Yliopistokeskusten vaikuttavuus ja vahvuudet
|
|
- Anna-Leena Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yliopistokeskusten vaikuttavuus ja vahvuudet VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Yliopistokeskusten työkokous , Seinäjoki
2 SISÄLTÖ Alueiden kehityskuva keväällä 2012 Yliopistokeskusten alueellinen vaikutta-vuus Yliopistokeskusten vahvuudet ohjelmakaudella 2014+
3 I Alueiden kehityskuva keväällä 2012
4 Lähtötilanne keväällä Väestönkasvu, muuttovoitot, talouskasvu, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen ja eri toimialojen arvonlisäys ovat keskittyneet - suurille kaupunkiseuduille 2000-luvulla - Yli neljä viidesosa koko maan tutkimus- ja kehittämismenoista tuotetaan kuudella suurimmalla kaupunkiseudulla - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla - Taajamissa asuu neljä viidestä suomalaisesta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on vain 2 % koko maapinta-alasta - Väkiluku kasvaa vain joka kolmannessa kunnassa tai seutukunnassa: 20 suurinta kaupunkiseutua saivat hlöä muuttovoittoa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. 20 muuttovoittoisesta seudusta 16 sijaitsee linjan Tku-Tre-Lahti-Loviisa linjan sisäpuolella
5 Aluekehityksen neljä isoa teemaa 2010-luvulla - Keskittymät (+elinkeinorakenteen jatkuva monipuolistaminen ja syvä toimialakohtainen erikoistuminen/kärjet) - Vyöhykkeet, verkostot, kehityskäytävät ja kasvukehät - Kaupunkiseutulähtöisyys ja sopimuksellisuus (MAL, kasvuja kaupunkisopimukset, innovaatiokeskittymäpolitiikka, rakennerahastopolitiikka) - Vetovoima
6 1. ALKUETU: alue saa puolellaan alkuedun historiallisen kehityksen, tapahtumien tai sattuman ansiosta. Alkuetu muodostuu keskittymiskehityksen tuloksena. Kasvukehä laajenee ja lukkiutuu positiiviseksi kehäksi: yksi hyvä tekijä johtaa toiseen jne 4. RAKENNETTU/STRATEGINEN ETU perustuu tietoisiin strategisiin valintoihin ja pitkäjännitteiseen kehittämiseen, jolloin kaupunkiseutu panostaa järjestelmällisesti valittuihin toimi-aloihin tulevaisuuslähtöisesti seudun yhteisen edun näkökulmasta. Positiivinen uusiutuminen käynnistyy usein sisäisen tai ulkoisen shokin seurauksena. Ennakointiherkkyys korostuu 3. Demografinen etu 4. Rakennettu etu 1. Alkuetu 5. Mentaalinen etu 5. MENTAALINEN ETU perustuu uskoon, tahtoon ja kasvuretoriikkaan. Positiivisten mielikuvien luominen korostuu. Onnellisilla sattumilla, tapahtumilla ja ulkopuolisilla päätöksillä iso merkitys. Pienestä tai vähäpätöisestä voi kasvaa vähitellen isoa ja merkittävää jne. 3. DEMOGRAFINEN ETU perustuu positiiviseen väestönkehitykseen, joka pitää sisällään luonnollisen väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen (maassamuutto ja siirtolaisuus) 2. Sijaintietu 2. SIJAINTIETU perustuu optimaaliseen sijaintiin suhteessa muihin keskittymiin. Sijaintietua tukee saavutettavuus eli hyvät maantie-, rautatie-, lento-, satama- ja muut väylä- ja käytäväyhteydet
7 - Tutkimus- ja kehittämismenot ( /asukas) jakautuvat epätasai-sesti kaupunkiseutujen välillä - Helsingin, Tampereen ja Oulun seudut erottuvat muista Lähde: Tilastokeskus 2009; Mika Pikkarainen TEM 2011
8 Tutkimus- ja kehittämismenot ( /asukas) vuosina Oulu Jyväskylä Kuopio Turun osuus koko maan T&Kmenoista oli 6,5 % vuonna 1995 ja 5,4 % vuonna 2010 Tampereen osuus koko maan T&Kmenoista oli 8,7 % vuonna 1995 ja 15,8 % vuonna 2010 Tampere Turku Helsinki Oulun osuus koko maan T&Kmenoista oli 8,0 % vuonna 1995 ja 13,4 % vuonna 2010 Helsingin osuus koko maan T&Kmenoista oli 47,3 % vuonna 1995 ja 37,3 % vuonna Lähde: Tilastokeskus 2012, tutkimus- ja kehittämismenot alueittain
