voitto-, Jyvä- ja Minttu-ohrien satotaso ei ole riittänyt kilpailemaan myöhäisten keskieurooppalaisten kaksitahoisten ohrien kanssa eteläisessä Ruotsissa. Toisaalta Voiton, Jyvän ja Mintun kaltaisten aikaisten lajikkeiden 14
Leena Pietilä tutustui viime kesänä jalostamansa Steinar-kauran siemenviljelyksiin Ruotsissa. Lajikkeen lujakortisuus tuli selvästi esille sateisena kesänä. Steinar-kaura markkinoille Suomessa ja Ruotsissa Johan Klingspor / Scandinavian Seed tuomaa viljelyvarmuutta pohjoisemman Norrlandin alueen oloihin ei käytännössä ole ollut tarjolla Scandinavian Seed:n muiden yhteistyökumppaneiden lajikkeistossa. Ohran osalta seuraavaksi suunnitelmissa on tuoda markkinoille Borealin uusi monitahoinen Edvin, Klingspor mainitsee. Vaikka Borealin lajikkeiden kaupallistaminen on tähän asti painottunut ohraan, suurimman potentiaalin Klingspor näkee tällä hetkellä muissa lajeissa. Borealin uusi kauramateriaali on erittäin kilpailukykyistä myös eteläisempään Ruotsiin ja laajentaa näin niiden markkina-aluetta merkittävästi. Tälle kaudelle Borealin lajikkeista Scandinavian Seed tuo siemenkauppaan Steinarkauran, joka Ruotsin lisäksi lanseerataan samassa aikataulussa myös Suomessa. Melko myöhäisiin kauroihin lukeutuva Steinar on markkinoiden lujakortisin lajike Suomessa. Tämä uutuuskaura päihittää satoisuudessaan lähes kaikki muut kaurat, mukaan lukien selvästi myöhäisemmät lajikkeet. Steinarin laatuetuna on ison jyvän lisäksi muita myöhäisiä kauroja alhaisempi kuoripitoisuus. Sen sato soveltuu hyvin elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi sekä vientikauraksi ja erityisen hyvin myös rehukäyttöön. Suomessa Steinar tulee markkinoille tämän kauden siemenkauppaan Agrimarket-ketjun kautta. Ruotsissa Steinar lasketaan samassa aikataulussa siemenkauppaan Scandinavian Seedin kautta. Tulevalle keväälle Steinarin saatavuus niin Suomessa kuin Ruotsissa tulee olemaan vielä rajoitettua. Lujakortisuus esiin tänä kesänä Ruotsissa Tänä kesänä osa kauroista kuivui meillä pystyyn. Toisin oli Ruotsissa. Märkyys kiusasi paikoitellen pahasti ja kauroilla korrenlujuuserot tulivat näkyviin niin kokeissa kuin käytännön viljelyksilläkin. Borealin kauran jalostaja Leena Pietilä kiersi erittäin sateisena heinäkuun lopun päivänä Scandinavian Seedin kanssa Ruotsin kaurakokeita sekä vieraili siementuotantotilalla. Tilavierailu todella vahvisti niin meidän kuin Scandinavian Seedinkin uskoa uutuuskauraan. Steinarviljelys oli ainoa kaurapelto, jossa ei lakoa nähty, Pietilä kertoo. Suomen tapaan Steinar on Ruotsin lajikekoetuloksissa osoittanut erittäin korkeaa satopotentiaalia ollen kuitenkin myöhäisempiä lajikkeita selvästi aikaisempi. Laatuominaisuudet Steinarilla ovat olleet niin ikään kohdallaan. Taudinkestävyyteen kiinnitetään Ruotsissa myös huomiota. Lehtilaikun ja härmän kestävyys on Steinarilla kauralajikkeiston kärkeä. Steinar on menestynyt Ruotsin lajikekokeissa useana vuonna ja näytti todella kyntensä tämän vuoden siementuotannossa. Lajikkeelle on kovat odotukset. Seuraavaksi