MIKKELIN ASEMA JA DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY KAUPUNKIEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA. VTT, Timo Aro

Transkriptio

1 MIKKELIN ASEMA JA DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY KAUPUNKIEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, Timo Aro

2 SISÄLTÖ I Alue- ja väestökehityksen iso kuva 2010-luvulla II Mikkelin kaupungin demografinen kilpailukyky ja muuttajien profiili III Johtopäätökset

3 Poris sul menee nii kaua hyvin, ku sul alkaa mennä hyvin - Veli-Pekka Ketola - Kuva:

4 Vertailu eräiden seutukuntien väestönkehitykseen * Seutukunta Helsingin (1) (1) (1) (1) (1) Porin (2) (4) (4) (7) (7) Turun (3) (3) (3) (3) (3) Mikkelin (4) (13) (12) (16) (17) Tampereen (8) (2) (2) (2) (2) Lahden (9) (8) (5) (5) (5) Jyväskylän (10) (10) (7) (6) (6) Oulun (17) (12) (11) (4) (4) Vaasan (6) (9) (14) (12) (13) Seinäjoen (30) (28) (29) (19) (8) * Lähde. Tervo ym (Vuodet vuoden 2003 seutukuntaluokituksen mukaan ja vuosi 2010 nykyisen seutkuntaluokituksen mukaan)

5 Vertailu eräiden kaupunkien asukasluvun kehittymiseen * Kaupunki Muutos abs. Muutos % Helsinki (1.) (1.) ,4 Turku (2.) (5.) ,8 Tampere (3.) (2.) ,7 Pori (4.) (11.) ,7 Kuopio (8.) (9.) ,7 Kemi (10.) (46.) ,7 Kotka (11.) (19.) ,9 Mikkeli (13.) (21.) ,1 Rauma (15.) (25.) ,5 Savonlinna (17.) (40.) ,2 * Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot. Alueluokitukset ja tilanteen mukaan.

6 I Alue- ja väestönkehityksen iso kuva 2010-luvulla Kuva:

7 I Kaikki alueet ovat globaalin kilpailun kohteena riippumatta niiden historiasta, sijainnista tai koosta tai siitä tuottavatko ne paikallisia, alueellisia, kansallisia tai kansainvälisiä markkinoita varten. Globaalin talouden pyörteisyys aiheuttaa hiipiviä, äkillisiä, ennakoimattomia ja uudentyyppisiä rakennemuutoksia

8 II Alueen menestyminen suoraan riippuvainen asemasta suhteessa verkostojen (väestö, tieto, osaaminen, pääoma, liikenne, logistiikka jne.) solmupisteisiin (Castells ). Osaamisen merkitys korostuu kaikkialla ja kaikessa. Osaamis- ja innovaatiovetoinen kasvu keskiössä (Parkinsson ym. 2009)

9 III Valtaosa tulevasta talouskasvusta ja arvonlisäyksestä syntyy vain muutamissa maakunnissa ja seutukunnissa (Kunnallisalan kehittämissäätiö 2009). Painopiste siirtyy maakuntalähtöistä kehittämisestä kaupunkiseutulähtöiseen kehittämiseen

10 IV Alueiden välinen pirstoutuminen ja polarisoituminen kiihtyy. Aluerakenne muuttuu yhä kaksijakoisemmaksi. Keskittymis- ja autioitumiskehitys jatkuu samanaikaisesti. Muuttajat pakkautuvat yhä pienemmälle maantieteelliselle alueelle

11 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla - Väestö kasvaa enää vain joka kolmannessa seutukunnassa tai kunnassa muuttovoittoisesta seutukunnasta (71) 16 sijaitsee Turku-Tampere-Lahti-Loviisa kaaren sisällä suurinta kaupunkiseutua sai henkilöä muuttovoittoa yhdessä vuosikymmenessä ( ) - Radanvarsikuntien (Helsinki-Tampere) osuus koko maan väestönlisäyksestä oli 81 % vuonna Taajamissa asuu 84 % väestöstä (2005). Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta asuu alueella, joka on vain 2,4 % maapinta-alasta. Yli 90 % maapinta-alasta on muuttotappioaluetta - Suomen väestönkasvu perustuu yhä enemmän maahanmuuttoon (56 % vuonna 2009). Timo Timo Aro Aro

