Euroopan valtioiden velkakriisi ja sen hoitaminen Näkökohtia Jarmo Kontulainen Johtava neuvonantaja Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 10.1.2013 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen
Sisällys 1. Velkakriisin synty 2. Kriisin hallinnan haasteita 3. Kriisin hallinnan toimista Julkinen 2
rahaliitto itsenäisten valtioiden välillä on kestävä ainoastaan jo ne toteuttavat tiukasti finanssipolitiikan kurin Delors Report (1989), Wyplosz (2012), etc. Julkinen 3
Maastrichtin sopimus ja finanssipolitiikan kuri 1. Liiallisten alijäämien prosessi Vakaus- ja kasvusopimus (SGP). 2. No bail out sääntö (avustamiskielto) Unioni/jäsenmaat eivät vastaa toistensa veloista. Julkinen 4
1. Velkakriisin synty Julkinen 5
Euroon siirtyminen supisti korkoeroja Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa 40 % 35 30 25 20 15 10 5 0 1995 2000 2005 2010 Lähde: Reuters. 10.1.2013 Jarmo Kontulainen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen 6
Markkinakurin puute eräs velkakriisin keskeinen syy Heikko markkinakuri oli osa laajempaa globaalia riskien alihinnoittelua. No bail out -sääntöä ei pidetty uskottavana. Runsas ja halpa lainaraha mahdollisti valtioiden ja kansantalouksien ylivelkaantumisen. Julkinen 7
Euroalueen sisäiset kasvuerot suuria Saksa Kreikka Italia Irlanti Portugali Espanja Suomi 2000 = 100 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 2000 2005 2010 Lähteet: Eurostat ja Euroopan komissio. 26590 10.1.2013 Jarmo Kontulainen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen 8
Erot inflaatiossa kertautuvat yli ajan Italia Portugali Saksa Suomi Espanja Kreikka Irlanti 160 Indeksi 2000=100 150 140 130 120 110 100 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähde: Eurostat. 23162@EA HICP (2) 10.1.2013 Jarmo Kontulainen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen 9
Heikko kilpailukyky ja velkaantuminen johtivat vaihtotaseongelmiin 10 % BKT:sta Saksa Kreikka Italia Irlanti Portugali Espanja Suomi 5 0-5 -10-15 -20 2000 2005 2010 Lähteet: Eurostat ja Euroopan komissio. 26590 10.1.2013 Jarmo Kontulainen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen 10
Finanssikriisi muuttui valtioiden velkakriisiksi Espanja Kreikka Irlanti Italia Portugali Euroalue Saksa Suomi 200 % BKT:sta 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2005 2010 Lähteet: Eurostat ja Euroopan komission ennuste. 24297@Velat (2) 10.1.2013 Jarmo Kontulainen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen 11
Julkisen talouden haasteet eivät rajoitu euroalueelle 140 Kehittyneet taloudet Nousevat taloudet Maailma G7 Julkinen velka, % BKT:stä 120 100 80 60 40 20 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lähde: IMF. 23816 16.11.2012 Samu Kurri SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen 12
2. Kriisin hallinnan haasteita Julkinen 13
Aleneeko velkaantuminen suunnitellusti? Saksa Kreikka Italia Irlanti Portugali Espanja Suomi Euroalue 200 % BKT:sta 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1980 1990 2000 2010 Lähde: IMF ennuste. 26590 10.1.2013 Jarmo Kontulainen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen 14
Velkakriisi ja luottamuspula Kriisin pahenemisen ja ratkaisuun pyrkivien toimien alimitoituksen kierre. Tämä on ollut seurausta kriisimaiden talouksien kasvunäkymien ja rahoitusjärjestelmän tilan jatkuvasta heikkenemisestä. Onko rakenneongelmia ratkottu suhdannepolitiikan keinoin ja vakavaraisuusongelmia likviditeettikriisin keinoin? Seurauksena on ollut luottamuspula Lainanantajat vs. lainansaajat Säästäväisyys vs. kasvu Talouskuri vs. muiden auttaminen Kansallinen vastuu vs. yhteenkuuluvuus Julkinen 15
