ELINKEINOELÄMÄN OIMINAEDELLYYSEN URVAAMISA VAREN VARA- U ALUEE 1 Maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksillä tarkoitetaan sekä elinkeinoelämän toimintaympäristöjä että elinkeinoelämän välittömiä alueidenkäyttötarpeita. ärkeitä toimintaympäristön osia ovat mm. maakunnan liikennejärjestelyt, energiahuollon ratkaisut sekä vesi- ja jätehuollon järjestelyt. Lisäksi elinkeinoelämän toimintaympäristöön voidaan lukea kuuluviksi myös koulutetun työvoiman saatavuus sekä vetovoimaiset ja viihtyisät asuin- ja vapaa-ajan ympäristöt. 1 Näihin teemoihin on keskitytty erillisissä kutakin teemaa koskevissa selvityksissä. Koulutukseen liittyvät oppilaitosten aloituspaikkamäärät ja laatu esitetään maakuntakaavaa varten laadittavana olevassa maakunnan keskusverkkoanalyysissa. Elinkeinoelämän välittömiin, maakuntakaavassa erikseen osoitettaviin alueisiin kuuluvat teollisuus- ja varastoalueet (), työpaikka-alueet (P), palvelujen ja hallinnon alueet (P) sekä matkailualueet ja kohteet (RM). Keskeisiä ovat edellisten lisäksi keskustatoimintojen alueet (C) sekä vähittäiskaupan suuyksikköjen kohdealue (km). Elinkeinoelämän välittömien alueidenkäyttötarpeiden osalta maakuntakaavoituksessa tulee erityistä huomiota kiinnittää sellaisiin aloihin, joiden: vaikutukset ympäristöön ovat vähintään seudullisia tai sijaintivaatimukset ovat maakunnallisessa tai seudullisessa mittakaavassa erityistä huomiota vaativia. Elinkeinotoiminnan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvät maakunnallisella ja seudullisella tasolla useimmiten elinkeinotoiminnan aiheuttamiin seudullisen työpaikkaomavaraisuuden muutoksiin ja tätä kautta työmatka- ja tavaraliikenteeseen. Kaupallisten vaikutusten osalta vaikutukset kytkeytyvät useimmiten asioinnin suuntautumiseen. Asiointisuuntautuneisuus ja työmatkaliikenne on selvitetty maakunnan keskusverkkoanalyysissa. 2 Elinkeinotoiminnan vaikutukset ympäristön terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät maakunnallisella ja seudullisella tasolla yleensä vaarallisten kemikaalien käsittelystä, varastoinnista tai kuljettamisesta aiheutuviin vaaratekijöihin. Mikäli kyse on merkittävistä ja useamman kunnan alueelle ulottuvista vaikutuksista, on tämänkaltaisen elinkeinotoiminnan sijaintipaikat osoitettava maakuntakaavassa. 3 Matkailuelinkeinon osalta alueidenkäytölliset toimintaedellytykset kytkeytyvät usein sijaintialueen kulttuuriympäristöön tai luonnon vetovoimaisuuden turvaamiseen ja edistämiseen. 4 Maakuntakaavan teemaa koskevat tavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan suunnittelulla on pyrittävä mm. vahvistamaan elinkeinoelämän kilpailukykyä ja tähdättävä elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla. Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä on edistettävä varaamalla riittävät alueet elinkeinotoiminnoille. Niiden sijoittamisessa on kiinnitettävä huomiota olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen ja hyvään saavutettavuuteen. 5 Satakunnan maakuntakaavan tavoitteissa määritellään, että kaavassa varaudutaan asumisen ja elinkeinojen sijoittumisalueiden vaihtoehtoisiin ja joustaviin toteuttamismalleihin. Maakuntakaavalla tuetaan maakunnan aluerakenteen tarkoituksenmukaista kehittämistä sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyk- 1 Ympäristöministeriö, 2002 Opas 6 2 - - 3 - - 4 - - 5 - -