12

13 kuntataso seututaso maakuntataso

14 Onko Mikkeli houkutteleva yritysten sijaintipäätöksissä? - - Yritysten sijaintipäätöksissä tärkeintä osaavan työvoiman saatavuus - - Joka toisen vastaajan mielestä erityisen paljon tai paljon vaikuttaa markkinoiden läheisyys, liikenneyhteydet ja että alueella on kasvukeskus - - Vain joka kolmas piti erittäin merkittävänä tai merkittävänä yliopiston tai korkeakoulun sijaintia paikkakunnalla (!) - - Vähiten merkitystä ulkomaalaisen työvoiman saatavuudella ja kuljetuskustannuksilla

15 Kuva: Jokaisen kaupungin pitää panostaa telttojen eikä palatsien hankkimiseen, jotta se selviää muutoksista. Teltan voi ottaa kainaloon ja jatkaa matkaa, palatsin kanssa jää helposti paikoilleen. Joustavan alueen pitää välttää kaikin tavoin liiallista konsensusta, tyytyväisyyttä, yltäkylläisyyttä, johdonmukaisuutta ja insinöörimäistä rationalisuutta - Mukaillen Hedberg ym.-

16 II Mikkelin demografinen kilpailukyky ja muuttajien profiili

17 kuntataso seututaso maakuntataso

18 Kuntien demografinen kilpailukyky vuonna 2009 Suomessa - Luonnollinen väestönlisäys positiivinen 134 kunnassa (342)/ ES 0 kuntaa (17) kunnassa (342) syntyi alle 30 lasta vuodessa / ES 7 kuntaa (17) - Maan sisäisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa 126 kuntaa (342) / ES 2 kuntaa (17): Mikkeli ja Pertunmaa - Siirtolaisuudesta sai muuttovoittoa 308 kuntaa (342) / ES 16 kuntaa (17): pl. Hirvensalmi 1 hlö

19 Mikkelin väkiluvun kehitys * Lähde: Tilastokeskus * aluejakoluokituksella ja tilanne

20 Mikkelin luonnollinen väestönlisäys vuosina * Lähde: Tilastokeskus * aluejakoluokituksella ja tilanne

21 Mikkelin muuttotase vuosina * Lähde: Tilastokeskus * aluejakoluokituksella ja tilanne

22 Mikkelin maassamuuton poikkeamat * Mikkelin maassamuuton keskiarvo on -16 hlöä vuosina Poikkeamaluku saadaan vertaamalla keskiarvoa jokaisen vuoden muuttotaseeseen Lähde: Tilastokeskus * aluejakoluokituksella ja tilanne

23 Mikkelin maassamuutto kuukausittain * Lähde: Tilastokeskus * aluejakoluokituksella ja tilanne

24 JOHTOPÄÄTÖKSET MÄÄRÄLLISESTÄ KEHITYKSESTÄ: I.Mikkeliin tulomuutti noin henkilöä vuosina : keskimäärin hlöä vuodessa, 178 hlöä kuukaudessa ja 6 henkilöä päivässä II. Mikkelin väkiluku laski yhtäjaksoisesti vuosina , mutta kääntyi hitaaseen uudelleennousuun vuonna 2009 III. Maassamuuton suhteen merkittävä positiivinen käänne vuonna Edellisen kerran muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuonna 1995 IV. Mikkelin muuttovoitot maassamuutosta painottuvat elo- ja syyskuuhun (koulukaupunki) ja muuttotappiot Kuva: V. Siirtolaisuus on ollut positiivinen yhtäjaksoisesti vuodesta 1989 alkaen Timo Timo Aro Aro

