TILASTOKESKUKSEN SUUNNITTELUASIAKIRJAT. Strategia-asiakirja 2012 2015 Tulostavoiteasiakirja 2013 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2014-2016

TILASTOKESKUKSEN SUUNNITTELUASIAKIRJAT Strategia-asiakirja 2012 2015 Tulostavoiteasiakirja 2013 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2014-2016 Tammikuu 2013

Valtiovarainministeriön ja Tilastokeskuksen välinen STRATEGIA-ASIAKIRJA 2012 2015

Sisältö STRATEGIA-ASIAKIRJA 2012 2015 1 Viraston strategiaperusta...7 1.1 Tilastokeskuksen strateginen tahtotila (visio, toiminta-ajatus, arvot)... 7 1.2 Tilastokeskuksen tehtävä, organisaatio ja ydinprosessit... 8 1.2.1 Tehtävä... 8 1.2.2 Organisaatio... 8 1.2.3 Ydinprosessit... 9 2 Tilastokeskuksen toimintaympäristö...11 2.1 Hallitusohjelma... 11 2.2 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset Tilastokeskuksen toimintaan... 11 2.2.1 Kansallisen toimintaympäristön muutokset... 11 2.2.2 Kansainvälisen toimintaympäristön muutokset... 12 3 Tilastokeskuksen toimintaan vaikuttavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet...15 4 Tavoitteet suunnittelukaudelle...17 4.1 Viraston ydintoimintaan liittyvät tavoitteet... 17 4.2 Toiminnan kehittämiseen liittyvät tavoitteet... 18 4.2.1 Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen: toiminnan tehostaminen... 18 4.2.2 Johtamisen, organisaation ja toimintatapojen kehittäminen... 19 4.2.3 Henkilöstön kehittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen ja työurien pidentäminen... 20 4.3 Yhteistyö... 21 5 Resurssit... 23 5.1 Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman tavoitteiden toteuttaminen... 23 5.2 Kehykset... 23 6 Allekirjoitukset... 25

TULOSTAVOITEASIAKIRJA 2013 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2014-2016 1 Toiminnallinen tuloksellisuus... 29 1.1 Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet... 29 1.2 Tavoitteet vuodelle 2013 ja ennakolliset tavoitteet vuosille 2014 2016... 30 2 Resurssit...35 3 Voimassaolo ja seuranta...37 4 Allekirjoitukset...37 Liite Kuntatilastoinnin kehittäminen... 40

7 1 Viraston strategiaperusta 1.1 Tilastokeskuksen strateginen tahtotila (visio, toiminta-ajatus, arvot) Visio Tilastokeskus on alansa huippuyksikkö, joka on tunnustettu sekä kotimaassa että kansainvälisesti laadukkaasta tietotuotannostaan, osaamisestaan sekä yhteistyöja palvelukyvystään. Tilastokeskus vastaa joustavasti ja luotettavasti yhteiskunnan muuttuviin tietotarpeisiin. Toiminta-ajatus Tilastokeskus tukee demokraattista ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa sekä tutkimusta tuottamalla yhteiskuntaoloja kuvaavia luotettavia tilastoja, selvityksiä ja aineistoja. Tilastokeskus kehittää valtion tilastotointa yhteistyössä muiden valtion viranomaisten kanssa. Arvot Tilastoeettisten periaatteiden kunnioittaminen Yhteistyö ja keskinäinen arvostus Palveluhenkisyys Innovatiivisuus, jatkuva toiminnan ja osaamisen parantaminen Tuloksellinen toiminta Tilastokeskuksen visiossa korostetaan laatua, osaamista ja yhteistyö- ja palvelukykyä sekä ilmaistaan halu kehittyä laatupalkintokriteerit täyttäväksi asiantuntijaorganisaatioksi. Visio ilmaisee myös viraston tahtotilan vastata hyvin yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin. Toiminta-ajatuksen lähtökohtana ovat lainsäädännössä määritellyt Tilastokeskuksen tehtävät. Perussanoma on, että Tilastokeskus ei tuota tilastoja itselleen, vaan sen toiminta perustuu tilastonkäyttäjien tietotarpeisiin. Tilastokeskuksen henkilöstön toimintatapaa ohjaavista arvoista tilastoalalle ominaisia ovat tilastoeettiset arvot, jotka korostavat tilastotoimen puolueettomuutta, poliittista riippumattomuutta, vastuuta laadusta, avoimuutta ja tiedonantajien tietosuojaa.

8 1.2 Tilastokeskuksen tehtävä, organisaatio ja ydinprosessit 1.2.1 Tehtävä Tilastokeskuksen tehtävät on määritelty laissa tilastokeskuksesta (24.1.1992/48). Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja ja selvityksiä. Tämän tehtävän toteuttamiseksi virasto kerää ja ylläpitää yhteiskuntaa kuvaavia tietoaineistoja, kehittää tilastomenetelmiä ja tekee tilastojen kehittämistä palvelevaa tutkimustyötä sekä hoitaa tietopalvelua ja edistää tilastotiedon käyttöä. Toinen päätehtävä on huolehtia valtion tilastotoimen yleisestä kehittämisestä yhteistyössä muiden valtion viranomaisten kanssa. Tehtäviensä toteuttamiseksi Tilastokeskus osallistuu myös kansainväliseen tilastoyhteistyöhön, toimii osana Euroopan tilastojärjestelmää ja koordinoi EU-yhteistyötä. Tilastokeskuksen tehtävien toteutus vaatii ennakoivaa toimintatapaa, proaktiivista kehittämisotetta, kiinteää yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa, aktiivista toimintaympäristön luotausta ja muutossignaaleihin reagointia. Tilastokeskus kehittää jatkuvasti toimintaansa, varautuu ja ennakoi tulevia muutoksia ja myös itse vaikuttaa toimintaympäristön kehitykseen. Tilastokeskus kehittää toimintaansa Euroopan tilastojen käytännesääntöjen (CoP, Code of Practise) ja laatupalkintokriteereiden mukaisesti. Kehittämistyö pohjautuu toimintastrategiaan ja sitä tukevaan ohjausjärjestelmään. Tilastokeskus on ainoa suomalainen organisaatio, joka on perustettu tilastointia varten. Tilastokeskuksen päätuote ja työn kohde on tieto. Tuotantoprosessiin syötetään tietoja, jotka prosessoidaan kansainvälisiä tilastostandardeja vastaaviksi tilastoiksi. Johtamisjärjestelmä, strategiat, prosessit, henkilöstö, sidosryhmäsuhteet ja kumppanuudet ja niiden kehittäminen tähtäävät myös tilastotuotannon laadun ylläpitämiseen ja parantamiseen toimintaympäristön muutoksia vastaavasti. Tilastotuotantoa ja -menetelmiä kehitettäessä etsitään ratkaisuja, jotka ovat koko kansantalouden tasolla kustannustehokkaita. Esimerkki tästä on hallinnollisten aineistojen käyttö suorien tiedonkeruiden sijasta. Tilastokeskus on asiantuntijaorganisaatio, jonka erityisalana on tilastoalan ja tilastomenetelmien osaaminen. Virallista tilastoa julkistavan organisaation toiminnan uskottavuuden kannalta on tärkeää, että toiminta on objektiivista ja puolueetonta ja että toiminnassa noudatetaan tilastoalan eettisiä periaatteita ja ohjeita. Tilastokeskuksessa osaava ja kehittyvä henkilöstö on avainasia. 1.2.2 Organisaatio Tilastokeskus on tulosjohdettu organisaatio, jota parhaillaan kehitetään paremmin prosessijohtamista tukevaksi. Tilastokeskuksen sisäisestä organisaatiosta määrätään työjärjestyksellä. Tilastokeskuksessa on tällä hetkellä kuusi tilastoja ja kolme tukipalveluita tuottavaa tulosyksikköä sekä pääjohtajan sihteeristö. Tulosyksikköjen tehtävät on määritelty työjärjestyksessä. Tulosyksiköt koostuvat vastuualueista. Työjärjestyksessä on myös määritelty Tilastokeskuksen ydinprosessien omistajat. Tilastokeskus sijaitsee Helsingissä ja aluetoimistot Oulussa, Tampereella, Seinäjoella ja Turussa. Näistä kahden jälkimmäisen lakkauttamismahdollisuutta selvitetään vuoden 2011 tulossopimuksen mukaisesti. Haastattelijoista suurin osa työskentelee etätyössä ympäri Suomea ja rajahaastattelijat tärkeimmillä raja-asemilla. Lisäksi Tilastokeskuksella on pieni puhelinhaastattelukeskus Helsingin toimipisteessä.

