S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Samankaltaiset tiedostot
S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Kimmo Silvonen

C 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

ELEC C4210 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S Piirianalyysi 2 Tentti

S Piirianalyysi 2 2. välikoe

S SÄHKÖTEKNIIKKA

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit

S Piirianalyysi 2 Tentti

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 6 Laskuharjoitus 3 / Laplace-muunnos

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

A B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)

Harjoitus 5 / viikko 7

Fy07 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1 / 5

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Jännitteenjaolla, sekä sarjaan- ja rinnankytkennällä saadaan laskettua:

gallup gallup potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S Piirianalyysi 2 1. Välikoe

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S Piirianalyysi 2 Tentti

S Piirianalyysi 2 Tentti

Kahdeksansolmuinen levyelementti

Sinin muotoinen signaali

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

ELEC-C4120 Piirianalyysi II 2. välikoe

KKT: log p i v 1 + v 2 x i = 0, i = 1,...,n.

1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait

DT-105 KÄYTTÖOHJE Sivu 1/5 DT-105 KÄYTTÖOHJE LUE KÄYTTÖOHJE HUOLELLISESTI ENNEN MITTARIN KÄYTTÖÖNOTTOA TULOSIGNAALIEN SUURIMMAT SALLITUT ARVOT

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

Polkuintegraali yleistyy helposti paloitain C 1 -poluille. Määritelmä Olkoot γ : [a, b] R m paloittain C 1 -polku välin [a, b] jaon

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

SATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /9 Laskuharjoitus 4: Kerrostamis- ja silmukkamenetelmä

Sähkötekniikka ja elektroniikka

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

Osittaisdifferentiaaliyhtälöt

Kahdeksansolmuinen levyelementti

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

lnx x 1 = = lim x = = lim lim 10 = x x0

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

Exam III 10 Mar 2014 Solutions

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

1. Tarkastellaan kaksiulotteisessa Hilbert avaruudessa Hamiltonin operaattoria

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

SATE1150 Piirianalyysi, osa 2 syksy /10 Laskuharjoitus 1: RL- ja RC-piirit

TEKNISET TIEDOT. Suoraohjatut magneettiventtiilit

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

Mat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 1

DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM A Tietoliikennetekniikka I Osa 21 Kari Kärkkäinen Kevät 2015

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Physica 9 1. painos 1(8) 20. Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä

Automaation elektroniikka T103403, 3 op AUT2sn. Pekka Rantala syksy Opinto-opas 2012

VASTUSMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

Viikkotehtävät IV, ratkaisut

Black Scholes-hinnoittelumallin robustisuus ja tyylitellyt tosiseikat

Harjoitus 1. Tehtävä 1. Malliratkaisut. f(t) = e (t α) cos(ω 0 t + β) L[f(t)] = f(t)e st dt = e st t+α cos(ω 0 t + β)dt.

Liekinleviämisen nopeuden määrittäminen eri ympäristön lämpötiloissa kokeellisilla ja laskennallisilla menetelmillä

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

Oletetaan sitten, että γ(i) = η(j). Koska γ ja η ovat Jordan-polku, ne ovat jatkuvia injektiivisiä kuvauksia kompaktilta joukolta, ja määrittävät

RATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

S /142 Piirianalyysi 2 1. Välikoe

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause

( ) ( ) 14 HARJOITUSTEHTÄVIÄ SÄHKÖISET PERUSSUUREET SÄHKÖVERKON PIIRIKOMPONENTIT

DIGITAALISET PULSSIMODULAATIOT M JA PCM

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Luottamusmiehen / -valtuutetun valinta, asema ja oikeudet

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

SATE2180 Kenttäteorian perusteet Induktanssi ja magneettipiirit Sähkötekniikka/MV

Transkriptio:

S55.03 SÄHKÖTKNIIKKA 20.5.999 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,3,5,8,9. välikoe: tehtävät,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät,7,8,9,0 Oletko muitanut täyttää palautekyelyn Teeenytja hauku amalla kokeet.. ake jännite U. =2Ω, 2 =25Ω, J =A, =V, =27V. Älä ylläty vatau ei ole taaluku! J U 2 2. Kytkin uljetaan hetkellä t = 0. ake kelan jännite u(t) tämän jälkeen. = 2 V, = V, =74Ω, 2 =37Ω, =2H. AU Φ Φ t =0 2 u(t) 3. ake vita I. =5 0 ffi V, = 83:4 0 ffi V, =Ω, 2 =7Ω,! =5, =0:25 H. I 2 4. ake jännitelähteen luovuttama komplekinen teho. =0 90 ffi V, =2Ω, =2H, =0:4 F,! =2. 5. ake muuntajan toiiojännite U 2. =H, 2 =4H, M =2H,! =2, =25V, =0 Ω, 2 =0Ω. Käännä Ξ Π ff M I Ξ U Π I 2 ff 2 U 2 2

