PALVELUIDEN TASAVERTAINEN SAAVUTETTAVUUS SATAKUNNASSA

Transkriptio

1 PALVELUIDEN TASAVERTAINEN SAAVUTETTAVUUS SATAKUNNASSA MAALISKUU 2017

2 MAAKUNNAN PÄÄTÖKSENTEKO ALKAEN

3 PALVELUNTUOTTAJAKARTTA MAAKUNNAN MUU YHTIÖ MAAKUNNAN? (maakunnan MUU yhtiön YHTIÖ tytäryhtiö? (maakunnan vai ehkä useamman yhtiön tytäryhtiö maakunnan vai ehkä YHTIÖ? yhteinen useamman yhtiö)? maakunnan yhteinen (maakunnan Tuottaa yhtiö)? tukipalveluja yhtiön tytäryhtiö maakunnan Tuottaa tukipalveluja vai ehkä useamman liikelaitoksille maakunnan / niiden yhtiöille liikelaitoksille? / niiden maakunnan yhtiöille? MAAKUNNAN MUU yhteinen yhtiö)? Tuottaa tukipalveluja maakunnan liikelaitoksille / niiden yhtiöille? MAAKUNNAN LIIKELAITOS(-kset) = palveluntuottaja Tuottaa sotepalvelut, a) jotka eivät ole suoran valinnan palveluja b) joihin ei saa asiakasseteliä c) joihin asiakas ei ole valinnut henkilökohtaista budjettia vaikka on siihen oikeutettu d) joita ei ole markkinaperusteisesti saatavilla (perus- ja laajennetun perustason sotepalveluja; poikkeus pääsääntöön) Liikelaitoksella on palveluyksikkö/-yksiköitä, jolla on tarvittava määrä toimipisteitä eri puolilla maakuntaa PALVELUYKSIKKÖ/ TOIMIPISTE: palveluntuottajalla on tarvittava määrä palveluyksiköitä, Palveluyksiköllä on tarvittava määrä toimipisteitä (fyysistä toimipaikkaa ei ole kuitenkaan pakko olla) VALTAKUNNALLISET PALVELUKESKUKSET OY toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus OY talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus OY ICT-palvelukeskus Asiakkaita maakunnat, maakuntien palvelukeskukset ja hankintayksiköt, maakuntakonsernin tytäryhteisöt. YHTIÖ(-t)/YHTEISÖ(-t) = palveluntuottaja (eri puolilla maakuntaa) 1. Tuottaa suoran valinnan sotepalveluja (perus- ja laajennettu perustaso) varten, joilla tarvittava määrä toimipisteitä eri puolilla maakuntaa Mahdollisesti useita eri palveluyksiköitä joilla tarvittava määrä 3. Tuottaa muita palveluja? toimipisteitä eli sosiaali- ja terveyskeskuksia ja suunhoidon yksiköitä eri 2. Tuottaa sotepalveluja asiakassetelillä Mahdollisesti useita eri palveluyksiköitä asiakassetelipalveluja Yksityisiä rekisteröityneitä sotepalveluntuottajia +its. ammatinharjoittajia IAH Sote palvelun tuottaja IAH Sote palvelun tuottaja IAH Sote palvelun tuottaja + joukko muita yksityisiä tukipalvelujen tuottajia (ei rekisteröityneitä)

4 KAKSI VAIHTOEHTOISTA MALLIA PALVELUIDEN SUUNNITTELUN APUVÄLINEEKSI 1.Toteuttaa palveluiden alueellinen suunnittelu/optimointi olemassa olevien hallinnollisten rajojen, palveluiden ja toimipisteiden nykyisen sijainnin, käytettävissä olevien resurssien, olemassa olevan infran jne. perusteella TAI 2.Aloittaa palveluiden alueellinen suunnittelu/optimointi niin sanotusti puhtaalta pöydältä vain ja ainoastaan Satakunnan asukkaiden palveluiden tasavertaisen saavutettavuuden näkökulmasta

5 MITÄ PALVELUIDEN SUUNNITTELULLA (OPTIMOINNILLA) 1. Tunnistaa optimoinnin avulla asukkaiden asuinpaikan sijainnin ja palveluiden tasavertaisen saavutettavuuden kannalta optimaalisimmat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukeskusten sijaintipaikat sekä niihin tukeutuvat toimipisteet = asiointi- ja vaikutusalue 2. Vähentää optimoinnin avulla asukkaiden palveluiden saatavuuden eriarvoisuutta minimoimalla asukkaiden maksimietäisyys kilometreissä ja minuuteissa lähinnä saatavilla olevaan palvelupisteeseen 3. Auttaa tunnistamaan ja tarvittaessa purkamaan päällekkäisiä palvelu- ja toimipisteitä sekä palvelurakenteita 4. Optimoinnin avulla on mahdollista huomioida kokonaissaavutettavuuden lisäksi eri ikäryhmien palveluiden saavutettavuus tai asettaa mitä tahansa kriteerejä palveluiden tasavertaisen saatavuuden tunnistamiseksi