Reaalitalouden kehitys On ollut vaikeaa saada luotettavaa näkemystä kriisimaiden kasvunäkymistä, velkakestävyydestä ja kilpailukyvystä. Kuinka paljon tuotantopotentiaali on supistunut? Kuinka verotulot kehittyvät? Kuinka paljon luotonannon pysähtyminen vaikuttaa talouteen? Mikä on kilpailukykyinen palkkataso? Julkisen talouden tervehdyttäminen ja talouskasvua edistävä rakennepolitiikka ovat toisiaan tukevia hankkeita. Mutta kuinka löytää tuottavia kasvua tukevia ja yksityistä pääomaa houkuttelevia hankkeita? Kestävä kasvu ja vaurastuminen edellyttävät vahvoja instituutioita Kuinka kauan kestää poistaa korruptio ja tehostaa hallintoa kriisimaissa? Julkinen 16
Kriisinhoidon työnjako 1. Kriisimaiden omat toimet Julkisen talouden tervehdyttäminen, talouden rakenteiden korjaaminen 2. EU:n ja IMF:n toimet Ohjelmat, ehdollisuus, siltarahoitus 3. EKP:n toimet Itsenäinen harkinta sen jälkeen, kun muut ehdot ovat täyttyneet Keskeistä valmius toimia sekä selkeä työnjako toimijoiden välillä. 10.1.2013 Jarmo Kontulainen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen 17
Miten epäsuotuisa kierre katkeaa? 1. Kriisimaiden taloustilanteen heikkeneminen pysähtyy. 2. Luottamus politiikkatoimien riittävyyteen paranee. 3. Pääomapako euroalueen kriisimaista kääntyy. Julkinen 18
Uskottava kriisinhoidon strategia edellyttää 1. kriisimaiden sitoutumista riittäviin sopeuttamistoimiin ja rakennemuutoksiin, 2. kohtuuhintaista ulkoista rahoitustukea sopeutumistoimien ajaksi, 3. euromaiden pankkien pääomittamista rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi ja 4. eurojärjestelmän (EKP:n) ehdollisia toimia valtionlainamarkkinoiden toiminnan vakauttamiseksi. Julkinen 19
3. Kriisin hallinnan toimista Julkinen 20
Vakautusohjelmat Onnistuessaan vakautusohjelmat tukevat kriisimaiden kilpailukykyä ja siten edesauttavat resurssien välttämätöntä kanavoitumista suljetulta sektorilta avoimelle sektorille. Epäonnistuessaan ne suistavat maat sosiaalisen ja poliittisen epävakauden tilaan, joka entisestään heikentää maiden houkuttavuutta yritystoiminnan sijoituspaikkana. Ohjelmiin sisältyvät rakenneuudistukset luovat uskoa näkymään paremmasta tulevaisuudesta. Julkinen 21
Rahaliiton hajoamisen riskiä torjuttu Kriisin kärjistyminen on näkynyt markkinoilla rahaliiton hajoamiseen liittyvien riskilisien kasvuna, mikä on pakottanut jäsenmaat ja EKP:n lisäämään merkittävästi ja asteittain panostustaan negatiivisen kierteen katkaisemiseksi. EKP on noudattanut alhaisten korkojen politiikkaa ja avokätistä likviditeetti- ja vakuuspolitiikkaa; vakuusmateriaalin laajentamista rahapoliittisissa operaatioissa on laajennettu ja käyttöön otetaan rahapoliittiset suorat kaupat (Outright Monetary Transactions, OMT). Julkinen 22
Velkakriisi = Finanssikriisi Kyseessä valtioiden ja yksityisen sektorin pitkäaikainen rakenteellinen ylivelkaantuminen, johon liittyvien makrotaloudellisten riskien olisi pitänyt näkyä riskien hinnoittelussa jo paljon ennen kuin niin todellisuudessa kävi. Tällaisen kehityksen mahdollisuudesta tai siitä, miten se voi äkillisesti katketa maksutasekriisiin tai jopa maksukyvyttömyyteen, ei juurikaan keskusteltu velkakriisiä ei osattu ennakoida. Samoin keskustelun ulkopuolelle jäi pankkien ja valtion kohtalonyhteys. Julkinen 23
Finanssikriisistä velkakriisiin Velkaantuminen, kiinteistöjen hintojen nousu Hintakupla puhkeaa, luottotappiot kasvavat, taantuma alkaa Pankkikriisi Luotonanto tyrehtyy, verotulot vähenevät, taantuma syvenee Julkisen talouden velkakriisi Julkinen 24
Pankkiunioni Integroituneet rahoitusmarkkinat ja kansallinen valvonta ja vastuu luovat epävakaan kokonaisuuden. Valtioiden ja pankkien kohtalonyhteys katkaistava Pankkien valvonnalle ja kriisinratkaisulle paremmat instituutiot Pitkä projekti mutta uskottava visio voi silti tukea nykyisen kriisin ratkaisua Oikein rajattuna toimii riskien hajautuksen välineenä, ei tulonsiirtojen 10.1.2013 Jarmo Kontulainen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen 25
