Turun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Marianne Stenius Jari Niemelä Liisa Ansala Juha Heino Riitta Käyhkö Heikki Lempa Karl Holm Hannele Seppälä Turun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

ISBN 978-952-206-093-8 (painettu) ISBN 978-952-206-094-5 (pdf) ISSN 1457-3121 Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Esa Print Oy Tampere 2008

Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina 2005 2007, ja parhaillaan on käynnissä menetelmän vakiinnuttaminen. Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan uuden laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen on tehty joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kehittämisvaiheessa kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Auditointimallin kehittämisvaiheen aikana auditoitiin 15 korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmät. Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (http:/ /www.enqa.eu/pubs_esg.lasso) 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008 2011. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua sekä korkeakoulujen ja niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Turun yliopistolle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

Sisällys Auditointiryhmä...... Johdanto Auditoinnin tavoitteet Auditoinnin kohteet Auditointiprosessi Auditointisopimus Auditointiaineisto Auditointivierailu Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Turun yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto. Visio, toiminta-ajatus, tehtävät ja arvot. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Auditointitulokset. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus.. Tutkintotavoitteinen koulutus.. Tutkimus.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus

Johtopäätökset. Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet. Kehittämissuositukset. Auditointiryhmän kokonaisarvio Turun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä. Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Liitteet : Auditointivierailun ohjelma... : Auditoinnissa käytettävät kriteerit

Auditointiryhmä Puheenjohtaja Professori Marianne Stenius toimii Svenska handelshögskolanin (Hanken) rehtorina. Hän on väitellyt kansantaloustieteessä Helsingin yliopistossa ja on Hankenin rahoituksen professori. Steniuksella on opetus- ja tutkimuskokemusta Helsingin yliopistosta, ETLAsta sekä Hankenista. Hän on toiminut asiantuntijana Suomen Akatemiassa sekä monissa koti- ja ulkomaisissa yliopistoissa. Arviointikokemusta Steniukselle on karttunut monien kansainvälisten yliopistojen arviointiryhmien jäsenyyksien kautta. Steniuksella on ollut ja on lukuisia jäsenyyksiä erilaisten säätiöiden sekä valtionhallinnon ja pankkisektorin johtokunnissa. Jäsenet Liisa Ansala on luokanopettajaopiskelija Lapin yliopistosta. Kuluneena vuonna hän on toiminut Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan koulutuspoliittisena sihteerinä ja tätä ennen Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen koulutuspoliittisena vastaavana vastuualueena ennen muuta opintojen ohjaus, opetuksen kehittäminen, yliopistojen hallinto, tasa-arvo sekä elinikäinen oppiminen. Käytännön kokemusta yliopistojen hallinnosta, toiminnasta sekä yliopistojen omasta laatutyöstä Liisa Ansala on saanut toimiessaan Lapin yliopiston ylioppilaskunnassa hallituksen puheenjohtajana sekä koulutuspoliittisena vastaavana. Lääketieteen lisensiaatti, yleislääketieteen erikoislääkäri Juha Heino toimii Lääkäriaseman Pulssin johtajana Turussa. Juha Heino on aiemmin työskennellyt mm. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä kehittämispäällikkönä (2003 2005), jolloin hän toimi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yhtymäjohdossa vastaten sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitteluprosessista, kehittämistoiminnasta ja laadunhallinnasta. Juha Heino on toiminut Suomen laatupalkintokilpailun pääarvioijana sekä Best Practices in Public Sector arvioijana. Jatkokoulutuksena Juha Heino on suorittanut mm. terveydenhuollon johtamiskoulutuksen (HSE), Master of Quality -koulutusohjelman sekä IN- SEAD Executive Education Fontainebleaus -koulutuksen (European Health Leadership Programme).

Riitta Käyhkö on työskennellyt vuodesta 2002 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun rehtorina. Tätä ennen hän on työskennellyt samassa organisaatiossa myös lehtorina ja toimialajohtajana. Riitta Käyhkö on väitellyt kasvatustieteen alalta Lapin yliopistossa. Käyhköllä on pitkä opetusalan kokemus sekä lukuisia myös arviointiin liittyviä luottamustehtäviä, joista erityisesti voi mainita puheenjohtajuudet ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköarvioinnin työryhmässä sekä valtakunnallisen ammattikorkeakoulun opettajuutta kehittävässä verkostohankkeessa. Heikki Lempa on väitellyt Turun yliopistossa yleisen historian alalla sekä suorittanut PhD-tutkinnon University of Chicagossa. Lempa on toiminut tutkijana ja opettajana Saksassa ja Yhdysvalloissa eri yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa vuodesta 1987 alkaen. Vuodesta 2001 Lempa on toiminut professorina (associate professor) Moravian Collegessa Yhdysvaltojen Pennsylvaniassa erikoisalanaan Saksan sosiaali- ja kulttuurihistoria, erityisesti koulutuksen historia. Lempalla on sekä teoreettista että käytännön kokemusta opetuksen ja akateemisen työn arvioinnista Yhdysvalloissa. Jari Niemelä on kaupunkiekologian professori Helsingin yliopistossa. Niemelä on Helsingin yliopiston biotieteellisen tiedekunnan dekaani ja HY:n laadunvarmistuksen ohjausryhmän puheenjohtaja. Hänellä on pitkä opetus- ja tutkimuskokemus sekä laajaa kokemusta akateemisista ja yhteiskunnallista asiantuntijatehtävistä sekä monipuolista kansallista ja kansainvälistä arviointikokemusta tutkimukseen, opetukseen ja hallintoon liittyen. Tutkimukseen liittyvistä arviointitehtävistä mainittakoon ruotsalaisen FORMAS-rahoitusorganisaation asiantuntijuus. Opetukseen liittyvistä arviointitehtävistä mainittakoon Latvian yliopiston ja Ruotsin korkeakoulujen biologian opetuksen arviointi. Sihteerit Suunnittelija Karl Holm, KKA Projektisuunnittelija Hannele Seppälä, KKA

Johdanto. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on: selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut, arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.. Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka kukin korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 3 3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.

b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 4 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (ks. liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