25 Mikkelin muuttovoitto kunnittain Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

26 Mikkelin muuttotappio kunnittain

27 Täältä tultiin Mikkeliin vuosina ? Lähde: Tilastokeskus alueluokitus

28 Mikkelin nettomuutto työmarkkina-aseman mukaan vuosina Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

29 Mikkelin nettomuutto ikärakenteen mukaan vuosina Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

30 Mikkelin seutu sai senioreista kuudenneksi eniten muuttovoittoa vuosina !!! - Senioreista saa eniten määrällistä muuttovoittoa Salon, Hämeenlinnan ja Lahden seudut - - Muuttovoittoisten seutujen joukossa useita perinteisiä muuttotappioalueita - - Senioreista sai muuttotappiota 19 seutua: määrällisesti eniten muuttotappiota saivat Vaasan, Raahen, Kemi- Tornion ja Rauman seudut Lähde: Tilastokeskus

31 Mikkelin nettomuutto koulutusrakenteen mukaan vuosina Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

32 Mikkelin nettomuutto tulorakenteen mukaan vuosina Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

33 Mikkelin ja Helsingin seudun välinen nettomuutto työllisten tulojen mukaan vuosina Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

34 -7,9 Mikkelin nettomuuton tulokertymä miljoonaa euroa vuosina Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

35 Mikkelin tulo- ja lähtömuuttajan keskimääräiset tulot /v Tulomuuttajan keskimääräiset tulot Lähtömuuttajan keskimääräiset tulot Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

36 Mikkelin nettomuutto työllisten toimialan mukaan vuosina Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot

37 Numerot voidaan esittää myös toisella tavalla! PENDOLINO - Yhdessä Pendolino junassa on 309 paikkaa ja junan pituus on 159 metriä VR:n teknisten tietojen mukaan -- Mikkeliin muutti henkilöä vuosina Toisin sanoen Mikkeliin tuli 76 Pendolino-junan verran uusia tulomuuttajia -- Jos kaikki Mikkeliin 2000-luvulla muuttaneet istutettaisiin samanaikaisesti Pendolinoihin, niin junan pituus olisi yhteensä 12 km -- Olennaista tietää, millaisilla ominaisuuksilla varattuja henkilöistä istuu junanvaunuissa

38 1 Junanvaunu = 100 tulomuuttajaa

39 Tulomuuttajan lähtöalue (100 tulomuuttajaa kohden) Hirvensalmi; 3 hlöä Lahti; 3 hlöä Lappeenranta; 3 hlöä Helsinki; 8 hlöä Vantaa; 3 hlöä Ristiina; 6 hlöä Espoo; 3 hlöä Kouvola; 3 hlöä Jyväskylä; 5 hlöä Savonlinna; 4 hlöä Pieksämäki; 4 hlöä Juva; 4 hlöä Kuopio; 4 hlöä

40 Tulomuuttajan työmarkkina-asema (100 tulomuuttajaa kohden)

41 Tulomuuttajan ikä (100 tulomuuttajaa kohden)

42 Tulomuuttajan koulutustaso (100 tulomuuttajaa kohden)

43 Tulomuuttajan tulotaso (100 tulomuuttajaa kohden)

44 JOHTOPÄÄTÖKSET LAADULLISESTA KEHITYKSESTÄ: I.Mikkeli on vetovoimainen maakunnan sisäisten muuttovirtojen osalta, mutta kärsii määrällisesti suuria muuttotappioita pääkaupunkiseudulle, Jyväskylälle, Tampereelle ja muille yliopistokaupungeille II. Kuntataloudellisesta näkökulmasta merkittävänä haasteena on muuttovoitto työvoiman ulkopuolisesta väestöstä ja työttömistä sekä samanaikainen muuttotappio työllisistä III. Mikkeli saa muuttovoittoa lapsista (alle 15-vuotiaat) ja yli 35- vuotiaiden ikäryhmistä. Muuttotappiot kohdistuvat vuotiaisiin. Muista vastaavista kaupungeista poiketen muuttotappiollisin ikäryhmä on vuotiaat IV. Mikkelin seutu on erittäin vetovoimainen seniorien suhteen. Seutu saa määrällisesti kuudenneksi eniten muuttovoittoa yli 65-vuotiaista V. Mikkeli saa muuttovoittoa perusasteen suorittaneista, mutta menettää keski- ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita VI. Mikkeli saa muuttovoittoa keski- ja hyvätuloisista (yli /v) sekä erittäin pienituloisista (alle /v). VII. Mikkelin tulo- ja lähtömuuttajien tulokertymän erotus on keskimäärin -2,6 miljoonaa euroa vuodessa. Tulomuuttajan keskimääräiset tulot ovat /v ja lähtömuuttajan /v