Pankkien tilan vakauttaminen Euromaiden pankkien tila oli pitkään epäselvä. Läpinäkyvyys ei ollut aluksi riittävää. Pääomittaminen edennyt kriisimaissa ja vakauttanut tilannetta. Toimialajärjestelyjä on tehty liian vähän ja vasta pakon edessä. Toteutuuko pankkiunionin avulla? Talletuspaon pysäyttäminen on rahaliitossa vaikeata. Tähän vaikuttaa pääomanliikkeiden täydellinen vapaus. Pankkien pääomittaminen tai alasajo toteutettava ripeästi luottamuksen palauttamiseksi. Julkinen 26
Finanssipolitiikan kuri ja politiikan koordinaatio Sopimus talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta eli finanssipoliittinen sopimus (Fiscal compact). Uusi sopimus edellyttää, että valtion talousarvion on oltava tasapainoinen tai ylijäämäinen. Tähän voidaan päästä, jos vuosittainen rakenteellinen julkistalouden alijäämä on alle 0,5 prosenttia nimellisestä BKT:sta. Jos jäsenvaltio poikkeaa tästä säännöstä, käynnistyy automaattinen korjausmekanismi. Euroalueen jäsenvaltiot sitoutuvat kannattamaan komission ehdotuksia paitsi silloin, jos niiden määräenemmistö vastustaisi päätöstä. Euromaiden välinen talouspolitiikan koordinaatio ohjaa vastuullisempaan politiikkaan vielä senkin jälkeen kun akuutti kriisi on väistynyt. Julkinen 27
Rajoitteena velkaraja Määritellään velkaantumisen raja maksimitasona, jonka jälkeen valtio ei enää kykene rahoittamaan (lisä)velkaansa tulevia veroja korottamalla. Valtion velan kasvun kokonaistaloudelliset vaikutukset, inflaatiodynamiikka samoin kuin finanssipolitiikan (kerroin)vaikutukset, voivat valtion velkaantumisrajan läheisyydessä olla merkittävästi erilaisia kuin tilanteessa, jossa julkistalous on kaukana velkaantumisrajasta. Julkinen 28
Korkean velan oloissa menojen leikkaukset ensisijaisia Vähän velkaantuneen valtion tapauksessa menojen leikkaukset ja budjettialijäämän kannalta samansuuruiset verojen korotukset ovat yhtä tehokkaita julkisen velan kasvun hillitsemiseksi. Lähempänä velkaantumisrajaa, jolloin konsolidoinnin todennäköisyys on suuri, odotustekijöillä on merkittävä rooli: Menojen leikkaukset ovat erityisen tehokkaita julkisen valtion velan stabiloinnin kannalta, koska menojen leikkausten synnyttämä deflaatiopaine mahdollistaa rahapolitiikan keventämisen - mikäli ei olla korkolattiassa - millä rahapoliittisella toimenpiteellä on myönteisiä vaikutuksia julkisen velan hallinnan, so. budjettialijäämien kannalta. Julkinen 29
Rahaliitto on erityinen Kun julkinen velka saavuttaa velkakestävyyden rajan alkaa keskustelu miten velka rahoitetaan tulevaisuudessa? Jos verotuksen pelivara on käytetty, kääntyvät katseet ensiksi menoleikkauksiin ja toiseksi, jos nämä epäonnistuvat tai ovat poliittisesti mahdottomia, velan monetisointiin. Rahaliitossa kysymys on erityisen monimutkaisesta pelitilanteesta mistä ei ole juurikaan teoreettista kirjallisuutta tai käytännön kokemuksia. Julkisen velan monetisoinnista on rahaliitossa vaikea saavuttaa yksimielisyys. Sen sijaan näyttää siltä, että velkajärjestelyjen todennäköisyys on rahaliitossa suurempi kuin itsenäisen keskuspankin maassa. Julkinen 30
Fiskaalinen / poliittinen unioni? Rahaliitto ei sinänsä edellytä fiskaalista tai poliittista unionia Finanssipoliittisen yhteistyön tiivistäminen perusteltua Integraation suuret poliittiset ratkaisut vaativat omat erilliset perustelunsa ja demokraattisen legitiimisyytensä mutta se asettaa talouspolitiikalle reunaehtoja Rajoitteita suhdannepolitiikalle Rajoitteita valtion ja kansantalouden velkaantumisvaralle Vaatimuksia talouden joustavuudelle 10.1.2013 Jarmo Kontulainen SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Julkinen 31
Kiitos Julkinen 32