9 Joka kolmas kunta (116) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina Muuttovoitot keskittyivät: -a) suuriin kasvukeskuksiin ja/tai kasvukeskusten kehyskuntiin -b) Helsingin ja Tampereen laajenevalle vaikutusalueelle -C) pistemäisesti yksittäisille paikkakunnille Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011
10 Kasvukäytävien ja vyöhykkeiden merkitys korostuu Helsingin ja Tampereen välisellä kasvukäytävällä asuu joka kolmas suomalainen, mutta koko maan muuttovoitoista 89 % kohdistui käytävän vaikutusalueelle vuosina Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2011
11 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista sai muuttovoittoa joka toinen kunta (169) Muuttajissa ovat yliedustettuja alle 35- vuotiaat, joilla on vanhempia ikäryhmiä useammin korkea-asteen tutkinto Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden muuttoalttius on korkeampi kuin keski- tai perusasteen tutkinnon suorittaneiden Koulutettujen muutot tärkeitä alueiden kannalta, koska ryhmän liikkuvuudella on keskeinen merkitys kuntien nykyisen ja varsinkin tulevan kilpailukyvyn näkökulmasta Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011
12 20 eniten korkeakoulutetuista muuttovoittoa saanutta kuntaa sijaitsi Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Espoo (2256), Vantaa (1335), Kirkkonummi (1305), Nokia (873), Kangasala (850) ja Lempäälä (841) Yliopistokeskuspaikkakunnista muuttovoittoa saivat Seinäjoki (+416), Lahti (+266), Kokkola (+134) ja Pori (+14) sekä muuttotappiota Kajaani (- 300) ja Mikkeli (-285) Korkeakoulutettuja menettivät eniten Helsinki (- 4310), Turku (- 3648), Tampere (-2 331), Oulu (-1 596) ja Jyväskylä (-1 554) Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011
13 II Yliopistokeskusten alueellinen vaikuttavuus
14 Yliopistokeskuksen alueellisen vaikuttavuuden näkökulmat Yliopistokeskuksen alueellista vaikuttavuutta voidaan arvioida useasta eri näkökulmasta: Valmistuneiden sijoittuminen (esim. työllisten osuus tai maantieteellinen sijoittuminen) Työpaikkakehitys (esim. osaamisintensiiviset työpaikat) Muuttoliike (esim. nuorten tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto) Yritysperustanta (esim. korkeasti koulutettujen yrittäjien osuus) TKI-menojen kehitys (esim. TKI-menojen muutos per asukas/toimiala jne.) Yleinen henkinen ilmapiiri, alueen vetovoima, mainekuva Osaamisrakenne ja pääoma Kertyneen inhimillisen pääoman (ns Human Capital) määrä
15 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15-vuotta täyttäneistä (%) Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 8-9,3 % vuonna 1970 Kajaani Kokkola Lahti Mikkeli Pori Seinäjoki Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 11,7-14,8 % vuonna 1980 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15,1-19,9 % vuonna 1990 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuudet (%) vuonna 2010: - Seinäjoki 29,8 % - Mikkeli 27,6 % - Kajaani 27,0 % - Lahti 25,8 % - Pori 24,9 % - Kokkola 24,4 % Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne 2012