odotamme kokemuksia Steinarin myllylaadusta, Klingspor kertoo. Steinarin jälkeen seuraava markkinoille tuotava Borealin kauralajike Scandinavian Seedin suunnitelmissa on Doreen. Se on ollut lajikekokeissa myös Suomessa, mutta pitkän kasvuajan vuoksi ei näillä näkymin tule meillä kaupalliseen tuotantoon. Jatkossa tullaan todennäköisesti näkemään myös Borealin timoteilajikkeita Ruotsissa. Nyt kokeissa olevat timoiteilinjat ovat erittäin kilpailukykyisiä. Huippulajikkeet kauran tuotantoon Eemeli BOR Eemeli on markkinoiden aikaisin, erittäin lujakortinen ja kasvuaikaansa nähden satoisa kaura. Eemelin sato soveltuu erinomaisesti rehu- ja suurimokauraksi. Ivory BOR Ivory on satoisa ja erittäin isojyväinen kauralajike, jonka sato soveltuu erinomaisen hyvin elintarviketeollisuuden raaka-aineeksi. Julius BOR Julius on satoisa ja erittäin lujakortinen melko myöhäinen laatukaura. Tuhannen siemenen paino, hehtolitrapaino sekä valkuaispitoisuus ovat korkeita. Peppi BOR Aikainen ja satoisa Peppi on laatua lujassa korressa. Sen hehtolitrapaino on korkea, jyvä isokokoinen ja valkuaispitoisuus korkea. Venla BOR Venla on aikainen ja satoisa kaura, jossa on runsaasti valkuaista. Venlan jyvä on valkokuorinen ja melko iso. Sen hehtolitrapaino on hyvä ja valkuaispitoisuus on korkea. Viviana BOR Melko myöhäinen Viviana on satoisuudeltaan markkinoilla olevien kauralajikkeiden ehdotonta kärkeä. Tämä lujakortinen laatukaura soveltuu viljelyyn kaikilla maalajeilla. www.boreal.fi 15
Yhteistyön tuloksena testattua laatua Boreal / Kuva-arkisto 16
Markkinoille tulevien uusien lajikkeiden viljelyarvo on testattu monissa kokeissa. Lajikkeiden viljelytekniikkaa tutkitaan Borealilla yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa, erityisesti kasvinsuojeluaineiden kohdalla yhteistyö eri yritysten kanssa on tiivistä. Sekä lajikkeiden että kasvinsuojeluaineiden kohdalla uutuuksien testaus ennen markkinoille tuloa on ensiarvoisen tärkeää. Lajikkeiden soveltuvuus ja kasvinsuojeluaineiden toimivuus on oltava tiedossa, kun ne otetaan käyttöön viljelyssä. Onkin melko luontevaa, että tuotteita testataan yritysten omien kokeiden lisäksi myös eri toimijoiden yhteisissä kokeissa. Yhteistyötä viljelijän parhaaksi Yhteistyössä kasvinsuojeluaineyritysten kanssa Boreal testaa uusien aineiden tehoa ja vaikutuksia lajikkeillaan. Yhteinen testaus koetaan kaikissa mukana olevissa yrityksissä erittäin tärkeäksi ja hyödylliseksi käytännön viljelyn kannalta. Viljelytekniset kokeet palvelevat meitä jalostajia lajikekohtaisten viljelyohjeiden teossa ja ohjeiden kautta tieto on tehokkaasti myös viljelijän saatavilla heti uuden lajikkeen tullessa markkinoille, valottaa kasvinjalostaja Leena Pietilä Borealilta. Lajikekohtainen tieto viljelytekniikasta koetaankin nykyään yhä tärkeämmäksi laadukkaan sadon tuottamisessa ja edelleen sen markkinoinnissa. Sadon käyttötarkoitus on oltava selvillä jo lajikevalinnasta lähtien ja kasvukauden aikana on tehtävä kyseiselle lajikkeelle sopivia viljelytoimenpiteitä. Testausyhteistyötä Borealin