1(9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 13.3.2014, päivitetty 30.7.2015 Asemakaavan muutos (2271) Tehtaanmäen asuinalue Aloite Asemakaavan muutoksen laadintaan on ryhdytty kaupungin ja maanomistajien välisten neuvottelujen perusteella arvokkaan kulttuuriympäristön ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden suojeltujen rakennusten säilymisen edellytysten parantamiseksi. Suunnittelualue Suunnittelualue on osa Savion teollisuusympäristön maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Alue sijaitsee noin kolmen kilometrin etäisyydellä Keravan keskustasta Tehtaanmäen vanhan kumitehtaan, nykyisen Klondyken yrityskiinteistön eteläpuolella Savion rautatieseisakkeen vieressä lähellä Savion liikekeskusta. Alue rajoittuu lännessä rautatiehen ja etelässä Kercan logistiikka- ja tuotantolaitosten alueeseen. Suunnittelualueeseen kuuluu osa Alikeravan 9. kaupunginosan korttelista 350, korttelit 372 ja 373, Tehtaanmäenkatu ja Tehtaanpolku sekä Tiilitehtaankatuun ja Kumitehtaanpolkuun rajoittuva puistoalue ja kaavassa autopaikoitukseen osoitettu korttelialue 347. Alueen pinta-ala on noin 4 hehtaaria. Suunnittelualueen rajoja täsmennetään tarpeen mukaan työn kuluessa. OTE OPASKARTASTA
2(9) Suunnittelun tavoite Kaavamuutoksen tavoitteena on, että voimassaolevan asemakaavan rakennusoikeus voidaan käyttää nykyistä tarkoituksenmukaisemmin alueen ja rakennusten ominaispiirteet säilyttävällä tavalla, ja että alueella käynnissä oleva uudisrakentaminen ja korjaustyö voivat jatkua keskeytymättä. Asemakaavan ajantasaistaminen on tarpeen, koska se ei kaikilta osin tue em. pyrkimystä eikä ohjaa rakentamista riittävästi. Tavoitteena on luoda edellytykset asuintilojen rakentamiseen niin, että korjaus- ja uudisrakentaminen soveltuu mm. piirteiltään, kooltaan ja sijainniltaan alueen suojeltavien rakennusten tyyliin sekä ympäristön kokonaisuuteen. Kaavatyössä tutkitaan myös nykyisessä asemakaavassa lähimpänä rataa olevien korttelialueiden rakennusoikeuden siirtämistä alueen sisällä, jotta uudisrakentaminen radan puolella voisi olla hahmoltaan ja kooltaan samankaltaista kuin radan puolella jo korjatut rakennukset ovat. Samalla voidaan varautua rautatiealueen mahdolliseen laajentumiseen ja asuinrakentamisen suojaamiseen melulta. Lisäksi arvioidaan korttelialueiden nykyisessä kaavassa suojeltujen rakennusten tulevaisuuden suojeluaste huomioiden niiden korjauskelpoisuus, rakennushistoriallinen merkitys sekä merkitys ympäristön kokonaisuudessa. Samalla selvitetään katujen ja muiden yleisten alueiden sijainnit ja ulottuvuudet alueen historiallinen ilme säilyttäen. Jotta em. asioita voidaan kaavatyössä arvioida riittävällä tarkkuudella, kaavatyön pohjaksi on laadittu rakennushistoriallinen ja ympäristöselvitys. Kaavasta laaditaan maankäyttösopimus ehdotusvaiheessa. RAJAUS POHJAKARTALLA
3(9) Nykytilanne Alueella on säilynyt viisi alkuperäistä asuinrakennusta. Muut pitkään käyttämättöminä ja lämmittämättöminä olleet rakennukset eivät ole kestäneet ajan hammasta ja ovat tuhoutuneet myös tulipaloissa ja ilkivallan seurauksena. Alueella on lisäksi jäljellä muutamia puisia, osin huonokuntoisia ulkorakennuksia ja 1960- luvulla rakennettu betoninen autotalli. Alueen keskellä Tehtaanpolun ja Tehtaanmäenkadun välisessä korttelissa 373 on säilynyt kumitehtaan virkailijoiden yhtenäinen kolmen asuinrakennuksen ryhmä 1930-luvulta. Isot rakennukset, joista