Uudistuva PIMA-hje MUTKU-PÄIVÄT, 20.-21.3.2013 TAMPERE Mutku-irniaa? www.mutku.fi: Seminaarihjelmassa luvassa uutta ja yllättävää 2
Lähtökhdat ja aikataulut Uudistamistarve säädösmuutsten ja käyttökkemusten vuksi Jätelaki ja YSL-uudistus Nimenmuuts Pilaantuneen alueen riskinarviinti ja -hallinta Muutksia melk paljn myös sisältöön Riskinarviinnin fkuksen laajentaminen ja tteutuksen täsmentäminen Kestävä riskinhallinta ja kunnstus sekä susitukset Kaivetut maa-ainekset erilliseen YM-hjeeseen, tässä vain hyödyntämisen periaatteet Lunns ensimmäisellä kmmenttikierrksella nyt Keskustelutilaisuus 9.4. tai 10.4. Päivitetty lunns laajalle lausuntkierrkselle tukkuussa Lpullinen versi vimassa 1.1.2014 (YSL:n aikataulu) 3 Ohjeen sisältörunk Jhdant Keskeiset käsitteet Säädösperusta Riskinarviinti Kestävä riskinhallinta ja kunnstus Susituksia kestävästä kunnstuksesta Liitteet Tässä käydään läpi spivasti kaikkea 4
Käsitteet ja säädösperusta Avattu keskeisten säännösten ja käsitteiden tulkintaa YSL, PIMA-asetus, muu sektrilainsäädäntö Määritelmät ja periaatteet, pilaamis- ja päästökiellt, puhdistustarve ja -tas Pilaantunut alue Aiheutuu tai vi aiheutua haittaa ympäristölle tai terveydelle Haitta, riski ja vaara Termien käyttö säädöksissä ei täysin lgista ja avattua Vaara = merkittävä riski (hjeessa ei puhuta vaarasta) Sama vaikutuskhde, vain epävarmuus vaihtelee: 1. Ympäristön laatu (sis. viihtyisyystekijät ja ympäristön käyttöaspektit) 2. Ihmisen terveys 3. Elllinen lunt (eliöstö) Käytännössä khde rajattava aina tarkemmin Haitan ja riskin hyväksyttävyys määriteltävä RISKINARVIOINTI JA KESTÄVÄ RISKINHALLINTA 5 Riskinarviintimenettely Tarkitus: Pilaantuneisuus ja puhdistustarve Kunnstustavitteet, jäännösriskit Riskien tunnistaminen Päästö - reitti khde Riskien määrittäminen Kulkeutum., altistum. ja vaikutukset Haittjen ja riskien suuruus (kvantit.) Riskien kuvailu Pitisuudet arviintialueilla Ohjearvt ja muut vertailuarvt Varvainen vs. tdenmukainen Epävarmuudet Haittjen ja riskien hyväksyttävyys Timenpidetarpeet Arviidaan ja dkumentidaan: 1. Kulkeutumisriskit 2. Terveysriskit 3. Eklgiset riskit 6
Käsitteellinen malli Tapa tarkastella ja dkumentida riskinarviinnin lähtötietja Lu phjan tutkimusten ja arviinnin suunnittelulle, riskien määrittämiselle sekä riskinhallinnalle Tarkennetaan vaiheittain Havainnllinen kuvaus Päästö- ja altistuslähteistä, kulkeutumisreiteistä ja altistujista Haitta-aineiden minaisuudet, pitisuudet, sijainti ja esiintymisen laajuus Ympäristölsuhteet Esitetään myös graafisesti -> infrmatiivisuus! Kartat, pikkileikkaukset ja kaavit: alustava -> tarkennettu Tarkkuus RA:n ja RH:n tavitteiden mukaan Kuinka tarkkaan päästölähteet ja reitit tulee tai vidaan rajata? Hyvin tunnettu vs. epävarma päästöhistria Pieni khde vs. laaja khde Nykyinen tilanne vs. tilanne kunnstuksen jälkeen Tdenmukainen arvi riskeistä vs. kunnstus hjearvn Näytteentn ja arviinnin khdentaminen 7 Esimerkki alustava käsitteellinen malli VOC Metalleja NAPL (bensiini) BTEX-pluumi Phjaveden virtaus 8