Auditointiprosessi. Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvoston ja Turun yliopiston välinen auditointisopimus allekirjoitettiin 11.12.2007. Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus tai kansainvälisyys ja auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi.. Auditointiaineisto Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan, että auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Turun yliopiston toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava: Kuvaus yliopiston organisaatiosta Kuvaus laatujärjestelmästä Yliopiston laatukäsikirja liitteineen Kuvaukset laatujärjestelmän kehityshistoriasta sekä järjestelmän kytkeytymisestä toiminnanohjausjärjestelmään Laatujärjestelmän SWOT-analyysi ja keskeiset kehittämiskohteet. Lisäksi auditointiaineisto sisälsi yhteensä 57 laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuteen liittyvää näyttöä. Näytöt oli ryhmitelty sen mukaan, mihin seitsemästä auditointikohteesta tai niiden alakohdasta kukin näyttö liittyi. Turun yliopiston aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuun määräpäivään 3.3.2008 mennessä ja se toimitettiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jäsenille. Auditointiryhmällä oli auditoinnin aikana pääsy yliopiston intranetjärjestelmään, jonka tarjoama materiaali täydensi kirjallista materiaalia.

Turun yliopiston suunnittelija, laatupäällikkö Tia Loukkola vieraili 4.3.2008 auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää ja verkkosivuilla olevaa auditointiaineistoa.. Auditointivierailu Auditointiryhmän puheenjohtaja Marianne Stenius ja Korkeakoulujen arviointineuvoston suunnittelija Karl Holm vierailivat Turun yliopistossa 3.3.2008 järjestetyssä informaatio- ja keskustelutilaisuudessa, jossa aiheina olivat auditoinnin tavoitteet, kohteet ja kriteerit sekä auditoinnin käytännön toteutus. Steniuksen ja Holmin lisäksi tilaisuudessa pitivät puheenvuoron rehtori Keijo Virtanen, laatupäällikkö Tia Loukkola, dekaani Kaisa Häkkinen ja opiskelija Tomi Nyström. Auditointivierailu järjestettiin Turun yliopistoon 7. 9.5.2008 (liite 1). Auditointivierailun tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva yliopiston laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli yliopiston johtoa, dekaaneja ja erillislaitosten johtajia, opetus- ja tutkimushenkilökuntaa, opiskelijoita, tuki- ja palvelutoimintojen edustajia sekä korkeakoulun sidosryhmien edustajia. Auditointivierailun toisena ja kolmantena päivänä auditointiryhmä vieraili ryhmän etukäteen valitsemissa yksiköissä, joita olivat biolääketieteen laitos, biologian laitos, oikeustieteellinen tiedekunta, taiteiden tutkimuksen laitos, poliittisen historian laitos, sosiaalipolitiikan laitos, Rauman opettajankoulutuslaitos, Porin yliopistokeskus ja avoin yliopisto. Kolmantena vierailupäivänä järjestettiin lisäksi kaksi teemakeskustelutilaisuutta, joista ensimmäinen, kansainvälisen toiminnan laadunvarmistus, ilmoitettiin korkeakoululle vasta ensimmäisen vierailupäivän aikana. Toinen teemakeskustelutilaisuus koski henkilöstöasioiden laadunvarmistusta. Auditointivierailu päättyi johdon haastattelutilaisuuteen sekä korkeakoulun johdolle suunnattuun lyhyeen palautetilaisuuteen.

. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkien ryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteiden tarkastelussa. Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvoston suunnittelijat vastasivat raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, yliopiston ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Yliopistolla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

Turun yliopisto ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne ja hallinto Juuri itsenäistyneessä Suomessa koettiin tarpeelliseksi perustaa kokonaan suomenkielinen yliopisto. Turun yliopisto perustettiin vuonna 1920 laajan kansalaiskeräyksen suomin varoin niin, että aluksi yliopiston muodostivat humanistinen ja matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tällä hetkellä Turun yliopistossa voi opiskella näiden lisäksi lääketieteellisessä, oikeustieteellisessä, yhteiskuntatieteellisessä sekä kasvatustieteiden tiedekunnassa. Vuonna 2007 Turun yliopistossa opiskeli yli 18000 tutkinto-opiskelijaa, joiden lisäksi kokovuotisia laskennallisia opiskelupaikkoja oli runsaat tuhat ja vielä täydennyskoulutukseen osallistui runsaat 6000 opiskelijaa. Henkilötyövuosia oli samaan aikaan lähes 3000, joista opetushenkilökunnan osuus oli noin kolmasosa ja tutkijoiden osuus noin neljäsosa. Samana vuonna alempia korkeakoulututkintoja suoritettiin 614 ja ylempiä 1175. Tämän lisäksi tohtorintutkintoja valmistui 138. Turun yliopistossa on kuuden tiedekunnan lisäksi 10 tiedekuntiin kuulumatonta erillislaitosta. Turun yliopiston ylin päättävä hallintoelin on hallitus, jonka tehtävät on säädetty yliopistolaissa. Yliopiston hallintoa hoitavat hallituksen ohella kansleri, rehtori ja rehtorinvirasto, jotka muodostavat yhdessä keskushallinnon. Turun yliopistossa toimii myös kolme vararehtoria omilla vastuualueillaan. Tiedekuntien hallinnon muodostavat tiedekuntaneuvosto ja dekaani.. Visio, toiminta-ajatus, tehtävät ja arvot Turun yliopiston visiona on olla kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu tutkimuksestaan ja koulutuksestaan. Samalla yliopisto kuuluu kaikissa toiminnoissaan Suomen yliopistojen kärkeen sekä vahvuusaloillaan kansainvälisesti parhaiden yliopistojen joukkoon. Tämän lisäksi yliopistossa työskentelee tutkimusryhmiä, jotka ovat maailman parhaita omilla erikoisaloillaan. Yliopisto tarjoaa monipuolisen, innostavan ja vetovoimaisen akateemisen ympäristön, jossa opiskelevat ja työskentelevät alansa lahjakkaimmat ja osaavimmat yliopistoyhteisöön sitoutuneet henkilöt.

