Suunnittelualue käsittää pääosan kaupunginvaltuuston 26.5.2004 vahvistamasta Emäsalon, Eslahden rantakaavasta.

1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot PORVOO R60 ESLAHTI RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Ranta-asemakaavan muutos koskee Emäsaloon johtavan tien länsipuolisia alueita. Rantaasemakaavan muutos koskee voimassaolevan rantakaavan kortteleita 11 22 sekä rantaasemakaavatie, virkistys, maa- ja metsätalousalueita. Ranta-asemakaavan muutos koskee tiloja RN:ot 3:10 ja 2:35 sekä osa tiloista RN:ot 1:22, 3:4 ja 876:1 Emäsalon kylässä. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu ranta-asemakaavan korttelit 11 22 ja rantaasemakaavatie-, virkistys-, maa- ja metsätalous-, suojelu-, venesatama-, vesialueita. Suunnittelualue käsittää pääosan kaupunginvaltuuston 26.5.2004 vahvistamasta Emäsalon, Eslahden rantakaavasta. Ranta-asemakaavan muutoksen käsittely: Päätös hankkeen aloittamisesta, kaavoitus- ja rakennuslautakunta 11.6.2009 157 Ranta-asemakaavaehdotus kaupunkikehityslautakunnassa Ranta-asemakaavaehdotus kaupunginhallituksessa Ranta-asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyminen: Kaupunginvaltuusto

2 1.2 Ranta-asemakaavan muutoksen ja ranta-asemakaavan alueen sijainti Alue sijaitsee Porvoon kaupungista noin 20 km lounaaseen. Etäisyys Helsinkiin on n. 50 km. Aluetta rajaa itäosassa Porvoosta Tolkkisten kautta Emäsaloon johtava tie, pohjoisosassa Estviken ja länsiosassa Gåsarvik. 1.3 Kaavamuutoksen tarkoitus Kaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa alueelle sijoittuva rakentaminen kylämäiseksi, saariston rakentamisperinnettä noudattavaksi. Golfkentän rakentamisesta luovutaan ja pääosa alueesta jää maa- ja metsätalousalueeksi. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1. Alueen sijainti (sisältyy tähän selostukseen) Liite 2. Pienennös ranta-asemakaavasta ja ote korttelialueista Liite 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 4. Yhteenveto lausunnoista ja huomautuksista Liite 5. Rakennustapamääräykset ja havainnekuvat Liite 6. Ympäristövaikutusselvitys Liite 7. Ranta-asemakaavamääräykset Liite 8. Suojavyöhykkeet Liite 9. Taustaselvitys suuronnettomuusvaarasta ja sen huomioimisesta 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Ranta-asemakaavan muutoksen prosessien vaiheet ja suunnittelu Hanke kuuluu osana Porvoon kaupunkisuunnitteluosaston käynnistämään Moderni saaristokylä - projektiin. Suomen saariston rakennusperintöön kuuluu olennaisena osana tiiviit arkkitehtonisesti tasapainoiset veden ääreen rakentuneet saaristokylät. Moderni saaristokylä -projekti perustuu ajatukselle, että nykyiselle rantakaavoituskäytännölle kehitettäisiin saariston rakennusperintöön pohjautuva vaihtoehto. Perusajatuksena on, että saaristoon voitaisiin rakentaa perinteisen mallin mukaisia tiiviitä rantaan asti rakennettuja moderneja saaristokyliä. Venevajojen, saunarakennusten ja varastorakennusten avulla voidaan tiiviinkin kyläympäristön puitteissa luoda tontteja, jolla on oma rauha. Rakennustapaa tulee luonnollisesti säädellä nykyistä tarkemmin, jotta kylän ulkoasu ja vaikutus saaristomaisemaan on tasapainoinen ja kaunis. Porvoon kaupunkisuunnitteluosasto on etsinyt sellaisia maanomistajia, jotka suhtautuvat ajatukseen myönteisesti. Eslahden ranta-asemakaava-alueen maanomistaja on ollut halukas muuttamaan nykyistä kaavaa niin, että se olisi osa Moderni saaristokylä -hanketta. 2.2 Ranta-asemakaavan muutoksen sisältö ja mitoitus Ranta-asemakaava-alueen pinta-ala on n. 96,3 ha, josta 2,4 ha on vesialuetta, n.8,9 ha on korttelialueita ja loput n. 84 ha on ranta-asemakaavatie-, virkistys-, maa- ja metsätalous-, suojelu-, sekä yleisen tien alueita. Rantaviivan pituus on n. 3 km Alueen rakennusoikeus on yhteensä 7821 k-m 2, joka jakautuu seuraavasti: RA -korttelit 3625 k- m 2, + ulkorakennukset (saunat, aitat ja venevajat) 2805 k-m 2, AO -korttelit 925 k-m 2 + ulkorakennukset 306 k-m 2. ja M-I-alue 160 k-m 2. Autopaikkojen rakentamisvelvoitteena on käytetty loma-asuntojen korttelialueella velvoitetta 2 AP/loma-asunto, erillispientalojen korttelialueella 2 AP/asunto.

LV- alueelle on mitoitettu enintään 20 venepaikan pienvenesatama. Alueelle ei järjestetä veneiden talvisäilytystä. 2.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä, liite 3. 2.4 Ranta-asemakaavan muutoksen toteutus Alueen toteutus käynnistynee välittömästi ranta-asemakaavan saatua lainvoiman. 3 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen nykytilanteesta 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on lähes kokonaisuudessaan rakentamaton ja pääosin metsäinen alue. Pohjoisosassa on täysikasvuista komeaa männikköä ja osa Eslahden tilan entisiä peltoja on metsitetty kuusella 1980-luvun lopussa. Loput muutosalueesta on pääosin sankkaa kuusivaltaista metsää. Rantaalueet ovat pääosin luonteeltaan matalia ja kivikkoisia. Pohjoisranta on osin syvempi ja hietikkoinen. Alueen läpi kulkee 20 kv:n sähkölinja. 3.1.2 Luonnonympäristö Emäsalon maaperän hallitsevana ominaisuutena on kallioisuus ja ohut moreenipeite. Porvoon edustan merialuetta kuormittavat Neste Oy:n, Borealis Polymers Oy:n, Hermanninsaaren puhdistamon, Enso Timber Oy:n jätevedet sekä Porvoonjoki ja Mustijoki. Porvoonjoen kuormitus ilmenee Kuggsundissa saakka ja Mustijoen Svartbäckinselän keskiosiin saakka. Kilpilahden teollisuusalue johtaa puhdistetut jätevedet ja prosessien jäähdytysvedet Svartbäckin selälle. Purkuputken suualueella on merenpohja öljyyntynyt ja pohjasedimentteihin on laajalla alueella kerrostunut dioksiini- ja furaaniyhdisteitä. Veden laatu on tyydyttävä Emäsalon pohjoispuolisilla vesialueilla. Emäsalon pohjoisosan vesialueiden veden sameus alentaa vesien virkistyskäyttöarvoa. Ilman laatu ei ole Porvoossa erityisen hyvä. Vuoden sademäärä on alueella 650 700 mm ja maa kuivuu voimakkaasti kesällä elokuun alkuun asti. Alueen kasvisto on tyypillistä ja tavanomaista. Rauhoitetuista kasveista alueen sisäosissa esiintyy kevätlinnunherne ja valkolehdokki. Lähinnä meren rantaviivan välittömässä läheisyydessä löytyy muita merkittäviä ja mielenkiintoisia kasvillisuuskohteita, joita muualla Emäsalon alueella ei ole todettu esiintyvän. Estvikenin ja Gåsarvikenin väliseltä rannalta löytyy toinen saaren edustavimmista rantaniityistä. Alueen edustalla on kaksi linnuston kannalta paikallisesti merkittävää aluetta. Laajempi alue, sl (E-3) käsittää Eslahden luoteisniemen kärjen, ja kaavan ulkopuolella Sköldviksören ja Notören alueet. Gåsarvikenin edustalla on Lilla Buskören alue, sl (E-4). Lintudirektiivilajeista alueella on havaittu pyy, palokärki, pikkulepinkäinen, kalatiira ja lapintiira sekä ohi lentävinä kalasääski ja merikotka. Muita huomionarvoisia ja mielenkiintoisia, harvalukuisia kesälajeja on havaittu meriharakka, korppi (pesä alueella), kultarinta, satakieli, peukaloinen, nokkavarpunen, lehtopöllö (uusi ja vanha pesä), rytikerttunen ja pensassirkkalintu. Monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita ovat meren ranta-viiva (n. 10 m vyöhyke) ja lahden pohjukassa oleva pieni ruovikko, niemen kärjet ja niiden läheisyydessä olevat pienet luodot. Alueella ei ole todettu erityisiä luonnonvaraesiintymiä. Gåsarvikenin pohjoisosa on pääosin kivikkoista rantaniittyä ja se on määritelty sekä maisemallisesti monipuoliseksi että kasvillisuuden kannalta merkittäväksi alueeksi (MY-1). Eslahden alue on hyvin monipuolinen sisältäen pienen ruovikon, piha-alueita, kuusikoituneita ja osin pensoittuneita entisiä peltoja. Alueella on runsaasti yksittäisiä suuria siirtolohkareita, jotka ovat merkittäviä yksityiskohtia maisemassa.