45 III Johtopäätökset Kuva:

46 Trimmausteesit* versus Mikkelin vetovoima 2020? 1 (2) TEESIT 1. Suurten kaupunkien ja kaupunkiseutujen asema kasvaa globaalissa muutospyörteessä. Yhä suurempi osa väestöstä asuu kaupunkiseuduilla, joissa uudet elämäntavat, ilmiöt ja toimintamallit leviävät nopeimmin 2. Globalisaation kolmas aalto lisää äkillisiä, ennakoimattomia ja uudentyyppisiä rakennemuutoksia. Muutokset muovaavat rajusti aluerakennetta. Uudet toimialat ja työpaikat syntyvät eri paikkoihin mistä niitä katoaa. Häviäjiä ovat ne alueet, jotka eivät onnistu ajoissa muuttamaan ja monipuolistamaan elinkeinorakennettaan. Taantuma nopeuttaa muutosta 3. Nuoret ja työikäiset hakeutuvat entistä harvemmille kaupunkiseuduille. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiihtyy ja vauhdittaa keskittymiskehitystä. Korkeakoulut toimivat väestöpumppuina ja houkuttelevat nuoria muuttajia. 4. Alueiden kehityksessä liikenneratkaisujen merkitys saa yhä suuremman painoarvon. Raideliikenne ja muut joukkoliikenneyhteydet nousevat arvoon arvaamattomaan. Hyvien liikenneyhteyksien varrella olevien kaupunkien asema vahvistuu. 5. Vanhat kaupungit kokevat renessanssin eli uudelleensyntymisen. Historia, identiteetti, luonne, särmä jne, kulttuuri, tapahtumat, idyllisyys, asemakaava ja kauneus ovat vanhojen kaupunkien keskeisiä tunnuspiirteitä. Ihmiset arvostavat aikaisempaa enemmän aitoja asuin- ja elinympäristöjä, joilla on tarinoita kerrottavanaan. MIKKELI 2020? * Trimmausteesit on luotu Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka tutkimusraportin perusteella (von Bruun ja Kirvelä 2009)

47 Trimmausteesit* versus Mikkelin vetovoima 2020? 2 (2) TEESIT 6. Kehitysvyöhykkeiden/-käytävien, koalitioiden ja konsortioiden esiinmarssi murtaa alueiden perinteiset hallinnolliset rajat. Alueet ja organisaatiot tekevät yhteistyötä vain niiden kanssa, joista on eniten hyötyä ja potentiaalia omien pyrkimysten kanssa 7. Keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien välinen suhde määrittelee seudun tulevaa kehitystä. Näköpiirissä on kolme erilaista kehitystietä: a) keskuskaupungit ja kehyskunnat tekevät aitoa yhteistyötä b) osa kehyskunnista blokkiutuu keskenään keskuskaupunkia vastaan ja c) osa keskuskaupungeista ja kehyskunnista kääntyy sisäänpäin ja korostaa itsenäisyyttään suhteessa muihin (siis ne joilla on siihen varaa) 8. Painopiste siirtyy maakuntalähtöisestä kaupunkiseutulähtöiseen kehittämisen. Kaupunkiseudut ovat luonnollisia toiminnallisia, taloudellisia ja sosiaalisia kokonaisuuksia, toisin kuin maakunnat. Maakuntataso on yhtenäisenä kehittämisalueena liian suuri eli ei mahdollista sen enempää profiloitumista kuin erilaistavaa kehittämistä. Maakuntalähtöisyys johtaa resurssien hajauttamiseen, jossa kärkihankkeet liittyvät vahvuuksien vahvistamisen sijaan alueelliseen konsensukseen ja poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen. 9. Todellinen kaupunkipolitiikka koskee vain suurinta kaupunkiseutua MIKKELI 2020? * Trimmausteesit on luotu Suurten kaupunkien tulevaisuus ja tulevaisuuden kaupunkipolitiikka tutkimusraporttin perusteella (von Bruun ja Kirvelä 2009)