Kansleri Hallitus Hallintojohtaja Rehtori Vararehtorit Viestintä Rehtorinvirasto Humanistinen Matemaattis- Lääketieteellinen Oikeustieteellinen Yhteiskunta- Kasvatustieteiden Erilliset tiedekunta luonnontieteellinen tiedekunta tiedekunta tieteellinen tiedekunta laitokset tiedekunta tiedekunta Historian laitos Bio- ja elintarvike- Biolääketieteen laitos Filosofian laitos Kasvatustieteiden Funktionaalisten Kulttuurien tutk. laitos kemian laitos Kliinis-teoreettinen Poliittisen historian laitos elintarvikkeiden Taiteiden tutk. laitos Biologian laitos laitos laitos Turun opettajan- kehittämiskeskus Suomalaisen ja yleisen Fysiikan laitos Kliininen laitos Psykologian laitos koulutuslaitos Kielikeskus kielitieteen laitos Geologian laitos Hammaslääketieteen Sosiaalipolitiikan Rauman opettajan- Kirjasto Englannin kielen laitos Informaatio- laitos laitos koulutuslaitos Koulutussosiologia Klassillisten ja teknologian laitos Hoitotieteen laitos Sosiologian laitos Turun normaalikoulu Merenkulkualan romaanisten kielten Kemian laitos Taloustieteen laitos Rauman koulutus- ja tutkimuslaitos Maantieteen laitos Tilastotieteen laitos normaalikoulu keskus Ruotsin, saksan ja Matematiikan laitos Valtio-opin laitos Syklotroni- PET-keskus venäjän kielen laitos Tietotekniikan tutkimus- Kulttuurituotannon ja ja koulutuskeskus, TUCS maisematutk. laitos Tuorlan observatorio Turun biotekniikan keskus Täydennyskoulutuskeskus Turun yliopiston ympäristöntutkimuskeskus Kuvio. Turun yliopiston organisaatio

Toiminta-ajatuksenaan Turun yliopistolla on olla kansainvälinen monitieteinen tutkimusyliopisto, joka ylläpitää tieteellistä sivistystä ja antaa tutkimukseen perustuvaa koulutusta. Yliopisto tuottaa uutta tietoa ja tarkastelee kriittisesti eri tieteiden näkökulmasta yhteiskunnan ja ympäristön ilmiöitä sekä vastaa yhteiskunnan koulutus- ja tietotarpeisiin. Lisäksi Turun yliopisto edistää alueensa innovaatiojärjestelmän kärjessä yhteiskunnan ja erityisesti lounaisen Suomen kehittämistä. Näin yliopisto luo edellytyksiä tutkimuksen ja koulutuksen yhteistyöverkostojen muodostamiselle ja kehittämiselle. Turun yliopisto on perustamisestaan lähtien pitänyt lähtökohtanaan perustamissanomaansa yhteiskunnan ja tieteen vapaudesta. Toiminnan perusarvoina ovat eettisyys, kriittisyys, luovuus ja yhteisöllisyys. Yliopiston kaikkea toimintaa leimaa eettisyys, toisin sanoen pyrkimys hyviin ja oikeisiin ratkaisuihin. Sekä tutkimustyössä että muussa toiminnassaan yliopiston henkilöstön ja opiskelijat noudattavat korkean ammattietiikan ja hyvän tieteellisen käytännön periaatteita. Kriittisyys merkitsee pyrkimystä totuuteen itsestäänselvyyksien kyseenalaistamisen ja tarkan tutkimuksen kautta kaikessa toiminnassa. Yliopiston toiminta perustuu uuden tiedon ja merkitysten etsimiseen sekä niiden välittämiseen edelleen. Yliopistoyhteisön muutospaineiden keskellä sitoutuminen yhteisöön ja sen kehittämiseen ovat tärkeitä. Yhteisöllisyyden kantavia teemoja ovat avoimuus, luottamus, sitoutuminen, motivaatio ja läheisyys. Korkeatasoinen, monialainen ja poikkitieteellinen tutkimus muodostaa yliopiston toiminnan perustan, jolle koulutus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus rakentuvat. Tämä takaa kehittymisen kansainvälisenä tiedeyliopistona ja mahdollistaa sosiaalisten ja teknologisten innovaatioiden yhdistämisen. Samalla kiinteä yhteys tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen välillä on opetuksen lähtökohta. Tavoitteena on, että opiskelijat omaksuvat tieteellisen ajattelutavan, jossa korostuu pyrkimys uuden luomiseen, kriittisyyteen ja eettiseen vastuuseen. Turun yliopiston yhteiskunnallinen vaikuttaminen ymmärretään osaksi yliopiston sitä perustehtävää, jonka lähtökohtana on tutkimuksen ja koulutuksen hyödyntäminen. Varsinais-Suomen ohella yliopisto on merkittävä alueellinen toimija myös Satakunnassa, jossa toimintaa koordinoidaan Porin yliopistokeskuksen ja Rauman yksiköiden kautta sekä Salossa, jossa toimintaa kehitetään yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun ja Salon kaupungin kanssa.

. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Yliopiston laatujärjestelmän perustana ovat lait, asetukset, johtosäännöt ja ohjeistukset, joilla määritellään yliopiston toimijoiden vastuita ja valtuuksia. Laadunhallintamenetelmät on pääosin sisäänrakennettu osaksi jokapäiväisiä toimintoja ja erillisiä laatujärjestelmiin liittyviä rakenteita ja toimintoja otetaan käyttöön vain tarpeen mukaan. Yleinen toiminnan laadunhallinta tapahtuu toiminnanohjausprosessin välityksellä, johon sisältyvä toiminnan suunnittelun, toteutuksen, raportoinnin ja kehittämisen sykli muodostaa laatujärjestelmän ytimen. Vuosittaisessa itsearvioinnissa kaikki tulosyksiköt arvioivat strategisten tavoitteiden toteutumista yliopiston johdon määrittelemien, strategiaan perustuvien kysymysten pohjalta. Tiedekunnat ja erillislaitokset saavat johdolta sekä suullisen että kirjallisen palautteen itsearviointiraporteistaan. Lisäksi eri tilastojen ja tulosneuvotteluissa käytyjen keskustelujen pohjalta annetaan yliopiston hallitukselle laatujärjestelmää koskeva tilannekatsaus vuosittain, jolloin tiedekunnat voivat antaa palautetta keskushallinnolle. Yliopiston toiminnan ja laadunhallinnan keskeiset periaatteet esitetään kootusti rehtorin hyväksymässä yliopiston laatukäsikirjassa ja sen liitteissä. Laatukäsikirjaa täydentävät toimintayksiköiden toimintakäsikirjat, joissa esitetään tarkemmat toimintakuvaukset ja ohjeet. Yksiköiden toimintakäsikirjojen ajantasaisuus on tarkastettava yksiköissä vähintään kerran vuodessa osana tulosneuvotteluihin valmistautumista. Laadunhallintaan kuuluu myös se, että yksiköt valitsevat itse parhaiten omaan toimintaansa soveltuvat kehittämiskohteiden paikallistamistavat. Yliopisto kehittää laadunhallintaansa osallistumalla lukuisiin benchmarking- ja arviointihankkeisiin. Samalla yliopisto myös tekee koko yliopistoa tai valittuja yksiköitä tai aloja koskevia itsearviointeja harkinnan mukaan. Yliopiston laatupäällikkö kokoaa tiedot tehtävistä arvioinneista ja niiden vaikuttavuuksista, joista raportoidaan vuosittain yliopiston toimintakertomuksen yhteydessä. Yliopiston toiminnanohjausprosessiin sisältyvät: yliopiston strateginen suunnittelu opetusministeriön ja yliopiston välinen tulosneuvotteluprosessi ja tulossopimus yliopiston toiminta- ja taloussuunnittelu yksiköiden toiminta- ja taloussuunnittelu rehtorin ja tiedekuntien/erillisten laitosten väliset tulosneuvottelut ja -sopimukset 5 Tässä luvussa esitetty laadunvarmistusjärjestelmän kuvaus perustuu Turun yliopiston laatimiin dokumentteihin.

keskushallinnon ja tiedekuntien/erillisten laitosten välinen palautejärjestelmä toiminnan seuranta, arviointi ja raportointi. Osana vuosittaista toiminnanohjausprosessia tiedekunnat/erilliset laitokset arvioivat toimintaansa. Itsearviointien tavoitteena on toiminnan kehittäminen sekä yliopisto- että yksikkötasolla. Koulutustoiminnan suunnittelu tapahtuu osittain omana prosessinaan ja opetussuunnitelmat laaditaan lukuvuosittain. Tutkimustoiminnan suunnittelu, seuranta ja arviointi tapahtuu oppiaine-, tutkimusryhmä- ja tutkijatasolla. Tutkimustoiminnan suunnittelu niveltyy osaksi toiminnanohjausprosessia strategisten linjausten ja niihin perustuvien määrärahapäätösten ja erityisesti tutkimuksen infrastruktuurirahoituksen myötä. Yliopisto ottaa toimintansa suunnittelussa huomioon mm. opetusministeriön, valtiontalouden tarkastusviraston ja alueellisten toimijoiden antaman vuosittaisen palautteen. Ulkoisen arvioinnin tuottamaa opetus- ja tutkimustoiminnan palautetietoa hyödynnetään tiedekunta-, laitos- ja oppiainetason toiminnan kehittämisessä. Yliopiston toimintaa ohjaavat sisäiset ohjeistukset ja niiden noudattamisen valvonta ovat keskeisiä hallinto- ja tukipalvelujen laadunvarmistuksessa.

Auditointitulokset Tässä kappaleessa esitellään auditoinnin tulokset auditointikohteittain. Jokaisessa alaluvussa on esitetty auditointiryhmän arvio kyseisen auditointikohteen kehitysvaiheesta, arvioinnin perustelut sekä yhteenveto vahvuuksista ja kehittämissuosituksista. Laadunvarmistusjärjestelmien auditointiin sisältyvistä arvioinnin eri näkökulmista johtuen joitakin auditointituloksia käsitellään useissa alaluvuissa.. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Turun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, toiminnot, toimijat ja vastuut ovat selkeästi ja konkreettisesti määriteltyjä ja dokumentoituja. Vastuunjako on toimiva. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio on kehittyvässä vaiheessa. Laadunhallinnan tavoitteet ja niiden toteutuminen Yliopiston hallitus on asettanut laadunhallinnalle seuraavat tavoitteet: 1. tukea ja varmistaa yliopiston strategiassa asetettujen tavoitteiden ja vision toteutumista, 2. ohjata toimintaa riittävän tarkan ja reaaliaikaisen seuranta- ja arviointitiedon varassa, 3. kehittää yliopiston omien toimintaprosessien laatua ja vapauttaa akateemisen henkilöstön työaikaa perustehtäviin, 4. tehdä yliopiston toiminnan keskeiset periaatteet ja korkea laatu näkyväksi. Laatukäsikirjassa on kirjattu kuhunkin em. alakohtaan useita keskenään rinnasteisia ja toisiaan tukevia menettelyitä, jotka joko tukevat laadunhallinnan tavoitteiden toteutumista tai lisäävät toiminnanohjauksen ja laadunvarmistuksen kiinteää yhteyttä. Yliopiston strategian mukaan yliopiston johto varmistaa, että laatutavoitteet asetetaan eri tasoilla. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan tapa, jolla tämä toteutuu käytännössä, vaihtelee suuresti organisaation eri tasoilla. Haastattelujen perusteella auditointiryhmä arvioi, että laatutavoitteiden määrittely,