Pääjohtaja Tilastokeskuksen neuvottelukunta Tieteellinen neuvottelukunta SVT-neuvottelukunta 9 Pääjohtajan sihteeristö Hallintopalvelut Elinolot Hinnat ja palkat Henkilöstötilastot Taloudelliset olot Yritysten suhdanteet Yritysten rakenteet Tietopalvelu Tietotekniikka- ja menetelmäpalvelut Tilastolliset menetelmät Haastattelupalvelut Tutkijapalvelu Kasvihuonekaasujen inventaario 1.2.3 Ydinprosessit Tilastokeskuksella on kolme ydinprosessia: tilastotuotanto-, valmistuote- ja toimeksiantoprosessi. Tilastotuotantoprosessi ylläpitää yhteiskunnan tietoinfrastruktuuria ja tuottaa tietoa kaikille tiedonkäyttäjille. Prosessi kattaa Tilastokeskuksen noin 190 tilaston perustuotannon. Prosessin määrittely noudattaa kansainvälistä tilastoalan suositusta ja sisältää tietotarpeen selvityksen, tietojärjestelmän rakentamisen, lähdetietojen hankinnan/tiedonkeruun, aineiston muokkauksen, analyysin sekä tulosten julkaisemisen ja standardimuotoisen jakelun verkossa. Valmistuotteiden tuotanto on suunniteltu tilastojen vakiokäyttäjien tarpeisiin ja suunnattu täyttämään tiettyjen tiedonkäyttäjäryhmien tarpeita. Prosessi kattaa lehtien ja vastaavien julkaisujen, erityistietokantojen, verkkopalveluiden sekä verkkotuotteiden tuotannon. Toimeksiannot tehdään yleensä ammattimaisten tiedonkäyttäjien tilauksesta mahdollisimman hyvin heidän toiveidensa mukaisesti. Arviointi ja laadunvalvonta Tiedon käyttäjän tarpeet Tarpeet, määrittely, valmistelu, tuotekehitys Toimeksiannot Valmistuotteet Tiedon jatkojalostajat suurkäyttäjät Tiedon vakiokäyttäjät Tilastotuotanto Kuka tahansa tiedon käyttäjä

10

11 2 Tilastokeskuksen toimintaympäristö 2.1 Hallitusohjelma Hallitusohjelma vuosille 2011 2015 sisältää lukuisia strategiauudistuksia, selontekoja, politiikka- ja lainsäädäntöhankkeita sekä selvityshankkeita, joista ainakin osassa oletettavasti hyödynnetään tilastotietoja. Suunnittelu, päätöksenteko ja seuranta edellyttävät tuekseen tilastotietoja. Hallitusohjelman perusteella voi hyvällä syyllä arvioida, että kansallinen tilastotietojen kysyntä ja jatkuva kehittämistarve säilyvät suurina. Kysyntä ja kehittämispaineet kohdistuvat Tilastokeskuksen koko tuotantoon. Tilastokeskuksen kannalta konkreettisia kehittämispaineita aiheuttavat hallinnollisten aineistojen kehittämiseen liittyvät hankkeet sekä tilastoinnin ja indikaattoreiden kehittämiseen liittyvät tavoitteet. Uusia tilastoja ja indikaattoreita kehitetään voimavarojen sallimissa puitteissa samalla kun pyritään turvaamaan myös tuotettujen tietojen kansainvälinen vertailtavuus. Lisäksi hallituksen yleiset valtionhallinnon toimintaa ja julkisen sektorin tietohallintoa käsittelevät tavoitteet otetaan huomioon myös Tilastokeskuksen toiminnassa. 2.2 Toimintaympäristön muutosten vaikutukset Tilastokeskuksen toimintaan 2.2.1 Kansallisen toimintaympäristön muutokset Tilastokuvauksen ajantasaisuutta haastavat ympäröivän yhteiskunnan nopeat muutokset. Viime aikoina ovat korostuneet esimerkiksi hyvinvointia kuvaavien indikaattoreiden tarve, globalisaatio, yritysten uudet liiketoimintamallit, teollisten palvelujen ja aineettomien tuotannontekijöiden merkityksen kasvu sekä tuotekehitys ja laadunmuutoksien vaikutus. Taloustilastoihin kohdistuu edelleenkin laatuun, keskinäiseen yhtenäisyyteen ja ajantasaisuuteen liittyviä kehittämistarpeita. Myös lukuisat julkisen sektorin uudistushankkeet vaikuttavat tilastotoimeen ja tilastokuvauksiin. Tällaisia ovat mm. kuntauudistus sekä konserniohjauksen yhteiset hankkeet. Haasteellista on kunnista ja niiden tuottamista palveluista tarvittavan mahdollisimman ajantasaisen ja yhteismitallisen, eri yksiköiden välisen vertailukelpoisuuden mahdollistavan tiedon tuottaminen ohjauksen tarpeisiin.