48 MIKSI YHDET ALUEET KASVAVAT JA TOISET TAANTUVAT? 1. ALKUETU Historiallinen kehitys, onnelliset sattumat Keskittymät laajeneminen lukkiutuminen Positiivisen hyvän kierre Puutteellinen tiedotus muutoksista Jälkihoidon kehittymättömyys 2. SIJAINTI- JA PAIKKAETU Maantieteellinen sijainti Saavutettavuus, yhteydet Pendelöinti 5. MENTAALINEN ETU: - Usko, toivo ja rakkaus - Identiteetti -Sattumat, tapahtumat -Ulkopuoliset päätökset -Pienestä suurta, vähäpätöisestä merkittävää jne. -Kasvuretoriikka -Positiiviset mielikuvat 3. DEMOGRAFINEN ETU: Keskimääräistä korkeampi syntyvyys Nopeasti lisääntynyt maahanmuutto 4. RAKENNETTU ETU Pitkäjännitteinen kehittäminen Omaehtoiset valinnat ja strategiset päätökset Ulkoinen tai sisäinen shokki uusiutuminen, positiivinen muutossykäys Kasvu-uralle pääseminen kerrannaisvaikutukset Timo Timo Aro Aro

49 Muuttovoitto kriittisenä menestystekijä KUMULAATIOVAIKUTUKSET /KASVUKEHÄ LAAJENEE Työpaikat syntyvät sinne missä on ihmiset (markkinat) POSITIIVINEN MUUTTOTASE OSAAVAN TYÖVOIMAN MUUTTO ALUEELLE Osaavan työvoiman muutto Mikkelin kaupunkiseudulle ehdoton avaintekijä positiivisille kerrannaisvaikutuksille MARKKINAT KASVAVAT MARKKINAT KASVAVAT Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja MUUTTOLIIKE LISÄÄNTYY Mitä enemmän seudulle muutetaan, sitä enemmän markkinat kasvavat Timo Timo Aro Aro

50 Systemaattinen alueellisen keskusaseman vahvistaminen ja parvikehityksen hyödyntäminen 1 Timo Aro 2010 Timo Aro 2010

51 Pitkäjännitteisen, omaehtoisen ja strategisen kehittämisotteen jatkaminen (rakennettu etu ainoa keino kasvaa) 2 Timo Aro 2010 Timo Aro 2010

52 Kasvuretoriikka, positiivisten mielikuvien ja mainekuvan jatkuva vahvistaminen (mentaalinen etu) 3 Timo Aro 2010 Timo Aro 2010

53 Paluumuuttopotentiaalin hyödyntäminen erityisesti pääkaupunkiseudulla 4 Timo Aro 2010 Timo Aro 2010

54 Seniorit voimavarana ja mahdollisuutena 5 Timo Aro 2010 Timo Aro 2010

55 Osaamisrakenteeseen panostaminen kaikessa ja kaikkialla 6 Timo Aro 2010 Timo Aro 2010

56 Kahden samanaikaisen prosessin läpivieminen: kaupunkiseudun sisäinen eheys ja kehitysvyöhykkeiden luominen toiminnallisten kaupunkiseutujen välille 7 Timo Aro 2010 Timo Aro 2010

57 Kiitokset kiinnostuksesta! Lisätietoja: Kuvat: www. istockphoto.com