dokumentaatio ja vastuunjako toimii tiedekuntatasolla, mutta erityisesti tavoitteiden määrittely eri tiedekuntien laitostasolla vaihtelee koko laadunvarmistusjärjestelmän toimivuuden kannalta vielä huomattavasti. Hallituksen hyväksymän strategian mukaan yliopisto on kansainvälinen monitieteinen yliopisto. Koulutuksessa ja varsinkin tutkimustoiminnassa kansainvälinen vuorovaikutus on aktiivisessa kehittymisvaiheessa. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan laadunvarmistusjärjestelmä ei kuitenkaan tarpeeksi huomio kansainvälistymiseen liittyvää tavoitteiden määrittelyä ja dokumentaatiota sekä vastuun jakoa siten, että laadunvarmistusjärjestelmä kokonaisuutena tukee yliopisto hyväksymää strategiaa. Haastattelujen perusteella vaikuttaa siltä, että tämä koskee myös yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Opetuksen ja tutkimuksen laadunvarmistus toimii melko hyvin ja tukee strategiassa opetukselle ja tutkimukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä on kehittämishankkeena identifioinut tutkijakoulutuksen. Haastattelujen mukaan tutkijakoulutus tiedekunnissa ja laitoksilla toimii pääsääntöisesti hyvin. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan sen sijaan tutkijakoulutuksen laadunvarmistuksen tavoitteiden määrittely ja dokumentointi sekä vastuun jako ei ole vielä selkeä osa koko yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää. Toiminnot, toimijat ja vastuut Turun yliopiston mukaan sen laatujärjestelmä perustuu osatekijöiden dokumentointiin ja avoimuuteen. Laatujärjestelmän keskeiset periaatteet esitetään kootusti rehtorin hyväksymässä yliopiston laatukäsikirjassa ja sen liitteissä. Laatukäsikirjaa täydentävät toimintayksiköiden toimintakäsikirjat, joissa esitetään tarkemmat toimintakuvaukset ja ohjeet. Turun yliopistossa laadunhallinnasta vastaa rehtori sekä edelleen rehtorin tekemän vararehtorien tehtäväjakoon liittyvän päätöksen mukaisesti opetuksesta vastaava vararehtori. Yliopiston laatupäällikön tehtäviä hoitaa rehtorin nimeämä esittelijä, joka laatujärjestelmään kuuluvissa asioissa toimii suoraan rehtorin alaisuudessa. Laatupäällikkö vastaa yliopiston laadunhallintaan liittyvien toimintojen koordinoinnista ja kehittämisestä, laatujärjestelmää koskevien päätösten valmistelusta ja esittelystä sekä esittelemiensä päätösten toimeenpanon valvonnasta, laatujärjestelmän tuottamasta tiedosta ja tulosten raportoinnista yliopiston johdolle, laatukäsikirjan tietosisällön ja linkkien tarkistamisesta ja päivittämisestä sekä laatujärjestelmään liittyvästä viestinnästä yliopiston viestintäyksikön kanssa.

Rehtori on asettanut lisäksi laatutyön ohjaustyöryhmän, jonka tehtävänä on seurata yliopiston laatutyön toteutumista ja tehdä ehdotuksia laatutoiminnan kehittämistä koskevista ohjeista ja suosituksista. Tiedekunnissa laatutyötä johtaa dekaani ja laitoksissa laitoksen johtaja, jotka nimeävät yksiköidensä laatuyhdyshenkilöt. Laatuyhdyshenkilöt huolehtivat yksikkönsä toimintakäsikirjamateriaalin kokoamisesta, päivittämisestä ja toimittamisesta intranetiin WorkMates-alustalle sekä toimivat yksiköissään tiedonvälittäjinä laatujärjestelmään liittyvissä kysymyksissä. Laatukulttuurin kehittymisen kannalta haastateltavat katsoivat laatutyön organisoitumisen toimineen hyvin. Tiedekuntien, laitosten ja yksiköiden henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumista laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen on kannustettu hajauttamalla kehittämistyö. Koko yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän ohjeistus on muodostanut perustan tälle työlle. Auditointitryhmän näkemyksen mukaan tämä prosessi on vaikuttanut ratkaisevasti siihen, että eri tasoilla on verrattain lyhyessä ajassa pystytty määrittelemään ja dokumentoimaan yksiköiden laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja vastuut siten, että ne soveltuvat yksiköiden toimintaympäristöihin, jotka suuressa, monialaisessa tutkimusyliopistossa poikkeavat toisistaan. Yliopiston strategian näkökulmasta on kuitenkin tärkeää, että laadunvarmistusjärjestelmästä muodostuu riittävän yhdenmukainen ja läpinäkyvä. Yliopisto on laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistyössä tiedostanut tämän. Yliopiston johdon keskeinen haaste on tulevaisuudessa, miten säilytetään tasapainoinen koko yliopiston strategiaa palveleva laadunvarmistusjärjestelmä, samalla kun järjestelmä sallii yksiköiden toimintakäsikirjojen välisiä eroja, jotka perustuvat erilaisiin toimintaympäristöihin. Laatutavoitteiden ja vastuiden määrittelyn yliopiston eri tasoilla pitäisi edistää yksinkertaista, koko yliopistoa kattavaa laadunvarmistusjärjestelmää. Yhteenveto Yliopiston laatujärjestelmän tavoitteita, toimintoja, toimijoita ja vastuunjakoa koskevat kuvaukset ovat pääsääntöisesti selkeitä ja dokumentaatio kattavaa. Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistyön hajauttaminen tiedekunta-, laitos- ja yksikkötasolle on luonut kehittämismyönteisen perustan korkeakoulun laadunvarmistustyölle. Yliopiston kansainvälistymiseen, tutkijankoulutukseen sekä yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen liittyvä tavoitteiden määrittely, dokumentaatio ja vastuunjako eivät vielä ole systemaattisesti osa laatujärjestelmää.