12 Viimeaikaiset kotimaiset (ml. hallitusohjelma) ja eurooppalaiset linjaukset korostavat julkisen hallinnon tietojen saatavuuden parantamista ja maksuttomuuden merkitystä. Myös tarpeet yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tarvitsemien mikro-aineistojen saatavuuden parantamiseksi ovat lisääntyneet niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tilastokeskuksen tutkijapalveluiden kehittämiseen on panostettu jo viime vuosina ja panostus jatkuu myös suunnittelukaudella. Tilastokeskus on asiantuntija-organisaatio, jonka toiminta on hyvin tietotekniikkaintensiivistä. Siirryttäessä kohti digitaalista tuotanto- ja palveluprosessia kehittämispanokset järjestelmiin ja näitä käyttävien asiantuntijoiden osaamiseen ovat välttämättömiä. Haasteena on henkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin jatkuva kehittäminen sekä työnantajakuvan kehittäminen ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi kiristyvillä työmarkkinoilla. Kansallista tilastolakia ollaan parhaillaan uudistamassa ja yhdenmukaistamassa EU:n tilastoasetuksen (223/2009) kanssa. Myös muut kotimaiset lainsäädäntöhankkeet saattavat merkitä muutoksia Tilastokeskuksen toimintaan suunnittelukaudella. Yleinen taloustilanne ja siihen liittyvät riskit rajoittavat julkisen sektorin rahoitusta. Investointi- ja kehittämistoiminnan turvaamiseksi tarvitaan riittävä ja ennakoitavissa oleva rahoitus sekä toiminnan jatkuvaa tehostamista ja tuottavuuden parantamista. 2.2.2 Kansainvälisen toimintaympäristön muutokset Euroopan unionin toiminnalle virallisen tilaston tuottamat tiedot ovat välttämättömiä. Rahavirrat EU:n ja jäsenmaiden välillä määritellään suurelta osin tilastotietojen perusteella. Talous- ja rahaliiton toiminta ja päätöksenteko pohjautuvat pitkälti kansallisten tilastoviranomaisten tuottamiin tilastoihin. Harmonisoidut tilastot ovat tärkeitä myös EU:n strategioiden ja politiikka-ohjelmien suunnittelussa ja seurannassa. EU:n ja euro-alueen viimeaikainen kehitys ja erityisesti Kreikan tilastointiongelmat ovat nostaneet erityisen painokkaasti esille makrotaloustilastojen, suhdannetilastojen ja julkisen sektorin toimintaa kuvaavien tilastojen kehittämisen sekä laatukysymykset. Julkisen sektorin alijäämälaskelmien laadun varmistamiseksi on hyväksytty asetuksen muutos ja yhtenäistä laadunvarmistuskehikkoa ollaan kehittämässä. Suomessa kiireellisin kehittämiskohde on kuntia ja kuntayhtymiä kuvaavien taloustilastojen kehittäminen. Euroopan tilastojärjestelmäkomitea on äskettäin hyväksynyt myös uuden kaikki tilastot kattavan laadunhallintakehikon, jonka käyttöönotto Tilastokeskuksessa ajoittuu suunnitelmakauden alkuvuosille. EU:ssa on valmisteilla yhteisön tilasto-ohjelma vuosille 2013-2017 (European Statistical Programme, ESP). Ohjelman tavoitteena on tarjota laadukasta tilastotietoa EU:n politiikoiden tueksi, tuottaa EU-tilastot aiempaa tehokkaammin ja vahvistaa kumppanuutta toimintatapana. Ohjelma tulee heijastumaan myös Tilastokeskuksen tulevaan toimintaan. Euroopan tilastojärjestelmän puitteissa on käynnissä työ Euroopan tilastojen tuotantomenetelmien kehittämiseksi ja toiminnan rationalisoimiseksi. Työllä on suorat vaikutukset Tilastokeskuksen toimintaan. Tärkeimmät lähivuosille ajoittuvat muutokset liittyvät Euroopan tilastojen tuotantomenetelmien ja tiedonsiirtovälineiden lisääntyvään standardisointiin, yritys- ja sosiaalitilastojärjestelmien modernisointiin, EU:n tilastolainsäädännön yksinkertaistamiseen ja koko Euroopan tilastojärjestelmän toimivuuden ja organisaation kehittämiseen. Sen sijaan kaavailut Euroopan tilastotuotannon supistamiseksi eivät ole toistaiseksi johtaneet mainittaviin konkreettisiin tuloksiin.

Kreikan kriisi on nostanut myös esille tarpeen muuttaa Euroopan tilastoista annettua asetusta 223/2009, ns. Euroopan tilastolakia. Muutoksilla halutaan vahvistaa tilastovirastojen itsenäistä ja riippumatonta asemaa sekä edistää hallinnollisten aineistojen hyväksikäyttöä tilastovirastoissa. Muutokset toivotaan voitavan ottaa huomioon käynnissä olevan kansallisen tilastolain uudistustyön yhteydessä. Sekä EU että OECD korostavat, ettei pelkkä talouden kuvaaminen riitä yhteiskunnan edistyksen kuvaamiseen. Taloudellista hyvinvointia ja sen jakautumista kuvaavien tietojen lisäksi tarvitaan tietoa myös kansalaisten hyvinvoinnista ja muista väestön elinolojen ja arjen toiminnan osa-alueista sekä entistä parempia mittareita kestävän kehityksen tilastointiin. Strategiakaudelle ajoittuu useita EU:n tilastolainsäädäntöön perustuvia kotitalouksille suunnattuja haastattelututkimuksia. Mittava kansantalouden tilinpidon uudistaminen uusien kansainvälisten suositusten ja EU:n asetuksen edellyttämällä tavalla ajoittuu strategiakaudelle. Ilmastomuutosta ja energiapolitiikkaa koskevat kansainväliset sopimukset ja EU:n ympäristö- ja energiatilastoja koskeva lainsäädäntö ja sen kehittäminen edellyttävät koko strategiakauden jatkuvaa kehittämistyötä myös Tilastokeskuksessa. 13

14

15 3 Tilastokeskuksen toimintaan vaikuttavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Valtiovarainministeriölle asetetaan seuraavat vaikuttavuustavoitteet: Julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Valtion velkasuhteen kääntäminen laskuun Verotulojen lisääminen ja harmaan talouden torjunta Menojen kasvun rajoittaminen ja menosäästöjen aikaansaaminen Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen Kasvua ja työllisyyttä tukevan verotuksen ja muiden rakenteellisten toimien varmistaminen Julkisten palveluiden vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantaminen Valtiokonsernin johtamisen, ohjauksen ja rakenteiden uudistaminen Valtiovarainministeriö asettaa Tilastokeskukselle seuraavat vaikuttavuustavoitteet: Varmistetaan tilastojen ja tietoaineistojen korkea laatu ja luotettavuus Yhteiskunnallisen päätöksenteon, tutkimuksen ja kansalaisten tiedonsaannin edellytykset paranevat Tilastojen ja tietoaineistojen ajantasaisuus, kattavuus ja käytettävyys paranevat ja tilastotuotanto pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin tietotarpeisiin Tietoaineistojen hyödynnettävyyttä ja saatavuutta edistetään kansallisen tietopolitiikan ja sovittujen kehittämislinjausten mukaisesti