4 Alueen luonnonolosuhteita ja -ympäristöä on selvitetty edellisen ranta-asemakaavan ympäristövaikutusselvityksessä, liite 6. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueen sisältä löytyy paikallisesti merkittäviä, omaperäisesti rakennettuja kulttuuriympäristökohteita: kaksi asuinrakennusta Essvik (R-47) ja (R-48) sekä Gåsarbäckin pienasumuksen pihapiiri (R- 49). Alueen rakennettua ympäristöä on selvitetty edellisen ranta-asemakaavan ympäristövaikutusselvityksessä. (liite 6) 3.1.3.1 Väestö ja työpaikat 3.1.3.2 Maankäyttö 3.1.3.3 Liikenne Eslahden alueella asuu vakinaisesti yksi perhekunta. Muutoin alueen käyttäjäkunta muodostuu tilapäisesti Eslahdessa oleskelevista vierailijoista ja lähinnä kesäaikaisista lomailijoista. Gåsarviken eteläreunalla, välittömästi alueen ulkopuolella sijaitsee loma-asunto, minne johtaa rasitetie Eslahden alueen läpi. Tilastokeskukselta saadun tiedon mukaan Emäsalossa on ollut 122 työpaikkaa vuoden 2000 lopussa. Kaava-aluetta lähinnä oleva työnantaja on Seikkailulaakso Oy, joka arvioi tarjoavansa pysyviä työpaikkoja 7 ja kausiluontoisia, lähinnä kesäaikaisia n. 15. Alueen väestöä ja työpaikkoja on selvitetty edellisen ranta-asemakaavan ympäristövaikutusselvityksessä. Kuten kohdassa 3.1.1 todetaan, muutosalue on pääosin metsää, jonka käyttötarkoitusmerkintä olevassa rantakaavassa on M-1 eli alue on maa- ja metsätalousaluetta. Alueen kulttuuriympäristökohteiden lisäksi alueella on yksi ympärivuoden asuttu omakotitalo sekä siihen liittyvä talousrakennus, yksi kunnostettu, nykyisin kesäasuntona toimiva vanha asuinrakennus, rantasauna ja muutama vanha puurakenteinen talousrakennus. Alueen läpi kulkee rasitetie alueen länsipuolella sijaitseville tiloille RN:ot 3:1 sekä 1:24. Liikennöinti Eslahden alueelle tapahtuu Emäsalon paikallistietä 11775 yhden liittymän kautta. Tällä kohdalla välillä Emäsalon silta Bengtsby on liikennemäärä kvl 577. Eslahden kohdalla liikenne-ennusteet ovat 687/2010, 721/2020 ja 750/2030. Tie ei ole valaistu eikä sen varressa ole erillistä kevyen liikenteen väylää, minkä koetaan vaarantavan liikenneturvallisuutta. 3.1.3.4 Palvelut Emäsalon kylässä on majoitus- ja ravitsemusliike, Seikkailulaakso Oy. Lähin kyläkauppa sijaitsee Bengtsbyssä. Alueen palvelurakenne on selvitetty edellisen ranta-asemakaavan ympäristövaikutusselvityksessä. 3.1.3.5 Kulttuuriympäristö Suunnittelualueella ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alueen kaakkoisosa sivuaa valtakunnallisesti merkittävää Emäsalon kulttuurimaisema-aluetta (Km-1). Alueen kylät ovat maisemaltaan arvokkaita ja suunnittelualue sivuaa myös Emäsalon kylän kulttuurimaisema-aluetta (Km-4). Suunnittelualueen vieressä. Byvikenissä on arvokkain maisemallinen kokonaisuus, Emäsalon kartano 1800-luvulta. Suunnittelualuetta sivuaa Emäsalontie (MT-1), joka on maisemallisesti merkittävä saaristotie. Alueen kulttuuriympäristöstä on tarkempi selvitys edellisen ranta-asemakaavan ympäristövaikutusselvityksen osana.

5 3.1.3.6 Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueen sisällä ei tällä hetkellä ole rakennettuja vesihuoltolinjoja. Rakennuspaikkojen vesihuolto on järjestetty kiinteistökohtaisesti. Eslahden alueella on oma lähdekaivo. Nykyisellään jätevedet käsitellään alueella kiinteistökohtaisesti. 3.1.3.7 Ympäristön häiriötekijät Eslahden länsirantaa vastapäätä Kilpilahden tuotantolaitosten aiheuttamia häiriötekijöitä ovat mm. päästöt ilmaan ja veteen, melu, soihdutukset ja maisemahaitta. Öljynjalostus ja kemianteollisuus aiheuttavat turvallisuusriskin. Seutukaavassa on osoitettu Kilpilahden teollisuusalueen suojavyöhykkeet. Kaavamuutostyöhön liittyen on laadittu taustaselvitys suuronnettomuusvaarasta ja sen huomioimisesta (liite 9). Selvityksen toimenpide-ehdotukset on liitetty rakennustapamääräyksiin (liite 5). Syväväylä Kilpilahden satamaan kulkee välittömästi Emäsalon saaren länsipuolella. Koko Porvoon alue on rakentamisen kannalta radon-kriittistä maaperää. Nykyisen huoltorakennuksen ympäristössä on sijainnut kasvihuoneita. Käytössä ei ole tietoja mahdollisten kasvinsuojeluaineiden tai muiden kemiallisten aineiden käytöstä alueella. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on yksityisomistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakunta- ja seutukaava Itä-Uudenmaan vahvistetuissa seutukaavoissa ja maakuntakaavassa Eslahden alueella ei ole aluevarauksia. Alue on Kilpilahden ulomman säteeltään viisikilometrisen suojavyöhykkeen (t2) ja Sev1 vyöhykkeen sisäpuolella, liite 8. Maakuntakaava Maakuntakaava on vahvistettu helmikuussa 2011. Alue sijoittuu maakuntakaavassa Seveso -direktiivin mukaiselle Kilpilahden konsultointivyöhykkeelle (sev1), joka rajoittaa huomattavasti rakentamista alueelle. Maakuntakaavan suunnittelumääräys: Konsultointivyöhykkeellä ei sallita uusia asutustaajamia eikä vapaa-ajan asutuksen muuttamista ympärivuotiseksi. Alueella sallitaan maa- ja metsätalous sekä vähäinen täydennysrakentaminen tilannekohtaisen harkinnan mukaan. Suunniteltaessa toimintojen sijoittamista vyöhykkeen sisälle on pyydettävä pelastusviranomaisen ja tarvittaessa Turvatekniikan keskuksen (TUKES) lausunto. Loviisan ja Valkon konsultointivyöhykkeen alueelle sallitaan taaja-asutuksen kehittäminen edellyttäen, että toimenpiteitä suunniteltaessa pyydetään lausunnot Itä-Uudenmaan pelastusviranomaiselta ja tarvittaessa turvatekniikan keskukselta (TUKES). Suunnittelumääräys perustuu Suuronnettomuusriskien huomioiminen maankäytön suunnittelussa Kilpilahden teollisuusalueella 2007-selvitykseen. Öljynjalostus ja kemianteollisuus aiheuttavat turvallisuusriskin. Seutukaavassa on osoitettu Kilpilahden teollisuusalueen suojavyöhykkeet. Kaavamuutostyöhön liittyen on laadittu taustaselvitys suuronnettomuusvaarasta ja sen huomioimisesta (liite 9). Selvityksen toimenpide-ehdotuksia tulee kaavamääräysten mukaan noudattaa. 3.2.2 Osayleiskaava Alueelle on laadittu Porvoon kaupungin toimesta Emäsalon ja Hakasalon osayleiskaava, joka