ja eri kasvinsuojeluaineyritysten kanssa on tehty lähes kymmenen vuotta. Mukana koetoiminnassa ovat olleet alusta asti Berner ja Syngenta ja useiden vuosien ajan myös Bayer CropScience. Kuluneena kesänä viljelyteknisiä kokeita tehtiin sadoilla koeruuduilla eri puolilla Suomea. Kasvinsuojelukokeiden testauspaikoiksi pyritään valitsemaan peltolohkoja, joissa yleisesti esiintyy tauteja ja lakoa. Tällöin erot eri lajikkeiden ja aineiden välillä saadaan selvemmin esille. Pääasiassa testataan tautiaineiden sopivuutta ohralle, kauralle, kevätvehnälle sekä öljykasveille ja uutena nyt myös härkäpavulle. Lisäksi testataan kasvunsäädeaineita. Katri Haavikko Syngentalta arvostaa kokeiden jatkuvuutta. Useita vuosia jatkuneista kokeista saadaan kattavasti luotettavaa tietoa ja kokemuksia erilaisista olosuhteista. Pidemmän kasvuajan lajikkeiden yleistyessä viljelijöitä on alkanut enemmän kiinnostaa muun muassa kasvunsäädekäsittelyn vaikutus lajikkeiden kasvuaikaan, Katri Haavikko kertoo. Viljelyteknisten kokeiden kautta saamme tietoa tästäkin. Arvokasta tietoa uusista kasvinsuojeluaineista Testaus painottuu uusiin aineisiin ja lajikkeisiin. Viljelytekniset kokeet aloitetaan, kun lajike on vielä virallisissa lajikekokeissa ja testausta jatketaan vähintään kaksi vuotta. Tällöin uuden lajikkeen tullessa siemenkauppaan lajiketiedon lisäksi siitä on saatavilla myös tietoa kasvinsuojelusta, joka palvelee ennen muuta ammattiviljelijöitä. Uutuudet kiinnostavat aina ja kokeista saamme jo varhaisessa vaiheessa tietoa uusien lajikkeiden ja tuotteiden käytöstä, Leena Pietilä mainitsee. Olennaista on esimerkiksi tietää mahdolliset rajoitukset aineiden käytössä tietyillä lajeilla tai lajikkeilla. Kasvinsuojeluaineita markkinoivissa yrityksissä arvostetaankin juuri lajikekohtaista tietoa, jota koetoiminnasta saadaan. Koetulokset ovat tärkeässä roolissa viljelijäneuvonnassa. Kokeista saatu kokemus välittyy nopeasti palvelemaan myös viljelijöitä neuvontapalvelumme ja koulutusten välityksellä. Aineiden tehojen ja käyttömäärien lisäksi saamme arvokasta tietoa eri lajikkeista ja pystymme parhaalla mahdollisella tavalla auttamaan myös viljelijöitä, kertoo Petri Lintukangas Berneriltä. Myös Janne Laine Bayer CropSciencelta arvostaa kokeista saatua lajikekohtaista tietoa eri aineiden vaikutuksista. Hänen mukaansa kokeista saatava tieto on arvokasta taustatietoa kasvisuojeluaineita markkinoiville yrityksille ja hän arvioi myös, että laji- ja lajikekohtainen tieto kasvinsuojelussa korostuu entisestään tulevaisuudessa. Uusia lajikkeita ja kasvinsuojeluaineita testataan Borealilla yhteistyössä kasvinsuojeluaineyritysten kanssa. 17