16

17 4 Tavoitteet suunnittelukaudelle Tilastokeskus hyödyntää strategiansa laadinnassa tasapainotettua mittaristoa (balanced scorecard). Oleellista on toiminnan kehittäminen tasapainoisesti siten, että taloutta, henkilöstöä, prosessien sujuvuutta ja asiakkaiden tarpeita koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa samanaikaisesti. Tällä strategiakaudelle panostetaan erityisesti tietojen käytettävyyden parantamiseen, toimintatapojen yhtenäistämiseen, työn tekemisen muotojen ja toimintatapojen uudistamiseen sekä vakaan budjettikehityksen saavuttamiseen. Suunnittelukaudelle asetetaan kymmenen strategista päämäärää. Jokaisella on yksi tai useampia kriittisiä menestystekijöitä, joissa on välttämätöntä onnistua, jotta päämäärä voidaan saavuttaa. Merkittävimmät kriittisiin menestystekijöihin liittyvät toimenpiteet ja hankkeet kuvataan vuosittaisissa tulossopimuksissa. 4.1 Viraston ydintoimintaan liittyvät tavoitteet Luotettavuus on perinteisesti ollut Tilastokeskuksen tärkein vaikuttavuustavoite. Tilastotietojen tulee olla luotettavia, jotta niitä halutaan ja voidaan käyttää. Luottamus Tilastokeskuksen tuottamiin tietoihin onkin ollut hyvällä tasolla ja tämä hyvä taso halutaan säilyttää myös tulevaisuudessa. Tietojen käytettävyydessä oleellista on teknisen käytettävyyden lisäksi myös tietojen tarpeenmukaisuus asiakasnäkökulmasta eli relevanssi. Tietotarjonnan kehittäminen strategiakaudella kohdistuu erityisesti kuntatilastoinnin ja hyvinvoinnin tilastoinnin sekä kansantalouden tilinpidon ja ympäristötilinpidon kehittämiseen. Tilastokeskus kehittää kuntatilastointia sitä valmistelleen valtiovarainministeriön johdolla toimivan ryhmän suositusten mukaisesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Kiireellisin uudistustarve koskee kuntatalouden neljännesvuosittaista tilastointia EU:n julkisen talouden velka- ja alijäämätilastoinnin uusien laatuvaatimusten täyttämiseksi. Lisätäkseen julkisesti saatavilla olevien tilastotietojen käyttöä yhteiskunnassa ja antaakseen myös yrityssektorille paremmat mahdollisuudet käyttää tilastotietoja uusia palveluja kehittäessään Tilastokeskus avaa tiedonkäyttäjille avoimia rajapintoja verkossa oleviin yleistietokantoihin ja muihin aineistoihin. Tilastokeskukselle tutkijapalveluiden kehittäminen on strateginen tavoite, jonka mukaisesti tieteellistä tutkimusta edistetään mahdollistamalla aineistojen sujuva käyttö yhteiskuntatutkimuksessa. Tilastokeskus osallistuu kansallisen yhteiskuntatutkimuksen infrastruktuurin kehittämiseen sovitun työnjaon ja saatavilla olevan rahoituksen puitteissa. Mikrosimulointipalvelun kehittämistä jatketaan tutkijapalvelujen osana.

18 Strateginen tavoite Kriittinen menestystekijä 1 Tilastojen luotettavuus Toiminta on Euroopan tilastojen käytännesääntöjen mukaista. Yhteistyö sidosryhmien ja kumppanien kanssa on toimivaa ja tuloksellista. 2 Tietojen käytettävyys Tietotarjonta on kattavaa ja uudistuu tarpeiden mukaan. Tiedot ovat helposti löydettävissä ja tilastotietojen näkyvyyttä julkisuudessa parannetaan. Tietojen monipuolista käyttöä edistetään. 3 Hyvä tutkijapalvelu Aineistot vastaavat kysyntää. Palveluprosessit ovat nopeita. Yhteiskuntatutkimuksen infrastruktuuria kehitetään yhteistyössä muiden tiedontuottajien kanssa. Mittareita tilastojen luotettavuus (Yrityskuvatutkimus) tietojen käytettävyys (Käyttäjätyytyväisyyskysely) sijoittuminen kansainvälisissä arvioinneissa kuntatilastojen kehittämisen eteneminen EU:n tilastosäädösten toteuttaminen tilastojulkistusten määrä EU-raportointien ja kv. kyselyjen määrä erityisselvitysten ja rekisteripalveluiden toimitusmäärä tutkijapalveluiden käyttöä kuvaava mittari asiakasorganisaatioiden määrä 4.2 Toiminnan kehittämiseen liittyvät tavoitteet 4.2.1 Vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen: toiminnan tehostaminen Tilastokeskuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi on tärkeää suhteellisen vakaa talousarviokehys, koska tilastotuotannon jatkuvuus on Suomen virallisen tilaston periaatteiden mukaisesti kyettävä varmistamaan. Tärkeää on myös turvata riittävä rahoitus kehittämis- ja investointihankkeille. Kehysrahoituksen lisäksi Tilastokeskuksella on tuloja sekä maksullisesta että yhteisrahoitteisesta toiminnasta. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Eurostat ja muut kansalliset tilastovirastot, joiden kanssa yhdessä kehitetään tilastojen laatua ja tehokkuutta parantavia menetelmiä ja välineitä. Toiminnan tehostaminen sekä investointien aloittaminen ja hyödyntäminen edellyttävät pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta. Tuottavuuden parantamisessa noudatetaan alkuvuonna 2011 vahvistettua ja vuoteen 2015 ulottuvaa Tilastokeskuksen tuottavuusohjelmaa. Toimenpiteet liittyvät erityisesti prosessien kehittämiseen, mutta myös esim. toimitilojen käyttöön.

