POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE! VTT, Timo Aro XV Kansallinen kaupunkifoorum 21.-22.5.2013 Salo, Astrum-keskus
Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään - Mukaillen Doz ja Kosonen 2007 -
Timo Aro 2012
1. Miten alue reagoi, kun iso moukari heilahtaa niskaan? Epäusko, lamautuminen, hätähuuto valtiolle ja EU:lle vai suunniteltu ja nopea reagointi? 2. Kuinka iso ulkoinen tai sisäinen shokki tarvitaan positiivisen uusiutumisen käynnistämiseksi tai laukaisevaksi tekijäksi? 3. Onko ilkeä rakennemuutos ja luova tuho alueen kannalta enemmän mahdollisuus kuin uhka? 4. Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisimpia kuin toiset? Mitä pitää tapahtua, että negatiivinen väestökehitys kääntyy positiiviseksi?
Demografisen kilpailukyvyn näkökulma
Kuntien positiivinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 1980-2012* * takautuvasti1.1.2013 alueluokituksen mukaan = 320 kuntaa VÄESTÖKEHITYK SEN OSATEKIJÄ / KUNNAT Luonnollinen väestönlisäys (=syntyvyys-kuolleisuus) Maassamuutto (= tulomuuttolähtömuutto) Siirtolaisuus (=maahanmuuttomaastamuutto) 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2010-2012 200 (62,5 %) 135 (42,2 %) 211 (65,9 %) 156 (48,8 %) 98 (30,6 %) 208 (65 %) 118 (36,9 %) 112 (35 %) 242 (75,6 %) 115 (35,9 %) 101 (31,6 %) 275 (85,9 %) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012;
Seutukuntien positiivinen väestönkehitys osatekijöittäin vuosina 1980-2012 * 1.1.2013 alueluokituksen mukaan = 71 seutukuntaa VÄESTÖKEHITYK SEN OSATEKIJÄ / KUNNAT Luonnollinen väestönlisäys (=syntyvyys-kuolleisuus) Maassamuutto (= tulomuuttolähtömuutto) Siirtolaisuus (=maahanmuuttomaastamuutto) 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2010-2012 53 (74,6 %) 21 (29,6 %) 55 (77,5 %) 38 (53,5 %) 17 (23,9 %) 57 (80,3 %) 26 (36,6 %) 21 (29,6 %) 65 (91,5 %) 25 (35,2 %) 20 (28,2 %) 71 (100 %) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012;
1980-2012* * takautuvasti1.1.2013 alueluokituksen mukaan = 320 kuntaa JATKUVAN KASVUKIERTEEN KUNNAT JATKUVAN LASKUKIERTEEN KUNNAT 85 UUSIUTUMISKIERTEEN KUNNAT 27 VÄESTÖNLISÄY S 1980-1989 1990-1999 2000-2009 2010-2012 126 SUPISTUMISKIERTEEN KUNNAT 82
JATKUVA KASVUKIERRE - 85 kuntaa - Väestönlisäys positiivinen ja yhtäjaksoinen koko ajanjakson 1980-2012 ajan - Kaikki väestökehityksen osatekijät pääsääntöisesti positiivisia - Suuret ja keskisuuret korkeakoulukaupungit ja niiden vaikutusalueet (kehyskunnat) sekä pistemäisesti Baby- Boom Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012; -vyöhykkeen kunnat Analyysi + data Timo Aro, kartta: Timo Widbom
Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012; Analyysi + data Timo Aro, kartta: Timo Widbom
SUPISTUMISKIERRE - 82 kuntaa - Positiivinen väestönkehitys kääntynyt laskuun 1990- tai 2000-luvun aikana - Aluksi muuttotappiota maan sisäisestä muuttoliikkeestä ja myöhemmin luonnollinen väestönlisäys kääntynyt negatiiviseksi - Savotta-Suomen kunnat, maaseutumaiset kunnat maakuntien reuna-alueilla ja teollisuuskeskukset a la Forssa, Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012; Analyysi + data Timo Aro, kartta: Timo Widbom
UUSIUTUMISKIERRE - 27 kuntaa - Väestönkehitys on ollut negatiivinen, mutta kääntynyt uudelleennousuun joko 1990- tai 2000-luvulla - Suuret tai keskisuuret keskuskaupungit a la Lahti, L-ranta, Pori ja Turku ja niiden kehyskunnat - Seutukaupungit (mm. Valkeakoski, Raasepori, Pietarsaari, Kalajoki) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012; Analyysi + data Timo Aro, kartta: Timo Widbom
Käänteen taustalla: - Yleinen kehitys, erityisesti työllisyyskehitys - Laajentunut koulutustarjonta - Sijainti kasvavan keskuskaupungin vaikutusalueella - Tekijä X
Kovat tekijät Työpaikkakehitys Koulutustarjonta Palkkataso Sijainti- ja saavutettavuus Pehmeät tekijät Perhe ja ystävät Kotiseutuidentiteetti Mieli- ja mainekuva Oletettu potentiaali Ilmapiiri ja elämäntyyli Kolmannet tekijät Kodin ja työpaikan väliin jäävät tekijät: merkityksellisiä oman elämäntyylin kannalta Houkuttelevia kohtaamispaikkoja: harrastus-, kulttuuri- ja liikuntapaikat, galleriat, kahvilat jne.