Edustava näytteentt ja pitisuus Edustavuus mnen tekijän summa Yksiselitteiset tavitteet -> mihin kysymyksiin haetaan vastausta? Khteen rajaus -> arviinti-/näytteenttalue (myös altistuja) Lutettavuus -> laadunvarmistus ja edustavuuden sittaminen Matriisin hetergeenisuus -> riittävästi näytettä riittävän mnesta paikasta Eri kysymys, eri tavitteenasettelu, eri näytteenttsuunnitelma Onk kyse riskien määrittämisestä vai kunnstamisesta hjearvtasn? Riskinarviinnissa näytteentta usein tarkennettava Arviintialueen rajaus Khdistetaan tunnistetuille kulkeutumis- ja altistusreiteille ja khteisiin Vidaan tehdä myös muilla perusteilla (vrt. kunnstus hjearvn) Pienin päätöksenten kannalta lennainen yksikkö (pinta-ala, tilavuus ) Arviintialuetta edustava pitisuus Keskiarv tai KA:n 95%:n luttamusväli sillin, kun näytteentt n edustavaa ja sen virhe n minimitu Muuten mitattu maksimi tai 95 %:n fraktiili Myös näissä tapauksissa näytteiden määrän ja laadun riittävyys varmistettava! Samat susitukset sekä hjearvvertailulle että laskennallisille tarkasteluille 9 Esimerkki arviintialueet ja edustavat pitisuudet C2 C7 C8 C1 C13 C3 C4 C9 C10 C10 C11 C5 C6 C12 10
Riskien määrittäminen ja kuvailu 1/2 Kvantitatiivinen arvi haitan ja riskin suuruudesta Arvin perustana suurinta yleisesti hyväksyttävää pitisuutta, altistumista tai vaikutusta ilmentävät vertailuarvt Ohjearvt, laatunrmit, sallitut enimmäissaantiarvt, muut viitearvt Ohjeessa esitetty susitukset yleisiksi vertailuarviksi maaperän pilaantuneisuudelle, terveydensujelulle sekä phjaveden, pintaveden ja sisäilman laadulle Edellyttää khteen rajausta = arviintialue (sis. altistuja) Mitataan tai lasketaan vertailuarvn ylittyminen arviintialueella Ylittyminen (tai alittuminen) ei suraan määrittele haittjen ja riskien hyväksyttävyyttä yksittäisessä khteessa -> riskien kuvailu Otetaan humin mm. lähtötietjen edustavuus, vertailuarvjen perusteet, arviintialueen rajaus ja arviintimenetelmät (epävarmuus) Riskinhallinnassa vidaan asettaa myös muita tavitteita 11 Riskien määrittäminen ja kuvailu 2/2 Maaperän hjearvja vidaan käyttää: 1. Hallinnllisina vertailuarvina pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviinnissa Tämä vastaa tyypillistä nykykäytäntöä Ylittyminen jhtaa timenpiteisiin (vrt. Riskien kuvailu ja hyväksyttävyys) (Arviinti-)/näytteenttalue ja edustava pitisuus tulee silti määritellä Mikä n ikea tapa tehdä tämä eli mikä n pienin lennainen pinta-ala/vlyymi? 2. Khdekhtaisten haittjen ja riskien määrittämisessä Eklgiset riskit ja terveysriskit pilaantuneella alueella Edellyttää määritysperusteiden tuntemista ja sveltamista (SHP-arvt) Ei suraa vaikutusta timenpiteisiin Arviintialue määritellään altistumisreittien perusteella (käsitteellinen malli) 12
Kestävä riskinhallinta ja kunnstus Kestävä kehitys sisältyy lainsäädännön periaatteisiin Tavitteena myös pilaantuneella alueella Mitä kestävyys n? Ympäristö, yhteiskunta ja ihminen sekä talus: kknaishyötyjen maksiminti Kestävyys pilaantuneen alueen päätöksentessa Prjekti-/khdetas vs. alueellinen tas vs. kansallinen tas Tavitteet sin ristiriitaisia Kestävä kunnstus tapahtuu khdetaslla Kunnstusmenetelmien valinta ja ptiminti Kunnstuksen kknaishyötyjen maksiminti Riskin vähenemä khteessa vs. muut satekijät Kunnstuksen ympäristövaikutukset Kustannustehkkuus Eri sidsryhmien näkemysten yhteensvittaminen Yleiset susitukset 13 Riskinhallinnan timintaympäristö ja rlit Kiinteistön mistaja, myyjä, staja, kehittäjä Hallintkäytännöt, vastuut ja velvitteet RISKINARVIOINTI Ympäristö- ja terveysriskit Timivaltainen viranmainen Säädökset ja hjeet Knsultti Urakitsija, laitetimittaja Tekniikat: kannattavuus ja saatavuus Taludelliset tekijät: RISKINHALLINTAPÄÄTÖS raha ja KESTÄVÄ aika Ssiaaliset tekijät: viihtyisyys, kulttuuriarvt Pliittiset tekijät: kansallinen ja aluetas Maankäyttö Lunnnvarjen käyttö Kunta, kuntalaiset Valtinhallint, ministeriöt 14