Strateginen tavoite Kriittinen menestystekijä 4 Vakaa budjettikehys Käytettävissä oleva rahoitus kehittyy ennustettavasti. Kustannukset ovat hallinnassa. 5 Tuottavuuden parantaminen Tuottavuusohjelma 2015 toteutetaan. Ympäristöohjelma toteutetaan. Toimitilastrategia toteutetaan 19 Mittareita kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista tilastotietojen tuotantomenot tilastojulkistusta kohti tuotot maksullisesta toiminnasta maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus tuotot yhteisrahoitteisesta toiminnasta yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus tuottavuus 4.2.2 Johtamisen, organisaation ja toimintatapojen kehittäminen Tilastokeskus kehittää johtamisjärjestelmäänsä Euroopan Laatupalkintokriteereihin (EFQM) perustuen. Lähivuosina johtamisjärjestelmän kehittämisessä korostuu laatujohtaminen siirryttäessä kohti Euroopan tilastojärjestelmän laatukehikon mukaista toimintaa. Samalla jatketaan prosessijohtamisen kehittämistä laatu- ja tehokkuushyötyjen aikaansaamiseksi myös tulevaisuudessa. Tilastokeskuksen johtamismallissa on jo tehty muutoksia, jotka mahdollistavat prosessimaisen toimintatavan laajentamisen edelleen. Strategiakaudella panostetaan erityisesti prosessien yhtenäistämiseen ja yhtenäisen metatietojärjestelmän kehittämiseen ja käyttöönottoon. Merkittävin yksittäinen hanke on yritysrekisterin kehittäminen, joka koskee yritysrekisterin lisäksi myös joukkoa muita yritystilastoja. Tavoitteena on yritystilastojen yhteinen tuotantojärjestelmä. Strateginen tavoite Kriittinen menestystekijä 6 Prosessien yhtenäistäminen Rakennetaan yhteisiä tilastojen tuotantojärjestelmiä. Tiedonkeruuta tehostetaan laadusta tinkimättä. Käytössä on yhtenäiset tiedonkäsittelymenetelmät ja kattava metatietojärjestelmä. Käytössä on tarpeita vastaavat tieto- ja viestintätekniset ratkaisut. 7 Laatuun sitoutuminen Otetaan käyttöön ESS:n laadunhallintajärjestelmä. Tuotetaan suunnitellusti virheettömät tuotteet ja palvelut. Mittareita sähköisten vastausten osuus vastanneista yritystiedonkeruissa arvio projektien etenemisestä julkaisuviive (vuosijulkaisut/neljännesvuosijulkaisut/kuukausijulkaisut) julkistuspoikkeamien osuus julkistuksista myöhästyneiden julkistusten osuus julkistuksista virheettömien julkistusten osuus julkistuksista

20 4.2.3 Henkilöstön kehittäminen, työhyvinvoinnin edistäminen ja työurien pidentäminen Henkilöstöstrategisten toimintalinjausten 2010 2015 perusviesti on tavoitteellinen uudistuminen. Tilastotuotannon ja palvelujen laadun ja luotettavuuden kannalta erityisen tärkeä päämäärä on, että Tilastokeskuksessa on riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Koska strategiakaudella henkilöstön vaihtuvuus jatkuu todennäköisesti suurena, joudutaan jatkossakin panostamaan henkilöstökoulutukseen, työnantajakuvan kehittämiseen sekä rekrytointiprosessin laatuun ja tehokkuuteen. Henkilöstön jatkuva kehittäminen on tärkeää myös sen vuoksi, että osaamisvaatimukset muuttuvat nopeasti toimintaympäristön muuttuessa ja teknologian kehittyessä. Työhyvinvoinnin kehittämistä jatketaan työmotivaation korkeana pitämiseksi. Suunnittelukaudella tärkeää on myös panostaa työtapojen muutokseen eli kykyyn ottaa käyttöön prosessien yhtenäistämiseen tähtäävät uudet toimintamallit. Henkilöstöhallinnossa isoin yksittäinen hanke on Kiekun käyttöönotto. Strateginen tavoite Kriittinen menestystekijä 8 Osaava henkilöstö Turvattu ydinosaaminen. Toimivat osaamisen jakamisen keinot. Kilpailukyky työmarkkinoilla säilyy hyvänä. 9 Työn uudistuvat muodot ja toimintatavat Joustavat työjärjestelyt ja nykyaikaiset teknologiaratkaisut Toimivat prosessit ja verkostotyöskentely Uudistumista ja hyvää suoriutumista tukeva palkitseminen 10 Hyvinvoiva työyhteisö Hyvinvointi on luonteva osa työyhteisön arkea. Hyvät johtamis- ja työyhteisötaidot Yhteiset toimintatavat ja avoin vuorovaikutus muutostilanteissa Mittareita henkilöstön määrä, htv (kuukausipalkkaiset/haastattelijat) henkilöstömäärä vuoden lopussa Tyytyväisyys johtamiseen (VMBaro) opiskeluun käytetty työaika opettamiseen käytetty työaika osaamisen johtamisindeksi (VMBaro) työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) hakemuksia avointa työpaikkaa kohti sisäinen liikkuvuus sairauspoissaolot 1-3 sairauspäivätapausten osuus kaikista sairaustapauksista

4.3 Yhteistyö 21 Tilastotiedon laaja käyttö yhteiskunnassa, tilastokyselyihin vastaavien yritysten ja kansalaisten suuri määrä sekä tilastotuotannon riippuvuus muiden yhteiskunnallisten toimijoiden tuottamista hallinnollista aineistoista sitovat Tilastokeskuksen kiinteästi ympäröivään yhteiskuntaan. Tilastokeskuksen toimintaa leimaakin intensiivinen vuorovaikutus, yhteistyö ja verkottuminen sidosryhmien kanssa. Tilastokeskuksen tietotuotanto palvelee yhteiskunnallista ja taloudellista päätöksentekoa, tutkimusta ja viime kädessä kaikkia kansalaisia, jotka tavoitetaan osin suoraan, osin tiedotusvälineiden, muiden sidosryhmien ja kumppaneiden välityksellä. Yhteistyö tiedonkäyttäjien kanssa on avainasemassa toimintaa kehitettäessä. Keskeisiä yhteiskunnallisia sidosryhmiä ovat Tilastokeskuksen toimintaa ohjaava valtiovarainministeriö, muut ministeriöt sekä alue- ja paikallishallinto. Tärkeän sidosryhmän muodostavat myös tiedonantajat eli yritykset, kunnat ja muut yhteisöt sekä yksityiset kansalaiset, joilta kerätään suoraan tietoja tilastoja varten. Tilastotuotannon kannalta tärkeitä kotimaisia kumppaneita ovat muut kotimaiset tilastontuottajat ja rekisteriviranomaiset (esim. Verohallinto ja Väestörekisterikeskus). Tilastotuotannon tehokkuuden kannalta on tärkeää, että yhteiskunnassa on käytössä yhtenäiset tunnusjärjestelmät ja tietojen siirtoa helpottavat yhtenäiset standardit. Strategiakaudella korostuu erityisesti tarve kuntasektorin taloutta ja toimintaa kuvaavien tietojen standardointiin. Koska tilastojen tuotanto perustuu tilastotieteen ja muiden yhteiskuntatieteiden menetelmiin, yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa tehtävä yhteistyö on Tilastokeskuksen tuotannon ja palvelujen korkean laadun kannalta tärkeää. Tilastoala on kansainvälistä. Menetelmät, luokitukset ja muut tilastostandardit kehitetään ja niistä päätetään kansainvälisten järjestöjen tilastoelimissä. Erityisen merkittävää Tilastokeskuksen toiminnalle on Euroopan unionin piirissä tehtävä työ. Tilastokeskus on osa Euroopan tilastojärjestelmää ja koordinoi tilastoalan EU-yhteistyötä Suomessa. Tilastokeskuksella on linjaus Sidosryhmäyhteistyö Tilastokeskuksessa -periaatteet ja tavoitteet, jossa on määritelty sidosryhmäyhteistyön tavoitteita ja työnjakoja. Kansainvälisen sidosryhmätyön osalta em. linjausta täydentää Tilastokeskuksen kansainvälisen toiminnan linjaukset. Muut tilastovirastot Kehittäminen Koordinointi Yhteistyö Tiedon keruu Neuvottelut Palautetieto Ulkoisten palveluiden tuottajat Tilastokeskuksen neuvottelukunta Palveluiden osto Valtiovarainministeriö Tulosohjaus Tilastokeskus Yhteistyö Tilastollinen laatu Harjoittelijat Tutkimuslaitokset ja yliopistot Tiedonantajat ja rekisteriviranomaiset Asiantuntijaryhmät Tuotteet ja palvelut Viestintä Markkinointi Tietopalvelu Kansainvälinen tilastotoimi Kehittäminen Harmonisointi Tietojen ja kokemusten vaihto EU säädösvalmistelu ja toimeenpano Tilastojen käyttäjät Maksavat asiakkaat