Ulla ja Mika Torila Kallioharjun tilalla palvellaan asiakkaita Boreal / Kuva-arkisto Siemenviljelijät Ulla ja Mika Torila arvostavat hyvää asiakassuhdetta. Omista asiakkaista halutaan huolehtia ja tarjota heidän tarpeisiinsa sopivat lajikeratkaisut. Tämä onkin paikallisen tilapakkaamon vahvuus. Yhteistyö muiden pakkaamoiden kanssa kannustaa ja antaa uusia ideoita. Tie siemenviljelijäksi Ulla ja Mika Torilan isännöimällä Kallioharjun tilalla Orimattilassa on harjoitettu siemenviljelyä 1980-luvulta lähtien. Ulla muisteleekin lapsena leikkineensä siemensäkkien päällä ja viihtyneensä niissä hommissa jo silloin. Ammatiksi hän ei kuitenkaan siemenviljelijän työtä osannut ajatella ennen kuin 2000-luvun alussa, jolloin sukupolvenvaihdos tilalla tuli ajankohtaiseksi. Silloinkin vielä mietittiin mitä tehdään, mutta kun aviomies Mika vaikutti kiinnostuneen alasta, pariskunta ryhtyi jat- 18
kamaan tilaa ja siemenviljelyä. Valintaa tähän työhön ryhtymisestä ei ole tarvinnut kertaakaan katua. Vapaus tehdä töitä omaan tahtiin ja yhteys luontoon on parasta tässä työssä, Ulla ja Mika kertovat. Sekä Ulla että Mika ovat lapsesta asti tottuneet maatilan arkeen ja työntäyteiseen elämään, joten tämä ammatti tuntuu kummallekin luontevalta. Kun keväällä alkaa multa pellolla tuoksua tai syksyllä tuleentunut vilja kahista, niin se herättää kyllä viljelijän vaistot, Ulla kuvailee. Vähän häntä tosin tuntuu harmittavan, että nykyään traktorin tai puimurin rattiin ehtii enää vain harvoin. Kolme alle kouluikäistä lasta pitävät äidin kiireisenä muualla. Palveleva pakkaamo Työnjako tilalla on luontevasti jakaantunut niin, että Mika tekee enemmän käytännön hommia ja Ulla hoitaa paperityöt. Hän on innostunut myös markkinoinnista ja haluaa palvella asiakkaita mahdollisimman hyvin. Kallioharjun tilalla on asiakkaita melko laajalla alueella. Suuri osa on vakituisia asiakkaita, jotka ovat tottuneet tilalla saamaansa palveluun. Näistä vakituisista asiakkaista haluamme pitää hyvää huolta, se on meille tärkeä asia, Ulla kertoo. Samalla hän iloitsee kuitenkin myös siitä, että uusiakin asiakkaita on viime vuosina tullut lisää. Lähialueeltakin uusia asiakkaita on löytynyt yllättävän paljon. Monet, varsinkin nuoret viljelijät, ovat huomanneet, miten kätevästi ja läheltä siemenet saa hankittua. Kallioharjun tila on kuulunut Tilasiemenketjuun yhtiön perustamisesta asti. Ulla Torilan isä Tapio Miettinen kehitti paljon tilan kunnostus- ja pakkaamotoimintaa, joten Ullalla ja Mikalla oli hyvät lähtökohdat aloittaa siementuottajina tilan siirtyessä heidän haltuunsa syksyllä 2004. Kehittyä pitää toki edelleen ja jatkuvasti, muuten ei tälläkään alalla pärjää, Mika kertoo. Ja jatkaa, että heidän aikanaan tilan peltopinta-ala on kasvanut noin 50 hehtaaria ja kiinnostusta kasvattaa tilakokoa olisi edelleen. Pari kiittelee hyvää yhteistyötä, joka eri tilapakkaamojen välillä toimii. Yhdessä suunnitellaan tulevaa sekä jaetaan kokemuksia ja tietoa. Se auttaa omankin tilan toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Jokaisen ei tarvitse tehdä kaikkea, vaan toimitaan omien vahvuuksien mukaan. Oman alueemme pakkaajien kesken kokoonnumme muutaman kerran vuodessa ja pohdimme yhdessä tuotantosuunnitelmia ja markkinointia. Tuttuja ja uusia lajikkeita Tänä vuonna Kallioharjun tilalla oli tuotannossa muun muassa Venla-kauraa, Anniinavehnää, Elmeri-ohraa ja Apollo-rypsiä. Venla ja Anniina ovat vakiinnuttaneet