. Diodin ominaikäyä on muotoa: I ß I S e U nu T, joa U T = 25 mv. Oheieta piiitä mitataan diodin jännite U kahden ei vatuken kana. Kun =8Ω, on diodin jännite U =0:5 V, ja avolla 2 = 330 Ω on U 2 = 0: V. ake likimain paametit I S ja n. ähdejännite = 5 V (taajännite). @ U I 7. Oheien tanitoin I U ominaikäyä voidaan eittää paloittain lineaaiena appokimaationa. Näin eitettynä käyä pätee kaikilla I B :n avoilla likimäääieti. Kun U =[0:2 0:7] V, on vita I = fii B 0:5 V (U 0:2 V).akeI B, kun U =0:5 V. =3:3 V, U B =0:7 V, fi = 00, 2 =270Ω. 2 χfi ffifl @@ @ I fii B 0:2 0:7 8. ake vita i. =2:7 kω, e S =V. Oleta ykinketaiuuden vuoki, että =Ω. U e S u b bb " "" i u O 9. Toteuta looginen funktio f = AB AB ( D)(D ) käyttäen kahta ANDpottia, kahta Opottia ja yhtä tai ueampaa invetteiä. Tuloliitäntöjä voi ANDiä ja Oia olla enemmänkin kuin kaki. Piiä kytkentäkaavio. 0. Analogita tiedoniitoa ei yleenä käytetä digitaaliten laitteiden välillä. Tähän on yhtenä yynä vihehekkyy. Kuva eittää tällaita iitoyhteyttä tökeäti ykinketaitettuna. Sinun ei tavite lähemmin kajota kuvan piiiin. ake vain montako millivolttia jännitteiden u D ja u A välillä aa olla eoa, jotta viheitä ei yntyii. Selitä muutamalla analla, mihin vataukei peutuu. U FS =5V, n =8. D=A u D u A A=D Kokeet pyitään kojaamaan jo pe 2.5. tai ma 24.5. Haukaa keää. 2

S55.03 SÄHKÖTKNIIKKA 20.5.999 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,3,5,8,9. välikoe: tehtävät,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät,7,8,9,0. ake jännite U. =2Ω, 2 =25Ω, J =A, =V, =27V. Älä ylläty vatau ei ole taaluku! ff J U I J = I 2 ) U J = U 2 () J 2 = U U 2 ) U = U = 2 2 2 2 J 2 = 37 2 J 2 2 (2) =0:027027027 V (3) Viimeitä edellinen kaava aataiiin uoaan lähdemuunnokilla (vitalähteet ja vatuket aettuvat kaikki innan). Viimeinen eitymuoto edutaa keotamimenetelmää (upepoitio). 2. Kytkin uljetaan hetkellä t = 0. ake kelan jännite u(t) tämän jälkeen. = 2 V, = V, =74Ω, 2 =37Ω, =2H. AU ff Φ Φ 2 t =0 u(t) i u = di dt & i = B Aet=fi (4) i = u u 2 = 2 ( 2 ) di dt B Ae t=fi = 2 ( 2 ) A fi et=fi () B 2 = & Ae t=fi = ( ) A 2 2 fi et=fi (7) ) fi 3 = = 2 =0:080808 37 2 (8) i(0) = u(0 ) = 0 = B Ae 0 = B A (9) ) A = B = 2 (0) u = d(b Aet=fi ) dt = (0 A fi et=fi )= 2 e t=fi 2 2 (5) () u = 2 2 2 e t=fi = 2 e t=fi =4e t=fi (2) (Teoeema: uvun 37 käänteiluvun monikeat näyttävät olevan jakolliia päättymättömiä deimaalilukuja). 3

