Asiakaslehti Nro 4 2005 TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS

Asiakaslehti Nro 4 2005 TAMPEREEN YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULU TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS

OSAKSI KAUPPAKORKEA- KOULUA 15 vuoden ikään ehtinyt Liiketaloudellinen tutkimus- ja koulutuskeskus liittyy osaksi Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulua. Tässä yhteydessä nimi täsmentyy Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergokseksi. Synergos tulee kreikan kielestä ja se tarkoittaa yhdessä tekemistä, yhteisvaikutusta ja synergiaa. Mielestämme nimi sopii yksiköllemme mitä parhaiten, sillä se ilmentää toimintatapaamme ja toimintamme vaikuttavuutta. Lisäksi nimi on ollut asiakaslehtemme nimenä jo usean vuoden ajan. Tampereen yliopisto perusti kauppakorkeakoulun vuonna 2004 vahvistamaan kauppatieteiden opetusta ja tutkimusta. Perinteisen yksikkömme liittyminen kauppakorkeakouluun on luonteva kehittämistoimenpide, jossa monipuolista liiketoimintaosaamista yhdistetään yhteisiin rakenteisiin ja kansainvälisesti kehittyviin verkostoihin. Kauppakorkeakoulu kuuluu arvostettuun kauppa- ja hallintotieteiden tiedekuntaan, joka on kansallisesti ja kansainvälisesti erittäin vahva osaamiskeskittymä. Tämä laaja kaupan ja hallinnon osaamispohja tarjoaa merkittävää lisäarvoa esimerkiksi Public Private yhteistyön kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Liiketaloudellisen tutkimus- ja koulutuskeskuksen tarkoituksena on ollut edistää laadukasta ja asiakaslähtöistä liiketoimintaosaamista yksityisellä ja julkisella sektorilla sekä niiden yhteistoiminnassa. Tämä työ jatkuu, nyt laajemmissa rakenteissa ja viitekehyksissä. Harri Talonen johtaja Suosittu, laadukas ja vaikutuksiltaan erinomainen Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu Mikko Ruohonen professori, kauppakorkeakoulun johtaja Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu, tuttavallisesti KKK, nojaa 40 vuoden ajan yliopistossa sekä kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnassa luotuihin kauppatieteellisiin kompetensseihin. Toiminnan perusrakenteita on uudistettu ja kauppakorkeakoulu perustettiin viime vuonna vahvistamaan ja koordinoimaan alan tutkimusta ja koulutusta. Tällä hetkellä keski-ikäiseksi ehtineen tiedekunnan kauppatieteellinen koulutus onkin yksi maamme halutuimmista opiskeluvaihtoehdoista.tampereelle kauppatieteelliseen koulutukseen hakeneista pääsee opiskelemaan vain 7-15 % oppiaineesta riippuen. Koulutus on laadukasta ja valmistuneiden työllistymisnäkymät ovat erittäin hyvät. Toimintamme on erittäin tehokasta, sillä tieteellisten suoritteiden määrä on hyvä henkilöstön määrään suhteutettuna. Tällä hetkellä kauppatieteiden opetuksen, tutkimuksen ja hallinnon piirissä työskentelee noin 100 henkilöä ja opiskelijoita yksikössämme on noin 1500. Kauppakorkeakoulu on myös aktiivisesti mukana yliopiston ns. kolmannen tehtävän eli yhteiskunnallisen palvelutoiminnan toteuttamisessa. Tähän tehtävään liittyen Kauppakorkeakoulun yhteisöllisiä haasteita ovat mm. kansainvälistymisen ja globalisaation mukanaan tuomat opetus- ja tutkimushaasteet, laaja-alaisen liiketoimintaosaamisen koulutuksen tarjonta sekä myös yliopistollemme ominainen yksityisen ja julkisen sektorin yhdentymisvaikutusten tutkimus. Vahvan lisäarvon asiakaslähtöiseen koulutus- ja tutkimustoimintaan on tuonut kesällä 2005 kauppakorkeakouluun tiiviimmin integroitunut Liiketaloudellinen tutkimus- ja koulutuskeskus, nyt uudella Synergos-nimellä. Kauppakorkeakoulu vahvistuu näin koulutuksen tuotteistamisen, räätälöidyn tutkimustoiminnan ja yhteisömme strategisten painopisteiden tukemisen kautta. Nykyinen Synergos edustaa mittakaavaltaan ja laajalla toiminnallaan aidosti kauppakorkeakoulun palveluyksikköä, johon voidaan ottaa yhteyttä erilaisissa kehittämistarpeissa ja -tilanteissa. Tervetuloa kauppakorkeakouluun! Mikko Ruohonen Asia Business Academy Asia Business Academy (ABA) on keväällä 2005 toimintansa