asemansa ja niille riittää kysyntää vuosittain. Elmeriä meillä oli nyt ensimmäistä vuotta, ja myös se vaikuttaa hyvältä lajikkeelta, Ulla ja Mika kertovat. Lajikevalikoimamme on ollut sellainen, että olemme hyvin pystyneet vastaamaan asiakkailta tulleeseen kysyntään. Uudet lajikkeet kiinnostavat luonnollisesti siemenviljelijää ja pitävät osaltaan myös mielenkiintoa työhön yllä. Vaihtelua työssä riittää tosin muutenkin; vuodet ovat erilaisia ja markkinatilanteet vaihtelevat. Se tuo haastetta niin omaan tuotantoon kuin siemenmyyntiinkin. Satotasot ovat viime vuosina olleet hyviä suotuisien kasvukausien ansiosta, joten tämä vuosi oli satotasojen osalta Mika Torilan mukaan pienoinen pettymys. Mutta sellaista tämä on; vuodet ovat aina erilaisia. Se tuo tähän työhön vaihtelua, Ulla ja Mika toteavat. Tällä alalla tilanteet vaihtelevat niin nopeasti, että tulevaa on vaikea ennustaa. Markkinatilanteita pitää seurata tarkkaavaisesti ja ennakoida sen avulla tuotannon painopisteitä. Sulavuutta nurmirehuun Nuutti BOR -timotei Nuutti on viljelyvarma ja satoisa yleistimotei, jossa yhdistyvät hyvä jälkikasvukyky, talvenkestävyys sekä ruokintalaatu. Tuure BOR -timotei Tuure on erittäin satoisa ja talvenkestävä timotei, joka on myös ruokintalaadultaan ensiluokkainen. Uula BOR -timotei Uula on rehusadoltaan varmin timoteilajike oloissa, joissa vaaditaan kestävyyttä. Myös sulavuus ja valkuaispitoisuus ovat Uulassa hyvällä tasolla. Ilmari BOR -nurminata Ilmari on satoisa ja kestävä nurminatalajike koko Suomeen. Sen sadontuotto on hyvä läpi kasvukauden. Inkeri BOR -nurminata Inkeri on satoisa ja talvenkestävä nurminata, jonka rehulaatu on hyvä. Se tuottaa satoa tasaisen varmasti kaikilla alueilla ja kaikilla maalajeilla. Inkerin satovarmuus on ollut hyvä myös nurmen vanhetessa. Karolina BOR -ruokonata Erittäin satoisa, laadukas ja kestävä ruokonatauutuus, joka soveltuu viljelyyn koko Suomessa. Sen sadontuottokyky on tullut esiin vaativissakin olosuhteissa. Retu BOR -ruokonata Retu on satoisa ruokanatalajike, joka kestää kuivuutta ja tuottaa runsaita kuiva-ainesatoja kuivissakin kasvuoloissa. Lajike on myös talvenkestävä ja sopii viljelyyn koko maassa. www.boreal.fi 19
Päivi Parikka / MTT 20
Suomessa Fusarium-lajien aiheuttamia hometoksiineja esiintyy runsaimmin kauralla. Ajankohtaista tietoa Fusarium-sienistä meiltä ja maailmalta Fusarium-sienten aiheuttamat homeet ja hometoksiinit viljasadossa ovat viime vuosina nousseet esille yhä useammin ja samalla on kasvanut myös aiheeseen liittyvän tiedon tarve. Boreal ja MTT järjestivät aiheesta luento- ja keskustelutilaisuuden, jossa oli luennoimassa kansainvälisesti arvostettu tutkija Andy Tekauz (Agriculture and Agri- Food Canada). Kanadassa Fusarium-sienten aiheuttamia tauteja on tutkittu Manitoban alueella pelto-olosuhteissa 1980-luvulta lähtien. Fusarium-sienten aiheuttama punahome ei ole uusi tauti viljoilla, mutta runsastumisensa myötä sen merkitys sadon laadun ja määrän heikentäjänä on lisääntynyt. Tekauzin mukaan Fusariumsienillä on aiheuttamiensa