16 Tutkimus- ja kehittämismenot ( /asukas) vuosina Lahti Kajaani Mikkelin ja Kajaanin osuus koko maan T&K menoista oli 0,3 % ja Kokkolan 0,2 % vuonna 2010 Kokkola Seinäjoki Mikkeli Seinäjoen osuus koko maan T&K menoista oli 0,4 % vuonna 2010 Porin ja Lahden osuus koko maan T&K menoista oli 0,8 % vuonna 2010 Pori Lähde: Tilastokeskus 2012, tutkimus- ja kehittämismenot alueittain
17 Tiedekorkeakouluopiskelijoiden koti- opiskelumaakunta vuonna 2009 Kotimaakunta sama kuin tutkinnon suorittamisen jälkeinen maakunta % Kotimaakunta sama kuin opiskelumaakunta % Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Etelä-Karjala Kymenlaakso Päijät-Häme Pirkanmaa Kanta-Häme Satakunta Varsinais-Suomi Uusimaa 17,3 0 17,8 8,9 12, ,7 18,3 19,2 Lähde: Tilastokeskus 2011, Tutkintorekisteri 25,9 27,5 26,6 26,3 30, ,8 43,6 34, ,8 50,6 44, ,7 47,1 49,1 39,4 48,8 36,2 43, ,4 68,5 Joka kolmas opiskelija (36,2 %) tulee Porin yliopistokeskukseen Satakunnan alueelta, mutta valmistuneista jää tutkinnon suorittamisen jälkeen joka toinen (48,2 %) Satakuntaan! 86,8
18 Nettomuutto maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina Kajaani sai muuttotappiota 5300 hlöä. Muuttotappiota joka ainoa vuosi välisenä aikana - Kokkolan muuttotappiot 2250 hlöä vuosina , mutta pientä muuttovoittoa vuosina ja 2010: muuttotappiot alentuneet merkittävästi vuoden 2003 jälkeen. - Lahti sai muuttovoittoa noin 3500 hlöä vuoden 1995 jälkeen. Muuttovoitot kasvaneet merkittävästi vuoden 2007 jälkeen - Mikkeli sai muuttotappiota 1550 hlöä vuoden 1995 jälkeen. Tilanne parantunut merkittävästi vuoden 2008 jälkeen. Vuoden 2011 muuttovoitto oli suurempi kuin kertaakaan vuoden 1989 jälkeen - Porin muuttotappiot -776 hlöä vuoden 1995 jälkeen. Käänne vuonna Vuoden 2007 jälkeen muuttovoittoa yhteensä 634 hlöä - Seinäjoki saanut muuttovoittoa peräti 4500 hlöä vuoden 1995 jälkeen. Muuttovoitot kasvaneet merkittävän paljon vuoden 2003 jälkeen Kajaani Kokkola Lahti Mikkeli Pori Seinäjoki Lähde: Tilastokeskus väestötilastot
19 Kajaanin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto vuosina Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto hlöä vuosina Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 27 % vuonna 2010 (21,5 % vuonna 1995) Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011
20 Kokkolan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto vuosina Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto +25 hlöä vuosina Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 24,4 % vuonna 2010 (18 % vuonna 1995)
21 Lahden korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto vuosina Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto +337 hlöä vuosina Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 25,8 % vuonna 2010 (19,5 % vuonna 1995) Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011
22 Mikkelin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto vuosina Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto hlöä vuosina Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 27,6 % vuonna 2010 (21,1 % vuonna 1995)
23 Seinäjoen korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto vuosina Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto +250hlöä vuosina Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 29,8 % vuonna 2010 (22,9 % vuonna 1995)
24 Porin korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto vuosina Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto hlöä vuosina Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita 24,9 % vuonna 2010 (18,9 % vuonna 1995) Lähde: Tilastokeskus, Muuttajien taustatiedot -tietokanta 2011