6 Uudenmaan ympäristökeskus on vahvistanut 14.5.2001. Vahvistettu osayleiskaava on ohjeena ranta-asemakaavaa muutettaessa. Osayleiskaavan merkinnät suunnittelualueella: - maa- ja metsätalousalue (M) - maa- ja metsätalousalue, ympäristöarvoja (MY-1) - AO-9, RA-9 ja TY-9-alueita, joiden alueella on voimassa rantakaava - arvokas luontoalue, sl (E-3), jolla on osoitettu arvokas Sköldviksören-Notören-linnustoalue 3.2.3 Ranta-asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Uudenmaan lääninhallituksen vahvistama Emäsalon rantakaava. Ranta-asemakaava-alueella rakentamista ohjaa vahvistettu ranta-asemakaava. Ranta asemakaavassa kokonaiskerrosala on 45501 k-m2 + 3271= 7821 k-m2. Alueelle voi rakentaa 31 lomaasuntoa ja 3 pientaloasuntoa. Alueella oleva Eslahden kartano om myös asuinkäytössä (AO). 3.2.4 Rakennusjärjestys Porvoon kaupungin rakennusjärjestys on kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.12.2007 143. Rakennusjärjestys tuli voimaan 20.2.2008. 3.2.5 Maarekisteri Alueen kiinteistöt ovat Uudenmaan maanmittaustoimiston ylläpitämässä kiinteistörekisterissä. 3.2.6 Rakennuskiellot 3.2.7 Pohjakartta Alue ei ole rakennuskiellossa ranta-asemakaavan laatimista varten. Pohjatekniikka Oy:n toimesta on alueesta tehty digitaalinen pohjakartta, joka on hyväksytty 9.10.2003 Porvoon kaupungin kiinteistö- ja mittausosastolla. Kaavaehdotus on piirretty hyväksytylle pohjakartalle. Uusi hyväksytetty digitaalinen pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen (23.12.1999/1284) vaatimukset. 3.2.8 Muut suunnitelmat ja päätökset - Hankkeesta on laadittu erillinen Eslahden linnuston laskenta ja kasviston kartoitus Yrjö ja Lauri Hallamäen sekä Risto Suksen toimesta kesäkuussa 2002 - Eslahden alueelle on tehty ympäristövaikutusselvitys Projektikonsultit Infra Oy:n toimesta kaavoituksen pohjaksi edellisen ranta-asemakaavan yhteydessä. - Hankkeesta on laadittu erillinen katutekninen tarkastelu Suomalainen Insinööritoimisto Oy:n toimesta edellisen ranta-asemakaavan yhteydessä. - Suunnittelualuetta rajaavan maantien (11775) itäpuolelle jää voimaan Uudenmaan lääninhallituksen 22.9.1989 vahvistama Emäsalon rantakaava. - Suunnittelualueen eteläpuolella rakentamista ohjaa Emäsalon ja Hakasalon osayleiskaava, jonka Uudenmaan ympäristökeskus on vahvistanut 14.5.2001. 4 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Ranta-asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Hanke kuuluu Porvoon kaupunkisuunnitteluosaston kehittämään Moderni saaristokylä -projektiin.

7 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo Osalliset on lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite 3. Vireille tulosta ilmoittaminen on selostettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite 3. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely on selvitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite 3. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Ranta-asemakaavan laatiminen on tapahtunut yhteistyössä kaupungin ja maanomistajan kanssa siten, että työ on edennyt käytyjen neuvottelujen edellyttämällä tavalla. Ensimmäisessä viranomaisneuvottelussa esiin tulleet näkemykset on otettu suunnitelmassa huomioon. Aikaisemmassa ranta-asemakaavassa esiin tuodut luonnonarvot on huomioitu samalla tavoin kaavamääräyksin. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) sekä Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa (MRA) vaaditut viranomaisneuvottelut on järjestetty kaavakäsittelyn aikana (MRL 66, MRL 77, MRA 26, MRA 35 ) 4.4 Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Yleissuunnitelma, tavoitteet ja ratkaisun pääperiaatteet Suunnittelun tavoite on kehittää alueelle arkkitehtonisesti tasapainoisia moderneja saaristokyliä, jotka jatkavat saaristoalueelle vakiintunutta rakennusperintöä. Rakentaminen on suhteellisen tiivistä, mutta venevajojen, saunojen ja varastorakennusten avulla luodaan tontteja, joilla on oma rauha. Rakentaminen ulottuu venevajojen ja/tai uimavajojen avulla rantaan asti niin, että rakennetun ja vapaan rannan alueet hahmottuvat selkeästi. Samalla suunnittelualueelle jää huomattava osa ranta-alueesta vapaaksi rakentamisesta. 4.4.2 Ympäristötavoitteet Alueen suunnittelussa otetaan huomioon kestävää kehitystä edistävät seikat, kuten lomaasuntorakenteen tiiveys, asuntojen suuntaus, mikroilmasto ja istutukset. Asuinympäristön on oltava terveellinen. Tavoitteena on myös mahdollisimman pitkään ollut vanhan rakennuskannan säilyttäminen. Erityisesti on pyritty siihen, että kyläalueet rajoittuvat selkeästi niin etteivät pihapiirit laajene niiden ulkopuolelle. 4.4.3 Uudisrakentamisen tavoitteet Loma-asutus sijoitetaan kahteen erilliseen kylämäiseen kokonaisuuteen. Suurempi on Eslahden pohjukassa ja pienempi alueen pohjoisosassa olevan rantapoukaman tuntumassa. Muu osa alueesta jää virkistys ja maa- ja metsätalouskäyttöön. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA SEN PERUSTELUT 5.1 Ranta-asemakaavan muutoksen perustelut ja rakenne 5.1.1 Perustelut Kaavoituksen keskeisinä periaatteina on aikaansaada korkeatasoisia kylämäisiä lomaasuntokokonaisuuksia säilyttäen olemassa olevat rakennukset yhdyskuntarakenteen osana. Tähän kokonaisuuteen on myös liitetty pienvenesatama n. 20 veneelle. Kaava-asiakirjoihin sisällytetään havainnepiirros sekä rakennustapamääräykset. liite 5