22

23 5 Resurssit 5.1 Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman tavoitteiden toteuttaminen Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman tavoitteiden toteuttaminen otetaan huomioon strategian päivityskierroksella syksyllä 2012, jos VM:n vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma on valmistunut siihen mennessä. 5.2 Kehykset Budjettikehys Määrärahat 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kehys ja LTA(t) 44 566 45 430 Kehys 5.10.2011 48 218 49 222 49 364 48 614 Henkilöstön määrä htv 2010 2011* 2012 2013 2014 2015 kuukausipalkkaiset 720 707 720 730 719 715 haastattelijat 121 113 128 110 110 100 Yhteensä 841 820 848 840 829 815 Lähteet: Tilinpäätös 2010 * Arvio 7.11.2011 Hallinnonalan tuottavuustavoitteet 2014 2015

24

26

27 Valtiovarainministeriön ja Tilastokeskuksen välinen TULOSTAVOITEASIAKIRJA 2013 Ennakolliset tavoitteet vuosille 2014 2016

28

29 1 Toiminnallinen tuloksellisuus 1.1 Tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät hankkeet Tilastokeskus toteuttaa EU-säädösten vaatimukset Tilastokeskus tuottaa sekä voimassa olevien EU-säädösten että keskeisten kansallisten tarpeiden mukaiset tilastot. Vuonna 2013 jatkuu ympäristötilinpidon ja kansantalouden tilinpidon kehittäminen. Strategian mukaisesti panostetaan toimintatapojen yhtenäistämiseen ja laadun parantamiseen. Huomiota kiinnitetään tilastojulkistusten virheettömyyden parantamiseen. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan liittyvinä hankkeina avoimen datan määrää lisätään maksuttomassa StatFin-tietokannassa. Aluetietokanta Altikasta luovutaan. Rajahaastattelututkimus lopetetaan. Selvitystä maksutasetilastoinnin siirtämisestä Suomen Pankista Tilastokeskukseen jatketaan. Yritysrekisterin kehittäminen (2009 2014) Hankkeelle on myönnetty tuottavuusrahoitusta yhteensä 2.100.000 euroa. Tavoitteena on keskeisten taloustilastojen yhtenäinen tilastotuotantojärjestelmä. Suorien tiedonkeruiden, sovellusohjelmien ja aineistokonversioiden projektien toteutusvaiheet sekä järjestelmän käyttöönoton valmistelu jatkuvat 2013. Kuntatilastoinnin kehittäminen (2012 2016) Hanke on osa VM:n asettamaa kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaa, jonka eteneminen vaikuttaa myös tämän hankkeen onnistumiseen. Hankkeen keskeisimmät tavoitteet ovat kuntataloustilastoinnin nopeuttaminen, tietojen laadun ja vertailukelpoisuuden varmistaminen sekä kuntatilastotietopankin kehittäminen. Kehittämishanke jaetaan aliprojekteihin. 3.4.2012 asetettu kuntien ¼-vuositilaston uudistamisprojekti jatkuu 31.5.2013 asti. (liite) Tutkijapalvelun kehittäminen (2012 2015) Tilastokeskuksessa on tarjonnut mikroaineistojen etäkäyttöyhteyden tutkijoille vuodesta 2010 lähtien. Ns. TURE-ryhmän suositusten mukaisesti palvelua kehitetään edelleen osana kansallista yhteiskuntatutkimuksen infrastruktuuria. Vuonna 2013 etäkäyttöjärjestelmän käyttöä laajennetaan ja parannetaan erityisesti aineistojen saatavuuden ja metatietojen osalta.

30 1.2 Tavoitteet vuodelle 2013 ja ennakolliset tavoitteet vuosille 2014 2016 Toiminnallinen tehokkuus Taloudellisuus Toteuma Arvio Tavoite Ennakolliset tavoitteet 2011 2012 2013 Tavoite 1 Seurantakohde Mittari 2014 2015 2016 4 Vakaa budjettikehys Kiinteiden kustannusten osuus kokonaiskustannuksista, % 4 Tuotantokustannukset Tilastotietojen tuotantomenot tilastojulkistusta kohti, 1.000 1 Tavoitteet ovat strategia-asiakirjan strategisia tavoitteita: 1 Tilastojen luotettavuus 6 Prosessien yhtenäistäminen 2 Tietojen käytettävyys 7 Laatuun sitoutuminen 3 Hyvä tutkijapalvelu 8 Osaava henkilöstö 4 Vakaa budjettikehys 9 Työn uudistuvat muodot ja toimintatavat 5 Tuottavuuden parantaminen 10 Hyvinvoiva työyhteisö 77 76 75 76 76 76 84 85 84 84 84 84 Tuottavuus Ennakolliset tavoitteet Toteuma Arvio Tavoite Tavoite Seurantakohde Mittari 2011 2012 2013 2014 2015 2016 5 Tuottavuus Kokonaistuottavuuden muutos edellisestä vuodesta, % 6 Tiedonkeruiden automatisointi 1 Tavoitteet ovat kolmen vuoden keskiarvoja. Internet-lomakkeilla tai automaattisella raportoinnilla vastanneiden osuus vastanneista yritystiedonkeruissa, % 5 2 2 1 2 2 2 73 80 85 90 95 95 Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Ennakolliset tavoitteet Toteuma Arvio Tavoite Tavoite Seurantakohde Mittari 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2 Maksullisen toiminnan laajuus Maksullisen toiminnan tuotot, 1.000 4 Maksullisen toiminnan Maksullisen toiminnan kannattavuus kustannusvastaavuus, % 2 Yhteisrahoitteisen Yhteisrahoitteisen toiminnan toiminnan laajuus tuotot, 1.000 4 Yhteisrahoitteisen Yhteisrahoitteisen toiminnan toiminnan kannattavuutaavuus, kustannusvas- % 2 Tavoitteet ovat kolmen vuoden keskiarvoja. 8.788 8.900 8.800 8.700 8.600 8.500 103 105 100 2 100 100 100 1.536 1.500 1.500 1.500 1.400 1.300 35 36 45 50 50 50