Opetuksen ja tutkimuksen laadunvarmistus toimii melko hyvin ja tukee strategiassa opetukselle ja tutkimukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista.. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus.. Tutkintotavoitteinen koulutus Turun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä kattaa useita tutkintotavoitteisen koulutuksen osa-alueita. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa käytetään koulutuksen laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä. Suuri osa kerättävästä palautteesta hyödynnetään. Laadunvarmistuksen menettelytavat edistävät toiminnan kehittämistä ja muutoksen aikaansaamista. Riittämättömän laadun tunnistaminen on tehokasta. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistuksen kattavuuden ja vaikuttavuuden osalta järjestelmä on kehittyvässä vaiheessa. Perustutkintokoulutuksen laadunvarmistuksen kattavuus Yliopiston dokumentaatiossa kuvataan opetuksen ja opintojen laadunhallinnan menettelyitä. Laatukäsikirjan mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen lähtökohta on kiinteä yhteys tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen välillä. Tavoitteena on, että opiskelijat omaksuvat tieteellisen ajattelutavan. Lisäksi linjataan, että yliopistossa suoritettavat opinnot avaavat opiskelijoille kansainvälisen näkökulman tieteeseen ja oman alan asiantuntijakäytäntöihin. Strategiassa on esitetty yliopiston koulutustehtävän kannalta keskeisimmät linjaukset, jotka ovat (1) tieteeseen perustuva opetus, (2) opetuksen ja oppimisen korkea laatu, (3) monialaisuus, (4) kansainvälisyys, (5) työelämään muutos ja yhteiskunnan haasteet, (6) tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttö ja (7) elinikäinen oppiminen. Näitä linjauksia konkretisoidaan toiminta- ja taloussuunnitelmassa, jonka mukaan yliopiston asema kansainvälisesti tunnustettuna tiedeyliopistona heijastuu myös opetukseen. Tavoitteena on innovatiivisten muotojen kehittäminen tutkimusperustaiseen opetukseen. Kriittisiksi menestystekijöiksi määritellään strategian linjausten mukaisesti (1) opetuksen ja tutkimuksen kiinteän yhteyden varmistaminen, (2) monialaisten opintojen tarjoaminen, (3) kansainvälisen koulutuksen tarjoaminen, (4) yhteiskunnallisten ja työelämän muutoksen asettamiin haasteisiin vastaaminen ja (5) koulutuksen laadun ja opetusmenetelmien kehittäminen. Opetuksen vastuut, johtaminen, suunnittelu ja toteutus on määritetty yliopiston johtosäännöissä. Yhden vararehtorin tehtäväalueeksi on määritetty

koulutuksen ja opetuksen suunnittelu, kehittäminen ja arviointi, laatujärjestelmät sekä opiskelijoille tarkoitetut palvelut. Kyseinen vararehtori toimii yliopiston opetusneuvoston puheenjohtajana. Opetusneuvoston tehtävänä on mm. ohjata ja seurata yliopiston strategiassa esitettyjen opetuksen kehittämistoimenpiteiden toteuttamista ja osallistua laadunhallintatyöhön. Opetusneuvosto laatii rehtorille vuosittain raportin mm. opetuksen laadusta. Rehtorinviraston opiskelija-asiat ylläpitää opiskelijatietojärjestelmää ja tuottaa yliopiston yhteistä informaatiomateriaalia ja vastaa keskitetyistä opiskelijapalveluista. Tiedekunnat vastaavat yliopistossa valtaosasta opintohallintoon liittyvistä kysymyksistä. Koulutuksen käytännön toteutuksesta ja opintojen akateemisesta ohjauksesta vastaavat laitokset ja oppiaineet. Auditointiryhmän näkemyksen mukaan yliopiston opetukseen ja opintoihin liittyvä dokumentaatio on monipuolinen ja kattava. Koulutuksen laadunhallinnan tavoitteet, vastuutahot, arviointikohteet, menetelmät ja toimenpiteet on määritelty laatukäsikirjassa ja sen liitteenä olevassa Koulutuksen laadunhallinta Turun yliopistossa -matriisissa. Matriisi on muistilistamainen ja sitä voidaan käyttää laadunhallinnan työkaluna. Siitä ei kuitenkaan käy selkeästi ilmi miten varmistetaan, että toimenpiteet kytkeytyvät takaisin tavoitteisiin eli miten toimenpiteiden avulla varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen ja toiminnan laatu. Matriisista ei myöskään ilmene, mikä on yliopistotason eri toimijoiden työnjako opetustoiminnan laadunhallinnassa (hallitus, rehtori, koulutuksesta vastaava vararehtori, rehtorinviraston opintojen ja kehittämisen toiminnan opetuksen tuki ja kehittäminen sekä opiskelija-asiat). Matriisissa on esitetty kolme laadunhallinnan tavoitekokonaisuutta (välitön opetuksen ja oppimisen kehittäminen, tutkintojen laadun varmistaminen, ja yliopiston koulutustehtävän tavoitteiden saavuttaminen). Auditointihaastatteluissa tuli esiin lähinnä välittömään opetuksen arviointiin ja kehittämiseen (erityisesti palautejärjestelmiin) liittyviä seikkoja, mutta esimerkiksi tutkintojen tai yliopiston strategisen koulutustehtävän laadunvarmistusta ei juurikaan otettu esiin haastateltavien taholta. Näin ollen auditointiryhmälle jäi epäselväksi miten tutkintojen laatu varmennetaan, miten koulutustehtävän laadunvarmistus tapahtuu, miten varmennetaan, että yliopiston strategiset linjaukset toteutuvat opetuksen osalta (linjaukset esitetty edellisellä sivulla) ja miten laadunvarmistusjärjestelmä tukee opetuksen strategisten tavoitteiden saavuttamista. Erityisesti yliopiston korostama koulutuksen kansainvälisen näkökulman laadunvarmistus strategisella tasolla jäi epäselväksi.

Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen, riittämättömän laadun tunnistaminen ja innovatiivisen toiminnan tukeminen Rehtorinviraston suorittamien sijoittumisseurantojen, opintojen etenemisselvitysten ja opiskelijakyselyiden (esim. näyttö 6: Sijoittumisseurannat osana tutkintokoulutuksen laadunvarmistusta, 7: Opintojen etenemisselvitys ja 8: Yliopiston kattava opiskelijakysely oppimisympäristön laadun kehittämisen tukena) perusteella yliopisto on panostanut opiskelijanäkökulman selvittämiseen ja toimenpiteisiin on ryhdytty (yleensä rehtorinviraston aloitteesta), mikäli selvitykset ovat osoittaneet puutteita koulutuksessa ja sen laadussa. Auditointihaastatteluiden perusteella voidaan todentaa, että valmistuneiden sijoittumista työelämään seurataan sekä rehtorinviraston että yksiköiden toimesta ja että tällä seurannalla on vaikutusta opetuksen suuntaamiseen ja sisältöön. Jotkut yksiköt keräävät myös sidosryhmiltä palautetta opetuksestaan (esim. sosiaalipolitiikan laitos). Haastatteluissa ilmeni kuitenkin, että sijoittumisseurantojen hyödynnettävyyttä ja vaikuttavuutta on syytä edelleen kehittää. Dokumentaation mukaan opetuksen ja opintojen palautejärjestelmät tuottavat tietoa opiskelijoiden näkemyksistä ja palaute vaikuttaa toimintaan (näyttö 13: Koulutuksen kehittäminen palautteen pohjalta: projektinjohtamishanke perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoille, 14: Palautejärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Turun opettajankoulutuslaitoksen ja Turun normaalikoulun yhteistyö opetusharjoittelun arvioinnissa, 15: Laadunvarmistuksen ja arvioinnin menettelytavat Turun normaalikoulussa, ja 19: Opetuksen laadun arviointi osana oikeustieteellisen tiedekunnan opetuksen suunnittelua). Auditointihaastatteluissa voitiin todentaa, että yliopiston yksiköissä on käytössä tai kehitteillä joukko erilaisia palautejärjestelmiä. Webropol-sovellutusta käytetään yleisesti opiskelijapalautteen keruuseen, minkä lisäksi laitoksilla on omia käytänteitä. Esimerkiksi sosiaalipolitiikan laitos järjestää keväisin laivaseminaarin, jossa palautetta käydään läpi opettajien ja ainejärjestöjen edustajien kesken. Useissa yksiköissä kerätään opintojaksokohtaisen palautteen lisäksi pidemmän aikavälin (esim. lukuvuoden) kattavaa palauteaineistoa, mutta lukuvuotta pidemmän aikavälin (vuosien) aineistoja ei vielä ole monistakaan yksiköistä saatavilla, joten opetuksen ja opintojen laadun kehitystrendejä on vaikea seurata. Auditointihaastatteluiden perusteella opiskelijapalautetta kerätään runsaasti ja palautetietoa käytetään, mutta sen hyödyntämistä on edelleen syytä tehostaa. Kaikkiaan voidaan todeta, että yhtenäisen ja systemaattisen opiskelijapalautejärjestelmän kehittämistä on syytä jatkaa. Sekä asiakirjojen että auditointihaastatteluiden mukaan Turun yliopistossa harjoitetaan kansainvälistä yhteistyötä koulutuksen laadunvarmennuksen

piirissä (esim. näyttö 10: Kansainvälinen yhteistyö koulutuksen laadunvarmistuksen kehittäjänä). Kansainvälistä yhteistyötä on hyödynnetty opetussuunnitelmien ja koulutuksen laadunvarmistuksen kehittämisessä. Opetussuunnitelmien valmistelu on yksiköissä pääsääntöisesti johdonmukaista ja hyvin organisoitua. Opetussuunnitelmien valmistelusta vastaa usein laitosneuvoston nimittämä työryhmä, jossa on edustajat opetusta antavista yksiköistä sekä opiskelijoiden edustajat. Puheenjohtajana toimii usein laitoksen johtaja tai varajohtaja. Esimerkiksi biologian laitoksella on varsin toimiva opetussuunnitelmatyöskentely. Opintojen ohjausjärjestelyt tuntuivat olevan toimivia ja niiden kautta saadaan tietoa opintojen etenemisestä. Esimerkillinen osa tukitoimintoja on Opetuksen kehittäminen ja tuki -yksikkö. Sen tehtävänkuvaan kuuluu pedagogisten palvelujen tuottaminen ja yliopiston eri laitosten opetuksellisen osaamisen hyödyntäminen. Yksikkö on hyvin integroitunut osaksi yliopiston laatujärjestelmää ja on vastuussa yliopisto-opetuksen laatutyön organisoinnista. Yliopiston laatudokumentaation ja auditointihaastatteluiden perusteella voidaan todeta, että yliopistossa on käytössä erilaisia tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistusmekanismeja ja laatujärjestelmän avulla voidaan tukea innovatiivista laadunvarmistustoimintaa. Menettelyt innovaatioiden levittämiseksi eivät kuitenkaan ole systemaattisia ja monissa haastatteluissa tulikin ilmi, että hyvien käytänteiden levittämistä yliopiston piirissä on tehostettava. Auditointihaastatteluiden perusteella koulutuksen laadunvarmistus keskittyy opetuksen välittömään laadunvarmistukseen, jossa menetelmänä on lähinnä opiskelijapalautteen kerääminen erilaisin menetelmin. Koulutuksen riittämätön laatu tunnistetaan laitostasolla melko tehokkaasti tämän palautteen avulla. Toisaalta tutkintojen laadunvarmistuksen ja koulutuksen strategisten tavoitteiden saavuttamisen edellyttämän laadunvarmistuksen menettelyt jäivät auditointiryhmälle osittain epäselviksi. Yliopisto- ja tiedekuntatasolla onkin syytä selkiyttää menettelyitä, joilla tutkintojen laatu taataan ja varmistetaan, että koulutuksen yliopistotason strategiset tavoitteet saavutetaan. Tämä koskee erityisesti koulutuksen kansainvälistä näkökulmaa, joka korostuu yliopiston strategiadokumenteissa. Jatkokoulutuksen ja tutkijakoulutuksen laadunvarmistus Turun yliopiston strategisena painopisteenä on tutkijakoulutuksen kehittäminen. Tämä on haasteellinen tehtävä, sillä jatko-opiskelijat ovat hajanainen ryhmä. He suorittavat opintoja tutkijakoulun tai tutkijaryhmien jäseninä tai omalla rahoituksellaan joko päätoimisesti tai muun työn ohella. Haastattelu-