8 5.1.2 Rakenne 5.1.3 Mitoitus 5.1.4 Palvelut Alueen aiempi maanomistaja on tehnyt alueelle golfkenttäsuunnitelman edellisen rantaasemakaavan yhteydessä. Suunnitelma jätettiin toteuttamatta maanomistajan vaihduttua. Nykyinen maanomistaja on ollut kiinnostunut ottamaan osaa Porvoon kaupunkisuunnitteluosastolla kehitettyyn Moderni saaristokylä -hankkeeseen. Perusajatuksena on, että saaristoon voitaisiin rakentaa perinteisen mallin mukaisia tiiviitä rantaan asti rakennettuja moderneja saaristokyliä. Venevajojen, saunarakennusten ja varastorakennusten avulla voidaan tiiviinkin kyläympäristön puitteissa luoda tontteja, jolla on oma rauha. Rakennustapaa tulee luonnollisesti säädellä nykyistä tarkemmin, jotta kylän ulkoasu ja vaikutus saaristomaisemaan on tasapainoinen ja kaunis. Maanomistajien tulisi saada kompensaatiota lisärakennusoikeuden ja lisätonttien muodossa tiiviin toteutustavan vastineeksi. Vastaavasti jäisi saaristoon entistä enemmän yhtenäisiä laajoja rakentamattomia alueita. Koko suunnitteluprosessin ajan on kiinnitetty erityistä huomiota jokamiehenoikeuden säilymiseen alueella. Tämän toteutuminen on selostettu jäljempänä kohdassa 5.2.2.9. Kaava-alueen ratkaisu perustuu loma-asutuksen osalta siihen, että loma-asutus sijoitetaan kahtena tiiviinä kylämäisenä rakenteena Eslahden ja alueen pohjoisosan poukaman ääreen. Alueella nykyisin sijaitsevat rakennukset säilytetään osittain yhdyskuntarakenteen osana. Lännessä ja pohjoisessa sijaitsevat niemenkärjet suojellaan. Muu osa alueesta koostuu pääosin maa- ja metsätalousalueesta sekä maa- ja metsätalousalueesta jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Eslahden ranta-asemakaava käsittää 35 tonttia, joista muodostuu yhteensä 12 rakennuskorttelia, sekä yhden rakennuspaikan M-1 alueella (rantasauna). Alueen kokonaiskerrosala on 4550 k-m 2 + loma-asuntoja ja erillispientaloja palvelevien tilojen rakennusoikeus 901 k-m 2 (0,2*4550) saunoja 970 k-m 2 ja venevajoja 1400 k-m 2, joka jakautuu seuraavasti: M-1-alue 160 k-m 2 AO (korttelit 11, 12, 14 ja 22 t. 34) 925 k-m 2 + 306 k-m 2 RA (korttelit 13, 15, 16, 17, 18, 19, 20, 21 ja 22) 3625 k-m 2 + 2795 k-m 2 Alueelle voi olemassa olevat suojellut rakennukset mukaan lukien, rakentaa neljä pientaloasuntoa ja 31 loma-asuntoa. Alueelle ei sijoitu yleisiä palvelurakennuksia. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet 5.2.1.1 Erillispientalojen korttelialueet (AO, korttelit 11, 12, 14 ja 22 tontti 34) Korttelialueet muodostuvat neljästä n. 1500 6000 m 2 :n tontista, joilla on kaksi asuinrakennuksen rakennusalaa. Korttelialueen kerrosluku on II. Kolmella tontilla on olemassa olevat asuinrakennukset, joista korttelissa 12 oleva Esslahden kartano on suojeltu. Yhteistä kortteleille: Autopaikkoja korttelialueilla on varattava vähintään 2 ap/asunto. Rakennustapamääräyksissä ja havainnekuvissa annetaan lisäohjeita ja -määräyksiä rakennusten arkkitehtuurista. (Liite 5)

9 5.2.1.2 Loma-asuntojen korttelialueet (RA, korttelit 13, 15 22) 5.2.2 Muut alueet Alueella on kahdessa kylässä yhteensä 31 loma-asuntotonttia kooltaan n. 1500 2500 m 2. Tontit on suunniteltu niin, että sisämaan tontteihin liittyy kapea alue, joka ulottuu rantaan saakka. Yhteistä kortteleille: Rakennukset ovat loma-asuntoja sekä näihin liittyviä talousrakennuksia. Kortteleitten rakentamistapa ohjaa kaavan lisäksi rakennustapamääräykset. Autopaikkoja kortteleihin on varattava vähintään 2 ap/loma-asunto. Rakennusten sijoittelu tontilla on osoitettu kaavassa ja rakennustapamääräyksissä. Rakennustapamääräyksissä annetaan lisäohjeita ja -määräyksiä rakennusten arkkitehtuurista.. 5.2.2.1 Virkistysalueet Suuremman kylämäisen kokonaisuuden etelä, itä ja länsipuolella rakennuskortteleiden viereiset alueet on osoitettu yhteiskäyttöön tarkoitetuksi lähivirkistysalueeksi. Rakennustapamääräyksissä ja havainnekuvissa annetaan lisäohjeita ja -määräyksiä rakennusten arkkitehtuurista. (liite 5) 5.2.2.3 Venesatama-alue (LV) LV- alueelle on mitoitettu 20 venepaikan pienvenesatama, lähinnä alueen loma-asukkaiden käyttöön. LV- alueelle eikä muuallekaan ranta-asemakaava-alueelle järjestetä veneiden talvisäilytystä. 5.2.2.4 Maa- ja metsätalousalueet (M-1) Suurin osa kaava-alueesta on maa- ja metsätalousaluevyöhykettä. Eslahden kartanon eteläpuolella M-1 alue on merkitty yksikerroksisen saunan rakennusala 120 k-m 2 ja venevaja 40 k-m². Pohjoiskärjessä sijaitseva arvokas luontokohde on suojeltu sl -merkinnällä. 5.2.2.5 Maa- ja metsätalousalueet joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-1) Alueen tärkeät suojelu- ja luontoarvot on otettu huomioon merkitsemällä ne MY -alueiksi. Kyseessä on alueen niemenkärjet. 5.2.2.6 Vesialue (W) 5.2.2.7 Kadut Estvikenin lahdenpohjukan alue sekä olemassa olevan rantasaunan ympäröivä vesialue on merkitty W-alueeksi. Samoin on vesialueeksi osoitettu osa ruovikkoalueista. Tavoitteena on, että näin voidaan ruopata miellyttäviä vesiaiheita ja siistiä alueen ympäristöä. Liikennöinti alueelle tapahtuu yhden päätien, Eslahdentien ja Kartanotien kautta. Eslahdentien tiealueen leveys on 7 m ja ajoradan leveys 5 m. Nopeusrajoitus kadulla on 30 km/h. Päätiehen liittyy neljä pienempää tonttitietä. Näiden tiealueiden leveys on 10 m ja ajoradan leveys 5 m. Nopeusrajoitus teillä on 30 km/h. 5.2.2.8 Kevyen liikenteen reitit Loma-asuntojen korttelialueiden läpi on esitetty jalankululle ja tonttiajolle varattu katualue.

Jokamiehen on mahdollista kulkea alueen maa- ja metsätalousalueilla. Rakentaminen on sijoitettu raittimaisen kylätien varteen niin, että alueelle syntyy tiivis ja monimuotoinen kylämäinen tilasarja. 5.3 Ranta-asemakaavan muutoksen vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakennettu ympäristö muotoutuu monimuotoisempana kuin aiemmassa ranta-asemakaavassa. Kyläraitit ovat polveilevia ja rakennusten ilme ja sijainti on määritelty aiempaa tarkemmin. Kyläalueet hahmottuvat maisemakuvassa selvästi ja ranta-aitat sekä venevajat luovat perinteisen saariston kylämaiseman. 5.3.1.1 Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueelle Alueelle tulee muutama ympärivuotinen ja n. 60 100 kesäasukasta. 5.3.1.2 Maisemakuva Eslahden pohjukkaan muotoutuu tiivis rakennettu alue Moderni saaristokylä. Toinen kyläkokonaisuus rakentuu alueen pohjoisosan rantapoukaman ääreen. Alueen koillisosassa, sisääntulotien varressa olevat nykyiset rakennukset, vanha päärakennus rantasaunoineen säilytetään ja niiden pihapiirejä kehitetään korkeintaan ympäristörakentamisen keinoin. Aluetta ympäröivä rantavyöhyke säilyy lähes muuttumattomana. Muutos tultaneen kokemaan alueen käyttäjien näkökulmasta myönteisenä metsäalueiden siistiytymisen myötä. Vaikutukset maisemakuvaan tulevat merkittävästi pehmenemään voimassa olevaan rantaasemakaavaan verrattuna. Kun golfkenttiä ei rakenneta jää hyvin suuri osa alueesta metsämaisemaksi. Vaikka golfkenttien rantavyöhykkeille oli aiemmin jätetty reunavyöhyke, olisivat ne kuitenkin osittain näkyneet rantamaisemassa. Nyt rantamaisema ja sen taustavyöhyke jää saaristokylien ulkopuolella luonnontilaan. 5.3.1.3 Palvelut sekä työpaikat ja elinkeinotoiminta 5.3.1.4 Liikenne Alueelle tulevien uusien lomamökkiasukkaiden arvioidaan lisäävän myös muiden paikallisten palvelujen käyttöä ja siten ainakin parantavan nykyisten työpaikkojen säilymisedellytyksiä. Voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaisesti rakennettuna alueelta tulisi liittymään liikennettä lisää n. kvl 280. Ranta-asemakaavan muutoksen jälkeen, kun golfkenttä jää rakentamatta, vähennystä edelliseen on n. 200 liikennesuoritetta/vrk. 5.3.1.5 Rakennettu kulttuuriympäristö Alueen sisältä löytyvät paikallisesti merkittävät rakennukset ovat kaavassa suojeltu srmerkinnällä. Rakentaminen ei vaikuta esihistoriallisiin tai kulttuuriperintöarvoihin alueella. Kaavan vaikutukset kulttuuriympäristöön on selvitetty edellisen ranta-asemakaavan ympäristövaikutusselvityksessä. (liite 6) 5.3.1.6 Tekninen huolto Talousveden hankinta alueelle tullaan järjestämään Kurböle-Londbölen Vesiosuuskunnan kautta. Naapuritontin 3:1 omistajien talousvedensaanti tontin lounaiskulmassa kulkevasta purosta ei heikennetä nykyisestään. Alueen jätevedet hoidetaan keskitetysti Kurböle-Londbölen Vesiosuuskunnan jätehuoltojärjestelmän kautta. 10 5.3.1.7 Ympäristönsuojelu ja -ympäristöhäiriöt