yksi on puurakenteinen ja kaksi kivirakenteista, ovat olleet pitkään tyhjillään ja ne ovat pahasti rapistumassa. Rakennukset on suojeltu asemakaavassa sr-merkinnällä. Radan puolella korttelin 372 eteläosassa kaksi puista asuinrakennusta 1940- luvulta on peruskorjattu. Muut 1940-luvulla sodan jälkeen rakennetut ja pitkään käyttämättöminä olleet huonokuntoiset puurakennukset korttelin pohjoisosassa ovat saaneet purkuluvan vuonna 2013. Toinen rakennuksista on purettu ja toinen on palanut. Niiden tilalle on suunnitteilla kaksi paritaloa aiempaa etäämmälle radasta. Samassa tulipalossa tuhoutui vuonna 2013 myös korttelin 350 pohjoisosassa korjauskelvottomaksi luokiteltu asuinrakennus 1920-luvulta. Viereiset muut puiset asuinrakennukset samalta ajalta sekä kivinen pesularakennus 1930-40-lukujen taitteesta olivat tuhoutuneet jo aiemmin. Alueen eteläosaan kortteliin 350 on valmistunut vuoden 2014 alussa kolme rivitaloa ja autokatoksia. Ajoneuvoliikenne alueelle on vain Tiilitehtaankadulta alueen eteläosasta. Vanhat kapeat katulinjat pohjoiseen kumitehtaalle ja alueen muut sisäiset reitit ovat osa yhtenäistä aluekokonaisuutta. Alueella on lisäksi kaupunkikuvallisesti merkittävää vanhaa puustoa, ja kadut ovat hiekkateitä. Alueen etelälaidassa on rakentamaton autopaikkojen korttelialueeksi osoitettu alue, jolla kasvaa nuorta lehtipuuta. Etelälaidassa on puistomuuntamo. Alueen kaakkoiskulmassa on puistoalue, jolla kasvaa melko harvaa lehtipuuvaltaista sekametsää. Alueella on aikaisemmin sijainnut tenniskenttä, jonka kohdalla kasvillisuudessa on aukko. Puiston itälaidassa virtaa Nissinojan puro.
4(9) Maanomistus: Korttelit 350, 373 ja 372 sekä Tehtaanmäenkatu ja osa Tehtaanpolusta ovat yksityisomistuksessa. Osan radan varressa sijaitsevasta Tehtaanpolun kevyenliikenteen väylästä, alueen etelälaidan rakentamattoman tontin ja kaakkoiskulman puistoalueen omistaa Keravan kaupunki. Maakuntakaava: Uudenmaan 8.11.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa ja Uudenmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa kaava-alue on taajamatoimintojen aluetta, joka rajautuu lännessä päärataan. Alue on lisäksi kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, tie tai kohde. Alue on osittain lentomelualueella lme-1, Lden 55-60 db. Yleiskaava: Ote vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmästä Oikeusvaikutteisessa valtuuston 14.6.2004 hyväksymässä ja 2007 tarkistetussa Keravan yleiskaavassa 2020 kaava-alue on asumiselle varattua aluetta (A). Alue on myös kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokas alue, jonka rakennuskulttuurin inventoinnissa mainittujen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien kohteiden suojelu ratkaistaan asemakaavassa. Alueen luoteisosa on lentomelualueella me-1, yli Lden 55dB, jolle ei tule suunnitella uutta asutusta eikä muuta melulle herkkää toimintaa. Asutuksen vähäinen täydennysrakentaminen on sallittua. Luoteisosan kautta kulkee myös meriviemärin linjaus. Radan puoleisella osalla on merkintä meluntorjuntatarpeesta. Saviolle on osoitettu rautatieasema. Koko kaupungin yleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2013. Yleiskaava 2035 luonnos on ollut nähtävillä 30.4. - 4.5.2014. Luonnoksessa suunnittelualue säilytetään kaupunki- tai kyläkuvallisesti arvokkaana alueena, minkä lisäksi alue on osoitettu pienin toimenpitein kehitettäväksi asuntoalueeksi.