jen mukaan tutkijakoulujärjestelmä toimii hyvin ja se strukturoi jatko-opintoja aiempaa paremmin. Jatkokoulutusasiat kuuluvat yliopiston tasolla tutkimusvararehtorille ja tutkimusneuvostolle. Myös laadunhallintajärjestelmässä jatkokoulutus on sijoitettu tutkimuksen laadunhallinnan puolelle (esim. Tutkimuksen laadunhallinta Turun yliopistossa -matriisissa), Toisaalta laatukäsikirjassa jatkokoulutusta käsitellään myös Koulutus-otsikon alla. Tästä tilanteesta saattaa seurata sekaannusta vastuunjaossa tutkimus- ja opintoasioiden välillä. On myös vaarana, että jatko-opintoihin liittyvät koulutukselliset tavoitteet kärsivät tutkimuksen korostuessa. Siksi auditointiryhmä esittää, että jatkokoulutuksen laadunvarmistuksen asema laadunhallintajärjestelmässä selkiytetään. Vastuunjako jatkokoulutusasioista yliopiston eri tasoilla on selkeä ja perinteinen. Tiedekunnat päättävät jatkotutkintokoulutuksen opiskelijavalinnan valintaperusteista ja tutkintovaatimuksista sekä myöntävät tutkinnonsuoritusoikeuden ja tutkinnot. Laitokset ja oppiaineet vastaavat koulutuksen järjestelyistä. Merkittävä osa jatkotutkintokoulutuksesta tapahtuu tutkijakouluissa. Jatko-opiskelijoiden rekrytointi ei ole vielä strategian mukaisesti järjestelmällistä, vaan tapahtuu vaihtelevasti. Jatko-opiskelijaksi rekrytoidutaan etupäässä professorin aloitteesta, vaikka esimerkiksi farmakologiassa jatko-opiskelijat rekrytoidaan kansainvälisen haun kautta. Jatkokoulutukseen valintaan tulisikin kiinnittää enemmän huomiota. Koska yliopisto korostaa koulutuksen kansainvälisyyttä, on erityisesti kansainväliseen jatko-opiskelijoiden rekrytointiin syytä kehittää systemaattisia menettelyitä. Jatkokoulutukseen on sisällytetty erilaisia laadunvarmistusmenettelyitä (esim. näyttö 17: Lääketieteellisen tiedekunnan tutkijakoulutuksen organisointi), mutta auditointihaastatteluissa ilmeni, että nämä eivät vielä ole systemaattisesti käytössä koko yliopiston piirissä ja että monissa yksiköissä jatko-opintojen laadunvarmistusmenettelyt ovat vielä kehitteillä. Haasteena on hyvien laadunvarmistuskäytäntöjen levittäminen yliopiston sisällä. Haastateltavien mukaan palautetta kerätään osin suullisesti ja osin systemaattisemmin läpi opintojen esim. lääketieteellisen tiedekunnan koulutuksen tutkimus- ja kehittämisyksikön (TUTKE) avulla. Auditoinnissa ilmeni, että jatko-opiskelijat kokevat asemansa laadunvarmistusjärjestelmässä epäselväksi ja mahdollisuudet viralliseen palautteenantoon ovat osin puutteelliset. Yliopiston työyhteisöjen ulkopuolella olevien jatko-opiskelijoiden on vaikea saada informaatiota jatkoopintoihin liittyvistä asioista. Jatko-opiskelijoiden opintojen etenemisen seurannassa ei ole systemaattista ja yhtenäistä käytäntöä, vaikkakin tutkijakouluissa on omat seurantajärjestelmänsä. Muiden jatko-opiskelijoiden opintojen seurannasta vastaa on usein vain työn ohjaaja. Ongelma on havaittu ja seurantajärjestelmää kehite-

tään. Lisäksi yliopistossa tulisi olla yhtenäiset ja selkeät opinnäytteiden laatuvaatimukset. Opintoneuvonta korostuu tässä tilanteessa. Haastatteluiden perusteella jatko-opiskelijat tarvitsisivat opinto-ohjauksen lisäksi tahon, joka edistäisi heidän asioitaan yliopiston hallinnossa. Lisäksi jatko-opintojen tulisi olla strukturoidumpia ja niitä voitaisiin integroida enemmän yhteen. Yhteisiä jatko-opintoihin liittyviä teemoja ovat esim. tutkimusetiikka ja tieteellinen kirjoittaminen. Jotkut tiedekunnat ja laitokset hoitavatkin jossakin määrin yhdessä kyseisiä opintoja, mutta väitöskirjatutkimusta tehdään kuitenkin usein yksin. Yhteenveto Perustutkintokoulutus Opetukseen ja opintoihin liittyvät dokumentaatio on monipuolinen ja kattava. Laatukäsikirjan koulutusmatriisissa on määritelty koulutuksen laadunhallinnan tavoitteet, vastuutahot, menetelmät ja toimenpiteet, mutta ei ole selvää, miten järjestelmä johtaa laadun paranemiseen. Palautteenkeruujärjestelmien tuottamaa tietoa hyödynnetään ja palaute on otettu kehittämisen välineeksi, mutta menettelyt eivät kaikilta osin ole vielä vakiintuneita. Opetussuunnitelmien valmistelu on yksiköissä pääsääntöisesti johdonmukaista ja hyvin organisoitua. Koulutuksen laadunvarmistus keskittyy opetuksesta kerättävään opiskelijapalautteeseen laitostasolla, kun taas tutkintojen laadun varmistus ja yliopiston koulutustehtävän strategisten tavoitteiden saavuttamiseen liittyvä laadunvarmistus on heikommin kehittynyttä. Yliopisto- ja tiedekuntatasolla on syytä selkiyttää menettelyitä, joilla tutkintojen laatu taataan ja varmistetaan, että koulutuksen strategiset linjaukset toteutuvat ja tavoitteet saavutetaan. Tämä koskee erityisesti koulutuksen kansainvälistä näkökulmaa, joka korostuu yliopiston strategiadokumenteissa. Jatkokoulutus ja tutkijakoulutus Laadunhallintajärjestelmässä jatkokoulutus on sijoitettu tutkimuksen laadunhallinnan puolelle, minkä seurauksena jatko-opintoihin liittyvät koulutukselliset tavoitteet saattavat kärsiä. Siksi jatkokoulutuksen laadunvarmistuksen asema laadunhallintajärjestelmässä tulee selkiyttää. Tutkijakouluissa olevien opiskelijoiden etenemisen seuranta on toimivaa, mutta tutkijakouluihin kuulumattomien opiskelijoiden opintojen ohjaus ja seuranta jää vähemmälle huomiolle.