11 Tilanteessa, jossa rakentaminen kohdistuu nykyisen huoltorakennuksen ympäristössä sijainneiden kasvihuoneiden kohdalle, tutkitaan maaperä ennen rakennusluvan myöntämistä ja toteutetaan mahdollisesti toimenpiteet viranomaisten edellyttämällä tavalla. Kaavan vaikutukset ympäristöön on selvitetty edellisen ranta-asemakaavan ympäristövaikutusselvityksessä. (liite 6) Öljynjalostus ja kemianteollisuus aiheuttavat turvallisuusriskin. Seutukaavassa on osoitettu Kilpilahden teollisuusalueen suojavyöhykkeet. Kaavamuutostyöhön liittyen on laadittu taustaselvitys suuronnettomuusvaarasta ja sen huomioimisesta (liite 9). Selvityksen toimenpide-ehdotuksia tulee kaavamääräysten mukaan noudattaa. 5.3.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan toteuttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen maa- ja kallioperään. Alueella olevia siirtolohkareita säilytetään mahdollisimman paljon. Rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon mahdollinen maaperän radonhaittaa. Alueen rakentamisella ei ole vaikutuksia kalastoon. Alueen rakentaminen ei vaikuta rantavyöhykkeellä oleviin paikallisesti merkittäviin vesilintuyhdyskuntiin. Alueella esiintyy satunnaisesti muutenkin Emäsalon saaressa esiintyvää eläimistöä, jonka elintila Eslahden alueella pienenee. Koko saarta ajatellen vaikutus ei kuitenkaan ole merkittävä. Alueen rakentaminen ei tule vaikuttamaan arkoihin rantavyöhykkeisiin. Alueen sisällä luontotyyppi ei pääosin muutu selvästi luonnontilassa olevasta metsästä. 5.3.3 Muut vaikutukset Muut mahdolliset vaikutukset on selvitetty liitteenä edellisen ranta-asemakaavan olevassa ympäristöselvityksessä. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Ranta-asemakaavamerkinnät ja määräykset (liite 7) 5.5 Ranta-asemakaavamerkinnät ja -määräykset 5.6 Nimistö Ranta-asemakaavamerkinnät ja määräykset liitteenä (liite 7) Päätie nimetään Eslahdentieksi ja muut kaikki tonttitietä ja Kartanontieksi. 6 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Suunnittelu - asemakaavatyö on aloitettu Porvoon kaupunkisuunnitteluosastolla keväällä v. 2007 - aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Uudenmaan ympäristökeskuksessa v. 2007 6.2 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Suunnittelualueesta on tehty rakennustapamääräykset, jotka tarkentavat ranta-asemakaavassa annettuja ohjeita ja määräyksiä. Näihin sisältyvät monet ympäristön kannalta keskeiset määräykset, kuten julkisivujen värit ja materiaalit sekä rakennusten koko ja suhteet, detaljit, aitaukset yms. 6.3 Toteuttaminen ja aloitus Alueen toteutus käynnistyy vaiheittain ranta-asemakaavan saatu lainvoiman.

12 7 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUNEET Kaavan laatija, viranomaisvalmistelu Porvoon kaupunki 11.8.2010, 23.8.2011 J.P. Pfeifer kaavoitusarkkitehti kaupunkisuunnitteluosasto

...\R60eslahtiluonnos.dgn 8.9.2011 13:39:35

PORVOON KAUPUNKI 23.8.2011 LIITE 3 Kaupunkisuunnittelu Rihkamatori B III-kerros FIN-06100 Porvoo R60 EMÄSALO ESLAHTI, RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Suunnittelualue käsittää kaupunginvaltuuston 26.5.2004 vahvistaman Emäsalon, Eslahden rantakaavan. Ranta-asemakaavan muutos koskee Emäsaloon johtavan tien länsipuolisia alueita. Ranta-asemakaavan muutos koskee voimassaolevan rantakaavan kortteleita 11-22 sekä ranta-asemakaavatie-, virkistys-, maa- ja metsätalousalueita. Rantaasemakaavan muutos koskee tiloja RN:ot 3:10 ja 2:35 sekä osaa tiloista RN:ot 1:22, 3:4 ja 876:1 Emäsalon kylässä. OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alue sijaitsee Porvoon kaupungista n. 20 km lounaaseen. Etäisyys Helsinkiin on n. 50 km. Aluetta rajaa itäosassa Porvoosta Tolkkisten kautta Emäsaloon johtava tie, pohjoisosassa Estviken ja länsiosassa Gåsarvik. VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA Alue ei ole valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen välittömässä tuntumassa. Alueen länsipuolella on Nesteen öljyjalostamo joka on Suomen energiahuollon kannalta yksi tärkeimmistä kohteista. Maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa vuoden 2007 lopulla. Maakuntakaava on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. Alue sijoittuu maakuntakaavassa Seveso-direktiivin mukaiselle Kilpilahden konsultointivyöhykkeelle (sev1), joka rajoittaa huomattavasti rakentamista alueelle. Maakuntakaavan suunnittelumääräys: Konsultointivyöhykkeellä ei sallita uusia asutustaajamia eikä vapaa-ajan asutuksen muuttamista ympärivuotiseksi. Alueella sallitaan maaja metsätalous sekä vähäinen täydennysrakentaminen tilannekohtaisen harkinnan mukaan. Suunniteltaessa toimintojen sijoittamista vyöhykkeen sisälle on pyydettävä pelastusviranomaisen ja tarvittaessa Turvatekniikan keskuksen (TUKES) lausunto. Loviisan Valkon konsultointivyöhykkeen alueelle sallitaan taaja-asutuksen kehittäminen edellyttäen, että toimenpiteitä suunniteltaessa pyydetään lausunnot Itä- Uudenmaan pelastusviranomaiselta ja tarvittaessa turvatekniikan keskukselta (TUKES).