Kestävä kunnstus - susituksia 1. Riskinarviinnin sveltuvuus alueen maankäytön kannalta 2. Kunnstustimien ajitus suhteessa alueen rakentamiseen 3. Pintamaan riittävä puhtaus uudisrakennuskhteissa 4. Ympäristö- ja terveysriskien kannalta erityistä hulta aiheuttavat aineet 5. In situ ja n site -kunnstusmenetelmien mahdllinen sveltuvuus khteessa 6. Kaivettujen maa-ainesten hyödyntämismahdllisuudet sekä 7. Paikallisen yhteisön ja sidsryhmien näkemykset 15 Susituksia 1/3 Rakennettu vs. rakentamatn/uusi alue Riskinarvin (riskiperusteiset kunnstustavitteet) sveltuvuus khteeseen, jnka suunnittelu kesken tai tteutusaikataulu epävarma Edellytyksenä esim. hyväksytty asemakaava Myös skenaaritarkastelut mahdllisia Rakennetussa ympäristössä RA timii paremmin Vaiheittainen tarkentaminen (esim. lisätutkimukset) mahdllista Kunnstustimien ajitus Rakentamisen yhteydessä kunnstaminen yleensä kustannustehkasta Kunnstustarve kunnstuksen kiireellisyys 16
Susituksia 2/3 Pintamaan puhtaus Erityinen rli: riskiptentiaali / maan käyttö ja mukkaus / imag jne. Rakennettavat/uudet alueet: lähtökhtana kynnys-/hjearvt (0-1 m), pis lukien epäherkkä maankäyttö ja haitattmat metallit Rakennetut alueet: lähtökhtana khdearviinti Ongelmalliset aineet PBT-aineet pis ympäristön kierrsta = Phase-ut Rakennettavat/uudet alueet: pistaminen ja hävittäminen (AO:n vai YO:n ylittyessä)? Rakennetut alueet: khdearviinti erityisin varauksin (pistetaan, kun rakennetaan ) Helpsti haihtuvat Rakennettavat/uudet alueet: haihtuvat pis rakennusten alta + kaasujen hallinta Rakennetut alueet: khdearviinti; hukskaasu-/sisäilmamittaukset Vaarallisen jätteen raja-arv Ylittyessä kunnstetaan NAPL Pistetaan vapaa faas Kknaismäärä/laajuus tettava humin! -> Miten? 17 Susituksia 3/3 Kunnstusmenetelmien valinta Arviidaan in situ ja n site -menetelmien käyttömahdllisuus Kaivettujen maa-ainesten hyödyntäminen Erityisesti metallit, mutta myös ei-ngelmalliset rgaaniset Selvitettävä mahdllisuus hyödyntämiseen khteessa tai khteen ulkpulella Osallistaminen ja viestintä Kskee erityisesti kunnstusratkaisujen valintaa Keskeisten sidsryhmien sallistaminen (esim. alueen asukkaat) päätöksentekn Susitukset humin aina, mutta sveltaminen tapauskhtaista! 18
Yhteenvet Laadukas riskinarviinti edellytys nnistuneeseen riskinhallintaan Lähtökhdat ja tavitteet selviksi Yleiset periaatteet ja vertailuarvt Tiukat tavitteet, realistinen arviinti (myös varvainen arvi vidaan esittää) Riskien määrittäminen vai kunnstus hjearvn? Arviinnin tteutus perustellusti Lähtötietjen riittävyys ja kattavuus Käsitteellinen malli; päästölähde -> reitti -> khde Edustava näytteentt ja pitisuudet (tavitteet, arviintialue ja lutettavuus) Selkeä dkumentinti Tavitteena kestävä riskinhallinta Riskinarviinnin perusteltu hyödyntäminen Riskin vähenemä vs. muut lähtökhdat; kknaishyötyjen maksiminti Käytännön susitusten humiinti 19 Kiits! jussi.reinikainen@ymparist.fi 20