3. ake vita I. =5 0 ffi V, = 83:4 0 ffi V, =Ω, 2 =7Ω,! =5, =0:25 H. I 2 I 2 I j!i 2 =0) I I 5 2 = = j! j0:25 (3) j!i 2 2 (I I 2 )=0)(j! 2 )I 2 2 I =0 (4) (j0:25 7) I 5 j0:25 83:4 7I =0 (5) ( 7 j0:25 )(I 5) 83:4 7I =0) () I = 83:4 5 7 5 j0:25 7 7 = j0:25 78:4 j5 8 j:2 =7 90 ffi A (7) 4. ake jännitelähteen luovuttama komplekinen teho. =0 90 ffi V, =2Ω, =2H, =0:4 F,! =2. I = j! I = j! = I I = j! = j0:8 0j = 8 (8) 0j 2j4 = 0j(2 4j) 4 =2j (9) I = I I = j (20) S = I Λ =0j( j) =0 j0 VA (2) 5. ake muuntajan toiiojännite U 2. =H, 2 =4H, M =2H,! =2, =25V, =0 Ω, 2 =0Ω. akuhajoitutehtävä: U 2 =55j =7:07 45 ffi. ff Ξ Π ff M I Ξ 2 Π I 2 U U 2 2. Diodin ominaikäyä on muotoa: I ß I S e U nu T, joa U T = 25 mv. Oheieta piiitä mitataan diodin jännite U kahden ei vatuken kana. Kun =8Ω, on diodin jännite U =0:5 V, ja avolla 2 = 330 Ω on U 2 = 0: V. ake likimain paametit I S ja n. ähdejännite = 5 V (taajännite). akuhajoitutehtävä: n =:5 & I S =:5 na. @ U I 4

7. Oheien tanitoin I U ominaikäyä voidaan eittää paloittain lineaaiena appokimaationa. Näin eitettynä käyä pätee kaikilla I B :n avoilla likimäääieti. Kun U =[0:2 0:7] V, on vita I = fii B (U 0:5 V 0:2 V).akeI B, kun U =0:5 V. =3:3 V, U B =0:7 V, fi =00, 2 = 270 Ω. 2 χfi U ffifl @@ @ I fii B 0:2 0:7 U 2 (I I B ) U =0 (22) 2 fii B 0:5 (U 0:2) 2 I B U =0 (23) 00I B 270 0:5 (0:5 0:2) 270I B 0:5 3:3 =0 (24) 270 0I B 270I B 2:8 =0 (25) I B = 2:8 =70μA 270 (2) 8. ake vita i. =2:7 kω, e S =V. Oleta ykinketaiuuden vuoki, että =Ω. e S i b bb " "" u i 2 i i O (i 2 i = i i O ) (27) u = u (28) e S u u O = (29) e S u = u u O ) u O =2u e S (30) u O u = i (3) u O u = u i ) u O =2u e S =2u i (32) i = e S =A (33) i O u O Piii on jännitteellä ohjattava vakiovitalähde, jonka lähdevita ei iipu kuomavatuken uuuudeta. Voidaan myö ajatella, että piii muuttaa jännitteen e S viaki i illoin piii on gyaattoi. 5

9. Toteuta looginen funktio f = AB AB ( D)(D ) käyttäen kahta ANDpottia, kahta Opottia ja yhtä tai ueampaa invetteiä. Tuloliitäntöjä voi ANDiä ja Oia olla enemmänkin kuin kaki. Piiä kytkentäkaavio. f = AB AB D DD D (34) A(B B) D D (35) A (D ) D (3) (A D ) D (37) A D d D & & f 0. Analogita tiedoniitoa ei yleenä käytetä digitaaliten laitteiden välillä. Tähän on yhtenä yynä vihehekkyy. Kuva eittää tällaita iitoyhteyttä tökeäti ykinketaitettuna. Sinun ei tavite lähemmin kajota kuvan piiiin. ake vain montako millivolttia jännitteiden u D ja u A välillä aa olla eoa, jotta viheitä ei yntyii. Selitä muutamalla analla, mihin vataukei peutuu. U FS =5V, n =8. D=A u D u A A=D u D u A U 000 00 00 0 00 input 000 00 00 0 00 output U U FS = = 5 =9:53 mv (38) 2 n 25 Suuin allittu vihe on joain määin tulkintakyymy (iki pyyinkin peuteluja). Jo muuntimet toimivat muuten ideaalieti, voi jännitteiden u D ja u A eo olla (iteiavoltaan) melkein puoli SB:tä ilman että vihettä tulee. Puolen SB:n eli 0:5 U:n vihe muuttaa digitaalikoodia yhdellä pykälällä. Siki vataiin, että vihettä allitaan jännitetaota iippumatta noin 9.7 mv uuntaan tai toieen. Huom! Käytännön piieiä vihe on millivoltteina mitattuna uuempi illoin, kun jännitekin on uui. Ykinketainen taokojau ei ii olii iittävä.