siä sekä kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista. Porin Rauman vyöhykkeen sekä Kokemäenjokilaakson työpaikka- ja teollisuusalueiden keskittymien toimintaedellytykset turvataan alueidenkäytön suunnittelulla ja toimintojen haittavaikutuksia asutukselle minimoidaan. 6 2 KAAVAMERKINNÄ JA MÄÄRÄYKSE yöpaikka-alueet yöpaikka-alue Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät, monipuoliset työpaikka-alueet, joille voi sijoittua sekä toimisto- ja palvelutyöpaikkoja että ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuus- ja varastotoimintaa. Alue on tarkoitettu taajamaan soveltuvien työpaikkatoimintojen tarpeisiin. Suunnittelumääräys: Alueelle voidaan pääkäyttötarkoitusta muuttamatta suunnitella myös asumista. Alueelle ei saa suunnitella sellaisia työpaikkatoimintoja, joiden haitalliset ympäristövaikutukset läheisille alueille ja asutukselle voivat olla merkittäviä. Valtaosa työpakka-alueista ovat olemassa olevia, vähintään seudullisesti merkittäviä toimisto- ja palvelutyöpaikkoja sisältäviä alueita, jotka liittyvät kiinteästi taajamatoimintojen alueisiin tai niiden välittömään läheisyyteen. yöpaikka-alueisiin on luokiteltu myös sellaiset alueet, joille sijoittuu ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuus- ja varastotoimintaa. yöpaikka-alueiden määrittelyn perusteina ovat alueiden sijainti yhdyskuntarakenteessa, vakiintunut toimialarakenne, liikenteellinen sijainti ja toteutus kunnan yleiskaavassa. oteutuneisuuden lisäksi aluevarauksissa on huomioitu alueiden soveltuvuus ko. toimintaan ja laajentumismahdollisuudet. iedot työpaikka-alueiden sisältämistä teollisista ja ei-teollisista työpaikoista perustuvat ilastokeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja YKR (yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä) tietoihin. yöpaikka-alueet ovat erilaisten yritystoimintojen, palveluiden ja kaupan keskittymiä erotukseksi varsinaisista teollisuus- ja varastoalueista sekä varsinaisista palvelualueista. yöpaikka-alueille voidaan suunnitella toimisto- ja palvelutyöpaikkojen ohella asutusta sekä ympäristölle ja asutukselle haittaa aiheuttamatonta tuotanto- ja varastotoimintaa. Vertailu Satakunnan seutukaavaan 5 Satakunnan seutukaavassa 5 ei ole osoitettu erikseen omalla kaavamerkinnällä (P) työpaikkaalueita. Lähes kaikki maakuntakaavaan osoitettavat työpaikka-alueet sisältyvät seutukaavan taajama- tai teollisuustoimintojen aluevarauksiin. Maakuntakaavan tehtävän ja yleispiirteisyyden perusteella sekä maakunnan tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen kannalta on työpaikkavaltaiset alueet osoitettu omalla kaavamerkinnällään P. Merkittäviä työpaikkakeskittymiä sijoittuu myös keskusta- ja taajamatoimintojen alueille. Yhdyskuntarakenteen eheyttämistavoitteen mukaan ei irrallaan taajamatoiminnoista etäällä olevia työpaikka-alueita ole osoitettu. Samalla alue- ja yhdyskuntarakenteellisella tavoitteella edis- 6 Satakuntaliitto, 2005 Maakuntakaavan tavoitteet