OSAYLEISKAAVA RANTA-ASEMAKAAVA ALUEEN KUVAUS Suunnittelumääräys perustuu Suuronnettomuusriskien huomioiminen maankäytön suunnittelussa Kilpilahden teollisuusalueella 2007-selvitykseen. Alueella on voimassa Emäsalon osayleiskaava, jonka Uudenmaan ympäristökeskus vahvisti 14.5.2001. Alueen korttelit on osayleiskaavassa merkitty lomaasuntoalueeksi (RA-9) ja erillispientalojen alueeksi (AO-9), maa- ja metsätalousalueeksi (M) sekä lähivirkistysalueeksi (VL-9). Alueella on voimassa 26.5.2004 vahvistettu ranta-asemakaava. Rantaasemakaavassa alueelle on sijoitettu golfkenttä, loma-asuntoja ja omakotitontteja (olemassa olevat rakennukset). Alue sijaitsee Emäsalon luoteisosassa Kuggsundin salmeen rajoittuen. Rantaasemakaavan muutoksen kohteena oleva alue on nykyisin pääosin metsäinen alue, joka on korttelissa 13 ja sen läheisyydessä olevan VU 2-alueen ympäristössä täysikasvuista komeaa männikköä. Eslahden tilan entiset pellot on metsitetty kuuselle 1980-luvun lopussa. Muu osa muutosalueesta on pääosin sankkaa kuusivaltaista metsää. Ranta-alueet ovat luonteeltaan matalia ja kivikkoisia. Korttelin 11 ja siihen läheisesti liittyvän VU-2-alueen kohdalla ranta on syvempi ja osin hietikkoinen Ranta-asemakaavan muutosalueen kokonaispinta-ala on n. 89 ha. Rantaviivan pituus on n. 3 km, mikä on pääsaaren rantaa. Hankkeen taustaa Suomen saariston rakennusperintöön kuuluu olennaisena osana tiiviit arkkitehtonisesti tasapainoiset veden ääreen rakentuneet tiiviit saaristokylät. Kun tarkastellaan vallitsevaa ranta- ja saaristoalueiden kaavoituskäytäntöä tuntuu siltä, että tämä rakennusperintömme osa on lähes kokonaan unohdettu. Kaavoitus ranta-alueilla on usein lähes mekaanista rakennusoikeuden jakamista periaatteella x rakennusoikeutta per rantakilometri ja x metriä vapaata rantakilometriä. Moderni saaristokylä -projekti perustuu ajatukselle, että nykyiselle rantakaavoituskäytännölle kehitettäisiin saariston rakennusperintöön pohjautuva vaihtoehto. Perusajatuksena on, että saaristoon voitaisiin rakentaa perinteisen mallin mukaisia tiiviitä rantaan asti rakennettuja moderneja saaristokyliä. Venevajojen, saunarakennusten ja varastorakennusten avulla voidaan tiiviinkin kyläympäristön puitteissa luoda tontteja, jolla on oma rauha. Rakennustapaa tulee luonnollisesti säädellä nykyistä tarkemmin, jotta kylän ulkoasu ja vaikutus saaristomaisemaan on tasapainoinen ja kaunis. Maanomistajien tulisi saada kompensaatiota lisärakennusoikeuden ja lisätonttien muodossa tiiviin toteutustavan vastineeksi. Vastaavasti jäisi saaristoon entistä enemmän yhtenäisiä laajoja rakentamattomia alueita. Saaristokyläprojektia on tarkoitus kokeilla Porvoossa useassa kohteessa, joissa

maanomistajat suhtautuvat hankkeeseen myönteisesti. Yksi niistä on kyseessä oleva kohde Emäsalon pohjoisosassa. Suunnittelun tavoite Suunnittelun tavoite on kehittää alueelle arkkitehtonisesti tasapainoisia moderneja saaristokyliä, jotka jatkavat saaristoalueelle vakiintunutta rakennusperintöä. Rakentaminen on suhteellisen tiivistä, mutta venevajojen, saunojen ja varastorakennusten avulla luodaan tontteja, joilla on oma rauha. Rakentaminen ulottuu venevajojen ja/tai uimavajojen avulla rantaa asti niin, että rakennetun ja vapaan rannan alueet hahmottuvat selkeästi. Samalla suunnittelualueelle jää huomattava osa ranta-alueesta vapaaksi rakentamisesta. Lähtötiedot Alueella on vahvistettu ranta-asemakaava. Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset Ympäristövaikutukset arvioidaan kaavamuutoksen yhteydessä. Seveso-kaavamääräykset Osalliset Maanomistaja Naapurimaanomistajat, liite Kaavoituksen kuluessa kuultavat viranomais- ym. tahot: Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan liitto Turvatekniikan keskus, Tukes Veneilyjärjestöt Porvoon kaupungin seuraavat yksiköt: Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Rakennusvalvonta Terveyskeskus, terveydensuojelu Ympäristönsuojelu Lautakunnat: Kaupunkikehityslautakunta Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Suunnitteluvaiheen kuuleminen: (MRL 62 ) Kaavaluonnos ja muu suunnittelumateriaali ovat esillä toimistossa kaupunkisuunnitteluosastolla, Rihkamatori B, 3. krs. Osallisille annetaan mahdollisuus esittää kirjallisia mielipiteitä. Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen maanomistajille/haltijoille sekä naapurimaanomistajille/-haltijoille, lisäksi kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä seuraavissa sanomalehdissä: Uusimaa, Vartti ja Borgåbladet. Alustavat lausunnot ns. virastokierros: Kommentit/alustavat lausunnot viranomaisilta. Neuvottelut: Lakisääteiset viranomaisneuvottelut Uudenmaan ELY-keskus Virallinen kuuleminen: (MRL 65, MRA 27 ) Kaavaehdotus ja muut kaava-asiakirjat ovat virallisesti esillä toimistossa kaupunkisuunnittelussa, Rihkamatori B, 3. krs.

Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia muistutuksia. Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen maanomistajille/haltijoille sekä naapurimaanomistajille/-haltijoille, lisäksi kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla, kaupungin verkkosivuilla (www.porvoo.fi) sekä seuraavissa lehdissä: Uusimaa, Vartti ja Borgåbladet. Viralliset lausunnot: (MRA 28 ) Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan liitto Terveydensuojelujaosto Porvoon veden johtokunta Tukes Uudenmaan pelastuslaitos Perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta: (MRL 65 2) Muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet, toimitetaan kunnan perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta. Ilmoitus kaavan hyväksymisestä: (MRL 67 ) Kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Porvoon kaupungin verkkosivuilla www.porvoo.fi, sekä kirjallinen ilmoitus kaavamuutoksen hakijoille ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet, sekä Uudenmaan ELY-keskukselle. Kaavan lainvoimaisuudesta kuuluttaminen: (MRA 93 ) Kuulutus kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja kaupungin verkkosivuilla www.porvoo.fi. Kaavoitushankkeen aikataulu: Moderni saaristokylä -projektia on kehitetty Porvoon kaupunkisuunnitteluosastolla vuodesta 2005 lähtien. Asemakaavan laatimistyö on käynnistynyt vuoden 2007 lokakuussa. Viranomaisneuvottelut Ensimmäinen viranomaisneuvottelu on pidetty 9.1.2008 Ranta-asemakaavaluonnos on valmistunut Porvoon kaavoitus- ja rakennuslautakunta on hyväksynyt ranta-asemakaavan muutosluonnoksessa esitetyt suunnittelun pääperiaatteet Ranta-asemakaavan muutosluonnos asetetaan nähtäville ja lausunnoille suunnitteluvaiheen kuulemista varten (MRL 62 ). Valmistelusta vastaa Porvoon kaupunki, kaupunkisuunnitteluosasto 18.11.2009, 15.8.2011 kaavoitusarkkitehti J.P. Pfeifer, arkkitehti, tekn.lis., SAFA puh. 040 547 4717, sähköposti Johan.Pfeifer@Porvoo.fi Ohjauksesta vastaa Porvoon kaupunkisuunnitteluosasto