25 v v. Porin nettomuutto vuotiaissa AMK 1990-luku Lähde: Tilastokeskus väestötilastot 2012 AMK + yliopistokeskus 2000-luku
26 Akateemisen tutkinnon vuosina suorittaneiden (n=583) sijoittuminen (%) vuoden 2008 lopussa Työlliset tai työlliset opiskelijat Työttömät Opiskelijat Muut Tohtorin tutkinto (n=13) 76,9 7,7 0 15,4 Lisensiaatin tutkinto (n=9) Ylempi korkeakoulututkinto (n=422) 88, ,72,64,5 72,9 5,4 17,8 3,9 Lähde: Tilastokeskus 2011, Tutkintorekisteri Alempi korkeakoulututkinto (n=129)
27 III Rakennerahasto-ohjelmat ja yliopistokeskusten vahvuudet
28 Rakennerahastot yleisesti EU 2020-strategia Älykäs kasvu osaaminen, innovointi Kestävä kasvu resurssitehokkuus, vihreys Osallistava kasvu syrjäytymisen ehkäisy, korkea työllisyys Komissio laatii jokaisen jäsenmaan kanssa kumppanuussopimuksen, joka koskee kaikkia rahastoja eli tavoitteena on yhtenäiset peruslinjaukset kaikille ohjelmille
29 Eurooppa2020-strategiankolmeprioriteettia,lippulaivahankkeetjakomission ehdottamamenu Älykäskasvu Innovaatiounioni Digitaaliagenda Globalisaationaikakauden elinkeinopolitiikka - tutkimusjateknologinenkehitys - innovaatiotjaälykäserikoistuminen - kommunikaatioteknologioidenkäyttöja laatu - pk-yritystenkilpailukyky Nuoretliikkeellä - koulutusjärjestelmienlaatu Kestäväkasvu ResurssitehokasEurooppa - matalahiilinenjaresurssitehokastalous - uusiutuvatenergiamuodot - energiaverkkojenpäivittäminen - kestäväliikenne - resurssienkestämättömänkäytönesto - infrastruktuuriverkkojenpullonkaulat Osallistavakasvu Uudenosaamisenjatyöllisyyden ohjelma Köyhyydentorjuntafoorumi - naistenjamiestenpääsytyömarkkinoille - rakenteellinentyöttömyysjatyönlaatu - osaavatyövoimatyömarkkinoiden tarpeeseen - elinikäinenoppiminen -sosiaalinensyrjäytyminenjaköyhyys
30 Kehittyneet alueet - Kolme rahoituskriteeriä: vähiten kehittyneet alueet, siirtymä- tai välialueet ja kehittyneet alueet, joiden prioriteetit linkitetään EU 2020-strategiaan EAKR-asetus: - Investoinnit energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan vähintään 20 % - Vähintään 60 % innovaatioihin ja yritysten kilpailukykyyn - Kehittyneillä alueilla ei voida tukea investointeja perusinfrastruktuuriin ympäristön, liikenteen, energian tai terveyden aloilla (Itä-Suomi?) ESR-asetus: - Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen - Koulutuksen, osaamisen ja elinikäisen oppimisen kehittäminen - Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta (vähintään 20 %)
31 Rakennerahastot Suomessa Rakennerahastot (EAKR+ESR), maaseuturahasto ja meri- ja kalatalousrahasto ovat ns. yhteisen strategiakehyksen rahastoja eli YSK-rahastot, jotka toteuttavat omilla ohjelmillaan EU-strategiaa = älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. - Suomeen laaditaan yksi rakennerahasto-ohjelma (EAKR ja ESR) - Valtakunnallisia teemoja, mutta pääsääntönä alueellinen hanketoiminta. Alueellisen toiminnan osuus EAKR:ssä 80-90% ja ESR:ssä 65-75%. - Alueellinen suunnitelma valmistellaan kahdella alueella (Itä- ja Pohjois-Suomi yhdessä ja Etelä- ja Länsi-Suomi yhdessä) - Alueellisessa suunnitelmassa huomioitava mm. alueen kehityspotentiaali ja - valmiudet, alueen merkittävimmät haasteet, koordinaatio paikallisten toimijoiden kanssa ja tulosperustaisuus (indikaattorit). - ESR:n minimiosuus vähintään 52 % (nykyisin noin 40 %) Lähde:
32 Rakennerahastot Suomessa HALKE on linjannut ohjelmarakennetta ja eräitä ohjelmahallintoon liittyviä asioita: - Ohjelmien määrä vähenee yhteen - Maakunnan yhteistyöryhmien strateginen asema vahvistuu - Maakunnan liitot johtavat, ely-keskukset keskeinen ytheistyökumppani - Toiminta kohdennetaan harvempiin temaattisiin painopisteisiin - Alueellisen hanketoiminnan määrä lisääntyy - Paikallinen kehittäminen kaikkiin rahastoihin (?) - Hallinnollinen keventäminen: tuensaajien ja ohjelmahallinnon hallintotaakkaa vähennetään temaattisella keskittämisellä, hallinnon itse toteuttamien hankkeiden vähentämisellä, yksinkertaistamalla kustannusmalleja ja yhtenäistämällä sähköistä hakemus-, päätöksenteko- ja maksatusprosessia Lähde:
33 Pääomasijoitustoiminta/ TEM - Aloittavienjavarhaisessakasvuvaiheessa olevienyritystenriskipääoman saatavuuden lisääminen TKI-toiminnan edistäminen ( älykäserikoistuminen ) /TEM,OKM - Edistetään verkostoitumista,innovaatioita tukeviayhteistyömuotojaja erikoitumista (ml.korkeakoulujentutkimus- jakoulutustoiminnan profiloituminen) - Käyttäjälähtöiseninnovaatiotoiminnan edistäminen pk-yrityksissä - Luovanalantuotteiden japalveluidenkehittäminen sekäideoiden kaupallistaminen - Kehitetäänvaltakunnallisia rakenteitatuottaaväestönikääntymisen haasteisiin sekähyvinvointiinvastaaviainnovatiivisia tuotteitajapalveluita EAKR (valtakunnalliset teemat) Lähde: (luonnos Innovaatio- ja yritysverkostojen vahvistaminen/tem,okm Vähähiiliseenyhteiskuntaan siirtyminen/tem,ym - Aluerajatylittävänverkottuneeninnovaatioyhteiskunnan vahvistaminen alueiden osaamiskärkiin liittyen - Pk-yritystenverkottumisenedistäminen - Uusiutuvien energialähteiden ja muotojenkäytönedistäminen (energianeuvonta) - Uusiutuviin energialähteisiin liittyvienjärjestelmienkehitystyönjakäyttöönoton edistäminen - Uusiutuvien energialähteiden kuljetusketjujen kehittäminen - Energia- jamateriaalitehokkaiden sekäilmastovaikutuksia vähentävien toimintamallien tuotantoprosessien jatuotteidenkehitystyönedistäminen - Yritystenympäristöliiketoiminnan osaamisen kehittäminen jaympäristöosaamisen tehostaminen - Cleantech-toimialan kilpailukyvynedistäminen - Alueellistenilmastostrategioiden valmistelunjaarvioinninkehittäminen ja toteuttamisen edistäminen - Vähähiilisten liikennejärjestelmien kehittäminen
34 Maahanmuuttajienkotoutumisen edistäminen/tem,stm, OKM Syrjäytymisenehkäisyja heikossatyömarkkina-asemassa olevientyöelämävalmiuksien kehittäminen/tem,stm,okm - Maahanmuuttajien työmarkkina-aseman parantaminen - Kotouttamisen vaikuttavuuden vahvistaminen perus- jakotouttamisen erityispalveluissa - Maahanmuuttajien osallisuuden vahvistaminen javäestöryhmienvälisen vuoropuhelunedistäminen - Työperustaisten maahanmuuttajien palveluidenkytkeminen osaksi maahanmuuttajapalveluiden kokonaisuutta - Heikossatyömarkkina-asemassa olevienhenkilöiden työelämävalmiuksien ja palveluidenkehittäminen (kuntarvitaantyövoimapalveluidenlisäksimuita, erityisestisosiaali- jaterveyspalveluita) - Työelämäosallisuuden turvaaminenmyösheikossatyömarkkina-asemassa ole-ville, joillatyöllistyminen avoimilletyömarkkinoilleonepätodennäköistä - Nuortenmiesten janaistenpolutkoulutukseen jatyöhönsekäsitäkautta yhteiskuntaan integroituminen ESR (valtakunnalliset teemat) Työvoimankysynnänja tarjonnankohtaanto/tem,stm, OKM Työelämänlaatujamuutoksen hallinta/tem,stm,okm - Osaavantyövoimansaatavuuden turvaaminentehokkaiden työvoima- jayrityspalveluiden avulla - Työvoimankysynnänjatarjonnankohtaannon edistäminen - Uuttayrittäjyyttäparantavien mallienjapalveluidenkehittäminen - Työssäjaksamisen edistäminen, työurienpidentäminen jaennaltaehkäisevien hyvinvointipalveluiden kehittäminen - Muutostenennakointi jahallintatyövoimankohtaannon parantamiseksi - Kasvumahdollisuuksien sekäosaamis- jatyövoimatarpeidentunnistaminen - Suomalaisen yritystoiminnan vahvistaminen jauudistaminen liiketoimintaosaamista lisäämälläsekäyritysten,henkilöstön jayrittäjienkokonaisvaltaista ammattitaitoa parantamalla - Työelämänlaadunkehittäminen Lähde: (luonnos Koulutukseen,ammattitaitoon jaelinikäiseenoppimiseen investoiminen/okm,tem - Ennakointimenetelmien sekävaltakunnallisen jaalueellisenennakoinnin yhteensovittamisen kehittäminen (kohtaannon parantaminen) - Toimintaprosessien tehostaminen jamallintaminen - Uudettyöelämäyhteistyönmuodot - Innovatiiviset oppimisympäristöt ja-menetelmät
35 Suomen saama rahoitus? Perussääntö: mistään ei ole päätetty ennen kuin kaikesta on päätetty. Suomen saama rahoitus tiedossa aikaisintaan syksyllä 2012 Arvioitu rahoitusosuuden haarukka EU-osuuden osalta noin 1-1,4 miljardia euroa (nykyinen 1,7 mrd). Tukitaso 20 euroa per asukas (nykytaso). Suomen kynnyskysymyksenä EU:n kanssa tukitason nostaminen Itä- ja Pohjois-Suomessa 35 /asukas.
36 Yliopistokeskusten vahvuudet tulevan rakennerahastotoiminnan näkökulmasta Asennemuutos rakennerahastojen suhteen! Valmistelu ja edunvalvonta RR väline yliopistokeskusten tutkimusstrategioiden painopisteiden a) alueelliseen ja b) kansalliseen toimeenpanoon Yliopistokeskusten yhteiset hankkeet (ES ja LS: Pori, Seinäjoki, Kokkola ja Lahti sekä IS ja PS: Kajaani ja Mikkeli) Mahdollistavia teemoja: - Vahvan sektoriosaamisen täydentäminen - Yliopistokeskusten tutkimus- ja opetustoiminnan profilointi - Innovaatioympäristöjen kehittäminen ja osaamisrakenteen vahvistaminen huomioiden alueiden osaamiskärjet - Osaamisen ja teknologian siirron ja käyttöönoton edistäminen pk-yrityksissä - TKI-toiminnan edistäminen, käyttäjälähtöiset innovaatiot jne. - Vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla (erityisesti ympäristöliiketoiminta, Cleantech- toimiala, uusiutuva energia jne.) - Tulevien maisteriohjelmien painotusten (esim. hyvinvointi, luova talous jne. Porissa) kytkeminen alueelliseen kehittämiseen - Elinikäinen oppiminen (aikuiskoulutuksen tutkintotavoitteisuus, avoimen yliopiston väylät, innovatiiviset oppimisympäristöt jne.) - Korkeasti koulutettujen yrittäjyys - Ennakointimenetelmien kehittäminen
37 Valmistelutilanne toukokuussa 2012 Valmistelun aikataulu: - Rakennerahastojen hallinto- ja ohjelmarakenne Linjaukset ohjelman valmisteluun mm. valtakunnallisen toiminnan teemojen osalta kesäkuussa. Hallituksen ministerityöryhmä (HALKE) keskeisessä roolissa. Sisällölliset peruslinjaukset käsitellään HALKE:ssa kesäkuussa, jonka jälkeen TEM antaa lopulliset sisällölliset linjaukset ja tarkemmat ohjeet valmistelusta - Ohjelmavalmistelu alueilla heinä-joulukuussa Päätökset rahoituksen alueellisesta ja valtakunnallisesta kohdentamisesta tammi- helmikuussa Ohjelmat ja kumppanuussopimus HALKE:n ja valtioneuvoston päätettävänä syyskuu Viralliset neuvottelut komission kanssa syksy 2013 Valmistelun vastuutahot: - TEM johtaa rakennerahasto-ohjelman valmistelua. - Alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta (ARNE) koordinoi. - Maakuntien liitot vastaavat ohjelman varsinaisesta laadinnasta. - TEM kokoaa lopullisen ohjelman Lähde:
38
39 Kiitos!
Kehittämispäällikkö Timo Aro 28.1.2013 Timo Aro 2013
Miten Porissa menee? Kehittämispäällikkö Timo Aro 28.1.2013 Iha ok! Porin tilannekuva 2013 Elinkeinorakenteen jatkuva monipuolistuminen Osaamisrakenteen vahvistuminen Työllisyyskehityksen kohentuminen
LisätiedotKuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys
Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.
LisätiedotOhjelmakausi TEM Maaliskuu 2012
Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen
LisätiedotPORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA. Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki
PORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Porin kaupunki Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.10.2013 Aluerakenteen muutoksen
LisätiedotMIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011
MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla
LisätiedotSATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?
LisätiedotKaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
LisätiedotEU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%
LisätiedotALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet
LisätiedotRakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012
Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu Petri Veijalainen 30.8.2012 Ohjelmarakenne (HALKE 23.3.2012) Yksi aluelähtöinen ohjelma, jossa molemmat rahastot (ESR+EAKR) Ohjelma
LisätiedotEU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu
LisätiedotPOSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE!
POSITIIVISEN UUSIUTUMISEN KIERRE! VTT, Timo Aro XV Kansallinen kaupunkifoorum 21.-22.5.2013 Salo, Astrum-keskus Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotVOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?
VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava
LisätiedotToimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia
LisätiedotRakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja
Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotLIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki
LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS
LisätiedotSUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET
SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden
LisätiedotEU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020. Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%
LisätiedotBusiness as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen
Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus
LisätiedotUusi rakennerahastokausi Merja Niemi
Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings
LisätiedotSuomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma
Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä
LisätiedotAjankohtaista ESR-ohjelmassa
Ajankohtaista ESR-ohjelmassa 24.4.2012 Hanketapaaminen, Suomussalmi ESR-koordinaattori Verna Mustonen Kainuun ELY-keskus Hanke TL Toteuttaja Toteutusaika S11564 PALi Mittalaitelaboratorion ja Biotekniikan
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013
LisätiedotJoensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko
LisätiedotSuomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta
Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä
LisätiedotEU:n rakennerahastokausi 2014-2020
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi
LisätiedotKaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere
Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka
LisätiedotMaakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto
Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA
LisätiedotTILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki
TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys
LisätiedotHämeen liiton rahoitus
Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta
LisätiedotEtelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa
EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012
LisätiedotRakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä
Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen
Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat
LisätiedotTyöllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LisätiedotVäestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 31 949 + 23 591 + 141 361 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12 293 + 3 340 + 2 165 + 2 009 + 1 631 + 1 393 + 1549 Lähde: Tilastokeskus, väestö;
LisätiedotKuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky
Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020
LisätiedotElinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013. SEEK/jp
Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat 11.9.2013 SEEK/jp SEINÄJOKI PERÄSEINÄJOKI Seinäjoki + Peräseinäjoki + Nurmo ja Ylistaro 31.12.2004 1.1.2005 1.1.2009 Asukkaita 32.000 35.939 57.000 Työpaikkoja 19.206
LisätiedotINTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen
INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia
LisätiedotEU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.
EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset
LisätiedotKorkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto
Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa
LisätiedotRakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö
Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotAlueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:
Lisätiedot15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto
Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR
LisätiedotToimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden
LisätiedotTurun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää
LisätiedotMUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo
MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotPaljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen
Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti
LisätiedotMuuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen
Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan
LisätiedotMUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys
LisätiedotTurun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016
Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää
LisätiedotKESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,
LisätiedotRakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto
Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen
LisätiedotAjankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
LisätiedotPORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
LisätiedotKestävää kilpailukykyä ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma
Kestävää kilpailukykyä ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Koheesiorahoitus EU:ssa 2014-2020 (v.2011 hinnoin) Milj. euroa (v.2011 hinnoin) 75 000 70 000 65 000 60 000 55 000 50 000 45 000
LisätiedotItä-Suomi ja Etelä-Savo EU:n aluepolitiikassa 2014+ Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen
Itä-Suomi ja Etelä-Savo EU:n aluepolitiikassa 2014+ Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen EU-tason keskeiset taustat Koheesioraportti 9.11.2010 (komission linjaukset) Itä-Suomen kannalta keskeiset argumentit
LisätiedotTietoa akavalaisista Kainuussa
Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti
LisätiedotRakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto
Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen
LisätiedotESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2018 ja 2019 19.10.2017 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:
LisätiedotSatakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa
Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen
LisätiedotMUUTTOLIIKE. Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon. VTT, asiantuntija Timo Aro
MUUTTOLIIKE Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon VTT, asiantuntija Timo Aro 30.8.2018 @timoaro Maailma kaupungistuu, Suomi maakunnallistuu Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva
LisätiedotRUOSTEESTA ROSOISEEN KASVUUN Case Pori
RUOSTEESTA ROSOISEEN KASVUUN Case Pori Kehittämispäällikkö Timo Aro 19.4.2012 SISÄLTÖ Alueiden kehityskuva: muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät Teollisen seudun uusiutuminen ruosteisesta rosoisesti kiinnostavaksi,
LisätiedotEU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?
EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut
LisätiedotEU:n koheesiopolitiikka
EU:n koheesiopolitiikka 2014-2020 Missä mennään EU:ssa ja kansallisesti Komission ehdotukset rahoituskehyksistä ja koheesiopolitiikan linjauksista tulivat loppuvuodesta 2011 = kolme kategoriaa = fokusointi
LisätiedotUUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT
UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset
LisätiedotToimintaympäristö. Muuttoliike. 6.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttoliike Muuttoliike 2013 Muuttovoitto kasvanut, mutta muuttaminen vähentynyt Tampere sai vuonna 2013 muuttovoittoa yhteensä 2 366 henkilöä. Muuttovoitto kasvoi selvästi vuodesta 2012,
LisätiedotESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Taulukko täytetään soveltuvin osin erikseen vuosille 2017 ja 2018 9.6.2016 VAIN VALKOISELLA POHJALLA 0:LLA MERKITTYIHIN SOLUIHIN VOI TÄYTTÄÄ LUKUJA LIITE 2 Vuosi:
LisätiedotVanhusneuvostojen seminaari
Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.
POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,
LisätiedotRAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS
RAKENNERAHASTOKAUDEN 2014-2020 TILANNEKATSAUS MYR 27.1.2014 Jorma Teittinen 14.1.2014 Ohjelmakauden 2014-2020 Infotilaisuuteen ja MYR:n kokoukseen liittyvät kalvot löytyvät alla olevasta osoitteesta http://www.kainuunliitto.fi/130
LisätiedotRakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020
Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013
LisätiedotTyöpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012
Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467
LisätiedotMUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki
MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen
LisätiedotVaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola
Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla
LisätiedotPorin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012
Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen
LisätiedotHOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.
HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti
Lisätiedot