Muuttavatko ihmiset työn vai paikan perässä? Kun alueella on työpaikkoja, ihmiset seuraavat perässä ja muuttavat alueelle VAI Paikka herättää positiivisia mieli- ja mainekuvia ilmapiirin tai elämäntyylin vuoksi ja paikassa koetaan olevan potentiaalia, joka houkuttelee muuttajia
Paikan laatu 1. Mitä siellä on? 2. Keitä siellä on? 3. Mitä siellä tapahtuu? Lähde: mukaillen Florida
Alkuetu: Porin seutu oli suurimpia teollisuus- ja väestökeskittym iä 1900-luvun alkupuolella Kasvu: Jatkuva ja voimakas kasvu 1880-luvulta 1970-luvun puoliväliin saakka Syöksykier re: Radikaali ja ilkeä teollinen rakennemuut os 1975-2000 Positiivine n käänne: Hidas uudelleennou su 2000- luvulla Case Pori sisältää hyvän ja dramaattisen tarinan ainekset: nousu, huippu, romahdus ja
Porin sijoitus muuttovetovoiman osalta 320 kunnan joukossa vuosina 1980-2012 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 318 319 315 317 317 319 320 317 319 315 313 313 318 303 305 311 314 312 279 269 261 261 268 234 234 135 43 35 46 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 1980-2012 19 17 10 18
Kuva: Pekka Simonen 20 19 18 17 16 15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 Pori 25 suurinta 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 hde: Työ- ja elinkeinoministeriö
20 19,5 19 18,5 18 17,5 17 16,5 16 15,5 15 14,5 14 13,5 13 12,5 12 11,5 11 10,5 10 9,5 9 19,7 % Pori Tampere Turku Jyväskylä Oulu Lahti Kuopio Porin työttömyysasteen kehitys %) verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 12,4 %
28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Seutukuntien teollisuuden monipuolisuusindeksi (HHI-indeksi) 4,71 4,98 5,07 5,09 5,2 5,22 5,22 5,33 5,43 5,43 Monipuolisuusindeksi kuvaa teollisuuden toimialarakennetta henkilöstöllä mitattuna: mitä monipuolisempi teollisuuden toimialarakenne on sitä matalampi on palkin arvo. Kuviossa 10 monipuolisinta seutua ja 10 yksipuolisinta 8,97 9,29 9,37 9,38 11,12 11,4 13,03 14,54 16,98 25,84 Lähde: Tilastokeskus, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö
L(opetus)
1. ALKUETU: Alue saa puolellaan alkuedun historiallisen kehityksen, tapahtumien tai sattuman ansiosta. Alkuetu muodostuu ja vahvistuu keskittymiskehityksen tuloksena. Keskeisin positiivinen laukaiseva tekijä hyvä työpaikka- ja väestökehitys, mikä johtaa markkinoiden laajenemiseen. Markkinat ja kasvukehä laajenevat. Kasvu lukkiutuu positiiviseksi kehäksi: yksi hyvä tekijä johtaa toiseen, se taas kolmanteen jne. 4. RAKENNETTU /STRATEGINEN ETU: Perustuu tietoisiin strategisiin valintoihin ja pitkäjännitteiseen kehittämiseen, jolloin kaupunki- (seutu) panostaa järjestelmällisesti valittuihin toimialoihin alueen kokonaisedun hyväksi. Positiivinen uusiutuminen käynnistyy usein sisäisen tai ulkoisen shokin seurauksena. Ennakointi- ja muutosherkkyys korostuu 3. DEMOGRAFINEN ETU: Perustuu positiiviseen väestönkehitykseen, joka pitää sisällään luonnollisen väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen (maassamuutto ja siirtolaisuus). 3. Demografinen etu 2. Sijaintietu 4. Rakennettu etu 1. Alkuetu 5. Mentaaline n etu 6. Sattuma 5. MENTAALINEN ETU perustuu tahtoon ja kasvuretoriikkaan. Alue vahvistaa itse itseään teoilla ja puheella. Positiivisten mielikuvien luominen korostuu. Onnellisilla sattumilla, tapahtumilla ja ulkopuolisilla päätöksillä iso merkitys. Pienestä tai vähäpätöisestä voi kasvaa vähitellen isoa ja merkittävää jne. 2. SIJAINTIETU: Perustuu optimaaliseen sijaintiin suhteessa muihin keskittymiin tai keskuksiin. Sijaintietua tukee saavutettavuus eli hyvät maantie-, rautatie-, lento-, satama- ja muut väylä- ja käytäväyhteydet Lähde: Timo Aro 2013
1. Isot muutokset on mahdollista nähdä vasta jälkikäteen. Oppiminen muilta ja poisoppiminen omista virheistä 2. Riittävän pitkä perspektiivi haluttujen muutosten läpiviemiseksi 3. Elinkeino- ja osaamisrakenteen jatkuva monipuolistaminen 4. Panostaminen rakennettuun ja mentaaliseen etuun
Jos Tampereella tai Turussa olisi vähän painittu harjoituksissa, sen jälkeen olisi kyräilty puoli vuotta. Porissa pienet väännöt olivat Jos Tampereella tai Turussa olisi vähän painittu harjoituksissa, jokapäiväisiä. sen jälkeen Koko olisi ajan kyräilty oli puoli vuotta. Porissa pienet jotain väännöt sähläystä ovat jokapäiväisiä. ja selkkausta" Koko ajan on jotain sähläystä ja selkkausta - Jääkiekkovalmentaja Karri Kivi -
Porilainen vitutus on ikiliikkuja. Esimerkiksi porilaisia vitutti kun Sonispehere tuli Poriin ja porilaisia vitutti kun se lähti Porista - Promoottori Harri Vilkuna -
K I I T O S!