3 tetään liikennesuoritteiden lisääntymisen minimoimista työpaikka- ja asiointiliikenteen osalta. Lisäksi turvataan parhaiden työpaikka-alueiksi soveltuvien alueiden säilyvyys ja riittävyys taajamatoimintojen yhteydessä myös pitkällä aikavälillä. Maakuntakaavassa osoitetaan yhteensä 15 työpaikka-aluetta, joiden kokonaispinta-ala on noin 1 340 ha. Kunta MKtunnus Alueen nimi Ala (ha) Huittinen P - 1 Koskua 50 Kiikoinen P - 2 Vuoltee 30 Kokemäki P - 3 Suokas 70 Merikarvia P - 4 Prasunkytö 70 Nakkila P - 5 Keskusta 20 Pori P - 6 Eteläväylä 60 Pori P - 7 Ulasoori-ikkula 210 Pori P - 8 Aittaluoto 60 Pori P - 9 Kartano 70 Pori P - 10 Riihiketo 110 Pori P - 11 Uusiniitty 190 Rauma P - 12 Äyhö 80 Rauma P - 13 Otanlahti 60 Ulvila P - 14 Friitala 190 Ulvila, Pori P - 15 Hannula 70 eollisuus- ja varastoalueet sekä suojavyöhykkeet eollisuus- ja varastoalue Merkinnällä osoitetaan seudullisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävät teollisuus- tai varastotoimintojen alueet. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen sekä huolehtia, että teollisuustuotannosta tai muusta toiminnasta viereisten alueiden ympäristölle ja asutukselle aiheutuvat merkittävät haitalliset vaikutukset estetään. Merkinnällä osoitetaan ne teollisuus- ja varastotoimintojen alueet, joilla sijaitsee tai joihin voidaan sijoittaa seudullisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä teollisuuslaitoksia ja -yrityksiä. Varatut teollisuus- ja varastoalueet ovat olemassa olevia tai sijainniltaan vähintään seudullisesti merkittäviä teollisuuden tuotanto- ja varastoalueita, jotka sijaitsevat varsinaisten taajamatoimintojen, työpaikka-alueiden tai palvelualueiden ulkopuolella. Aluevarauksissa on huomioitu myös toiminnassa olevien teollisuuslaitosten ja varastoalueiden laajentumismahdollisuudet. eollisuus- ja varastoalueiden varausten lähtökohtana ovat Satakunnan seutukaavan 5 teollisuustoimintojen alueet. ietopohja teollisuus- ja varastoalueiden työpaikoista, niiden aluerakenteellisesta ja ylikunnallisesta merkityksestä sekä toteutuneisuudesta perustuvat ilastokeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, YKR (yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä) sekä toimipaikkarekisterin tietoihin. Aluevarausten aluerakenteellinen merkittävyys on arvioitu kuntakoh-
4 taisesti (kuntien yleiskaavat), seudullisesti ja maakunnallisesti ottaen huomioon työpaikkojen määrä ja laatu, ylikunnallinen työssäkäynti, liikenteellinen saavutettavuus sekä alueiden suhde maakunnan liikennejärjestelmään kuten valtateihin, muihin maanteihin, rautateihin, satamiin ja lentokenttiin. Osalla varattavista teollisuus- ja varastoalueilla ei ole toteutettuna seudullisesti tai maakunnallisesti merkittäviä teollisuuslaitoksia ja yrityksiä. Alueet ovat kuitenkin merkittäviä teollisuuden tai varastotoimintojen potentiaalisia reservi- ja laajentumisalueita, jotka osaltaan mahdollistavat eri teollisuuden alojen toiminta- ja kehitysedellytykset. Alueiden valintaan on vaikuttanut niiden sijainti taajama-alueiden ulkopuolella sekä sijoittuminen liikenneverkkoon nähden. Varaamalla riittävästi tarkoitukseen soveltuvia teollisuus- ja varastoalueita turvataan olemassa olevien teollisuus- ja tuotantolaitosten sekä uusien yritysten sijoittumis-, toiminta- ja kehittymisedellytykset. Maakuntakaavassa osoitetaan teollisuus- ja varastoalueiksi yhteensä 38 aluetta, joiden kokonaispinta-ala on noin 4 500 ha. Seutukaavaan nähden uusina teollisuus- ja varastoalueina osoitetaan Merikarvian Keltakangas -101 ja Porin Isojoenranta -106. Kunta MKtunnus Alueen nimi Pintaala (ha) Päätoimiala Eura -1 Fankkee 300 jalostus Eura -2 Kauttua 40 jalostus Eura -3 Kauttua, itäinen 160 jalostus Eurajoki -4 Kirkonkylä 310 jalostus Harjavalta -75 Sievari 260 palvelut Honkajoki -97 Santastentien teollisuusalue 220 alkutuot. Huittinen -10 Jokilevo 50 jalostus Huittinen -11 akkula 50 jalostus Jämijärvi -82 Mutkala 30 jalostus Karvia -16 Kirkonkylä 70 jalostus Kiukainen -77 Mykoran alue 110 alkutuot. Kokemäki -19 Riste 70 palvelut Kokemäki -79 Peipohja 60 palvelut Köyliö -22 Ristola, eteläinen Lappi -23 Kirkonkylä 50 jalostus 210 jalostus Lavia -25 Kirkonkylä 30 jalostus Luvia -26 Kirkonkylä, pohjoinen 50 jalostus Luvia -27 Sahan alue 50 jalostus Merikarvia -28 Krookka 30 jalostus Merikarvia -29 Kirkonkylä, läntinen Merikarvia -95 uorila 50 jalostus 40 jalostus Merikarvia -101 Keltakangas 30 alkutuot. Nakkila - 32 Ruskila 50 jalostus Nakkila -61 Keskusta, JWS Oy 50 jalostus Nakkila -84 ervasmäki 70 Noormarkku -33 Keskusta, läntinen 110 jalostus Noormarkku -70 Söörmarkku 60 jalostus Noormarkku, jalostus Pori -72 Hyvelä - Söörmarkku 250 Pomarkku -35 Kirkonkylä 60 jalostus Pori -38 Keskusta 120 jalostus Pori -41 Luotsinmäki 220 Pori -44 Pihlava 70 Pori -46 ahkoluoto 30 jalostus Pori -86 Honkaluoto 300 jalostus
Pori -106 Isojoenranta 90 jalostus Rauma -48 Uotila, pohjoinen 440 jalostus Säkylä -54 Köörnummi 100 jalostus Säkylä -92 Länsi-Säkylä 200 palvelut 5 Vertailu Satakunnan seutukaavaan 5 Seutukaavassa teollisuustoimintojen alueeksi osoitetuista 72 aluevarauksesta 25 aluetta ei osoiteta maakuntakaavan valmisteluaineistossa teollisuus- ja varastoalueiksi. Osa karsiutui alueanalyysin perusteella: joko ne eivät ole toteutuneet, eivätkä sijaitse aluerakenteellisesti tarkoituksen mukaisesti liikenneverkkoon ja taajamatoimintoihin nähden, eivät ole toiminnaltaan ylikunnallisia työpaikkoja sisältäviä tai ne sijoittuvat maakuntakaavan työpaikka- tai taajamatoimintojenalueille. Kaksi seutukaavan teollisuusalueista Siikaisten Otamon ja Vampulan Punolan kalkkikivilouhokset osoitetaan maakuntakaavassa kaivosalueiksi (EK). eollisuus- ja varastoalue, jolla on tai jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävät teollisuus- ja varastoalueet, joilla on tai joille saa sijoittaa vaarallisia kemikaaleja valmistavia tai varastoivia laitoksia. Näillä laitoksilla tarkoitetaan pääasiassa niitä laitoksia, joita koskee EUdirektiivi 96/82/EY vaarallisten aineiden aiheuttamien suuronnettomuusriskien torjunnasta (SE- VESO II- direktiivi). Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon alueella sijaitsevista laitoksista tai vaarallisten kemikaalien valmistuksesta, varastoinnista tai kuljetuksesta lähiympäristölle ja asutukselle mahdollisesti aiheutuvat riskit. Alueen suunnittelussa tulee palo- ja pelastusviranomaiselle sekä tarvittaessa urvatekniikan keskukselle (UKES) varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Merkinnällä osoitetaan ne teollisuus- ja varastotoimintojen alueet / kohteet, joilla sijaitsee merkittäviä teollisuuslaitoksia ja yrityksiä, ja joilla on tai joille saa sijoittaa vaarallisia kemikaaleja valmistavia tai varastoivia teollisuuslaitoksia. Nämä aluevaraukset perustuvat urvatekniikan keskuksen (UKES) laatimaan luetteloon Euroopan neuvoston direktiivin 96/82/EY kemikaaleja valmistavista ja varastoivista laitoksista. 7 eollisuus- ja varastoalueiden yleiset varausperusteet on lueteltu sivuilla 3 4. Maakuntakaavaan osoitetaan teollisuus- ja varastoalueiksi 9 aluetta ja 5 kohdetta, joilla on tai joille saa sijoitta merkittäviä, vaarallisia kemikaaleja valmistavia tai varastoivia laitoksia. Alueiden kokonaispinta-ala on noin 1 900 ha. 7 Ympäristöministeriö, kirje YM1/501/2006
6 Kunta MK-tunnus Alueen nimi Pintaala (ha) Eurajoki t-kem Sydänmaa kohde Harjavalta /kem 6 orttila 240 Kankaanpää /kem - 13 Keskusta, läntinen 80 Kankaanpää /-kem - 14 Keskusta, itäinen 220 Kankaanpää /kem - 15 Pansiankangas 110 Kokemäki t-kem Haanoja kohde Nakkila t-kem Ruskila kohde Pori /kem 42 Outokumpu 80 Pori /kem - 45 Yyteri - Mäntyluoto 320 Pori /kem - 108 ahkoluoto 90 Pori /kem -105 Kemira Pigments Oy 230 Pori t-kem Karjaranta kohde Rauma /kem - 50 Keskusta 530 Rauma t-kem Isometsä kohde Vertailu Satakunnan seutukaavaan 5 Seutukaavassa ei ole osoitettu omalla kaavamerkinnällään /kem vaarallisia kemikaaleja valmistavien tai varastoivien laitosten teollisuus- ja varastoalueita. eollisuus- ja varastoalue, jolla on tai jolle saa sijoittaa teollisuusprosesseissa syntyviä kiinteitä sivutuotteita sekä niiden käsittelyyn ja varastointiin liittyviä laitteita ja laitoksia. Merkinnällä osoitetaan seudullisesti, maakunnallisesti merkittävät teollisuus- ja varastoalueet, joilla on tai joille saa sijoittaa ja varastoida teollisuusprosesseissa syntyviä kiinteitä sivutuotteita (esim. rikastushiekkaa, raekuonaa, rauta- ja kipsisakkaa) sekä näiden käsittelyyn ja varastointiin liittyviä laitteita ja laitoksia. Suunnittelumääräys Alueen suunnittelussa tulee erityistä huomiota kiinnittää siihen, että teollisuudensivutuotteiden ja prosessijätteiden sijoittamisesta, käsittelystä ja varastoinnista tai muusta toiminnasta aiheutuvat ympäristöhäiriöt viereisille alueille ja asutukselle estetään. Merkinnällä osoitetaan ne teollisuus- ja varastotoimintojen alueet (läjitysalueet), joilla on tai joille saa sijoittaa teollisuustuotannossa muodostuvia kiinteitä sivutuotteita sekä niiden siirtämiseen, käsittelyyn, varastointiin tai muuhun toimintaan liittyviä laitteita ja laitoksia. eollisuus- ja varastoalueiden yleiset varausperusteet on lueteltu sivuilla 3-4. Maakuntakaavaan osoitetaan kaksi teollisuuden sivutuotteiden käsittelyyn ja varastointiin liittyvää aluetta Harjavallassa /st-103 Ratala (n. 120 ha) ja /st 104 Lammaistensuo (n. 60 ha). Aluevaraukset perustuvat Outokumpu Harjavalta Metals Oy:n ja OMG Harjavalta Nickel Oy:n vuonna 2000 laadituttamaan eollisuuden tuotantovaihtoehtojen ja kiinteiden prosessijätteiden läjitystä koskevaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. Seutukaavassa osoitettu orttilan teollisuusalue (-6) on jo osittain teollisuusprosessien sivutuotteiden varastointiin ja loppusijoitukseen käytetty alue, joka maakuntakaavassa osoitetaan omaksi Ratalan alueeksi (/st- 103). Lammaistensuo on seutukaavaan nähden uusi teollisuus- ja varastoalueiden aluevaraus.