6

7 LÄHTÖKOHTANA PALVELUIDEN TASAVERTAINEN SAAVUTETTAVUUS: SATAKUNNAN MAAPINTA- ALAN JAKAMINEN 250 X 250 METRIÄ OLEVIIN TILASTORUUTUIHIN 1. Satakunnan maapinta-ala yhteensä neliökilometriä 2. Satakunnassa vakituista tai loma-asutusta ruudussa (1733 neliökilometriä) eli 22,2 % maapinta-alasta 3. Satakunnassa vakituisesti asuttuja ruutuja ruudussa (1051 neliökilometriä) eli 13,4 % maapinta-alasta 4. Satakunnassa yli 10 vakituisen asukkaan ruutuja (208 neliökilometriä) eli 2,7 % maapintaalasta 5. Analyysi vähintään 10 vakituisen asukkaan tilastoruutujen perusteella

8 TOTEUTUS 1. Koko Satakunnan maapinta-ala jaettiin 250 x 250 metrin tilastoruutuihin. Lähtökohdaksi otettiin eri mallien kokeiluiden jälkeen tilastoruudut, joissa asui vakituisesti vähintään 10 asukasta vuoden 2015 lopussa. 2. Seuraavaksi tarkasteltiin, mikä on optimietäisyys olemassa olevaa liikenneverkkoa hyödyntäen lähimpään kysyntäpisteeseen. Sijainnit (kysyntäpisteet) luotiin tie- ja katuverkostosta maksimissaan 3 kilometrin välein eli laskettiin lyhin matka-aika tai matkaetäisyys jokaisesta asutusta tilastoruudusta tieverkkoa pitkin kysyntäpisteeseen. Tuloksena vaihtoehtoista sijaintipaikkaa 3. Tämän jälkeen luotiin optimaalinen neljän palvelukeskuksen ja siihen kytkeytyvän asiointi- tai vaikutusalueen malli. Asiointialueen sisällä oleva toimipisteverkko tukeutuu palvelukeskukseen 4. Malliin lisättiin uudeksi kriteeriksi 30 minuutin saavutettavuusvyöhyke eli optimaalinen asiointialue siten, että alueen sisältä on mistä tahansa pisteestä maksimissaan 30 minuuttia lähimpään palvelukeskukseen. Optimoinnissa ei tarkasteltu lainkaan palveluiden nykyistä sijaintia tai hallinnollisia rajoja, mutta karttapohjaan nostettiin näkyviin havainnollistamisen lisäämiseksi olemassa olevat terveysasemat 5. Optimointi toteutettiin ArcGIS paikkatietojärjestelmän avulla. Katu- ja tieverkko sekä niiden kulkuetäisyydet toimivat saavutettavuuden kriteerinä. Haettiin sellainen malli, joka olisi mahdollisimman lähellä jokaista satakuntalaista asuttua vähintään 10 asukkaan tilastoruutua. Yhden mallin laskeminen kesti noin 12 tuntia, jonka aikana ohjelma kävi läpi yli 81 miljoonaa ratkaisuvaihtoehtoa

9 LUONNOS JATKOSUUNNITTELUN APUVÄLINEEKSI Karvia Honkajoki Siikainen Pohjoinen Merikarvia Jämijärvi Kankaanpää Pomarkku Reposaari Pihlava Lavia Noormarkku Läntinen Pori Ulvila Nakkila Harjavalta Kauvatsa Kokemäki Rauma Eteläinen Eurajoki Lounainen Huittinen Lappi Eura Köyliö Kodisjoki Säkylä Vampula

10 Neljän alueen väestöprofiili LÄNTINEN - Asukkaita Osuus väestöstä 52,4 % - Alle kouluikäiset 7 % - Kouluikäiset 7-17 v. 11,3 % - Nuoret v. 8,1 % - Nuoret aikuiset v. 11,3 % - Työikäiset v. 37,9 % - Seniorit I v. 13,7 % - Seniorit II yli 75 v. 10,8 % POHJOINEN - Asukkaita Osuus väestöstä 10,5 % - Alle kouluikäiset 7-12 v. 6,5 % - Kouluikäiset 7-17 v. 11,2 % - Nuoret v. 6,4 % - Nuoret aikuiset v. 9,3 % - Työikäiset v. 40,1 % - Seniorit I v. 14,2 % - Seniorit II yli 75 v. 12,2 % LOUNAINEN - Asukkaita Osuus väestöstä 20,6 % - Alle kouluikäiset 7,1 % - Kouluikäiset 7-17 v. 11,2 % - Nuoret v. 8,0 % - Nuoret aikuiset v. 11,1 % - Työikäiset v. 39,0 % - Seniorit I v. 13,2 % - Seniorit II yli 75 v. 10,4 % ETELÄINEN - Asukkaita Osuus väestöstä 16,5 % - Alle kouluikäiset 6,6 % - Kouluikäiset 7-17 v. 11,6 % - Nuoret v. 6,4 % - Nuoret aikuiset v. 9,7 % - Työikäiset v. 39,1 % - Seniorit I 14,4 % - Seniorit II 12,2 %