YHTEENVETO KUULEMISEN JÄRJESTÄMISESTÄ LIITE 4 RANTA-ASEMAKAAVA R60 ESLAHTI KORTTELIT 11-22 SEKÄ RANTA-ASEMAKAAVATIE-, VIRKISTYS-, MAA- JA METSÄTALOUS-, SEKÄ YLEISEN TIEN ALUEITA RANTA-ASEMAKAAVA 1. Laatimisvaiheen kuuleminen (MRA 30 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat olleet nähtävänä MRA 30 :n mukaisesti 18.11 2.12.2009 kaupunkisuunnitteluosastolla. Kaavaluonnoksesta jätettiin kaksi mielipidettä. Kuulutukset kaupungin virallisella ilmoitustaululla, Uusimaassa, Borgåbladetissa ja Vartissa sekä kaupungin verkkosivuilla. Alustavat lausunnot (ns. virastokierros) on pyydetty 2.12.2009 mennessä taulukossa luetelluilta tahoilta. Saatujen lihavoidulla merkittyjen lausuntojen lyhennelmät ja vastineet niihin on esitetty taulukossa. VIRASTOKIERROS lausunnon antaja lyhennelmä lausunnosta Itä-Uudenmaan liitto, 18.12.2009 Itä-Uudenmaan maakuntavaltuuston 12.11.2007 hyväksymässä maakuntakaavassa ranta-asemakaavan muutosalue sijaitsee Kilpilahden konsultointivyöhykkeellä (sev1). Merkinnällä osoitetaan vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia tuotantolaitoksia sekä varastoalueita ympäröivä konsultointivyöhyke. Vyöhyke perustuu Seveso II-direktiiviin. Suunnittelumääräys: Konsultointivyöhykkeellä ei sallita uusia asutustaajamia eikä vapaa-ajanasutuksen muuttamista ympärivuotiseksi. Alueella sallitaan maa- ja metsätalous sekä vähäinen täydennysrakentaminen tilannekohtaisen harkinnan mukaan. Suunniteltaessa Turvatekniikan keskuksen (TUKES) lausunto. Kannanotto Itä-Uudenmaan liitto toteaa, että ranta-asemakaavan muutoksessa suunnitellut vapaa-ajan asunnot sijaitsevat Seveso II direktiivin mukaisella konsultointivyöhykkeellä (sev1), jolle ei sallita uusia asutustaajamia eikä vapaa-ajan asutuksen muuttamista ympärivuotiseksi. Lisäksi konsultointivyöhykkeelle rakennettaessa on pyydettävä Itä-Uudenmaan pelastusviranomaisen ja tarvittaessa Turvatekniikan keskuksen (TUKES) lausunto. Itä-Uudenmaan liitto toteaa, että suunniteltuja vapaa-ajan asuntoja ei voida muuttaa ympärivuotisiksi asunnoiksi missään vaiheessa. Mikäli ympärivuotistaminen on odotettavissa, tulee ranta-asemakaavaa muuttaa siten, että asuminen sijoittuu konsultointivyöhykkeen (sev1) ulkopuolelle. Itä Uudenmaan liitolla ei ole muuta huomautettavaa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 21.1.2010 Ely pitää kaavamuutoshanketta ja sen tavoitteita kannatettavana. Esitetyssä kaavaratkaisussa kaavatontit ovat luonnoksessa pääsääntöisesti perinteisen omarantaisen rantakaavan kaavatonttien kokoisia. Kaavaratkaisussa voisi paikoitellen harkita tonttien kaventamista tai pienentämistä ainakin laguunin ympärillä, jotta syntyisi tiiviimpi miljöö. Alueelle tulisi osoittaa myös tiloja yhteisille toiminnoille, esim. ravintola tai kerho tms. Alue toteutustapa tulisi ratkaista jo kaavoituksen yhteydessä. Veden vaihtuvuus laguunissa tulee turvata. Ely:llä ei ole muuta huomautettavaa. Tukes, 1.12.2010 Suojavyöhykkeillä rajoitetaan kaavoitusta riskiperusteisesti ns. Seveso-direktiivin (96/82/EY) maankäytön suunnittelua koskevien velvoitteiden pohjalta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoitettava alue tulee olla turvallinen terveellinen ja viihtyisä. Alueen sijainti lähellä Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamoa ja sieltä häiriötilanteissa kulkeutuvia kemikaalipäästöjä ei yksiselitteisesti kaupunkisuunnitteluosaston vastine Ranta-asemakaavan muutos ei lisää vapaa-ajan tonttien määrä (yksi vähemmän) eikä ympärivuotisten tonttien määrä nykyiseen voimassaolevaan kaavaan verrattuna. Kaava ei salli vapaa-ajan asuntojen muuttamista ympärivuotisiksi asunnoiksi. Kaava-alueen kerrosala ei kasva eivätkä rakennukset sijoitu lähemmäksi Sv2 vyöhykettä nykyiseen voimassa olevaan v. 2004 lainvoimaiseksi tulleeseen ranta-asemakaavaan verrattuna. TUKES:n edustajien kanssa on järjestetty asiaa koskevia neuvotteluja 2.2.2010 ja 23.2.2010. Laguunin tilamuodostusta on tiivistetty sijoittamalla alueelle yhteiskäyttöön soveltuvia tiloja (toteutetaan katos- ja avattavina kesäpaviljonkeina). Selostukseen lisätään ohjeita toteutustavasta Kaavamääräyksiin lisätään määräys, joka koskee veden vaihtuvuutta. Ranta-asemakaavan muutos ei lisää vapaa-ajan tonttien määrä (yksi vähemmän) eikä ympärivuotisten tonttien määrä nykyiseen voimassaolevaan kaavaan verrattuna. Kaava ei salli vapaa-ajan asuntojen muuttamista ympärivuotisiksi asunnoiksi. Kaava-alueen kerrosala ei kasva eivätkä rakennukset sijoitu lähemmäksi Sv2 vyöhykettä nykyiseen voimassa olevaan v. 2004

täytä turvallisen sijainnin vaatimusta. Alue sijoittuu kaavamerkintöjen sv2 ja sev1 väliin. Näistä sv2 kieltää asuinrakennusten lisäkaavoituksen ja sev1 edellyttää tilannekohtaista harkintaa. Yritystä on pyydetty tarkentamaan riskiskenaarioita vuoden 2009 kesällä sattuneiden rikkidioksidipäästöjen johdosta seuraavassa turvallisuusselvityksen päivityksessä alkuvuodesta 2010. Tekes ei puolla kaavakäsittelyn jatkamista virkistysasuntokäyttöön kyseisessä kohteessa edellä mainituista syistä. Merenkulkulaitos/Luotsausliikelaitos, Dick Strandell Itä Uudenmaan pelastuslaitos, 9.12.2009 Esitetystä asemakaavasta puuttuu kokonaan suojavyöhykerajan merkinnät ja määritelmä. Maakuntakaavan mukaiselle konsultointivyöhykkeelle sev1 on suunnittelumääräykseksi kirjattu, että alueelle ei sallita uusia asutustaajamia eikä vapaa-ajanasutuksen muuttamista ympärivuorokautisiksi. Vähäinen täydennysrakentaminen sallitaan tilannekohtaisen harkinnan mukaan. Konsultointivyöhykkeelle sv2 ei sallita uutta asutusta, uutta vapaaajanasutusta. EU:n neuvoston direktiivin 96/82/EY vaarallista kemikaaleista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta (Seveso II-direktiivi) 12 artiklan ja Maankäyttö- ja rakennusasetus 895/1999 57 mukaisesti rakennushankkeen ja rakennuspaikan soveltuvuudessa on huolehdittava riittävistä suojaetäisyyksistä vaarallisista aineista aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjumiseksi Edellä mainituista seikoista johtuen Itä-Uudenmaan pelastuslaitos ei puolla esitettyä ranta-asemakaavan muutosluonnosta, Rakennusvalvonta Terveydensuojelu Nro 450209, 22.12.2009 Kaavamääräyksissä edellytetään mm radonturvallisuuden huomioimista rakentamisessa, laatuvaatimukset täyttävän talousveden saannin varmistamista ennen rakentamista sekä jätevesien puhdistamista puhdistamossa tai liittämistä jätevesiviemäriin. Moderni saaristokylä -hankkeen periaatteet ja tavoitteet ovat erittäin kannatettavia. Emäsalo Eslahti ei kuitenkaan sijaintinsa vuoksi sovellu hankkeen kohdealueeksi. Vapa-ajan asutuksen lisääminen Kilpilahden Sevesodirektiivien mukaisen konsultointivyöhykkeen sisäpuolella on suuronnettomuusriskien vaikutusten vähentämiseksi annetun Seveso-direktiivin määräysten sekä maakuntakaavan suojelumääräysten vastaista. Maakuntakaavaan kirjatun suojelumääräyksen mukaan konsultointivyöhykkeellä ei sallita uusia asutustaajamia eikä vapaa-ajan asutuksen muuttamista ympärivuotiseksi. Alueella sallitaan ainoastaan maa- ja metsätalous sekä vähäinen täydennysrakentaminen tilannekohtaisen harkinnan mukaan. Terveydensuojelu katsoo, että kiinteistökohtainen talousvesihankinta ja jätevesien käsittely ei sovellu niihin liittyvien terveyshaittariskien vuoksi tiiviisti rakennetuille alueille. Moderni saaristokylä- hankkeen kohdealueilla tulisikin pyrkiä keskitettyyn talousvesi- ja jätevesihuoltoon. Jos rantaasemakaava sallii kiinteistökohtaisen jätevesien käsittelyn, tukisi tonttikoon olla vähintään 5000 m2. Emäsalo, Eslahti asemakaavaluonnoksesta ei käy ilmi rakennuspaikkojen pinta-ala. Ympäristönsuojelu. 14.12.2009 Saaristokylämäisyys toteutuu parhaiten suojaisessa Esvikenissä, jonne pääosa uudisrakentamisesta on suunniteltu. Sen sijaan Emäsalon sillan lähelle sijoitettu kortteli ei suojattomana ja tuulisena paikkana toteuta saaristokyläideaa. Ko. alue suojattomuuden takia veneiden pito voi olla paikassa hankalaa ja edellyttää todennäköisesti aallonmurtajien rakentamista. Venepaikat on parempi ohjata tällaisessa paikassa yhteiseen laituriin, joka voidaan helpommin toteuttaa riittävän suojaisena. Erillisten laiturien ja aallonmurtajien rakentaminen ei ole myöskään maisemallisten syiden takia suositeltavaa. lainvoimaiseksi tulleeseen ranta-asemakaavaan verrattuna. TUKES:n edustajien kanssa on järjestetty asiaa koskevia neuvotteluja 2.2.2010 ja 23.2.2010. Ranta-asemakaavan muutos ei lisää vapaa-ajan tonttien määrä (yksi vähemmän) eikä ympärivuotisten tonttien määrä nykyiseen voimassaolevaan kaavaan verrattuna. Kaava ei salli vapaa-ajan asuntojen muuttamista ympärivuotisiksi asunnoiksi. Kaava-alueen kerrosala ei kasva eivätkä rakennukset sijoitu lähemmäksi Sv2 vyöhykettä nykyiseen voimassa olevaan v. 2004 lainvoimaiseksi tulleeseen ranta-asemakaavaan verrattuna. TUKES:n edustajien kanssa on järjestetty asiaa koskevia neuvotteluja 2.2.2010 ja 23.2.2010. Ranta-asemakaavan muutos ei lisää vapaa-ajan tonttien määrä (yksi vähemmän) eikä ympärivuotisten tonttien määrä nykyiseen voimassaolevaan kaavaan verrattuna. Kaava ei salli vapaa-ajan asuntojen muuttamista ympärivuotisiksi asunnoiksi. Kaava-alueen kerrosala ei kasva eivätkä rakennukset sijoitu lähemmäksi Sv2 vyöhykettä nykyiseen voimassa olevaan v. 2004 lainvoimaiseksi tulleeseen ranta-asemakaavaan verrattuna. TUKES:n edustajien kanssa on järjestetty asiaa koskevia neuvotteluja 2.2.2010 ja 23.2.2010. Kaavamääräyksiin lisätään määräys, että alueelle rakennettavat talot tulee liittää keskitettyyn talousvesi- ja jätevesihuoltoon. Kaavamääräyksiin lisätään määräys, että alueelle rakennettavat talot tulee liittää keskitettyyn talousvesi- ja jätevesihuoltoon. Saaristokylämäisyyttä tavoiteltaessa on hyvää muistaa,