Vertailu Satakunnan seutukaavaan 5 7 Seutukaavassa ei ole osoitettu omalla kaavamerkinnällään teollisuusprosesseissa syntyvien sivutuotteiden teollisuus- ja varastoalueita. Suojavyöhyke Merkinnällä osoitetaan vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen suojavyöhyke (konsultointivyöhyke). Suunnittelumääräys: Suojavyöhykkeen maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon alueella sijaitsevista laitoksista tai vaarallisten kemikaalien valmistuksesta, varastoinnista tai kuljetuksesta ympäristölle ja asutukselle mahdollisesti aiheutuva riski. Suunniteltaessa riskille alttiiden toimintojen sijoittamista suojavyöhykkeelle tulee palo- ja pelastusviranomaiselle sekä tarvittaessa urvatekniikan keskukselle (UKES) varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. eollisuus- ja varastoalueiden (/kem) ja -kohteiden (t-kem), joilla on tai joille saa sijoittaa merkittäviä, vaarallisia kemikaaleja valmistavia tai varastoivia laitoksia ympärille osoitettavat suojavyöhykkeet perustuvat urvatekniikan keskuksen laatimaan luetteloon Euroopan neuvoston direktiivin 96/82/EY (ns. Seveso II-direktiivi) mukaisista vaarallisia kemikaaleja valmistavista tai varastoivista laitoksista ja niiden konsultointivyöhykkeiden laajuuteen. Konsultointivyöhykkeen koko vaihtelee 1 2 kilometriä tehdasalueen tai sen tontin rajasta. Suojavyöhyke osoitetaan 13 teollisuus- ja varastoalueen (Eurajoella Sydänmaa t-kem, Harjavallassa orttila /kem-6, Kankaanpäässä Keskusta läntinen /kem-13, Keskusta itäinen /kem- 14, Pansiankangas /kem-15, Nakkilassa Ruskila /kem-32, Porissa Karjaranta t-kem, Outokumpu /kem-42, Yyteri-Mäntyluoto /kem-45, Kemira Pigments Oy /kem-105, ahkoluoto /kem-108, Raumalla Isometsä t-kem ja Keskusta /kem-50) sekä Rauman sataman (LS/kem- 14) ympärille. Vertailu Satakunnan seutukaavaan 5 Seutukaavassa ei ole osoitettu omalla kaavamerkinnällään teollisuus- ja varastoalueiden suojavyöhykkeitä.
ARVIO ELINKEINOELÄMÄN OIMINAEDELLYYSEN URVAAMISA VAREN VARAUJEN ALUEIDEN (P,, /kem, /st ja sv-kem) VAIKUUKSISA 8 "! # #!# $ %!& '&'%(& ) *!"" (&' )* +$!+ &(&!'' $ (& & (%+&#'' '#'!'##!(&#'' $*'%.//"!!$#!#! $ &# (%, #! *!+ %,#! ( *-!&'#! &!! #)##$+ +#&!!##*)*!""( *!!## ) *!"" " #.&!!$#!#! % & & ' ' % & ' ( %! % ( )
SAAKUNNAN MAAKUNAKAAVA Valmisteluvaiheen aineisto: eollisuus- ja varastoalue, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (t-kem) Kemiallisen teollisuusalueen suojavyöhyke (sv-kem) eollisuus- ja varastoalue () eollisuus- ja varastoalue, jolle saa sijoittaa merkittävän, vaarallisia kemikaaleja valmistavan tai varastoivan laitoksen (/kem) eollisuus- ja varastoalue, jolla on tai jolle saa sijoittaa teollisuusprosesseissa syntyviä kiinteitä sivutuotteita sekä niiden käsittelyyn ja varastointiin liittyviä laitteita ja laitoksia (/st) yöpaikka-alue (P) Karvia Honkajoki Merikarvia P Siikainen Kankaanpää Jämijärvi Pomarkku /kem /kem Noormarkku Lavia P P Pori P P P /kem P P Ulvila P Kiikoinen P Luvia P Nakkila /st /st/kem Harjavalta Kokemäki Eurajoki Kiukainen P /kem P P Rauma Lappi Köyliö P Huittinen Eura Vampula Säkylä 0 5 10 20 km S A A K U N A L I I O 19.10.2007 / al