5(9) Otteet yleiskaavasta Asemakaava: Kortteleissa 350, 372, 373 ja 374 sekä yleisellä alueella on voimassa asemakaava 1567 vuodelta 1988. Alueelle on osoitettu asuinrakennusten, asuin-, liike- ja toimistorakennusten, asumista palvelevien huoltorakennusten ja autopaikkojen korttelialuetta sekä puisto- ja katualuetta. Rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 5950 kem2. Rakennusten sijoitus korttelialueilla on osoitettu rakennusalamerkinnällä ja rakennusoikeus kokonaislukuina rakennusalakohtaisesti. Osassa kortteleita on /s-merkintä, joka tarkoittaa aluetta, jolla ympäristö säilytetään, ja olemassa olevien rakennusten korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että korttelin rakennusten yhteinen ilme ja alueen luonne säilyvät. Sr- merkinnällä osoitettuja rakennuksia ei saa ilman pakottavaa syytä purkaa. Julkisivuista, kattomateriaalista ja -muodosta sekä ympäristön hoidosta on annettu määräyksiä. i-18-merkinnällä on osoitettu kortteleissa 372 ja 350 korttelialueen osat, joiden luonnonvarainen puusto on säilytettävä ja tarpeellisin osin täydennettävä. Ote ajantasa-asemakaavasta
6(9) Kortteli 372 on A-14/s -asuinrakennusten korttelialuetta, jolla on rakennusoikeutta on 250 kem2 / tontti, yhteensä 1000 kem2 ja kerrosluku on I 2/3 ja 1/2 I 2/3. Korttelialueen ympäristö tulee säilyttää ja korttelialueelle saa rakentaa enintään neljän asunnon rakennuksia. Autopaikkoja on varattava 1 ap/80 m² kerrosalaa. Korttelin eteläosassa on säilynyt kaksi rakennusta. Pohjoisosan tonttien kautta kulkee radan puolella kevyen liikenteen reitti Savion asemalle. Kortteli 373 on AL-33/s -asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jolla on rakennusoikeutta 250-400 kem2/ tontti, yhteensä 1050 kem2. Korttelialueen ympäristö tulee säilyttää ja olemassa olevat asuinrakennukset on osoitettu suojeltaviksi sr-merkinnällä. Korttelialueelle saa rakentaa enintään neljän asunnon asuinrakennuksia, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia toimistotiloja sekä asumiseen liittyviä lähipalveluja. Julkisivuista, kattomateriaalista ja -muodosta on annettu määräyksiä. Autopaikkoja on varattava 1,5 ap/asunto ja 1 ap/50 m² liiketai toimistotilojen kerrosalaa. Korttelissa on säilynyt kolme rakennusta. Kaava-alueen korttelin 350 osassa on AL-33, A-13/s-, AH-7 ja LPA-1 korttelialuetta. AL-33-asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueella rakennusoikeutta on 400 kem2 ja sallittu kerrosluku II. Aluetta koskevat samat määräykset kuin korttelia 373 lukuun ottamatta suojelumääräyksiä. Tontilla ei ole rakennusta. A-13/s-asuinrakennusten korttelialueella rakennusoikeutta on 750-1050 kem2 / tontti, yhteensä 3400 kem2 ja kerrosluku on 2/3 I, I 2/3, II ja 2/3 II. Korttelialueen ympäristö tulee säilyttää ja eteläosan tontille on osoitettu suojeltava rakennus, jota ei enää ole. Korttelialueelle saa rakentaa asuinrakennuksia ja asuntoloita sekä niihin liittyviä yhteis- ja palvelutiloja. Autopaikkoja on varattava 1 ap/80 m² asuntokerrosalaa ja 1 ap/150 m² asuntola- tai muiden tilojen kerrosalaa. Alueen eteläosan tontilla on uusia rivitaloja, pohjoisosan rakennukset ovat tuhoutuneet korjauskelvottomiksi. AH-7-asumista palvelevien huoltorakennusten korttelialueelle saa rakentaa asukkaiden virkistystarkoituksiin