miten vanha asutus saaristossa on rakennettu maaston muotoja myötäillen. Nykyinen uudisrakentaminen taas merkitsee loma-asuntojenkin kohdalla yleensä mittava maansiirtotöitä ja kallionlouhintaa. Tällainen toteutustapa muuttaa alueen helposti tavallisen asemakaava-alueen näköiseksi. Suunnittelualue sijaitsee Porvoon Saariston Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella, mikä edellyttää alueelle rakennettavien kiinteistöjen liittämistä vesihuoltolaitoksen vesi- ja viemäriverkkoon. Tämä on syytä huomioida kaavassa. Lisäksi on huomioitava mahdollinen maaperän pilaantuminen, koska alueella sijainneessa vanhassa kasvihuoneessa mahdollisesti käytetyt torjunta-aineet ovat voineet pilata maaperää. Alueen luontoarvot on jätetty kaavaselostuksessa varsin vähälle pohdinnalle vaikka kaava-alueen länsiranta aina Notörnenin suuntaan kurottavaan niemeen saakka on varsinkin linnuston osalta monipuolista ja arvokasta. Kaavassa tulisi paremmin huomioida nämä luontoarvot. Luontoarvojen sekä ulkoilu- ja virkistystarpeiden kannalta myönteisenä seikkana voidaan pitää sitä, että suurin osa kaava-alueesta jätetään metsäalueeksi. Kaavapiirroksessa ja kaavamääräysteksteissä olevat merkinnät eivät vastaa kaikilta osin toisiaan ja myös nähtävillä olevissa kaavoissa on tiettyjä eroja mm. alueelle suunniteltujen vesialtaiden osalta. Kaavaa on syytä tarkentaa näiltä osin. Borealis 1.12.2009 Kilpilahden teollisuusalue on pohjoismaiden laajin ja eräs Pohjois-Euroopan suurimpia teollisuuskeskittymiä, jossa toimii useita vaarallisten aineiden käsittelyä ja varastointia harjoittavaa yritystä, joten sen lähiympäristö ei ole paras mahdollinen paikka modernille saaristokylälle. Teollisuusalueen mahdolliset maisema-, melu- ja hajuhaitat häiritsevät suunnitellun saaristokylän asukkaita, joten tällaiseen ristiriita-asetelmaan ei tule ehdoin tahdoin hakeutua Alue sijoittuu Itä-Uudenmaan maakuntakaavan Seveso IIdirektiivin mukaiselle Kilpilahden konsultointi vyöhykkeelle (Sev1), joka rajoittaa merkittävästi rakentamista ko. alueelle. Lisäksi suunnittelun kohteena oleva alue sijoittuu Kilpilahden suojavyöhykkeen (Sv2) välittömään tuntumaan. Tälle suojavyöhykkeelle ei sallita uutta asutusta, uutta vapaaajanasutusta eikä yleisiä virkistysalueita, vapaaajanasutuksen muuttamista ympärivuotiseksi. Borealis Polymers Oy esittää mielipiteenään, ettei Porvoon kaupunki, joka on itse osallistunut Suuronnettomuuksien huomioiminen maankäytön suunnittelussa Kilpilahden teollisuusalueella 2007 -selvitykseen, sijoita suunnittelemaansa modernia saaristokylää mainitun konsultointivyöhykkeen sisäpuolelle (sev1) ja suojavyöhykkeen (sev2) välittömään läheisyyteen ja toimisi samalla tavalla johdonmukaisesti kaikkien vastaavien kaavoitus- ja suunnitteluasioiden kanssa. Neste Oil, 23.12.2009 Sama teksti kuin Borealis. Neste Oil Oyj esittää, että Porvoon kaupunki, joka on itse osallistunut Suuronnettomuuksien huomioiminen maankäytön suunnittelussa Kilpilahden teollisuusalueella 2007 - selvitykseen, sijoita suunnittelemaansa modernia saaristokylää mainitun konsultointivyöhykkeen sisäpuolelle (sev1) ja suojavyöhykkeen (sev2) välittömään läheisyyteen ja että kaupunki toimisi samalla tavalla johdonmukaisesti kaikkien vastaavien kaavoitus- ja suunnitteluasioiden kanssa. Selostukseen ja rakennustapamääräyksiin lisätään kohta, jossa ohjataan alueen toteutustapaa ympäristönsuojelun esittämällä tavalla Luontoarvoja on laajasti käyty läpi vuonna 2004 vahvistetun kaavan ympäristövaikutusselvityksessä, joka on kaava selostuksen liite. Ranta-asemakaavan muutos ei lisää vapaa-ajan tonttien määrä (yksi vähemmän) eikä ympärivuotisten tonttien määrä nykyiseen voimassaolevaan kaavaan verrattuna. Kaava ei salli vapaa-ajan asuntojen muuttamista ympärivuotisiksi asunnoiksi. Kaava-alueen kerrosala ei kasva eivätkä rakennukset sijoitu lähemmäksi Sv2 vyöhykettä nykyiseen voimassa olevaan v. 2004 lainvoimaiseksi tulleeseen ranta-asemakaavaan verrattuna. TUKES:n edustajien kanssa on järjestetty asiaa koskevia neuvotteluja 2.2.2010 ja 23.2.2010. Ranta-asemakaavan muutos ei lisää vapaa-ajan tonttien määrä (yksi vähemmän) eikä ympärivuotisten tonttien määrä nykyiseen voimassaolevaan kaavaan verrattuna. Kaava ei salli vapaa-ajan asuntojen muuttamista ympärivuotisiksi asunnoiksi. Kaava-alueen kerrosala ei kasva eivätkä rakennukset sijoitu lähemmäksi Sv2 vyöhykettä nykyiseen voimassa olevaan v. 2004 lainvoimaiseksi tulleeseen ranta-asemakaavaan verrattuna. TUKES:n edustajien kanssa on järjestetty asiaa koskevia neuvotteluja 2.2.2010 ja 23.2.2010.