11 PALVELUT JA ASIAKKAAT VALTA- KUNNALLISEN LINJAUKSEN MUKAAN Väestön terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen: Satunnainen hoidon tai palvelun tarve: koko väestö (100 %) 60 % väestöstä PALVELUT ASIAKKAILLE Laajempi hoidon tai palvelun tarve: Korkea hoidon tai palvelun tarve: 30 % väestöstä 10 % väestöstä

12 asiakkaista käyttää 81 % sote kustannuksista!

13 Keitä 10 % eniten palveluita käyttävät ovat Case Oulun perusteella?* 38 % 12 % 6 % 5 % Vammais- ja kehitysvammapalveluiden asiakkaat Päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaat Vanhuspalveluasiakkaat Lastensuojeluasiakkaat 17 % 11 % 9 % 2 % Somaattiset sairaudet Sosiaalipalveluasiakkaat ** 62 % kustannuksista Diabeetikot, sydänja verisuonisairaudet Psykiatriset sairaudet Muut sairaudet Terveydenhuollon asiakkaat, jotka eivät sosiaalipalveluissa 38 % kustannuksista * Kukin asukas on luokiteltu vain yhteen ryhmään, jotta kenenkään kustannuksia ei laskettaisi kahteen kertaan. **Sosiaalipalveluiden asiakkaiksi luokiteltujen asukkaiden kokonaiskustannukset koostuvat sekä sosiaali- että terveyspalveluiden käytöstä Lähde: NHG Oy

14 Alustavat asiakasmäärät alueittain VÄESTÖN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN TUKE- MINEN (KOKO VÄESTÖ) SATUNNAINEN HOIDON TAI PALVELUN TARVE (NOIN 60 % VÄESTÖSTÄ) LÄNTINEN LAAJEMPI HOIDON TAI PALVELUN TARVE (NOIN 30 % VÄESTÖSTÄ) KORKEA HOIDON TAI PALVELUN TARVE (NOIN 10 % VÄESTÖSTÄ)

15 Alustavat asiakasmäärät alueittain VÄESTÖN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN TUKE- MINEN (KOKO VÄESTÖ) SATUNNAINEN HOIDON TAI PALVELUN TARVE (NOIN 60 % VÄESTÖSTÄ) POHJOINEN LAAJEMPI HOIDON TAI PALVELUN TARVE (NOIN 30 % VÄESTÖSTÄ) KORKEA HOIDON TAI PALVELUN TARVE (NOIN 10 % VÄESTÖSTÄ)

16 Alustavat asiakasmäärät alueittain VÄESTÖN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN TUKE- MINEN (KOKO VÄESTÖ) SATUNNAINEN HOIDON TAI PALVELUN TARVE (NOIN 60 % VÄESTÖSTÄ) LOUNAINEN LAAJEMPI HOIDON TAI PALVELUN TARVE (NOIN 30 % VÄESTÖSTÄ) KORKEA HOIDON TAI PALVELUN TARVE (NOIN 10 % VÄESTÖSTÄ)

17 Alustavat asiakasmäärät alueittain VÄESTÖN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN TUKE- MINEN (KOKO VÄESTÖ) SATUNNAINEN HOIDON TAI PALVELUN TARVE (NOIN 60 % VÄESTÖSTÄ) ETELÄINEN LAAJEMPI HOIDON TAI PALVELUN TARVE (NOIN 30 % VÄESTÖSTÄ) KORKEA HOIDON TAI PALVELUN TARVE (NOIN 10 % VÄESTÖSTÄ)

18 Yhteinen tahtotila valmistelusta ja tulevat askeleet! 1. Valmistelu neljän asiointialueen mallilla Kevään aikana neljään alueen sisäinen valmistelutyö ja kuntakierrokset 2. Selvitys yhden maakunnallisen tai neljän maakunnallisen yhtiön mallista Riskikartoitus malleista ja vaihtoehdoista Yhtiöittämisen valmistelu 3. Yhden maakunnallisen liikelaitoksen malli Liikelaitoksen valmistelu 4. Työterveyshuollon valmistelu