Tuotokset ja laadunhallinta 31 Suoritteet, julkishyödykkeet, palvelukyky Ennakolliset tavoitteet Toteuma Arvio Tavoite Tavoite Seurantakohde Mittari 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2 Tuotannon laajuus Tilastojulkistusten määrä, kpl 2 Palvelujen käyttö Solulatausten määrä maksuttomasta StatFintietokannasta, milj. kpl 2 Palvelujen käyttö Vierailukertoja Tilastokeskus.fi-palvelussa keskimäärin kuukaudessa, 1 000 kpl 2 Palvelujen käyttö EU-raportointi ja kv.kyselyt, kpl 2 Palvelujen käyttö Toimeksiantopalveluiden määrä, kpl (yli 500 ) 3 Tutkijapalveluiden Tutkijapalveluiden tietopalvelusopimusten käyttö luku- määrä, kpl 624 615 619 620 620 620 112 151 180 210 240 270 219 254 275 290 305 320 761 719 770 770 770 770 797 820 820 820 820 820 51 45 45 45 45 45 Laatu Ennakolliset tavoitteet Toteuma Arvio Tavoite Tavoite Seurantakohde Mittari 2011 2012 2013 2014 2015 2016 1 Tilastojen luotettavuus TK:n tuottamien tietojen luotettavuus, % (Yrityskuvatutkimus) 2 Asiakastyytyväisyys Kouluarvosana käyttäjätyytyväisyyskyselyssä 7 Julkistusten Oikea-aikaisten julkistusten oikea-aikaisuus osuus julkistuk- sista, % 7 Julkistusten oikea-aikaisuus 7 Julkistusten virheettömyys 6 Julkistusten ajantasaisuus 6 Julkistusten ajantasaisuus 6 Julkistusten ajantasaisuus Myöhästyneiden julkistusten osuus julkistuksista, % Virheettömien julkistusten osuus julkistuksista, % Vuosijulkistusten julkaisuviive, vk Neljännesvuosijulkistusten julkaisuviive, vk Kuukausijulkistusten julkaisuviive, vk 86-87 - 87 - - 8,2-8,2-8,2 94 97 97 98 98 98 4,3 1,3 1,5 1,5 1,0 1,0 93 87 95 96 97 97 41,4 39,9 41,4 40,0 40,0 40,0 8,7 9,2 9,3 9,2 9,2 9,2 4,7 4,8 4,8 4,8 4,8 4,8

32 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Resurssit Toteuma 2011 Arvio 2012 Tavoite 2013 Ennakolliset tavoitteet Tavoite Seurantakohde Mittari 2014 2015 2016 htv-määrä htv-määrän muutos - kuukausipalkkaiset Koko henkilöstön henkilötyövuosimäärä, htv (Tahtin luvut korjattu) htv-määrän muutos edellisestä vuodesta, % Kuukausipalkkaisten henkilötyövuosimäärä, htv - haastattelijat Haastattelijoiden henkilötyövuosimäärä, htv Harjoittelijoiden Harjoittelijoiden henkilötyövuosimäärä, määrä htv Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 31.12. (pl. palkattomilla virkavapailla olevat) Varsinaisten määräaikaisten osuus henkilöstöstä Varsinaisten määräaikaisten osuus henkilöstöstä vuoden lopussa, % 820 872 850 829 815 815-2 6-4 -2-2 0 710 738 750 729 715 715 110 134 100 100 100 100 12 10 12 12 12 12 952 1 000 980 930 910 910 4,5 3 3 3 3 3 Johtamisen, organisaation ja toimintatapojen Ennakolliset tavoitteet kehittäminen Tavoite Seurantakohde Mittari Toteuma 2011 Arvio 2012 Tavoite 2013 2014 2015 2016 10 Tyytyväisyys johtamiseen Johtajuusindeksi (VMBaro) 3,40 3,45 3,47 3,49 3,51 3,53 Henkilöstön kehittäminen, työhyvinvoinnin Ennakolliset tavoitteet edistäminen ja työurien pidentäminen Tavoite Seurantakohde Mittari Toteuma 2011 Arvio 2012 Tavoite 2013 2014 2015 2016 8 Osaamisen Osaamisen johtamisindeksi 3,50 3,50 3,50 3,50 3,50 3,50 hallinta (VMBaro) 10 Työyhteisön Sairauspoissaolot, 11,3 11,5 10,5 10,5 10,5 10,5 hyvinvointi työpäivää/htv 10 Työyhteisön 1-3 sairauspäivätapausten 76,9 75,0 76,5 76,5 76,5 76,5 hyvinvointi osuus kaikista sairaustapauksista, % 10 Työtyytyväisyys Työtyytyväisyysindeksi 3,48 3,46 3,47 3,48 3,50 3,50 (VMBaron kokonaisindeksi) 8 Kilpailukyky Hakemuksia avointa 19 20 20 20 20 20 työmarkkinoilla työpaikkaa kohti, kpl 9 Työjärjestelyjen joustavuus Sisäinen liikkuvuus, kpl 132 90 90 90 90 90

Inhimillinen pääoma Toteuma Arvio Tavoite Ennakolliset tavoitteet 2011 2012 2013 Tavoite Seurantakohde Mittari 2014 2015 2016 IPO IPO IPO IPO IPO Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen Osaamisen kehittyminen ja uudistuminen Innostava johtaminen ja esimiestyö Innostava johtaminen ja esimiestyö Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky IPO Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky IPO Henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky 4 Suluissa vastaava tieto valtiolla. Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (VMBaro) Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (VMBaro) Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (VMBaro) Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (VMBaro) Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (VMBaro) Työn innostavuus ja työssä koettu työnilo (VMBaro) Sairauspoissaolojen väheneminen, työpäivää/htv 3,10 3,10 3,12 3,14 3,16 3,16 (3,01) 4 3,23 (3,22) 3,15 (3,09) 3,26 (3,16) 3,15 (3,02) 3,49 (3,48) +0,6 5 (0,0) 3,27 3,31 3,35 3,38 3,40 3,15 3,20 3,25 3,26 3,27 3,26 3,30 3,35 3,40 3,45 3,15 3,20 3,22 3,24 3,26 3,50 3,51 3,52 3,53 3,54 +0,2-1,0 0,0 0,0 0,0 33 5 + sairauspoissaolot ovat lisääntyneet edellisestä vuodesta Tilastokeskuksella on henkilöstösuunnitelma, osaamisen kehittämissuunnitelma ja työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma.