soveltuvia pelikenttiä, leikkivälineitä sekä huoltorakennuksia yhteensä enintään 100 m². LPA-1 on autopaikkojen korttelialue. Pohjoisemmalla autopaikkojen korttelialueella on vanha autotalli, eteläinen korttelialue on rakentamaton. Kadut ovat lohkomatta yleisiksi alueiksi ja ne ovat rekisterissä korttelin 336 tonttia 2 jäänteenä aiemmasta kaavasta. Alueen koillisosan kevyenliikenteen alueella on voimassa asemakaava vuodelta 2005. Alue on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi/tieksi. Rakennuskielto: Alueella ei ole rakennuskieltoa. Alueen pohjoispuolella Klondyken alueella on voimassa rakennuskielto. Selvitykset Laadittavat tai tarkistettavat selvitykset alueelta on laadittu melu- ja tärinäselvitys (Promethor Oy, 2015) Muut selvitykset Keravan rakennuskulttuurin inventointi ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama Oy, 2003 Keravan kaupunki, Nissinojan laakson lisätutkimukset, Jaakko Pöyry Infra, Maa ja Vesi, 2002 Kiinteistö Oy Rata-asema Tehtaanmäen kaatopaikka-alueen kunnostus ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, Jaakko Pöyry Infra Maa ja Vesi, 2004 Rakennushistoriallinen ja ympäristöselvitys, Tehtaanmäki, Kerava, Arkkitehtitoimisto Arkit Oy, 2014 Rakennusten korjattavuusselvitys, Keravan Tehtaanmäki, Vahanen Oy, 2010 Missä maat on mainiommat, Uudenmaan kulttuuriympäristöselvitys 2012, Uudenmaan liitto Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035, Sito, 2014
7(9) Vaikutusten arviointi Tärkeimmät arvioitavat vaikutukset: Ympäristövaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön, muuhun rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan, maisemaan ja maaperään. Taloudelliset ja tekniset vaikutukset kunnan talouteen, palvelutarjontaan, kunnan palveluihin, yhdyskuntatekniikkaan ja -talouteen sekä liikennemääriin. Sosiaaliset ja terveydelliset vaikutukset alueen turvallisuuteen, terveellisyyteen, lähialueiden asuinoloihin ja liikenneyhteyksiin. Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Selvitettävät vaikutukset määritellään tarkemmin kaavoituksen yhteydessä. Osalliset Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat, haltijat ja asukkaat, toimipaikat, yritykset ja niiden työntekijät Kaavahankkeisiin osallisiksi ilmoittautuneet Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Yrittäjät ry Keravan Vammaisneuvosto Keravan Vanhusneuvosto Yhdistykset ja muut viranomaiset ja yhteisöt Savion kyläyhdistys ry Savion Koti ja Koulu ry Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan liitto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Museovirasto Liikennevirasto VR-Yhtymä Oy Finavia Ilmailulaitos Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Turvatekniikan keskus (TUKES) Oy Sinebrychoff Ab Stowe Woodward Finland Oy Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset ja lautakunnat Kaupunkitekniikka Sosiaali- ja terveysvirasto Vapaa-aikavirasto / museo Kasvatus- ja opetusvirasto (tiedoksi) Rakennusvalvontatoimisto Asuntopalvelut (tiedoksi) Kasvatus- ja opetuslautakunta Rakennuslautakunta Keravan kaupunkitekniikka -liikelaitoksen johtokunta Luettelo ei ole kattava, ja osallisten listaa voidaan tarkistaa ja täydentää suunnittelun aikana. Osalliseksi voi ilmoittautua maankäyttöpalveluihin kaavan suunnitteluvaiheen aikana.
Tiedottaminen LIITE 2 8(9) Suunnittelun etenemisestä sekä suunnitteluun osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan: kuuluttamalla Tuusulanjärven viikkouutisissa, kaupungin ilmoitustaululla ja Keravan kaupungin kotisivuilla (www.kerava.fi) lähettämällä kirje kaava-alueen maanomistajille ja -haltijoille sekä kaavaalueeseen rajoittuvien alueiden maanomistajille ja haltijoille. Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on asiakirja, joka laaditaan kaavoitustyön alkaessa ja sen tehtävänä on kertoa osallisille siitä: mitä kaavoitus koskee ja mihin sillä pyritään mitä vaikutuksia kaavalla on ja miten vaikutukset arvioidaan ketkä ovat osallisia miten ja milloin voi osallistua ja miten siitä tiedotetaan kuka valmistelee kaavaa ja mistä saa lisää tietoa Mielipiteiden esittäminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mahdollistaa paremmin niiden huomioimisen suunnittelutyössä. Viranomaisneuvottelu Alustava käsittelyaikataulu Kaavan laatimisesta järjestetään viranomaisneuvottelut Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kanssa. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 30.4.2014. Aloitusvaihe / maalis-huhtikuu 2014 Kaavamuutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävilläolosta tiedotetaan ja OAS asetetaan nähtäville mielipiteiden esittämistä varten kahden viikon ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi esittää muutoksia ja täydennyksiä vielä suunnitteluprosessin aikana ja siitä saa lisätietoja suunnittelijalta. Valmisteluvaihe / syys-joulukuu 2014 Kaavaluonnos laaditaan ja se hyväksytetään kaupunkikehitysjaostossa asetettavaksi nähtäville ja lausunnoille. Luonnos on nähtävillä kuukauden mielipiteiden esittämistä varten ja siitä tiedotetaan sovitulla tavalla. Ehdotusvaihe / tammi - syyskuu 2015 Luonnoksesta saatujen mielipiteiden, lausuntojen ja selvitysten pohjalta laaditaan muutosehdotus, jonka kaupunkikehitysjaosto hyväksyy ja asettaa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Ehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan ja mahdolliset muistutukset tulee jättää kirjallisena nähtävillä olon aikana. Samaan aikaan ehdotuksesta pyydetään viralliset lausunnot. Annetut lausunnot ja mahdolliset muistutukset käsitellään kaupunkikehitysjaostossa ja mikäli mahdollista ne pyritään ottamaan huomioon laadittaessa lopullista ehdotusta. Kaikille muistutuksen tehneille, jotka ovat antaneet yhteystietonsa, lähetään kaupungin perusteltu kannanotto kaupunkikehitysjaoston käsittelyn jälkeen. Hyväksymisvaihe marraskuu 2015 Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto kaupunkikehitysjaoston ja kaupunginhallituksen esityksestä. Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla siitä kaupungin ilmoitustaululla, lehtikuulutuksella Tuusulanjärven viikkouutisissa sekä kaupungin kotisivuilla internetissä www.kerava.fi. Kaupunginvaltuuston hyväksymä kaavamuutos on nähtävillä Keravan kaupungin maankäyttöpalveluiden kotisivuilla. Tässä vaiheessa kirjeellä tiedotetaan vain niille, jotka ovat sitä erikseen ehdotuksen nähtävilläolon aikana pyytäneet ja antaneet yhteystietonsa. Päätöksen voimaantulo / tammikuu 2016 Kaavan hyväksymispäätös saa lainvoiman noin kuuden viikon kuluttua hyväksymisestä, mikäli päätöksestä ei valiteta. Kaavamuutos tulee voimaan, kun siitä on kuulutettu Tuusulanjärven viikkouutiset -lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla, kirjastossa ja internetissä (www.kerava.fi).
9(9) Asemakaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunto seuraavilta: Keravan kaupungin asianomaiset lautakunnat Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Yrittäjät ry Keski-Uudenmaan Kauppakamariyksikkö Keravan Vammaisneuvosto Keravan Vanhusneuvosto Keski-Uudenmaan Nuorkauppakamari ry Savion kyläyhdistys ry Savion Koti ja Koulu ry Uudenmaan ELY- keskus Uudenmaan liitto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi VR-Yhtymä Oy Finavia Ilmailulaitos Gasum Oy, Maakaasu Helsingin seudun liikenne HSL Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Oy Sinebrychoff Ab Turvatekniikan keskus Stowe Woodward Finland Oy Asemakaavan muutoksen valmistelija Valmistelija Asemakaavan valmistelusta vastaa: kaava-arkkitehti Marja Pelo puh. 040 318 2316 sähköposti: marja.pelo@kerava.fi Yhteystiedot Keravan kaupunki, Maankäyttöpalvelut Postiosoite: PL 123, 04201 Kerava Käyntiosoite: Sampolan palvelukeskus, 4. krs., Kultasepänkatu 7, 04250 Kerava Puhelin *09-29491