hometoksiinien takia laajempi merkitys kuin muilla taudinaiheuttajilla. Fusarium-tartunnan tuottamat hometoksiinit ovat terveysriski ihmisille ja eläimille. Kanadassa, missä tuotetaan korkealaatuista vehnää, Fusarium-sieniin kiinnitetään erityistä huomiota ja raja-arvot ovat erittäin tiukat. Suomessa Fusarium-sienet erityisesti kaurojen kiusana Suomessakin Fusarium-sienten merkitys on kasvanut. Fusariumlajien aiheuttamia hometoksiineja esiintyy meillä runsaimmin kauralla, mutta myös ohralla. Elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitetulle viljalle on määritelty hometoksiinimäärien raja-arvot. Suomessa tähän mennessä yleisin ja tutkituin hometoksiini on ollut DON-toksiinit, mutta myös muiden toksiinien kuten T-2 ja HT-2 pitoisuudet ovat alkaneet lisääntyä. Punahomeita aiheuttavia Fusarium-sieniä esiintyy kaikilla viljalajeilla ja ne ovat yleisiä maailman viljanviljelyalueilla. Fusariumlajeja on useita ja ne tuottavat erilaisia toksiineja. Alueelliset erot eri lajien esiintymiselle voivat olla suuriakin. Sääolosuhteet ja kasvilajisto vaikuttavat siihen, mitkä Fusarium-lajit alueella viihtyvät. Osa lajeista viihtyy parhaiten kosteissa ja lämpimissä oloissa, mutta on myös lajeja, jotka viihtyvät lämpimissä ja kuivissa olosuhteissa. Kasvukauden lopullinen Fusarium-lajisto ja niiden runsaus ovatkin lopullisesti selvillä vasta puintihetkellä. MTT:n mukaan kasvukauden 2010 ensimmäiset viljojen Fusarium-seurantatulokset osoit- tavat, että kuivilla ja lämpimillä alueilla, kuten eteläisimmässä Suomessa, on eniten F. poaetartuntaa. Mykotoksiinien T2/ HT-2 tuottajista löytyy sadosta F. langsethiae -sientä. DON-toksiinin tuottajia löytyy alueilta, joilla on satanut enemmän. Kuitenkin niiden määrä voi kuivuuden takia jäädä alhaiseksi. Jos tämän vuoden kaltaisena lämpimänä kesänä olisi satanut enemmän, olisi toksiiniriski suurempi. Viljojen Fusarium-kestävyyden kehittämistä tutkitaan MTT:n ja Boreal Kasvinjalostus Oy:n yhteistyönä Hyötygeeni-hankkeessa. Punahomeet viljoilla Fusarium-sienet ovat maassa kasvinjätteissä eläviä taudinaiheuttajia, jotka aiheuttavat viljoilla tyvitautia ja punahometta tähkiin. Tauti leviää sateen ja tuulen kuljettamien kuromaitiöiden avulla ja taudinaiheuttaja leviää myös kylvösiemenen mukana. Tauti leviää kasvinjätteistä ylöspäin kasvin lehteen, korren solmuihin ja edelleen tähkään/ röyhyyn. Punahometartunnan ajankohta ja havaitseminen eri viljalajeilla vaihtelee. Vehnällä kukinta on kriittisin vaihe tartunnan kannalta, kun taas ohralla ja erityisesti kauralla tauti voi tarttua myöhemminkin kasvukaudella. Taudin havaitseminen oireiden perusteella on helpointa vehnällä ja ohralla, joissa vioitukset näkyvät jyvien värimuutoksina. Hankalinta taudin havainnointi on kauralla, jossa taudin oireet eivät välttämättä lainkaan näy. Taudinaiheuttajaa voidaan parhaiten torjua terveen ja peitatun siemenen käytöllä sekä viljelykierron avulla. Kasvukauden aikaisella kemiallisella torjunnalla voidaan tartuntariskiä hillitä. Punahomeen hallinnassa tärkeitä asioita ovat lisäksi hyväkuntoiseen, lakoontumattomaan kasvustoon panostaminen, lajikevalinta sekä viljan huolellinen kuivaus. 21
Öljykasvien edut selkeät Vaihtoehtoja viljelyyn Öljykasvit ovat edelleen kilpailukykyinen vaihtoehto monille tiloille, muistuttaa Borealin öljykasvien jalostaja Mika Hyövelä. Hän painottaa, että viime kesä oli erittäin poikkeuksellinen, ja pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna öljykasvien tuotto hehtaaria kohti on monesti ollut varsin kilpailukykyinen viljoihin verrattuna. Apollo BOR rypsi Apollo on satoisa kevätrypsi, jonka sadon laatu on myös hyvä. Sen öljypitoisuus on korkea ja lehtivihreäpitoisuus lajikkeiston alhaisin. Cordelia BOR rypsi Cordelia-kevätrypsin sadontuottokyky on huippuluokkaa, ja myös öljypitoisuus on erinomainen. Cordelian öljysato onkin markkinoilla olevien rypsien parhaimmistoa. Eos BOR rypsi Eos on satoisuudeltaan markkinoilla olevien rypsilajikkeiden parhaimmistoa. Sen öljypitoisuus sekä öljysato ovat korkeat. Eos on myös laonkestävyydeltään hyvä. Campino BOR rapsi Campino on erittäin satoisa ja laadukas kevätrapsi I-viljelyvyöhykkeelle. Sen siemen on erittäin suuri, öljypitoisuus korkea ja öljysato suuri. Marie BOR rapsi Marie on aikainen ja viljelyvarma vaihtoehto kevätrapsin tuotantoon Etelä-Suomessa. Marien siementen öljypitoisuus on korkea ja öljyn lehtivihreäpitoisuus alhainen. Trapper BOR rapsi Trapper on erittäin satoisa hybridikevätrapsilajike, joka aikaisuutensa ansiosta soveltuu viljeltäväksi I-vyöhykkeellä sekä II-vyöhykkeen suotuisilla alueilla. www.boreal.fi Boreal / Kuva-arkisto Hyövelä kannustaa tarkastelemaan öljykasvien viljelyn etuja laajemmin ja pidemmällä aikavälillä. Viljoihin verrattuna öljykasvien hintavaihtelut ovat viime vuosina olleet selvästi pienempiä. Kotimaassa öljykasvisadolle on kysyntää, joten sadon myynti on helppoa. Ja kysyntää lisää edelleen öljykasvien merkitys kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantajana. Markkinointiedun lisäksi öljykasveilla on monia muitakin hyviä ominaisuuksia, minkä vuoksi ne kannattaa sisällyttää pysyvästi viljelykiertoon. - Öljykasvien merkitys viljelykierron monipuolistajina ja maan kasvukunnon ylläpitäjinä on tunnustettu ja niiden esikasviarvo on hyvä. Rypsin tai rapsin jälkeen viljoilla on mahdollista saada parempia satoja, kuin jos esikasvina olisi ollut vilja, Hyövelä muistuttaa. Monille tiloille öljykasvit sopivat tasaamaan kylvö- ja puintikauden työhuippuja. Lisäksi viljan tuotantoon verrattuna säästöä kertyy yleisesti myös kuivatuskustannuksissa, varastoinnissa ja kuljetuksissa, kun käsiteltävän sadon määrä hehtaaria kohti on pienempi kuin viljoilla. Ensi vuodelle öljykasvien siementä on hyvin tarjolla ja uusien lajikkeiden potentiaali kannattaa hyödyntää. Hyövelä kertoo, että korkeamman satotason lisäksi jalostuksen avulla uusien kotimaisten rypsilajikkeiden öljypitoisuutta on nostettu, jolloin korkean öljypitoisuuden omaavalla lajikkeella voidaan kasvattaa hehtaarituottoa entisestään laatuhinnoittelun kautta. 22