aloittanut Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulun yksikkö, joka keskittyy Aasian kaupan ja hallinnon tutkimus-, opetus- ja kehityshankekysymyksiin. ABA koordinoi ja kokoaa yhteen Tampereen yliopistossa, ja myös laajemmin Pirkanmaan alueella ja Suomessa, tehtävää Aasian kaupan ja hallinnon opetuksen, johtamiskoulutuksen, tutkimuksen ja yritysyhteistyön hankkeita. ABA järjestää Doing Business with ASEM -opintokokonaisuuden aihealueesta kiinnostuneille yrityksille sekä opiskelijoille ennen ASEM 2006 kokousta. Yhteystiedot www.aba.fi Julkaisija Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu,tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos SynergosNews ilmestyy kahdesti vuodessa Päätoimittaja Harri Talonen Toimittaja Milla Anttila/Elettaria Toimituksen osoite Åkerlundinkatu 2 A, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 03 3551 8545, fax 03 3551 8537, etunimi.sukunimi@uta.fi, www.uta.fi Ulkoasu Studio Mielikuva Oy/Jussi Kiiskilä Painopaikka Kirjapaino Öhrling Oy / 2005 2

VVO tutki vuokralaisten asukastyytyväisyyttä on maanlaajuinen VVOvuokra-asumisen asiantuntija, jonka ydinliiketoimintaa on kiinteistöjen omistaminen ja asumispalvelut.vuokralaisten keskuudessa tehty asukastyytyväisyystutkimus on tärkeä työkalu, jonka avulla yhtiö kehittää asukaspalvelujaan vastaamaan yhä paremmin asukkaiden tarpeita. Kun ennen vuokranantajilla oli kasvukeskuksissa asunnon tarvitsijoita jonoksi asti ja vuokra-asunnon saanti todella vaikeaa, on tilanne nyt muuttunut vuokralaisen kannalta valoisammaksi.vaihtoehtoja asumiselle on tarjolla ja vuokranantajat joutuvat markkinoimaan asuntojaan löytääkseen niihin vuokralaiset. VVO:lla on yli 37 000 vuokraasuntoa eri puolilla Suomea. Vuokra-asuntokanta käsittää suurimmaksi osaksi perinteisiä kerrostaloasuntoja mutta myös rivija pientaloja 70 eri paikkakunnalla.asukkaiden vaihtuvuus on kasvanut viime vuosina koko alalla ja vaikka VVO:lla vaihtuvuusluvut ovat alan parhaimmistoa, silti noin joka neljäs vuokralainen muuttaa vuoden mittaan. VVO:n tavoitteena on saada asukkaansa viihtymään mahdollisimman hyvin ja pitkään tarjoamalla heille entistä parempaa palvelua ja edistämällä asukkaiden mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa omaan asumiseensa. Yhteyttä vuokranantajaansa asukkaat pitävät eri puolilla Suomea sijaitsevien kolmentoista VVO-kotikeskuksen kautta. Pidämme asukasyhteistyötä tärkeänä ja olemme kiinnostuneita asiakkaidemme mielipiteistä. Tampereen yliopiston Tutkimusja koulutuskeskus Synergoksella teettämämme tutkimuksen avulla saamme tietoa siitä,millaisia tarpeita erilaisilla asukasryhmillä on ja miten kehittää palvelujamme ja varmistaa asiakastyytyväisyys,sanoo VVO:n viestintäjohtaja Marketta Vehkametsä. Olemme kolmen vuoden ajan tehneet asiakkuuksien kehittämistyötä ja olemme pystyneet siirtämään huomiota kiinteistön hoidosta enemmän myös ihmisten huomioimiseen.tässä paikallisten VVO-kotikeskusten henkilöstö on keskeisessä asemassa. VVO on aikaisemminkin tutkinut asukastyytyväisyyttä, mutta nyt tehty tutkimus Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen kanssa on aikaisempia tutkimuksia syvempi ja laajempi. Tutkimukseen osallistuneista 5 000 asukkaasta 2 000 palautti tutkimuslomakkeen, mikä osoittaa, että asukkaat kokevat voivansa vaikuttaa asumiseensa liittyviin asioihin olemalla aktiivisia ja antamalla palautetta. On ollut mukavaa tehdä töitä joustavan, työteliään ja meidän tarpeemme ymmärtävän tutkijatiimin kanssa. Saimme olla mukana miettimässä tutkimuksen perusrakennetta ja muotoilemassa kysymyksiä siten, että ne varmasti avautuvat haluamallamme tavalla asiakkaillemme. Tutkimus antaa meille juuri sen tiedon, jota tarvitsemmekin eli hyvän yleiskuvan asiakkaidemme mielipiteistä ja toimintamme kehittämiskohteista. Se, että voimme tarkastella tutkimustuloksia myös alueellisesti, on toimintamme kannalta keskeistä, Vehkametsä sanoo. On ollut mukavaa tehdä töitä joustavan, innostuneen ja meidän tarpeemme ymmärtävän tutkijatiimin kanssa, sanoo VVO:n viestintäjohtaja Marketta Vehkametsä. Asukkaat muuttavat aikaisempaa herkemmin Nyt tehdyn asiakastutkimuksen mukaan VVO on iso ja luotettava toimija, jolle asiakkaat antavat hyvän kokonaisarvosanan. Tarvetta kehittämiseen on lähinnä yksilöllisissä palveluprosesseissa. Yllätyksenä VVO:lle ei tullut, että asukkaiden mielestä heikoin lenkki palveluketjussa on kiinteistönhuolto. VVO rakennuttaa, markkinoi ja isännöi omia asuntojaan, mutta kiinteistöjen huoltotoiminta on ulkoistettu koko maassa. Tiedämme, että monilla huoltoyrityksillä on vaikeuksia pitää ihmisiä pitkäaikaisissa työsuhteissa. Usein vaihtuvat huoltomiehet eivät asiakkaiden mielestä aina palvele talon asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla, Vehkametsä toteaa. Asukastyytyväisyystutkimus vahvisti VVO:n käsitystä nykyisestä markkinatilanteesta. Asiakkailla on nykyään hyvät mahdollisuudet valita asumismuoto ja asuinpaikka ja tästä syystä he myös muuttavat aikaisempaa herkemmin. Kaikkiin muuton syihin emme voi vaikuttaa, mutta monia syitä voimme poistaa paremmalla palvelulla ja herkemmällä reagoinnilla. Muuton syynä voi olla esimerkiksi omistusasunnon osto, mutta monet VVO:n vuokralaiset muuttavat vuokra-asunnosta toiseen perheen elämäntilanteen muuttuessa. Meillä on aika paljon sisäisiä muuttoja, mikä osaltaan kertoo, että asiakkaamme ovat tyytyväisiä asuntojemme tasoon ja tarjoamiimme asukaspalveluihin ja arvostavat mahdollisuutta vaihtaa asuntoa VVO:n sisällä, Vehkametsä toteaa. Vuokraasuntomarkkinat Internetissä Vuokra-asuntojen markkinat ovat siirtyneet viime vuosina verkkoon. Erityisesti nuoret asunnonhakijat osaavat hyödyntää verkkopalveluja. Tutkimus vahvistaa käsitystämme, että Internet on kanava, johon meidän tulee jatkossa panostaa vielä nykyistäkin enemmän. Meillä onkin parhaillaan käynnissä www-sivujen uusiminen. Tavoitteenamme on tehostaa verkossa olevaa vuokraasuntojen hakuprosessia ja kehittää internetiä palaute- ja asiointikanavana nykyisille asiakkaillemme. Siinä missä VVO tarjoaa palvelujaan Internetin välityksellä, se myös tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden hankkia asuntoon kiinteähintainen Internet-yhteys. Verkkoyhteys, omatoimiremontti ja edulliseksi neuvoteltu sähkösopimus ovat asukasyhteistyön ohella niitä asumispalveluja, joita asunnon vuokraajat nykyään näyttävät arvostavan. Teemme varmasti parin vuoden kuluttua seurantatutkimuksen, jotta voimme seurata miten tämän tutkimuksen pohjalta käynnistyt palvelujen parannustoimet ovat asukkaidemme mielestä onnistuneet,vehkametsä sanoo. Lisätiedot: tutkija Hanna Willner puh. (03) 3551 8052 tai 050 395 1163 hanna.willner@uta.fi 3

KTM tutki matkailuhankkeiden julkisen tuen vaikuttavuutta Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos tutki Kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman ohjausryhmän toimeksiannosta matkailuhankkeiden julkisen tuen määrää ja vaikuttavuutta maassamme vuosina 2000 2003. Tutkimuksen ohjausryhmässä oli kuuden ministeriön, maakunnan liiton, TE-keskuksen ja Matkailun edistämiskeskuksen edustus. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi KTM:n markkinaosaston matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen tutkijatiimin muodostivat johtaja Harri Talonen, tutkimuspäällikkö Marko Laiho ja tutkija Hanna Willner. KTM on matkailun kansallinen vastuuviranomainen, joka vastaa matkailupolitiikan painotuksista, matkailun yleisestä kehittämisestä ja tukitoimien koordinoinnista, matkailua koskevan lainsäädännön valmistelusta ja koordinoinnista, valtioiden välisistä matkailusuhteista ja osallistumisesta matkailuasioiden käsittelyyn kansainvälisissä järjestöissä. Näitä tehtäviä Nina Vesterinen hoitaa päätyönään KTM:ssä. Matkailun julkinen tuki, EUrahoitus, kansallinen rahoitus ja kuntakohtainen rahoitus ovat pirstaloituneet eri ministeriöille ja toimijoille. Olemassa ei ole yhtä rekisteriä, johon olisi koottu tieto siitä, miten paljon kaikkiaan on rahoitettu ja miten julkista rahoitusta on kohdennettu.tämän tiedon selvittämiseen tarvittiin nyt tehty tutkimus, jonka tuloksia voidaan peilata vuonna 2000 tehtyyn vastaavaan tutkimukseen, Vesterinen sanoo. Tutkimuksella haluttiin selvittää muun muassa mitkä tahot ovat tutkimusajankohtana myöntäneet tukea, kenelle ja KTM:n markkinaosaston matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen toimi tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana. millaisiin hankkeisiin tukea on myönnetty ja miten tuen on arveltu vaikuttaneen alueellisesti. Laaja tutkimuskokonaisuus toteutettiin nelivaiheisesti useampia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Ensimmäisessä vaiheessa kerättiin ja käsiteltiin taustatiedot hankerekisteriä varten. Toisessa vaiheessa yli tuhannelle matkailualan kasvuyritykselle lähetettiin kysely, jolla selvitettiin yritysten matkailuun liittyvää toimintaa ja käsityksiä eri tyyppisistä hankkeista sekä matkailuun liittyvistä kehittämistarpeista ja hankkeiden vaikuttavuudesta.tutkimuksen kolmannessa vaiheessa haastateltiin yhdeksän maakunnan rahoittajatahoja ja markkinointiorganisaatioiden edustajia. Lopuksi tehtiin kuntakierros, jonka aikana haastateltiin kahdenkymmenen matkailuhankkeita toteuttaneen kunnan avainhenkilöitä, yrittäjiä ja hankevetäjiä hankkeiden vaikuttavuudesta. Tutkimus käynnistettiin viime marraskuussa. Aikaa tutkimuksen toteuttamiseen tarvittiin, sillä henkilökohtaiset haastattelut ovat aikaavieviä. Tutkimustiimi toimi aktiivisesti ja ohjausryhmän kokousten lisäksi yhteyttä pidettiin myös kahdenkeskisin palaverein Vesterinen kiittää. Tutkimus osoitti, että rahaa on käytetty aikaisempaa tutkimuskautta tehokkaammin. Tutkimustulosten pohjalta ohjausryhmä tekee toimenpidesuositukset siitä, millä tavalla julkisen rahoituksen kohdentamista tulisi jatkossa edelleen tehostaa, miten hankkeiden koordinointia voitaisiin parantaa ja millaisia hyviä käytännön esimerkkejä tutkimus toi esille, Vesterinen kertoo. EU:lta Suomeen kohdentuva matkailuhankkeisiin suunnattu tuki tulee vuonna 2007 alkavalla toimintakaudella mitä todennäköisimmin pienentymään. Olemme aloittamassa valtakunnallisen matkailustrategian laadintaa ja hyödynnämme sen tekemisessä tutkimustuloksia. Tutkimustulokset kiinnostavat luonnollisesti myös eri viranomaisia ja rahoituksen myöntäjiä. Tutkimustulokset julkisesta tuesta matkailuhankkeisiin Suomessa vuonna 2000 2003 julkistettiin 24.5.2005 KTM:n matkailun ajankohtaisseminaarissa, minkä jälkeen tutkimus julkaistaan myös Internetissä. Lisätiedot: tutkija Hanna Willner puh. (03) 3551 8052 tai 050 395 1163 hanna.willner@uta.fi 4

Vahva elinkeinoelämä paras tae matkailun kehitykselle Tulevaisuuden kehityskulkujen ennakointi on ollut melko vähäistä matkailusektorilla,mutta markkinoiden muutokset ovat tehneet ennakoinnin yhä tärkeämmäksi.tutkimus- ja koukutuskeskus Synergos tarttui haasteeseen ja laati Pirkanmaan eri matkailusektorin toimijoiden hyödynnettäväksi ennakoivan analyysin matkailun toimintaympäristöön maakunnassa vaikuttavien tekijöiden kehityksestä. Työhön tarttumisen kynnystä madalsi se, että keskuksella on pitkät perinteet ja vahva kokemus sekä matkailututkimuksesta että strategisesta suunnittelusta matkailusektorilla, kertoo tutkimuspäällikkö Marko Laiho. Tutkimuksessa Pirkanmaan matkailuun vaikuttaviksi ns. megatrendeiksi määriteltiin kansainvälistyminen, kulutuskäyttäytymisen sirpaloituminen ja elämyshakuisuus, verkostoituminen sekä hyvinvointiklusterin vahvistaminen. Muiksi keskeisiksi muutostredeiksi nostettiin turvallisuushakuisuuden lisääntyminen sekä teknisen kehityksen nopeus ja laaja-alaisuus. Tutkimuksen yhdessä johtaja Harri Talosen kanssa tehnyt Laiho arvioi, että Pietarin ja Baltian alueen taloudellinen kehitys sekä halpalentoyhtiö Ryanairin avaamat uudet kansainväliset lentoyhteydet Tampere-Pirkkalan lentokentältä tarjoavat pirkanmaalaiselle matkailuelinkeinolle kasvavia liiketoimintamahdollisuuksia. Kulutuskäyttäytymisessä tapahtuviin muutoksiin vastataan parhaiten monipuolisilla ja laadukkailla matkailupalveluilla. Matkailukohteiden uusiutuminen onkin siten erityisen tärkeää, Laiho huomauttaa. Vireä elinkeinoelämä on matkailun suotuisan kehittymisen Hyvinvointipalvelut Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksessa valmistui viime marraskuussa tutkimus hyvinvointipalveluiden tulevaisuudennäkymistä Pirkanmaalla. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää muun muassa alan liiketoimintapotentiaalin, koulutuksen ja työvoiman tarpeen ennakoinnissa seuraavien 5 10 vuoden aikana, sanoo tutkija Riitta- Liisa Larjovuori. Tutkimus antaa viitteitä siitä, mitkä uudet hyvinvointipalvelujen osa-alueet tulevaisuudessa korostuvat.tutkimus peilaa myös julkisen ja yksityisen sektorin suhdetta tulevaisuudessa. Tutkimuksessa hyvinvointipalveluihin liittyvinä trendeinä nähdään kansalaisten ikääntyminen, kansainvälistyminen ja teknologian kehitys sekä julkisen sektorin toimintamallien muuttuminen yhä enemmän palvelujen tuottajasta palvelujen järjestäjiksi. Tutkimusta var- ovat tulevaisuuden kasvuala ten haastateltiin laaja-alaisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijoita, toimijoita ja viranomaisia. Larjovuoren mukaan alan toimijoiden yhteinen näkemys on, että hyvinvointipalvelut tulee jatkossakin säilyttää julkisen sektorin vastuulla, mutta yhä suurenpi osa palveluista Ennakoiva analyysi Pirkanmaan hyvinvointipalveluiden klusterista -tutkimuksen tekijä tutkija Riitta-Liisa Larjovuori näkee sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvavaa liiketoimintapotentiaalia. peruspilari. Menestys tällä sektorilla merkitsee automaattisesti vilkasta työajanmatkailua. Myös Pirkanmaan ns. megakohteet kuten Särkänniemi, Ikaalisten kylpylä, Tampere-talo ja Nokian Rantasipi Eden sekä laaja tapahtumatarjonta ovat tärkeitä vetovoimatekijöitä matkailussa unohtamatta pienempien kohteiden ja palveluntuottajien roolia matkailutarjonnan täydentäjinä. Kokonaisuudessaan Pirkanmaan matkailuklusterin arvioidaan työllistävän nykyisellään noin 11 000 henkilöä. Maakunnan saaman välittömän matkailutulon määräksi on haarukoitu noin 550 miljoonaa euroa vuonna 2002. Pirkanmaalle tehdään vuositasolla yhteensä noin 2,4 miljoonaa kotimaista vapaaajan matkaa, mikä on noin 10 % kaikista Suomessa tehdyistä vapaa-ajan matkoista. Majoitusliikkeissä kirjattiin vuonna 2004 noin 1,3 miljoonaa yöpymistä kasvun ollessa edellisestä vuodesta lähes 6 %. Pirkanmaan matkailuelinkeinolla meneekin nykyisin varsin hyvin, mutta positiivisen kehityksen turvaaminen edellyttää jatkossa aktiivista uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista ja määrätietoista kehittämistyötä, tiivistää tutkimuspäällikkö Laiho. Ennakoiva analyysi Pirkanmaan hyvinvointipalveluiden klusterista, TE-keskuksen julkaisu 8 ja Pirkanmaan matkailun ennakoiva kilpailukykyanalyysi,te-keskuksen julkaisu 12, ovat saatavana Internetistä osoitteesta www.pirkanmaanennakointipalvelu.fi Lisätiedot: tutkimuspäällikkö Marko Laiho puh. (03) 3551 8540 tai 040 503 6340 tullaan jatkossa tuottamaan yksityisellä sektorilla. Sosiaali- ja terveyssektori nähdään liian usein pelkkänä rahareikänä ja ongelmakenttänä, vaikka se tarjoaa tulevaisuudessa entistä laajemman liiketoiminta- ja työllistämispotentiaalin, sanoo tutkimuksen tekijä. Hyvinvointipalveluille liiketoiminta-alueena tulisi saada enemmän arvostusta. Hyvin toimivat hyvinvointipalvelut ovat yhteiskunnalle valtava voimavara. Ennakoivat analyysit kokoavat toimialakohtaista tietoa päätöksenteon tueksi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos teki viime vuonna ennakoivat analyysit Pirkanmaan hyvinvointipalveluiden, matkailun, terveysteknologian ja funktionaalisten elintarvikkeiden klustereista.tutkimukset tuotettiin osana Pirkanmaan TE-keskuksen ennakointipalvelua. Lisätiedot: tutkija Riitta-Liisa Larjovuori puh. (03) 3551 8540 riitta-liisa.larjovuori@uta.fi 5

TIIKERINLOIKALLA työniloon ja tulokseen 6 Professori Marja-Liisa Manka ja Kymppi-Maukkaat Oy:n toimitusjohtaja Arto Rinta-Opas ovat tyytyväisiä aktiivisuuteen, jolla toijalalaisen elintarviketehtaan työntekijät lähtivät mukaan Tiikerinloikka hyvinvointiin -hankkeeseen. Työtyytyväisyys ja työssä jaksaminen ovat isoja haasteita yrityksille ja julkisen sektorin työyhteisöille. Sekä työtyytyväisyys että työssä jaksaminen ovat erittäin tärkeitä tekijöitä työn tuloksellisuuden kannalta. Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksessa toimiva Työhyvinvointi -instituutti on aloittanut Tykesin rahoittamana työyhteisöjen kehittämishankkeen. Alan tutkimus- ja koulutustoimintaa koordinoi, ohjaa ja kehittää professori Marja-Liisa Manka. Kehittämishankkeessa on mukana kaikkiaan 30 pirkanmaalaista työyhteisöä. Hankkeen tavoitteena on lisätä työntekijöiden työtyytyväisyyttä ja sitä kautta parantaa organisaation tuloksellisuutta. Tavoitteisiin ei pyritä pienin askelin, vaan reippaalla tiikerinloikalla, jolloin työntekijät oppivat itse ratkaisemaan työelämän ongelmia ja parantamaan työyhteisönsä ilmapiiriä. Työyhteisöjen kehittämishanke käynnistettiin pirkanmaalaisyrityksissä lähtötilanteen kartoittamisella ja kyselyllä, johon vastasi yli 1 200 työntekijää, toimihenkilöä ja esimiestä. Kartoituksen tulokset osoittivat kiistatta, että tunne työssä uupumisesta on monen työntekijän kohdalla totisinta totta. Kyselyyn vastanneista lähes 40 prosenttia koki työnsä henkisesti melko tai erittäin rasittavana, kun toisaalta työoloihinsa täysin tyytyväisiä oli vastanneista vain noin 25 prosenttia. Rutiinit ja perinteet rasittavat Mutta mikä sitten mättää suomalaisessa työelämässä? Saatujen kokemusten perusteella ongelmat piilevät usein rutiineissa ja perinteissä, jotka jumiuttavat sekä ihmiset että organisaatiot. Työn ja ihmisten johtamistavoissa nähdään ongelmia ja esimies koetaan jopa työssä kehittymisen esteeksi. Myös puhumattomuus, vuorovaikutuksen puute ja palautteettomuus koetaan työilmapiiriä heikentävinä asioina. Joissakin tapauksissa alaiset kyseenalaistavat esimiesten kyvykkyyden, mutta voidaan myös kysyä, miten kehittyneitä ovat työntekijöiden alaisena olemisen taidot. Kun toinen ei kerro ja toinen ei kysy, syntyy jossakin vaiheessa väistämättä kommunikaatio-ongelma, toteaa Marja- Liisa Manka. Haemme Tiikerinloikka hyvinvointiin -hankkeella työyhteisöön kehittämismallia, joka muotoutuu hyvien ja positiivisten kokemusten kautta ilman kenenkään syyllistämistä. Työssä jaksaminen on työväestön ikääntyessä kysymys, johon on löydettävä ratkaisuja, jotta työn tuottavuus ei laske. Mutta onko ratkaisu löydettävissä? Marja- Liisa Mankan mukaan on, sillä työyhteisöissä on potentiaalia kehittää toimintatapoja. Uudet työntekijät yleensä osaavat kyseenalaistaa toimintatapoja, mutta hekin siirtyvät aika nopeasti rutiinien mukavuustasolle.tiikerinloikka -hanke on jo nyt osoittanut, että työyhteisöissä ollaan valmiita toimintatapojen muutoksiin, jotka tekevät arjen työstä mielekkään, avaavat mahdollisuuksia avoimemmalle vuorovaikutukselle, kirkastavat jokaiselle toiminnan tavoitteet ja auttavat ihmisiä ymmärtämään kokonaisuuden ja yksilön roolin välisen yhteyden. Yksi Tiikerinloikka hyvinvointiin -hankkeeseen mukaan lähtenyt pirkanmaalainen yritys on Toijalassa toimiva Kymppi-Maukkaat Oy. Toimitusjohtaja Arto Rinta-Oppaan mukaan vuorotyötä tekevä noin 60 hengen työyhteisö kaipasi kehittämisprojektia, jolla työssä viihtyvyyttä, työmotivaatiota ja sitä kautta työn tuottavuutta saadaan parannettua. Yllättynyt hän sanoo olevansa siitä innosta ja aktiivisuudesta, millä henkilöstö lähti mukaan hankkeeseen. Se, että henkilöstö innostui hankkeesta on paljolti visiotyöpajojen vetäjän, Marja-Liisa Mankan ansiota. Hän osasi erittäin hyvin kertoa, mihin tällä kolmivuotisella hankkeella pyritään ja kannustaa ihmiset mukaan. Uskon, että tulemme saavuttamaan kehittämisprojektille asettamamme tavoitteet. Lisätietoja: professori Marja-Liisa Manka GSM 050 562 0344 marja-liisa.manka@uta.fi

Lähiesimieskoulutuksessa yhdistyvät henkilöstöjohtamiskoulutus ja työilmapiiritutkimukset Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen viime syksynä käynnistämässä reilun vuoden mittaisessa Lähiesimieskoulutuksella tuloksiin -kehittämisohjelmassa yhdistyvät yritysten esimiesten laadukas henkilöstöjohtamisvalmennus, työyhteisön ilmapiirin analysointi ja kehittämiskohtien paikantaminen sekä yrityskohtaisten seurantamittareiden kehittäminen. Lähiesimieskoulutusohjelma alkoi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen tekemällä organisaation työilmapiiri- ja asennetutkimuksella, jossa käytettiin monimuuttujamenetelmiä, joiden avulla analysoidaan työilmapiirin keskeisiä tekijöitä. Tutkimuksen avulla paikannettiin kunkin työyhteisön vahvuudet ja kehittämiskohteet. Valmennuksen päätteeksi tutkimus tehdään uudelleen osana koulutuksen vaikuttavuuden mittaamista. Koulutusohjelman henkilöstöjohtamisen jaksoilla perehdytään sekä syväjohtamiseen että tynneälyyn johtamisen työkaluna. Syväjohtaminen on johtamisen kehittämisohjelma, jolla vaikutetaan esimiesten kautta koko yrityksen johtamis- ja toimintakulttuuriin. Syväjohtamisen koulutusjaksolla vaikutetaan sekä esimiesten tieto- että tunnetasoon. Jokaiselle valmennukseen osallistujalle tehdään henkilökohtainen 360 asteen johtajaprofiili, josta jalostuu henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Koulutusjakson valmentajana toimii Syväjohtaminen DL Oy:n toimitusjohtaja Jarno Anttalainen. Lähiesimieskoulutuksen Tunneäly johtamisen työkaluna -jaksolla valmennettavat perehtyvät tunneälyn rooliin johtamistyössään ja tekevät tunneälyanalyysin.tunneosaamista syventävällä jaksolla osanottajat keskittyvät tunneälyharjoitusten tekemiseen elämyksellisessä koulutusympäristössä Pirkanmaan suurimman av-talon tiloissa Akun tehtaalla. Tunneälykouluttajana toimii Elämysvalmennus ERA Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Kumpula. Syväjohtaminen DL Oy:n toimitusjohtaja Jarno Anttalainen perehdytti lähiesimieskoulutuksen osallistujat syväjohtamiseen, jota käytetään nykyisin mm. puolustusvoimien reserviupseerikoulutuksessa Koulutus antaa osallistujayrityksille myös ohjausta yrityskohtaisten seurantamittareiden rakentamisessa. Mittaristokoulutusosio toteutetaan Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistyönä. Mittaristoon voi sisältyä sekä toiminnan tehokkuuteen, asiakassuhdeja henkilöstöjohtamiseen että oppimiseen liittyviä osa-alueita kunkin osanottajanyrityksen tarpeiden mukaan. Pk-yrityksille suunnattuun lähiesimieskoulutukseen osallistuu niin asiantuntijayrityksiä kuin tuotannollisen teollisuuden, kiinteistönhoidon ja kaupan alan yrityksiä. Tevella Oy:n toimitusjohtaja Pentti Väyrynen on yksi kurssin osanottajista.yritys myy päiväkodeille ja kouluille leikkimis-, oppimis- ja liikkumisvälineitä sekä kalusteita. Osanottajat ovat selvästi motivoituneet kehittämään sekä omia johtamistapojaan että parantamaan sitä kautta työilmapiiriä ja tulosta omissa organisaatioissaan, sanoo koulutussuunnittelija Sanna Rytövuori. Tulosten suhteen tarvitaan kuitenkin kärsivällisyyttä, sillä koulutuksen vaikutukset näkyvät yrityksissä pitkällä aikavälillä. Aloitamme ensi vuoden alussa raportoinnin koulutuksen vaikuttavuudesta yrityksissä, Rytövuori sanoo. Yksi Lähiesimieskoulutukseen osallistuvista yrityksistä on päiväkodeille ja kouluille leikkimis-, oppimis- ja liikkumisvälineitä sekä kalusteita myyvä Tevella Oy. Voimakkaassa kasvuvaiheessa olevasta perheyrityksestä lähiesimieskoulutukseen osallistuu kolme henkilöä. Toimitusjohtaja Pentti Väyrysen mukaan esimieskoulutus on tarpeen paitsi suurille organisaatioille myös pienille kasvuyrityksille. Kun yrityksessämme sen perustamisvaiheessa kymmenen vuotta sitten työskenteli vain muutama henkilö, pysyivät kaikki yrityksen asiat hyppysissä. Kun yritys alkoi kasvaa ja organisaatioon tuli väliportaita huomasimme, että tarvitsemme yrityksellemme räätälöidyn seurantamittariston, jotta meillä on yhteinen ymmärrys yrityksemme tilanteesta, kertoo Väyrynen. Lähiesimieskoulutus on tarjonnut juuri sen mitä siltä lähdimme hakemaan, mutta lisäksi valtavan paljon muuta. Pienenä yrityksenä emme ole aiemmin teettäneet työilmapiiritutkimusta, mutta nyt kun se on tehty, se on osoittautunut erittäin hyödylliseksi. Lisäksi syväjohtamisjakso ja tunneäly johtamisen työkaluna ovat antaneet paljon, toteaa Väyrynen, kun koulutusohjelmasta on jäljellä vajaa puolet. Väyrysen mukaan kurssin edetessä on ollut mielenkiintoista nähdä, että samat ongelmat ja kipupisteet tulevat vastaan niin suurissa kuin pienissäkin yrityksissä. Yritys menestyy, jos se saa mahdollisimman paljon ihmisten voimavaroista yrityksen käyttöön. Haaste on siinä, miten tämä saadaan tapahtumaan. Lähiesimieskoulutuksen kaltainen valmennus antaa työkaluja tähän kysymykseen vastaamiseen. Erityisen arvokkaan Väyrynen pitää kurssin vetäjien ammattitaitoa, vuorovaikutuskykyjä ja hienotunteisuutta. Ilmapiiri on kannustava ja innostava, Väyrynen summaa. Lisätietoja syksyllä 2005 alkavasta koulutusohjelmasta: koulutussuunnittelija Sanna Rytövuori puh (03) 3551 8546 sanna.rytovuori@uta.fi 7

Studia generalia Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergoksen henkilöstö Turvallisuus- ja puolustusasiainkomitean sekä Tampereen yliopiston kauppa- ja hallintotieteiden tiedekunnan / kauppakorkeakoulun yhteisen Studia generalia - luentosarjan alustava ohjelma syksyllä 2005 sekä luennoitsijat 14.9.2005 Kokonaismaanpuolustuksen järjestelyt Suomessa Pääsihteeri Tapani Hyötyläinen Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea 21.9.2005 Suomeen kohdistuvat turvallisuusuhkat Dosentti Jyrki Iivonen Puolustusministeriö 28.9.2005 Valtion johtaminen kriisi- ja poikkeusoloissa Alivaltiosihteeri Heikki Aaltonen Valtioneuvoston kanslia 5.10.2005 Suomen ulkoisen toimintakyvyn turvaaminen Alivaltiosihteeri Hannu Himanen Ulkoasiainministeriö 12.10.2005 Valtakunnan sotilaallinen puolustaminen Yksikön johtaja Arto Räty Puolustusministeriö 19.10.2005 Sisäinen turvallisuus Poliisiylitarkastaja Robin Lardot Sisäasiainministeriö 26.10.2005 Talouden ja yhteiskunnan toimivuus Kansliapäällikkö Erkki Virtanen Kauppa- ja teollisuusministeriö 2.11.2005 Kuljetukset sekä sähköiset viestintä- ja tietojärjestelmät Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö 9.11.2005 Ympäristöturvallisuus Hallinnollinen ylijohtaja Kari Kourilehto Ympäristöministeriö 16.11.2005 Väestön toimeentuloturva ja toimintakyky Ylilääkäri Olli Haikala Sosiaali- ja terveysministeriö 23.11.2005 Kansalaisten henkinen kriisinkestokyky Hallintojohtaja Håkan Mattlin Opetusministeriö 30.11.2005 Paneelikeskustelu yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisesta alueellisella ja paikallisella tasolla (optio) Harri Talonen johtaja Puh: (03) 3551 8541 GSM: 050-588 7663 harri.talonen@uta.fi Marko Laiho tutkimuspäällikkö Puh: (03) 3551 8540 GSM: 040-503 6340 marko.laiho@uta.fi Lea Ahoniemi kehittämispäällikkö Puh: (03) 3551 8547 GSM: 050-523 9656 lea.ahoniemi@uta.fi Riitta-Liisa Larjovuori tutkija Puh: (03) 3551 8540 riitta-liisa.larjovuori @uta.fi Sanna Rytövuori koulutussuunnittelija Puh: (03) 3551 8546 GSM: 050-383 1758 sanna.rytovuori@uta.fi Antti Tammivuori tutkija puh. (03) 3551 8381 antti.tammivuori@uta.fi Hanna Willner tutkija Puh: (03) 3551 8052 GSM: 050 3951163 hanna.willner@uta.fi Milla Alanärä tutkimusassistentti Puh: (03) 3551 8051 milla.alanara@uta.fi Asia Business Academy Najmal Hasan johtaja GSM: 050 433 6281 najmal.hasan@uta.fi Marja-Liisa Manka professori GSM: 050 562 0344 marja-liisa.manka@uta.fi Anne Vauhkonen koulutus- ja kehittämispäällikkö Puh: (03) 3551 8539 GSM: 050-572 8776 anne.vauhkonen@uta.fi Erja Ahonen projektisihteeri Puh: (03) 3551 8378 erja.ahonen@uta.fi Jaana Roschier koulutussuunnittelija Puh: (03) 3551 8545 GSM: 050-572 8775 jaana.roschier@uta.fi Pia Siekkinen projektikoordinaattori GSM 050 395 1176 pia.siekkinen@uta.fi Elina Vulli tutkija Puh: (03) 3551 8543 elina.vulli@uta.fi Arttu Laine projektipäällikkö (VASKE) GSM: 040 739 8778 arttu.laine@uta.fi Veera Herranen tutkimusassistentti Puh. (03) 3551 8538