34

35 2 Resurssit 28.30.01 Tilastokeskuksen toimintamenot, 1 000 Toteuma 2011 Arvio 2012 Tavoite 2013 Ennakolliset tavoitteet 2014 2015 2016 Henkilöstökulut 42 725 45 600 45 500 44 550 44 000 44 200 Toimitilavuokrakulut 4 837 4 950 4 900 4 900 4 900 4 900 Palvelujen ostokulut 1 5 483 6 400 6 900 7 500 8 000 8 000 Muut kulut 2 865 3 300 3 500 3 700 3 900 3 900 Investointimenot 2 207 200 500 500 500 500 Bruttomenot 56 117 60 450 61 300 61 150 61 300 61 500 Maksullisen toiminnan tuotot 3 8 788 8 900 8 800 8 700 8 600 8 500 Muut tuotot 1 763 2 000 1 700 1 700 1 600 1 500 Bruttotulot 10 551 10 900 10 500 10 400 10 200 10 000 Nettokäyttö/-käyttöarvio 45 566 49 550 50 800 50 750 51 100 51 500 Siirtynyt/siirtyy (arvio) 5 202 5 066 4 716 4 413 4 213 2 823 TP/TA/TAE/Kehysehdotus 4 45 430 49 200 50 497 50 550 49 710 49 710 Käytettävissä yhteensä 50 632 54 266 55 213 54 963 53 923 52 533 Siirtyy seuraavalle vuodelle (arvio) 5 066 4 716 4 413 4 213 2 823 1 033 1 Mukaan lukien muut vuokrakulut kuin toimitilavuokrakulut. 2 Liikekirjanpidossa taseeseen omaisuudeksi kirjattavasi tulevat erät. 3 Maksullisen toiminnan tuotoissa on mukana vuokratulot Tilastotalon V-siiven edelleenvuokrauksesta. Vastaava kulu on toimitilavuokrakuluissa. 4 Kehysehdotus on kehyssuunnitelman 2014 2017 peruslaskelman mukainen. Kehysehdotuksessa ei ole mukana hallituksen vuoden 2013 talousarvioesityksen täydentämisestä antama esitys 90.000 euron määrärahasta, josta 70.000 euroa on tarkoitus käyttää mikrosimulaatiomallin laajentamiseen ja 20.000 euroa keskimääräisen verokannan laskennasta aiheutuviin menoihin (HE 95/2012 vp).

36

37 3 Voimassaolo ja seuranta Sopimuksen toteutumista seurataan valtiovarainministeriön ja Tilastokeskuksen välisissä neuvotteluissa, jotka pidetään ministeriön kokoon kutsumina myöhemmin sovittavina ajankohtina. Tilastokeskus laatii puolivuosiseurannan 1.1. 30.6.2013 väliseltä ajalta sekä tilinpäätöksen vuodelta 2013 Valtiokonttorin ohjeiden mukaisesti.

38

39 4 Allekirjoitukset Helsingissä,. päivänä kuuta 2012 VALTIOVARAINMINISTERIÖ TILASTOKESKUS Henna Virkkunen Ministeri Marjo Bruun Pääjohtaja Helena Tarkka Hallinto- ja kehitysjohtaja Jarmo Hyrkkö Ylijohtaja

40 Liite Kuntatilastoinnin kehittäminen Valtiovarainministeriö asetti 5.9.2012 kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelman, jonka tavoitteena on ohjata monivuotista kehittämisohjelmaa ja huolehtia siitä, että ohjelma toteutuu ja ohjelman lopputulokset saavutetaan. Ohjelman organisoinnin vastuutahona ja ohjelman vetäjänä toimii valtiovarainministeriö. Kehittämisohjelman toteuttamisella tavoitellaan erilaisten laadullisten hyötyjen lisäksi mm. kuntien taloutta ja toimintaa kuvaavien tietojen tuotannon, jalostuksen ja jakelun tuottavuuden parantumista erityisesti kunnissa ja kuntayhtymissä. Kehittämisohjelman keskeisin tavoite on kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastotiedon tuottamisen nopeuttaminen kuuteen kuukauteen sekä tietojen laadun ja vertailukelpoisuuden kohentaminen ja varmistaminen. Kehittämisohjelman toteutus jakautuu useisiin projekteihin ja tehtäväkokonaisuuksiin, joiden toteuttaminen ajoittuu usealle vuodelle ja siten, että samanaikaisesti on käynnissä useita projekteja. Ohjelman projektien etenemisellä on keskinäisiä riippuvuuksia. Ohjelman tavoitteiden onnistunut saavuttaminen edellyttää kaikkien kehittämisohjelman johtoryhmän asettamispäätöksessä (VM078:00/2012) mainittujen projektien toteuttamista. Tilastokeskuksen vetovastuulla ohjelman projekteista ovat kuntataloustilastoinnin kehittäminen -projekti ja kuntatilastotietopankin kehittäminen -projekti. Lisäksi Tilastokeskus osallistuu ohjelman muiden projektien ja tehtäväkokonaisuuksien toteuttamiseen. Kehittämisohjelman työn käynnistyminen on kuluvana syksynä ollut valitettavan hidasta. Kesällä 2012 suunnitellusta aikataulusta ollaan merkittävästi jäljessä. Tilastokeskuksen käsityksen mukaan keskeisin syy tähän on ollut se, että valtiovarainministeriö ohjelman vastuutahona ei ole pystynyt irrottamaan ja hankkimaan ohjelman tehtävien toteuttamiseen riittävästi henkilöresursseja. Kehittämisohjelman tavoitteiden onnistunut saavuttaminen edellyttää kaikkien ohjelman projektien toteuttamista. Mikäli ohjelman työn eteneminen jatkuu hitaana, se hidastaa Tilastokeskuksen vastuulla olevien projektien etenemistä ja lisää päällekkäisen ja turhan työn riskiä kasvattaen ohjelman toteuttamiskustannuksia sekä vaarantaa kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamisen.